OpenUP ohjelmistokehitysprosessi
|
|
- Jarkko Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OpenUP ohjelmistokehitysprosessi Sami Männistö Helsinki Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Matemaattis-luonnontieteellinen Tekijä Författare Sami Männistö Työn nimi Arbetets titel OpenUp ohjelmistokehitysprosessi Laitos Institution Tietojenkäsittelytieteen laitos Oppiaine Läroämne Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Seminaari Tiivistelmä Referat Aika Datum Sivumäärä Sidoantal 8 OpenUp on iteratiivinen ja inkrementaalinen ohjelmistokehitysprosessi, joka on syntynyt avoimen ohjelmistokehityksen tuloksena Eclipse Process Framework projektissa. OpenUP on myös ketterä menetelmä. Samalla kun sen juuret ovat Unified Process:issa ja RUP:issa, niin OpenUP korostaa ketterien menetelmien filosofian mukaan ohjelmistokehityksen kiinteää yhteistyötä vaativaa luonnetta. Avainsanat Nyckelord OpenUP, RUP, UP, ketterät menetelmät, menetelmät, prosessit Säilytyspaikka Förvaringställe Muita tietoja Övriga uppgifter
3 ii Sisältö 1. Johdanto OpenUP Historiaa SPEM EPF ja EPFC OpenUP menetelmä OpenUP kerrokset Mikroinkrementit Iteraation elinkaari Projektin elinkaari OpenUP perusperiaatteet...8 Lähteet...9
4 1 1. Johdanto OpenUp on iteratiivinen ja inkrementaalinen ohjelmistokehitysprosessi, joka on syntynyt avoimen ohjelmistokehityksen tuloksena Eclipse Process Framework projektissa. OpenUP on ketterä menetelmä, jonka juuret ovat Unified Process menetelmissä. OpenUP on muokattavissa ja laajennettavissa käyttämällä Eclipse Process Framework Composer työkalua. 2. OpenUP Historiaa OpenUP prosessin juuret ovat IBM:n RUP:issa (Rational Unified Process). Joukko RUP:in kehittäjiä alkoi miettiä miten voitaisiin kehittää kevyempi malli RUP:ista [Kro07]. Lähtökohtana oli kehittää ketterä lähestymistapa RUP:iin, kuitenkin samalla hyödyntäen muiden ketterien menetelmien, kuten XP ja Scrum, parhaita käytäntöjä. Työ aloitettiin IBM:ssä, mutta hyvin pian todettiin, että tarvitaan laajempi joukko kehittämään sitä. Aloitettu työ lahjoitettiin 2006 Eclipse säätiölle osaksi Eclipse Process Frameworkia (EPF). Lahjoitus sisälsi OpenUP:n pohjalla olevia RUP:in osia ja teknologiaa. OpenUP:n kehitystyötä jatkettiin osana Eclipse Process Framework (EPF) projektia. Aktiivisesti kehitystyössä oli mukana useita ihmisiä yli 20sta eri yhtiöstä [Gus08]. Kehittämisessä mukana olevilla oli taustaa mm. seuraavien menetelmien kehittämisestä: Agile RUP, Dynamic System Development Method (DSDM), Agile Model Driven Development (AMDD) ja Scrum. Kehittämisessä ei lähdetty tyhjältä pöydältä, vaan siinä pyrittiin löytymään yhteisiä tärkeitä asioita eri menetelmistä. Tuloksena päädyttiin karsimaan ja harmonisoimaan eri menetelmien käytäntöjä. Tuloksena syyskuussa 2007 julkaistiin OpenUP 1.0. Jonka tavoitteena ei ole olla lopputuote, vaan ensimmäinen julkaisu kehityspolulla, joka jatkuu avoimen ohjelmistokehityksen proses-
5 2 sina EPF projektin alla [Kro07]. Tämän hetkinen versio OpenUP julkaistiin [EPF08]. 3. SPEM SPEM (Software Process Engineering Meta-model) prosessimetamalli määrittelee formaalin kielen, jolla voi kuvata kehitysprosesseja. Malli on hyvin yleinen ja sillä voi kuvata minkä tahansa kehitysprosessin. SPEM specifikaatio julkaistiin marraskuussa SPEM määrittelee elementit, joilla kuvataan prosessi, samoin kuin elementit, joilla hallitaan ja jäsennetään tätä tietoa. Peruselementit, joilla tietoa hallitaan ovat: Method Library, Method Plug-in, Method Package, Process Package, Method Configuration [EPF08]. 4. EPF ja EPFC Eclipse Process Framework (EPF) on avoimen ohjelmistokehityksen projekti, jonka tavoitteena on kustomoitava ohjelmistokehitysprosessien mallinnuskehys, jossa mukana on malliprosessi ja työkaluja. Sen on tarkoitus sopia usean erilaisen prosessin ja erilaisten kehitystyylien kanssa [EPF08]. Projektin tavoitteet o tarjota laajennettava kehys ja mallityökalut ohjelmistokehitysprosessien mallintamiseen. menetelmien ja prosessien luomiseen, menetelmäkirjastojen hallintaan ja muokkaamiseen sekä prosessien julkaisuun. (EPFC) o Tarjota laajennettava esimerkkiprosessi, joka sisältää kehityksen ja hallinnan näkökulman, tukee iteratiivista ja inkrementaalista kehittämistä. (OpenUP)
6 3 EPF projektin tuloksena on syntynyt Eclipse Process Framework Composer (EPFC) ja OpenUP. EPFC työkalu prosessien mallintamiseen on rakennettu Eclipse alustalle. EPFC hyödyntää SPEM 2.0 prosessimetamallia prosessien mallintamisessa. EPFC:ää voi käyttää erilaisia projektityyppejä ja kehitysmalleja käyttävien prosessien mallintamiseen. 3. OpenUP menetelmä OpenUP on erittäin kevyt ohjelmistokehitys prosessi, jonka perusta on Unified Process (UP) ohjelmistokehitysprosessissa. OpenUP on samanaikaisesti minimaalinen, kokonainen ja laajennettava prosessi [Vel08]. OpenUP on minimaalinen, mutta riittävä, koska se sisältää vain keskeiset asiat ohjelmistokehitysprosessista. Kokonainen prosessi, koska se pystyy kuvaamaan koko prosessin järjestelmän rakentamiseksi. Laajennettava, koska sitä voidaan pitää perusprosessina, jota täydennetään tai laajennetaan tarpeen mukaan. [EPF08] OpenUP on myös ketterä menetelmä. Samalla kun sen juuret ovat Unified Process:issa ja RUP:issa, niin OpenUP korostaa ketterien menetelmien filosofian mukaan ohjelmistokehityksen kiinteää yhteistyötä vaativaa luonnetta [Kro07] OpenUP kerrokset OpenUP yhdistää iteratiivisen ja inkrementaalisen lähestymistavan prosessin ohjattuun elinkaareen. OpenUP voidaan jakaa kolmeen eri kerrokseen. Nämä kerrokset ovat mikroinkrementit, iteraation elinkaari ja projektin elinkaari. Tasot on esitetty kuvassa 1.
7 4 Kuva1. OpenUP kerrokset [OpenUP] Mikroinkrementit Henkilötasolla OpenUP projekti on organisoitu mikroinkrementteina. Mikroinkrementti kuvaa pientä yksikköä työtä, joka tuottaa selkeän mitattavan edistymisaskeleen projektiin. Tämä edistyminen on yleensä mitattavissa tunteina tai muutamina päivinä. Prosessin mukaan järjestelmää toteutetaan intensiivisessä yhteistyössä sitoutuneen ja itseohjautuvan tiimin voimin[openup].. Mikroinkrementin käsite auttaa yksittäistä tiimin jäsentä osittamaan oman työnsä siten, että jokainen tuottaa mitattavaa arvoa tiimin osana. Mikroinkrementit tarjoavat erittäin nopean palautteen, joka ohjaa joustavaa päätöksentekoa jokaisen iteraation sisällä [Kru07].
8 5 Mikroinkrementin pitää olla hyvin määritelty ja jokaisen mikroinkrementin päivittäistä etenemistä pitää pystyä seuraamaan. Mikroinkrementit tarkennetaan ja seurataan käyttäen työkohteita. Järjestelmä kehittyy mikroinkrementteina, useiden työkohteiden suorittamisen kautta. Mikroinkrementtien etenemistä seurataan tiimin kesken tapaamisissa tai yhteistyötyökalujen kautta. Avoimuus etenemisen seurannassa tiimin kesken tuo projektiin läpinäkyvyyttä ja tehostaa edelleen tiimin yhteistyötä Iteraation elinkaari OpenUP:n mukaan projekti jaetaan iteraatioihin. Iteraatio on suunniteltu, aikaikkunaan sidottu intervalli, joka tyypillisesti mitataan viikoissa. Iteraatioiden tarkoituksena on saada tiimi toimittamaan suunnitellulla tavalla inkrementaalista lisäarvoa projektin intressitahoille. Iteraatiosuunnitelma määrittää mitä toimitetaan iteraatiossa. Tulos on yleensä demottava tai toimitusvalmis käännöspaketti. Itseohjautuva OpenUP tiimi organisoi iteraation siten, että iteraation tavoitteet tulevat täytetyksi. Samalla tiimi sitoutuu toimittamaan iteraation päätteeksi iteraation tuotoksen. Iteraation tehtävät saadaan työkohteiden listasta. OpenUP määrittää iteraation elinkaaren, joka ohjaa miten mikroinkrementit edistävät järjestelmää inkrementaalisesti kohti iteraation tavoitetta [OpenUP]. Iteraation suunnittelu, arviointi ja etenemisen seuranta tehdään työkohteiden kautta. Iteraatiosuunnitelma laaditaan valitsemalla ensisijaiset työkohteet. Ketterät arviointitekniikat auttavat arvioimaan kuinka monta työkohdetta voidaan turvallisesti mahduttaa aikarajoitettuun iteraatioon [Kro07]. Kuvassa 2. on esitetty iteraation elinkaarimalli.
9 6 Kuva 2. Iteraation elinkaarimalli [OpenUP] Projektin elinkaari OpenUP jäsentää projektin elinkaaren neljään vaiheeseen: Aloitus-, tarkennus-, rakennus- ja siirtymävaihe. Projektin elinkaarimalli tarjoaa projektin intressitahoille ja tiimin jäsenille näkyvyyttä ja päätöspisteitä läpi koko projektin. Elinkaarimalli tuo mahdollisuuden tehokkaaseen valvontaan ja tilaisuuksia tehdä ns. jatketaan/ei jatketa päätöksiä. Projektisuunnitelma määrittää projektin elinkaarimallin [OpenUP]. Projektin elinkaarimalli tarjoaa intressitahoille kokonaiskuvan ja läpinäkyvyyttä projektiin. Se tarjoaa myös ohjausmekanismin, jonka avulla voidaan kontrolloida mm. projektin rahoitusta, laajuutta, riskejä ja sen tuottamaa lisäarvoa. OpenUP organisoi iteraatiot vaiheisiin. Jokaisella vaiheella on erityinen tarkoitus ja virstanpylväsehto. Aloitusvaihe. Määritä laajuus ja tavoitteet projektille.
10 7 Tarkennusvaihe. Muodosta ymmärrys vaatimuksista ja toteuta suoritettava arkkitehtuuri avainskenaarioita ja laatuvaatimuksia varten. Rakennusvaihe. Toteuta järjestelmän toiminnallisuus. Siirtymävaihe. Julkaise järjestelmä loppukäyttäjille. Tämä projektin elinkaarimalli erottaa OpenUP:n monista muista ketteristä menetelmistä. Elinkaarimalli kiinnittää huomion projektin laajuuteen ja ratkaisuihin jo ennen laajempaa toteutusta, projektin alkupäässä aloitus- ja tarkennusvaiheessa. Tarkennusvaiheen lopussa on yleensä käytetty % budjetista, mutta % aikataulusta [Kro07]. Projektin elinkaarimalli tuo seurantaa ennen kaikkea kahteen intressitahoille tärkeimpään asiaan, riskien hallintaan ja arvon tuottamiseen intressitahoille. Vaiheistuksella pyritään laskemaan riskiä samalla kun seurataan intressitahojen saamaa hyötyä. Kuvassa 3. on esitetty riskien lasku aikaisessa vaiheessa projektin elinkaarta. Kuva3. Projektin vaiheet [OpenUP]
11 OpenUP perusperiaatteet OpenUP:n perustuu neljän perusperiaatteen varaan [BPS07]. Nämä kaikki neljä periaatetta ovat suoraan johdettavissa Ketterän manifestin, (Agile Manifesto), julistamasta ketterän kehityksen perusmääritelmästä [AGILE08]. Taulukossa 1. on rinnakkain esitetty OpenUP:n perusperiaatteet ja ketterän manifestin perusmääritelmän ydinkohdat. OpenUP:n neljä perusperiaatetta Tee yhteistyötä saavuttaaksesi yhteisen linjan ja ymmärryksen Keskity arkkitehtuuriin aikaisin minimoidaksesi riskin ja organisoidaksesi kehitystyön Tasapainota vaatimukset ja rajoitteet tärkeysjärjestykseen, jotta maksimoidaan intressitahojen hyöty Kehity hankkimalla jatkuvasti palautetta ja parantamalla Ketterä manifesti Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonaisvaltaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista. Taulukko 1. OpenUP ja Ketterä manifesti [Gus08].
12 9 Lähteet [AGILE08] Manifesto for Agile Software Development [ ] [BPS07] Borg, A., Patel, M., Sandahl, K., Extending the OpenUP/Basic Requirements Discipline to Specify Capacity Requirements. Requirements Engineering Conference, th IEEE International Volume, Issue, Oct. 2007, sivut [EPF08] Eclipse Process Framework Project (EPF). [ ] [Gus08] Gustafsson, B., OpenUP The Best of Two Worlds. Methods & Tools Spring 2008, sivut [Kro07] Kroll, P., OpenUP in Nutshell. The Rational Edge. [ [OpenUP] OpenUP 1.5, publish created [Vel08] Velzen van, T. Skillful and maneuverable: OpenUP and the Eclipse Way. The Rational Edge. [ elzen/]
arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
Selainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
Ohjelmistotekniikka - Luento 2
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento 2: Prosessimallit
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen
Ohjelmistotekniikka - Luento 2 Jouni Lappalainen Luku 2: Prosessimallit - miten spiraalimalliin päädyttiin - spiraalimallista (R)UP malliin - oman ammattitaidon kehittäminen; PSP ja TSP mallit 1 Luento
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä
Scrumin käyttö ketterässä sovelluskehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc., Mountain
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara
Globaalisti Hajautettu Ohjelmistokehitys Mitä, Miksi & Miten? Maria Paasivaara Mitä? Mitä? Yrityksen sisäinen Mitä? Yrityksen sisäinen Alihankinta Mitä? Yrityksen sisäinen Open Source -kehitys Alihankinta
Unified Process (UP)
Unified Process (UP) Scott Kendall(2002) The Unified Process Explained Historia Luennon sisältö UP prosessin periaatteet Perusperiaatteet Iteraatio, inkrementti, julkaisu Unified process kuvaus Tehtäväkokonaisuudet
Arkkitehtuurinen reflektio
Arkkitehtuurinen reflektio Toni Ruokolainen Toni.Ruokolainen@cs.helsinki.fi Helsinki 6.10.2003 Tiivistelmä HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Ohjelmistoprojekteista. Datanomiopiskelijat 2.vuosi
Ohjelmistoprojekteista Datanomiopiskelijat 2.vuosi Yleistä projekteista Projekti on selkeästi asetettuihin tavoitteisiin pyrkivä, ajallisesti rajattu kertaluonteinen hanke, jonka toteuttamisesta vastaa
Lyhyt johdatus ketterään testaukseen
TTY:n Testauspäivät, Tampere 15.8.2006 Lyhyt johdatus ketterään testaukseen eli Ketterän ohjelmistokehityksen laatukäytäntöjä Juha Itkonen SoberIT Teknillinen korkeakoulu Juha.Itkonen@tkk.fi Ketterä ohjelmistokehitys
Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1
Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
Prosessiajattelu. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessien määritys CMMI käytänteet
Organisaation prosessikuvaus - CMMI Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 7.2.2007 Level5 Level4 Level3 Requirements Development Technical Solution Product Integration
Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä
Ketterien periaatteiden merkitys projektityössä Suvi Jentze-Korpi Helsinki 18.10.2012 Kandidaatintutkielma-kurssin aine HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Lineaarinen
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300
Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa
PROJEKTINHALLINTA. Käyttäjälähtöinen suunnittelu
PROJEKTINHALLINTA Käyttäjälähtöinen suunnittelu PROJEKTINHALLINTA OSANA KURSSIA Opettaja: Tomi Jokitulppo email: Tomi.Jokitulppo@metropolia.fi puhelin: 040 5430197 4 opetuskertaa: 2.10., 9.10., 16.10.
Ketteryys pähkinänkuoressa. Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin
Ketteryys pähkinänkuoressa Kokopäivän Scrum-kurssin sisältö tislattuna ja tiivistettynä kolmeen varttiin Empiirinen prosessinhallinta Iteraatiot ja inkrementit riskienhallinnassa Imuohjaus Ketteryyden
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
Tutkittu totuus globaalista ohjelmistokehityksestä
Tutkittu totuus globaalista ohjelmistokehityksestä Kalle Varisvirta Seminaariraportti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 24. marraskuuta 2013 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE Pasi Lehtimäki
Malliperustainen ohjelmistokehitys - MDE 25.9.2007 Pasi Lehtimäki MDE Miksi MDE? Mitä on MDE? MDA, mallit, mallimuunnokset Ohjelmistoja Eclipse, MetaCase Mitä jatkossa? Akronyymiviidakko MDE, MDA, MDD,
arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Turvallisuuskriittisissä, sulautetuissa järjestelmissä esiintyvien ohjelmistovaatimusten virheanalyysi Jarkko-Juhana Sievi Helsinki 6.4.2005 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi
Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto
Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät
Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä
Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
Projektityö
Projektityö 24.9.2010 Ohjelmistojen kehitysmalleista Vaatimusten määrittely ja kerääminen Lähteinä (vaatimusten määrittely): Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto, Talentum, 2005. Luvut 3, 4, 5, 6-10
Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op)
581361 Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu (4op) Ohjelmistojärjestelmien syventävien opintojen kurssi Myös ohjelmistotekniikan profiilin pakollinen kurssi eli ohjelmistotekniikka-aiheisen gradun
Ohjelmistojen mallintaminen kertausta Harri Laine 1
kertausta 5.12.2008 Harri Laine 1 Ohjelmiston elinkaari, elinkaarimallit Yleinen puitemalli (reference model) - abstrakti kokonaiskuva ei etenemiskontrollia, ei yksityiskohtia Ohjelmistoprosessimallit
! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
Projektin suunnittelu 71A00300
Projektin suunnittelu 71A00300 Tiimijako Projektisuunnitelma 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Projektitiimi Projektin tausta Projektin tavoitteet Tiimin roolit Sisäinen viestintä Riskianalyysi Aikataulutus Projektisuunnitelman
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE)
Malliperustainen ohjelmistokehitys (Model-Driven Engineering, MDE) Pasi Lehtimäki Helsinki 10.9.2007 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
Ketterä projektinhallinta
Ketterä projektinhallinta Petri Heiramo Agile Coach, CST 1 Petri Heiramo Ikä: 37 (vielä pari päivää ) Oma koulutus- ja valmennusyritys, Agilecraft Oy, reilut 3 viikkoa Lähes 10v ohjelmistokehitys- ja -prosessitausta
ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com
Huomioita Habbo-suunnittelusta ja -kehitysmenetelmistä Jyri Partanen, QA Manager Sulake Corporation www.sulake.com Jyri Partanen FM (tietojenkäsittelytiede) Certified Scrum Master Certified Product Owner
10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä
10 Kohti ketterää ohjelmistokehitystä Perinteinen ohjelmistokehitys perustuu vesiputousmalliin, jossa tavoitteena on ensisijaisesti projektin vieminen läpi tietyssä ajassa. Sovelluksen määrittelytyö tehdään
Prosessiajattelu. Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit. Organisaation prosessikuvaus - CMMI. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4.
Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution
Projektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
Projektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 PESTLE-malli Poliittinen - mitä poliittisia riskejä projektiin voi liittyä? (verotus, hallinto ) Ekonominen - mitä taloudellisia riskejä projektiin liittyy? (työvoiman saatavuus,
Ketteryys kokeilemalla. Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela
Ketteryys kokeilemalla Leo Malila Kehittämispäällikkö, Kela 1.11.2016 Agenda Kelan ICT Ketteryys tavoitteena Teetetyn tutkimuksen ja sen kohteen esittely Havaintoja tutkimuksen perusteella Kelan ketteryys
Projektin suunnittelu A71A00300
Projektin suunnittelu A71A00300 Projektisuunnitelma 1. Projektitiimi 2. Projektin tausta 3. Projektin tavoitteet 4. Tiimin roolit 5. Sisäinen viestintä 6. Riskianalyysi 7. Aikataulutus Projektisuunnitelman
Ohjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
SEPA päiväkirja. BetaTeam. Juho Mäkinen, 57796V, Jari Leppä, 42710V, Versio Pvm Tekijä Kuvaus
SEPA päiväkirja BetaTeam Juho Mäkinen, 57796V, jvmakine@cc.hut.fi Jari Leppä, 42710V, jleppa@cc.hut.fi Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 10.11.2005 Juho Mäkinen Johdanto 1. 0.2 11.11.2005 J.Mäkinen, Käytäntöön
Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
Katsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin
INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta
5aDay strategiatyössä
5aDay strategiatyössä Pilvipalvelu 5aDay (www.5aday.fi) on kuin 2010- luvun Time Manager. Helppo- käyttöisellä välineellä saavutat erinomaisia tuloksia keskittymällä olennaisiin asioihin. Koska käyttäjiä
Laskennallinen yhteiskuntatiede
Laskennallinen yhteiskuntatiede Matti Nelimarkka Helsinki 5.5.2011 LuK tutkielma HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkasittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta
Liiketoimintaosaamisen klusteri Tietohallintojohtamisen EO Ylempi AMK Ketterät menetelmät ja julkinen hankinta Ilkka Meriläinen 27.4.2011 Ketterät menetelmät Joukko järjestelmän kehitysmenetelmiä, joille
Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet
Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary
Project group Tete Work-time Attendance Software
Project group Tete Work-time Attendance Software Henkilökohtainen SE harjoitus: etenemisraportti Projektin etenemisen seuranta ja kontrollointi Niilo Fredrikson T-76.115 Software project 2(5) Muutosloki
IT2015 EKT-ehtojen käyttö
-ehtojen käyttö Erityisehtoja ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä Näiden ohjeiden tavoitteena on helpottaa sopimista ketterien menetelmien käytöstä IT-alalla ja nostaa esiin keskeisiä sopimusta
VERSIONHALLINTA. PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D
VERSIONHALLINTA PARIOHJELMOINTI Lari Ahti, 62634M Antti Kauppinen, 58390D Versio Päivä Tekijä Kuvaus 0.1 26.10.2005 Kaarlo Lahtela Ensimmäinen versio 0.2 10.12.2006 Lauri Kiiski Suomennettu 3 (8 ) SISÄLLYS
Projektisuunnitelma. Projektin tavoitteet
Projektisuunnitelma Projektin tavoitteet Projektin tarkoituksena on tunnistaa erilaisia esineitä Kinect-kameran avulla. Kinect-kamera on kytkettynä tietokoneeseen, johon projektissa tehdään tunnistuksen
Onnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti ICT-ajankohtaisseminaari 15.4.2009 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt
Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät
Laatujärjestelmät Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Prosessiajattelu Sisään Prosessi Ulos ohjaus mittaus Laatujärjestelmät Laatujärjestelmät määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty ei sitä,
Ketterä vaatimustenhallinta
Ketterä vaatimustenhallinta ja miksi se on useimmiten hyvä asia K A R I A L HO C E O I M P R OV EIT OY Sisältö ImproveIt Oy Perinteinen vaatimushallinta Ketterä vaatimustenhallinta Monenlaista softakehitystä
1 Johdanto. TTY Ohjelmistotekniikka. Ohjelmistoarkkitehtuurit Syksy 2008
1 Johdanto 1.1 Mikä on ohjelmistoarkkitehtuuri? 1.2 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen 1.3 Epäonnistuneen ohjelmistoarkkitehtuurin seurauksia 1.4 Ohjelmistoarkkitehtuuri ja ohjelmistokehitysprosessi
Digitaalisuudesta muutosvoimaa
Digitaalisuudesta muutosvoimaa 6.9.2018 Megatrendejä ja ajankohtaisia teknologiatrendejä Globalisaatio Teknologian kehitys Demografiset muutokset Ilmastomuutos Laskentakapasiteetin kasvu, kvanttitietokoneet
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
Tapahtuipa Testaajalle...
Tapahtuipa Testaajalle... - eli testaus tosielämässä 09.10.2007 Juhani Snellman Qentinel Oy 2007 Agenda Minä ja mistä tulen Testauksen konteksti Tapauksia tosielämästä ja työkaluja 2 Minä Juhani Snellman
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla Nestori Syynimaa Sovelto Oyj
Kun scrum ei riitä - skaalaa ketterä tuotekehitys SAFe lla 28.10.2016 Nestori Syynimaa Sovelto Oyj 1 Puhujasta Seniori-konsultti Nestori Syynimaa SAFe, Scrum, Lean IT, ITIL, kokonaisarkkitehtuuri,.. PhD
PROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM
PROJEKTI- PÄÄLLIKÖSTÄ PRODUCT OWNERIKSI MEERI CEDERSTRÖM TAUSTA Otaniemi UX (User Experience) Teknologiaa kaikille Silta tekniikan ja bisneksen välillä Testaaja (Tanska) Scrum Käyttöliittymäsuunnittelija
Hajautettu Ohjelmistokehitys
Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit
CMMI CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto
CMM Capability Maturity Model CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 16.1.2007 Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.
Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,
Ohjelmistotuotteen hallinnasta
Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista
Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä
Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,
Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN
Petri Mattila KÄYTTÄJÄKESKEISEN SUUNNITTELUN INTEGROINTI KETTERÄN KEHITTÄMISEN PROSESSIIN JA ROOLEIHIN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS 2014 TIIVISTELMÄ Mattila, Petri Käyttäjäkeskeisen
CMM Capability Maturity Model. Software Engineering Institute (SEI) Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
CMMI CMM -> CMMI. CMM Capability Maturity Model. Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto Software Engineering Institute (SEI)
CMMI Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 13.3. CMM Capability Maturity Model Software Engineering Institute (SEI) www.sei.cmu.edu Perustettu vuonna 1984 Carnegie Mellon University 1985 SEI aloitti
Projektin suunnittelu
Projektin suunnittelu Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 15.3. Projektin suunnittelu - CMMIkäytänteet Projektin estimaatit: Määritellään projektin laajuus (scope) Määritellään tehtävien ja tuotosten
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
TIEA4 Projektityö, 5-10 op.,
TIEA4 Projektityö, 5-10 op., 2013-14 Luennot Kurssin esitietovaatimukset ja tavoitteet Kurssin sisällöstä Suoritustavoista ja -vaatimuksista, arvostelu Yleisiä ohjeita Kurssin luennoitsija ja projektien
Laatu tietojärjestelmähankkeissa. Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia
Laatu tietojärjestelmähankkeissa Tietohallinnon kokemuksia Juha-Pekka Leskinen Atk-päällikkö Eduskunnan kanslia 5.10.2010 Pohdintaa tietojärjestelmien laadusta Mitä on laatu Miten laatua tavoitellaan tietojärjestelmäprojekteissa
Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi
Useaa tietolähdettä käyttävä klusterointi Mikko Heinonen Tiedon louhinnan seminaari, kevät 2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
Avoimet ohjelmistokehykset
arvosana päiväys arvostelija Avoimet ohjelmistokehykset Jyri Laukkanen 24.9.2008 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion
Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat
Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)
Ostavat organisaatiot konsultin silmin
Ostavat organisaatiot konsultin silmin Softaa sutjakasti - Kuinka pitää projektimopo käsissä Sytyke Ry:n laivaseminaari 9.9.2009 Paula Miinalainen, Arbor Vitae Konsulttina monitoimittajaympäristöissä muutosten
Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu Kevät Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu. Projektinhallinnan laadunvarmistus
LAADUNVARMISTUS 135 Projektinhallinnan laadunvarmistus Projektinhallinnan laadunvarmistus tukee ohjelmistoprojektien ohjaus- ja ylläpitotehtäviä. Projektinhallinnan laadunvarmistustehtäviin kuuluvat seuraavat:
Ryhmäläisten nimet:
1 TJT10, kevät 2017 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan
Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit
Prosessikuvaukset ja elinkaarimallit Sami Kollanus TJTA330 Ohjelmistotuotanto 3.4. Organisaation prosessikuvaus - CMMI Level5 Level4 Organizational Innovation and Deployment Causal Analysis and Resolution
Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi. 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1
Ohjelmistotuotanto historiallinen perspektiivi 25.11.2013 JOTU2013/K.Systä 1 Alustava luentoaikataulu 26.8: Johdanto + historiaa, mitä on ohjelmistotuotanto 2.9: Ohjelmistojen roolista ja ohjelmistotyön
1.3 Katsaus ohjelmistotuotannon kehittymiseen
Yleisiä asioita Oliokirja:http://www.cs.tut.fi/~kk/Ohjelmistoarkkitehtuuri.pdf Tenttipäivä 7.5. Tallennukset, jospas tänään onnistaisi Viikkoharkat löytyvät IDLEstä (TTY), kurssin kotisivuilta/paikallisilta
Ohjelmistoprosessit ja ohjelmistojen laatu kevät 2009
7. Iteratiivinen ohjelmistokehitys Iteratiivinen (ja evoluutio-)ohjelmistokehitys (iterative and evolutionary software development) on prosessimallien perhe, missä ohjelmiston elinkaari muodostuu useasta
Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä
Miten tehdä onnistunut projektisuunnitelma 10 vinkkiä Consultor Finland Oy Aluksi Suunnitelmien tekeminen on meille jokaiselle arkipäivää. Suunnitelmiin voi kuulua ostoksille menoa, illallista ja television
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe esimerkkivastauksia
Ohjelmistojen mallintaminen, kurssikoe 15.12. esimerkkivastauksia Tehtävä 1 a: Ohjelmistotuotantoprosessi sisältää yleensä aina seuraavat vaiheet: määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja ylläpito.
Prosessien kypsyysmallit hajautetussa ohjelmistokehityksessä
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Prosessien kypsyysmallit hajautetussa ohjelmistokehityksessä Tevje Olin Helsinki 22.10.2013 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
IT-organisaatiot: Suomen Pankki
hyväksymispäivä arvosana arvostelija IT-organisaatiot: Suomen Pankki Mikko Itävuo Helsinki 18.4.2013 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos ii HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY
Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio
1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys
Sisäänrakennettu tietosuoja ja ohjelmistokehitys Petri Strandén 14. kesäkuuta, 2018 Petri Strandén Manager Cyber Security Services Application Technologies Petri.stranden@kpmg.fi Petri vastaa KPMG:n Technology
Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS
PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä
Hieman lisää malleista ja niiden hyödyntämisestä Ohjelmistojen mallintaminen Kesä 2012 (Avoin yliopisto) Toni Ruokolainen, 23.8.2012 Mallit Mallit ovat todellisuuden abstraktioita, jotka on muodostettu
Ryhmäläisten nimet:
1 TJTA10, kevät 2020 VERTAISARVIOINTILOMAKE Ryhmäläisten nimet: 1. 2. 3. Heuristinen arviointi käyttäen ohjeistuksessa olevaa heuristiikkalistaa. Tehdään vertaisarviointi käyttöliittymästä. Testi suoritetaan
Harjoituskoe Vastaukset. ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus
Harjoituskoe Vastaukset ISTQB Ketterä testaaja 2015 Perustason sertifikaattisisällön laajennus Alkup. versio 1.0 Käännösversio 1.0 Tekijänoikeushuomautus Tämän dokumentin saa kopioida kokonaisuudessaan
Vaatimusten ja konfiguraation hallinta avoimessa ohjelmistokehityksessä
Vaatimusten ja konfiguraation hallinta avoimessa ohjelmistokehityksessä Anu Ranta Helsinki 1.10.2008 Avoin ohjelmistokehitys seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO
Estimointityökalut. Pekka Forselius, Senior Advisor Finnish Software Measurement Association FiSMA ry
Estimointityökalut Pekka Forselius, Senior Advisor Finnish Software Measurement Association FiSMA ry 1 Työkalujen rooli ohjelmistotyössä A fool with a tool is still a fool! Ohjelmistotyökalujen käyttäminen