5.3 Koulutusohjelmien sisältöjen ja toteutusten kehittäminen

Transkriptio

1 17. maaliskuu 2017/ 1 Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 5.3 Koulutusohjelmien sisältöjen ja toteutusten kehittäminen Antti Pöyry A, Teemu Mäkinen B, Joni Kosamo C, Heikki Kurki D ja Tellervo Rouvinen E A Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka, Kotkantie 2, Oulu, antti.poyry(at)osao.fi B Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Aikuiskoulutuskampus,Talonpojankatu 6, Kokkola, teemu.makinen(at)kpedu.fi C Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja luonnonvara, Kotkantie 1, OULU, joni.kosamo(at)oamk.fi D Oulun ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja luonnonvara, Kotkantie 1, OULU, heikki.kurki(at)oamk.fi E Ammattiopisto Lappia, Tekniikan ala, Paasi, Tietokatu 2, Kemi, tellervo.rouvinen(at)lappia.fi Koulutusohjelmien sisältöjen ja toteutusten kehittäminen, jonka tekijät ovat Antti Pöyry, Teemu Mäkinen, Joni Kosamo, Heikki Kurki ja Tellervo Rouvinen, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

2 Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 17. maaliskuuta 2017 / 1 This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License. 5.3 Koulutusohjelmien sisältöjen ja toteutusten kehittäminen 1. Tehtävän kuvaus ja tavoite Tehtävän tavoitteena oli laatia koulutusohjelmien sisältöjen ja niiden painotusten kehittämiseksi suunnitelmia vastaamaan perustutkinnon osaamisalojen muuttuvia tarpeita. Tehtävässä tuli myös suunnitella erityisosaamisen ja laiteresurssien hyödyntämistä, työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tehostamista, tehdä kartoitus oppimispaikoista, suunnitella rekry- ja täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin ja päivittää perustutkinnon koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien suunnitelmat. Tehtävää oli rajattu niin, että resurssien mukaisesti oppilaitokset tarkastelivat koulutuksensa ja päivittivät päivitettävissä olevat toiminnot. Tuotoksena on syntynyt kuvan mukainen tarkastelu. Tehtävässä on tarkasteltu 9 teemaa ja 21 polkua.

3 Kuva Koulutusohjelmien sisältöjen ja toteutusten kehittäminen. 17. maaliskuuta 2017 / 2

4 17. maaliskuuta 2017 / 3 2. Toteutus Tämän tehtävän 5.3 aihealueita on sivuttu erityisesti tehtävissä 5.1 ja 5.2. Tehtävän 5.1 koulutuksien suunnittelussa on keskusteltu ja pohdittu sisältöjä, sisältöjen painotuksia ja verkoston malleja tehtävässä 5.2. Kehittämistyötä on pohdittu verkostossa ja oppilaitoskohtaisesti sekä työntekijöiden kehityskeskusteluissa. 3. Suunnitelma koulutusohjelmien sisältöjen ja niiden painotusten kehittämisestä Suurhankkeiden, Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan, Kuopion Finpulpin sellutehtaan, Kemijärven biotuotetehtaan, KaiCell Fibersin sellutehtaan, biopolttoainetta jalostavan Kemin Kaidin, Kanteleen Voiman Haapaveden biojalostamon, Green Fuel Nordicin Lieksan biopolttoainejalostamon, Scandinavian BioPower Mikkelin biohiilitehtaan ja UPM:n Kaukaan tehtaan näkökulmista prosessiteollisuuden perustutkinnon osaamisalojen sisällöt on ajantasaistettu kahteenkin kertaan kahden vuoden aikana. Tehtävään osallistuneet henkilöt ovat antaneet siihen panoksensa olemalla valmisteluryhmän sihteerinä ja asiantuntijana. Prosessiteollisuuden tutkinnot ovat nyt joustavia, ammatillisen koulutuksen reformin hengessä toteutuvia pysyviä toimintatapoja, jotka mahdollistavat yksilöllisten oppimis- ja työllistymispolkujen toteuttamisen asiakaslähtöisesti. Rakenteet on kehitetty oppilaitosten sisällä niin joustaviksi olemassa olevilla opettaja-/kouluttajaresursseilla, että oppijan on mahdollista hankkia tarvitsemaansa osaamista yksittäisistä tutkinnonosista lähtien kokonaiseen tutkintoon asti erilaisia koulutusmuotoja hyödyntäen kalenterivuoden aikana. Kokkolan aikuiskoulutus toimii valtakunnallisesti, Oulun seudun ammattiopisto ja Ammattiopisto Lappia maakuntatasolla. Näillä koulutuksen järjestäjillä kaikilla on mahdollisuus toimia maakuntarajojen yli ja ulkomaillakin näyttötutkintojen järjestämissopimusten mukaisesti.

5 17. maaliskuuta 2017 / 4 Työvoiman räätälöityyn täsmäkoulutukseen perustutkinnon lisäksi voidaan vastata ammatti- ja erikoisammattitutkinnoilla. Niiden perusteet on kirjoitettu vastaamaan 2020-luvun tarpeita, ja niiden tekemiseen on osallistunut erillisessä projektissa työpaketin vetäjä Antti Pöyry. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon perusteita on laadittu tätä tehtävää sivuavassa erillisessä hankkeessa henkisessä perustetyöryhmässä. Tutkintoihin on lisätty metallin valmistuksen ja metallinjalostuksen sekä valimoalan tutkinnon suorittajat. Opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden valmisteluryhmässä on 2/3 edustus työelämästä ja puolet jäsenistä ovat naisia. Ammattikorkeakoulu on sisäisesti miettinyt jo vuonna 2016 kemian osaamisen eri koulutusohjelmissa ja valmistellut siitä ympäröivän yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin koulutusohjelmien sisällöt. Ne on esitetty tehtävässä Suunnitelma eritysosaamisen ja laiteresurssien hyödyntämisestä yli oppilaitosrajojen Koulutusten järjestäjien ja korkeakoulujen erityisosaamisen ja laiteresurssien käyttöön on olemassa jo nykyisellään paikkakuntakohtaiset mallit. Rovaniemellä on järjestelty kauppakirjoin Rovaniemen, Tornion ja Kemin kaupunkien sekä Rovaniemen ja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymien osakkeita tarkoituksenmukaisella tavalla. Rovaniemen mallin mukaisesti oppilaitosrajat voidaan ylittää omistajien sopimuksilla, työntekijöiden työsopimuksilla ja sivutoimiluvilla ja -ilmoituksilla sopimusjuridiikan keinoin. Aikaisemmin Kemi -Torniossa on tilayhteistyötä tehtykin. Mahdollisuus laiteresurssien ja erityisosaamisen hyödyntämiseen on olemassa, omistajien tehtävänä on mahdollistaa sopimusjuridiikan keinoin käytännön toteutus. Kokkolan mallissa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä ovat nuorten ja aikuisten sekä tykepalvelut. Centria-ammattikorkeakoulun osakkaana on myös Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä. Oppilaitosten yli yhteistoimintaa on runsaasti. Mahdollisuus laiteresurssien ja erityisosaamisen hyödyntämiseen on olemassa, omistajien tehtävänä on mahdollistaa sopimusjuridiikan keinoin käytännön toteutus.

6 17. maaliskuuta 2017 / 5 Oulun mallissa Oulun innovaatiokeskittymän Allianssisopimuksella on luotu mahdollisuudet hyvinkin laaja-alaiseen rajat ylittävään yhteistoimintaan.. Mahdollisuus laiteresurssien ja erityisosaamisen hyödyntämiseen on olemassa, omistajien tehtävänä on mahdollistaa sopimusjuridiikan keinoin käytännön toteutus. Ammattiopistoilla ja aikuiskoulutuksilla on työntekijätasoisen kasvatuksen ja opetuksen käsillä tekemisen asiantuntemus. He voivat tarjota myös korkeakoulujen koulutustarjontaan oman tärkeän osaamisensa. Prosessitekniikan alalla opettajina toimivat henkilöt, joilla vielä on ammatillisissa aineissa insinööri-, diplomi-insinööri-, filosofian maisteri- lisensiaatti- tai tohtorikoulutus. Tällä hetkellä on alkamassa digitaaliseen automaatioon liittyvä Oamk:n koordinoima yhteishanke (OAMK, OSAO, OAKK, OY), jossa yksi tavoitteista on saada yhteinen oppimisympäristö automaation opetukseen. Alkavassa NOISS-hankkeessa on tarkoitus kehittää kestävän kehityksen mukaista kiertotaloutta. 5. Suunnitelma työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tehostamisesta Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tehostamiseen ammatillisen koulutuksen reformissa on esitetty sääntelyn purkamista. Tämä on näyttäytynyt koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien pienentymisenä ja opetuksen tehostamisena vastaamaan annettua rahoitusta. Nuorten ja aikuisten toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on opetusta tehostettu vuoden 2000 alusta lähtien siirtymällä yhden opintoviikon (32 tuntia ja 8 tuntia kotitehtäviä) laskentatavasta yhden opintosuorituspisteen määrittelyyn. Yksinkertaistaen määritellään opintosuorituspiste = 1,5 x opintoviikkomäärä. ECVET-järjestelmä on yhteinen menetelmäkehys, joka helpottaa oppimistuloksista myönnettyjen opintosuoritusten keräämistä ja siirtoa yhdestä tutkintojärjestelmästä toiseen. Järjestelmän tarkoituksena on edistää kansainvälistä liikkuvuutta ja elinikäisen oppimisen mahdollisuutta. Sillä ei ole tarkoitus korvata kansallisia tutkintojärjestelmiä, vaan parantaa eri järjestelmien keskinäistä yhteensopivuutta ja vertailtavuutta. ECVET-järjestelmää sovelletaan henkilön eri opiskelualoilla saavuttamiin oppimistuloksiin, jotka siirretään, tunnustetaan ja kerätään

7 17. maaliskuuta 2017 / 6 yhteen tutkinnon suorittamista varten. Tämä hanke helpottaa Euroopan unionin (EU) kansalaisten tutkintojen, pätevyyden ja osaamisen tunnustamista heidän kotimaansa lisäksi myös muissa EU-maissa. Säädös on Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) perustamisesta (EUVL C 155, , s ) Säädöksen keskeiset termit ovat Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmän (ECVET) mukaan Tutkinto: arviointi- ja tunnistamisprosessin virallinen tulos, joka saadaan toimivaltaisen organisaation vahvistettua, että henkilö on suorittanut tietyt vaatimukset täyttävät oppimistulokset. Oppimistulosyksikkö: tutkinnon osa, joka koostuu johdonmukaisesta tietojen, taitojen ja pätevyyden kokonaisuudesta ja joka voidaan arvioida ja validoida. Opintosuorituspiste tai ECVET-piste: tutkintoon kuuluvien oppimistulosten numeerisesti esitetty kokonaispainoarvo ja yksiköiden suhteellinen painoarvo tutkinnosta. Viimeisin vaihe ammatillisen toisen asteen käyttövarojen riittävyydessä on siirtyminen tuntikehykseen. Tuntikehys määrittää koulutuskuntayhtymätasolla läsnäolevasta opiskelijamäärästä laskien tutkinnonosakohtaisen tuntimäärän, mikä ryhmän opetukseen on käytettävissä. Opintosuorituspistettä on käytetty tutkinnon osan laajuuden määrittelyssä, kun tutkinto on voitava suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa vuodessa. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tehostamiseen vaikuttaa oppilaitoksessa jo käytetty tuntimäärä. Tutkintokohtaista tutkinnonosan tunteja varattaessa perustutkinnon opettajat määrittelevät kouluopetuksen ja työssäoppimisen tuntimäärän opiskelijaa kohti. Hyvinä aikoina työelämässä olevaa opiskelijaa etäisyyksistä ja matka-ajoista riippumatta ohjattiin 90 minuuttia viikossa työpaikalla. Kun opettajan työtapoja on tehostettu, ohjaus on tällä hetkellä 48 minuuttia. Käytetty aika sisältää kaiken tarvittavan, opiskelijan työssäoppimispaikan hankinnasta sopimuksien laatimiseen ja lopulta näytön kirjaamiseen opiskelijahallintojärjestelmään. Tämä on kuvattu tehtävässä 5.4. Yhteensä yhdelle opiskelijalle on varattu maksimissan aikaa työssäoppimisen ohjaukseen 19,2 tuntia. Varsinaiseen oppimisen ja osaamisen ohjaukseen jää murto-osa varatusta ajasta. Liian paljon opettaja käyttää aikaa sopimuksiin, suunnitelmiin, palautteiden keräämiseen sekä paperisina

8 17. maaliskuuta 2017 / 7 että sähköisinä, työssäoppimisen suunnitelmien valvontailmoitusten tekemiseen ja ajopäiväkirjojen tekoon. Tehtävässä on tuotettu kaikille 1. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille ammattiosaamisen näyttösuunnitelma- ja arviointilomakkeet, samoin tutkintoperusteisen aikuisryhmän näyttötutkintotilaisuuksien suunnitelma ja arviointilomakkeet. Lomakkeet ovat työpaketin prosessiteollisuuden perustutkinnon osaamisalojen testaamat ja ne on otettu käyttöön. Lomakkeiden avulla tehostetaan sekä opiskelijan, tutkinnonsuorittajan että opettajan työtä. Lomakkeille on esitetty sähköistä arkistointia opiskelijahallintojärjestelmään Lisää liite -toiminnolla. Asian päättää ohjelmiston toimittaja. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista voidaan tehostaa myös ammatillisen koulutuksen reformissa esitetyllä Koulutussopimuksella. Opettaja lienee henkilö, joka juoksee koulutussopimukset kokoon. Koulutussopimuksen toteutuminen työelämässä ei ole helpoimpia reformin asioita. 6. Kartoitus, mitä opitaan työssäoppimalla ja mitä oppilaitoksissa Aloittavissa suurhankkeissa työnantaja harkitsee työssä tarvittavan koulutuksen. Yrityksen toimiessa lähellä koulutuksenjärjestäjiä ja esim. prosessiteollisuuden tutkintojen ollessa arvioitavina, ratkaisuvaihtoehdot ovat riittävät. Vakiintuneen toiminnan yrityksissä ja toiminnan laajetessa samat ratkaisuvaihtoehdot ovat arvioitavina. Joko vanhat työntekijät siirtyvät uusien prosessien hoitajiksi tutkintoon johtavin jatkokoulutuksin ja uusille tarjotaan perustutkintoja tai kaikille järjestetään jatkokoulutusta ja uudet työntekijät valitaan kaikista koulutettavista. Molemmat mallit ovat käytössä jo nyt. Oppilaitoksessa yhteiskunta on edellyttänyt tähän asti kasvatuksen ja elinikäisen oppimisen periaatteiden oppimista ja osaamisen osoittamista. Tutkintojen perusteiden henki on sisäänkirjoitettu pakollisten aineiden oppimiseen oppilaitoksessa. Ne sisältävät ehdottoman, kaikilla tutkinnon osaamisaloilla osattavan yhteisen asian. Valinnaisuus suuntaa opiskelijaa ja tutkinnon suorittajaa yrityksen spesifiseen asiaosaamiseen.

9 17. maaliskuuta 2017 / 8 Mitä enemmän alalla opittavaa siirretään työelämässä tapahtuvaksi, samassa määrin yrityksessä tarvittaisiin opettajia sitä opettamaan. Millä ajalla se yrityksessä tapahtuu, on ratkaistava. Oppisopimussanana ei ratkaise opettamisen, oppimis eikä osaamisen ongelmaa modernissa digitaalisessa tehtaassa. 7. Työvoiman Rekrytointi- ja täsmäkoulutusmalli yritysten tarpeisiin Ammatillisella toisella asteella täsmäkoulutus on yhteiskunnan määrittelemänä rahoitusratkaisuun perustuva. Tutkintoon johtava koulutus on tähän asti ollut päätavoite, nyt esitetään tutkintokohtaisten osien suorittamista oppijan haluamalla tavalla. Tutkintojen perusteet rajoittavat sitä määrällisesti ja koulutusasteittain. Aikuiskoulutuksessa tutkintoon liitettävät muut koulutukset asiakirjapapereineen hyväksyy alan tutkintotoimikunta. 8. Päivitetty prosessiteollisuuden perustutkinnon valmistavan koulutuksen- ja tutkintotilaisuuksien suunnitelma Koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien suunnitelmia on päivitetty päivitysten jälkeen. Perusteiden muututtua kaksikin kertaa kahden vuoden aikana on ollut haastavaa. Opiskelijahallintojärjestelmän versio on jopa neljän vuoden takaa. Ensisijainen tarve on ollut saada sähköinen versio opiskelijahallintojärjestelmään ja pitää muuttuva valmistavan koulutuksen suunnitelma kevyenä versiona. Tämänhetkinen tuntikehykseen perustuva toteuttamissuunnitelmakin on muuttunut viimeisen kuukauden aikana jo neljä kertaa. Kun tuntimäärä muuttuu, aihealueita jää pois tai niitä yhdistetään toiseen lähialueeseen. Opettajan vaihtuessa poisjäävän aiheen painotus vaihtuu minivaatimukseksi, koska perusteita on noudatettava. Tutkintotilaisuuksien suunnitelmat ja -arviointilomakkeet on ajantasaistettu ja käytössä kahdeksallatoista tutkinnonsuorittajalla. Ne ovat myös perustutkintoa järjestävillä työpakettiin osallistuneilla opettajilla testattuja ja käytettäviä.