Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

Transkriptio

1 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

2 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä 10 Kotoutumisen polut ikäkausittain 12 Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus 12 Toisen asteen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen 17 Työ- ja eläkeikä 20 Kotoutumiskoulutus 22 Palvelut läpi elämän 24 Jyväskylän kaupungin henkilöstön osaaminen yhdenvertaisuusasioissa 26 Osallisuus ja vaikuttaminen 27 Kotoutumista edistävän työn rahoitusrakenne 29 Taitto Juho Jäppinen Kuvat Juho Jäppinen ellei toisin mainita Painettu xxxxxx ISBN xxxxxxxxxxx 2

3 Lukijalle Kuva: Jouni Kallio Jyväskylässä laadittiin ensimmäinen ulkomaalaispoliittinen ohjelma vuonna 1993 ja ensimmäinen varsinainen kotoutumiseen liittyvä ohjelma vuonna Nämä asiakirjat liittyivät ensimmäisten pakolaisten vastaanottoon. Seuraavat kotouttamisohjelmat laadittiin seutukunnallisena yhteistyönä Muuramen, Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa vuosina 2000 ja Viimeisimpään ohjelmaan liitettiin etninen yhdenvertaisuussuunnitelma. Sittemmin Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Jyväskylä yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuoden 2009 alussa. Tämä ohjelma sisältää kotouttamisohjelman ja etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman sekä se korvaa Jyväskylän osalta vuonna 2006 laaditun seudullisen monikulttuurisuusohjelman. Valmistelun tavoitteeksi asetettiin valtuustokauden keskeinen kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä toiminta. Kotoutumisella tarkoitetaan osallisuuden, toimijuuden ja työllistymisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Osallisuus on laaja käsite, joka sisältää sekä tunteen kuulumisesta että osallistumisen johonkin yhteisöön. Tässä yhteydessä toimijuudella korostetaan valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Tekstissä viitataan käsitteellisesti sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajataustaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttaja puolestaan on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

4 eri perustein maahan tulleita henkilöitä. Humanitaarisella muuttajalla tarkoitetaan kiintiöpakolaista tai henkilöä, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta sekä hänen perheenjäsentänsä, jolle on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta. Joulukuussa 2012 Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja Risto Kortelainen nimesi työryhmän monikulttuurisuusohjelman laatimista varten. Työryhmään kuului Jyväskylän kaupungin ja valtion hallinnon työntekijöiden lisäksi keskeisiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä maahanmuuttajayhdistysten edustus. Tässä monikulttuurisuusohjelmassa keskitytään lain mukaisesti erityisesti maahanmuuttajiin liittyviin kysymyksiin. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös vanhojen etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monikulttuurisuusohjelman luonnos valmistui toukokuussa 2013, jonka jälkeen ohjelma menee lausuntokierrokselle perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan, kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan, kaupunginhallitukseen sekä monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry:n. Tämän jälkeen monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Ohjelman valmistellut työryhmä seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Tuloksista raportoidaan hyvinvointipoliittiseen toimikuntaan ja sieltä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustoon. Työryhmän jäsenet Pirkko Korhonen, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Kati Turtiainen, palvelujohtaja, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, monikulttuurisuusohjelman sihteeri Joni Jantunen, siviilipalvelusmies, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri Merja Adenius-Jokivuori, henkilöstön kehittämispäällikkö, Henkilöstöyksikkö, Jyväskylän kaupunki Jonna Hyppönen, palveluneuvoja, Neuvonta- ja asiakaspalvelut, Jyväskylän kaupunki Sari Jokinen, maahanmuuttoasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Ari Karimäki, vastuualuejohtaja, Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunki Saara Kiesiläinen, asiantuntija, kotouttamispalvelut, Keski-Suomen TE-toimisto Antti Kolu, nuorisojohtaja, Nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupunki Tiina Laine-Nissinen, suunnittelija, Perusopetuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Jukka Laukkanen, erikoissuunnittelija, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki Katri Manninen, resurssierityislastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry. Anu Mutka, hoitotyön johtaja, Avosairaanhoito, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, Jyväskylän kaupunki Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja, Konsernihallinto, Jyväskylän kaupunki Mari Pitkänen, hallintopäällikkö, Kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Riitta Pylvänen, palvelupäällikkö, Vanhus- ja vammaispalvelut, Jyväskylän kaupunki Emmanuel Sibomana, Monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry Tytti Solankallio-Vahteri, hyvinvointikoordinaattori, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki 4

5 Monikulttuurinen Jyväskylä Jyväskylä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa keskisuomalaisesta pikkukaupungista osaksi globaalia maailmaa. Kaupunki on jo vuosia vetänyt puoleensa asukkaita muualta Suomesta, nykyisin sen vetovoima ulottuu jo maan rajojen ulkopuolelle kaikkiin maanosiin. Jyväskylään tullaan asumaan, opiskelemaan, tekemään töitä ja yrittämään. Elinkeinopolitiikkansa osa-alueina Jyväskylä painottaakin huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on virkeä elinkeinoelämä sekä työpaikkojen ja asukasmäärän kasvu. On tärkeää luoda edellytykset sille, että Suomeen tulijat voivat hyödyntää monipuolisesti osaamistaan ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Syyskuussa vuonna 2011 tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä. Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohal- linnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeä tiedottaa ja neuvoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Kotimaisten kielten riittävä opetus on merkittävässä asemassa työmarkkinoille pääsyn tukemisessa. Kotouttamisessa on tärkeää huomioida koko perhe ja sen jäsenet yksilöidysti. Kotouttamisohjelman teemoihin liittyen Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan sitoutunut oman vastuunsa kantamiseen valtakunnallisessa maahanmuuttoja pakolaispolitiikassa, palveluiden järjestämiseen tarpeita vastaavasti ja kuntalaisia tasapuolisesti palveleviksi sekä yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Tehdään töitä arvostavan ilmapiirin luomiseksi siten, että kaupungissamme on turvallista ja hyvä elää. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

6 6

7 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia Jyväskylässä asui vuonna 2012 yli henkilöä, joista ulkomaan kansalaisia oli noin Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjältä, Virosta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Ulkomaan kansalaisten osuus on vajaa kolme prosenttia kaikista jyväskyläläisistä. Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä. Tästä syystä myös palveluntarpeet vaihtelevat suuresti. Suomeen muuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia. Maahanmuuttajat ovat myös keskimäärin Jyväskylän kantaväestöä nuorempia ja vanhuksia heidän joukossaan on vain vähän. Kokonaisuudessaan jyväskyläläisistä yli 65-vuotiaita on noin 15 prosenttia. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on alle neljä prosenttia. Viime vuosina Jyväskylään on tullut inkerinsuomalaisia paluumuuttajia henkilöä, mutta paluumuuttojonon sulkeuduttua määrä on hieman kasvanut. Siirtymäaika inkerinsuomalaisuuden perusteella tapahtuvaan Suomeen muuttoon ulottuu vuoteen 2016 saakka. Jyväskylän kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Jyväskylä on sitoutunut vastaanottamaan viisikymmentä kiintiöpakolaista Ulkomaan kansalaiset Jyväskylässä Yleisimmät syyt muuttaa maahan ovat perheside, työ ja opiskelu. Lisäksi maahan muutetaan humanitaaristen syiden sekä paluumuuton takia. Tarkasteltaessa maahanmuuttajataustaista väestöä tilastollisesti heidät erotetaan muusta väestöstä kaikkein yleisimmin äidinkielen perusteella. Vuonna 2011 Jyväskylässä asui yhteensä noin henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Yleisimmät alueella puhutut vieraat kielet olivat venäjä, persia, englanti, kurdi ja viro. Jyväskylän puhutuimmat vieraat kielet vuonna 2012 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

8 sekä heidän mahdolliset perheenyhdistämislain perusteella tulevat perheenjäsenensä. Vuonna 2012 Jyväskylän vastaanottamien kiintiöpakolaisten, myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen perusteella kuntaan muuttaneiden määrä oli yhteensä 76 henkilöä. Humanitaarisen muuton kautta tulleiden määrä on kasvanut, koska kuntapaikkojen riittämättömyyden takia kuntiin muuttaa itsenäisesti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat keskittyneet asumaan samoille alueille Jyväskylässä. Tavoitteena on, ettei lähtökohtaisesti tueta esimerkiksi pakolaistaustaisten henkilöiden asettumista samoihin kortteleihin. Kotoutumista ja erityisesti kielen oppimista edistää se, että esimerkiksi päiväkotiryhmissä ja perusopetuksen luokissa luonnollisia suhteita muodostuu maahanmuuttajataustaisen ja suomenkielisen väestön kesken. Jyväskylän 15 suurinta ulkomaalaisten kansalaisuusryhmää vuonna 2012 Suomenkielisten ja vieraskielisten ikärakenne Jyväskylässä 2011, prosenttiosuus kieliryhmästä 8

9 Vieraskielisten asukkaiden määrät Jyväskylän alueilla Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

10 Maahanmuuttajat työelämässä Maahanmuuttajat työnhakijoina: Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla väestöllä. Työllisyysaste kuitenkin paranee Suomessa asutun ajan kuluessa ja vastaa pitkällä aikavälillä kantaväestöä. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon oli keväällä 2013 rekisteröityneenä yli sadasta kansalaisuudesta noin 1300 työnhakijaa, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Työnhakijat edustivat yli sataa eri kansalaisuutta. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylän työttömyysaste oli syksyllä 2012 lähes 15 prosenttia. Maahanmuuttajien työttömyysaste oli samaan aikaan yli kaksi kertaa suurempi. Jyväskylässä työvoiman saatavuus oli viime vuonna hyvällä tasolla. Toimialoista rekrytointiongelmia oli muun maan tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä palvelualoista siivousalalla. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä Maahanmuuttajien oma yritystoiminta: Yritystoiminta on työn lailla kotoutumisen väylä. Jyväskylässä toimii useita maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Maahanmuuttajille yrittäjyys on selkeästi yksi vaihtoehto työllistää itsensä. Starttiraha on osoittautunut tärkeäksi tueksi maahanmuuttajien oman yritystoiminnan perustamisessa. Vuodesta 2006 lähtien on starttirahan saanut 58 maahanmuuttajataustaisen henkilön perustamaa yritystä. Tämä on vajaa kuusi prosenttia kaikista starttirahan saaneista yrityksistä. Jokainen yrittäjä on myös mahdollinen työnantaja. Yritystoiminnan onnistumisen edellytyksenä on riittävä perehdyttäminen yritystoimintaan, ohjaus, neuvonta ja yritystoiminnan yleisten edellytysten selvittäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat apua yritysideoiden hiomisessa ja toteuttamisessa. Tavoitteet ja seuranta Työttömien maahanmuuttajien osuudet ammattiryhmittäin koko maassa ja Jyväskylässä

11 Kuva:Jouni Kallio Maahanmuuttajataustainen työntekijä Jyväskylän kaupungin palveluksessa: Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee yli 7000 työntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä työskentelee monilla eri toimialoilla. Jyväskylän kaupunki haluaa olla monikulttuurisuutta arvostava työnantaja. Palvelualueita kannustetaan palkkaamaan työtehtäviin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, sillä työelämään osallistuminen edistää yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuus työelämässä toteutuu vasta, kun maahanmuuttajia on kaikilla yhteiskunnan tasoilla suhteessa heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajien rekrytointi lisääntynee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kielitaidon puute ei ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta ensiarvoisen tärkeää on maahanmuuttajan perehdyttäminen työhön. Jyväskylän kaupunki on julkaissut henkilöstöoppaan maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja toisen ohjeistukseksi maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen. Maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta ammattialalla pyritään korjaamaan varaamalla heille joitakin työtilaisuuksia. Jyväskylän kaupunki ottaa huomioon koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisessä maahanmuuttajanuorten erityistarpeet. Jyväskylä on mukana työllistämisen kuntakokeilussa. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntakokeilun kautta työllistetyistä työntekijöistä 47 henkilöä on maahanmuuttajataustaisia. Tämä on 16 prosenttia kaikista kuntakokeilun kautta työllistetyistä. Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä kohti samaa osuutta, kuin se on väestössä Suomen kielen taitovaatimukset kohtuullisiksi työn vaativuuden mukaan ja riittävä perehdytys työhön Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

12 Kotoutumisen polut ikäkausittain Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus sisältää ei-suomenkielisille oppijoille tarkoitetun oppimispolun. Polulla kuvataan Jyväskylän kaupungin palveluita, jotka on tarkoitettu oppijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi monikulttuurisella varhaiskasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan työotetta, jossa monikulttuurisuus nähdään yhteisön jokaista jäsentä koskettavana asiana. Monikulttuurisuus on punainen lanka, jonka ympärillä yksilöt ja yhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa. Palvelun järjestäjä ra- kentaa palvelut niin, että ne tukevat kulttuurien välistä yhteistyötä ja dialogia sekä vastaavat eri kieliryhmiin kuuluvien oppijoiden tarpeisiin. Monikulttuurinen kasvatus ja opetus suunnitellaan ja järjestetään niin, että se tukee lapsen ja oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset läh- Varhaiskasvatuksen ja opetuksen polku 0 5 -vuotiaat Varhaiskasvatus päiväkodissa Varhaiskasvatussuunitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut 6-vuotiaat Esiopetus päiväkodissa tai koulussa Esiopetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut Oman äidinkielen opetus vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Kerhotoiminta vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Nuorisopalvelut 12

13 tömaasta. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmään ja tuetaan lapsen ja oppilaan kasvua yhdessä kodin kanssa. Viestinnässä käytetään omakielistä materiaalia mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan viestinnän sujuvuus tulkkauksella ja henkilökohtaisella opastuksella. Lisäksi henkilöstön osaamista selkokielisestä viestinnästä vahvistetaan koulutusten avulla. Muiden kuin äidinkielenään suomea puhuvien lasten määrä perusopetuksessa lukuvuonna on 446 oppilasta, joka on 4,1 prosenttia kaikista oppilaista. Oppilailla on yhteensä viidestäkymmenestä kieliryhmästä, joista suurimmat ryhmät ovat venäjänkieliset (105), albaniankieliset (31), ruotsinkieliset (28), englanninkieliset (28) ja kurdinkieliset (27). Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistuu 382 oppilasta. Muuhun kuin luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuu 74 oppilasta, joista suurimman ryhmän muodostavat islamin opetukseen osallistuvat opiskelijat, lisäksi opetetaan katolista ja bahai-uskontoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus ikäluokista varhaiskasvatuksessa Jyväskylässä syyskuussa 2012 Varhaiskasvatuksessa olevien monikielisten perheiden määrä Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

14 Oman äidinkielen opetukseen osallistuvat oppilaat ja kielet Koordinaatio: Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen koordinaatio ja kehittäminen ovat kasvun ja oppimisen palvelujen koordinaattorien vastuulla. Tehtäviin kuuluu suunnitella, koordinoida ja kehittää palveluja sekä arvioida tuloksia palvelujen käyttäjän ja tuottajan näkökulmasta. Koordinaattorit toimivat myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstön tukena ja järjestävät koulutusta kehittämistavoitteiden suuntaisesti. Koordinaattorit työskentelevät työparina, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön palvelun sisällä ja muiden kaupungin palveluiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta eli Jälkkäri: Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään alakouluilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Toiminta on maksullista ja siihen voivat osallistua luokan oppilaat sekä erityisen tuen päätöksen saaneet luokan oppilaat. Jyväskylän Jälkkäreiden tavoitteena on tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jälkkäri tarjoaa lapselle eheän päivän, jossa monipuolisten sisältöjen ohessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja päivittäiseen välipalaan. Monikulttuuristen lasten kohdalla erityisen tärkeäksi tavoitteeksi nousee sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja koulunkäynnin/oppimisen tukeminen. Jälkkäri on lapsen vapaa-aikaa, jossa hän kuitenkin saa apua läksyjen teossa ja pääsee esimerkiksi harjoittamaan suomen kielen taitoaan erilaisissa arjen ryhmätilanteissa. Koulun kerhotoiminta: Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on osana perusopetusta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä monipuolista ja maksutonta toimintaa koulupäivän yhteydessä. Monikulttuurisia kerhoja järjestetään useilla kouluilla ja niiden on todettu edistävän yhteishenkeä. Näitä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja tasa-arvon edistämiseen suunnattuja kerhoja kehitetään edelleen. Kielenoppimisen tukemiseksi järjestetään kielikerhoja. Osana oppilaan kotoutumista koulut ohjaavat maahanmuuttajaoppilaita löytämään itselleen harrastuksen koulun kerhotoiminnan kautta. 14

15 Tavoitteet ja seuranta Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja koulussa Mittari: Kuinka moni suomi toisena kielenä -oppija saa suomi toisena kielenä -opetusta Monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen liittyvät palvelut koordinoidaan keskitetysti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelee kaksi kokopäiväistä monikulttuurisen kasvatuksen ja opetuksen koordinaattoria Tehdään osaamistarvekartoitus henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisesta osaamisesta ja osaamisen tasoa nostetaan Mittari: Kieli- ja kulttuuritietoisuuteen ja suomi toisena kielenä -opetukseen liittyvää koulutusta järjestetään vähintään kerran vuodessa Monikulttuuriseen koulutukseen osallistuu jokaisesta päivähoidon yksiköstä ja koulusta vähintään kaksi henkilöä vuosittain Omankielistä materiaalia (perusesitteet ja tiedotteet) tuotetaan vieraskielisten perheiden tueksi Mittari: Koulupalvelukysely käännätetään pakolaiskielille Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusesitteistä ja tiedotteista on saatavilla eri kieliversioita Vieraskieliset perheet voivat vastata asiakaskyselyihin omalla äidinkielellään tai muun tuen avulla Mittari: Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyistä vähintään yksi vuodessa käännätetään pakolaiskielille. Oman äidinkielen opetuksen sisältöjä ja arviointia kehitetään varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä Mittari: Jyväskyläläisten kaksi- ja monikielisten oppilaiden oman äidinkielen opetukseen osallistumisprosentti Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa toteutuu rasismin ja rasistisen häirinnän nollatoleranssi Mittari: Rasismin ja rasistisen häirinnän tunnusmerkit täyttävien tapausten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vuosittain. Lisäksi oppilaille toteutetaan kysely rasistisesta häirinnästä. Nuoret: Suvaitsevaisuuskasvatus ja rasismin vastaisuus on osa nuorisopalvelujen arkea. Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan nuorisotiloilla, kerhoissa, harrasteryhmissä ja leireillä. Nuorisotyöntekijät osallistuvat koulujen ja oppilashuollon kanssa tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. OhjausLaturi tarjoaa yksilöllistä ohjausta yläkoulusta toiselle asteelle siirtymässä oleville nuorille. Nuorisopalveluiden esitteitä on käännetty eri kielille. Kuokkalan ja Huhtasuon nuorisotiloilla käy paljon maahanmuuttajanuoria. Lukuvuonna Kuokkalan nuorisotilan kävijöistä joka neljäs ja Huhtasuon kävijöistä joka kolmas oli maahanmuuttaja. Nuorisotiloilla vietti aikaansa yhteisen olemisen ja tekemisen merkeissä paristakymmenestä eri maasta kotoisin olevia nuoria. Avartti-toiminta ( vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma) ja liikuntakerhot tavoittavat myös hyvin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Määräaikaisesti palkattujen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rooli erityisesti Huhtasuon nuorisotilalla on ollut keskeinen. Nuorten Taidetyöpaja tarjoaa vuotiaille maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoista kotoutumista toiminnallisen työpajatyöskentelyn avulla. Tarjonta koostuu erimittaisista yhteisöllisistä pajajaksoista, nuorten yksilöohjauksesta ja suomen kielen opiskelusta. Pajalle voi hakea joko työkokeilusopimuksella tai kotoutumisaikana kotoutumiskoulutussopimuksella. Maahanmuuttajanuoria tavoitellaan toimintaan myös rap ja r n b -teemapajoja järjestämällä yhteistyössä Oiva ja Ilona -hankkeen kanssa. Etsivää nuorisotyötä ovat järjestäneet Sovatek, Nuorten Taidetyöpaja ja nuorisopalvelut. Kohderyhmänä ovat tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Palvelun piirissä on ollut myös maahanmuuttaja-nuoria. Tärkeä tehtävä monikulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kotoutumisen tukemisen kehittämisessä ja toteuttamisessa on erilaisilla projekteilla: Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen liittyvä hanke, Mä oon mukana -projekti nuorten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukena, 4H TUT -hanke nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen, Oiva ja Ilona- sekä Polku kotiin -hankkeet erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kotoutumisen tukena. Myös Jy- Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

16 välän Nuoret ry:n Tukiparitoimintaa on hyödynnetty maahanmuuttajatyössä ja Jyvälän Setlementti ry:llä on Avaimet onnistumiseen koulutus nuorille maahanmuuttajanaisille. Kuokkalan nuorisotilalla toimii Aurinkovuosi-ryhmä, joka työskentelee erityisesti somalialaistaustaisten nuorten parissa. Myös maahanmuuttajien omilla järjestöillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli nuorten kotoutumisen tukena. Omasta kulttuurista aiemmin tulleiden jo paikkansa löytäneiden aikuisten tuki ja mallit ovat osoittautuneet tärkeiksi maahanmuuttajanuorten tulevaisuuden suunnittelussa, toivon ylläpitämisessä ja verkostojen löytämisessä. Erityisesti yksin ilman huoltajaa saapuneiden nuorten kiinnittyminen ja voimavarojen riittäminen kotoutumiseen on haasteellista, mihin tarvitaan viranomaisten lisäksi järjestöjen ja tavallisten aikuisten tukea. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinointia ja kehittämistä varten on perustettu monialainen tiimi, jossa on mukana viranomaisten, hankkeitten sekä järjestöjen työntekijöitä. Tiimi järjestää vuosittain koulutuspäivän monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen tarvitaan jatkossa lisää työvoimaa. Maahanmuuttajien on helppo löytää ja osallistua kaupungin tarjoamiin nuorisopalveluihin, onnistumista seurataan kyselyillä ja tilastoilla Maahanmuuttajanuorten kanssa toimivien valmiuksia parannetaan tarjoamalla vuosittain yhteistä koulutusta Nuorille maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille järjestetään yhteistä loma-aikojen leiritoimintaa Tavoitteet ja seuranta 16

17 Kuva: Tero Takalo-Eskola Toisen asteen koulutuksen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen Jyväskylän ammattiopisto on nuorten monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 4000 nuorta kymmeniin eri ammatteihin. Se tarjoaa maahanmuuttajille ammatillista perustutkinto- koulutusta sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Jyväskylässä tarjotaan lisäksi perusopetusta ja perusopetuksen lisäopetusta (Oksa-koulutus) yli 17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Suurin osa heistä opiskelee perusopetuksessa. Keskimääräinen peruskoulun suorittamisaika on kahdesta kolmeen vuotta. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköttäin Jyväskylän ammattiopistossa Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

18 Maahanmuuttajaopiskelijaksi katsotaan sellainen opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja joka kieli- tai kulttuuritaustansa vuoksi tarvitsee erityistä huomiota tutkinnon suorittamiseksi. Edellisen sivun taulukossa on tilastoituna maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköittäin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetusta toteutetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sekä ammattiopistojen strategioiden ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetuksessa panostetaan erityisesti riittävään suomen kielen hallintaan, mikä luo pohjaa jatko-opinnoille ja tukee kotoutumista. Oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tutkintojen tavoitteet ovat maahanmuuttajaopiskelijoilla samat kuin muilla opiskelijoilla. Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön. Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin (myös lisäopetus ja toiselle asteelle valmentava koulutus) Mittari: suoraan toiselle asteelle siirtyvien osuus on prosenttimäärältään sama kuin kantaväestöllä (lukio, ammatillinen koulutus) Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ja koulutuksesta eroamisen vähentäminen Mittari: eroamisprosentti samaa tasoa kantaväestön kanssa (positiiviset keskeyttäjät, negatiiviset keskeyttäjät) Ammatillisen koulutuksen päättävien maahanmuuttajanuorten sijoittuminen työhön tai jatko-opintoihin Mittari: verrattuna kantaväestöön Jyväskylän aikuisopistossa opiskeli vuonna maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, joista maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli 61 opiskelijaa. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 243 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Suosituimmat alat olivat sosiaali- ja terveysala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä liiketalous. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittivat pääsääntöisesti Tavoitteet ja seuranta Maahanmuuttajat aikuisopiston tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylässä 18

19 ammatillisia perustutkintoja ja ammattitutkintoja. Ammattitutkinnoissa laitoshuoltajan ammattitutkinto oli suosituin. Erikoisammattitutkinnon opiskelijoita oli vain kymmenen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyä ja opinnoissa etenemistä on edistetty kehittämällä ohjausta ja tukea. Jyväskylän kristillisessä opistossa opiskeli 65 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa vuonna Heistä noin puolet opiskeli maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa koulutuksessa, 18 maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus, seitsemän perusopetuksen lisäopetuksessa ja loput aikuisten ammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa tai ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toimii yhdenvertaisesti hakijoiden ja opiskelijoiden taustat huomioiden. Syyslukukaudella 2012 JAMK:ssa opiskeli kuusisataa ulkomaalaistaustaista opiskelijaa yli kahdeksastakymmenestä maasta. Hakutoimisto järjestää sekä pienryhmä- että yksilöohjausta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Selvitystyö alkaa todistusten, osaamisen ja tavoitteiden kartoittami- sesta ja jatkuu ohjauksena opiskelijoiden tavoitteiden mukaisesti. Informaation antamista ja uraohjausta toteutetaan TE-toimiston, projektien ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisille on tarjolla lisätukea kieleen, kulttuuriin, Suomeen, Jyväskylään ja JAMKiin sopeutumiseksi. Kansainvälistymispalvelut tukee ulkomaalaisten opiskelijoiden orientoitumista uuteen opiskelupaikkaansa kahdesti vuodessa lukukausien alussa järjestettävien orientaatiopäivien avulla. Jyväskylän yliopistossa on yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa lähes sadasta maasta, joka on noin kahdeksan prosenttia kaikista opiskelijoista. Lähes puolet heistä on maisterivaiheen opiskelijoita, vajaa neljännes tohtoriopiskelijoita ja loput vaihto-opiskelijoita. Eri tiedekunnissa on yhteensä seitsemän erilaista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijatutoreiden palveluita ulkomaisille opiskelijoille. Saapuvat opiskelijat käyvät läpi kolmesta neljään päivän orientaatio-ohjelman. He osallistuvat maksuttomille kieli- ja liikuntakursseille, voivat hakea ystäväperhettä ja kysyä neuvoja kansainvälisiltä opiskelijalähettiläiltä. Maahanmuuttajat aikuisopiston ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Jyväskylässä (MaVa) Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

20 Tavoitteet ja seuranta Työ- ja eläkeikä Ohjaus ja neuvonta: Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimenpiteitä järjestää pääasiassa kunta sekä työ- ja elinkeinotoimisto. Kunta, työ- ja elinkeinotoimisto sekä muut viranomaiset antavat maahanmuuttajalle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kaupungin maahanmuuttajapalvelut toteuttavat esisijaisesti humanitaarisen muuton kautta kuntaan muuttavien ohjausta arjen sujumiseen ja viranomaispalveluihin liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajat saavat yleisluontoista ohjausta ja neuvontaa Jyväskylä-neuvonnasta sekä yhteispalvelupisteistä. Lisäksi Palvelupiste Hannikaisen tarjoama neuvonta viljelypalstoihin liittyen on osoittautunut suosituksi maahanmuuttajien keskuudessa. Myös asumiseen ja kierrätykseen liittyen on käännetty materiaalia eri kielille. Viime vuosina on kehitetty ESR-rahoitteisen Palapeli2-projektin, maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä pakolaisten omankielistä alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Palapeli2-projektissa toimii myös maahanmuuttajien ohjauspalvelut, jossa annetaan henkilökohtaista ohjausta ja informaatiota erityisesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi maahanmuuttajien neuvontaa toteutetaan Info-Gloriassa, joka sijaitsee Monikulttuurikeskus Gloriassa. Kattavan informaation varmistamiseksi kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaiden asiakastilastointiohjelma Kehitetään maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa toteutettavaa maahanmuuttajien omankielistä alkuvaiheen neuvontaa Vakiinnutetaan kattava neuvontapalveluverkosto maahanmuuttajien tarpeisiin sekä vahvistetaan maahanmuuttajien tietoisuutta tarjolla olevista neuvontapalvelupisteistä. Lisäksi englanninkielisen palvelun tarjoamista vahvistetaan Tiedotetaan maahanmuuttajille mahdollisuudesta alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma: Työ- ja elinkeinotoimisto laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on rekisteröity työnhakijaksi TEtoimistoon. Kunnassa tehdään vastaava kartoitus maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea tai pyytää kyseistä kartoitusta. Tuolloin arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan ammatillisten valmiuksien lisäksi suomen kielen taitoa ja opiskeluedellytyksiä. Kunnan palveluissa arvioidaan myös psykososiaalisia kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyväskylässä kyseisen kartoituksen tekee Palapeli2-projekti ja kunnan maahanmuuttajapalvelut. Vuonna 2012 alkukartoituksia tehtiin 171 henkilölle. Vuoden 2013 aika pilotoidaan alkukartoitusta AMK:n englanninkielisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä, joka on edellytyksenä työllistymiselle. Kotoutumissuunnitelma laaditaan kotoutujan alkukartoituksen jälkeen ja suunnitelmassa sovitaan kotoutumiskoulutuksesta ja muista työllistymiseen tähtäävistä toimista. TE-toimisto laatii työnhakijaksi rekisteröityvälle maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman ja kunta puolestaan huolehtii sen laatimisesta työvoiman ulkopuolisille henkilöille sekä tarvittaessa yhteisen kotoutumissuunnitelman koko perheelle. Kunnan maahanmuuttajapalveluissa kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan puolivuosittain osana muuta kotouttavaa työtä. TE-toimistossa kotoutumissuunnitelmaa seurataan ja se päivitetään tarvittaessa. Kotoutumisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä enintään viiteen vuoteen asti. Pakolaisten vastaanotto- ja kotoutumisen tukeminen: Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut järjestää pakolaisille, kansainvälistä suojelua saaville henkilöille ja inkerinsuomalaisille paluumuuttajille vastaanotto- ja kotouttamispalvelut. Maahanmuuttajapalveluiden tehtävä on psykososiaalisen tuen ja palveluiden järjestäminen, kyseisiin palveluihin ohjaaminen sekä palvelujärjestelmään perehdyttäminen pitkäjänteisellä yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja verkostoiden kanssa toteutettavalla työllä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajat oppivat käyttämään palvelujärjestelmää oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikeista olosuhteista saapuneiden pakolaisten, alhaisen koulutustaustan omaavien tai 20

21 vaikeasti sairaiden tai vammaisten kotoutumispolku tarvitsee erityishuomiota eikä työikäisille suunnattu kotoutumiskoulutus välttämättä ole mahdollinen. Tämän takia pakolaisten psyykkiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen sekä arjen rakentamiseen tarvitaan pitkäjänteisiä, henkilökohtaisia asiakassuhteita, järjestöjen ja muun kolmannen sektorin kanssa tehtävää tiivistä yhteistyötä sekä maahanmuuttajayhteisöjen tukea. Yksilöllisen kotoutumisen lisäksi koko perheen kotoutumisen vahvistaminen on tärkeää. Lain mukaan perheelle voidaan tehdä yhteinen kotoutumissuunnitelma. Vuosien varrella on pidetty vanhemmuuteen keskittyviä ryhmiä sekä käynnistetty yhteistyö Paremmin Yhdessä -yhdistyksen kanssa, joka on järjestänyt kasvatuskysymyksiin keskittyviä iltoja. Nykyisin tämä työ jatkuu yhteistyössä Mä oon mukana -projektin kanssa. Lisäksi tavoitteena on saada hankerahoitusta yhdessä lastensuojelun avohuollon kanssa maahanmuuttajien vanhemmuuden vahvistamiseen uusissa olosuhteissa. Hankerahoituksen avulla on myös luotu malleja seksuaalisen väkivallan uhrien hoitamiseksi yhdessä Tukinainen ry:n kanssa ja maahanmuuttajamummola-toiminnan käynnistämiseksi Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Jyväskylään tulee vain yksittäisiä ikääntyviä maahanmuuttajia vuosittain. Heille räätälöidään kotoutumisen polku yksilöllisesti Monikulttuurikeskus Glorian, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Julkisia vanhuspalveluita täydentää vuonna 2013 aloittanut RAY:n rahoittama ja Monikko-yhdistyksen hallinnoima Paloma-projekti, jonka tavoitteena on maahanmuuttajataustaisten vanhusten integroiminen paremmin olemassa oleviin julkisiin ja järjestöiden tuottamiin palveluihin. Kotoutumisajan jälkeen maahanmuuttajapalveluiden asiakkaat siirtyvät tarvittaessa aikuissosiaalityön asiakkaiksi. Aikuissosiaalityö hoitaa myös muiden kuin maahanmuuttajapalveluiden asiakkaiden asiat tarvittaessa. Aikuissosiaalityö järjestää toiminnastaan sosiaaliturvainfoja Palapeli2-projektin kaikille uusille koulutusryhmille. Informaatiota annetaan myös siitä, miten toimitaan perhe- ym. kriisien sattuessa. Lisäksi tutustutaan käytännössä sosiaaliasemaan ja siellä tapahtuvaan asiointiin. Sosiaaliasemalla on säännölliset tulkkipäivystykset. Tulkattavat kielet vaihtelevat tarpeen mukaan. Vanhemmuuden vahvistamiseen liittyvien uusien mallien kehittäminen Viranomaisesite päivitetään vuosittain Rakennetaan kotouttamistyön koordinoinnin verkosto Pakolaisten kiintiön nostaminen todellisen kuntaan muuton tasolle (80 henkilöä) Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

22 Kotoutumiskoulutus Keski-Suomen TE-toimisto järjestää työvoimakoulutuksena aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta ja ammatillista koulutusta. Kotoutumiskoulutus on kestoltaan keskimäärin 45 opintoviikkoa. Omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomat käyvät ensin noin kahdensadan päivän luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen. Jyväskylän kansalaisopisto on järjestänyt aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutusta työvoimakoulutuksena noin 20 vuoden ajan. Vuonna 2013 noin seitsemänkymmentä opiskelijaa aloitti eritasoisissa ryhmissä. Pääasiallisina kurssisisältöinä olivat suomen kieli, kulttuuri, yhteiskuntatietous, viestintä ja valinnaiset aineet. Maahanmuuttajat saavat myös opintosetelialennuksen kurssimaksusta kansalaisopiston yleissivistävillä kursseilla. Kansalaisopisto tekee yhteistyötä liikuntapalveluiden liikuntaa ja terveyttä edistävän hankkeen kanssa sekä on mukana kansalaisopiston ja Jyvälän setlementin hankehaussa, joka koskee nuorisotakuun opintoseteleitä maahanmuuttajanuorten koulutuksessa. Jyväskylän aikuisopistossa opiskeli maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksissa ja kotoutumiskoulutuksessa vuonna 2012 kaikkiaan 269 opiskelijaa. Kotoutumiskoulutukset laadittiin uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja niissä painottuvat aiempaa enemmän henkilökohtaiset opiskelupolut, ohjauksen ja tuen tarjoaminen sekä työelämäläheisyys. Vuonna 2012 aloitettiin työvoimakoulutuksena Hoiva-alalle valmentava ja hoiva-alan suomea -koulutus maahanmuuttajille. Koulutuksesta saadaan kokemusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheeseen. Omaehtoisista opinnoista työnhakija voi sopia työja elinkeinotoimiston kanssa ja saada opintoihin työttömyysetuutta. Kotoutumisaikana omaehtoisiksi opinnoiksi voidaan sopia erilaisia valmistavia tai tutkintoon johtavia koulutuksia. Valmistava koulutus madaltaa kynnystä varsinaiseen ammatilliseen koulutukseen ja ennaltaehkäisee opintojen keskeyttämistä. Omaehtoista koulutusta järjestävät Palapeli2-projekti, Jyväskylän Kristillinen opisto, Jyväskylän aikuislukio, Alkio-opisto, Jyväskylän kotitalousoppilaitos ja tutkintoon johtavat koulutukset muissa koulutusorganisaatioissa. Esimerkiksi Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen opiskelijoista on noin prosenttia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. Kotitalousopetus tarjoaa maahanmuuttajalle opintojen lisäksi matalan kynnyksen hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tutkintoon johtavista koulutuksista suosituimpia ovat kotityöja puhdistuspalvelujen sekä hotelli-, ravintola- että cateringalan perustutkinnot, joissa vuonna 2012 opiskeli yli kolmekymmentä maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. 22

23 Oppisopimuskoulutus on maahanmuuttajille hyvä keino ammatillisen koulutuksen täydentämiseen tai puuttuvan koulutuksen hankkimiseen. Kuntasektori on tarjonnut oppisopimuspaikkoja lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Ulkomailla suoritetun tutkinnon täydentäminen oppisopimuksen lisäkoulutuksella tai kokonaan uuden tutkinnon suorittaminen on mahdollista useille eri ammattialoille. TE-toimisto voi myöntää palkkatukea oppisopimuskoulutukseen, lisäksi oppisopimustoimisto myöntää koulutustukea. Jyväskylän oppisopimuskeskus hankekumppaneinaan Jyväskylän kristillinen opisto, Jyväskylän aikuisopisto ja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus pilotoi uusia toimintamalleja, joilla tuetaan maahanmuuttajataustaisia oppisopimusopiskelijoita oppisopimuskoulutuksen hakeutumisvaiheesta tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi madalletaan työnantajien kynnystä rekrytoida maahanmuuttajataustaisia henkilöitä oppisopimuskoulutukseen. Tavoitteet ja seuranta Järjestetään kaikille työikäisille ja nuoremmille maahanmuuttajille, viidessä vuodessa maahantulosta, riittävä kielitaito suomenkieliseen (tutkintoon johtavaan) koulutukseen ja työhön osallistumiseen Kehitetään yritysneuvontaa maahanmuuttajille oman yrityksen perustamiseen ja tilastoidaan yritysneuvonnan avulla perustetut maahanmuuttajien yritykset Huomioidaan ulkomaalaistaustaiset hakijat kansalaisopiston opettajarekrytoinnissa Aktivoidaan nykyistä enemmän maahanmuuttajia osallistumaan kansalaisopiston yleissivistäville kursseille Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

24 Palvelut läpi elämän Liikunta: Jyväskylän liikuntapalveluissa on Kotouttaminen Liikunnan Avulla -hanke, joka mahdollisti vuonna 2012 ohjatun liikunnan järjestämisen noin kahdelle sadalle maahanmuuttajalle. Hankkeessa järjestettiin liikuntaryhmä hiljattain maahan muuttaneille sekä vähän liikkuville aikuisille. Tavoitteena on jatkossa järjestää monipuolista liikuntaa sekä kertoa ravinnon merkityksestä terveyden edistämisessä. Hankkeessa on mukana viisi paikallista urheiluseuraa, jotka saavat lisäresursseja maahanmuuttajien parissa toimimiseen. Tavoitteena on, että maahanmuuttajia tavoitetaan entistä paremmin seurojen toimintaan. Tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä monikulttuurista työtä tekevien tahojen kanssa. Liikuntapalveluihin on nimetty yhdyshenkilö, joka vastaa maahanmuuttajien liikunnasta. Urheiluseuratoiminnalla on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Myös maahanmuuttajat ovat itse perustaneet urheiluseuroja, jotka mahdollistavat edullisemman liikuntaharrastusmahdollisuuden kuin mitä useimmissa urheiluseuroissa olisi. Ongelmana maahanmuuttajien perustamissa seuroissa on riittävien tilojen saatavuus. Museot: Maahanmuuttajien omina ryhminä tai esimerkiksi osana perusopetusta toteutetut vierailut museoissa liittyvät kotouttamiseen, kieliopintoihin ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuuriperinnön ymmärtämiseen. Museot kohdistavat eri-ikäisille maahanmuuttajille työpajoja ja kehittävät museosanastoa suomen kielen opetukseen. Maahanmuuttajille suunnattu kulttuuriluotsipalvelu on osoittautunut merkittäväksi toimintamuodoksi kulttuuripalveluihin tutustuttamisessa. Kulttuuriluotsit ovat Jyväskylän museoiden kouluttamia vapaaehtoisia kulttuurin tarjontaan perehtyneitä vertaisohjaajia. Tavoitteena on, että maahanmuuttajia tulisi kulttuuriluotsikoulutukseen ja -toimintaan. Museot tarjoavat työharjoittelupaikkoja maahanmuuttajille, ovat mukana erilaisissa museokasvatusja sosiokulttuuriseen innostamiseen pohjautuvissa projekteissa ja tukevat Galleria Glorian toimintaa. Museoiden oppaiksi koulutetaan myös erilaisten kulttuuritaustojen omaavia henkilöitä. Museot ovat luoneet toimintamallin Palapeli-projektin Elämää Suomessa ja Keski-Suomessa -museokurssin avulla. Museoiden kirjallinen ja sähköinen materiaali on käännetty useille eri kielille. Museoiden toiminnasta tiedotetaan maahanmuuttajille esimerkiksi sidosryhmien, tiedotusvälineiden ja erityisesti Mosaiikki-lehden kautta sekä kotouttamiskoulutuksessa ja oppilaitoksissa. Monikulttuurisia projekteja on toteutettu säännöllisesti. Jyväskylän taidemuseolla perustetaan monikulttuurinen miesten vertaisryhmä Maahanmuuttajia koulutetaan kaupungin kulttuuriluotseiksi Kehitetään kulttuuripalveluiden viestintää paremmin maahanmuuttajia tavoittavaksi Kehitetään tilastollinen mittari monikulttuurisuutta koskevien projektien seuraamiseksi Kirjasto: Maahanmuuttajat käyttävät aktiivisesti kirjaston tiloja ja kaikkia peruspalveluita. Kirjasto tarjoaa laajan kokoelman vieraskielistä materiaalia. Kirjastossa on pääsy yli 1700 digitaaliseen lehteen yli yhdeksästäkymmenestä maasta noin viidelläkymmenellä kielellä. Lisäksi kirjastoon hankitaan uutuuskirjoja eri kielillä. Kirjaston omien käyttösääntöjen ja maksujen esitteitä on käännetty seitsemällä eri kielellä. Uusille maahanmuuttajille järjestetään opastettuja ryhmäkäyntejä ja opastusta kirjaston palveluissa. Jyväskylä Sinfonia: Monikulttuurisuus on luonnollinen osa Jyväskylä Sinfonian toimintaa. Orkesterin toiminnassa kansainvälisyys on jatkuvasti läsnä ulkomaisten solistien, kapellimestarien ja agenttien kautta. Muusikoista noin neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttajat voivat tutustua orkesterin toimintaan konserttien ohella myös yleisölle avoimissa kenraaliharjoituksissa sekä ennen konserttia järjestettävissä taiteilijatapaamisissa. Tulevaisuudessa pyrkimyksenä on löytää entistä parempia viestintävälineitä, joiden kautta eri kulttuureista tulevat löytäisivät tiensä orkesteritoiminnan pariin entistä helpommin. Tavoitteet ja seuranta 24

25 Tavoitteet ja seuranta Teatteri: Erilaisuus on teema, joka on ollut ja tulee olemaan esillä tulevissa teatteriproduktioissa. Tällaiseen kontekstiin rakennettuna monikulttuurisuuteen ja erilaisuuden kohtaamiseen liittyvät yleisötyö- tai teatterikasvatusprojektit ovat tulevaisuudessa todennäköisiä. Sosiaalipalveluissa palvelut toteutetaan tarvelähtöisesti siten, että tulkkaus järjestetään aina sitä tarvittaessa ja palveluista käännätetään esitteitä yleisimmille kielille. Palveluiden kulttuurisensitiivisyyttä vahvistetaan kouluttamalla koko henkilöstölle perustaso monikulttuurisesta työotteesta sekä lisäksi ainakin yksi henkilö jokaisesta työyhteisöstä perehtyy syvällisemmin monikulttuurisuusasioihin. Lastensuojelutyöhön perustetaan monikulttuurisuusasioihin liittyvä konsultaatioverkosto. Koko henkilöstöllä on monikulttuurisen osaamisen perustaso olemassa Lastensuojelutyöhön perustetaan monikulttuurisuusasioihin liittyvä konsultaatioverkosto Terveyspalvelut tuottavat palvelut yhdenvertaisuusperiaatteella potilaan todelliseen hoidon tarpeeseen pohjautuen. Palvelu tulkataan aina potilaan omalle äidinkielelle sitä tarvittaessa. Hoito-ohjeita, testi- ja esitietolomakkeita sekä tiedotteita ja esitteitä eri palveluista on käännetty useille kielille. Käynteihin varataan riittävästi aikaa erityistarpeet huomioiden. Terveyskeskussairaalassa hyödynnetään maahanmuuttajataustaisen henkilökunnan osaamista. Terveyspalveluissa vahvistetaan erilaisen arvomaailman ja tapojen tietämystä henkilökunnan keskuudessa. Pakolaisten terveystarkastukset hoidetaan asuinalueen mukaisilla terveysasemilla. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa järjestetään tulotarkastukset ja tarvittaessa järjestetään lisäkäyntejä terveydenhoitajalla. Palveluohjausta järjestetään yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Monikulttuurisuuskeskus Glorian kanssa tehdään yhteistyötä, esimerkiksi monikulttuurisissa perheryhmissä on perhevalmennusta. Neuvoloiden järjestämää perhevalmennusta kehitetään tulevaisuudessa monikulttuurisille perheille ja motivoidaan heitä osallistumaan valmennukseen aikaisempaa aktiivisemmin. Avosairaanhoidossa kartoitetaan tehtyjen pakolaistarkastusten määrä vuosittain Kaikissa terveyspalveluiden pääprosesseissa seurataan tulkkauskustannuksia vuositasolla Neuvolatoiminnassa seurataan maahanmuuttajataustaisten osallistujien määrää perheryhmissä ja perhevalmennuksissa Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden määrää seurataan prosentteina henkilöstöstä Vanhus- ja vammaispalvelut: Maahanmuuttajataustaisia asiakkaita on enenevässä määrin vanhus- ja vammaispalveluiden asiakkaana. Palveluohjaus on osoittautunut hyväksi käytännöksi heitä palveltaessa. OIVA-keskuksella on merkittävä rooli maahanmuuttajataustaisten ohjaamisessa ja auttamisessa. Siksi tavoitteena on OIVA-keskuksen monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen. Vanhus- ja vammaispalveluiden yhteistyötä maahanmuuttajapalveluiden kanssa tullaan kehittämään. Tärkeitä keinoja ovat tulkkipalveluiden käytön lisääminen ja ohjeistaminen sekä tärkeimpien asiakasta koskevien päätösten ja suunnitelmien kääntäminen hänen omalle kielelleen. Myös viestinnässä tullaan entistä enemmän kiinnittämään huomiota erikielisten henkilöiden palvelemiseen sekä selkokieliseen viestintään. Kielitaidon puute on yksi henkilöstön haasteista, aina tulkin ei ole tarkoituksenmukaista olla mukana asiakastyössä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rekrytointi on tärkeä ottaa huomioon tulevaisuudessa, mikä sekä helpottaisi arkityötä että parantaisi palveluiden laatua. Osaavan työvoiman saamisen ennakointiin kiinnitetään huomiota myös opiskelijoita ohjattaessa ja tehtäessä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa. Kartoitetaan maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden määrät ja ennakoidaan palvelutarpeiden kasvu Henkilöstön taustat ja osaaminen kartoitetaan, jonka pohjalta järjestetään tarvittavaa monikulttuurisuuskoulutusta Maahanmuuttajataustaisen henkilöstön rekrytointi kieli- ja monikulttuurisuusosaamisen vahvistamiseksi Tavoitteet ja seuranta Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

26 Jyväskylän kaupungin henkilöstön yhdenvertaisuusosaaminen Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän kaupungin henkilökunnan osaamisesta kotouttamislain mukaisista asioista sekä yhdenvertaisuuslain edellyttämistä toimintatavoista palvelujen tuottamiseksi ja maahanmuuttajataustaisen asiakkaan kohtaamiseksi huolehditaan sekä palveluja tuottavilla toimialueilla että keskitetysti. Useilla toimialueilla on muodostettu maahanmuuttajayhdyshenkilöiden verkosto, jonka avulla taataan päivitetyimmän tiedon ja osaamisen jatkuva jakaminen. Tavoitteena on järjestää esimiehille yhdenvertaisuuslakikoulutusta. Esimiesten yhdenvertaisuuslakikoulutus osana muuta lakikoulutusta Palvelukokonaisuudet huolehtivat henkilöstönsä yhdenvertaisuusosaamisesta Keski-Suomen tulkkikeskus on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä tulkkikeskus. Palveluiden riittävän tulkkauksen huolehtimisella ja palveluista informoivien esitteiden sekä asiakasasiakirjojen kääntämisellä on oleellinen merkitys yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Tulkkikeskuksen tavoitteena on löytää viranomaiselle tai muulle tilaaja-asiakkaalle lähin, pätevä ja tilanteeseen sopiva asioimistulkki/kääntäjä mahdollisimman joustavasti sekä samalla seurata ja kehittää kielipalvelujen laatua. Tulkkikeskus opastaa viranomais- ja maahanmuuttaja-asiakkaita sekä järjestää koulutusta tulkin kanssa työskentelystä. Tulkkikeskus opastaa asiakkaita kielipalveluiden käytössä ja tarjoaa koulutusta viranomaisille. Tavoitteena on tiivistää oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta kielipalveluiden käyttö tulisi tutuksi jo opiskeluvaiheessa. Tiivistetyllä yhteistyöllä lisätään käännös- ja tulkkauskapasiteettia Suomessa harvinaisissa kielissä. Tulkkikeskus kohdentaa koulutuspalveluitaan jatkuvan asiakaspalautteen avulla. 26