Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma 2013-2016"

Transkriptio

1 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

2 Sisällys Lukijalle 3 Monikulttuurinen Jyväskylä 5 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia 7 Maahanmuuttajat työelämässä 10 Kotoutumisen polut ikäkausittain 12 Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus 12 Toisen asteen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen 17 Työ- ja eläkeikä 20 Kotoutumiskoulutus 22 Palvelut läpi elämän 24 Jyväskylän kaupungin henkilöstön osaaminen yhdenvertaisuusasioissa 26 Osallisuus ja vaikuttaminen 27 Kotoutumista edistävän työn rahoitusrakenne 29 Taitto Juho Jäppinen Kuvat Juho Jäppinen ellei toisin mainita Painettu xxxxxx ISBN xxxxxxxxxxx 2

3 Lukijalle Kuva: Jouni Kallio Jyväskylässä laadittiin ensimmäinen ulkomaalaispoliittinen ohjelma vuonna 1993 ja ensimmäinen varsinainen kotoutumiseen liittyvä ohjelma vuonna Nämä asiakirjat liittyivät ensimmäisten pakolaisten vastaanottoon. Seuraavat kotouttamisohjelmat laadittiin seutukunnallisena yhteistyönä Muuramen, Laukaan ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa vuosina 2000 ja Viimeisimpään ohjelmaan liitettiin etninen yhdenvertaisuussuunnitelma. Sittemmin Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti ja Jyväskylä yhdistyivät uudeksi Jyväskyläksi vuoden 2009 alussa. Tämä ohjelma sisältää kotouttamisohjelman ja etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman sekä se korvaa Jyväskylän osalta vuonna 2006 laaditun seudullisen monikulttuurisuusohjelman. Valmistelun tavoitteeksi asetettiin valtuustokauden keskeinen kotoutumista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävä toiminta. Kotoutumisella tarkoitetaan osallisuuden, toimijuuden ja työllistymisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Osallisuus on laaja käsite, joka sisältää sekä tunteen kuulumisesta että osallistumisen johonkin yhteisöön. Tässä yhteydessä toimijuudella korostetaan valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia uudessa yhteiskunnassa. Tekstissä viitataan käsitteellisesti sekä maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin että maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajataustaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla tai jonka vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttaja puolestaan on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkia Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

4 eri perustein maahan tulleita henkilöitä. Humanitaarisella muuttajalla tarkoitetaan kiintiöpakolaista tai henkilöä, joka on saanut oleskeluluvan Suomeen turvapaikkaprosessin kautta sekä hänen perheenjäsentänsä, jolle on myönnetty perheenyhdistämisen kautta oleskelulupa. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävän lain mukaan kunta vastaa kotouttamisohjelman laatimisesta. Joulukuussa 2012 Jyväskylän kaupungin muutosjohtaja Risto Kortelainen nimesi työryhmän monikulttuurisuusohjelman laatimista varten. Työryhmään kuului Jyväskylän kaupungin ja valtion hallinnon työntekijöiden lisäksi keskeisiä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden parissa työskenteleviä toimijoita sekä maahanmuuttajayhdistysten edustus. Tässä monikulttuurisuusohjelmassa keskitytään lain mukaisesti erityisesti maahanmuuttajiin liittyviin kysymyksiin. On kuitenkin tärkeää huolehtia myös vanhojen etnisten vähemmistöjen yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Monikulttuurisuusohjelman luonnos valmistui toukokuussa 2013, jonka jälkeen ohjelma menee lausuntokierrokselle perusturvalautakuntaan, sivistyslautakuntaan, kulttuuri- ja liikuntalautakuntaan, kaupunginhallitukseen sekä monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry:n. Tämän jälkeen monikulttuurisuusohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. Ohjelman valmistellut työryhmä seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista vuosittain. Tuloksista raportoidaan hyvinvointipoliittiseen toimikuntaan ja sieltä edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustoon. Työryhmän jäsenet Pirkko Korhonen, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki, työryhmän puheenjohtaja Kati Turtiainen, palvelujohtaja, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, monikulttuurisuusohjelman sihteeri Joni Jantunen, siviilipalvelusmies, Maahanmuuttajapalvelut, Jyväskylän kaupunki, työryhmän sihteeri Merja Adenius-Jokivuori, henkilöstön kehittämispäällikkö, Henkilöstöyksikkö, Jyväskylän kaupunki Jonna Hyppönen, palveluneuvoja, Neuvonta- ja asiakaspalvelut, Jyväskylän kaupunki Sari Jokinen, maahanmuuttoasiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus Ari Karimäki, vastuualuejohtaja, Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, Jyväskylän kaupunki Saara Kiesiläinen, asiantuntija, kotouttamispalvelut, Keski-Suomen TE-toimisto Antti Kolu, nuorisojohtaja, Nuorisopalvelut, Jyväskylän kaupunki Tiina Laine-Nissinen, suunnittelija, Perusopetuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Jukka Laukkanen, erikoissuunnittelija, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki Katri Manninen, resurssierityislastentarhanopettaja, Varhaiskasvatuspalvelut, Jyväskylän kaupunki Antero Mikonranta, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen yhteisöjen tuki ry. Anu Mutka, hoitotyön johtaja, Avosairaanhoito, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus, Jyväskylän kaupunki Helinä Mäenpää, viestintäjohtaja, Konsernihallinto, Jyväskylän kaupunki Mari Pitkänen, hallintopäällikkö, Kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Riitta Pylvänen, palvelupäällikkö, Vanhus- ja vammaispalvelut, Jyväskylän kaupunki Emmanuel Sibomana, Monikulttuuristen yhdistysten kattoliitto Wari ry Tytti Solankallio-Vahteri, hyvinvointikoordinaattori, Konsernihallinto, Kaupunkikehitys, Jyväskylän kaupunki 4

5 Monikulttuurinen Jyväskylä Jyväskylä on muuttunut vuosikymmenten kuluessa keskisuomalaisesta pikkukaupungista osaksi globaalia maailmaa. Kaupunki on jo vuosia vetänyt puoleensa asukkaita muualta Suomesta, nykyisin sen vetovoima ulottuu jo maan rajojen ulkopuolelle kaikkiin maanosiin. Jyväskylään tullaan asumaan, opiskelemaan, tekemään töitä ja yrittämään. Elinkeinopolitiikkansa osa-alueina Jyväskylä painottaakin huippuosaamista, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä. Jyväskylän kaupungin tavoitteena on virkeä elinkeinoelämä sekä työpaikkojen ja asukasmäärän kasvu. On tärkeää luoda edellytykset sille, että Suomeen tulijat voivat hyödyntää monipuolisesti osaamistaan ja osallistua suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Syyskuussa vuonna 2011 tuli voimaan laki kotoutumisen edistämisestä. Lain mukaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohal- linnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Maahanmuuttajalle annetaan tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeä tiedottaa ja neuvoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Kotimaisten kielten riittävä opetus on merkittävässä asemassa työmarkkinoille pääsyn tukemisessa. Kotouttamisessa on tärkeää huomioida koko perhe ja sen jäsenet yksilöidysti. Kotouttamisohjelman teemoihin liittyen Jyväskylä on kaupunkistrategiassaan sitoutunut oman vastuunsa kantamiseen valtakunnallisessa maahanmuuttoja pakolaispolitiikassa, palveluiden järjestämiseen tarpeita vastaavasti ja kuntalaisia tasapuolisesti palveleviksi sekä yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Tehdään töitä arvostavan ilmapiirin luomiseksi siten, että kaupungissamme on turvallista ja hyvä elää. Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

6 6

7 Maahanmuuttajat nuoria aikuisia Jyväskylässä asui vuonna 2012 yli henkilöä, joista ulkomaan kansalaisia oli noin Suurimmat kansalaisuusryhmät ovat Venäjältä, Virosta, Kongon demokraattisesta tasavallasta, Kiinasta ja Thaimaasta. Ulkomaan kansalaisten osuus on vajaa kolme prosenttia kaikista jyväskyläläisistä. Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin heterogeeninen ryhmä. Tästä syystä myös palveluntarpeet vaihtelevat suuresti. Suomeen muuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia. Maahanmuuttajat ovat myös keskimäärin Jyväskylän kantaväestöä nuorempia ja vanhuksia heidän joukossaan on vain vähän. Kokonaisuudessaan jyväskyläläisistä yli 65-vuotiaita on noin 15 prosenttia. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia on alle neljä prosenttia. Viime vuosina Jyväskylään on tullut inkerinsuomalaisia paluumuuttajia henkilöä, mutta paluumuuttojonon sulkeuduttua määrä on hieman kasvanut. Siirtymäaika inkerinsuomalaisuuden perusteella tapahtuvaan Suomeen muuttoon ulottuu vuoteen 2016 saakka. Jyväskylän kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Jyväskylä on sitoutunut vastaanottamaan viisikymmentä kiintiöpakolaista Ulkomaan kansalaiset Jyväskylässä Yleisimmät syyt muuttaa maahan ovat perheside, työ ja opiskelu. Lisäksi maahan muutetaan humanitaaristen syiden sekä paluumuuton takia. Tarkasteltaessa maahanmuuttajataustaista väestöä tilastollisesti heidät erotetaan muusta väestöstä kaikkein yleisimmin äidinkielen perusteella. Vuonna 2011 Jyväskylässä asui yhteensä noin henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Yleisimmät alueella puhutut vieraat kielet olivat venäjä, persia, englanti, kurdi ja viro. Jyväskylän puhutuimmat vieraat kielet vuonna 2012 Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

8 sekä heidän mahdolliset perheenyhdistämislain perusteella tulevat perheenjäsenensä. Vuonna 2012 Jyväskylän vastaanottamien kiintiöpakolaisten, myönteisen oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja perheenyhdistämisen perusteella kuntaan muuttaneiden määrä oli yhteensä 76 henkilöä. Humanitaarisen muuton kautta tulleiden määrä on kasvanut, koska kuntapaikkojen riittämättömyyden takia kuntiin muuttaa itsenäisesti myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat keskittyneet asumaan samoille alueille Jyväskylässä. Tavoitteena on, ettei lähtökohtaisesti tueta esimerkiksi pakolaistaustaisten henkilöiden asettumista samoihin kortteleihin. Kotoutumista ja erityisesti kielen oppimista edistää se, että esimerkiksi päiväkotiryhmissä ja perusopetuksen luokissa luonnollisia suhteita muodostuu maahanmuuttajataustaisen ja suomenkielisen väestön kesken. Jyväskylän 15 suurinta ulkomaalaisten kansalaisuusryhmää vuonna 2012 Suomenkielisten ja vieraskielisten ikärakenne Jyväskylässä 2011, prosenttiosuus kieliryhmästä 8

9 Vieraskielisten asukkaiden määrät Jyväskylän alueilla Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

10 Maahanmuuttajat työelämässä Maahanmuuttajat työnhakijoina: Maahanmuuttajien työttömyysaste on Suomessa kolminkertainen kantaväestöön verrattuna. Myös riski joutua työttömäksi on maahanmuuttajilla suurempi kuin muulla väestöllä. Työllisyysaste kuitenkin paranee Suomessa asutun ajan kuluessa ja vastaa pitkällä aikavälillä kantaväestöä. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon oli keväällä 2013 rekisteröityneenä yli sadasta kansalaisuudesta noin 1300 työnhakijaa, joilla ei ollut Suomen kansalaisuutta. Työnhakijat edustivat yli sataa eri kansalaisuutta. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylän työttömyysaste oli syksyllä 2012 lähes 15 prosenttia. Korkea työttömyys ei ole maahanmuuttajien aiheuttamana. Jyväskylässä työttömien maa-hanmuuttajien osuus kaikista työttömistä on vain 7-8 prosenttia ja heistäkin pääosa on alun perin tullut maahan työn tai opiskelun vuoksi. Tämän takia humanitaarisen muuton ja työttö-myyden toisiinsa yhdistämiselle ei ole perusteita. Valtion kotouttamisohjelman tavoitteena on maahanmuuttajien työttömyyden puolittaminen. Jyväskylässä maahanmuuttajien työttömyysaste on lähes kaksi kertaa suurempi kantaväestöön verrattuna. Maahanmuuttajien työlli-syysaste paranee asumisajan pidetessä. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyysasteen paraneminen suhteessa kantaväestöön tapahtuu liian hitaasti. Tästä syys- tä paikallisten vi-ranomaisten on tuettava maahanmuuttajien työllistymistä ja varmistettava se, ettei maahan-muuttajien rekrytoinnin esteenä pidetä esimerkiksi riittämätöntä kielitaitoa tai kulttuurista nou-sevia syitä. Mikäli kielitaito ei ole sillä hetkellä kyseiseen tehtävään riittävä, tulee työnantajan kertoa, minkälaista kielitasoa kyseinen tehtävä vaatii. Maahanmuuttajia tulee pitää kaupungin elinvoiman takaajina, vaikka Jyväskylässä työvoiman saanti on toistaiseksi hyvällä tasolla. Toimialoista rekrytointiongelmia on muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla sekä palvelualoista siivousalalla. Puolitetaan maahanmuuttajien työttömyys vuoden 2011 tasosta (36 %) 18 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä Maahanmuuttajien oma yritystoiminta: Yritystoiminta on työn lailla kotoutumisen väylä. Jyväskylässä toimii useita maahanmuuttajien perustamia yrityksiä. Maahanmuuttajille yrittäjyys on selkeästi yksi vaihtoehto työllistää itsensä. Vuonna 2013 Jyväskylän seudulla maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat perustaneet 25 yritystä. Näistä suurin osa on palvelualojen yrityksiä, joissa yrittäjä työllistyy kokopäiväisesti noin 90 % tapauksista. Palveluiden Tavoitteet ja seuranta Työttömien maahanmuuttajien osuudet ammattiryhmittäin koko maassa ja Jyväskylässä 2012 Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 10

11 Kuva:Jouni Kallio lisäksi maahantuonti- ja vientiyritykset ovat yleisiä. Erilaiset osaamiseen perustuvat asiantuntijapalvelut ovat myös yleisiä liikeideoina. Maahanmuuttajayrittäjät ovat hyvin koulutettuja, noin 60 % yrittäjistä on korkeakoulututkinto. Noin 70 % aloittavista yrityksistä työllistää alussa yrittäjän, mutta työntekijöiden palkkaus on ja toiminnan laajentaminen on monella yrityksellä suunnitelmissa toiminnan käynnistyttyä. Yrittäjät tulevat Suomeen eri puolilta maailmaa; eniten Venäjältä, Virosta ja Kiinasta. Viimeisen vuoden aikana yrittäjät ovat olleet lähtöisin 15 eri maasta. Starttiraha on osoittautunut tärkeäksi tueksi maahanmuuttajien oman yritystoiminnan perustamisessa. Vuodesta 2006 lähtien on starttirahan saanut 58 maahanmuuttajataustaisen henkilön perustamaa yritystä. Tämä on vajaa kuusi prosenttia kaikista starttirahan saaneista yrityksistä. Jokainen yrittäjä on myös mahdollinen työnantaja. Yritystoiminnan onnistumisen edellytyksenä on riittävä perehdyttäminen yritystoimintaan, ohjaus, neuvonta ja yritystoiminnan yleisten edellytysten selvittäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat apua yritysideoiden hiomisessa ja toteuttamisessa. Maahanmuuttajataustainen työntekijä Jyväskylän kaupungin palveluksessa: Jyväskylän kaupunki on alueen suurin työnantaja. Sen palveluksessa työskentelee yli 7000 työntekijää. Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä työskentelee monilla eri toimialoilla. Jyväskylän kaupunki haluaa olla monikulttuurisuutta arvostava työnantaja. Palvelualueita kannustetaan palkkaamaan työtehtäviin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, sillä työelämään osallistuminen edistää yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Yhdenvertaisuus työelämässä toteutuu vasta, kun maahanmuuttajia on kaikilla yhteiskunnan tasoilla suhteessa heidän osuutensa koko väestöstä. Maahanmuuttajien rekrytointi lisääntynee suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Kielitaidon puute ei ole ratkaiseva este maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta ensiarvoisen tärkeää on maahanmuuttajan perehdyttäminen työhön. Jyväskylän kaupunki on julkaissut henkilöstöoppaan maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle ja toisen ohjeistukseksi maahanmuuttajataustaisen henkilön palkkaamiseen. Maahanmuuttajien perusteetonta ja merkittävää aliedustusta ammattialalla pyritään korjaamaan varaamalla heille joitakin työtilaisuuksia. Jyväskylän kaupunki ottaa huomioon koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikkojen järjestämisessä maahanmuuttajanuorten erityistarpeet. Jyväskylä on mukana työllistämisen kuntakokeilussa. Vuoden 2013 alusta lähtien kuntakokeilun kautta työllistetyistä työntekijöistä 47 henkilöä on maahanmuuttajataustaisia. Tämä on 16 prosenttia kaikista kuntakokeilun kautta työllistetyistä. Maahanmuuttajien suuri edustus kuntakokeilun asiakkaista ja työllistyneistä on seurausta siitä, että kuntakokeilun työntekijöistä kaksi keskittyy pelkästään työttömiin maahanmuuttajiin. Lisäksi kuntakokeilun alueellisena painopisteenä on Huhtasuo, jossa on paljon maahanmuuttajaväestöä. Maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä kohti samaa osuutta, kuin se on väestössä Suomen kielen taitovaatimukset kohtuullisiksi työn vaativuuden mukaan ja riittävä perehdytys työhön Tavoitteet ja seuranta Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

12 Kotoutumisen polut ikäkausittain Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus Monikulttuurinen varhaiskasvatus ja opetus sisältää ei-suomenkielisille oppijoille tarkoitetun oppimispolun. Polulla kuvataan Jyväskylän kaupungin palveluita, jotka on tarkoitettu oppijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi. Lisäksi monikulttuurisella varhaiskasvatuksella ja opetuksella tarkoitetaan työotetta, jossa monikulttuurisuus nähdään yhteisön jokaista jäsentä koskettavana asiana. Monikulttuurisuus on punainen lanka, jonka ympärillä yksilöt ja yhteisöt toimivat vuorovaikutuksessa. Palvelun järjestäjä ra- kentaa palvelut niin, että ne tukevat kulttuurien välistä yhteistyötä ja dialogia sekä vastaavat eri kieliryhmiin kuuluvien oppijoiden tarpeisiin. Monikulttuurinen kasvatus ja opetus suunnitellaan ja järjestetään niin, että se tukee lapsen ja oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Kodin kanssa tehtävässä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset läh- Varhaiskasvatuksen ja opetuksen polku 0 5 -vuotiaat Varhaiskasvatus päiväkodissa Varhaiskasvatussuunitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut 6-vuotiaat Esiopetus päiväkodissa tai koulussa Esiopetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Omankielinen tuki Tulkkipalvelut Oman äidinkielen opetus vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Kerhotoiminta vuotiaat Perusopetukseen valmistava opetus luokat Keskitetty opetus Monikulttuurisen opetuksen opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien tukiopetus Omankielinen tuki Oman äidinkielen opetus Tulkkipalvelut Nuorisopalvelut 12

13 tömaasta. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen varhaiskasvatus- ja koulujärjestelmään ja tuetaan lapsen ja oppilaan kasvua yhdessä kodin kanssa. Viestinnässä käytetään omakielistä materiaalia mahdollisuuksien mukaan ja varmistetaan viestinnän sujuvuus tulkkauksella ja henkilökohtaisella opastuksella. Lisäksi henkilöstön osaamista selkokielisestä viestinnästä vahvistetaan koulutusten avulla. Muiden kuin äidinkielenään suomea puhuvien lasten määrä perusopetuksessa lukuvuonna on 446 oppilasta, joka on 4,1 prosenttia kaikista oppilaista. Oppilailla on yhteensä viidestäkymmenestä kieliryhmästä, joista suurimmat ryhmät ovat venäjänkieliset (105), albaniankieliset (31), ruotsinkieliset (28), englanninkieliset (28) ja kurdinkieliset (27). Suomi toisena kielenä -opetukseen osallistuu 382 oppilasta. Muuhun kuin luterilaisen uskonnon opetukseen osallistuu 74 oppilasta, joista suurimman ryhmän muodostavat islamin opetukseen osallistuvat opiskelijat, lisäksi opetetaan katolista ja bahai-uskontoa. Maahanmuuttajataustaisten lasten osuus ikäluokista varhaiskasvatuksessa Jyväskylässä syyskuussa 2012 Varhaiskasvatuksessa olevien monikielisten perheiden määrä Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

14 Oman äidinkielen opetukseen osallistuvat oppilaat ja kielet Koordinaatio: Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen koordinaatio ja kehittäminen ovat kasvun ja oppimisen palvelujen koordinaattorien vastuulla. Tehtäviin kuuluu suunnitella, koordinoida ja kehittää palveluja sekä arvioida tuloksia palvelujen käyttäjän ja tuottajan näkökulmasta. Koordinaattorit toimivat myös varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstön tukena ja järjestävät koulutusta kehittämistavoitteiden suuntaisesti. Koordinaattorit työskentelevät työparina, mikä mahdollistaa sujuvan yhteistyön palvelun sisällä ja muiden kaupungin palveluiden kanssa. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta eli Jälkkäri: Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään alakouluilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Toiminta on maksullista ja siihen voivat osallistua luokan oppilaat sekä erityisen tuen päätöksen saaneet luokan oppilaat. Jyväskylän Jälkkäreiden tavoitteena on tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Jälkkäri tarjoaa lapselle eheän päivän, jossa monipuolisten sisältöjen ohessa on mahdollisuus rauhoittumiseen ja päivittäiseen välipalaan. Monikulttuuristen lasten kohdalla erityisen tärkeäksi tavoitteeksi nousee sosiaalisten suhteiden vahvistaminen ja koulunkäynnin/oppimisen tukeminen. Jälkkäri on lapsen vapaa-aikaa, jossa hän kuitenkin saa apua läksyjen teossa ja pääsee esimerkiksi harjoittamaan suomen kielen taitoaan erilaisissa arjen ryhmätilanteissa. Koulun kerhotoiminta: Koulujen kerhotoiminnan tavoitteena on osana perusopetusta edistää lasten ja nuorten hyvinvointia järjestämällä monipuolista ja maksutonta toimintaa koulupäivän yhteydessä. Monikulttuurisia kerhoja järjestetään useilla kouluilla ja niiden on todettu edistävän yhteishenkeä. Näitä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja tasa-arvon edistämiseen suunnattuja kerhoja kehitetään edelleen. Kielenoppimisen tukemiseksi järjestetään kielikerhoja. Osana oppilaan kotoutumista koulut ohjaavat maahanmuuttajaoppilaita löytämään itselleen harrastuksen koulun kerhotoiminnan kautta. 14

15 Tavoitteet ja seuranta Jokainen suomi toisena kielenä -oppija saa S2-opetusta omassa päiväkodissa ja koulussa Mittari: Kuinka moni suomi toisena kielenä -oppija saa suomi toisena kielenä -opetusta Monikulttuuriseen kasvatukseen ja opetukseen liittyvät palvelut koordinoidaan keskitetysti varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Mittari: Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa työskentelee kaksi kokopäiväistä monikulttuurisen kasvatuksen ja opetuksen koordinaattoria Tehdään osaamistarvekartoitus henkilöstön kieli- ja kulttuuritietoisesta osaamisesta ja osaamisen tasoa nostetaan Mittari: Kieli- ja kulttuuritietoisuuteen ja suomi toisena kielenä -opetukseen liittyvää koulutusta järjestetään vähintään kerran vuodessa Monikulttuuriseen koulutukseen osallistuu jokaisesta päivähoidon yksiköstä ja koulusta vähintään kaksi henkilöä vuosittain Omankielistä materiaalia (perusesitteet ja tiedotteet) tuotetaan vieraskielisten perheiden tueksi Mittari: Koulupalvelukysely käännätetään pakolaiskielille Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusesitteistä ja tiedotteista on saatavilla eri kieliversioita Vieraskieliset perheet voivat vastata asiakaskyselyihin omalla äidinkielellään tai muun tuen avulla Mittari: Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyistä vähintään yksi vuodessa käännätetään pakolaiskielille. Oman äidinkielen opetuksen sisältöjä ja arviointia kehitetään varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa opetussuunnitelman uudistamisen yhteydessä Mittari: Jyväskyläläisten kaksi- ja monikielisten oppilaiden oman äidinkielen opetukseen osallistumisprosentti Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa toteutuu rasismin ja rasistisen häirinnän nollatoleranssi Mittari: Rasismin ja rasistisen häirinnän tunnusmerkit täyttävien tapausten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa vuosittain. Lisäksi oppilaille toteutetaan kysely rasistisesta häirinnästä. Nuoret: Suvaitsevaisuuskasvatus ja rasismin vastaisuus on osa nuorisopalvelujen arkea. Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille mahdollisuuksia osallistua toimintaan nuorisotiloilla, kerhoissa, harrasteryhmissä ja leireillä. Nuorisotyöntekijät osallistuvat koulujen ja oppilashuollon kanssa tukea tarvitsevien nuorten ohjaukseen. OhjausLaturi tarjoaa yksilöllistä ohjausta yläkoulusta toiselle asteelle siirtymässä oleville nuorille. Nuorisopalveluiden esitteitä on käännetty eri kielille. Kuokkalan ja Huhtasuon nuorisotiloilla käy paljon maahanmuuttajanuoria. Lukuvuonna Kuokkalan nuorisotilan kävijöistä joka neljäs ja Huhtasuon kävijöistä joka kolmas oli maahanmuuttaja. Nuorisotiloilla vietti aikaansa yhteisen olemisen ja tekemisen merkeissä paristakymmenestä eri maasta kotoisin olevia nuoria. Avartti-toiminta ( vuotiaiden kansainvälinen harrastusohjelma) ja liikuntakerhot tavoittavat myös hyvin maahanmuuttajataustaisia nuoria. Määräaikaisesti palkattujen maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden rooli erityisesti Huhtasuon nuorisotilalla on ollut keskeinen. Nuorten Taidetyöpaja tarjoaa vuotiaille maahanmuuttajanuorille vaihtoehtoista kotoutumista toiminnallisen työpajatyöskentelyn avulla. Tarjonta koostuu erimittaisista yhteisöllisistä pajajaksoista, nuorten yksilöohjauksesta ja suomen kielen opiskelusta. Pajalle voi hakea joko työkokeilusopimuksella tai kotoutumisaikana kotoutumiskoulutussopimuksella. Maahanmuuttajanuoria tavoitellaan toimintaan myös rap ja r n b -teemapajoja järjestämällä yhteistyössä Oiva ja Ilona -hankkeen kanssa. Etsivää nuorisotyötä ovat järjestäneet Sovatek, Nuorten Taidetyöpaja ja nuorisopalvelut. Kohderyhmänä ovat tukea tarvitsevat vuotiaat nuoret. Palvelun piirissä on ollut myös maahanmuuttaja-nuoria. Tärkeä tehtävä monikulttuurisen nuorisotyön ja nuorten kotoutumisen tukemisen kehittämisessä ja toteuttamisessa on erilaisilla projekteilla: Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen liittyvä hanke, Mä oon mukana -projekti nuorten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukena, 4H TUT -hanke nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen, Oiva ja Ilona- sekä Polku kotiin -hankkeet erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten kotoutumisen tukena. Myös Jy- Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

16 välän Nuoret ry:n Tukiparitoimintaa on hyödynnetty maahanmuuttajatyössä ja Jyvälän Setlementti ry:llä on Avaimet onnistumiseen koulutus nuorille maahanmuuttajanaisille. Kuokkalan nuorisotilalla toimii Aurinkovuosi-ryhmä, joka työskentelee erityisesti somalialaistaustaisten nuorten parissa. Myös maahanmuuttajien omilla järjestöillä ja vapaaehtoisilla on merkittävä rooli nuorten kotoutumisen tukena. Omasta kulttuurista aiemmin tulleiden jo paikkansa löytäneiden aikuisten tuki ja mallit ovat osoittautuneet tärkeiksi maahanmuuttajanuorten tulevaisuuden suunnittelussa, toivon ylläpitämisessä ja verkostojen löytämisessä. Erityisesti yksin ilman huoltajaa saapuneiden nuorten kiinnittyminen ja voimavarojen riittäminen kotoutumiseen on haasteellista, mihin tarvitaan viranomaisten lisäksi järjestöjen ja tavallisten aikuisten tukea. Monikulttuurisen nuorisotyön koordinointia ja kehittämistä varten on perustettu monialainen tiimi, jossa on mukana viranomaisten, hankkeitten sekä järjestöjen työntekijöitä. Tiimi järjestää vuosittain koulutuspäivän monikulttuurisesta nuorisotyöstä. Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämiseen tarvitaan jatkossa lisää työvoimaa. Maahanmuuttajien on helppo löytää ja osallistua kaupungin tarjoamiin nuorisopalveluihin, onnistumista seurataan kyselyillä ja tilastoilla Maahanmuuttajanuorten kanssa toimivien valmiuksia parannetaan tarjoamalla vuosittain yhteistä koulutusta Nuorille maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille järjestetään yhteistä loma-aikojen leiritoimintaa Tavoitteet ja seuranta 16

17 Kuva: Tero Takalo-Eskola Toisen asteen koulutuksen aloittaminen ja ammattiin valmistuminen Jyväskylän ammattiopisto on nuorten monialainen ammatillinen oppilaitos, jossa opiskelee vuosittain yli 4000 nuorta kymmeniin eri ammatteihin. Se tarjoaa maahanmuuttajille ammatillista perustutkinto- koulutusta sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Jyväskylässä tarjotaan lisäksi perusopetusta ja perusopetuksen lisäopetusta (Oksa-koulutus) yli 17-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Suurin osa heistä opiskelee perusopetuksessa. Keskimääräinen peruskoulun suorittamisaika on kahdesta kolmeen vuotta. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköttäin Jyväskylän ammattiopistossa Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

18 Maahanmuuttajaopiskelijaksi katsotaan sellainen opiskelija, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, ja joka kieli- tai kulttuuritaustansa vuoksi tarvitsee erityistä huomiota tutkinnon suorittamiseksi. Edellisen sivun taulukossa on tilastoituna maahanmuuttajataustaiset opiskelijat yksiköittäin. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Opetusta toteutetaan Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sekä ammattiopistojen strategioiden ja opetussuunnitelmien mukaisesti. Opetuksessa panostetaan erityisesti riittävään suomen kielen hallintaan, mikä luo pohjaa jatko-opinnoille ja tukee kotoutumista. Oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tutkintojen tavoitteet ovat maahanmuuttajaopiskelijoilla samat kuin muilla opiskelijoilla. Lukiokoulutukseen halutaan enenevässä määrin maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Kyseinen tavoite on asetettu myös yhdeksi valtion kotouttamisohjelman tavoitteeksi, koska on huomattu, että maahanmuuttajataustaisten lukioissa opiskelevien oppilaiden vähäinen määrä suhteessa omaan ikäluokkaansa ja kantaväestöön. Maahanmuuttajataustaiset nuoret siirtyvät toisen asteen opintoihin (myös lisäopetus ja toiselle asteelle valmentava koulutus) Mittari: suoraan toiselle asteelle siirtyvien osuus on prosenttimäärältään sama kuin kantaväestöllä (lukio, ammatillinen koulutus) Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen ja koulutuksesta eroamisen vähentäminen Mittari: eroamisprosentti samaa tasoa kantaväestön kanssa (positiiviset keskeyttäjät, negatiiviset keskeyttäjät) Ammatillisen koulutuksen päättävien maahanmuuttajanuorten sijoittuminen työhön tai jatko-opintoihin Mittari: verrattuna kantaväestöön Jyväskylän aikuisopistossa opiskeli vuonna maahanmuuttajataustaista opiskelijaa, joista maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli 61 opiskelijaa. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskeli 243 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Suosituimmat alat olivat sosiaali- ja terveysala, hotelli-, ravintola- ja cateringala sekä liiketalous. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat suorittivat pääsääntöisesti Tavoitteet ja seuranta Maahanmuuttajat aikuisopiston tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa Jyväskylässä 18

19 ammatillisia perustutkintoja ja ammattitutkintoja. Ammattitutkinnoissa laitoshuoltajan ammattitutkinto oli suosituin. Erikoisammattitutkinnon opiskelijoita oli vain kymmenen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen pääsyä ja opinnoissa etenemistä on edistetty kehittämällä ohjausta ja tukea. Jyväskylän kristillisessä opistossa opiskeli 65 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa vuonna Heistä noin puolet opiskeli maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa koulutuksessa, 18 maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava koulutus, seitsemän perusopetuksen lisäopetuksessa ja loput aikuisten ammattitutkintoon johtavissa koulutuksissa tai ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toimii yhdenvertaisesti hakijoiden ja opiskelijoiden taustat huomioiden. Syyslukukaudella 2012 JAMK:ssa opiskeli kuusisataa ulkomaalaistaustaista opiskelijaa yli kahdeksastakymmenestä maasta. Hakutoimisto järjestää sekä pienryhmä- että yksilöohjausta maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille. Selvitystyö alkaa todistusten, osaamisen ja tavoitteiden kartoittami- sesta ja jatkuu ohjauksena opiskelijoiden tavoitteiden mukaisesti. Informaation antamista ja uraohjausta toteutetaan TE-toimiston, projektien ja oppilaitosten työntekijöiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi ulkomaalaistaustaisille on tarjolla lisätukea kieleen, kulttuuriin, Suomeen, Jyväskylään ja JAMKiin sopeutumiseksi. Kansainvälistymispalvelut tukee ulkomaalaisten opiskelijoiden orientoitumista uuteen opiskelupaikkaansa kahdesti vuodessa lukukausien alussa järjestettävien orientaatiopäivien avulla. Jyväskylän yliopistossa on yli tuhat kansainvälistä opiskelijaa lähes sadasta maasta, joka on noin kahdeksan prosenttia kaikista opiskelijoista. Lähes puolet heistä on maisterivaiheen opiskelijoita, vajaa neljännes tohtoriopiskelijoita ja loput vaihto-opiskelijoita. Eri tiedekunnissa on yhteensä seitsemän erilaista kansainvälistä maisteriohjelmaa. Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijatutoreiden palveluita ulkomaisille opiskelijoille. Saapuvat opiskelijat käyvät läpi kolmesta neljään päivän orientaatio-ohjelman. He osallistuvat maksuttomille kieli- ja liikuntakursseille, voivat hakea ystäväperhettä ja kysyä neuvoja kansainvälisiltä opiskelijalähettiläiltä. Maahanmuuttajat aikuisopiston ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa Jyväskylässä (MaVa) Jyväskylän monikulttuurisuusohjelma

20 Tavoitteet ja seuranta Työ- ja eläkeikä Ohjaus ja neuvonta: Kotoutumislain mukaan kotoutumista edistäviä palveluja ja toimenpiteitä järjestää pääasiassa kunta sekä työ- ja elinkeinotoimisto. Kunta, työ- ja elinkeinotoimisto sekä muut viranomaiset antavat maahanmuuttajalle ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kaupungin maahanmuuttajapalvelut toteuttavat esisijaisesti humanitaarisen muuton kautta kuntaan muuttavien ohjausta arjen sujumiseen ja viranomaispalveluihin liittyvissä asioissa. Maahanmuuttajat saavat yleisluontoista ohjausta ja neuvontaa Jyväskylä-neuvonnasta sekä yhteispalvelupisteistä. Lisäksi Palvelupiste Hannikaisen tarjoama neuvonta viljelypalstoihin liittyen on osoittautunut suosituksi maahanmuuttajien keskuudessa. Myös asumiseen ja kierrätykseen liittyen on käännetty materiaalia eri kielille. Viime vuosina on kehitetty ESR-rahoitteisen Palapeli2-projektin, maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten yhteistyönä pakolaisten omankielistä alkuvaiheen ohjausta ja neuvontaa. Palapeli2-projektissa toimii myös maahanmuuttajien ohjauspalvelut, jossa annetaan henkilökohtaista ohjausta ja informaatiota erityisesti koulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi maahanmuuttajien neuvontaa toteutetaan Info-Gloriassa, joka sijaitsee Monikulttuurikeskus Gloriassa. Kattavan informaation varmistamiseksi kehitetään maahanmuuttaja-asiakkaiden asiakastilastointiohjelma Kehitetään maahanmuuttajajärjestöjen ja viranomaisten kanssa toteutettavaa maahanmuuttajien omankielistä alkuvaiheen neuvontaa Vakiinnutetaan kattava neuvontapalveluverkosto maahanmuuttajien tarpeisiin sekä vahvistetaan maahanmuuttajien tietoisuutta tarjolla olevista neuvontapalvelupisteistä. Lisäksi englanninkielisen palvelun tarjoamista vahvistetaan Tiedotetaan maahanmuuttajille mahdollisuudesta alkukartoitukseen ja kotoutumissuunnitelmaan Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma: Työ- ja elinkeinotoimisto laatii alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka on rekisteröity työnhakijaksi TEtoimistoon. Kunnassa tehdään vastaava kartoitus maahanmuuttajalle, joka saa toimeentulotukea tai pyytää kyseistä kartoitusta. Tuolloin arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan ammatillisten valmiuksien lisäksi suomen kielen taitoa ja opiskeluedellytyksiä. Kunnan palveluissa arvioidaan myös psykososiaalisia kotoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Jyväskylässä kyseisen kartoituksen tekee Palapeli2-projekti ja kunnan maahanmuuttajapalvelut. Vuonna 2012 alkukartoituksia tehtiin 171 henkilölle. Vuoden 2013 aika pilotoidaan alkukartoitusta AMK:n englanninkielisille sairaanhoitajaopiskelijoille. Tavoitteena on, että opiskelijat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja motivoituvat opiskelemaan suomen kieltä, joka on edellytyksenä työllistymiselle. Kotoutumissuunnitelma laaditaan kotoutujan alkukartoituksen jälkeen ja suunnitelmassa sovitaan kotoutumiskoulutuksesta ja muista työllistymiseen tähtäävistä toimista. TE-toimisto laatii työnhakijaksi rekisteröityvälle maahanmuuttajalle kotoutumissuunnitelman ja kunta puolestaan huolehtii sen laatimisesta työvoiman ulkopuolisille henkilöille sekä tarvittaessa yhteisen kotoutumissuunnitelman koko perheelle. Kunnan maahanmuuttajapalveluissa kotoutumissuunnitelman toteutumista seurataan puolivuosittain osana muuta kotouttavaa työtä. TE-toimistossa kotoutumissuunnitelmaa seurataan ja se päivitetään tarvittaessa. Kotoutumisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumisaikaa voidaan pidentää perustellusta syystä enintään viiteen vuoteen asti. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajaa työmarkkinoille tarjoamalla palveluita suomen kielen opiskeluun ja ammatillisen osaamisen kehittämiseen työvoimaja omaehtoisessa koulutuksessa. Ura- ja koulutussuunnitelmien laatimisessa maahanmuuttajaa tuetaan ura- ja työnhakuvalmennuksilla ja työkokeilulla työpaikalla. TE-toimisto on yhteistyökumppanina erilaisissa hankkeissa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. ELY-keskuksen rahoittamissa työllisyyspoliittisissa avustushankkeissa, joissa myös maahanmuuttajat on huomioitu kohderyhmänä, on tarjolla monipuo- 20

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa

Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke. Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Maahanmuuttajalasten ja nuorten kotouttamispalveluiden kehittämishanke Nuoret Oulun kaupungin Maahanmuuttajapalveluissa Hankkeen toimijat Hankkeessa mukana päivähoito, maahanmuuttajapalvelut ja taidemuseo

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329

Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille. Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 Helsingin kaupungin palveluita maahanmuuttajavanhemmille Maija Melo Projektisuunnittelija maija.melo@hel.fi 040 705 4329 KYKY-hanke (1.9.2015-31.10.2017) Opetusviraston ESR-rahoitteinen projekti, joka

Lisätiedot

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa

Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa Palvelukartta maahanmuuttajaopiskelijan ohjaukseen Ylä-Savossa YLÄ-SAVON MAAHANMUUTTA- JANEUVONTA KANSALAISOPISTOT PAKOLAISTYÖ YLÄ-SAVON AMMATTIOPISTO POHJOIS-SAVON TE-TOIMISTO PORTAANPÄÄN KRISTILLINEN

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014

Monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuodelta 2014 Monikulttuurisuusohjelman 2014-2017 seurantatiedot vuodelta 2014 Teemu Haapalehto Maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 4.6.2015 Vieraskielisen väestön määrä

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Kunta ja kolmas sektori kotouttamisprosessissa OULU 9.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017

MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 MONIKULTTUURISUUSOHJELMA 2013 2017 LÄHTÖKOHDAT Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminta-ajatus ja visio monikulttuurisuuden näkökulmasta Ammattiopisto Tavastia on kaikille opiskelijoille sopiva ja helposti

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot