Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Sote, TE, maakunta Mitenkäs työpajat? Sote-projektijohtaja Jaakko Herrala LT, MBA. Pirkanmaan liitto

2 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Valtuuskunta, Hallitus, Johtoryhmä Pirkanmaa 2019 organisoituminen Yhteiset asiat projektiryhmä (Kari Hakari) Maakuntaprojektiryhmä (Jukka Alasentie) Soteprojektiryhmä (Jaakko Herrala) 1. ICMT-ja palveluiden digitalisaatio asiat 2. Henkilöstöasiat 3. Talousasiat 4. Hankinta ja logistiikka 5. Kiinteistöt 6. Konsernirakenne ja johtaminen 7. Osallistuminen 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit 9. Yleishallinto 1. Pelastustoimi ja varautuminen 2. Alueen elinvoiman edistäminen 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ryhmä 2. Tiedolla johtamisen ryhmä 3. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä 4. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä 5. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä 6. Palveluverkko- ja integraatioryhmä 7. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä 8. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä 9. Yhteistoiminta-alue asiat - TEEMARYHMÄT

3 Esivalmistelussa mukana mm. Järjestöjä (SOSTEn kautta 13 järjestöä) Kutsuttu teemaryhmiin (SOSTE koonnut edustajat) Teemaryhmien työpajoihin avoimia kutsuja yhdistyksille Yritysten edustajia Pääsääntöisesti kauppakamarin ja Pirkanmaan yrittäjien kautta Teemaryhmien työpajoihin avoimia kutsuja yrityksille Muut sidosryhmät: Kela, THL, TE-toimisto, Työterveyshuolto, Kuntoutusasiantuntijoita, Kirkko, korkeakoulut

4 Työvoimapalvelujen nykytilanteen kipukohtia Osa kunnista kokee kuntien välineet riittämättömiksi (kuntouttava työtoiminta) suhteessa kuntien kustannusvastuuseen Palvelua ei ohjaa palvelutarve, vaan paine pienentää kunnan kustannuksia Vaikeimmin työllistyvien ryhmän heterogeenisuus ja erilaiset palvelutarpeet (sosiaali- ja terveyspalvelujen rooli) Kunnat näkevät työvoimapalvelut osana paikallista elinvoimapolitiikkaa ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä

5 Taustaa Kunnat vastaavat työllisyyden hoidosta ja edistämisestä Kunnat vastaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille Kuntalaisten tarvitsemat työllisyyttä edistävät palvelut, osaamisen kehittäminen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla vähennetään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä sekä parannetaan heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja suhteellista asemaa Maakunnat haluavat hyödyntää kuntien osaamista ja potentiaalia alueidensa kasvun ja työllisyyden edistäjinä Työllisyyden edistämiseen liittyvät palvelut ovat tiettyjen väestöryhmien palvelutarpeiden osalta lähipalveluita

6 -

7 -

8 Sote-uudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaalija terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi- ja terveyserot vähenevät

9 (1/3) Tärkeimmät ehdotukset Julkinen hallinto on jaettu kolmeen tasoon: kunnat, maakunnat (itsehallintoalueet) ja valtio. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan, jotta varmistetaan, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta

10 (2/3) Tärkeimmät ehdotukset Maakunta vastaa siitä, että palvelut toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Asiakkaan valinnanvapaus on jatkossa pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin käytössä erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa

11 (3/3) Tärkeimmät ehdotukset Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaavat maakunnan liikelaitos ja maakunnan yhtiöt. Liikelaitoksen viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat palveluja myös silloin kun niitä ei ole markkinaehtoisesti saatavilla. Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote-tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä

12 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää -

13 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen -

14 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Työnjako? Mitkä tehtävät kuuluvat Sote-keskuksille ja mitkä maakunnan liikelaitokselle. Sosiaalipalveluiden järjestämistä ja tuottamista suhteessa työllistämiseen ja kasvupalveluihin tulee selkeyttää

15 ARKI VAIKEAMPAA Erilaiset kuntoutuspolut erilaisille asiakkuuksille Segmentointi tärkeää Asiakkuusstrategiat YHTEISÖASIAKKUUS VERKOSTOASIAKKUUS OMATOIMIASIAKKUUS YHTEISTYÖASIAKKUUS HOITO JA KUNTOUTUS VAATIVAMPAA

16 ARKI JA ELÄMÄNHALLINTA VAIKEAMPAA ASIAKKUUSPOLUT: KUNTOUTUSASIAKAS YHTEISÖASIAKKUUS OMATOIMIASIAKKUUS Kuvaus asiakkuudesta: Kuntoutujalla/ perheellä hyvä elämänhallinta/ voimavarat, ottanut vastuun omasta hoidostaan Selkeä kuntoutuksen tavoite ja toteutus Kuntoutuksen tavoite: Itsenäinen toimintakyky ja työkyky Kuntoutujan/ perheen osaamisen vahvistaminen Terveysongelmien ehkäisy Kuntoutuksen suunnittelun painopiste: Alkuohjaukseen panostaminen: tavoitteet ja keinot mietitty yhdessä Kuntoutujan/ perheen osaamisen vahvistuminen Omakuntoutussuunnitelma Kuntoutuksen koordinaattori: Kuntoutuja/ perhe Ajanvaraus: Kuntoutuja/ perhe varaa ajat itse Yhteydenpitokeinot: Tekstiviestimuistutteet Sähköisten välineiden itsenäinen käyttö (esim. Terveystasku) Kuntoutuksen arviointi, toteutus ja seuranta: Sähköinen asiointipalvelu ammattilaisten vastaanottojen vaihtoehtona Polkuun sisältyvät tyypilliset palvelut: Digitaaliset kuntoutus- ja TE- (esim. Terveyskylä) ja KELAn palvelut Etäkuntoutus Avokuntoutuspalvelut/ palveluntuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori Mini-interventiot Fysioterapeutin suorakuntoutusvastaanotto Ensitieto, alkuohjaus Ammatillinen työeläkekuntoutus (urasuunnittelu, työkokeilu, koulutus) KUNTOUTUS JA HOITO VAATIVAMPAA VERKOSTOASIAKKUUS Kuvaus asiakkuudesta: Kuntoutujan/perheen elämänhallinta/ voimavarat puutteelliset Kuntoutus monialaista, moniammatillista ja haasteelllista Kuntoutuksen tavoite: Arjessa pärjääminen, kotona asuminen Kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen Elämänlaadun ja arvokkuuden ylläpito Mielekäs elämä Kuntoutuksen suunnittelun painopiste: Kuntoutus- ja palvelusuunnitelmasta sopiminen yhdessä verkostossa toimivien kanssa Kuntoutujan/ perheen tukitoimien koordinointi Kotihoidon tukeminen Perheen jaksaminen Kuntoutuksen koordinaattori: Kuntoutusohjaaja tai vastaava, kenellä koordinoinnin erityisosaamista Ajanvaraus: Kuntoutusohjaaja tai vastaava organisoi ajat Yhteydenpitokeinot: Ammattilaisten säännöllinen ja proaktiivinen yhteydenpito Sähköisten välineiden hyödyntäminen myös läheisten kanssa ( esim. Terveystasku) Kuntoutuksen arviointi, toteutus ja seuranta: Kotikäynti, verkostokokous Polkuun sisältyvät tyypilliset palvelut: Sosiaalipalvelut (esim. palveluohjaus, vammaispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, aikuissosiaalityö/avustaminen ja omaisten tuki) Kotiin vietävät palvelut (esim. perhe- ja kotihoitopalvelut) Apuvälinepalvelut Koti- ja laitoskuntoutus, päiväkuntoutus, kuntoutusohjaus Intervallijaksot, Omaisten ja läheisten palvelut (esim. vertaistuki) YHTEISTYÖASIAKKUUS

17 ARKI JA ELÄMÄNHALLINTA VAIKEAMPAA ASIAKKUUSPOLUT: KUNTOUTUSASIAKAS YHTEISÖASIAKKUUS Kuvaus asiakkuudesta: Kuntoutujan/ perheen elämänhallinta/ voimavarat puutteelliset Selkeä kuntoutuksen tavoite ja toteutus Kuntoutuksen tavoite: Elämän ja kuntoutumisen hallinta Luottamus omaan pärjäämiseen Motivoituminen, voimaantuminen, sitoutuminen kuntoutukseen Kuntoutuksen suunnittelun painopiste: Luottamussuhteen rakentaminen Motivoituminen ja sitoutuminen Yhteisön ja vertaistuen hyödyntäminen Kuntoutujaa ja perhettä tukevien palveluiden arviointi ja varmistaminen Kuntoutuksen koordinaattori: Sovittu yhteyshenkilö (ammattilainen) Ajanvaraus: Ammattilainen sopii seuraavan kontaktin Yhteydenpitokeinot: Puhelin Sähköisten välineiden yhteinen käyttö (esim. Terveystasku) Kuntoutuksen arviointi, toteutus ja seuranta: Ryhmävastaanotto Polkuun sisältyvät tyypilliset palvelut: Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut (esim. aikuissosiaalityö/ asioimisen tukeminen ja avustaminen) Kuntoutusohjaus Päihde- ja mielenterveyskuntoutus Vertaistuki Lähiverkoston tukipalvelut Avokuntoutuspalvelut/ palveluntuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori Sopeutumisvalmennus Kuntouttava työtoiminta Proaktiivinen yhteydenpito OMATOIMIASIAKKUUS KUNTOUTUS JA HOITO VAATIVAMPAA VERKOSTOASIAKKUUS YHTEISTYÖASIAKKUUS Kuvaus asiakkuudesta: Kuntoutujalla/ perheellä hyvä elämänhallinta/ voimavarat Kuntoutus monialaista, moniammatillista ja haasteellista Kuntoutuksen tavoite: Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen/ palauttaminen Sujuvat ja koordinoidut kuntoutuspalvelut Kuntoutuksen suunnittelun painopiste: Kuntoutujan/ perheen sekä ammattilaisten kanssa yhdessä sovittu ja ajoitettu kuntoutussuunnitelma, johon kaikki sitoutuvat Moniammatillisten interventioiden kuvaus ja koordinointi Kuntoutuksen koordinaattori: Palveluja tuottavasta verkostosta nimetty kuntoutuksen ammattihenkilö Ajanvaraus: Kuntoutuja/ perhe varaa itse ajat Ammattilaisten ja kuntoutujan/ perheen yhteistyöneuvottelut järjestää nimetty kuntoutuksen ammattihenkilö Yhteydenpitokeinot: Sähköisten välineiden itsenäinen käyttö ja hyödyntäminen myös ammattilaisten välisessä yhteydenpidossa (esim. Terveystasku) Kuntoutuksen arviointi, toteutus ja seuranta: Ammattilaisten yhteisvastaanotto Polkuun sisältyvät tyypilliset palvelut: Moniammatilliset verkostotapaamiset/ ryhmävastaanotot Verkoston ja asiakkaan yhdessä laatima kuntoutussuunnitelma Avomuotoinen, moniammatillinen yksilö- ja ryhmäkuntoutus Kuntoutuksen vaikuttavuuden säännöllinen arviointi Ammatillinen kuntoutus (urasuunnittelu, työkokeilu, koulutus) Kuntoutustutkimus Ohjaus digitaalisiin palveluihin (esim. toimeentulo)

18 Kuntoutuja siirtyy kuntoutuksen toteutusprosessiin asiakkuuden mukaiselle polulle Asiakas Kuntoutustarpeen arviointi En/ emme pärjää arjessa/ työssä/ opiskelussa/ järjestelmässä tai olen/ olemme siitä huolissani/ huolissamme Etsin/ etsimme apua pärjäämiseen Osallistun/ osallistumme toimintakykyni ja palvelutarpeeni arviointiin Luonnos Tilanteen tunnistaminen Asiakas/ ammattilainen ottaa yhteyttä Sote-keskukseen Työterveyshuoltoon TE-toimistoon tai TYPpalvelupisteeseen Yksityisvastaanotolle Mahdollinen kuntoutustarve Suunnitelmallinen toiminta Ammattilainen ja asiakas arvioivat toimintakyvyn ja palvelutarpeen yhdessä/ ammattilainen ohjaa asiakkaan eteenpäin Kuntoutustarpeen toteaminen Ammattilainen/ kuntoutuksen ammattilainen: Dg ja tarvitaan toimenpide: Todetaan/ ei todeta kuntoutustarve Dg: Todetaan/ ei todeta kuntoutustarve Ei dg: Todetaan/ ei todeta kuntoutustarve Ohjaus kuntoutuksen suunnitteluun/ TED-prosessiin Asiakkaalla todettu kuntoutustarve Kuntoutuksen ja palveluiden suunnittelu Ei kuntoutustarvetta Siirtyy TEDprosessiin Asiakas Osallistun/ osallistumme kuntoutuksen suunnitteluun Kuntoutuksen ammattihenkilön vastaanotto Suuntima Kuvaus asiakkuudesta Kuntoutuksen tavoite Kuntoutuksen suunnittelun painopiste Prosessin päätös Asiakas käy kuntoutus-/ asiakassuunnitelmaa koordinoivan ammattilaisen vastaanotolla Omatoimi Selkeä kuntoutuksen tavoite ja toteutus Yhteistyö Kuntoutus monialaista, - ammatillista ja haasteellista Yhteisö Selkeä kuntoutuksen tavoite ja toteutus Verkosto Kuntoutus monialaista, moniammatillista ja haasteellista Kuntoutujalla/ perheellä hyvä elämänhallinta/ voimavarat Ottanut vastuun omasta hoidostaan Kuntoutujalla/ perheellä hyvä elämänhallinta/ voimavarat Kuntoutujan/ perheen elämänhallinta/ voimavarat puutteelliset Kuntoutujan/ perheen elämänhallinta/ voimavarat puutteelliset Itsenäinen toiminta- ja työkyky Kuntoutujan/ perheen osaamisen vahvistaminen Terveysongelmien ehkäisy Työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen/ palauttaminen Sujuvat ja koordinoidut kuntoutuspalvelut Elämän ja kuntoutumisen hallinta Luottamus omaan pärjäämiseen Motivoituminen, voimaantuminen, sitoutuminen kuntoutukseen Arjessa pärjääminen, kotona asuminen Kuntoutuspalveluiden jatkuvuuden turvaaminen Elämänlaadun ja arvokkuuden ylläpito Mielekäs elämä Alkuohjaukseen panostaminen: tavoitteet ja keinot mietitty yhdessä Kuntoutujan/ perheen sekä ammattilaisten kanssa yhdessä Luottamussuhtee n rakentaminen Motivoituminen ja sitoutuminen Kuntoutus- ja palvelusuunnitelma sta sopiminen yhdessä Kriteeri: Asiakas on ohjautunut kuntoutus- ja palvelutarpeen mukaan oikeaan prosessiin asiakkuuden mukaisesti Dokumentit: Asiakkaalle on tehty kuntoutus-/ asiakassuunnitelma

19 Kuntoutuksen ja seurannan proaktiivisuus Kuntoutus-/ asiakassuunnitelma Asiakas Kuntoutuminen Kuntoudun/ kuntoudumme ja pärjään/ pärjäämme tavoitteiden mukaisesti Kuntoutus ja seuranta Suuntima Kuntoutuksen koordinaatio Kuntoutujan polkuun sisältyvät tyypilliset palvelut Luonnos Kuntoutuja toimii suunnitelman mukaisesti palveluita hyödyntäen ja pitää sovitusti yhteyttä ammattilaiseen Suuntiman ajantasaisuus Kuntoutus-/ asiakassuunnitelma Tarvittaessa käynnit muissa sotepalveluissa Omatoimi Yhteistyö Yhteisö Verkosto Kuntoutuja/ perhe Kuntoutuksen ammattihenkilö Sovittu yhteyshenkilö Kuntoutusohjaaja Digitaaliset kuntoutus- ja TE- (esim. Terveyskylä) ja KELAn palvelut, Etäkuntoutus Moniammatilliset verkostotapaamiset, Verkoston ja asiakkaan yhdessä laatima kuntoutussuunnitelma Sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, Kuntoutusohjaus Sosiaalipalvelut (esim. palveluohjaus, vammaispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, aikuissosiaalityö/avustaminen ja omaisten tuki) Kuntoutujan ja ammattilaisen yhteydenpito Kuntoutuksen toteutus Ajanvaraus Prosessin päätös Tekstiviestimuistutteet Terveystasku Terveystasku Puhelin Terveystasku Sähköinen asiointipalvelu ammattilaisten vastaanottojen vaihtoehtona Ammattilaisten yhteisvastaanotto Ryhmävastaanotto Kuntoutuja/ perhe varaa itse Kuntoutuja/ perhe varaa itse Ammattilainen varaa Asiakkaan kuntoutumista seurataan Käypä hoito suositusten, toimintakykyluokituksen ja Suuntimaan pohjautuvan kuntoutus-/ asiakassuunnitelman pohjalta/ vähintään vuosittain. Ammattilaisten säännöllinen yhteydenpito läheiset huomioiden Kotikäynti Verkostokokous Kuntoutusohjaaja varaa Vastuuhenkilö on hoidon koordinaattori.

20 Kuntouttava työtoiminta THL ylläpitää ja kehittää Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjaa yhteistyössä STM:n, TEM:n ja muiden toimijoiden kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan sosiaalihuollon viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Asiakkaalle suunnitellaan palvelukokonaisuus, joka kirjataan aktivointisuunnitelmaan. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtainen tilanne, joka määrittelee sen, mitä palveluita asiakkaalle palvelukokonaisuudessa tarjotaan viranomainen laativat asiakkaan kanssa. Kuntien on järjestettävä kuntouttavaa työtoimintaa niille pitkään työttöminä olleille henkilöille, jotka saavat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea ja jotka eivät työ- ja toimintakykynsä takia kykene osallistumaan TE-hallinnon ensisijaisiin palveluihin. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin

21 -

22 Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) OTE-kärkihankeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Kärkihankkeessa tehostetaan palvelujärjestelmän toimintaa toteutetaan kaikissa maakunnissa työkykykoordinaattorikoulutus alueellisissa kokeiluissa rakennetaan maakunnalliset toimintamallit osatyökykyisten henkilöiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyyn sekä työllistymiseen ja osallisuuteen lisätään vammaisten yrittäjyyttä madalletaan osatyökykyisten rekrytointikynnystä sekä parannetaan työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulojen yhteensovittamista. -

23 Kasvupalvelujen yhteensovittaminen Maakuntien vastuulla olisi huolehtia kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista palvelukokonaisuuksiksi. Palvelujen yhteensovittaminen tarkoittaisi myös kasvupalveluiden yhteensovittamista sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Järjestämisvastuussa oleva maakunta huolehtii lisäksi siitä, että palvelun tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. TEpalvelut Sote

24 Ollaan yhteydessä: Uudistuksen nimi: Pirkanmaa2019 Nettisivut: Sähköposti: #pirkanmaa2019