Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

2 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä 10 Kotoutumisen polut ikäkausittain 12 Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus 12 Toisen asteen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen 17 Työ- ja eläkeikä 20 Kotoutumiskoulutus 22 Palvelut läpi elämän 24 Jyväskylän kaupungin henkilöstön osaaminen yhdenvertaisuusasioissa 26 Osallisuus ja vaikuttaminen 27 Kotoutumista edistävän työn rahoitusrakenne 29 Taitto Juho Jäppinen Kuvat Juho Jäppinen ellei toisin mainita Painettu xxxxxx ISBN xxxxxxxxxxx 2

3 Lukijalle Kuva: Jouni Kallio Jyväskylässä laadittiin ensimmäinen ulkomaalaispoliittinen ohjelma vuonna 1993 ja ensimmäinen varsinainen kotoutumiseen liittyvä ohjelma vuonna Nämä asiakirjat liittyivät ensimmäisten pakolaisten vastaanottoon. Seuraavat kotouttamisohjelmat laadittiin seutukunnallisena yhteistyönä Muuramen, Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa vuosina 2000 ja Viimeisimpään ohjelmaan liitettiin etninen yhdenvertaisuussuunnitelma. Sittemmin Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Jyväskylä yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuoden 2009 alussa. Tämä ohjelma sisältää kotouttamisohjelman ja etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman sekä se korvaa Jyväskylän osalta vuonna 2006 laaditun seudullisen monikulttuurisuusohjelman. Valmistelun tavoitteeksi asetettiin valtuustokauden keskeinen kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä toiminta. Kotoutumisella tarkoitetaan osallisuuden, toimijuuden ja työllistymisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Osallisuus on laaja käsite, joka sisältää sekä tunteen kuulumisesta että osallistumisen johonkin yhteisöön. Tässä yhteydessä toimijuudella korostetaan valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Tekstissä viitataan käsitteellisesti sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajataustaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttaja puolestaan on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

4 eri perustein maahan tulleita henkilöitä. Humanitaarisella muuttajalla tarkoitetaan kiintiöpakolaista tai henkilöä, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta sekä hänen perheenjäsentänsä, jolle on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta. Joulukuussa 2012 Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja Risto Kortelainen nimesi työryhmän monikulttuurisuusohjelman laatimista varten. Työryhmään kuului Jyväskylän kaupungin ja valtion hallinnon työntekijöiden lisäksi keskeisiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä maahanmuuttajayhdistysten edustus. Tässä monikulttuurisuusohjelmassa keskitytään lain mukaisesti erityisesti maahanmuuttajiin liittyviin kysymyksiin. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös vanhojen etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monikulttuurisuusohjelman luonnos valmistui toukokuussa 2013, jonka jälkeen ohjelma menee lausuntokierrokselle perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan, kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan, kaupunginhallitukseen sekä monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry:n. Tämän jälkeen monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Ohjelman valmistellut työryhmä seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Tuloksista raportoidaan hyvinvointipoliittiseen toimikuntaan ja sieltä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustoon. Työryhmän jäsenet Pirkko Korhonen, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Kati Turtiainen, palvelujohtaja, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, monikulttuurisuusohjelman sihteeri Joni Jantunen, siviilipalvelusmies, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri Merja Adenius-Jokivuori, henkilöstön kehittämispäällikkö, Henkilöstöyksikkö, Jyväskylän kaupunki Jonna Hyppönen, palveluneuvoja, Neuvonta- ja asiakaspalvelut, Jyväskylän kaupunki Sari Jokinen, maahanmuuttoasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Ari Karimäki, vastuualuejohtaja, Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunki Saara Kiesiläinen, asiantuntija, kotouttamispalvelut, Keski-Suomen TE-toimisto Antti Kolu, nuorisojohtaja, Nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupunki Tiina Laine-Nissinen, suunnittelija, Perusopetuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Jukka Laukkanen, erikoissuunnittelija, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki Katri Manninen, resurssierityislastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry. Anu Mutka, hoitotyön johtaja, Avosairaanhoito, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, Jyväskylän kaupunki Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja, Konsernihallinto, Jyväskylän kaupunki Mari Pitkänen, hallintopäällikkö, Kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Riitta Pylvänen, palvelupäällikkö, Vanhus- ja vammaispalvelut, Jyväskylän kaupunki Emmanuel Sibomana, Monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry Tytti Solankallio-Vahteri, hyvinvointikoordinaattori, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki 4

5 Monikulttuurinen Jyväskylä Jyväskylä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa keskisuomalaisesta pikkukaupungista osaksi globaalia maailmaa. Kaupunki on jo vuosia vetänyt puoleensa asukkaita muualta Suomesta, nykyisin sen vetovoima ulottuu jo maan rajojen ulkopuolelle kaikkiin maanosiin. Jyväskylään tullaan asumaan, opiskelemaan, tekemään töitä ja yrittämään. Elinkeinopolitiikkansa osa-alueina Jyväskylä painottaakin huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on virkeä elinkeinoelämä sekä työpaikkojen ja asukasmäärän kasvu. On tärkeää luoda edellytykset sille, että Suomeen tulijat voivat hyödyntää monipuolisesti osaamistaan ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Syyskuussa vuonna 2011 tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä. Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohal- linnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeä tiedottaa ja neuvoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Kotimaisten kielten riittävä opetus on merkittävässä asemassa työmarkkinoille pääsyn tukemisessa. Kotouttamisessa on tärkeää huomioida koko perhe ja sen jäsenet yksilöidysti. Kotouttamisohjelman teemoihin liittyen Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan sitoutunut oman vastuunsa kantamiseen valtakunnallisessa maahanmuuttoja pakolaispolitiikassa, palveluiden järjestämiseen tarpeita vastaavasti ja kuntalaisia tasapuolisesti palveleviksi sekä yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Tehdään töitä arvostavan ilmapiirin luomiseksi siten, että kaupungissamme on turvallista ja hyvä elää. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

6 6

7 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia Jyväskylässä asui vuonna 2012 yli henkilöä, joista ulkomaan kansalaisia oli noin Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjältä, Virosta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Ulkomaan kansalaisten osuus on vajaa kolme prosenttia kaikista jyväskyläläisistä. Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä. Tästä syystä myös palveluntarpeet vaihtelevat suuresti. Suomeen muuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia. Maahanmuuttajat ovat myös keskimäärin Jyväskylän kantaväestöä nuorempia ja vanhuksia heidän joukossaan on vain vähän. Kokonaisuudessaan jyväskyläläisistä yli 65-vuotiaita on noin 15 prosenttia. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on alle neljä prosenttia. Viime vuosina Jyväskylään on tullut inkerinsuomalaisia paluumuuttajia henkilöä, mutta paluumuuttojonon sulkeuduttua määrä on hieman kasvanut. Siirtymäaika inkerinsuomalaisuuden perusteella tapahtuvaan Suomeen muuttoon ulottuu vuoteen 2016 saakka. Jyväskylän kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Jyväskylä on sitoutunut vastaanottamaan viisikymmentä kiintiöpakolaista Ulkomaan kansalaiset Jyväskylässä Yleisimmät syyt muuttaa maahan ovat perheside, työ ja opiskelu. Lisäksi maahan muutetaan humanitaaristen syiden sekä paluumuuton takia. Tarkasteltaessa maahanmuuttajataustaista väestöä tilastollisesti heidät erotetaan muusta väestöstä kaikkein yleisimmin äidinkielen perusteella. Vuonna 2011 Jyväskylässä asui yhteensä noin henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Yleisimmät alueella puhutut vieraat kielet olivat venäjä, persia, englanti, kurdi ja viro. Jyväskylän puhutuimmat vieraat kielet vuonna 2012 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

8 sekä heidän mahdolliset perheenyhdistämislain perusteella tulevat perheenjäsenensä. Vuonna 2012 Jyväskylän vastaanottamien kiintiöpakolaisten, myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen perusteella kuntaan muuttaneiden määrä oli yhteensä 76 henkilöä. Humanitaarisen muuton kautta tulleiden määrä on kasvanut, koska kuntapaikkojen riittämättömyyden takia kuntiin muuttaa itsenäisesti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat keskittyneet asumaan samoille alueille Jyväskylässä. Tavoitteena on, ettei lähtökohtaisesti tueta esimerkiksi pakolaistaustaisten henkilöiden asettumista samoihin kortteleihin. Kotoutumista ja erityisesti kielen oppimista edistää se, että esimerkiksi päiväkotiryhmissä ja perusopetuksen luokissa luonnollisia suhteita muodostuu maahanmuuttajataustaisen ja suomenkielisen väestön kesken. Jyväskylän 15 suurinta ulkomaalaisten kansalaisuusryhmää vuonna 2012 Suomenkielisten ja vieraskielisten ikärakenne Jyväskylässä 2011, prosenttiosuus kieliryhmästä 8

9 Vieraskielisten asukkaiden määrät Jyväskylän alueilla Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

10 Maahanmuuttajat työelämässä Maahanmuuttajat työnhakijoina: Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla väestöllä. Työllisyysaste kuitenkin paranee Suomessa asutun ajan kuluessa ja vastaa pitkällä aikavälillä kantaväestöä. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon oli keväällä 2013 rekisteröityneenä yli sadasta kansalaisuudesta noin 1300 työnhakijaa, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Työnhakijat edustivat yli sataa eri kansalaisuutta. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylän työttömyysaste oli syksyllä 2012 lähes 15 prosenttia. Korkea työttömyys ei ole maahanmuuttajien aiheuttamana. Jyväskylässä työttömien maa-hanmuuttajien osuus kaikista työttömistä on vain 7-8 prosenttia ja heistäkin pääosa on alun perin tullut maahan työn tai opiskelun vuoksi. Tämän takia humanitaarisen muuton ja työttö-myyden toisiinsa yhdistämiselle ei ole perusteita. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylässä maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kaksi kertaa suurempi kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien työlli-syysaste paranee asumisajan pidetessä. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysasteen paraneminen suhteessa kantaväestöön tapahtuu liian hitaasti. Tästä syys- tä paikallisten vi-ranomaisten on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä ja varmistettava se, ettei maahan-muuttajien rekrytoinnin esteenä pidetä esimerkiksi riittämätöntä kielitaitoa tai kulttuurista nou-sevia syitä. Mikäli kielitaito ei ole sillä hetkellä kyseiseen tehtävään riittävä, tulee työnantajan kertoa, minkälaista kielitasoa kyseinen tehtävä vaatii. Maahanmuuttajia tulee pitää kaupungin elinvoiman takaajina, vaikka Jyväskylässä työvoiman saanti on toistaiseksi hyvällä tasolla. Toimialoista rekrytointiongelmia on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä palvelualoista siivousalalla. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä Maahanmuuttajien oma yritystoiminta: Yritystoiminta on työn lailla kotoutumisen väylä. Jyväskylässä toimii useita maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Maahanmuuttajille yrittäjyys on selkeästi yksi vaihtoehto työllistää itsensä. Vuonna 2013 Jyväskylän seudulla maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat perustaneet 25 yritystä. Näistä suurin osa on palvelualojen yrityksiä, joissa yrittäjä työllistyy kokopäiväisesti noin 90 % tapauksista. Palveluiden Tavoitteet ja seuranta Työttömien maahanmuuttajien osuudet ammattiryhmittäin koko maassa ja Jyväskylässä 2012 Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 10

11 Kuva:Jouni Kallio lisäksi maahantuonti- ja vientiyritykset ovat yleisiä. Erilaiset osaamiseen perustuvat asiantuntijapalvelut ovat myös yleisiä liikeideoina. Maahanmuuttajayrittäjät ovat hyvin koulutettuja, noin 60 % yrittäjistä on korkeakoulututkinto. Noin 70 % aloittavista yrityksistä työllistää alussa yrittäjän, mutta työntekijöiden palkkaus on ja toiminnan laajentaminen on monella yrityksellä suunnitelmissa toiminnan käynnistyttyä. Yrittäjät tulevat Suomeen eri puolilta maailmaa; eniten Venäjältä, Virosta ja Kiinasta. Viimeisen vuoden aikana yrittäjät ovat olleet lähtöisin 15 eri maasta. Starttiraha on osoittautunut tärkeäksi tueksi maahanmuuttajien oman yritystoiminnan perustamisessa. Vuodesta 2006 lähtien on starttirahan saanut 58 maahanmuuttajataustaisen henkilön perustamaa yritystä. Tämä on vajaa kuusi prosenttia kaikista starttirahan saaneista yrityksistä. Jokainen yrittäjä on myös mahdollinen työnantaja. Yritystoiminnan onnistumisen edellytyksenä on riittävä perehdyttäminen yritystoimintaan, ohjaus, neuvonta ja yritystoiminnan yleisten edellytysten selvittäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat apua yritysideoiden hiomisessa ja toteuttamisessa. Maahanmuuttajataustainen työntekijä Jyväskylän kaupungin palveluksessa: Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee yli 7000 työntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä työskentelee monilla eri toimialoilla. Jyväskylän kaupunki haluaa olla monikulttuurisuutta arvostava työnantaja. Palvelualueita kannustetaan palkkaamaan työtehtäviin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, sillä työelämään osallistuminen edistää yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuus työelämässä toteutuu vasta, kun maahanmuuttajia on kaikilla yhteiskunnan tasoilla suhteessa heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajien rekrytointi lisääntynee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kielitaidon puute ei ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta ensiarvoisen tärkeää on maahanmuuttajan perehdyttäminen työhön. Jyväskylän kaupunki on julkaissut henkilöstöoppaan maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja toisen ohjeistukseksi maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen. Maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta ammattialalla pyritään korjaamaan varaamalla heille joitakin työtilaisuuksia. Jyväskylän kaupunki ottaa huomioon koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisessä maahanmuuttajanuorten erityistarpeet. Jyväskylä on mukana työllistämisen kuntakokeilussa. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntakokeilun kautta työllistetyistä työntekijöistä 47 henkilöä on maahanmuuttajataustaisia. Tämä on 16 prosenttia kaikista kuntakokeilun kautta työllistetyistä. Maahanmuuttajien suuri edustus kuntakokeilun asiakkaista ja työllistyneistä on seurausta siitä, että kuntakokeilun työntekijöistä kaksi keskittyy pelkästään työttömiin maahanmuuttajiin. Lisäksi kuntakokeilun alueellisena painopisteenä on Huhtasuo, jossa on paljon maahanmuuttajaväestöä. Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä kohti samaa osuutta, kuin se on väestössä Suomen kielen taitovaatimukset kohtuullisiksi työn vaativuuden mukaan ja riittävä perehdytys työhön Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

12 Kotoutumisen polut ikäkausittain Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus sisältää ei-suomenkielisille oppijoille tarkoitetun oppimispolun. Polulla kuvataan Jyväskylän kaupungin palveluita, jotka on tarkoitettu oppijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi monikulttuurisella varhaiskasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan työotetta, jossa monikulttuurisuus nähdään yhteisön jokaista jäsentä koskettavana asiana. Monikulttuurisuus on punainen lanka, jonka ympärillä yksilöt ja yhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa. Palvelun järjestäjä ra- kentaa palvelut niin, että ne tukevat kulttuurien välistä yhteistyötä ja dialogia sekä vastaavat eri kieliryhmiin kuuluvien oppijoiden tarpeisiin. Monikulttuurinen kasvatus ja opetus suunnitellaan ja järjestetään niin, että se tukee lapsen ja oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset läh- Varhaiskasvatuksen ja opetuksen polku 0 5 -vuotiaat Varhaiskasvatus päiväkodissa Varhaiskasvatussuunitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut 6-vuotiaat Esiopetus päiväkodissa tai koulussa Esiopetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut Oman äidinkielen opetus vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Kerhotoiminta vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Nuorisopalvelut 12

13 tömaasta. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmään ja tuetaan lapsen ja oppilaan kasvua yhdessä kodin kanssa. Viestinnässä käytetään omakielistä materiaalia mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan viestinnän sujuvuus tulkkauksella ja henkilökohtaisella opastuksella. Lisäksi henkilöstön osaamista selkokielisestä viestinnästä vahvistetaan koulutusten avulla. Muiden kuin äidinkielenään suomea puhuvien lasten määrä perusopetuksessa lukuvuonna on 446 oppilasta, joka on 4,1 prosenttia kaikista oppilaista. Oppilailla on yhteensä viidestäkymmenestä kieliryhmästä, joista suurimmat ryhmät ovat venäjänkieliset (105), albaniankieliset (31), ruotsinkieliset (28), englanninkieliset (28) ja kurdinkieliset (27). Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistuu 382 oppilasta. Muuhun kuin luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuu 74 oppilasta, joista suurimman ryhmän muodostavat islamin opetukseen osallistuvat opiskelijat, lisäksi opetetaan katolista ja bahai-uskontoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus ikäluokista varhaiskasvatuksessa Jyväskylässä syyskuussa 2012 Varhaiskasvatuksessa olevien monikielisten perheiden määrä Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

14 Oman äidinkielen opetukseen osallistuvat oppilaat ja kielet Koordinaatio: Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen koordinaatio ja kehittäminen ovat kasvun ja oppimisen palvelujen koordinaattorien vastuulla. Tehtäviin kuuluu suunnitella, koordinoida ja kehittää palveluja sekä arvioida tuloksia palvelujen käyttäjän ja tuottajan näkökulmasta. Koordinaattorit toimivat myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstön tukena ja järjestävät koulutusta kehittämistavoitteiden suuntaisesti. Koordinaattorit työskentelevät työparina, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön palvelun sisällä ja muiden kaupungin palveluiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta eli Jälkkäri: Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään alakouluilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Toiminta on maksullista ja siihen voivat osallistua luokan oppilaat sekä erityisen tuen päätöksen saaneet luokan oppilaat. Jyväskylän Jälkkäreiden tavoitteena on tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jälkkäri tarjoaa lapselle eheän päivän, jossa monipuolisten sisältöjen ohessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja päivittäiseen välipalaan. Monikulttuuristen lasten kohdalla erityisen tärkeäksi tavoitteeksi nousee sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja koulunkäynnin/oppimisen tukeminen. Jälkkäri on lapsen vapaa-aikaa, jossa hän kuitenkin saa apua läksyjen teossa ja pääsee esimerkiksi harjoittamaan suomen kielen taitoaan erilaisissa arjen ryhmätilanteissa. Koulun kerhotoiminta: Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on osana perusopetusta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä monipuolista ja maksutonta toimintaa koulupäivän yhteydessä. Monikulttuurisia kerhoja järjestetään useilla kouluilla ja niiden on todettu edistävän yhteishenkeä. Näitä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja tasa-arvon edistämiseen suunnattuja kerhoja kehitetään edelleen. Kielenoppimisen tukemiseksi järjestetään kielikerhoja. Osana oppilaan kotoutumista koulut ohjaavat maahanmuuttajaoppilaita löytämään itselleen harrastuksen koulun kerhotoiminnan kautta. 14

15 Tavoitteet ja seuranta Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja koulussa Mittari: Kuinka moni suomi toisena kielenä -oppija saa suomi toisena kielenä -opetusta Monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen liittyvät palvelut koordinoidaan keskitetysti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelee kaksi kokopäiväistä monikulttuurisen kasvatuksen ja opetuksen koordinaattoria Tehdään osaamistarvekartoitus henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisesta osaamisesta ja osaamisen tasoa nostetaan Mittari: Kieli- ja kulttuuritietoisuuteen ja suomi toisena kielenä -opetukseen liittyvää koulutusta järjestetään vähintään kerran vuodessa Monikulttuuriseen koulutukseen osallistuu jokaisesta päivähoidon yksiköstä ja koulusta vähintään kaksi henkilöä vuosittain Omankielistä materiaalia (perusesitteet ja tiedotteet) tuotetaan vieraskielisten perheiden tueksi Mittari: Koulupalvelukysely käännätetään pakolaiskielille Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusesitteistä ja tiedotteista on saatavilla eri kieliversioita Vieraskieliset perheet voivat vastata asiakaskyselyihin omalla äidinkielellään tai muun tuen avulla Mittari: Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyistä vähintään yksi vuodessa käännätetään pakolaiskielille. Oman äidinkielen opetuksen sisältöjä ja arviointia kehitetään varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä Mittari: Jyväskyläläisten kaksi- ja monikielisten oppilaiden oman äidinkielen opetukseen osallistumisprosentti Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa toteutuu rasismin ja rasistisen häirinnän nollatoleranssi Mittari: Rasismin ja rasistisen häirinnän tunnusmerkit täyttävien tapausten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vuosittain. Lisäksi oppilaille toteutetaan kysely rasistisesta häirinnästä. Nuoret: Suvaitsevaisuuskasvatus ja rasismin vastaisuus on osa nuorisopalvelujen arkea. Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan nuorisotiloilla, kerhoissa, harrasteryhmissä ja leireillä. Nuorisotyöntekijät osallistuvat koulujen ja oppilashuollon kanssa tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. OhjausLaturi tarjoaa yksilöllistä ohjausta yläkoulusta toiselle asteelle siirtymässä oleville nuorille. Nuorisopalveluiden esitteitä on käännetty eri kielille. Kuokkalan ja Huhtasuon nuorisotiloilla käy paljon maahanmuuttajanuoria. Lukuvuonna Kuokkalan nuorisotilan kävijöistä joka neljäs ja Huhtasuon kävijöistä joka kolmas oli maahanmuuttaja. Nuorisotiloilla vietti aikaansa yhteisen olemisen ja tekemisen merkeissä paristakymmenestä eri maasta kotoisin olevia nuoria. Avartti-toiminta ( vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma) ja liikuntakerhot tavoittavat myös hyvin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Määräaikaisesti palkattujen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rooli erityisesti Huhtasuon nuorisotilalla on ollut keskeinen. Nuorten Taidetyöpaja tarjoaa vuotiaille maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoista kotoutumista toiminnallisen työpajatyöskentelyn avulla. Tarjonta koostuu erimittaisista yhteisöllisistä pajajaksoista, nuorten yksilöohjauksesta ja suomen kielen opiskelusta. Pajalle voi hakea joko työkokeilusopimuksella tai kotoutumisaikana kotoutumiskoulutussopimuksella. Maahanmuuttajanuoria tavoitellaan toimintaan myös rap ja r n b -teemapajoja järjestämällä yhteistyössä Oiva ja Ilona -hankkeen kanssa. Etsivää nuorisotyötä ovat järjestäneet Sovatek, Nuorten Taidetyöpaja ja nuorisopalvelut. Kohderyhmänä ovat tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Palvelun piirissä on ollut myös maahanmuuttaja-nuoria. Tärkeä tehtävä monikulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kotoutumisen tukemisen kehittämisessä ja toteuttamisessa on erilaisilla projekteilla: Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen liittyvä hanke, Mä oon mukana -projekti nuorten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukena, 4H TUT -hanke nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen, Oiva ja Ilona- sekä Polku kotiin -hankkeet erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kotoutumisen tukena. Myös Jy- Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

16 välän Nuoret ry:n Tukiparitoimintaa on hyödynnetty maahanmuuttajatyössä ja Jyvälän Setlementti ry:llä on Avaimet onnistumiseen koulutus nuorille maahanmuuttajanaisille. Kuokkalan nuorisotilalla toimii Aurinkovuosi-ryhmä, joka työskentelee erityisesti somalialaistaustaisten nuorten parissa. Myös maahanmuuttajien omilla järjestöillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli nuorten kotoutumisen tukena. Omasta kulttuurista aiemmin tulleiden jo paikkansa löytäneiden aikuisten tuki ja mallit ovat osoittautuneet tärkeiksi maahanmuuttajanuorten tulevaisuuden suunnittelussa, toivon ylläpitämisessä ja verkostojen löytämisessä. Erityisesti yksin ilman huoltajaa saapuneiden nuorten kiinnittyminen ja voimavarojen riittäminen kotoutumiseen on haasteellista, mihin tarvitaan viranomaisten lisäksi järjestöjen ja tavallisten aikuisten tukea. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinointia ja kehittämistä varten on perustettu monialainen tiimi, jossa on mukana viranomaisten, hankkeitten sekä järjestöjen työntekijöitä. Tiimi järjestää vuosittain koulutuspäivän monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen tarvitaan jatkossa lisää työvoimaa. Maahanmuuttajien on helppo löytää ja osallistua kaupungin tarjoamiin nuorisopalveluihin, onnistumista seurataan kyselyillä ja tilastoilla Maahanmuuttajanuorten kanssa toimivien valmiuksia parannetaan tarjoamalla vuosittain yhteistä koulutusta Nuorille maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille järjestetään yhteistä loma-aikojen leiritoimintaa Tavoitteet ja seuranta 16

17 Kuva: Tero Takalo-Eskola Toisen asteen koulutuksen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen Jyväskylän ammattiopisto on nuorten monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 4000 nuorta kymmeniin eri ammatteihin. Se tarjoaa maahanmuuttajille ammatillista perustutkinto- koulutusta sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Jyväskylässä tarjotaan lisäksi perusopetusta ja perusopetuksen lisäopetusta (Oksa-koulutus) yli 17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Suurin osa heistä opiskelee perusopetuksessa. Keskimääräinen peruskoulun suorittamisaika on kahdesta kolmeen vuotta. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköttäin Jyväskylän ammattiopistossa Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

18 Maahanmuuttajaopiskelijaksi katsotaan sellainen opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja joka kieli- tai kulttuuritaustansa vuoksi tarvitsee erityistä huomiota tutkinnon suorittamiseksi. Edellisen sivun taulukossa on tilastoituna maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköittäin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetusta toteutetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sekä ammattiopistojen strategioiden ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetuksessa panostetaan erityisesti riittävään suomen kielen hallintaan, mikä luo pohjaa jatko-opinnoille ja tukee kotoutumista. Oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tutkintojen tavoitteet ovat maahanmuuttajaopiskelijoilla samat kuin muilla opiskelijoilla. Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön. Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin (myös lisäopetus ja toiselle asteelle valmentava koulutus) Mittari: suoraan toiselle asteelle siirtyvien osuus on prosenttimäärältään sama kuin kantaväestöllä (lukio, ammatillinen koulutus) Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ja koulutuksesta eroamisen vähentäminen Mittari: eroamisprosentti samaa tasoa kantaväestön kanssa (positiiviset keskeyttäjät, negatiiviset keskeyttäjät) Ammatillisen koulutuksen päättävien maahanmuuttajanuorten sijoittuminen työhön tai jatko-opintoihin Mittari: verrattuna kantaväestöön Jyväskylän aikuisopistossa opiskeli vuonna maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, joista maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli 61 opiskelijaa. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 243 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Suosituimmat alat olivat sosiaali- ja terveysala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä liiketalous. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittivat pääsääntöisesti Tavoitteet ja seuranta Maahanmuuttajat aikuisopiston tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylässä 18

19 ammatillisia perustutkintoja ja ammattitutkintoja. Ammattitutkinnoissa laitoshuoltajan ammattitutkinto oli suosituin. Erikoisammattitutkinnon opiskelijoita oli vain kymmenen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyä ja opinnoissa etenemistä on edistetty kehittämällä ohjausta ja tukea. Jyväskylän kristillisessä opistossa opiskeli 65 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa vuonna Heistä noin puolet opiskeli maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa koulutuksessa, 18 maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus, seitsemän perusopetuksen lisäopetuksessa ja loput aikuisten ammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa tai ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toimii yhdenvertaisesti hakijoiden ja opiskelijoiden taustat huomioiden. Syyslukukaudella 2012 JAMK:ssa opiskeli kuusisataa ulkomaalaistaustaista opiskelijaa yli kahdeksastakymmenestä maasta. Hakutoimisto järjestää sekä pienryhmä- että yksilöohjausta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Selvitystyö alkaa todistusten, osaamisen ja tavoitteiden kartoittami- sesta ja jatkuu ohjauksena opiskelijoiden tavoitteiden mukaisesti. Informaation antamista ja uraohjausta toteutetaan TE-toimiston, projektien ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisille on tarjolla lisätukea kieleen, kulttuuriin, Suomeen, Jyväskylään ja JAMKiin sopeutumiseksi. Kansainvälistymispalvelut tukee ulkomaalaisten opiskelijoiden orientoitumista uuteen opiskelupaikkaansa kahdesti vuodessa lukukausien alussa järjestettävien orientaatiopäivien avulla. Jyväskylän yliopistossa on yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa lähes sadasta maasta, joka on noin kahdeksan prosenttia kaikista opiskelijoista. Lähes puolet heistä on maisterivaiheen opiskelijoita, vajaa neljännes tohtoriopiskelijoita ja loput vaihto-opiskelijoita. Eri tiedekunnissa on yhteensä seitsemän erilaista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijatutoreiden palveluita ulkomaisille opiskelijoille. Saapuvat opiskelijat käyvät läpi kolmesta neljään päivän orientaatio-ohjelman. He osallistuvat maksuttomille kieli- ja liikuntakursseille, voivat hakea ystäväperhettä ja kysyä neuvoja kansainvälisiltä opiskelijalähettiläiltä. Maahanmuuttajat aikuisopiston ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Jyväskylässä (MaVa) Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

20 Tavoitteet ja seuranta Työ- ja eläkeikä Ohjaus ja neuvonta: Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimenpiteitä järjestää pääasiassa kunta sekä työ- ja elinkeinotoimisto. Kunta, työ- ja elinkeinotoimisto sekä muut viranomaiset antavat maahanmuuttajalle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kaupungin maahanmuuttajapalvelut toteuttavat esisijaisesti humanitaarisen muuton kautta kuntaan muuttavien ohjausta arjen sujumiseen ja viranomaispalveluihin liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajat saavat yleisluontoista ohjausta ja neuvontaa Jyväskylä-neuvonnasta sekä yhteispalvelupisteistä. Lisäksi Palvelupiste Hannikaisen tarjoama neuvonta viljelypalstoihin liittyen on osoittautunut suosituksi maahanmuuttajien keskuudessa. Myös asumiseen ja kierrätykseen liittyen on käännetty materiaalia eri kielille. Viime vuosina on kehitetty ESR-rahoitteisen Palapeli2-projektin, maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä pakolaisten omankielistä alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Palapeli2-projektissa toimii myös maahanmuuttajien ohjauspalvelut, jossa annetaan henkilökohtaista ohjausta ja informaatiota erityisesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi maahanmuuttajien neuvontaa toteutetaan Info-Gloriassa, joka sijaitsee Monikulttuurikeskus Gloriassa. Kattavan informaation varmistamiseksi kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaiden asiakastilastointiohjelma Kehitetään maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa toteutettavaa maahanmuuttajien omankielistä alkuvaiheen neuvontaa Vakiinnutetaan kattava neuvontapalveluverkosto maahanmuuttajien tarpeisiin sekä vahvistetaan maahanmuuttajien tietoisuutta tarjolla olevista neuvontapalvelupisteistä. Lisäksi englanninkielisen palvelun tarjoamista vahvistetaan Tiedotetaan maahanmuuttajille mahdollisuudesta alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma: Työ- ja elinkeinotoimisto laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on rekisteröity työnhakijaksi TEtoimistoon. Kunnassa tehdään vastaava kartoitus maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea tai pyytää kyseistä kartoitusta. Tuolloin arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan ammatillisten valmiuksien lisäksi suomen kielen taitoa ja opiskeluedellytyksiä. Kunnan palveluissa arvioidaan myös psykososiaalisia kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyväskylässä kyseisen kartoituksen tekee Palapeli2-projekti ja kunnan maahanmuuttajapalvelut. Vuonna 2012 alkukartoituksia tehtiin 171 henkilölle. Vuoden 2013 aika pilotoidaan alkukartoitusta AMK:n englanninkielisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä, joka on edellytyksenä työllistymiselle. Kotoutumissuunnitelma laaditaan kotoutujan alkukartoituksen jälkeen ja suunnitelmassa sovitaan kotoutumiskoulutuksesta ja muista työllistymiseen tähtäävistä toimista. TE-toimisto laatii työnhakijaksi rekisteröityvälle maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman ja kunta puolestaan huolehtii sen laatimisesta työvoiman ulkopuolisille henkilöille sekä tarvittaessa yhteisen kotoutumissuunnitelman koko perheelle. Kunnan maahanmuuttajapalveluissa kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan puolivuosittain osana muuta kotouttavaa työtä. TE-toimistossa kotoutumissuunnitelmaa seurataan ja se päivitetään tarvittaessa. Kotoutumisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä enintään viiteen vuoteen asti. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajaa työmarkkinoille tarjoamalla palveluita suomen kielen opiskeluun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen työvoimaja omaehtoisessa koulutuksessa. Ura- ja koulutussuunnitelmien laatimisessa maahanmuuttajaa tuetaan ura- ja työnhakuvalmennuksilla ja työkokeilulla työpaikalla. TE-toimisto on yhteistyökumppanina erilaisissa hankkeissa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. ELY-keskuksen rahoittamissa työllisyyspoliittisissa avustushankkeissa, joissa myös maahanmuuttajat on huomioitu kohderyhmänä, on tarjolla monipuo- 20

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa.

Varhaiskasvatus ja perusopetus 3. Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja - koulussa. Monikulttuurisuusohjelman seuranta 2013 2016 (yhdenmukainen numerointi/väliotsikot Tavoite Mittari Työ- ja elinkeinotoimisto 1. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin

Lisätiedot

Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013 2016 1

Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013 2016 1 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013 2016 1 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola)

Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014. Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Monikulttuurisuusohjelman arviointi 2014 Tiedonantotilaisuus kaupunginvaltuustolle 26.10.2015 Pirkko Melville (ja Elina Hienola) Taustaa Toimeksianto työryhmälle 12/2012 Luonnos valmiina 5/2013 Valtuuston

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.

Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä. Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10. Maahanmuuttajaopiskelija (itä)suomalaisessa kieli- ja toimintaympäristössä Tarja Saarnisto Aulikki Kuittinen Aikuisopisto AKTIVA 5.10.2012 Faktoja 31.12.2010 (tiedot: Väestörekisterikeskus, Lappeenrannan

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011

HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 HOMELIKE OULU Oulu omaksi 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan palveluprosessien kehittäminen verkostorakenteella tavoitteena saumattomuus

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 LÄHTÖKOHDAT Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminta-ajatus ja visio monikulttuurisuuden näkökulmasta Ammattiopisto Tavastia on kaikille opiskelijoille sopiva ja helposti

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot