YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 93/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 239. Lankilan vedenottamon suoja alueen määrääminen, Vihti

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 93/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 239 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA HAKEMUS Lankilan vedenottamon suoja alueen määrääminen, Vihti Vihdin vesihuoltolaitos Vihdin vesihuoltolaitos on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Lankilan vedenottamon suoja alueen määräämiseen hakemukseen liitetyn päivätyn, ja osittain muutetun suunnitelman mukaisesti Vihdin kunnassa. SUUNNITELMA Yleistä Länsi Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 91/1999/1 myöntänyt Vihdin kunnalle/vihdin vesihuoltolaitokselle luvan Niittylän pohjavedenottamon rakentamiseen Vihdin kunnan omistaman tilan Nummenranta RN:o 1:452 (nykyisin Yli Lankila 1:513) alueelle ja Rataskorven pohjavedenottamon rakentamiseen tilasta Vuokkola RN:o 3:32 (nykyisin RN:o 3:36) ostetulle määräalalle (nykyisin Korpiottamo RN:o 3:35). Vedenottamoiden yhteiseksi nimeksi tuli Lankilan vedenottamo. Niittylän pohjavedenottamosta saadaan ottaa pohjavettä enintään 600 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna ja lyhytaikaisesti 900 m 3 /d sekä Rataskorven ottamosta enintään 700 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettua ja lyhytaikaisesti enintään m 3 /d. Lankilan vedenottamon ottokaivot sijaitsevat Nummelassa Lankilan kaupunginosassa. Rataskorven ottokaivo sijaitsee noin 200 m ja Niittylän ottokaivo noin 400 m valtatie 25:n luoteispuolella. Rataskorven kaivon pohjoispuoli on maatalouskäytössä ja eteläpuoli metsätalouskäytössä. Niittylän ottamon luoteispuoli on maatalouskäytössä ja kaakkoispuoli metsätalouskäytössä. Ottamot sijaitsevat Nummelanharjun tärkeällä pohjavesialueella ( ). Suoja aluesuunnitelman laatiminen on katsottu tarpeelliseksi, koska Lankilan vedenottamon kaivojen ympäristössä on useita pohjaveden laatua mahdollisesti uhkaavia toimintoja. Suunnittelualue on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Alueen koillisosassa sijaitsee mikroautorata ja tennishalli. Alue on haja asutusaluetta ja siellä sijaitsee kaksi maatilaa (viljatiloja). Alueen lounaisosalla osittain suunnitellun suoja alueen ulkopuolella sijaitsee teollisuusalue. Alueen kaakkois

2 2 osalla kulkevalle valtatie 25:lle on tehty pohjavesisuojaus karkeasti Rataskorven ottokaivon kohdalta koilliseen. Maaperä ja pohjavesi Nummelanharju on osa I Salpausselkävyöhykettä, joka kulkee Hankoniemeltä Tammisaaren, Karjaan, Lohjan, Vihdin ja Nurmijärven halki Hyvinkäälle. Salpausselkävyöhykkeessä aines vaihtelee hyvin vettä johtavista hiekasta ja sorasta aina moreeniin asti. Parhaimmillaan sorakerrosten paksuus on useita kymmeniä metrejä. Nummelan alueella I Salpausselkä muodostaa leveän ja paksun selänteen. Alueen keskiosissa, missä on syviä kallioperän ruhjeita, maakerrosten paksuus on paikoin yli 120 m. Koillisessa ja lounaassa kerrospaksuudet ovat m. Karkein soravaltainen aines on luoteisrinteen puolella, selänteen kaakkoisosa on pääasiassa hiekkaa, lievealueet ovat hienoa hiekkaa. Koillisosan selänteelle ovat tyypillisiä raesuuruuden suuret vaihtelut. Moreenilaattoja esiintyy luoteisrinteen puolella jopa usean metrin paksuisena. Kallioperän ruhje toimii kokoajasysteeminä, pohjavettä virtaa ruhjeeseen kaikista suunnista. Pohjaveden purkautumista tapahtuu Luontolan lähdealueella. Huolimatta m 3 :n vedenotosta osa purkautuu Hiidenveteen. Pohjaveden pinnan alaisia maakerroksia on paikoin yli 50 m. Muodostumassa tavataan kolme eri pohjavesikerrosta. Luontolan ottamolta harjulle noustaessa on tiiviin maakerroksen päälle muodostunut orsivettä. Ns. varsinaisen pohjavesikerroksen alapuolella on kairauksissa havaittu laaja alainen ja yhtenäinen savi silttikerros, joka jakaa toisen ja kolmannen pohjavesikerroksen toisistaan. Tutkimukset viittaavat siihen, että kaikki pohjavesikerrokset purkautuvat Luontolaan. Lankilan vedenottamo Lankilan vedenottamo käsittää kaksi noin 850 m:n etäisyydellä toisistaan sijaitsevaa vedenottokaivoa Rataskorpi ja Niittylä. Vedenotto on aloitettu Niittylän kaivosta joulukuussa 1999 ja Rataskorven kaivosta kesäkuussa Vedenotto on erityisesti Rataskorven kaivosta vähentynyt merkittävästi vuonna 2003 ja marras ja joulukuussa vedenotto on keskeytetty kokonaan. Syynä on ollut poikkeuksellisen pitkään jatkunut vähäinen pohjaveden muodostuminen ja siitä seurannut pohjavedenpintojen alenema. Vuosina 2004 ja 2005 Rataskorven kaivo on ollut käytössä vain osan aikaa vuodesta. Vedenottamolta on pumpattu vuosien aikana pohjavettä keskimäärin 390 m 3 /d. Pohjaveden muodostumisalue ja virtauskuva Lankilan vedenottamon ja koko pohjaveden muodostumisalueen pohjaveden virtaukseen ja virtauskuvaan on suuresti vaikuttanut kallioperän painanne, ruhjevyöhyke, joka kulkee kaakko luode suuntaisena kohtisuoraan poikki Salpausselän, Nummelanharjun. Ruhjeen kohdalle sijoittuu Nummelan keskusta lähes kokonaisuu

3 3 dessaan. Ruhjeen koillispuolelle jää laaja Kokkokallion Veikkoinkorven kalliokohoama jakaen osaltaan pohjaveden virtausta. Ruhjeen kohdalla maakerrosten paksuus on sangen huomattava, paikoin noin 120 m. Pohjavedenpinnan alapuolisia kerroksia on paikoin yli 50 m. Lankilan vedenottamon kaivot sijaitsevan Kotokorven ja Niittylän alueella I Salpausselkä selänteen luoteisreunalla Kokkokallion Veikkoinkorven kalliokohouman luoteispuolella. Rataskorven ja Niittylän vedenottokaivojen välissä on vedenjakaja, josta pohjavesi virtaa koilliseen kohti Niittylän ja lounaaseen kohti Rataskorven vedenottokaivoa. Suoja alueen lounaisosa sijaitsee Luontolan vedenottamon muodostumisalueen rajalla, mistä pohjaveden virtaus kääntyy kohti harjuselänteen poikki kulkevaa kallioruhjetta. Vedenottamon rakenteet Veden käyttö Rataskorven vedenottamo on siiviläputkikaivo, jonka halkaisija on 400 mm ja jonka siiviläosa on korkeuksien N ,4 m +62,4 m välillä, 10,5 14,5 m luonnollisesta maanpinnasta. Niittylän vedenottamon siiviläputkikaivon halkaisija on 400 mm. Sen siiviläosa on korkeuksien N ,6 m +56,6 m välillä, m luonnollisesta maanpinnasta. Lankilan vedenottamon vesi käytetään Vihdin vesilaitoksen toimintaalueella talousvetenä. Vedenotto on ollut vuosina seuraava. Niittylä Rataskorpi Pohjavedenkorkeus m 3 /d 330 m 3 /d m 3 /d 135 m 3 /d m 3 /d 70 m 3 /d m 3 /d 10 m 3 /d m 3 /d 190 m 3 /d Rataskorven ja Niittylän vedenottokaivojen lähihavaintopisteiden vedenpinnat ovat noin metrin alempana kuin vedenoton alkaessa vuonna Kun otetaan huomioon erittäin vähäsateiset vuodet 2002 ja 2003 sekä vuonna 2006 kesäkauden jatkunut poikkeuksellinen kuivuus, voidaan vedenoton vaikutuksen pohjavedenpintoihin arvioida olevan noin 0,5 m. Vedenotto on viimeisinä vuosina ollut vähäisempää kuin heti ottamoiden valmistuttua. Mikäli vettä otetaan myönnettyjen lupien mukaiset määrät, lähihavaintopisteiden vesipinnat laskevat nykyistä enemmän.

4 4 Vedenlaatu Perustelu suoja alueen rajaukseksi Vuosien yhteenvetoraporttien mukaan Lankilan vedenottamon ja sen ympäristön pohjaveden laatu on yleisesti ottaen sekä kemialliselta että biologisilta ominaisuuksiltaan hyvä. Eräissä havaintopisteissä esiintyi korkeahkoja kloridipitoisuuksia. Myös vedenottamon raakaveden kloridipitoisuudet ovat kohonneet luonnolliseen tasoon nähden. Kloridipitoisuudet ovat laskeneet viime vuosina ja pitoisuuksien lasku jatkunee, sillä Niittylän tuotantokaivon valumaalueella on toteutettu valtatie 25:n luiskien suojaus. Lankilan vedenottamon kahdelle erilliselle vedenottokaivolle (Rataskorpi ja Niittylä) on rajattu yksi yhteinen suoja alue sekä molemmille ottokaivoille omat vedenottamoalueet. Suoja alue on rajattu niin, että sen kaakkois ja luoteisreunat sijoittuvat pintavedenjakajalle, lounaisreuna Luontolan pohjaveden muodostumisalueen rajalle ja koillisreuna niin, että vedenottolupien mukaisella maksimitasollakin pohjaveden viipymä suoja alueen rajalta ottamolle on riittävä. Vedenottamon suoja alueen (lähisuoja alue) rajaamisessa on käytetty ympäristöministeriön antamia pohjavesien suojelua koskevia ohjeita, joiden mukaan suoja alueen tulisi olla niin laaja, että pohjaveden viipymä suoja alueen rajalta vedenottamolle on noin kaksi kuukautta. Viipymä riippuu pohjaveden virtausnopeudesta, joka voidaan laskea maan vedenjohtavuuden ja pohjavedenpinnan kaltevuuden avulla. Vedenjohtavuuden suuruus on laskelmissa arvioitu maalajin perusteella ja pohjavedenpinnan kaltevuus havaintopisteiden vedenkorkeuserojen avulla. Rataskorven ottamokaivon suoja alue rajoittuu lounaisreunaltaan Luontolan vedenottamon muodostumisalueeseen ja kaakkois ja luoteisreunoiltaan pintavedenjakajiin. Suoja alueen länsiosan rajaus on arvioitu em. pohjaveden viipymälaskelmilla. Alueen maaperän on olemassa olevien kairaustulosten ja maastotarkastelun perusteella arvioitu olevan pintaosan tiiviimmän kerroksen alapuolella hiekkaa, missä on myös karkeahiekkaisia ja soraisia kerroksia. Pohjaveden pinta nousee ottokaivon länsipuolella olevan suoja aluerajauksen tuntumassa tasolle +73,00 m, mikä osaltaan ohjaa pohjaveden virtausta ottamokaivon suuntaan. Niittylän ottamokaivon suoja alueen rajaus perustuu pitkälti vuonna 1998 tehdyssä pohjavesitutkimuksessa esitettyyn vedenottamon vaikutusaluearvioon. Etelässä suoja alue rajoittuu pintavedenjakajalle, missä pohjaveden virtaussuunnan on arvioitu kääntyvän kaakkoon/etelään. Koillisosassa suoja alue ulottuu mikroautoradan koillispuolelle em. pohjaveden viipymälaskelmien perusteella arvioituna Alueen maaperän on arvioitu olemassa olevien kairaustulosten ja maastotarkastelun perusteella olevan karkeaa hiekkaa, missä on myös soraisia, hyvin vettä johtavia kerroksia. Pohjaveden muodostumisalue on em. pohjavesitutkimuksessa rajattu ottamon pohjois

5 Esitys suoja aluemääräyksiksi 5 puolelle. Suoja alue on kuitenkin syytä rajata pohjoisosalla em. muodostumisalueen ulkopuolelle lähelle koepumppauksessa todettua vedenottamon vaikutusaluetta. Tutkimus osoittaa, että koepumppauksella on ollut vaikutusta pohjavedenpinnankorkeuksiin ja että ottamokaivoon virtaa pohjavettä myös pohjoisen suunnalta. Suoja alueen rajauksen määrittämisessä on käytetty olemassa olevia maaperätietoja sekä Luotolan vedenottamolle määrättyä suojaaluetta. Suoja alueen pinta ala on noin 164 ha, mistä viljeltyä peltoa on noin 47 ha. Suoja alueella on joko kokonaan tai osittain 41 tilaa. Vedenottamoille on rajattu vedenottamoalueet niin, että Rataskorven ottokaivon vedenottamoalue on noin 0,6 ha ja Niittylän ottokaivon noin 0,7 ha. Suoja alueella on noudatettava seuraavia alueen käyttöä koskevia määräyksiä, ellei ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain mukaisen lupa asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä. Suoja alue 1) Alueelle ei saa perustaa ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentissä mainittuja laitoksia, tehtaita tai toimintoja. 2) Alueelle ei saa perustaa kaatopaikkoja. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 364/94 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Vihdin vesihuoltolaitoksella on oikeus tarkastaa jo rakennetut varastot. 4) Alueella on kielletty jätteen, saastuneen maan tai saastuneen veden laitos tai ammattimaiseen hyödyntämineen, käsittelyyn ja puhdistamiseen tarkoitettu toiminta. 5) Suoja alueella on kielletty uusien golfkenttien rakentaminen. 6) Karjasuojien lanta ja virtsasäiliöissä on oltava varastointitilaa vähintään 12 kuukauden varastointiaikaa varten. Lannan ja virtsan varastointitilojen ja säiliöiden sekä lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan ja virtsan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan ja virtsan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja alueelle. Säilörehusäiliöt on varustettava tiiviillä pohjilla. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä. 7) Hakijan tulee seurata suoja alueen pohjaveden tilaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaa varten Vihdin vesihuoltolaitoksella on oikeus rakentaa, huoltaa ja ylläpitää suoja

6 6 alueella tarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita toisen maalla ja suorittaa niistä mittauksia sekä asentaa niihin tai niiden viereen maan päälle tarvittavia mittalaitteita. 8) Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Jo rakennettujen rakennusten osalta on jätevesijärjestelmät kiinteistön omistajien kustannuksella saatettava tämän määräyksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet ja uuden hajajätevesiasetuksen (542/2003) mukaan muutettavien jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle tai tiiviiseen, täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. 9) Alueelle ei saa perustaa konevarastoja, autokorjaamoja, auto ja metalliromuttamoja. 10) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkaa, jätevettä, jätevesilietettä kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa ei saa levittää 30 m lähemmäs talousvesikaivoja ja lähteitä, eikä 10 m lähemmäksi alueen lampia, vesistöjä tai valtaojia. Myös kotieläinten laiduntamisessa ja muussa pidossa sekä torjunta aineiden käytössä on noudatettava näitä suojaetäisyyksiä. 11) Sen lisäksi mitä määräyksessä 10 on todettu, ei alueella saa käyttää väkilannoitteita tai torjunta aineita muuhun kuin normaaliin peltoviljelykseen, metsänhoitoon yms. liittyvään toimintaan. 12) Alueelle ei saa perustaa hautausmaata. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 13) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muiden tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Tielaitoksen on käytettävä suojaamattomilla tieosuuksilla suolaa säästäviä menetelmiä. 14) Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy tai polttoainesäiliöitä. Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset säiliöt on sijoitettava omistajan kustannuksella rakennuksen sisätilaan tai maan päälle katettuun suoja altaaseen. Öljysäiliöt on sijoitettava ja suoja altaat mitoitettava siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Kiinteistön omistajan tulee tarkistuttaa maanalaisten öljysäiliöiden kunto voimassa olevien määräysten mukaan. 15) Alueella on kielletty väliaikaiset suojaamattomat öljysäiliöt. Säiliöt on varustettava niiden tilavuutta vastaavalla suoja altaalla, katoksella, ylitäytön estimellä ja lukolla. Tankkaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta öljy ei pääse imeytymään maaperään.

7 7 16) Alueelle mahdollisesti rakennettavista maalämpökaivoista tulee ilmoittaa Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja maalämpökaivoissa saa käyttää vain ympäristöviranomaisen tarkastamia ja hyväksymiä lämmönsiirtoaineita. 17) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden vettä läpäisevällä maaperällä sijaitseviin luiskiin rakenneta sen hetkisen tietämyksen mukaan pohjavedelle varmimman suojan antavia suojauksia. Liikenneväylien sivuojat ja tiesuojauksista tulevat vedet on ohjattava suoja alueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Yleisillä liikenneväylillä tarkoitetaan tiehallinnon yleisiä teitä, kunnan katuja sekä tiekuntien yksityisteitä. 18) Kaivantojen ja maaleikkausten tekemisestä ja lammikoiden syventämisestä on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Lankila vedenottamon omistajalle, jolla on oikeus antaa työn suorittamista koskevia ohjeita. Näitä toimenpiteen suorittaja on velvollinen noudattamaan, kunnes ympäristölupavirasto hakemuksesta toisin määrää. 19) Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita, ympäristöviranomaisen hyväksymiä vettä läpäiseviä kivennäismaaleja. 20) Alueelle ei saa perustaa yleisiä autojen pesupaikkoja eikä leiriytymisalueita ilman Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä suojalaitteita. 21) Alueella tulee maa aineslain mukaan luvanvaraiseen maaainesten ottamiseen hakea myös vesilain tarkoittama lupa. Kotitarveotosta tulee aina, ottomäärästä riippumatta, tehdä maa aineslain 23 a :n mukainen ilmoitus valvontaviranomaiselle. 22) Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja. Vedenottamoalue 23) Alueella sallitaan vain vedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Muut määräykset 24) Vihdin vesihuoltolaitoksen on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja alueen rajat maastoon. 25) Vihdin vesihuoltolaitoksen on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja alueen rajoista sekä suoja aluemääräyksistä. 26) Vihdin vesihuoltolaitoksen on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, ellei oikeudenomistajan kanssa toisin

8 8 sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, on Vihdin vesihuoltolaitoksen saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 27) Mikäli suoja aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei voida sopia, on Vihdin vesihuoltolaitoksen saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 28) Luvan saajalla on velvollisuus hakea muutosta suojaaluepäätökseen silloin, kun olosuhteet ja määräykset merkittävästi muuttuvat. Pohjaveden laatua uhkaavia tekijöitä suoja alueella Suoja alueella sijaitsee viisi nykyiselle vedenotolle uhkaa aiheuttavaa kohdetta. Kohteet ovat viljeltyjä peltoja, vanhoja maa aineksen ottopaikkoja ja mikroautorata. Kohteiden aiheuttama riski on Nummenkylä Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa tehdyn luokituksen mukaan hyvin pieni. Kiinteistöllä RN:o 1:57 on vuonna 1952 rakennettu maahanimeyttämö, kiinteistöillä RN:o 1:238, 3:267 ja 3:269 on umpisäiliö ja kiinteistöllä RN:o 1:346 on umpisäiliö lisättynä kiinteistökohtaisella puhdistamolla. Suoja aluemääräys 8 ohjaa jo rakennettujen rakennusten ja kiinteistöjen omistajia saattamaan jätevesijärjestelmänsä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Asetusta on tulkittu pohjavesialueilla niin, että jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle tai tiiviiseen, täyttymishälyttimellä varustettuun umpisäiliöön. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 18 :n (pohjaveden pilaamiskielto) ja vesilain 1 luvun 8 :n (pohjaveden muuttamiskielto) perusteella jätevesien maahan imeyttäminen on pohjavesialueella pääsääntöisesti kielletty. Kiinteistöllä Marski RN:o 3:41 on öljylämmitys, mutta säiliön sijainnista ei ole tietoa. Kiinteistöllä Niittylä RN:o 1:57 on öljylämmitys ja öljy varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Muissa tiedossa olevissa kiinteistöissä on sähkölämmitys. Kiinteistöillä Tapiola RN:o 3:31 ja Perälä RN:o 1:155 on öljylämmitys. Kiinteistöllä Perälä voi olla maanalainen öljysäiliö, kiinteistön Tapiola öljysäiliön sijainnista ei ole varmaa tietoa. Suoja aluemääräys 14 edellyttää sijoittamaan rakennettavat tai uusittavat säiliöt siten, että säiliöistä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle ja että säiliöiden kuntoa on helppo tarkkailla. Uudisrakentamisen yhteydessä mahdolliset uudet säiliöt sijoitetaan joko sisätiloihin tai maan päälle katettuun suoja altaaseen. Kiinteistöjen korjaustoimien yhteydessä olemassa oleva maanalainen säiliö poistetaan ja uusi öl

9 9 jysäiliö sijoitetaan joko sisätiloihin tai maan päälle katettuun suojaaltaaseen. Öljysäiliön suoja allas on mitoitettava siten, että öljysäiliön mahdollisesti rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Olemassa oleva öljylämmitys voidaan korvata ja pohjavesien suojelun kannalta parempi ratkaisu olisikin korvata se muulla lämmitysmuodolla. Kiinteistön omistajalla on velvollisuus tarkistuttaa maanalaisen öljysäiliön kunto voimassa olevien määräysten mukaan. Suoja alueella on peltoa noin 47 ha, noin 29 % suoja alueen pintaalasta. Peltoa viljelee kolme viljelijää ja peltoalasta 2,5 ha on vuokrattu tilalle, jonka tuotantosuuntana on sikatalous. Muiden peltoja viljelevien tuotantosuuntana on viljanviljely. Hakijan tiedon mukaan suoja alueella ei ole karjatiloja. Suoja aluemääräykset 4 ja 6 perustuvat valtioneuvoston asetukseen 931/2000 maataloudesta peräisin olvien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Päätöksen määräykset ovat voimassa, vaikka niitä ei kirjattaisikaan suoja aluemääräyksiksi. Hakija on kuitenkin halunnut määräykset 6 ja 10 siksi, että vesilaitos voi mm. suojaaluemääräyksistä maanomistajille tiedottaessaan muistuttaa pohjavesialueella huomioon otettavasta, vesiensuojelun kannalta tärkeästä lainsäädännöstä, vaikka tehtävä ei suoranaisesti vesilaitokselle kuulukaan. Hakemuksen liitteessä 4 on esitetty suoja alueella olevat tilat, joiden alueella on peltoja, joita lannoitetaan viljanviljelyn vaatimalla tavanomaisella lannoitemäärällä. Länsi Uudenmaan Metsänhoitoyhdistyksen mukaan suoja alueella ei ole lannoitettu metsiä 25 vuoteen, eikä suoja alueella ole tarkoitus lannoittaa tulevaisuudessakaan. Suoja aluemääräyksen 10 perusteella toiminnanharjoittajia ohjataan käyttämään lannoitukseen sellaisia tunnettuja lannoitteita, joiden sisältämät lannoitemäärät tiedetään. Kotieläinten virtsan ja lannan levitystä ohjataan niin, että riskialttiiden avovesikohteiden ympäristöön ei saa levittää em. aineita. Suoja aluemääräyksen 10 perusteella viljelijät voidaan velvoittaa seuraamaan viljelysmaidensa ravinnetilannetta ja käyttämiänsä lannoitemääriä tavanomaista tarkemmin niin, että ravinnehuuhtoumat jäävät mahdollisimman pieniksi. Peltojen lannoittamisen tulee perustua ravinnetaseselvitykseen. Vesilaitoksen toiminnan kannalta tärkeällä suoja alueella määräykset antavat vesilaitokselle mahdollisuuden puuttua paikallisen ympäristönsuojeluviranomaisen lisäksi mahdollisiin epäkohtiin. Suoja alueella ei ole voimassa olevia maa aineksen ottolupia eikä alueelle olla hakemassa uusia lupia. Maa aineslain mukaiset luvat ovat päättyneet ja ottopaikat on jälkihoidettu. Alueella on vähäisessä määrin kotitarveottoa.

10 10 Suoja alueella osittain olevan teollisuusalueen kiinteistössä Tikeli RN:o 3:20 toimiva Dicro Oy on elektroniikkatuotteiden sopimusvalmistaja (piirilevyt, liiitäntäkaapelit ja johdinsarjat, sähkömekaaninen kokoonpano). Toiminnanharjoittajalla on ISO 9001 laatu ja ympäristösertifikaatit. Suoja aluerajauksen alueella ei ole ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia tai laitoksia. Kiinteistöillä Korvenharju RN:o 3:39 ja Mäkilä RN:o 3:13 harjoitetaan maa ainesten varastointia ja käsittelyä sekä työmaakoppien ja putkien yms. varastointia. Toiminnanharjoittajaa on kehotettu hakemaan rakennuslain ja ympäristönsuojelulain mukaisia lupia toiminnoille. Valtatie 2 (Porintie) kulkee noin 650 m:n matkalla suoja alueen lounaisosalla. Koska tieosuudelle ei ole tehty pohjavesisuojausta, niin mm. liukkaudentorjunta suolaamalla voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja onnettomuustilanteessa vettä pilaavien aineiden pääsy pohjaveteen on mahdollista. Vahingot Hakija on katsonut, että suoja aluemääräyksistä ei pääosin muodostu korvausvelvoitetta. Haettu suoja alue sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella, jolla vesi ja ympäristönsuojelulakien määräykset jo sinällään joko kieltävät tai rajoittavat pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat toimet. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisilla ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että Rataskorven ja Niittylän ottamoiden pohjaveden puhtauden säilyttäminen on terveydellisistä syistä ja muutenkin Vihdin kunnan vedenhankinnan kannalta ensiarvoisen tärkeää ja suoja alueeksi määräämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Ottamoiden merkitystä ei vähennä se, ettei niistä ehkä saada käyttöön kaikissa vesitilanteissa nykyisillä laitteilla luvan mukaisia vesimääriä. Suoja aluetta ei ole määrätty liian laajaksi eikä suoja alueen rajojen sisäpuolella ole otettu veden laadun suojaamisen kannalta merkityksettömiä alueita. Ympäristökeskus on katsonut, etteivät hakemusasiakirjoissa esitetyt tiedot kaikilta osin täytä vesilain ja asetuksen suojaaluehakemukselle asettamia vaatimuksia. Määräyksissä on puutteita eivätkä riskitoimintoihinkaan liittyvät selvitykset täysin vastaa kentäl

11 11 lä nykyisin vallitsevia oloja. Vuonna 1977 valmistuneen suojelusuunnitelman tiedot ovat osin vanhentuneita. Täydentäviä selvityksiä tehtäessä olisi tarvittu tarkistuskartoituksia. Tällainen käsitys ympäristökeskukselle on muodostunut alueelle suoritetun maastotarkastuskäynnin aikana. Nummelan Veikkoinkorven teollisuusalueen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi Kaava ulottuu suoja alueelle. Lankilanrinteen uusi asemakaava alue ulottuu tässä suunnassa Hanko Hyvinkää tielle. Asemakaava alueiden ulkopuolella suoja alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaavatilannetta ei ole käsitelty hakemuksessa. Varsinkin Veikkoinkorven asemakaavan ottaminen huomioon olisi ollut tärkeää, koska kaava tuo oletettavasti riskialtista toimintaa etenevässä määrin myös Lankilan suoja alueelle. On myös mahdollista, että teollisuuskiinteistöjen piha, paikoitus, käsittely ja varastointialueille tarvitaan tarkentavia ja pohjaveden suojelua tehostavia määräyksiä. Suoja alue ulottuu Veikkoinkorven alueella Luontolan pohjavedenottamon suoja alueen kaukosuojavyöhykkeelle. Päällekkäin olevien alueiden pinta ala jää tosin vähäiseksi, mutta tästä huolimatta tällainen päällekkäisyys pitäisi poistaa. Tämä voitaisiin tehdä nyt vireillä olevan suoja alueen rajaa muuttamalla. Luontolan pohjavedenottamolle on määrätty suoja alue Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 31/1993/1. Kiinteistörajoja ei ole riittävästi otettu huomioon aluetta rajattaessa. Rajat kulkevat nyt osittain vapaasti maastossa eikä niiden tarkasta sijainnista ole tietoa. Mm. Lankilanrinteen alueella kiinteistörajat olisi voitu ottaa huomioon paremmin. Täällä siihen olisi ollut hyvät mahdollisuudet rikkomatta mitenkään suoja alueen rajausperiaatetta. Niillä osuuksilla, joilla kiinteistörajojen käyttöön ei ole mahdollisuuksia, tulisi rajojen sijaintipisteet hakea maastosta GPS paikantimilla tai käyttämällä apuna kohdennettuja ilmakuvia, jollaisia alueelta on varmasti varsin hyvin saatavilla kaavoitus ja tienparannushankkeiden jäljiltä. Sellaisiin ratkaisuihin, jossa rajat ylittävät rakennuksia, ei ole tarvetta. Mm. alueella oleva tennishalli olisi voitu ottaa kiinteistöineen kokonaan suoja alueen rajojen sisäpuolelle. Muitakin vastaavia kohteita suoja alueella todennäköisesti on. Suoja alueen rajojen sisäpuolelle on suhteellisen onnistuneesti saatu mahtumaan kummankin ottamon muodostumisalue eivätkä edellä esitetyt vähäiset muutokset rajoihin muuttaisi mitenkään tätä tilannetta. Ottamoalueiden rajat on esitetty suoja aluesuunnitelman liitekartassa nro 21973YV/10. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan rajausesityksen olisi tullut olla huomattavasti tarkempi. Rataskorven ottamon ottamoalueeksi lienee tarkoitus rajata em. kartasta poiketen ainoastaan kunnan omistama Korpiottamo kiinteistön alue eikä mi

12 12 tään alueita sen ulkopuolelta. Kartassa esitetyn rajauksen mukaan ottamoalueen sisälle tulisi kuitenkin alueita myös kiinteistöstä Vuokkola RN:o 3:36, jolloin ottamoalueeseen kuuluisi viljeltyä peltoa. Niittylän ottamon ottamoalue näyttäisi rajautuvan em. liitekartan mukaan kolmen kiinteistön alueelle, joista vain yksi on Vihdin kunnan omistuksessa. Ottamoalueista ei ole esitetty tarvittavia tietoja eikä piirretty tarvittavia karttoja. Kaikilta osin hakijalla ei ole tarvittavia oikeuksia ottamoalueisiin ja kiinteistö ja omistajakohtainen arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista puuttuu. Myös käsittelylaitosta varten tulee perustaa ottamoalue ja kaikki ottamoalueet on määrättävä aidattaviksi. Ottamoalueilla tulee olla sallittua vain veden ottoon ja käsittelyyn liittyvä toiminta. Maa aineslain mukainen lupa on ollut suoja alueella vain joillakin kiinteistöillä. Kiinteistölle Mäkilä RN:o 3:13 myönnetty viimeinen lupa on umpeutunut Kiinteistölle Yli Kaukola RN:o 3:5 (nyk. Korvenharju RN:o 3:39) myönnetty lupa on umpeutunut Hakemuksen karttaliitteiden mukaan soranottoa on harjoitettu myös kiinteistöillä Heikkilä RN:o 1:347 ja Hiekkamäki RN:o 1:346. Ottaminen ei ole perustunut lupiin, joten kyseessä lienee vanha ottotoiminta. Kiinteistöllä Hiekkamäki on myös tuoretta ottamista, joka saattaa olla kotitarveottoa. Kiinteistöjen Heikkilä ja Hiekkamäki soranottoalue on päällisin puolin siisti, toisin kuin esimerkiksi kiinteistön Mäkilä kuoppa. Ympäristökeskuksen tietojen mukaan maa aineslain mukaisia ottamishakemuksia ei ole suoja alueella vireillä. Maa aineslain 3 :n 1 momentissa luetelluista ympäristörajoituksista kohta 4, jossa säädetään vesilain mukaisen luvan tarpeesta, muodostaa esteen tärkeällä pohjavesialueella maa aineslain mukaisen luvan myöntämiselle ilman vesilupaa. Näin ollen suoja aluemääräys voidaan kirjoittaa muotoon, joka edellyttää maa aineslain mukaiselta toiminnalta alueella myös vesilain mukaista lupaa. Tämä koskee alueella myös ottotoiminnan jatkamista vanhoilla ottamisalueilla. Tavanomainen kotitarveotto ei ole samalla tavalla riskialtista toimintaa ja siihen liittyvä vesiluvan tarve lienee ratkaistavissa ottamisilmoitusten perusteella. Kunnan valvontaviranomaiselle tehtävästä ottamisilmoituksesta, josta säädetään maa aineslaissa, voidaan pyytää tarvittaessa ympäristökeskuksen lausunto. Vesilain mukaisen luvan tarpeessa tavanomaiseksi katsottu maa ainesten otto saattaa olla, vaikka sitä ei edellytetä maa aineslain mukaista lupaa. Kiinteistöllä Korvenharju RN:o 3:39 harjoitettu tuore läjitystoiminta, jolla ei ole ympäristölupaa, muodosta pohjavesiriskin suoja alueella. Jätemaiden läjitystoiminta ja maankaatopaikat on syytä kieltää suoja alueella. Puhtaatkin maamassat saattavat olla maastoon väärin sijoitettuna haitallisia pohjavesille. Haettaessa ympäristölupaa tällaiselle toiminnalle suoja alueella tulee tutkittavaksi myös kysymys suoja aluemääräyksistä poikkeamisesta. Toimivaltainen viranomai

13 13 nen on tällöin suoja aluemääräysten osalta se viranomainen, jolle toimivalta ympäristönlupa asiassa kuuluu. Toimivalta on massamäärien perusteella joko kunnalla tai ympäristökeskuksella. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan suoja alueen pelloille ei tulisi levittää pohjaveden laadulle aiheutuvien vaarojen vuoksi eläinten lantaa tai virtsaa missään muodossa. Näiden jätteiden tuominen peltoviljelyyn olisi siis kiellettyä myös suoja alueen ulkopuolelta. Kumpikin ottamo on peltoalueiden välittömässä läheisyydessä ja vesien pääsy kaivoihin pelloilta ja ojista on mahdollista. Maaperäolosuhteita peltoalueilla ja ojissa ei tunneta riittävästi, jotta kyseinen levitystoiminta voitaisiin sallia. Vedenottomääriä edelleen lisättäessä pohjavesipintojen laskiessa riski vahingollisista laatuvaikutuksista edelleen kasvaisi. Rataskorven ottamon alapuolella on kaksi ilmeisesti saven tai mullan noston yhteydessä syntynyttä allasta, jotka saattavat olla yhteydessä ottamoon. Altaiden vesitalous tulisi selvittää altaista aiheutuvan riskin määrittelemiseksi. Altaiden ympärille tarvitaan ehkä suojavyöhykkeet, joilla rajoitettaisiin levitystoimia (esim. torjunta aineet ja keinolannoitteet) altaiden ympärillä. Ottamoalue on mahdollista rajata myös karttaliitteissä esitettyä laajemmaksi, jolloin altaat saataisiin ottamoalueen rajojen sisäpuolelle, ja ne olisi mahdollista täyttää suunnitellusti esim. ympäristökeskuksen kanssa asiasta neuvotellen. Mikäli toisen maalla olevat altaat halutaan täyttää, tulisi tämä liittää suojatoimenpiteenä hakemukseen ja tehdä allasalueeseen liittyvät tarpeelliset selvitykset ja antaa arvio toimenpiteestä aiheutuvasta haitasta. Määräykset 13 ja 17 koskevat liikennettä. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan voitaisiin harkita suojaamisvelvoitteen ulottamista koskemaan tiekuntien yksityisteitä vain, jos niillä mahdollisesti suoritetaan liukkauden torjuntaa. Hyvin vettä läpäisevässä maaperässä suojaamattomia tieosuuksia on suoja alueella sekä Vihdintien että Hanko Hyvinkää tien varressa. Ympäristökeskus on pitänyt tärkeänä, että kaikki näiden teiden suojaamattomat tieosuudet tulisivat suojatuiksi. Käytössä olevien laatutietojen perusteella liukkaudentorjunta on vaikuttanut laaja alaisesti pohjaveden laatuun alueella, joskin jo toteutetut suojaustoimet ovat oletettavasti parantaneet pohjaveden laatua suojatulla osalla suoja aluetta. Suojaukset vaikuttavat myös muista tekijöistä kuin liukkaudesta aiheutuvaan pohjavesiriskiin alueella. Aluetta leikkaavat valtaväylät ovat varsin vilkkaasti liikennöityjä ja niillä on runsaasti raskasta liikennettä. 2) AA (Mäntyrinne RN:o 1:551, Lankila, Vihti) on lausunut, että hänen kiinteistönsä sijoittuu osittain haetulle suoja alueelle. Muistuttaja on katsonut suoja aluemääräysten rajoittavan hänen omistus ja käyttöoikeuttaan kiinteistöön ja saattavan aiheuttaa taloudellista tappiota. Tämä koskee erityisesti suoja aluemääräysehdotusten kohdista 7, 9, 14, 17 ja 26 johtuvia asioita. Muistuttaja on varannut oikeuden yksilöityjen korvausvaatimusten esittämiseen siinä vaiheessa,

14 14 kun hänen kiinteistöään koskevat rajoitukset ovat täsmällisesti tiedossa. 3) Vihdin urheiluautoilijat ry on lausunut, että yhdistys on toiminut suoja alueella toimivalla Vihdin FK radalla 30 vuoden ajan. Koko toiminta ajan muistuttaja on pyrkinyt vähentämään harrastustoiminnan ympäristörasitusta erilaisin toimenpitein. Rata alueen kehittäminen on jatkuvaa ja yhdistys on ollut tiiviisti yhteistyössä kunnan ympäristötoimen kanssa. Kaikki rata alueella olemassa olevat rakenteet, suojaukset ja rakennukset on rakennettu talkootyönä voimassa olevien säännösten ja kunnan ohjeiden mukaisesti. Yhdistystoiminnassa on vuosien aikana ollut tuhansia vihtiläisiä, jotka kantavat kollektiivista vastuuta yhteisestä ympäristöstä ja kuntalaisten hyvinvoinnista. Muistuttajan tavoitteena on tarjota laajalle ikäryhmälle aktiivista urheilutoimintaa, jossa perheet ja erilaiset yhteisöt pääsevät harrastamaan. Mikäli ehdotetun suoja alueen suojausehdot muuttuvat merkittävästi, eivät yhdistyksen varat sekä talkoovoimat riitä. Tällöin yhdistys tulee tarvitsemaan vesihuoltolaitoksen/vihdin kunnan taloudellista tukea. Yhdistys haluaa aktiivisesti osallistua alueen suunnitteluun ja kehittämiseen omalla panoksellaan. 4) BB (Hiekkaharju RN:o 1:138 ja Honkaharju RN:o 1:237, Lankila, Vihti) on vaatinut muutettavaksi suoja alueen rajaa kiinteistön Honkaharju kohdalla niin, että se noudattaa pohjoisessa pohjavesialueen rajaa siten, että se ei kosketa muistuttajan kiinteistöä ollenkaan. Pohjaveden virtaussuunta on harjun laelta pohjoiseen eli se ei suinkaan virtaa ylämäkeen kohti Niittylän vedenottamoa, koska vesi ei siellä ole paineistettua. Luonnollinen virtaussuunta on alaspäin kohti Oinasjokea ja Hiidenvettä, mikäli hakija ei osaa muuta osoittaa. Muistuttaja on vaatinut pohjavesialueen rajan muuttamista myös siten, että se noudattaa vedenottamon suoja alueen rajaa etelässä eli harjun laella. Kummankaan vedenottamon varjolla ei ole asiallista perustetta määrittää pohjavesialuetta harjun eteläpuolelle. Harjun laen eteläpuolella on veden virtaussuunta tutkitusti kohti Enäjärveä, Hyvinkää Hanko radan kohdalla jopa paineisena. Pohjavettä ei synny saven peittämillä alueilla, joilla suoja alueraja nyt osittain on. Kummassakin tapauksessa suoja alueen rajan sijainti haittaa muistuttajan suunnittelemaa tulevaa maankäyttöä tarpeettomasti. 5) Vihdin Tennishalli Oy (Mäkimetsä RN:o 1:238, Lankila, Vihti) on lausunut, että muistuttajan monitoimihalli sijaitsee Mäkimetsän kiinteistöllä, ja siellä on jo 15 vuoden aikana tuotettu liikuntapalveluja niin kuntalaisille kuin myös muille liikunnan harrastajille. Nyt esitetty vedenottamon ja pohjaveden muodostumisalueiden rajaama alue pitää sisällään koko Mäkimetsän kiinteistön. Muistuttaja on esittänyt, että molempia rajoja siirretään kiinteistön kohdalla etelään noin 10 m:n verran, jotta jätevedenpuhdistamo voidaan rakentaa kiinteistön maille tulevaisuudessa.

15 15 HAKIJAN SELITYS Hakija on lausunut, että suoja alueesta annetut vastineet eivät estä suoja alueen määräämistä tai edellytä hakemuksen perusteiden tarkistamista. Selitykseen on liitetty vedenottamoiden tarkekartat, tarkennettu suoja aluekartta ja suoja aluerajauksen paalutuskartta. Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että lupamääräykset ja aluerajaus voidaan muuttaa ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Rataskorven ja Niittylän vedenottamoalueet on määritelty uudelleen ja rajattu kiinteistörajojen mukaisesti. Aikaisemmassa kartassa estetty Luontolan vedenottamon pohjaveden muodostamisalueen rajaus on poistettu sekaannuksen välttämiseksi. Tilojen poikki kulkeva suoja aluerajaus on merkitty rajoihin kiinni. Niittylän suoja alueeseen liittyvästä maanvaihdosta on sovittu viereisen tilan Niittylä RN:o 1:57 omistajan kanssa. Kyseisen kiinteistön omistaja luovuttaa hakijalle noin 259 m 2 :n suuruisen määräalan kiinteistöstä RN:o 1:57. Muutokset eivät vaikuta asian käsittelyyn. Suoja aluesuunnitelmassa esitetyn soranottoa rajoittavan suojaaluemääräyksen perusteella maa aineslain mukaiselle toiminnalle on haettava myös vesilain mukainen lupa. Määräys 18 voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon: "18) Sellaisten kaivantojen ja maaleikkausten tekemisestä sekä lammikoiden syventämisestä, joista saattaa aiheutua uhkaa pohjavedelle, on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Lankilan vedenottamon omistajalle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojelutoimelle, joilla on oikeus antaa työn suorittamista koskevia ohjeita. Toimenpiteen suorittaja on velvollinen noudattamaan annettuja ohjeita, kunnes ympäristölupavirasto hakemuksesta mahdollisesti toisin määrää" Määräys voi tuoda myös tavanomaisen kotitarveoton vesilain tarkoittaman luvan piiriin, mikäli ottotoiminnan haitattomuudesta pohjaveden suhteen ei olla varmoja." Muilta osin ympäristökeskuksen lausunto tukee hakijan esittämiä suoja aluemääräyksiä. AA:n muistutuksesta hakija on lausunut, että muistuttajan kiinteistö RN:o 1:551 sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella, joten suoja aluesuunnitelmassa luetellut toiminnot ovat jo nykyisin kiellettyjä tai luvanvaraisia. Suunnitelman toteuttaminen ei rajoita tilan käyttöä tai omistusoikeutta. Korvausvaateen oikeellisuus ja mahdolliset korvaukset ratkaistaan hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Hakija on pitänyt korvausvaadetta kuitenkin yksilöimättömänä ja perusteettomana. Vihdin urheiluautoilijat ry:n muistutuksesta hakija on lausunut, että muistuttajan kiinteistöt RN:ot 3:267 ja 3:269 sijaitsevat suoja alueella ja niitä koskevat suoja aluemääräykset. Asia ratkaistaan suojaalueen määräämisen yhteydessä. Toiminnan jatkaminen edellyttää asianmukaisia lupia ja toiminta ei saa aiheuttaa uhkaa pohjavedelle.

16 16 BB:n muistutuksesta hakija on lausunut, että muistuttajan kiinteistöt RN:ot 1:138 ja 1:287 sijaitsevat suoja alueella ja niitä koskevat suoja aluemääräykset. Suoja aluesuunnitelma perustuu alueella suoritettuihin tutkimuksiin ja asiantuntija arvioihin. Suoja aluerajaus ja määräykset on määritelty alueella suoritettujen pohjavesitutkimusten ja selvitysten yhteydessä saatuja hydrologisia ja pohjavesitietoja hyväksi käyttäen. Tehdyt selvitykset ovat riittäviä ja oikeansuuntaisia. Suoja aluetta ei ole tarvetta muuttaa muistutuksessa esitetyllä tavalla. Vihdin tennishalli Oy:n muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajan kiinteistö RN:o 1:238 sijaitsee suoja alueella ja sitä koskevat suoja aluemääräykset. Kiinteistökohtainen pienpuhdistamo tai umpisäiliö voidaan rakentaa suoja aluerajauksen sisäpuolella. Käsitellyt jätevedet on johdettava suoja aluerajauksen ja pohjavesialuerajauksen ulkopuolelle. Suoja aluetta ei ole tarvetta muuttaa muistutuksessa esitetyllä tavalla. LAUSUNTO Uudenmaan ympäristökeskus on antanut siltä pyydetyn lausunnon hakijan antaman selityksen johdosta. Ympäristökeskus on todennut, että ottamoalueiden rajauksia on muutettu ja hakijalle on muodostumassa tarvittavat oikeudet ottamoalueisiin. Ottamoalueet ovat aikaisempaa pienempiä, mutta kuitenkin kooltaan riittäviä. Tarvittavat kartat on piirretty. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Suoja alueen rajat noudattava kiinteistöjen rajoja ja rajojen tarvittavat sijaintipisteet on selvitetty koordinaatein. Rajoja on tarkistettu ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla edellyttäen, että esitetyt tiedot ovat kiinteistöjärjestelmän mukaisia. Päällekkäisyyttä Luontolan pohjavedenottamon kaukosuojavyöhykkeen kanssa ei ole poistettu. Suoja aluemääräys nro 18 tulisi ehkä vahvistaa Vihdin kunnan Isolähteen pohjavedenottamon suojaaluepäätöksessä esitetyssä muodossa. Hakija on päivätyssä kirjeessään muuttanut suojaaluesuunnitelmaa siten, että Lankilan vedenottamon suoja alueen ja Luontolan pohjavedenottamon suoja alueen päällekkäisyys on poistettu. Ympäristölupavirasto määrää Vihdin kunnassa sijaitsevalle Lankilan vedenottamolle suoja alueen. Suoja alueen pinta ala on noin 164 ha ja se käsittää tämän päätöksen liitteenä olevaan karttaan merkityt seuraavat alueet:

17 Vedenottamoalueet 17 Vihdin kunnan Kaukolan kylässä sijaitseva tila Korpiottamo RN:o 3:35 (Rataskorven vedenottokaivo) Määräala, joka käsittää osa alueet Vihdin kunnan Lankilan kylässä sijaitsevista tiloista Ylä Lankila RN:o 1:513 ja Niittylä RN:o 1:57 (Niittylän vedenottokaivo). Suoja alue Suoja alueeseen kuuluvat Vihdin kunnan (927) Kaukolan (411), Kotkaniemen (416) ja Lankilan (421) kylissä sijaitsevat seuraavat tilat joko kokonaan tai osittain: RN:o Tilan nimi Kaukola 3:5 Yli Kaukoila 3:13 Mäkilä 3:16 Joukola 3:29 Varamaa 3:30 Viete 3:31 Tapiola 3:33 Kotokorpi II 3:34 Kotokorpi 3:36 Vuokkola 3:39 Korvenharju 3:40 Joukonpelto 3:41 Marski Kotkaniemi 3:129 Tunneliaukko 3:267 Kotkanrinne 3:268 Hiekka Aho I 3:269 Hiekka Aho III Lankila 1:57 Niittylä 1:65 Louhikko 1:138 Hiekkaharju 1:139 Hiekkanummi 1:146 Ali Lankila 1:155 Perälä 1:238 Mäkimetsä 1:239 Kaivometsä 1:346 Hiekkamäki 1:347 Heikkilä 1:376 Nummi

18 18 1:513 Yli Lankila 1:542 Nummenranta 1:550 Marjarinne 1:551 Mäntyrinne 1:552 Turhala 878:1 Soranottopaikka Suoja alueeseen kuuluvat myös karttaliitteessä näkyvät osat valtateistä 2 ja 25. Suoja aluemääräykset Luvan haltijan on noudatettava suoja alueella seuraavia alueen käyttöä koskevia lupamääräyksiä, ellei ympäristölupavirasto toisin määrää tai ympäristönsuojelulain tai vesilain mukaisen lupa asian yhteydessä myönnetä lupaa poiketa niistä: 1) Alueella ei saa aloittaa uusia ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentissa mainittuja toimintoja. 2) Alueelle ei saa perustaa kaatopaikkoja. 3) Alueella on kielletty valtioneuvoston päätöksen pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (364/1994) liitteessä lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi lukuun ottamatta pohjaveden suojalaittein varustettuja tilakohtaisia varastoja tai säiliöitä. Luvan haltijalla on oikeus tarkastaa jo rakennetut varastot. 4) Alueella on kielletty jätteen, saastuneen maan tai saastuneen veden laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen, käsittelyyn ja puhdistamiseen tarkoitettu toiminta. 5) Suoja alueella on kielletty uusien golfkenttien rakentaminen. 6) Karjasuojien lanta ja virtsasäiliöissä on oltava varastointitilaa vähintään 12 kuukauden varastointiaikaa varten. Lannan ja virtsan varastointitilojen ja säiliöiden sekä lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan ja virtsan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan ja virtsan siirron aikana tapahdu vuotoja. Lantapattereita ei saa sijoittaa suoja alueelle. Säilörehusäiliöt on varustettava tiiviillä pohjilla. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristusneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliöissä. 7) Luvan haltijan on seurattava suoja alueen pohjaveden tilaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Seurantaa varten luvan haltijalla on oikeus rakentaa, huoltaa ja ylläpitää suojaalueella tarkkailun kannalta tarpeellisia rakenteita ja laitteita ja suorittaa niistä mittauksia sekä asentaa niihin tai niiden viereen maan päälle tarvittavia mittalaitteita.

19 19 8) Jätevesien maahan imeyttäminen alueella on kielletty. Jo rakennettujen rakennusten osalta on jätevesijärjestelmät kiinteistön omistajien kustannuksella saatettava tämän määräyksen mukaiseen kuntoon vuoteen 2014 mennessä. Alueelle rakennettavien rakennusten jätevedet ja muutettavien jätevesijärjestelmien vedet on johdettava tiiviiseen umpisäiliöön tai tiiviissä viemärissä suoja alueen ulkopuolelle. 9) Alueelle ei saa perustaa konevarastoja, autokorjaamoja eikä autoja metalliromuttamoja. 10) Alueella ei saa käyttää masuunikuonaa, lentotuhkaa, jätevettä tai jätevesilietettä kasteluun, sadetukseen, lannoittamiseen, maanparannukseen, lumensulatukseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen. Kotieläinten lietelantaa, lantaa tai virtsaa ei saa levittää 30 m lähemmäksi talousvesikaivoja ja lähteitä eikä 10 m lähemmäksi alueen lampia, muita vesistöjä, kaivettuja altaita tai valtaojia. Muualla suojaalueella tapahtuvasta lietelannan, lannan tai virtsan levityksestä on etukäteen hyvissä ajoin ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle. Myös kotieläinten laiduntamisessa ja muussa pidossa sekä torjunta aineiden käytössä on noudatettava edellä mainittuja suojaetäisyyksiä. 11) Sen lisäksi mitä määräyksessä 10 on todettu, ei alueella saa käyttää väkilannoitteita tai torjunta aineita muuhun kuin normaaliin peltoviljelykseen, metsänhoitoon tai muuhun vastaavanlaiseen toimintaan. 12) Alueelle ei saa perustaa hautausmaata. Eläinraatojen hautaaminen alueella on kielletty. 13) Alueella on kielletty tiesuolojen, öljysoran tai muun tienpitoon liittyvien haitallisten aineiden varastointi. Niillä tieosuuksilla, joilla ei ole pohjaveden suojarakenteita, on tien suolauksessa käytettävä suolaa säästäviä menetelmiä. 14) Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy tai polttoainesäiliöitä. Rakennettavat tai uusittavat kiinteistökohtaiset säiliöt on sijoitettava omistajan kustannuksella rakennuksen sisätilaan suoja altaaseen tai maan päälle katettuun suoja altaaseen. Öljysäiliöt on sijoitettava ja suoja altaat mitoitettava siten, että niiden rikkoutuessa öljy ei pääse maaperään ja siten, että niiden kunto myös siirtoputkiston osalta voidaan tarkistaa. Kiinteistön omistajan on tarkistutettava olemassa olevien maanalaisten öljysäiliöiden kunto kauppa ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista ( /344) mukaisesti. 15) Alueella ei saa pitää väliaikaisia suojaamattomia öljysäiliöitä. Säiliöt on varustettava niiden tilavuutta vastaavalla suoja altaalla, ka

20 20 toksella, ylitäytönestimellä ja lukolla. Tankkaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla, josta öljy ei pääse imeytymään maaperään. 16) Alueelle mahdollisesti rakennettavista maalämpökaivoista on ilmoitettava Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja maalämpökaivoissa saa käyttää vain ympäristöviranomaisen tarkastamia ja hyväksymiä lämmönsiirtoaineita. 17) Alueelle ei saa rakentaa uusia yleisiä liikenneväyliä, ellei niiden vettä läpäisevällä maaperällä sijaitseviin luiskiin rakenneta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia pohjaveden suojauksia. Luvan saajalla on oikeus tienpitäjän kanssa sovittavalla tavalla suojata olemassa olevien tieosuuksien vettä läpäisevät luiskat. Liikenneväylien sivuojat ja tiesuojauksista tulevat vedet on ohjattava suoja alueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Yleisillä liikenneväylillä tarkoitetaan tiehallinnon yleisiä teitä, kunnan katuja sekä tiekuntien yksityisteitä. 18) Sellaisten maaleikkausten ja kaivantojen tekemisestä ja lammikoiden syventämisestä, joista saattaa aiheutua vaaraa pohjaveden laadulle tai jotka voivat alentaa pohjaveden korkeutta, on hyvissä ajoin ennen työhön ryhtymistä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle. Lisäksi asiasta on annettava tieto myös Lankilan vedenottamon omistajalle. 19) Luvan saajalla oikeus maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla täyttää suoja alueella olevat pohjaveden laatua vaarantavat altaat. Alueen tasauksiin ja täyttöihin saa käyttää vain puhtaita, Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä maa aineksia. 20) Alueelle ei saa perustaa yleisiä autojen pesupaikkoja eikä leiriytymisalueita ilman Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymiä suojalaitteita. 21) Alueella on maa aineslain mukaan luvanvaraiseen maa ainesten ottamiseen haettava myös vesilain tarkoittama lupa. Kotitarveotosta on aina ottomäärästä riippumatta tehtävä maa aineslain 23 a :n mukainen ilmoitus valvontaviranomaiselle. 22) Alueelle ei saa perustaa maankaatopaikkoja. Vedenottamoalueet 23) Vedenottamoalueet on aidattava ja lukittava. Alueilla sallitaan ainoastaan vedenottoon ja veden käsittelyyn liittyvä toiminta. Muut määräykset 24) Luvan haltijan on tarkoituksenmukaisella tavalla merkittävä suoja alueen rajat maastoon.

21 21 25) Luvan haltijan on päätöksen saatuaan viipymättä tiedotettava kirjallisesti asianomaisille maanomistajille suoja alueen rajoista sekä suoja aluemääräyksistä. 26) Luvan haltijan on viivytyksettä korvattava kullekin asianomaiselle oikeudenomistajalle suoja alueella suorittamistaan pohjaveden suojaamistoimenpiteistä aiheutuva mahdollinen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, ellei oikeudenomistajan kanssa toisin sovita. Mikäli vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen suuruudesta ei päästä sopimukseen, on luvan haltijan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 27) Mikäli suoja aluemääräyksistä aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty ja josta ei voida sopia, on luvan haltijan saatettava asia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. 28) Jos suoja alueen rajojen tai määräysten muuttaminen on tarpeellista olosuhteiden tai vedenottojärjestelyjen muuttumisen vuoksi tai muusta syystä, on luvan haltijan saatettava asia hakemuksella ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. Vahingot Perustelut Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Lankilan vedenottamon suoja alueen määrääminen on terveydellisistä syistä tärkeän tarpeen vaatimaa otettavan pohjaveden puhtauden säilyttämiseksi. Suoja alue on riittävä turvaamaan Lankilan vedenottamolta otettavan veden hyvän laadun. Suoja alueen rajauksessa on otettu huomioon alueen kiinteistörajat eikä aluetta ole määrätty laajemmaksi kuin välttämätön tarve vaatii. Lainkohta Vesilain 9 luvun 20 Päätöksen noudattaminen Vesilain 1 luvun 18 :n mukainen pohjaveden muuttamiskielto sekä ympäristönsuojelulain 7 :n mukainen maaperän pilaamiskielto ja 8 :n mukainen pohjaveden pilaamiskielto sekä valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuuolisilla alueilla (542/2003) rajoittavat ja estävät alueella suoritettavia toimintoja siten, ettei pohjavesi pilaannu tai sen laatu muutu haitallisesti. Tällä suoja aluepäätöksellä ei rajoiteta alueella jo olemassa olevaa toimintaa enempää kuin edellä mainitut kiellot edellyttävät, vaan sillä luodaan lisävarmuutta pohjaveden puhtaana säilymiselle tulevaisuudessa rajoittamalla pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ennalta. Suoja alueen rajojen määräämisestä ja määräysten asettamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Tätä päätöstä on noudatettava, vaikka siihen haettaisiin muutosta.

22 Lainkohta Vesilain 9 luvun 19 Merkintä kiinteistörekisteriin Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 22 Tämän päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupavirasto lähettää vesilain 21 luvun 8 :n nojalla jäljennöksen päätöksestä ja kartan suoja alueesta Uudenmaan maanmittaustoimistolle merkinnän tekemiseksi suoja alueesta kiinteistörekisteriin. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä 10, 11 ja ilmenevällä tavalla. Rataskorven ja Niittylän vedenottamoalueet on määritelty uudelleen ja rajattu kiinteistörajojen mukaisesti. Tilojen poikki kulkeva suoja aluerajaus on poistettu. Lankilan vedenottamon suoja alueen ja Luontolan pohjavedenottamon suoja alueen päällekkäisyys on poistettu. Suojaalueella sijaitsevan vedenkäsittelylaitoksen aitaamisesta ei ole tarpeen antaa erillistä määräystä. Luvan saaja voi tarvittaessa aidata alueen muutoinkin. AA:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että muistuttajan kiinteistö RN:o sijaitsee suoja alueella ja sitä koskevat suojaaluemääräykset. Suunnitelman toteuttaminen ei rajoita tilan käyttöä tai omistusoikeutta. Suoja alueen rajojen määräämisestä ja määräysten asettamisesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisun perusteluihin. Luvan saaja on kuitenkin vastuussa hankkeesta aiheutuvista vahingoista suoja aluemääräysten 26 ja 27 mukaisesti. Vihdin urheiluautoilijat ry:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että muistuttajan kiinteistöt RN:ot 3:267 ja 3:269 sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella. Ilman suoja alueen määräämistäkin yhdistyksen toimintaa koskisivat ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden ja maaperän pilaamiskiellot sekä vesilain mukainen pohjaveden muuttamiskielto. Suoja aluemääräykset estävät uuden vastaavan toiminnan aloittamisen, mutta ne eivät tuo jo olemassa olevalle toiminnalle lisärajoituksia. BB:n muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että suoja alueen rajat on määritelty alueella suoritetuissa pohjavesitutkimuksissa ja selvityksissä saatujen tietojen perusteella. Ympäristölupavirasto pitää suoja aluerajausta luotettavana ja hylkää muistuttajan suojaaluerajojen muuttamista koskevan vaatimuksen. Vihdin tennishalli Oy:n muistutuksesta ympäristölupavirasto totea, että muistuttajan kiinteistö RN:o 1:238 sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Suoja alueen rajaus perustuu riittäviin tietoihin eikä perusteita sen muuttamiselle ole. Ilman suoja alueen määräämistäkin yhtiön toimintaa koskisivat ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden ja maaperän pilaamiskiellot sekä vesilain mukainen pohjaveden muuttamiskielto. Suoja aluemääräykset eivät tuo jo olemassa oleval

23 23 le toiminnalle lisärajoituksia. Käsitellyt jätevedet olisi ilman suojaalueen määräämistäkin jouduttu johtamaan pohjavesialueen ja samalla suoja alueen rajojen ulkopuolelle. KÄSITTELYMAKSU euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "suoja alueen määrääminen" mukaisesti.

24 24 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Suoja alueen rajat Merja Ahti Tapio Kovanen Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Tapio Kovanen ja Juha Helin (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sn

25 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 Liite 2