SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/ KOKOUSTIEDOT Aika kello (kahvi kello 18.00)

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA KOKOUSKUTSU 2/17 KIRKKOVALTUUSTO Laatimispäivämäärä KOKOUSTIEDOT Aika kello (kahvi kello 18.00) Paikka Saarijärven seurakuntatalon juhlasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT 12 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 13 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 14 Työjärjestyksen hyväksyminen 15 Lähiesimiesten nimeäminen 16 Vuoden 2016 tilit ja tilintarkastuskertomus 17 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Uurnahauta-alue Kolkanlahden hautausmaalle 19 Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-alueen käyttösuunnitelma 20 Tarjous määräalasta / Lepistö RN:o 12:36, Kivijärvi 21 Kirkkovaltuuston työjärjestyksen uudistaminen 22 Taloussäännön uudistaminen 23 Tiedoksi saatettavat asiat 24 Kiireelliset asiat Valitusosoitus Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä seurakunnan kirkkoherranvirastossa alkaen. PUHEENJOHTAJA/ SIHTEERI

2 SAARIJÄRVEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2017 KIRKKOVALTUUSTO KOKOUSTIEDOT Aika Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat kello Saarijärven seurakuntatalon juhlasali Haapakoski Toni Hertteli Outi Honkonen Sari Hänninen Jaana Iso-Ahola Jukka Jokinen Timo Kalliokoski Heikki Kinnunen Tuula Laaksonen Vesa-Matti Leppämäki Pirjo Luotola Pirjo Merruntaus-Peltola Tarja Moisio Iida Pitkänen Kari Raitanen Mikko Saari Kirsi Saastamoinen Tarja Talaskivi Hannu Seppänen Erkki Tuomi Pentti Talaskivi Anna-Liisa Viljakainen Pekka Jarmo Autonen, kirkkoherra Kaisa Nuutinen, talousjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Mikko Raitanen KÄSITELLYT ASIAT Kaisa Nuutinen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Aika ja paikka Saarijärvellä Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka PÖYTÄKIRJAOTE Aika ja allekirjoitus Tarja Merruntaus-Peltola Kirkkoherranvirastossa alkaen Tarja Saastamoinen

3 Kokouksen aluksi laulettiin virsi 105 ja kirkkoherra piti alkuhartauden. 12 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaisesti kokouksen ajankohta on ilmoitettu seurakunnallisissa ilmoituksissa Sampo-lehdessä ja Viispiikkisessä. Kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n 2 momentin mukaisesti kokouksen kutsu asialuetteloineen on lähetetty kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta ja pidetty seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Ehdotus: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: 13 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Tarja Merruntaus-Peltola ja Tarja Saastamoinen. 14 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus: Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Päätös:

4 Kirkkoneuvosto LÄHIESIMIESTEN NIMEÄMINEN Kn Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että kirkkoherran alainen viranhaltija tai työntekijä toimii päätöksessä mainittujen kirkkoherran alaisten muiden viranhaltijoiden tai työntekijöiden esimiehenä. Saarijärven kokoisessa seurakunnassa kirkkoherran alaisten määrä on niin huomattava, että lähiesimiehet parantanevat edelleen seurakunnan johtamista ja toimintaa. Tämä mahdollistaa kirkkoherran keskittymisen suurempiin kokonaisuuksiin ja strategiseen johtamiseen, koska lähiesimies voi keskittyä kirkkoherraa enemmän yksittäiseen työalaan ja tehdä siihen liittyviä esimiespäätöksiä. Vuoden 2014 piispantarkastuksessa mainittiin, että lähiesimiesten nimeämistä voi harkita. Marraskuusta 2016 ja kevään 2017 aikana kirkkoherran johdolla kokeillaan lähiesimiesmallin toteuttamista kasvatustyössä ja diakoniatyössä. Kirkkoherran päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että Heidi Pasanen on kasvatustyön lähiesimies ja Tarja Salminen on diakoniatyön lähiesimies. Kirkkoneuvoston päätös: Kv Kirkkovaltuuston päätös:

5 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto VUODEN 2016 TILIT JA TILINTARKASTUSKERTOMUS Kn Taloussäännön mukaan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman liitetietoineen sekä toimintakertomuksen, johon sisältyy talousarvion toteutumisvertailu. Osana tilinpäätöstä esitettävä toimintakertomus on kirkkohallituksen ohjeiden mukaan mahdollisimman lyhyt ja olennaisiin asioihin keskittyvä selvitys seurakunnan kuluneen vuoden toiminnasta ja taloudesta. Se antaa kokonaiskuvan seurakunnan työaloittaisista toiminnan aikaansaannoksista ja taloudesta. Tilinpäätöksen allekirjoittavat päätösvaltaisen kirkkoneuvoston jäsenet ja talousjohtaja. Tilinpäätösaineisto on LIITTEENÄ 9. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto 1) hyväksyy ja allekirjoittaa Saarijärven seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2016; ja 2) esittää kirkkovaltuustolle tilikauden 2016 ylijäämän, ,52 euron, siirtämistä edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2) Kn Tilivuoden 2016 tilintarkastus pidettiin Tilintarkastaja Pertti Keskisen toimittama päivätty tilintarkastuskertomus on LIITTEENÄ 2. Talousjohtajan päätösehdotus: Esitetään Saarijärven seurakunnan vuoden 2016 tilit ja tilintarkastuskertomus kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvoston päätös: Kv Tilinpäätösaineisto, LIITE 1 ja tilintarkastuskertomus, LIITE 2.

6 Kirkkoneuvosto Kirkkoneuvosto jatkoa 16 Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkovaltuusto 1) hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen, jonka mukaan tilikauden 2016 ylijäämä, ,52 euroa, siirretään edellisten tilikausien yli-/ alijäämätilille; 2) hyväksyi vuoden 2016 tilit; ja 3) myönsi tili- ja vastuuvapauden tilivelvollisille tilikaudelta 2016.

7 Kirkkoneuvosto TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Kn Seurakunta sai verotuloja ja valtionrahoitusta ,16 euroa (ed. vuonna ,80 e). Kirkollisverotulojen osuus oli ,51 euroa ( ,88 e). Valtionrahoitusta saatiin ,00 euroa (0 e) ja yhteisöverotuloja ,65 euroa ( ,92 e). Verotuloja ja valtionrahoitusta saatiin 227,61 euroa (235,01 e) seurakunnan jäsentä kohti. Kirkollisverotulot jäsentä kohti olivat 199,01 euroa (208,59 e). Kirkollisverotulot vähenivät edellisvuodesta ,37 eurolla (-7,3 %). Valtionrahoituksen ja yhteisöverotulojen yhteissumma lisääntyi edellisvuodesta ,73 eurolla (+5,2 %). Verotulojen ja valtionrahoituksen kokonaismäärä väheni ,64 eurolla (-5,9 %). Valtionrahoituksen ja yhteisöverotulojen yhteenlaskettu osuus seurakunnan kokonaisverotuloista oli 12,6 % (11,2 %). Toimintatuottoja vuonna 2016 saatiin yhteensä ,78 ( ,35) euroa. Niistä erilaisia myyntituottoja oli 2.310,59 (8.820,22) euroa, maksutuottoja ,31 ( ,06) euroa, vuokratuottoja ,15 ( ,92) euroa, metsätalouden tuottoja ,70 ( ,27) euroa, kolehteja, keräyksiä ja lahjoitusvaroja ,10 (62.955,55) euroa, tukia ja avustuksia 5.865,92 (5.827,50) euroa. Lisäksi saatiin muita toimintatuottoja ,50 euroa. Summasta pääosa, n euroa, oli myyntivoittoa 68,1 hehtaarin maa-aluekaupasta Saarijärvellä. Myyntituottoja kirjattiin myös kahdesta määräalakaupasta ( e e) yht. n euroa sekä asunto-osakkeen myynnistä n e. Toimintatuotoilla katettiin n. 41,1 (24,7) % toimintakuluista. Toimintakulut vuonna 2016 olivat kaikkiaan euroa ( ,06 e). Toimintakulut olivat 130,9 (120,9) % verotuloista. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 40,7 (46,1) %. Henkilöstökulut olivat 53,4 (55,8) % verotuloista. Vuosikate tilivuodelta 2016 on ,96 ( ,45) euroa. Vuosikate on edelleen positiivinen ja ,46 euroa poistoja suurempi. Suunnitelman mukaiset poistot ovat ,50 euroa. Vuosikate on 271,6 (44,3) % poistoista ja 36,46 (5,80) euroa

8 Kirkkoneuvosto jatkoa 17 seurakunnan jäsentä kohti. Tilikauden tulos vuodelta 2016 on ,46 euroa ylijäämäinen. (v alijäämää ,70 euroa). Kun poistoeron vähennystä kirjataan ,06 euroa, tilikauden ylijäämäksi saadaan ,52 euroa. Laajentunut seurakunta sai kirkkohallituksen kehittämisavustuksia viiden vuoden ajan seurakuntaliitoksesta, vuosina Ne olivat korkeimmillaan heti laajentuneen seurakunnan ensimmäisenä tilivuonna Avustuksia saatiin silloin ,00 euroa. Viiden vuoden aikana avustusten yhteissumma nousi päälle yhdeksänsadan tuhannen euron. Avustukset paikkasivat liitoksen yhteydessä seurakuntatalouden tulopohjaan kahdesta eri syystä aiheutunutta vajetta. Toinen syy oli vuoteen 2006 saakka itsenäisten Kannonkosken, Kivijärven ja Pylkönmäen seurakuntatalouksien korkeiden tuloveroprosenttien lasku seurakuntaliitoksessa yhteiseen 1,5 prosenttiin. Toinen tulovajeen aiheuttaja oli se, että Saarijärveen liittyneet seurakunnat olivat saaneet itsenäisinä talousyksikköinä kirkkohallitukselta verotulojen täydennysavustuksia, jotka liitoksen myötä lakkasivat. Vuonna 2007 saatu kehittämisavustus vastasi tasoltaan veroprosenttien laskusta aiheutunutta verotulojen vähenemää ja menetettyjä verotulojen täydennysavustuksia. Vuosi vuodelta liitoksen jälkeen kehittämisavustus kuitenkin pieneni päättyen vuoteen Voimakkaista sopeutustoimista huolimatta seurakunta joutui heikentyneen taloustilanteen vuoksi korottamaan tuloveroprosenttia 0,25 prosenttiyksiköllä 1,75 prosenttiin vuoden 2012 alusta. Seurakunnan jäsenmäärä jatkaa laskuaan, mikä aiheuttaa jatkossakin vajetta tulorahoitukseen. Kymmenen vuoden aikana seurakuntaliitoksesta jäsenmäärä on vähentynyt 2211 jäsenellä (-18,5 %). Toimintakulujen ja verotulojen välinen aukko kasvoi kertomusvuoden aikana. Aukko nousi päälle seitsemäänsataan tuhanteen euroon. Se on kaksisataatuhatta euroa edellisvuotista isompi. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta vain noin n eurolla (+2,0 %). Verotuloja saatiin kuitenkin n euroa (-5,9 %) vähemmän kuin vuonna Toimintatuottoja saatiin kertomusvuonna n euroa (+69,6 %) edellisvuotista enemmän. Niiden ansiosta tilinpäätös 2016 kääntyi ylijäämäiseksi.

9 Kirkkoneuvosto jatkoa 17 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista on edelleen pienentynyt peräti 40,7 (46,1) prosenttiin. Osuus on huomattavasti kokonaiskirkon keskiarvoa (n. 60 %) vähemmän. Talouden vaikein ongelma on edelleen jäsenmäärään ja toiminnan laajuuteen nähden kohtuuttoman suuri kiinteistömassa ja sen vaatimat ylläpitomenot. Kiinteistöjen ylläpito neljässä toimipisteessä vähenevällä ja ikääntyvällä väestöpohjalla syö taloudellisia voimavaroja varsinaiselta seurakuntatyöltä. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se vahvistaisi seurakunnan tuloveroprosentiksi 1,75 % vuodelle Kirkkoneuvoston päätös: Kv Kirkkovaltuuston päätös:

10 Kirkkoneuvosto UURNAHAUTA-ALUE KOLKANLAHDEN HAUTAUSMAALLE Kn Uurnahautaus yleistyy hautaustapana vähitellen myös maaseutupaikkakunnilla. Kaupungeissa se on jo syrjäyttänyt perinteisen arkkuhautauksen. Saarijärven seurakunnassa kuluneen 10-vuotiskauden aikana uurnahautauksien määrä oli pienimmillään vuonna 2010, jolloin laskettiin ainoastaan yhdeksän uurnaa. Suurin lukumäärä, peräti 40 uurnahautausta, toimitettiin vuonna Kymmenen vuoden keskiarvo seurakunnassa on 19,5 uurnahautausta vuodessa. Nähtävissä on, että hautaustapa yleistyy seurakunnan alueella. Varsinainen uurnahauta-alue on ollut vain yhdellä hautausmaalla, Kannonkosken kappeliseurakunnassa. Muilla hautausmailla uurnat on laskettu arkkuhautoihin, useimmiten sukuhautoihin. Uusiakin arkkuhautapaikkoja on uurnahautauksiin myyty. Suurin tarve uurnahauta-alueen perustamiseksi on Saarijärvellä. Toiveet ja pyynnöt ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Myös seurakunnan maankäytön ja hautausmaiden ylläpitokustannusten kannalta uuden uurnahauta-alueen avaaminen on perusteltu hanke. Seurakunnalla on Saarijärven kaupungissa kolme hautausmaata. Keskustassa sijaitseva Läntinen hautausmaa on niistä pienin, noin 1,2 ha. Kirkkopihassa sijaitseva kirkkohautausmaa on pinta-alaltaan noin 2,8 ha. Kummallekaan kaupungin keskustan hautausmaalle ei myydä enää uusia hautapaikkoja. Vain sukuhautoihin haudataan. Uudelle uurnahautaalueelle sopiva ja riittävän suuri yhtenäinen alue on vaikea sijoittaa keskustan puistomaisille hautausmaille. Keskustasta noin kahdeksan kilometriä länteen sijaitsevalle Kolkanlahden hautausmaalle uurnahauta-alue voidaan luontevasti sijoittaa. Hautausmaa sijaitsee Saarijärvellä Matkanpään tilalla (kiinteistötunnus ) osoitteessa Kolkanlahdentie 154b, Kolkanlahti. Matkanpään tilan koko pinta-ala on 21,4 hehtaaria, josta puuaidalla aidattua hautausmaata n. 7,7 hehtaaria. Hautausmaa on otettu käyttöön vuonna Kirkkovaltuusto on hyväksynyt sille käyttösuunnitelman kokouksessaan Tuomiokapituli on vahvistanut valtuuston päätöksen Lapualla , päätös 372, DN:o 726/95.

11 Kirkkoneuvosto jatkoa 18 Hautausmaa-alueen sisällä kappelin ja kellotornin välissä on avara ja tasainen nurmialue. Se soveltuu hyvin muistolehdon paikaksi. Viereinen männikkö heti kellotornin takana on suojaisa sirottelualueen paikaksi. Kulku alueelle on esteetön myös liikuntarajoitteisille henkilöille. Kappelirakennus pysäköintialueineen on alueen välittömässä läheisyydessä. Tarvittava infrastruktuuri on valmiina ja perustamiskustannukset jäävät pieniksi. Uurnahauta-alueelle on suunniteltu muistolehto ja sirottelualue. Muistolehto tulee olemaan hautausmaan lohko 11 ja sirottelualue lohko 12. Muistolehdossa on paikat 400 uurnalle. Alueen pinta-ala on n. 800 m2. Yhden uurnahaudan koko on 0,5 m x 0,5 m ja syvyys 0,6 m. Uurnahautarivit on merkitty juoksevalla numeroinnilla 1-40 kellotornin puoleisesta päästä lähtien. Kussakin rivissä olevat uurnahautapaikat on merkitty juoksevalla numeroinnilla 1-10 pohjoisen puoleisesta reunasta alkaen. Muistolehto sijoittuu hoidetulle nurmialueelle. Sille ei istuteta kasveja. Muistolehdon viereen hautausmaan tulevalle lohkolle 12 on suunniteltu sirottelualue. Sen pinta-ala on n. 800 m2. Olemassa olevan puuston lisäksi alueelle ei istuteta kasveja. Alue säilytetään mahdollisimman luonnonmukaisena. Kellotornin läheisyyteen hankitaan 3-osainen yhteismuistomerkki erillisen suunnitelman mukaan. Siihen on mahdollisuus kiinnittää nimilaatta kaikille uurnahauta-alueelle haudatuille vainajille. Teräksiset nimilaatat ovat kooltaan 50x100 mm. Yhtenäisyyden vuoksi seurakunta hankkii laatat ja myy ne omaisille. Laattojen kaiverruttaminen on omaisten asia. Siten he voivat varmistua kaiverruksen oikeellisuudesta ja valita mieleisensä tekstin ja kirjasintyypin. Seurakunta kiinnittää laatat yhteismuistomerkkiin. Yksilöllisiä muistomerkkejä ei alueelle voi sijoittaa. Siunauksen jälkeen muistokukat voi halutessaan jättää yhteismuistomerkin äärelle. Seurakunta huolehtii niiden poistamisesta.

12 Kirkkoneuvosto jatkoa 18 Uurnahauta-alueelle laaditaan käyttösuunnitelma. Se tuodaan eri pykälänä hallintoelinten hyväksyttäväksi. Suunnitelma yhteismuistomerkistä laaditaan myöhemmässä vaiheessa ja tuodaan omana pykälänään kirkkoneuvostoon. Uurnahauta-alueen asemapiirros on LIITTEENÄ 6 ja muistolehdon hautakartta LIITTEENÄ 7. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-aluetta koskevat suunnitelmat liitteiden 6 ja 7 mukaan; ja 2) alistaa suunnitelmat Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2) Kv Uurnahauta-alueen asemapiirros on LIITTEENÄ 3 ja muistolehdon hautakartta LIITTEENÄ 4. Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkoneuvoston esityksen mukainen (kohdat 1-2).

13 Kirkkoneuvosto KOLKANLAHDEN HAUTAUSMAAN UURNAHAUTA-ALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Kn Kirkkojärjestyksen 17 luvun 6 : Hautausmaan käyttösuunnitelma sisältää hautausmaakaavan sanallisen selityksen, joka selventää ne hautausmaakaavan yksityiskohdat, jotka eivät ilmene piirustuksista. Kolkanlahden hautausmaa on perustettu vuonna Hautausmaalle on hyväksytty käyttösuunnitelma kirkkovaltuustossa Tuomiokapituli on vahvistanut suunnitelman , päätös 372, DN:o 726/95. Hautausmaa sijaitsee Matkanpään tilalla (kiinteistötunnus ) osoitteessa Kolkanlahdentie 154b, Kolkanlahti. Matkanpään tilan koko pinta-ala on 21,4 hehtaaria, josta puuaidalla aidattua hautausmaata n. 7,7 hehtaaria. Hautausmaan alueen sisään on nyt suunniteltu uurnahauta-alue. Alueen suunnitelmat on esitetty kirkkovaltuustolle hyväksyttäviksi. Valtuusto lähettää suunnitelmat edelleen hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettaviksi. Uurnahauta-alueelle on laadittu käyttösuunnitelma. Se esitetään nyt hyväksyttäväksi lisäliitteenä aiemmin hyväksyttyyn Kolkanlahden hautausmaan käyttösuunnitelmaan. Uurnahauta-alueen käyttösuunnitelma on LIITTEENÄ 8. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se 1) hyväksyy Kolkanlahden hautausmaan uurnahauta-alueen käyttösuunnitelman liitettäväksi aiemmin hyväksyttyyn Kolkanlahden hautausmaan käyttösuunnitelmaan; ja 2) alistaa suunnitelman Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistettavaksi. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2) Kv Uurnahauta-alueen käyttösuunnitelma on LIITTEENÄ 5. Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkoneuvoston esityksen mukainen (kohdat 1-2).

14 Kirkkoneuvosto TARJOUS MÄÄRÄALASTA / Lepistö (kiinteistötunnus ), Kivijärvi Kn Markku Niskanen Kajaanista on tehnyt tarjouksen Kivijärven rannalla sijaitsevasta määräalasta, joka on osa emätilaa Lepistö (kiinteistötunnus ). Rakennusluvan saaminen maakaistaleelle on erittäin epävarmaa johtuen mm. rantaviivan lyhyydestä, joka on vain n. 29 metriä. Alueen ostaminen mahdollistaisi kuitenkin Niskaselle rantaan menon oman tontin kautta. Tarjouksen kohteena olevalla määräalalla ei ole naapurikiinteistöille yhtä suurta merkitystä kuin Niskaselle, jonka maat eivät tällä hetkellä ulotu rantaan asti. Naapureilla molemmin puolin on rakennetut tontit ja tilaa laajentaa myös ilman lisämaata. Määräalan pinta-ala on n. 0,3000 ha ja tarjottu hinta 7.500,00 euroa eli n. 2,50 euroa neliömetriltä. Lisämaan käypä hintataso alueella on Saarijärven Kiinteistönvälitys Oy LKV:n Lauri Pasasen mukaan välillä 1,00-3,00 euroa/m2. Markku Niskasen ohella lopulliseen kauppakirjaan saattaa tulla ostajiksi vielä yksi tai useampi Niskasen veljeksistä. Kiinteistötyöryhmä käsittelee asiaa kokouksessaan Ostotarjous/kauppakirjaluonnos karttaliitteineen, LIITE 2. Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto 1) esittää kirkkovaltuustolle, että se päättäisi myydä Markku Niskaselle tehdyn tarjouksen mukaisesti Kivijärven kunnassa olevasta Lepistö-nimisestä tilasta (kiinteistötunnus ) n. 0,3000 hehtaarin suuruisen karttaliitteen mukaisen määräalan osoitteessa Jokilahdentie (?), Kivijärvi, hintaan seitsemäntuhatta viisisataa (7.500) euroa; 2) esittää valtuustolle, että lopulliseen kauppakirjaan hyväksytään ostajiksi Markku Niskasen lisäksi mahdollisesti 1-2 hänen veljistään; 3) esittää valtuustolle, että se esittäisi tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle myyntipäätöksen vahvistamista; 4) päättää, että ennakkomaksuna kauppahinnasta peritään viisisataa (500,00) euroa, jota ei palauteta ostajalle siinä tapauksessa, että kauppa peruuntuisi ostajasta johtuvasta syystä; ja 5) hyväksyy kauppakirjaluonnoksen liitteen 2 mukaan.

15 Kirkkoneuvosto jatkoa 20 Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-5) ehdolla, että Kivijärven kappelineuvostolta saadaan kirjallinen, puoltava lausunto ennen kirkkovaltuuston kokousta. Kirkkoneuvosto vie asian pidettävään valtuuston kokoukseen, mikäli lausunto saadaan mennessä Kv Ostotarjous/kauppakirjaluonnos karttaliitteineen, LIITE 6. Kivijärven kappalaiselta Timo Kemppaiselta saatiin suoraan kokoukseen lausunto, jonka mukaan kukaan kappelineuvoston jäsenistä ei ole ilmoittanut vastustavansa suunniteltua määräalakauppaa, LIITE 9. Kirkkovaltuuston päätös: Kirkkovaltuusto 1) merkitsi tiedoksi Kivijärven kappelineuvoston lausunnon ; ja 2) hyväksyi kirkkoneuvoston esityksen (kohdat 1-4).

16 Kirkkoneuvosto KIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN Kn Kirkkovaltuusto vahvistaa kirkkojärjestyksen 8 luvun 8 :n mukaan itselleen työjärjestyksen. Kirkkohallitus laatii seurakuntien avuksi malleja, jotka auttavat seurakuntia muokkaamaan itselleen sopivia ohjesääntöjä. Mallit eivät ole seurakuntaa sitovia. Ne on tarkoitettu päätöksenteon pohjaksi. Seurakunta voi osittain muokata niitä omia käytäntöjään vastaaviksi. Kirkkohallituksen mallityöjärjestyksestä muokattu ehdotus Saarijärven seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestykseksi on LIITTEENÄ 6. Kirkkoherran päätösehdotus: Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että se hyväksyisi itselleen työjärjestyksen liitteenä olevan ehdotuksen mukaan. Kirkkoneuvoston päätös: Kv Kirkkohallituksen mallityöjärjestyksestä muokattu ehdotus Saarijärven seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestykseksi on LIITTEENÄ 7. Kirkkovaltuuston päätös:

17 Kirkkoneuvosto TALOUSSÄÄNNÖN UUDISTAMINEN Kn Kirkkolain 15 luvun 4 :ssä säädetään, että seurakunnan taloudenhoidon järjestämisestä määrätään tarkemmin kirkkovaltuuston hyväksymässä taloussäännössä. Sillä kirkkovaltuusto ohjaa talousarvion sekä toimintaja taloussuunnitelman valmistelua ja sisältöä, omaisuuden hoitoa ja rahatointa, kirjanpitoa ja tilinpäätöstä sekä tilintarkastusta ja sisäistä valvontaa. Kirkkohallituksen virastokollegio on hyväksynyt uudet taloussääntömallit seurakuntatalouksille. Uusiin sääntöihin on päivitetty kirkkolakiin ja -järjestykseen sekä muihin taloussääntöä koskeviin lakeihin tulleet muutokset. Myös seurakuntatalouden ja Kirkon palvelukeskuksen työnjako on huomioitu. Uudessa sääntömallissa on huomioitu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston hoito. Mallista on poistettu maininta rahan lainaamisesta toiselle seurakunnalle. Lisäyksenä on talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tilinpäätöksen julkaiseminen seurakunnan verkkosivuilla. Joidenkin pykälien jälkeen on merkitty kursiivilla lakiviittauksia, täsmennyksiä ja esimerkkejä seurakuntatalouden tueksi ja mallin tulkitsemiseksi. Sääntömallissa on useita kohtia, joissa on erotettu kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto kauttaviivalla eri virkanimikkeistä. Seurakuntatalouden tulee omassa säännössään poistaa ylimääräiset nimikkeet ja jättää tai lisätä se nimike, joka on käytössä. Erityisen tärkeää on kirkkohallituksen mielestä huomioida sääntömallin 2 :ssä mainittu taloudesta vastaava viranhaltija, joka muun muassa allekirjoittaa seurakuntatalouden tilinpäätöksen yhdessä kirkkoneuvoston kanssa. Jokaisen seurakuntatalouden on laadittava mallin perusteella oma taloussääntö ja käsiteltävä se kirkkoneuvostossa. Sen jälkeen taloussääntö esitetään seurakunnan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Ehdotus uudeksi taloussäännöksi on LIITTEENÄ 5.

18 Kirkkoneuvosto jatkoa 22 Talousjohtajan päätösehdotus: Kirkkoneuvosto 1) hyväksyy ehdotuksen Saarijärven seurakunnan taloussäännöksi liitteen mukaan; ja 2) esittää taloussäännön kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotuksen mukainen (kohdat 1-2) Kv Kirkkoneuvoston ehdotus uudeksi taloussäännöksi on LIITTEENÄ 8. Kirkkovaltuuston päätös:

19 23 TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 1) kokouksen päätteeksi kiitettiin seurakunnan pitkäaikaista talousjohtajaa Kaisa Nuutista hänen siirtyessään vuorotteluvapaan kautta eläkkeelle KIIREELLISET ASIAT Ei ollut. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen päätteeksi laulettiin virsi 548 Tule kanssani, Herra Jeesus.