YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 411. Isolähteen vedenottamon suoja alueen määrääminen, Vihti

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 118/2007/3 Dnro LSY 2005 Y 411 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Isolähteen vedenottamon suoja alueen määrääminen, Vihti Vihdin vesihuoltolaitos HAKEMUS Vihdin vesihuoltolaitos on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Länsi Suomen vesioikeuden antaman Isolähteen vedenottamon suojaaluepäätöksen nro 30/1993/1 muuttamiseen, jonka vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/1994 osittain muuttanut, hakemukseen liitetyn päivätyn ja osittain muutetun suunnitelman mukaisesti Vihdin kunnassa. VOIMASSA OLEVA LUPA Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 30/1993/1 Vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 30/1993/1 määrännyt Vihdin kunnassa Kotkaniemen kylässä tilalla Isolähde RN:o 1:49 sijaitsevan Nummelan Vesihuolto Oy:n omistaman Isolähteen vedenottamolle suoja alueen. Päätöksessä on määrätty vedenottamoalue, lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke, joihin kuuluvat tilat ovat päätöksen mukaan olleet seuraavat: Vedenottamoalueeseen kuuluu Vihdin kunnan Kotkaniemen kylässä sijaitseva tila Isolähde RN:o 1:49. Lähisuojavyöhykkeeseen kuuluvat Vihdin kunnan Kotkaniemen kylässä sijaitsevat seuraavat tilat joko kokonaan tai osittain: Pietilän Alitalo RN:o 1:63, Peltola I RN:o 2:61, Lintula RN:o 2:187, Aurinkovuori RN:o 4:37, Sivula RN:o 4:39 ja Huumorinharju RN:o 6. Kaukosuojavyöhykkeeseen kuuluvat Vihdin kunnan Kotkaniemen kylässä sijaitsevat seuraavat tilat joko kokonaan tai osittain: Kurkioja RN:o 1:16, Varjola RN:o 1:17, Suopelto RN:o 1:18, Pietilän Alitalo RN:o 1:63, Ahtela RN:o 2:38, Rauhala RN:o 2:51, Metsola RN:o 2:55, Peltola I RN:o 2:61, Mäntymäki RN:o 2:66, Suorinne RN:o 2:67, Nummirinne RN:o 2:89, Pohjola RN:o 2:90, Tienhaara RN:o 2:91, Jukola RN:o 2:94, Hietala RN:o 2:95, Heikkilä RN:o 2:100, Kurki RN:o 2:104, Rintala RN:o 2:105, Keskitalo RN:o 2:169, Kalli

2 2 onsyrjä RN:o 2:186, Lintula RN:o 2:187, Ylitalo RN:o 2:213, Kolonen RN:o 3:15, Keskitalo RN:o 3:20, Lähdemäki RN:o 3:27, Mutasuo RN:o 3:29, Lepomäki RN:o 3:30, Kuusisto RN:o 3:31, Ilomäki RN:o 3:40, Kulmala RN:o 3:43, Linja aho RN:o 3:44, Sivumetsä RN:o 3:216, Sivula RN:o 3:217, Lähdemäki RN:o 4:13, Linja ajo RN:o 4:14, Pyöli RN:o 4:30, Pellonpää RN:o 4:45, Peltola RN:o 4:46 ja Huumorinharju RN:o 6. Kaukosuojavyöhykkeeseen kuuluvat myös Vihdin kunnan Lahden kylässä sijaitsevat seuraavat tilat joko kokonaan tai osittain: Ojamo RN:o 1:3, Enämäki RN:o 1:51, Vesitunnelikuilu RN:o 1:53, Mäkinotko RN:o 1:60, Metsäpelto RN:o 1:61 ja Anttila RN:o 1:72. Päätöksen lupamääräykset ovat seuraavat: Kaukosuojavyöhyke 1) Alueelle ei saa rakentaa vesiensuojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetussa asetuksessa tai kemikaalilain (744/89) 11 ja 12 :ssä tarkoitettuja kemikaaleja käyttäviä tehtaita, laitoksia tai varastoja eikä terveydenhoitoasetuksen 3 luvun 17 :ssä mainittuja laitoksia ja tehtaita ilman Helsingin vesi ja ympäristöpiirin hyväksymiä suojatoimenpiteitä. 2) Alueella ei sallita teollisuuslaitoksia, joilla ei ole jätehuoltosuunnitelmaa koskevaa ympäristölupamenettelylain mukaista lainvoiman saanutta ympäristölupaa. Ympäristölupaa haettaessa jätehuoltosuunnitelmaan on liitettävä vesi ja ympäristöpiirin lausunto. 3) Muu kuin voimassa olevaan asianmukaiseen lupaan perustuva maa aineksen otto on tavanomaista kotitarveottoa lukuun ottamatta alueella kielletty ilman vesioikeuden lupaa, ellei ottomäärän vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ole päästy maa aineksen ottajan, vesija ympäristöpiirin, kunnan ja hakijan kesken yksimielisyyteen siitä, miten maa aineksia voidaan ottaa vaarantamatta pohjaveden puhtautta. Maa ainesten otossa on noudatettava erityistä huolellisuutta niin, että öljyjen, polttoaineiden ja muiden pohjaveden laadulle vaarallisten aineiden joutuminen maaperään estetään. 4) Alueelle ei saa perustaa öljyjen, fenolien, nestemäisten polttoaineiden, maantiesuolan tai muun pohjaveden laadulle haitallisen aineen varastoa lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus tarkastaa jo rakennetut varastot ja tehdä niihin kustannuksellaan tarpeelliset suojaustoimenpiteet. 5) Alueelle ei saa perustaa nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkoja, yleisiä huoltoasemia, huoltoalueita, konevarastoja, autokorjaamoja eikä öljysora ja asfalttiasemia ilman vesi ja ympäristöpiirin hyväksymiä erityisiä suojatoimenpiteitä.

3 3 6) Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset öljy ja polttoainesäiliöt on omistajan kustannuksella sijoitettava rakennuksen sisällä olevaan öljysäilytystilaan tai maan päälle suoja altaaseen. Öljysäiliötilan tai suoja altaan on tällöin pystyttävä keräämään tai pidättämään suurinta tilassa olevaa säiliötä vastaava öljymäärä ja valumaaltaan on muuten oltava rakennusvalvontaviranomaisen antamien ohjeiden mukainen. Säiliön saa upottaa maahan vain vesioikeuden hakemuksesta myöntämällä luvalla. Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus tarkastaa jo rakennetut öljyja polttoainesäiliöt ja niiden suojalaitteet ja tehdä kustannuksellaan sellaiset suojatoimenpiteet, jotka eivät öljylämmityslaitteistoja koskevan asetuksen 276/83 mukaan tai muusta syystä kuulu säiliön omistajalle tai haltijalle. 7) Alueelle ei saa rakentaa uusia jätevedenpuhdistamoja. 8) Alueelle rakennettavien uusien rakennusten jätevedet on johdettava tiiviissä viemärissä tai muuten kuljetettava suoja alueen ulkopuolelle, mikäli viemäriverkkoon liittymismahdollisuuksia ei ole. Jos yleinen viemäri on vahvistetulla rakennuskaava alueella 15 metriä lähempänä kiinteistön rajaa, on kiinteistön liityttävä yleiseen viemäriin viemärilaitoksen liittymisehtoja noudattaen. Edellä esitetty koskee myös teollisuuslaitoksia. Viemäriverkko on alueella rakennettava tiiviiksi. Vanhojen rakennusten jätevesien osalta Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus omalla kustannuksellaan suorittaa sellaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen jätevesien maaperään pääsyn estämiseksi. 9) Alueelle rakennettavissa karjasuojien lanta ja virtsasäiliöissä on oltava varastotilaa vähintään 12 kuukauden varastointiaikaa varten. Rakennettavat tuorerehusäiliöt on varustettava tiiviillä pohjilla. Tuorerehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä siten, ettei se aiheuta vaaraa pohjaveden laadulle. 10) Alueella ei saa käyttää jätevettä, virtsaa tai lietelantaa kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Samoin jätevesilietteen käyttö alueella on kielletty. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, virtsan levitys Kotkaniemen kylässä tiloilla Linja aho RN:o 3:44 ja Linja aho RN:o 4:14, Lepomäki RN:o 3:30 sekä Keskitalo RN:o 3:20 on sallittu vesilain 1 luvun 22 :ssä esitetty rajoitus huomioon ottaen. Tilojen Linja aho RN:o 3:44 ja Linja aho RN:o 4:14 alueille levitettävän virtsan yhteismäärä ei saa ylittää 250 m 3 /a, tilan Lepomäki RN:o 3:30 alueelle levitettävä

4 4 määrä 80 m 3 /a eikä tilan Keskitalo RN:o 3:20 alueelle levitettävä määrä 210 m 3 /a. 11) Alueella ei saa käyttää väkilannoitteita tai torjunta aineita muuhun kuin normaaliin peltoviljelykseen, metsänhoitoon yms. liittyvään toimintaan. 12) Alueelle ei saa perustaa hautausmaita eikä haudata eläinraatoja hyvin vettä läpäiseville alueille. 13) Alueella ei sallita sellaista ojankaivua tai muuta maankaivua, josta voi aiheutua pohjaveden likaantumista tai haitallista purkautumista. 14) Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla tarvittaessa estää pintavesien pääsy suojaalueella sijaitseviin sorakuoppiin ja rakentaa pohjaveden laadun tarkkailulaitteita toisen maa alueelle. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, asia voidaan saattaa vesioikeuden ratkaistavaksi. 15) Alueelle rakennettavat, yleiselle liikenteelle tarkoitetut uudet ja perusparannettavat tiet, kadut ja pysäköintipaikat on vettä läpäisevien maalajien kohdalla varustettava rakennuttajan kustannuksella asianmukaisin suojarakentein. Nummelan Vesihuolto Oy:llä on omalla kustannuksellaan oikeus tehdä vanhoihin teihin tarvittavat suojatoimenpiteet tienpitäjän kanssa sovittavalla tavalla. 16) Öljyjen ja jätelipeän käyttö kadun ja tien rakentamisessa ja kunnossapidossa on kielletty. 17) Vihdin Hiihtokeskuksessa ei saa käyttää lumetuskemikaaleja ilman vesioikeuden lupaa, mikäli vesi ja ympäristöpiirin kanssa ei päästä yksimielisyyteen kemikaalien käytön vaarattomuudesta pohjaveden laadulle. Lähisuojavyöhyke 18) Alueella on noudatettava edellä mainittuja määräyksiä ) Alueelle ei saa perustaa autojen pesupaikkoja, leiriytymisalueita eikä yleisiä uimarantoja. Ottamoalue 20) Ottamoalue on aidattava ja alueella sallitaan ainoastaan pohjavedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Pohjaveden käsittelyn ja sitä varten tarvittavien kemikaalien ja muiden hoitoaineiden säilytyksen on tapahduttava tarkoitusta varten

5 5 suunnitelluissa suojatuissa tiloissa niin, että em. aineet eivät pääse maaperään. Suojatoimenpiteet 21) Nummelan Vesihuolto Oy saa kustannuksellaan johtaa asuinrakennuksista tulevat jätevedet tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle sekä tiivistää rakennetut viemäröintilaitteet ja eläinsuojien, lantaloiden ja tuorerehusäiliöiden pohjat. 22) Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus tarkastaa jo rakennetut öljy ja polttoainesäiliöt ja niiden suojalaitteet ja tehdä kustannuksellaan tarpeelliset suojatoimenpiteet. Öljylämmityslaitteistoja koskevan asetuksen (nro 271/83) mukaan maanalaisen lämmitysöljysäiliön omistaja tai haltija vastaa säiliön määräaikaistarkastuksista, kustannuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä. 23) Nummelan Vesihuolto Oy:llä on oikeus tiivistää tienpitäjän kanssa sovittavalla tavalla vanhojen teiden tienvarsiojat ja luiskat ja tehdä muut tarpeelliset suojatoimenpiteet. Muut määräykset Vesiylioikeuden päätös nro 35/ ) Nummelan Vesihuolto Oy:n on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja alueen ja suojavyöhykkeiden rajat maastoon sekä pidettävä merkit kunnossa. 25) Nummelan Vesihuolto Oy:n on seurattava pohjaveden pinnan korkeuksia ja virtauksia suoja alueen soranottopaikoissa sekä laadittava tätä varten vesi ja ympäristöpiirin hyväksyttäväksi tarkkailuohjelma, ellei tarkkailua ole muiden viranomaisten lupien nojalla edellytetty soran ottajalta. Tarkkailuohjelmaehdotus on jätettävä hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 26) Nummelan Vesihuolto Oy:n on tiedotettava asianomaisilla maanomistajille kirjallisesti suoja alueen ja suojavyöhykkeiden rajoista sekä suoja aluemääräyksistä kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 27) Nummelan Vesihuolto Oy:n on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys mikäli ei oikeudenomistajan kanssa toisin sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, Nummelan Vesihuolto Oy:n on saatettava asia vesioikeuden ratkaistavaksi. Vesiylioikeus on antamallaan päätöksellä nro 35/1994 lisännyt vesioikeuden päätöksen nro 30/1993/1 lupamääräykseen 16 uuden toisen kappaleen:

6 6 16) ================================================= Tielaitoksen on käytettävä suolaa säästäviä menetelmiä teiden liukkauden torjunnassa. ==================================================== Muilta osin vesioikeuden päätöstä ei ole muutettu. SUUNNITELMA Yleistä Syksyllä 2001 Vihdissä oli vatsatautiepidemia, jonka syyksi osoittautui kampylobakteeri. Taudinaiheuttajaksi todettiin Isolähteen vedenottamon vesi. Taudinaiheuttajabakteeri todettiin varmuudella toisessa ottamon kaivossa. Kampylobakteereita todettiin myös alueelle levitettävässä lannassa. Ottamolle kampylobakteereita pääsi todennäköisesti pintavesien tulviessa salaojaa pitkin ottamon kaivojen viereen ja painuessa maaperään ja edelleen pohjaveteen. Isolähteen pohjavedenottamon suoja alueella on levitetty eläinperäistä virtsaa ja lantaa suoja aluemääräysten sallimalla tavalla. Syksyllä 2005 kampylobakteeriepidemia uusiutui. Syynä oli todennäköisesti tällä kertaa vesitorniin päässeet ja sinne hukkuneet oravat. Suoja alueen rajauksen muuttaminen Isolähteen vedenottamon suoja alueella vettä johtavia kerroksia peittävät paikoin paksut savikot, joiden läpi bakteerit eivät kulkeudu. Alueella on kuitenkin silmäkkeitä, joista tietyissä olosuhteissa vedenottamon ollessa toiminnassa bakteerien pääsy pohjavesivyöhykkeeseen on mahdollista. Vedenottamo on ollut suljettuna vuoden 2001 epidemian jälkeen Vihdin kunnan ympäristönsuojelulautakunnan päätöksellä. Ottamolla on tehty muutostoimenpiteitä mm. tulvasuojauksia, salaoja on poistettu ja vedenkäsittelyä varten on asennettu UV laite. Mainituista toimista huolimatta on vedenottamon toimintavarmuuden kannalta perusteltua puuttua myös mahdollisiin suoja alueen saastelähteisiin. Samalla, kun on esitetty muutettavaksi suoja aluemääräyksiä mm. lannan ja virtsan levityksen suhteen, on katsottu tarpeelliseksi käydä läpi muutkin määräykset ja saattaa ne paremmin vastaamaan nykytilaa. Isolähteen ja Lautojan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinnan yhteydessä vuonna 2001 ja aiemmin vuonna 1994 on tehty lisätutkimuksia, jotka osoittavat pohjavesialueen ja nykyisen suojaalueen rajausten olevan riittämättömiä. Voimassa oleva kaukosuojavyöhyke ei kata riittävästi luoteisilta osiltaan niitä pohjaveden muodostumisalueita, joilta vettä kertyy Isolähteen pohjavedenottamolle. Pohjavesialueen rajaus on Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta esitetty muutettavaksi vastaamaan nykyistä käsitystä pohjaveden muodostumisalueesta. Vedenottamoalueen rajaukseen ei haeta muutosta.

7 7 Lähisuojavyöhyke ehdotetaan poistettavaksi. Sitä on aiemmin koskenut vain yksi erillinen määräys. Rajaus aiheuttaa turhaa sekaannusta eikä sillä ole selkeätä hydrologista perustetta varsinkaan, kun lähes koko lähisuojavyöhyke on peitteellistä savi silttialuetta, jolla pohjavettä ei muodostu. Kaukosuojavyöhyke ehdotetaan nimettäväksi Isolähteen vedenottamon suoja alueeksi. Entistä kaukosuojavyöhykettä esitetään muutettavaksi siten, että se kattaa nykyistä paremmin ottamolle luoteesta tulevan pohjavesivirtauksen. Tutkimusten mukaan vesi virtaa laaksopainanteessa sijaitsevalle Isolähteen vedenottamolle sekä Ojakkalan keskustan ja Valtatie 25:n suunnasta että luoteesta voimakkaan ruhjeen suunnasta savikkojen alaisia hiekkakerroksia pitkin. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan "sorasheikin" kuopassa, valtatie 25:n lähellä, jossa se on korkeudella noin +63 m. Sieltä se laskee vedenottamolle tultaessa korkeudelle noin +49 m. Muodostuman peitteisellä luoteisosalla pohjavedenpinta on korkeudella m. Laaksonpainanteessa pohjavesi on savipeitteestä johtuen paineellista. Laaksonpainanteessa hieman havaintoputken MV108 luoteispuolelta vedenottamolle päin pohjavesi on ainakin luonnontilassa arteesista, ts. vedenpinnan painetaso on maanpinnan yläpuolella. Havaintoputken MV108 kohdalla vesi nousee lähes kaksi metriä maanpinnan yläpuolelle silloin, kun vedenottamo ei ole käytössä. Ko. pisteessä on 9 metrin syvyisten savikerrosten alla vettä johtavia maakerroksia noin 36 metrin syvyyteen, vaikka aivan viereisellä mäellä on kalliopinta näkyvissä. Paksut vettä johtavat kerrokset jatkuvat kauemmaksi ottamosta luoteeseen kuin aiemmin on tiedetty. Virtausyhteys ja vedenoton vaikutus vedenpintoihin on todettu myös vesilaitoksen omissa koepumppauksissa. Ehdotetun suojavyöhykkeen pinta ala on noin 401 ha. Vaikka laajennusalueella maaperä on painanteissa silttiä ja savea, muodostuu kalliokumpareiden moreeni ja hiekkaliepeillä pohjavettä, joka painuu savikerrosten alapuolelle. Rajaus kulkee alueen kallioisten mäkien kautta siten, että sen sisällä muodostuva pohjavesi kulkeutuu laaksonpainanteeseen ja edelleen edellä mainitun ruhjeen kautta kohti Isolähteen vedenottamoa. Hakemussuunnitelman mukaista suoja alueen rajausta on muutettu vähäisiltä osin hakemuksen täydennyksessä Uusi rajaus ottaa paremmin huomioon alueen kiinteistörajat ja on siten helpommin maastoon merkittävissä eikä kiinteistöjen määrä kasva tarpeettomasti. Suoja alueeseen kuuluvien kiinteistöjen määrä on pienentynyt hakemussuunnitelmassa esitettyyn rajaukseen verrattuna. Hydrogeologinen rajausperuste on säilynyt ennallaan. Ehdotetulla suoja alueella ei ole voimassa ympäristölupia, maaainesottolupia tai muita vastaavia lupia.

8 8 Esitys suoja aluemääräyksiksi Suoja alue määräyksineen on vahvistettu vuonna Tämän jälkeen lainsäädäntö ja viranomaismääräykset sekä muun muassa ympäristölupamenettely ovat pohjaveden suojelun osalta muuttuneet. Lisäksi on saatettu voimaan uusia direktiivejä, jotka vaikuttavat toimintoihin pohjavesi ja suoja alueilla. Suoja aluemääräysten muuttaminen ja ajantasaistaminen on siten perusteltua. Koska uudet lupamääräykset korvaavat pitkälti vanhat määräykset, kuten lupamääräys 1 aiemmat määräykset 1, 2, 5 ja 7, ei muutoksia vanhoihin määräyksiin ole yksilöity, vaan määräykset on kirjattu kokonaan uuteen muotoon. Täydennetyn hakemussuunnitelman mukaan suoja alueella on noudatettava seuraavia alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupa asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä. 1) Alueelle ei saa perustaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :ssä mainittuja laitoksia, tehtaita tai toimintoja. 2) Alueelle ei saa perustaa kaatopaikkoja. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 364/94 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Vihdin vesihuoltolaitoksella on oikeus tarkastaa jo rakennetut varastot. 4) Alueella on kielletty jätteen, saastuneen maan tai saastuneen veden laitos tai ammattimaiseen hyödyntämineen, käsittelyyn ja puhdistamiseen tarkoitettu toiminta. 5) Suoja alueella on kielletty uusien golfkenttien rakentaminen ja vanhojen laajentaminen. 6) Karjasuojien lanta ja virtsasäiliöissä on oltava varastointitilaa vähintään 12 kuukauden varastointiaikaa varten. Lannan ja virtsan varastointitilojen ja säiliöiden sekä lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan ja virtsan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan ja virtsan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja alueelle. Säilörehusäiliöt on varustettava tiiviillä pohjilla. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä. 7) Vihdin vesihuoltolaitoksella on oikeus kustannuksellaan ohjata pintavedet ojittamalla ja pengertämällä kaivojen ja lähdelammikoiden ympäriltä sekä tarvittaessa tiivistää kaivonrakenteet siten, ettei pintavesiä pääse kaivoon. 8) Luvan saajan on seurattava suoja alueen pohjaveden tilaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaa var

9 9 ten Vihdin vesihuoltolaitoksella on oikeus rakentaa, huoltaa ja ylläpitää suoja alueella tarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita toisen maalla ja suorittaa niistä mittauksia sekä asentaa niihin tai niiden viereen maan päälle tarvittavia mittalaitteita. 9) Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Jo rakennettujen rakennusten osalta on jätevesijärjestelmät kiinteistön omistajien kustannuksella saatettava tämän määräyksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet ja uuden hajajätevesiasetuksen (542/2003) mukaan muutettavien jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle. 10) Alueelle ei saa perustaa konevarastoja, autokorjaamoja eikä auto ja metalliromuttamoja. 11) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkaa, jätevettä, jätevesilietettä, lietelantaa, lantaa tai virtsaa kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. 12) Alueelle ei saa perustaa hautausmaata. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 13) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Tielaitoksen on käytettävä suojaamattomilla tieosuuksilla suolaa säästäviä menetelmiä. 14) Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy tai polttoainesäiliöitä. Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset säiliöt on sijoitettava omistajan kustannuksella rakennuksen sisätilaan tai maan päälle katettuun suoja altaaseen. Öljysäiliöt on sijoitettava ja suoja altaat mitoitettava siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Kiinteistön omistajan on tarkistutettava maanalaisten öljysäiliöiden kunto voimassa olevien määräysten mukaan. 15) Alueella on kielletty väliaikaiset suojaamattomat öljysäiliöt. Säiliöt on varustettava niiden tilavuutta vastaavalla suoja altaalla, katoksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla, josta öljy ei pääse imeytymään maaperään. 16) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden vettä läpäisevällä maaperällä sijaitseviin luiskiin rakenneta senhetkisen tietämyksen mukaan pohjavedelle varmimman suojan antavia suojauksia. Liikenneväylien sivuojat ja tiesuojauksista tulevat vedet on ohjattava suoja alueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. 17) Sellaisten maaleikkausten ja kaivantojen tekemisestä ja lammikoiden syventämisestä, joista saattaa aiheutua uhkaa pohjavedelle,

10 10 on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Isolähteen ottamon omistajalle, jolla on oikeus antaa työn suorittamista koskevia ohjeita. Näitä toimenpiteen suorittaja on velvollinen noudattamaan, kunnes ympäristölupavirasto hakemuksesta toisin määrää. 18) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita kivennäismaaleja. 19) Alueelle ei saa perustaa yleisiä autojen pesupaikkoja eikä leiriytymisalueita ilman Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä suojalaitteita. 20) Lumetuskemikaalien käyttö Vihdin Hiihtokeskuksessa on kielletty ilman ympäristölupaviraston lupaa, mikäli Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ei päästä yksimielisyyteen kemikaalien käytön vaarattomuudesta pohjaveden laadulle. 21) Ilman ympäristölupaviraston lupaa on muu kuin voimassa olevaan lupaa perustuva maa aineksen otto tavanomaista kotitarveottoa lukuun ottamatta suoja alueella kielletty, ellei ottomäärän vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ole päästy maa aineksen ottajan, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kunnan ja luvan saajan kesken yksimielisyyteen siitä, miten maa aineksia voidaan ottaa vaarantamatta pohjaveden laatua tai määrää. Vaihtoehto Maa ainesten otto vähäistä kotitarveottoa lukuun ottamatta edellyttää ympäristölupaviraston luvan. 22) Suoja alueella kulkevan Koistenojan ja siihen laskevan Linjaahonpuron patoaminen tai muu veden vapaan virtauksen estäminen sekä pohjapatojen rakentaminen on kiellettyä. Maanomistajan on osaltaan ja rajan kulkiessa ojan kohdalla maanomistajien on yhteisesti vastattava ojan toimintakunnosta. Vedenottamoalue 23) Vedenottamoalue on aidattava ja lukittava. Alueella sallitaan vedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Muut määräykset 24) Vihdin vesihuoltolaitoksen on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja alueen rajat maastoon. 25) Vihdin vesihuoltolaitoksen on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja alueen rajoista sekä suoja aluemääräyksistä.

11 Suoja aluemääräysten muutosperusteet 11 26) Vihdin vesihuoltolaitoksen on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, ellei oikeudenomistajan kanssa toisin sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, on Vihdin vesihuoltolaitoksen saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 27) Mikäli suoja aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei voida sopia, on Vihdin vesihuoltolaitoksen saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 28) Luvan saajalla on velvollisuus hakea muutosta suojaaluepäätökseen silloin, kun olosuhteet ja määräykset merkittävästi muuttuvat. Ehdotetut muutokset suoja aluemääräyksissä liittyvät Isolähteen vedenottamon vedenlaadun turvaamiseen. Mm. lietelannan, lannan ja virtsan levitys suoja alueelle on ehdotettu kiellettäväksi. Syksyn 2001 kampylobakteeriepidemialla todettiin olevan todennäköinen yhteys eläinperäisen lannan tai virtsan käsittelyyn suoja alueella. Vielä voimassa olevien määräysten mukaan eläinvirtsan levitys on tietyillä tiloilla ja tietyillä ehdoilla ollut sallittua ja lietelannan levitys kokonaan kiellettyä. Määräystä on tulkittu toiminnanharjoittajien puolelta siten, että virtsasta erotettua lantaa on levitetty suoja alueelle ja virtsaa määräyksen mukaisin rajoituksin. Virtsaa ja lantaa ei käytännössä voida kuitenkaan erottaa toisistaan niin, ettei bakteereja ja typpiyhdisteitä olisi kummassakin lopputuotteessa. Määräyksen tavoitteena lienee ollut rajoittaa typpiyhdisteiden ja bakteerien tai molempien mahdollista pääsyä pohjaveteen. Määräys itsessään, sen tulkinta ja käytäntö ovat selkeästi ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Mitä ilmeisimmin bakteerien pääsy vedenottamosta otettuun veteen johtui pintavesikulkeumasta poikkeuksellisen tulvatilanteen yhteydessä. Toisaalta kampylobakteereita löytyi erään suoja alueen kiinteistön talousvesikaivosta (K107) ja erään lähdelammikon "ns. ankkalammikon" vedestä. Ainakin näissä kohdissa on pohjaveteen päässyt bakteereja todennäköisesti pintavalunnan huuhtoessa eläinlantaa tai virtsaa. Lannan ja virtsan levittäminen suoja alueelle voi aiheuttaa pohjaveden pilaamiskiellon vastaisen seurauksen ja välillisen riskin vedenottamon toiminnalle. Siksi määräystä on katsottu tarpeelliseksi muuttaa (määräys 11). Suuri osa suoja alueesta ja virtsan levitysalue on paineellisen pohjaveden aluetta. Paineellisen pohjaveden muodostumissa on tyypillistä vedenpinnan nopea ja voimakas lasku melko laajalla alueella vedenottopumppujen käynnistyessä. Kaivojen vedenpinnan alentuessa niistä poistuu vettä pohjavesikerrokseen. Koska ottamon pumput eivät ole yhtäjaksoisesti päällä, toistuu tilanne usein. Jos kaivoveteen

12 Suoja aluemääräysten vaikutukset 12 on pintavesien mukana päässyt bakteereja, voivat myös ne päästä kaivosta pohjavesikerrokseen ja lähteä kulkeutumaan pohjavesivirtauksen mukana. Vuonna 1994 tehdyn koepumppauksen vaikutus lähes 700 metrin päässä sijaitsevan kaivon K100 vedenpintaan on ollut välitön. Koepumppauksen lopulla vedenkorkeuden alenema kaivossa oli yli puolet alenemasta vedenottamolla. Jakson aikana kaivosta on pohjavesivyöhykkeeseen imeytynyt vettä runsaat 800 litraa olettaen, että kaivon halkaisija on 1 m, tai runsaat 500 litraa, jos se on 0,8 m. Suoja alueella laidunnetaan eläimiä ja siellä toimii kotieläinpiha. Laiduntamista talousvesikaivojen ympärillä on syytä rajoittaa (määräys 7), sillä kaivot ja lähdelammikot toimivat savipeitteisellä alueella aukkoina pohjaveteen. On tärkeää, ettei 2001 syksyllä tapahtunut tulvatilanne pääse toistumaan. Tulva johtui umpeen vesoittuneista ojista ja mahdollisesti siihen vaikuttivat myös liian pienet ojarummut. Tästä syystä on katsottu tärkeäksi antaa myös määräys ojien kunnosta huolehtimisesta (määräys 22). Maa ainesta oton suhteen on ehdotuksessa kaksi vaihtoehtoista määräystä (määräys 21). Voimassa oleva määräys saattaa nykytilanteessa olla vanhentunut maa aineslain (YM 507) 3 :n muutoksen jälkeen , jossa 1 momenttiin lisättiin kohta 4 (rajoitus tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella). Lisäksi määräysehdotus 17 voi tuoda myös tavanomaisen maa ainesten oton vesilain mukaisen luvan piiriin, mikäli ottotoiminnan vaarattomuudesta ei voida olla yhtä mieltä. Määräyksen 8 tarkoituksena on mahdollistaa vedenoton turvallisen käytön edellyttämä seuranta ja määräyksen 28 tarkoituksena on pitää suoja aluepäätös ajantasaisena. Lähisuojavyöhykkeen rajaaminen ei ole perusteltua, sillä sitä on koskenut vain yksi määräys. Sillä ei ole hydrogeologista perustetta, koska se on lähes kokonaan peitteellistä aluetta, jossa ei muodostu pohjavettä. Vyöhykkeen olemassaolo on aiheuttanut tulkintaongelmia muun muassa yritettäessä vapaaehtoisesti sopia virtsan levityksen lopettamisesta. Lähisuojavyöhyke on esitetty poistettavaksi. Vaikutukset suoja alueen laajennusosaan Suoja aluemääräysten laajennusosaan kuuluu 21 kiinteistöä. Kiinteistöllä RN:o 3:256 on 13 ravihevosta. Tilan peltojen halki kulkee oja, joka laskee suoja alueen poikki kulkevaan Linja ahon puroon. Kiinteistöllä on katettu kuivalantala. Lannat on levitetty kiinteistön pellolle. Hakemussuunnitelman määräyksen 11 mukaan kiinteistön omistaja on velvoitettu kustannuksellaan kuljettamaan lannat ja virtsan suoja alueen ulkopuolelle.

13 13 Osalla kiinteistöistä jätevesijärjestelmät on rakennettu siten, että joko ns. harmaat tai mustat jätevedet imeytetään maahan. Kunnan voimassa olevissa rakentamista koskevissa ympäristönsuojelumääräyksissä on kielletty jätevesien maahan imeyttäminen pohjavesialueella sen varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Siirtymäsäännösten ja rakennusajankohdan mukaan on järjestelmät muutettava vastaamaan määräystä vuoteen 2013 tai 2014 mennessä. Määräystä on harkittu muutettavaksi siten, että se koskisi koko pohjavesialuetta eikä vain pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta ja vastaisi paremmin pohjaveden pilaamiskiellon sisältöä, jossa pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta ei ole erikseen mainittu. Varsinkin savipeitteisillä pohjavesialueen osilla, jotka eivät ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta, jäteveden imeytys tehdään suoraan tiiviin savikerroksen alapuoliseen vettä johtavaan kerrokseen. Suoja aluemääräys 9 on siten kunnan rakennusjärjestyksen ympäristönsuojelumääräysten hengen mukainen. Vaikutukset nykyisen suoja alueen maanomistajiin, asukkaisiin ja muihin asianosaisiin Oleellisin muutos suoja aluemääräyksissä koskee masuunikuonan, tuhkan, jäteveden, jätevesilietteen, lietelannan ja virtsan levityskieltoa suoja alueella. Nykyisten määräysten mukaan tietyillä tiloilla on ollut oikeus eräin rajoituksin levittää virtsaa suoja alueelle. Kiinteistönomistajat ovat katsoneet määräyksen mukaan sallituksi myös virtsasta erotetun lannan levittämisen suoja alueelle. Lannan ja virtsan levityksen lopettamisesta on pyritty sopimaan kiinteistönomistajien kesken, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen. Kiinteistöjen Linja aho RN:o 3:44 ja 4:14 sikalatoiminnan harjoittajan mukaan suoja alueelle on levitetty vuonna 2005 virtsaa nykyisen määräyksen sallima 250 m 3 sekä sen lisäksi 170 m 3 lantaa. Kunta on tehnyt sopimuksen kiinteistön omistajan kanssa korvaavien peltojen vuokrauksesta kohtuulliseen hintaan, jotta virtsa ja lanta voitaisiin levittää suoja alueen ulkopuolelle. Noin viiden kilometrin kuljetusmatkan ja siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi ei kiinteistönomistaja ole sitoutunut kuljettamaan virtsaa ja lantaa vuokrapelloille. Sikalatoiminnan ohella pitää kiinteistönomistaja tilallaan kotieläinpihaa, mikä on maa ja metsätalousministeriön asetuksen 2/EEO/2003 alaista toimintaa. Kyseisen asetuksen mukaisille tilavaatimuksille on annettu siirtymäaikaa saakka, jolloin tilojen pitää täyttää asetuksen mukaiset vaatimukset. Kiinteistöllä Keskitalo RN:o 3:20 on 18 lypsylehmää ja 7 8 hiehoa. Tilalla on 182 m 3 :n suuruinen virtsasäiliö (12 kk laidunnuskausi) ja kuivalantala. Sekä lanta että virtsa levitetään nykyisen suoja alueen pelloille. Kiinteistön omistajalla on peltoa Nummi Pusulassa, mutta pitkän kuljetusmatkan ja siitä koituvien kustannusten vuoksi ei lantaa eikä virtsaa ole sinne kuljetettu. Muita eläinkarjatiloja edellä mainittua ravihevostilaa lukuun ottamatta ei nykyisellä tai ehdotetulla laajennetulla suoja alueella ole. Ympäris

14 14 tölautakunta on päätöksessään edellyttänyt ympäristölupaviraston ottavan kantaa virtsan ja lannan levittämisen lisäksi myös eläinten laiduntamiseen ja lannan varastointiin lähisuojavyöhykkeellä. Muutoshakemuksessa ei ole katsottu enää järkeväksi jakaa suoja aluetta erikseen lähi ja kaukosuojavyöhykkeeksi. Eläimet laiduntavat savipeitteisellä alueella, joten laiduntamisen kautta terveydellinen riski välittyy mahdollisella pintaveden mukana laiduntamisalueen kaivoihin kulkeutumisella eikä ole verrattavissa lannan ja virtsan levittämisen aiheuttamaan riskiin pohjaveden laadulle. Laiduntamisen aiheuttama riski voidaan estää muuttamalla kaivojen ympäristöä ja rakenteita. Kaivojen aitaaminen aiheuttaisi haittaa muun muassa kotieläinpihan toiminnalle. Jätevesien imeyttämisen osalta nykyistä käytäntöä on ehdotettu kiristettäväksi suoja aluemääräyksessä 9 esitetyllä tavalla. Määräyksen mukaan kaikkien rakennusten, sekä uusien rakennettavien että vuodesta 2014 alkaen vanhojen osalta, olisi jätevesien maahan imeyttäminen kielletty. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle kiinteistökohtaisen jätevesiselvityksen niistä kiinteistöistä, jotka eivät täytä hakemuksen mukaista suoja aluemääräystä 9. Vahingot Jätevesien imeyttämistä koskeva määräys 9 perustuu yleisiin suosituksiin tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ja pohjaveden pilaamiskiellon tulkintaan, joten siitä ei aiheudu kiinteistöille korvattavaa vahinkoa tai muuta edunmenetystä. Suojaaluemääräysten rajoittavista vaikutuksista ei muutoinkaan aiheudu hakijalle kompensointi tai korvausvelvollisuutta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilla ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut suoja alueen rajausesityksestä, että hakemuksesta ei löydy perusteluja sille, miksi ottamon itäpuolella uusi raja noudattaa voimassa olevan suojaalueen lähisuojavyöhykkeen rajaa. Ilman perusteluja suoja aluetta ehdotetaan supistettavaksi myös ottamon kaakkoispuolella. Muutamin kohdin uusi suoja alueen raja ulottuu pohjavesialueen rajojen ulkopuolelle ja näiltä osin voidaan kysyä, onko tässä huomioitu vesilain 9 luvun 19 :n 1 momentissa esitetty suoja alueen laajuutta koskeva rajoitus. Suoja alueen vyöhykejakoa ympäristökeskus ei ole pitänyt välttämättömänä ja siitä voidaan luopua.

15 15 Suoja aluemääräyksiin sisällytetyt velvoitteet tarkkailun suorittamisesta sekä suoja alueen päivittämistä luovat edellytyksiä suojaalueisiin liittyvän valvonnan tehostamiselle. Suoja alueiden eri syistä tapahtuva vanheneminen on koettu erääksi suoja aluejärjestelmään liittyväksi ongelmaksi. Suoja aluemääräykset asettaisivat ehdottoman kiellon kaikelle sille, mistä ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :ssä mainitaan. Ympäristökeskus katsoo kuitenkin, ettei kieltoa olisi syytä ulottaa kyseisen lainkohdan 2 momenttiin. Päätöksestä tulisi ilmetä, miten määräykset suhtautuvat maankaatopaikkoihin eli niin sanottuun läjitystoimintaan suoja alueella. Puhtaidenkaan maamassojen läjittäminen alueelle ei välttämättä ole ottamon ja sen veden laadun suojaamisen kannalta ongelmatonta toimintaa. Määräykseen 6 on otettu tiukentunut vaatimus lannan ja virtsan varastotilojen ja säiliöiden sekä lantakourujen vesitiiveydestä saattaa johtaa nykyisten rakenteiden muutostarpeisiin suoja alueen kotieläintiloilla. Nykyisin säiliörehun valmistuksessa käytetään enenevässä määrin kiinteitä järjestelmiä korvaavaa pyöröpaalausta karjan rehun valmistuksessa. Muovitettujen paalien peltosäilytykseen ei liene tarpeellista puuttua suoja aluemääräyksillä. Määräys 11 tulisi kieltämään lietelannan, lannan ja virtsan levityksen suoja alueen pelloille kokonaan. Ottamon suojaamistavoitteiden kannalta saattaisi olla riittävää, jos kielto asetettaisiin koskemaan ainoastaan riskikohteiden ympäristöä käyttäen alueellisena rajausperusteena nitraattiasetuksessa mainittuja suojaetäisyyksiä. Myöskään laiduntamisen kieltämiseen tätä laajemmin ei liene tarvetta. Esityksessä ei ole määräystä, jossa puututtaisiin väkilannoitteiden ja torjunta aineiden käyttöön suoja alueella. Jätevesipuhdistamon rakentamista koskeva kielto tulee asettaa koskemaan myös kiinteistökohtaisia puhdistamoja ja maasuodattamoja. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella olevat kiinteistöt on liitettävä yleiseen viemäriin, joka on alueella rakennettava tiiviiksi. Maa aineksen ottoa koskevaa määräyksen 21 vanhaa muotoilua ympäristökeskus on pitänyt suhteellisen onnistuneena, joskin se on vahvistettu ennen kuin säädettiin kotitarveoton ilmoitusvelvollisuudesta ja maa aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla ottotoimintaan liittyvästä vesilain mukaisen luvan tarpeesta. Suoja alueelle ei ole voimassa olevia maa aineslain mukaisia lupia eikä vireillä olevia hakemuksia. Kotitarveoton tilanteesta ympäristökeskuksella ei ole tietoa.

16 16 Ympäristökeskus on esittänyt, että maa aineslain mukaan luvanvaraiseen ottamiseen tulisi suoja alueella hakea aina myös vesilain tarkoittama lupa. Määräys ei olisi ristiriidassa maa aineslain 3 :n 4 kohdan kanssa kun otetaan huomioon lainkohdan tarkoitus ja Isolähteen ottamon sijainti pohjavesialueella. Sellainen maa aineslain mukaan ilmoitusvelvollinen kotitarveotto, josta ilmoitusta ei ole tehty, tulisi kieltää suoja alueella. Määräykseen 17 sisällytetty maininta kotitarveotosta voidaan poistaa tarpeettomana. Liikenneväylien suojarakenteille on saatava ympäristökeskuksen hyväksyntä. "Yleiset liikenneväylät" termi tulisi määrittää tarkemmin. Myös sisätiloihin rakennettavat öljysäiliöt tulee suoja alueella sijoittaa suoja altaisiin. 2) AA (Rajala RN:o 3:256, Vihti, Kotkaniemi) on lausunut, että tilalla toimii yhtiö nimeltä Hevostila Rajala Oy, joka työllistää kaksi henkilöä. Hevosia on neljätoista ja talveksi avataan pihatto seitsemälle syksyllä vieroitetulle varsalle. Tilalla kasvatetaan, opetetaan ja valmennetaan ravihevosia. Heinät omaan käyttöön saadaan omilta pelloilta (noin 12 ha) ja pellot lannoitetaan pääasiassa omalla lannalla. Keinolannoitteita käytetään mahdollisimman vähän. Karsinat kuivitetaan turpeella. Tilalla on EU direktiivit täyttävä lantala (pohja, seinät, katto). Lannat ajetaan omille pelloille ja pellot kynnetään säännösten mukaan. Koska tila ei millään tavalla rasita pohjavesialuetta, muistuttaja on pyytänyt poistamaan tilan Rajala RN:o 3:256 pohjavesialueen suoja alueelta. Muistutukseen on liitetty maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tukijan päivätty lausunto hevosenlannan levittämisestä muistuttajan pelloille. Lausunnon mukaan riittävästi kompostoitunut ja oikein varastoitu hevosenlanta on sopivaa lannoitetta pelloille ja sillä voidaan korvata osa väkilannoitteista. Hevosenlannan jatkokäyttöön vaikuttaa oleellisesti kuivike. Turvekuivitus on erinomainen vaihtoehto, koska turvelanta on käytön jälkeen nopeasti hyödynnettävissä maanparannusaineena. Lausunnossa on edelleen todettu, että hyvissä olosuhteissa kompostoituminen kestää vain noin kuukauden, sillä itse turpeen ei tarvitse kompostoitua, vain siinä olevan lannan. Turvelannalla on suotuisa vaikutus maan rakenteeseen ja pieneliöstöön, jolloin lannan mukana maahan tulevat ravinteet ovat helposti kasvien hyödynnettävissä. Hevostila Rajala Oy kompostoi lannan tiiviissä lantalassa. Lanta levitetään pellolle ja kynnetään maahan, jolloin ravinteet jäävät viljeltävien kasvien käyttöön. Lannan varastointitapa sekä viljelytekniset toimet puoltavat sitä, että yhtiö saisi levittää tilan hevosenlannan edelleenkin omille pelloilleen. 3) BB (Lepomäki RN:o 3:30, Vihti, Kotkaniemi) on lausunut, että uuden jätevesiasetuksen mukaan harmaille vesille riittää maasuodattamo, jonka jälkeen puhdistetut vedet voi johtaa ojaan. Hakemuksen määräysesitys, jonka mukaan kaikki jätevedet johdetaan suojavyöhykkeen ulkopuolelle puhdistettavaksi, on merkittävästi aiempaa tiukempi. Jäteveden pois kuljettaminen maksoi kesällä ,5 euroa/m 3. Mikäli harmaita vesiä ei voida suodattaa paikan päällä, nou

17 17 see normaalin kotitalouden jätevesilasku euroon vuodessa. Kotieläinten laidunnuskielto on kohtuuton. Eläinsuojelulaki vaatii, että eläinten on päästävä laiduntamaan kesäaikana. Nykyisellä suojavyöhykkeellä on kaksi tuotantoeläintilaa. Lisäksi suojavyöhykkeen laajennusosalle jää kolme hevostilaa. Neljän tilan kaikki laidunmaat ovat ehdotetulla suojavyöhykkeellä ja viidennen tilan osittain. Kielto merkitsisi näiden tilojen toiminnan loppumista. Lietelanta ja virtsa ovat olomuodoltaan nestemäisiä aineita. Jos näitä nesteitä levitetään paljon kerralla on vaarana, että osa siitä kulkeutuu maan pintakerroksen läpi imeytymättä. Ruokamultaan imeytynyt aines ei kulkeudu mihinkään, mutta suoraan pohjamaahan päässeet ravinteet voivat kulkeutua pohjaveteen. Mahdollisuus, että Isolähteen alueella näin kävisi, on lähes olematon. Tällä alueella pohjavettä suojaa paksu savikerros. Kuivikelanta on kiinteää ainetta, joka jää levitettäessä pellon ruokamultakerrokseen. Lanta hajoaa ja imeytyy nopeasti ruokamultaan. Laki määrää, paljonko eri lantalajeja saa levittää pellolle. Kuivikelannan osalta ei ole syytä asettaa laista poikkeavia määräyksiä. Virtsan ja lietelannan käytölle on tarpeen asettaa tiukemmat levitysrajat juuri niiden herkemmän kulkeutumisen vuoksi, mutta niidenkään leviämisen täydelliselle kiellolle ei ole perusteita. Nykyisin voimassa oleva laki edellyttää maan olevan kuivaa lantaa levitettäessä, jolloin kulkeutumisriski on entistäkin pienempi. Kuivikelannan levityskielto lisäisi turhia kustannuksia ja hankaloittaisi kaikkien tilojen toimintaa alueella. Lannan levitys suojavyöhykkeen pelloille ei aiheuta lisääntyvää bakteerivaaraa pohjavedelle tai vedenottamolle. Nykyinen laki kieltää jo tällä hetkellä lannan levittämisen talouskaivojen ja lähteiden läheisyydessä. Se on kiellettyä 30 m lähempänä kaivoa tai viettävällä maalla kaivon yläpuolisella osalla peltoa. Hakemuksessa mainittua lähteiden kautta tapahtuvaa bakteerien pääsyä pohjaveteen ei nykytilanteessa voi tapahtua ja nykyisen lain määräykset ovat Isolähteen alueella täysin riittävät. Vesilaitos ei voi olettaa, että Isolähteen suojavyöhykkeellä olevat pintavedet olisivat juomakelpoisia. Pintavedessä on bakteereja, vaikkei alueella olisi minkäänlaista ihmisen toimintaa. Vedenottamon vieressä virtaa valtaoja, jossa kulkee runsaasti luonnosta peräisin olevia bakteereja. Kaikki tämä vesi tulee suojavyöhykkeen ulkopuolelta. Tähän valtaojaan liittyy sivuhaara alajuoksulla 350 metrin päässä vedenottamolta. Vasta täällä alajuoksulla ojaan yhtyvät pintavedet, jotka tulevat suojavyöhykkeellä olevien kotieläintilojen pelloilta. Tätä 350 metriä lähemmäksi vedenottamoa eivät suojavyöhykkeeltä valuvat pintavedet pääse. Pääojan suuri virtaama ja sivuhaaran etäisyys vedenottamosta takaavat sen, ettei

18 18 suojavyöhykkeen pelloilta tuleva vesi pääse vedenottamon kaivoihin missään olosuhteissa. Nykyistä lähisuojavyöhykettä ei pitäisi poistaa. Sen rajaus tulisi säilyttää nykyisellään ja määräyksiä tarkistaa. Olennaisin tarkoitus lähisuojavyöhykkeellä on vedenottamon välittömän ympäristön turvaaminen. Lähisuojavyöhykkeellä etäisyys varsinaiseen vedenottamoon on hyvin pieni ja kaikki haitallinen toiminta korostuu, kun maaperän suojaava vaikutus jää vähäiseksi. Osa alueella olevasta golfkentästä on nykyisellä lähisuojavyöhykkeellä. Alueella tehdään vuosittain maarakennustöitä. Tämän vuoksi olisi tärkeää arvioida kaivun haitallisuus nykyisellä lähisuojavyöhykkeellä. Entistä tärkeämpää on rajoittaa lannoittamista viherrakennuskäytössä. Golfkentällä käytetyt lannoitemäärät ovat vähäisiä, mutta kentältä ei poistu ravinteita, koska sieltä ei korjata mitään pois. Ravinteet kertyvät kentän pintaan. Lisäksi golfkenttää kastellaan päivittäin. Vaarana on, että kentän pintaan kerääntyvät ravinteet kulkeutuvat kastelun seurauksena hiekkabunkkereihin. Bunkkereista ne pääsevät pohjaveteen, jolloin on oletettavissa nitraattipitoisuuksien nousua vedenottamossa. Golfkenttä on aivan kiinni vedenottamon suoja aidassa. Erityisesti tuulisella säällä sadetuksessa lentävä vesi päättyy myös vedenottamon alueelle. Golfkentän kastelussa käytetään Hiidenvesitunnelista otettua pintavettä. Isolähteen vedenottamon kaivojen suojauksessa tulee ottaa myös tämä huomioon. Muistuttaja on edellä lausutuin perustein tehnyt seuraavat vaatimukset: Päätöksessä on otettava selkeästi kantaa, riittääkö kiinteistöille uuden jätevesiasetuksen mukaiset puhdistustoimenpiteet. Mikäli vaatimukset ovat tiukemmat, vesilaitoksen on rakennettava alueelle jätevesiviemäri, johon kiinteistöt liittyvät. Laidunnus ja kuivikelannan käyttö on jatkossakin sallittava kaikilla tiloilla ja alueilla, lukuun ottamatta vedenottamon lähisuojavyöhykettä. Mikäli poikkeuslupa virtsanlevityksestä kiristetään, on aiheutuvat kustannukset korvattava täysimääräisinä. Nykyinen lähisuojavyöhykerajaus tulee pitää ennallaan ja ehdot tarkistaa. Vesilaitoksen on huolehdittava omalla kustannuksellaan vedenottamon kaivojen suojaamisesta siten, ettei niihin pääse pintavettä. Sellaiset suoja aluemääräykset, jotka ovat lakeja ja asetuksia tiukempia, on toteutettava vesilaitoksen kustannuksella. Muutoin alueen asukkaat jäävät huonompaan asemaan alueen ulkopuoliset asukkaat. 4) CC (Rajarinne RN:o 2:175, Mäntylä RN:o 3:194 ja Koivula RN:o 2:176, Vihti, Kotkaniemi) on lausunut, että suoja alueiden uudet määräykset ovat osin lakeja ja asetuksia tiukempia kuten harmaiden jätevesien käsittely ja eläinten ulkona pitäminen. Nykyiset vaatimuk

19 19 set laajennusosalle ovat riittävät. Lisäalueen ehtojen kiristäminen on perusteltua. Seuraavat asiat vaativat vielä lisäselvityksiä: Miksi vain Isolähteen Koloistenojan alajuoksun asukkaat ovat saastuttajia eikä yläjuoksulta aivan Isolähteen vierestä tuleva pintavesi aiheuta mitään haittaa. Yläjuoksulla on runsaasti eläimiä. Miksi alue ei ole laajennussuunnitelmassa. Aivan lähteen ympärillä on golfkenttä, jossa rakennetaan jatkuvasti jotain pintakerrosta syvemmällä. Vihti golf estää myös Koloistenojan vesien normaalin virtauksen liian pienillä ojarummuilla. Pyynnöistä huolimatta rumpuja ei ole vaihdettu eikä Vihdin kunta ole puuttunut asiaan. Mitä lannoitteita ja kemikaaleja alueella käytetään. Pyölintien ja Rajalantien kulmauksessa (Savikkalanmäki) olevat kiinteistöt jäävät laajennettavan alueen ulkopuolelle. Alueella on useita taloja ja muun muassa talli. Peltojen vuokraaja levittää alueelle myös lantaa. Pintavedet valuvat Koloistenojaan. Kiinteistöjen tasapuolisen kohtelun perusteella nekin pitää liittää uuteen suoja alueeseen. Eläinten ulkona pidon kielto on kohtuuton ja EU määräysten vastaista. Voiko kunta tuhota alueen elinkeinon tai ainakin oleellisesti vaikeuttaa sitä osallistumatta kustannuksiin. Jätevesijärjestelmien muutosta omalla kustannuksellaan kunta ei voi vaatia. Mikäli harmaita jätevesiä ei saa imeyttää maastoon nousevat jätevesimaksut kohtuuttomiksi. Kiristyvät määräykset alentavat maan arvoa. Miten se korvataan maanomistajille. Muistuttaja on vaatinut Vihdin kuntaa rakentamaan viemäriverkon alueelle. 5) Rajalan yksityistie on lausunut, että yksityistiestä jää noin 1,7 km laajennetulle suojavyöhykkeelle. Asukkaiden terveyden vuoksi on ollut välttämätöntä käyttää tiesuolaa pölyn sidonnassa. Pölyn sidonnasta ei voida vilkkaan liikenteen vuoksi luopua. Suolan käytön korvaavien menetelmien käyttö on hankalaa ja tulee tiehoitokunnalle kalliiksi. Vihdin vesihuoltolaitoksen on korvattava Rajalan yksityistielle suolankäytöstä luopumisesta aiheutuvat lisäkustannukset. 6) DD ja EE (Metsola RN:o 4:7 ja Kolonen RN:o 3:15, Vihti, Kotkaniemi) ovat lausuneet, että hakemussuunnitelman mukaan Isolähteen vedenottamon suojavyöhykkeellä on kolme eläinkarjatilaa. Tiedoista puuttuu muistuttajien kiinteistöillä Metsola ja Kolonen oleva hevostila, johon kuuluu 15 ha peltoa ja 17 ha metsää. Tilalle rakennettiin vuonna 2004 uusi EU normit täyttävä yhdeksän hevosen talli sekä tiivispohjainen ja katettu lantala, jonka tilavuus on 120 m 3. Muistuttajat ovat pyytäneet lupaa lannan levitykseen pelloilleen jatkossakin seuraavin perustein:

20 20 Kuivikkeena käytetään turvetta. Turvelanta kompostoituu muutamassa kuukaudessa, jolloin se on pellolle levittäessä lähes multaa. Lantamäärä enintään 120 m 3 on peltomäärään nähden pieni. Pelloilla kasvatetaan heinää omaan tarpeeseen ja osa peltoalasta on laitumena. Viljelykierto on viisi vuotta, minkä jälkeen lohko uusitaan ja lanta käytetään maanparannusaineena. Levityksen jälkeen pelto kynnetään välittömästi. Levitys kullekin lohkolle tapahtuu siten viiden vuoden välein. Muistuttajien tila sijaitsee vedenottamon alajuoksulla. Koloistenojan virtaus on tilalta poispäin eikä vedenottamon suuntaan. Kompostoitunutta turvelantaa levitetään pienessä mittakaavassa ja vuosien päästä samalle lohkolle. Muistuttajien tavoitteena on kemiallisten lannoitteiden käytön minimointi, joten kuivan turvelannan käyttö olisi siltäkin osin perusteltua. Tilan suunnitelmiin kuuluu mahdollisesti siirtyminen kokonaan luomutilaksi. Suoja aluetta koskevat uudet rajoitukset sulkevat pois sen mahdollisuuden. 7) FF ja GG (Linja aho RN:o 3:44 ja Linja aho RN:o 4:14v Vihti, Kotkaniemi ) ja HH ja II (Keskitalo RN:o 3:20, Vihti, Kotkaniemi) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Vaihtoehtoisesti he ovat vaatineet, että voimassa olevan päätöksen mukaiset muistuttajien tiloja koskevat poikkeamismääräykset jäävät voimaan siitä huolimatta, että päätöstä muuten muutetaan. Muistuttajat ovat vaatineet myös katselmuksen ja tarvittaessa suullisten käsittelyn suorittamista asiassa. Päätöksestä mahdollisesti aiheutuvat vahingot on korvattava. Hakija on ymmärtänyt väärin vuoden 2001 tulvan syyt ja seuraukset. Bakteerikokeiden mukaan bakteerit eivät ole olleet peräisin maatilojen eläimistä. Pöylin suuntaan laskevat vedet jakautuvat siten, että 1/5 tulee Linja ahon purosta ja 4/5 Koloistenojasta. Tuon ojan varrella on paljon asutusta jätevesipäästöineen. Vuoden 2001 tulva alue syntyi golfkentällä Koloistenojaan Isolähteen vedenottamon kohdalla. Oja on tällä kohden osaksi putkitettu vuonna 2000 golfkenttää rakennettaessa. Tulvan ja vedenottamovahingon jälkeen Uudenmaan ympäristökeskuksen kuivatusasiantuntijat määräsivät Koloistenojan putkituskohdan tehon lisäämistä. Tulvahetkellä Isolähteen vedenottamon rakenteet olivat puutteelliset eivätkä vastanneet laissa säädettyjä vaatimuksia. Muistutukseen liitetty kuva 1 osoittaa, että golfkentän kävelysillan alimitoitetun putkituksen takia tulvavesi on päässyt pohjavedenottamoon, koska ottamoalueen rakenteet eivät ole estäneet tulvivien pintavesien pääsyä ottamon kaivoon. Koloistenojaan golfkentän kävelysiltaan on vuoden 2001 tapahtumien jälkeen rakennettu lisäputkitus Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimuksesta. Rumpujen nykyisen mitoituksen vaikutusta vielä suurempaan tulvaan ei ole selvitetty. Tärkeintä on estää suuremman tulvan syntyminen ja siitä aiheutuva vahinko pohjavedenottamolle.

21 21 Isolähteen ottamon nykyiselle lähisuojavyöhykkeelle rakennetun golfkentän alueelle on kaivettu viisi lampea. Alueen savikerros on 7 9 m. Altaisiin ei johdeta vettä, vaan altaat on rakennettu saveen siten, että niiden vesi tulee alimman savikerroksen läpi. FF GG:n perheen maatilan pellot ja talouskeskus ovat Linja ahon puron varressa. Niiden kuivatusvedet laskevat Koloistenojaan 300 metriä Isolähteen vedenottamosta alajuoksulle ja lähtevät Linja ahon puron risteyksessä Pyöliin päin. Sama koskee HH II:n perheen tilan kuivatusvesiä. FF GG:n perheen lantala on yli 100 m:n päässä Linja ahon purosta, eikä lantalan salaojista ole löytynyt mitään vuotoja syksyllä 2001 tehdyissä tarkastuksissa. Molempien tilojen pellot ovat savipeltoja ja niiden savikerros on 7 9 m. GG on sopinut vapaaehtoisesti korvausta vastaan, ettei hän levitä ureaa eikä lantaa lähisuojavyöhykkeeseen rajoittuville, mutta siihen kuulumattomille pelloilleen, joille hänellä on oikeus niitä levittää vuoden 1994 suojaaluepäätöksen mukaan. Muistuttajat ovat katsoneet, ettei hakija ole osoittanut olevan tarvetta eikä oikeudellisia edellytyksiä hyväksyä hakemusta. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että suoja alueen raja ulottuu vähäisessä määrin laajemmalle kuin pohjavesialueen raja. Vähäiset ylitykset ovat kuitenkin perusteltuja, koska kiinteistöjen rajoja ja rajapyykkejä on pyritty käyttämään suoja alueen järkeväksi rajaamiseksi. Näin rajaus on helpommin maastoon merkittävissä. Alueet ovat asumattomia eivätkä aiheuta kohtuuttomia rajoituksia kiinteistöjen omistajille. Pohjavesialueen ulkopuolelle menevä rajaus ei tuo mukanaan yhtään uutta kiinteistöä, joka ei jo olisi osittain pohjavesialueen rajauksen sisällä. Hakijan mukaan vesilain 9 luvun 19 :n 1 momentissa esitettyä periaatetta ei kyseisillä vähäisillä rajauksilla rikota. Ottamon itäpuolella tehty rajausehdotus perustuu siihen, että ko. alueella pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Koloistenojaa, koillista. Hakija on halunnut tarkentaa hakemustaan siten, että ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :ssä mainitut toiminnat kielletään, mutta kieltoa ei ulotettaisi kyseisen lainkohdan 2 momentissa tarkoitettuun vähäisempään toimintaan. Hakemuksen mukainen määräys 1 muuttuisi seuraavaan muotoon: "1) Alueelle ei saa perustaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuja laitoksia, tehtaita tai toimintoja." Määräyksen sananmuoto ei saa perustaa ei tarkoita olemassa olevien toimintojen kieltämistä tai poistamista suoja alueelta.

22 22 Hakijan mielestä maankaatopaikkojen perustaminen suojavyöhykkeelle on kiellettävä samoin maamassojen läjittäminen. Hakija on ehdottanut lisättäväksi seuraavan määräyksen: "Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja." Määräykseen 6 ei hakijan mukaan ole otettu tiukennettua kantaa, vaan voimassa olevat määräykset ovat linjassa uuden hakemuksen kanssa. Määräyksen 11 osalta hakija on tarkentanut hakemustaan siten, että lannoituskielto perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuun asetukseen ja sen liitteen 3 mukaiseen suositukseen ( /931). Sen perusteella hakija on esittänyt, että riskikohteiden kuten talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille jätetään vähintään 30 metrin suojaetäisyys käsittelemättä kotieläinten lietelannalla, lannalla ja virtsalla sekä vesistöjen ja valtaojien varsille jätetään vähintään 10 m suojaetäisyys, jota ei lannoiteta. Määräys 11 ehdotetaan muutettavaksi seuraavaksi: "11) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkia, jätevettä, jätevesilietettä kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa ei saa levittää 30 metriä lähemmäksi talousvesikaivoja ja lähteitä eikä 10 metriä lähemmäksi alueen lampia, vesistöjä tai valtaojia. Myös kotieläinten laiduntamisessa ja muussa pidossa sekä torjunta aineiden käytössä on noudatettava näitä suojaetäisyyksiä." Muutoin väkilannoitteiden ja torjunta aineiden käytössä noudatetaan voimassa olevia määräyksiä eli lisätään seuraava määräys: "Sen lisäksi mitä määräyksessä 11 on todettu ei alueella saa käyttää väkilannoitteita tai torjunta aineita muuhun kuin normaaliin peltoviljelykseen, metsänhoitoon yms. liittyvään toimintaan." Kiinteistöjen jätevesien sallitut käsittelytavat ovat joko umpisäiliöön johtaminen tai tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle johtaminen. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella olevat kiinteistöt tulee liittää laitoksen verkkoon. Maa aineslain mukaan luvanvaraiseen ottamiseen tulee suojaalueella hakea aina myös vesilain tarkoittama lupa, kotitarveoton osalta tulee ottajan ilmoittaa aina valvontaviranomaiselle ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa maa aineksia. Yleisillä liikenneväylillä tarkoitetaan tiehallinnon yleisiä teitä, kunnan katuja sekä tiekuntien yksityisteitä.

23 23 AA:n muistutuksesta hakija on todennut, että nitraattidirektiiviä noudatetaan. Nitraattidirektiivissä hevosen lantaa ei ole erotettu muusta karjanlannasta. BB:n ja CC:n muistutuksesta hakija on todennut, että Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräysten 6 :n kohdan 6.3 mukaan pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava puhdistamolle käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä viemäriputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. Laidunnus ja kuivikelannan käytössä sekä virtsanlevityksessä on noudatettava nitraattidirektiivin ohjeita ja määräyksiä riskikohteiden läheisyydessä. Haetut uudet suojamääräykset eivät ole lakeja ja asetuksia tiukempia, joten vesihuoltolaitoksella ei ole korvausvelvollisuutta uusien suoja aluemääräysten johdosta. Rajalan yksityistien muistutuksesta hakija on todennut, että suolan käyttöä ei esitetä kiellettäväksi, vaan ainoastaan varastoiminen. DD:n ja EE:n muistutuksesta hakija on lausunut, että nitraattidirektiiviä noudatetaan. Direktiivissä hevosen lantaa ei ole erotettu muusta karjanlannasta. FF ja GG:n ja HH ja II:n muistutuksesta hakija on lausunut, että hakemuksen mukaan muutetut suoja aluemääräykset eivät aiheuta korvausvelvollisuutta vesihuoltolaitokselle, koska riskikohteiden suoja alueeksi vesihuoltolaitos esittää nitraattiasetuksen ( /931) mukaisia suojaetäisyyksiä, joita ei lannoiteta. Vesihuoltolaitos on päivätyn sopimuksen hengen mukaisesti neuvotellut kunnan erään toisen pellon vuokranneen kanssa. FF:GG:n tilan sianvirtsamäärä noin 250 m 3 /vuosi on mahdollista levittää kunnan omistamille pelloille. Pellon vuokrannut viljelijä on valmis korvaamaan FF GG:lle ravinnepitoisuuden mukaan saamatta jääneen ravinnehyödyn. Laitos tai vuokramaan viljelijä ei kuitenkaan osallistu kuljetuskustannuksiin. Torjunta aineiden ja laiduntamisen osalta on esitetty samoja suojaetäisyyksiä. Vedenottamoiden kaivokentät on saneerattu 2001 epidemian jälkeen. Tulvien mukana mahdollisesti pintavesissä olevien bakteerien pääsy on estetty ottamon kaivoihin. Suoja aluemääräyksillä haetaankin riskin minimoimista pohjavesiin, jolloin mm. talousvesikaivojen lähelle ei tule levittää virtsaa tai muuta pohjaveden pilaamisriskiä lisäävää ainetta tai sallia laiduntamista. Muistutuskirjelmässä ei ole mainittu siitä, että ko. epidemian aikoihin myös FF GG:n kaivo oli käyttökiellossa kampylobakteerilöydöksen takia.

24 24 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto määrää Vihdin kunnassa sijaitsevalle Isolähteen vedenottamolle suoja alueen. Suoja alueen pinta ala on noin 401 ha ja se käsittää tämän päätöksen liitteenä olevaan karttaan merkityt seuraavat alueet: Vedenottamoalue Vihdin kunnan Kotkaniemen kylässä sijaitseva tila Isolähde RN:o 1:49. Suoja alue Suoja alueeseen kuuluvat Vihdin kunnan Kotkaniemen kylässä sijaitsevat seuraavat tilat joko kokonaan tai osittain: RN:o Tilan nimi 1:17 Varjola 1:49 Isolähde 1:84 Pietilän Alitalo 2:38 Ahtela 2:51 Rauhala 2:61 Peltola I 2:66 Mäntymäki 2:67 Suorinne 2:89 Nummirinne 2:90 Pohjola 2:91 Tienhaara 2:94 Jukola 2:95 Hietala 2:100 Heikkilä 2:186 Kallionsyrjä 2:230 Lintula 2:235 Mustikkamäki 2:236 Näreikkö 2:244 Ylitalo 2:267 Jussinpelto 2:269 Keskitalo 3:15 Kolonen 3:20 Keskitalo 3:27 Lähdemäki 3:29 Mutasuo 3:30 Lepomäki 3:31 Kuusisto 3:40 Ilomäki 3:43 Kulmala 3:44 Linja aho 3:96 Kuusela 3:118 Koivisto 3:170 Railila

25 25 3:175 Rajarinne 3:176 Koivula 3:179 Varvikko 3:180 Hietikko 3:193 Puistola 3:194 Mäntylä 3:202 Aitio 3:216 Sivumetsä 3:217 Sivula 3:218 Ravimäki 3:255 Troikka 3:256 Rajala 3:273 Mäkelä 3:283 Arola II 3:286 Niittymäki 4:7 Metsola 4:13 Lähdemäki 4:14 Linja aho 4:34 Koivisto 4:37 Aurinkovuori 4:39 Sivula 4:45 Pellonpää 4:46 Peltola 4:54 Jussinrinne 5:0 Aropelto 6:0 Huumoriharju 9:1 Grönbacka 878:1 Hiekanottoalue 1:3 Ojamo 1:51 Enämäki 1:53 Vesitunnelikuilu 1:72 Anttila 2:3 Yleinen tie 2:7 Yleinen tie Suoja aluemääräykset Luvan haltijan on noudatettava suoja alueella seuraavia alueen käyttöä koskevia lupamääräyksiä, ellei ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupa asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä: 1) Alueelle ei saa perustaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuja laitoksia, tehtaita tai toimintoja. 2) Alueelle ei saa perustaa kaatopaikkoja. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 364/1994 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Luvan haltijalla on oikeus tarkastaa jo rakennetut varastot.

26 26 4) Alueella on kielletty jätteen, saastuneen maan tai saastuneen veden laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen, käsittelyyn ja puhdistamiseen tarkoitettu toiminta. 5) Suoja alueella on kielletty uusien golfkenttien rakentaminen ja vanhojen laajentaminen. 6) Karjasuojien lanta ja virtsasäiliöissä on oltava varastointitilaa vähintään 12 kuukauden varastointiaikaa varten. Lannan ja virtsan varastointitilojen ja säiliöiden sekä lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan ja virtsan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan ja virtsan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja alueelle. Säilörehusäiliöt on varustettava tiiviillä pohjilla. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä. 7) Luvan haltijan on seurattava suoja alueen pohjaveden tilaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaa varten luvan haltijalla on oikeus rakentaa, huoltaa ja ylläpitää suojaalueella tarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita toisen maalla ja suorittaa niistä mittauksia sekä asentaa niihin tai niiden viereen maan päälle tarvittavia mittalaitteita. 8) Luvan haltijalla on oikeus kustannuksellaan ohjata pintavedet ojittamalla ja pengertämällä kaivojen ja lähdelammikoiden ympäriltä pois sekä tarvittaessa tiivistää kaivorakenteet siten, ettei pintavesiä pääse kaivoon. 9) Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Jo rakennettujen rakennusten osalta on jätevesijärjestelmät kiinteistön omistajien kustannuksella saatettava tämän määräyksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet ja hajajätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti muutettavien jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle. 10) Alueelle ei saa perustaa konevarastoja, autokorjaamoja eikä auto ja metalliromuttamoja. 11) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkaa, jätevettä tai jätevesilietettä kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, kotieläintien lietelannan, lannan tai virtsan levitys peltoalueille on sallittu, jos lietelantaa, lantaa tai virtsaa ei levitetä 30 m:ä lähemmäksi talousvesikaivoja ja lähteitä eikä 10 m:ä lähemmäksi alueen lampia, vesistöjä tai valtaojia. Suoja alueen ulkopuolelta tuotua lietelantaa, lantaa tai virtsaa ei kuitenkaan saa käyttää levitykseen. Myös kotieläinten laiduntamisessa

27 27 ja muussa pidossa sekä torjunta aineiden käytössä on noudatettava näitä suojaetäisyyksiä. 12) Alueella ei saa käyttää väkilannoitteita tai torjunta aineita muuhun kuin normaaliin peltoviljelykseen, metsänhoitoon yms. liittyvään toimintaan. 13) Alueelle ei saa perustaa hautausmaata. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 14) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muun tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Tielaitoksen on käytettävä suojaamattomilla tieosuuksilla suolaa säästäviä menetelmiä. 15) Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy tai polttoainesäiliöitä. Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset säiliöt on sijoitettava omistajan kustannuksella rakennuksen sisätilaan suoja altaaseen tai maan päälle katettuun suoja altaaseen. Öljysäiliöt on sijoitettava ja suoja altaat mitoitettava siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Kiinteistön omistajan on tarkistutettava olemassa olevien maanalaisten öljysäiliöiden kunto voimassa olevien määräysten mukaisesti. 16) Alueella ei saa pitää väliaikaisia suojaamattomia öljysäiliöitä, mikäli säiliöitä ei ole varustettu niiden tilavuutta vastaavalla suojaaltaalla, katoksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla, josta öljy ei pääse imeytymään maaperään. 17) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden vettä läpäisevällä maaperällä sijaitseviin luiskiin rakenneta senhetkisen parhaan tietämyksen mukaisia pohjaveden suojauksia. Liikenneväylien sivuojat ja tiesuojauksista tulevat vedet on ohjattava suojaalueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Yleisillä liikenneväylillä tarkoitetaan tiehallinnon yleisiä teitä, kunnan katuja sekä tiekuntien yksityisteitä. 18) Sellaisten maaleikkausten ja kaivantojen tekemisestä ja lammikoiden syventämisestä, joista saattaa aiheutua uhkaa pohjavedelle, on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskuksen lisäksi myös Isolähteen ottamon omistajalle. 19) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita kivennäismaalajeja. 20) Alueelle ei saa perustaa yleisiä autojen pesupaikkoja eikä leiriytymisalueita ilman Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä suojalaitteita. 21) Lumetuskemikaalien käyttö suoja alueella on kielletty ilman ympäristölupaviraston lupaa, mikäli Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa ei päästä yksimielisyyteen kemikaalien käytön vaarattomuudesta pohjaveden laadulle.

28 28 22) Ilman ympäristölupaviraston lupaa on muu kuin voimassa olevaan lupaan perustuva maa aineksen otto tavanomaista kotitarveottoa lukuun ottamatta suoja alueella kielletty, ellei ottomäärän vähäisyyden tai muun syyn vuoksi ole päästy maa aineksen ottajan, Uudenmaan ympäristökeskuksen, kunnan ja luvan saajan kesken yksimielisyyteen siitä, miten maa aineksia voidaan ottaa vaarantamatta pohjaveden laatua tai määrää. 23) Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja. 24) Suoja alueella kulkevan Kuloistenojan ja siihen laskevan Linjaahonpuron patoaminen tai muu veden vapaan virtauksen estäminen sekä pohjapatojen rakentaminen on kiellettyä. Niiden alueen maanomistajien, joiden tiloilla em. puro ja uoma virtaavat tai joiden tiloihin ne rajoittuvat, on yhteisvastuullisesti pidettävä kyseiset puron ja uoman osat toimintakunnossa. Vedenottamoalue 25) Vedenottamoalue on aidattava ja lukittava. Alueella sallitaan vedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Muut määräykset 26) Luvan haltijan on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja alueen rajat maastoon. 27) Luvan haltijan on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja alueen rajoista sekä suoja aluemääräyksistä. 28) Luvan haltijan on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, ellei oikeudenomistajan kanssa toisin sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, on luvan saajan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 29) Mikäli suoja aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei voida sopia, on luvan haltijan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 30) Jos suoja alueen rajojen tai määräysten muuttaminen on tarpeellista olosuhteiden tai vedenottojärjestelyjen muuttumisen vuoksi tai muusta syystä, on luvan haltijan saatettava asia hakemuksella ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vahingot Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

29 29 Perustelut Ympäristölupavirasto on asian selkeyttämiseksi katsonut tarkoituksenmukaiseksi antaa asiassa kokonaan uuden päätöksen, joka korvaa aikaisemman vesioikeuden päätöksen nro 30/1993 /1. Perusteina uuden päätöksen antamiseen on se, että suoja alue laajenee huomattavasti ja sen vyöhykejako poistuu, ja että määräykset muuttuvat suurelta osin sekä sisällöltään että numeroinniltaan. Lainkohta Vesilain 9 luvun 20 Päätöksen noudattaminen Isolähteen vedenottamon uuden suoja alueen määrääminen on terveydellisistä syistä tärkeän tarpeen vaatimaa otettavan pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi. Uusi suoja alue on riittävä turvaamaan Isolähteen vedenottamolta otettavan veden hyvän laadun. Suojaalueen rajaus ottaa huomioon alueen kiinteistörajat eikä aluetta ole määrätty laajemmaksi kuin välttämätön tarve vaatii. Suoja alueen jakaminen lähi ja kaukovyöhykkeeseen ei ole tarpeellista. Annetut määräykset perustuvat vesilain 1 luvun 18 :n 1 momentin (467/1987) mukaiseen pohjaveden muuttamiskieltoon ja ympäristönsuojelulain 7 :n mukaiseen maaperän pilaamiskieltoon ja ympäristönsuojelulain 8 :n mukaiseen pohjaveden pilaamiskieltoon ja niiden perusteella annettuihin säädöksiin. Koska näillä suojaaluemääräyksillä on tarkoitus varmistaa se, ettei edellä mainituilla perusteille kiellettyä pohjaveden pilaantumista tai muuttamista tapahdu, ei suoja alueen rajojen ja määräysten tarkistamisesta aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Tätä päätöstä on noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta. Korvattu päätös Tämä päätös korvaa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 30/1993/1 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 35/1994. Merkintä kiinteistörekisteriin Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Tämän päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää vesilain 21 luvun 8 :n nojalla jäljennöksen päätöksestä ja kartan suoja alueesta Uudenmaan maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi suoja alueesta kiinteistörekisteriin. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ottamon itäpuolen rajausehdotus perustuu pohjaveden virtauksen suuntautumiseen koilliseen Koloistenojaa kohti. Määräyksen 12 lannoituskielto perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuun asetukseen ja sen liitteen 3 mukaiseen suositukseen (931/2000). Kiinteistöjen jätevesien sallitut käsittelytavat ovat joko umpisäiliöön johtaminen tai tiiviissä viemärissä suoja alueen ulko

30 30 puolelle johtaminen. Vesihuoltolaitoksen toiminta alueella olevat kiinteistöt tulee liittää laitoksen verkkoon. AA:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että nitraattidirektiivissä hevosen lantaa ei ole erotettu muusta karjanlannasta. Ympäristölupavirasto on muistutuksen ja luvan haltijan selityksen johdosta lieventänyt lannoituksen osalta hakemussuunnitelmassa esitettyä rajoitusta. BB:n ja CC:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella jätevesien johtaminen ojaan tai imeyttäminen maahan on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitettava puhdistamolle käsiteltäväksi tai johdettava tiiviissä viemäriputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle edelleen käsiteltäväksi. Laidunnus ja kuivikelannankäytössä sekä virtsanlevityksessä on noudatettava nitraattidirektiivin ohjeita ja määräyksiä riskikohteiden läheisyydessä. Ympäristölupavirasto viittaa lupamääräyksiin 6, 9 ja 11. Rajalan yksityistien muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että suolan käyttöä ei ole määrätty kiellettäväksi, vaan sen varastointi. DD:n ja EE:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että nitraattidirektiivissä hevosen lantaa ei ole erotettu muusta karjanlannasta. Ympäristölupavirasto viittaa suoja aluemääräyksiin 6 ja 11. FF ja GG:n ja HH ja II:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että nitraattiasetuksen ( /931) liitteen 3 mukaiset suojaetäisyydet on määrätty suoja aluemääräyksessä 11. Torjuntaaineiden ja laiduntamisen osalta on samat suojaetäisyydet. Tarkastuksen pitäminen on asian selvitettyyn tilaan nähden tarpeetonta. KÄSITTELYMAKSU euroa Maksu on määrätty 35 prosenttia taulukon mukaisesta maksua korkeammaksi, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua suurempi. Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003)

31 31 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Suoja alueen rajat Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/ha

32 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

33 suoja alue LIITE 2