5.2 Prosessitekniikan ja kemian alojen tausta-aineistoselvitys ja yhteistoimintamalli

Transkriptio

1 17. maaliskuu 2017/ 1 Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 5.2 Prosessitekniikan ja kemian alojen tausta-aineistoselvitys ja yhteistoimintamalli Tellervo Rouvinen A ja Antti Pöyry B A Ammattiopisto Lappia, Tekniikan ala, Paasi, Tietokatu 2, Kemi, tellervo.rouvinen(at)lappia.fi B Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka, Kotkantie 2, Oulu, antti.poyry(at)osao.fi Prosessitekniikan ja kemian alojen tausta-aineistoselvitys ja yhteistoimintamalli, jonka tekijät ovat Tellervo Rouvinen ja Antti Pöyry, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

2 Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. huhtikuuta 2017 / 1 This work is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 International License. 5.2 Prosessitekniikan ja kemian alojen tausta-aineistoselvitys ja yhteistoimintamalli 1. Tehtävän kuvaus ja tavoite Oppilaitosverkoston ja alan yritysten osaamis- ja resurssiselvityksen sekä oppimisympäristöjen kehittämisen osalta selvitystyötä on jo vähäisessä määrin aloitettu prosessitekniikan osalta. Kemian osaamisalueessa oppilaitosverkoston sekä yritysten osaamis- ja resurssiselvitystä ei ole vielä toteutettu. Tehtävässä suoritetaan lakisääteisten ja vakiintuneiden korttikoulutusten kartoitus valikoiduissa toimipaikoissa. Opiskelijamäärien pitäminen määritellyillä tasoilla, toisen asteen koulutusreformi, yhteistoimintaneuvottelut, toimipaikkojen muutot ja yhdistymiset, opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa tapahtuvat muutokset ovat tuoneet tarkasteluun turbulenssin, jossa tiedot muuttuvat päivienkin aikajanalla. Esitettävät numerot eivät päde enää esim. raportin kirjoitusvaiheessa. Tiedot vanhentuvat reformien ja uudistusten mukaan. Esim. ammatillisesta koulutuksesta työllistyneet opiskelijat eivät ole vertailukelpoisia nyt ja kahden vuoden päästä valmistuvien lukumääriin osaamisalamuutoksista johtuen. Tilastotietojen valossa yleistäen voidaan yli kolme vuotta vanhoista, tilastoista nähdä, että Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Meri-Lapin alueella ammatillisen toisen asteen nuoret harvoin siirtyvät työskentelemään kauas maakuntansa/alueensa ulkopuolelle. Huolestuttavin näkymä on se, että alle 30-vuotiaiden työttömyys kasvaa Pohjois-Suomessa nuorisoikäluokkien myös kasvaessa. Koulutuksen ennakoinnissa pitäisi siis kiinnittää huomiota koulutuspaikkojen lisäämiseen nuorisoikäluokkien kasvaessa syrjäytymistä

3 15.huhtikuuta 2017 / 2 ehkäisten. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on suosinut tavoitteiden alapuolelle jääneitä koulutuksen järjestäjiä. Tehtävän 5.2 tuotoksena on syntynyt kuvan mukainen tarkastelu. Tehtävässä on tarkasteltu 8 teemaa ja selvitetty 38 polkua.

4 15.huhtikuuta 2017 / 3 Kuva Prosessitekniikan ja kemian alojen tausta-aineisto ja yhteistoimintamalli Kuvissa on esitetty Oulun seudun ammattiopistosta, Keski-Pohjanmaan ammattiopistosta ja Ammattiopisto Lappiasta Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan alalta perustutkinnon peruskoulutuksena suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014.

5 15.huhtikuuta 2017 / 4 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka OSAO perustutkinto, peruskoulutus, N = 169 Uusimaa 4 % Pirkanmaa 1 % 4 % Lappi 3 % Pohjois-Pohjanmaa 88 % Pohjois-Pohjanmaa Lappi Uusimaa Pirkanmaa Kuva Oulun seudun ammattiopiston perustutkinnon työllistymismaakunta vuonna Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka K-Pohjanmaan ammattiopisto pt, peruskoulutus, N = 95 Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitilasto 2014 Pohjanmaa 10 % 7 % Pohjois-Pohjanmaa 3 % Etelä-Pohjanmaa 1 % Keski-Pohjanmaa 79 % Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Kuva Keski-Pohjanmaan ammattiopiston perustutkinnon työllistymismaakunta 2014.

6 15.huhtikuuta 2017 / 5 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka LAPPIA perustutkinto, peruskoulutus, N = 74 Uusimaa 4 % Satakunta 1 % Pirkanmaa 1 % Pohjois-Pohjanmaa 7 % Lappi 87 % Pohjois-Pohjanmaa Lappi Uusimaa Satakunta Pirkanmaa Kuva Ammattiopisto Lappian perustutkinnon työllistymismaakunta vuonna Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka Koko maa yhteensä, perustutkinto, pk, N=2750 Pohjois-Pohjanmaa; 227 Keski-Pohjanmaa; 82 Pohjanmaa; 123 Lappi; 116 Keski-Suomi; 135 ; 1664 Pirkanmaa; 220 Kymenlaakso; 71 Etelä-Karjala; 28 Pohjois-Karjala; 84 Kuva Koko maan perustutkinnon työllistymismaakunta vuonna 2014 lukumäärin.

7 15.huhtikuuta 2017 / 6 Kuvissa on esitetty Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutuksen ja AEL Ammattien edistämislaitoksen Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan alan ammattitutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus, ammattitutkinto, N = 56 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntiti Uusimaa 5 % Varsinais-Suomi Satakunta Etelä-Karjala 4 % Pohjois-Karjala 21 % Keski-Pohjanmaa 66 % Kuva Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutuksen Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan alan ammattitutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014.

8 15.huhtikuuta 2017 / 7 Toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Prosessi- kemian ja materiaalitekniikka AEL Ammattienedistämislaitos, ammattitutkinto, N = 113 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitila Keski-Suomi 3 % Pohjois-Pohjanmaa 3 % Pohjanmaa 4 % Lappi 5 % Uusimaa 4 % Varsinais-Suomi 3 % Satakunta 14 % Pohjois-Karjala 6 % Pohjois-Savo Pirkanmaa 4 % Päijät-Häme 3 % Etelä-Savo 23 % Kymenlaakso 16 % Etelä-Karjala 1 Kuva AEL Ammattien edistämislaitoksen Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikan alan ammattitutkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Kuvissa on esitetty vertailutietoina tarkastelluissa oppilaitoksissa Lähihoitajan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen sekä pohjoisista koulutuksen järjestäjistä parhain Lapin ammattiopisto. Työllistymistä voi verrata saman koulutuksen järjestäjän prosessitekniikan ja kemian alan työllistyneihin kuvissa Tutkinnon suorittaneiden ja työllistyneiden ennakoinnissa on erittäin merkittävä ero. On huomattava, että tarkastelujaksolla valmistuneiden ja työllistyneiden lähihoitajien työllistymis-% on vaihdellut 58% - 70%.

9 15.huhtikuuta 2017 / 8 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna OSAO: Lähihoitaja, pt, pk, N=938 Päätoimiset opiskelijat 9 % 8 % opiskelijat 1 13 % 58 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva OSAOn lähihoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna LAPPIA: Lähihoitaja, pt, pk, N=304 7 % Päätoimiset opiskelijat 8 % opiskelijat 10 % 17 % 58 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva LAPPIAn lähihoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

10 15.huhtikuuta 2017 / 9 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna LAPIN AMMATTIOPISTO: Lähihoitaja, pt, pk, N=378 5 % Päätoimiset opiskelijat 4 % opiskelijat 14 % 7 % 70 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva LAPIN AMMATTIOPISTON lähihoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna KPEDU: Lähihoitaja, pt, pk, N=407 8 % Päätoimiset opiskelijat 8 % opiskelijat 17 % 7 % 60 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDUN lähihoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

11 15.huhtikuuta 2017 / 10 Kuvissa on esitetty oppilaitoksittain ja kuvassa koko maan tiedot prosessiteollisuuden perustutkinnon peruskoulutuksena suorittaneiden työllistymisestä. Työllistyminen on vaihdellut 28% - 47% oppilaitoksittain. Koko maan keskiarvo oli 42%. Lapin ammattiopiston lähihoitajatutkinnon suorittaneiden työllistyminen oli 70% suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 OSAO: , , prosessinhoitaja, pt, pk, N=91 Päätoimiset opiskelijat 5 % 4 % opiskelijat 10 % 41 % 40 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva OSAOn prosessinhoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

12 15.huhtikuuta 2017 / 11 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 LAPPIA: , , prosessinhoitaja, pt, pk, N=28 Päätoimiset opiskelijat 18 % opiskelijat 0 % 11 % 28 % 43 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva LAPPIAn prosessinhoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 KPEDU: , , prosessinhoitaja, pt, pk, N=40 Päätoimiset opiskelijat 15 % 3 % opiskelijat 3 % 47 % 3 opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDUN prosessinhoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

13 15.huhtikuuta 2017 / 12 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa: , , prosessinhoitaja, pt, pk, N=589 Päätoimiset opiskelijat 9 % opiskelijat 5 % 7 % 4 37 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan prosessinhoitajien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna Kuvissa on esitetty laboratorioalan perustutkinnon Laborantin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen oppilaitoksittain ja koko maassa. Oppilaitoksittain laboranttitutkinnosta työllistyminen vaihteli 30% - 54%. Koko maan työllistymis-% oli 39%.

14 15.huhtikuuta 2017 / 13 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 OSAO: laborantti, pt, pk, N=55 Päätoimiset opiskelijat 24 % 0 % 33 % opiskelijat 14 % 29 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva OSAOn laboranttien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 LAPPIA: laborantti, pt, pk, N=40 Päätoimiset opiskelijat 23 % 10 % 30 % opiskelijat 1 25 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva LAPPIAn laboranttien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

15 15.huhtikuuta 2017 / 14 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 KPEDU: laborantti, pt, pk, N=41 Päätoimiset opiskelijat 14 % 5 % opiskelijat 5 % 54 % 2 opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDU:n laboranttien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa: laborantti, pt, pk, N=737 Päätoimiset opiskelijat 18 % 8 % 39 % opiskelijat 8 % 27 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan laboranttien, pk, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

16 15.huhtikuuta 2017 / 15 Kuvissa on esitetty prosessiteollisuuden perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneiden työllistyminen tutkinnon järjestäjittäin. OSAOlla ei ole ollut silloin tutkinnon suorittaneita. Ammattiopisto Lappiassa on ollut yhteensä 8 tutkinnon suorittajaa, joista ei voi tehdä kuvioita tietosuojasyistä. Kuvassa on esitetty koko maan työllistymis-%, joka oli 19%. Tämän luvun pienuus tuli huomatuksi, mutta sille ei löytynyt selitystä ainakaan PohjoinenKoulutus-verkoston oppilaitoksista. Kuvassa on esitetty laboratorioalan perustutkinnon näyttötutkintona suorittaneiden työllistyminen koko maassa. OSAOlla ei ole ollut silloin tutkinnon suorittajia. suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 AEL Ammattienedistämislaitos, , , prosessinhoitaja, pt, näyttötutkinto, N=53 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäynti Päätoimiset opiskelijat 0 % 13 % opiskelijat 8 % 0 % 79 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva AEL:n prosessinhoitajien, nt, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

17 15.huhtikuuta 2017 / 16 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus, , , prosessinhoitaja, pt, näyttötutkinto, N=129 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkä Päätoimiset opiskelijat 3 % opiskelijat 4 % 15 % 76 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDUn prosessinhoitajien, nt, pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa yhteensä , , prosessinhoitaja, pt, näyttötutkinto, N=358 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitilasto % 19 % opiskelijat 1 % Päätoimiset opiskelijat 0 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan prosessinhoitajien, nt, pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

18 15.huhtikuuta 2017 / 17 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa: laborantti, pt, näyttötutkinto, N=132 Päätoimiset opiskelijat 5 % 5 % opiskelijat 6 % 24 % 60 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan laboranttien, nt, pääasiallinen toiminta vuonna Kuvissa on esitetty koko maan ja AEL Ammattienedistämislaitoksen ja Keski- Pohjanmaan Aikuiskoulutuksen prosessiteollisuuden (= kemianteollisuuden ja paperi- ja selluteollisuuden) ammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen. OSAOlla on tutkinnon suorittaneita ollut 2 henkilöä.

19 15.huhtikuuta 2017 / 18 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa yhteensä , Prosessiteolllisuuden* at, näyttötutkinto, N=244 Päätoimiset opiskelijat 0 % opiskelijat 4 % 35 % 1 % 60 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan AT-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 AEL Ammattienedistämislaitos, , Prosessiteolllisuuden* at, näyttötutkinto, N=68 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitil Päätoimiset opiskelijat 0 % opiskelijat 13 % 0 % 85 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva AEL:n AT-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014

20 15.huhtikuuta 2017 / 19 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus, at , Prosessiteolllisuuden* at, näyttötutkinto, N=57 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäy Päätoimiset opiskelijat 0 % opiskelijat 0 % 96 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDUn AT-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Kuvissa on esitetty koko maan ja Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutuksen prosessiteollisuuden (= kemianteollisuuden ja paperi- ja selluteollisuuden) erikoisammattitutkinnon suorittaneiden työllistyminen. OSAOlla on tutkinnon suorittaneita ollut 6 henkilöä ja AEL Ammattienedistämislaitoksella 5 henkilöä.

21 15.huhtikuuta 2017 / 20 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Koko maa yhteensä , Prosessiteolllisuuden* eat, näyttötutkinto, N=33 Päätoimiset opiskelijat 0 % 21 % opiskelijat 3 % 0 % 76 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Koko maan EAT-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Keski-Pohjanmaan Aikuiskoulutus , Prosessiteolllisuuden* eat, näyttötutkinto, N=10 Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäynti 0 % 100 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva KPEDUn EAT-tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

22 15.huhtikuuta 2017 / 21 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 on esitetty kuvissa Centria ja Oulun ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Centria ammattikorkeakoulu, Ins. (AMK), kemia, N=71 Päätoimiset opiskelijat 3 % opiskelijat 14 % 1 % 14 % 68 % opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Kemian insinöörin pääasiallinen toiminta vuonna 2014.

23 15.huhtikuuta 2017 / 22 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 Oulun ammattikorkeakoulu, Laboratorioanalyytikko (AMK), N=80 Päätoimiset opiskelijat 18 % opiskelijat 16 % 3 % 41 % 2 opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Kuva Laboratorioanalyytikon pääasiallinen toiminta vuonna Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2014 on esitetty kuvissa Centria ja Oulun ammattikorkeakouluttain.

24 15.huhtikuuta 2017 / 23 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 5 % Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2014 Centria ammattikorkeakoulu, Ins. (AMK), kemia, N=58 Hallinto- ja Koulutus tukipalvelutoiminta 0 % 7 % Kaivostoiminta ja louhinta Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 5 % Rakentaminen 3 % Vesihuolto, viemärija jätevesihuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 5 % Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Teollisuus 69 % Kuva Kemian insinöörin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden toimiala vuonna 2014.

25 15.huhtikuuta 2017 / 24 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2014 Oulun ammattikorkeakoulu, Laboratorioanalyytikko (AMK), N=46 Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- jas osiaalipalvelut 1 Kaivostoiminta ja louhinta 10 % Koulutus 8 % Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 8 % Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 23 % Teollisuus 25 % Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 4 % Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuva Laboratorioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden toimiala vuonna Kuvissa on esitetty Centria ja Oulun ammattikorkeakoulujen ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014.

26 15.huhtikuuta 2017 / 25 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014 Centria ammattikorkeakoulu, Ins. (AMK), kemia, N=58 Pohjois-Pohjanmaa 3 % 0 % Uusimaa 14 % Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme 3 % Pirkanmaa 5 % Keski-Pohjanmaa 53 % Etelä-Karjala Keski-Suomi 3 % Etelä-Pohjanmaa 7 % Pohjanmaa 5 % Kuva Kemian insinöörin ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014

27 15.huhtikuuta 2017 / 26 Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna 2014 Oulun ammattikorkeakoulu, Laboratorioanalyytikko (AMK), N=46 Lappi 13 % 0 % Uusimaa 9 % Etelä-Karjala Kainuu 7 % Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 61 % Kuva Laboratorioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymismaakunta vuonna Kuvien ja johtopäätöksenä nähdään, että Oulusta on työllistytty paremmin, 61%, omaan maakuntaan kuin Kokkolasta, 53%. Lähimaakuntien työllistymisen jälkeen Uusimaa on työllistänyt muutamia.

28 15.huhtikuuta 2017 / 27 Kuvissa on yhteenvetona esitetty toisen asteen ammatillisista tutkinnoista vv ja ammattikorkeakoulututkinnoista vv vuonna 2014 työllistyneet. suorittaneista työllistyneet vuonna , , Prosessinhoitaja, pt, pk Laborantti, pt, pk Lähihoitaja, pt, pk Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitilas 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 28% 30% 33% 39% 41% 42% 47% 54% 70% 76% Kuva Yhteenveto toisen asteen tutkinnoista työllistyneistä vuonna Meri-Lapin alueella on työllistyminen ollut vähäisempää maan keskiarvoon verrattuna. KPEDUn laborantit ja prosessinhoitajat ovat työllistyneet maan keskiarvoa paremmin. KPEDUn aikuiskoulutuksesta näyttötutkintona suorittaneet ovat työllistyneet hyvin.

29 15.huhtikuuta 2017 / 28 80% suorittaneista työllistyneet vuonna , , Prosessinhoitaja, pt, näyttötutkinto Laborantti, pt, näyttötutkinto Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014 ja Työssäkäyntitilasto 76% 70% 60% 60% 50% 40% 30% 33% 20% 19% 10% 0% Kuva Prosessinhoitajan pt, nt, suorittaneiden työllisyys vuonna Näyttötutkintoina laborantin ja prosessinhoitaja-tutkintoja suorittavat työllistyvät hyvin vaihtelevasti jo pienessäkin aineistossa.

30 15.huhtikuuta 2017 / % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% suorittaneista työllistyneet vuonna , Prosessiteolllisuuden* at, näyttötutkinto Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014, Työssäkäyntitilasto 2014 ja Antti Pöyry 60% Koko Maa, prosessiteollisuus*, at, näyttötutkinto 85% AEL Ammattienedistämislaitos, prosessiteollisuus*, at, näyttötutkinto 96% KPEDU Aikuiskoulutus, prosessiteollisuus*, at, näyttötutkinto Kuva Prosessiteollisuuden* AT:n suorittaneiden työllisyys vuonna % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% suorittaneista työllistyneet vuonna , Prosessiteolllisuuden* eat, näyttötutkinto Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014, Työssäkäyntitilasto 2014 ja Antti Pöyry 60% Koko Maa, prosessiteollisuus*, eat, näyttötutkinto 96% KPEDU Aikuiskoulutus, prosessiteollisuus*, eat, näyttötutkinto Kuva Prosessiteollisuuden* EAT:n suorittaneiden työllisyys vuonna 2014.

31 15.huhtikuuta 2017 / % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista työllistyneet vuonna Ins. (AMK), kemia Laboratorioanalyytikko (AMK) Lähde: Tilastokeskus, Tutkintorekisteri 2014, Työssäkäyntitilasto 2014 ja Antti Pöyry 41% Oulun ammattikorkeakoulu, Laboratorioanalyytikko (AMK) 54% 57% Koko Maa, Laboratorioanalyytikko (AMK) Koko Maa, Kemia (AMK) 68% Centria ammattikorkeakoulu, Ins. (AMK), kemia Kuva Kemian insinöörien ja laboratorioanalyytikkojen työllistyminen vuonna Koulutuksen vaikuttavuuden ja työelämän yhteinen etu olisi saavuttaa kaikissa tutkinnoissa vähintään työllistymis-% = 60%. Osaamisen mittarina käytetään yleisesti tyydyttävän alarajaa, joka on 60%. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen tavoitteena on taata jokaiselle ikäluokalle koulutuspolku joko lukioon tai ammattiseen perustutkintoon eikä koulutuksen ulkopuolelle jäisi ketään. Nyt esitetyt tulokset antavat pohdintamahdollisuuden, mikä on moraalisesti ja eettisesti oikein vähenevien resurssien pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Tuloksista voitaisiin päätellä, että kaikilla koulutuksen asteilla töitä ei ole tyydyttävästi tarjolla vastavalmistuneille? Ei aikuisten ammatti- eikä erikoisammattitutkinnotkaan ole varmasti taanneet työllistymistä tutkinnon suorittajille. Jos tutkinnon jälkeen on kepin ja porkkanan voimalla välttämätöntä jatkaa opiskelua toiseen, kolmanteen tutkintoon, kuinka moneen eri tutkintoon pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla on varaa?

32 15.huhtikuuta 2017 / 31 Koulutusohjelmien sisällöt, painotukset, tilat ja laitteet on kartoitettu. Sen mukaan koulutusohjelmat keskittyvä t paikallisten yritysten koulutustarpeiden opettamiseen ja osaamisen kehittämiseen niin, että oppilaitoksessa opetetaan useimmiten niitä asioita, mitä ei voida useimmilla työpaikoilla oppia työssäoppimisen aikana. Näin toimien opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen voidaan taata. Alan erityispiirteenä on lainsäädännöstä, kemikaaliturvallisuudesta ja työehtosopimuksien määräyksistä johtuen nuorten siirretty työssäoppiminen heidän täytettyään 18 vuotta. Prosessiteollisuuden perustutkintoa on uudistettu eperusteet.opintopolku.fi -sivuston mukaan niin, että voimaan tulleet perusteet päättyivät Tehtävään 5.2 osallistuneet henkilöt ovat myös olleet valmistelemassa voimaan tulleita perusteita, johon on lisätty metallien jalostuksen osaamisala. Työpaketti 5:n vastuullinen vetäjä on myös ollut ammatti- ja erikoisammattitutkintojen uusien perusteiden perustetyöryhmän vetäjä. Perustutkinnon osaamisaloista ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamisaloiksi eivät jääneet enää sahaeikä levyteollisuuden osaamisalat. Toisaalta kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa oleva valimo ala on prosessiteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa omana osaamisalanaan metallin jalostuksen ja muokkauksen ohella. Valimoalalle on kirjoitettu innovatiivinen valujen suunnittelijan/myyjän/ostajan osaaminen, mikä kertoo alan nopeasta muutoksesta markkinoilla. Oamk Oy pohdiskeli osaltaan kemian sekä korttikoulutusten koulutustarjontaansa liitteenä olevassa tehtävän 5.1 raportissa. Raportista käyvät ilmi mm. Pohjois-Suomen kemian koulutusohjelmista muissa ammattikorkeakouluissa ja sisältöjen suhteen pohdintoja koulutusten tarjoamasta osaamisesta. Laitteistojen ja tilojen yhteiskäyttöä mietittiin työryhmänjäsenien lisäksi organisaation sisällä ja ammattikorkeakoulun muuttaessa yliopiston kanssa samalle kampukselle arviolta Lisäksi raportissa arvioitiin koulutuksen riskejä erilaisissa investointikokoluokissa. Korttikoulutusten lakisääteinen kartoitus on käsitelty tässä työryhmässä siten, että esimerkiksi otettu Osaon yhteistyöyritys ja siellä kartoitettu tarpeet Osaon toimesta. Tämä malli on siksi, että Oamkista työllistyy samaan yritykseen valmistuvia ja kemian osalta turvallisuussäännöt/velvoitteet samat. Keskusteltiin työryhmän jäsenien kanssa korttikoulutusmahdollisuuksista oppilaitoksissa. Kerätään korttikoulutukset yhteiselle alustalle. Liitteessä olevassa raportissa kuvaus Oamk:n

33 15.huhtikuuta 2017 / 32 korttikoulutuksista. Korttikoulutuksilla on tärkeä rooli yleisen työturvallisuuden edistämisessä opiskelijoiden harjoittelun ja ammatissa toimimisen edellytyksenä. Kemian osalta turvallisuuskoulutuksissa korostuu kemiallinen työturvallisuus, jota Laboratoriotyöturvallisuuskurssi pitää sisällään. Korttikoulutukset ovat suositeltavia. Tietoja on saatu yrityksiltä suoraan keskustelemalla avainhenkilöiden kanssa sekä keskustelemalla Työturvallisuuskeskuksen ja Suomen pelastusalan keskusjärjestön kanssa koulutusten yhteydessä. Korttikoulutuksia voidaan toteuttaa Oamkin osalta koulun tiloissa tai tarvittaessa isommille ulkopuolisille ryhmille kohteissa. Osallistujamäärät ovat auki ja arvioidaan koulutuksen toimenpidepaikka tapauskohtaisesti. Prosessiteollisuuden yritysten nykytila on suomalaisen vientiteollisuuden osaamista myös Pohjois-Suomessa. Yritykset osaavat vaatia koulutuksen järjestäjiltä osaavaa työvoimaa. Toiminnan hallintajärjestelmät ovat ISO-sertifioituja ja asiakkaat toimivat globaaleilla markkinoilla. Kemian ja metsäteollisuuden osuus ulkomaankaupassa on lähes 50% 90-luvun lopun tapaan teknologiateollisuuden osuuden laskiessa. Alan työtehtävissä tyypillisesti vaadittavia pätevyyksiä on esitetty kuvassa Kuvassa on myös esitetty nykyiset verkoston kouluttajat ja erityiskouluttajat. Pohjois-Suomessa on tarpeita muutamille paikallisille kouluttajille eteläsuomalaisten kouluttajien sijaan. Verkoston osaamisen kehittäminen tilojen yhteiskäyttöön asti on paikallisesti järjestetty. Hankkeen loppupäätelmänä on, että esim. Oulun malli antaa Allianssisopimuksella täydet toimintamahdollisuudet. Vatuloinnin ja jappamisen sijaan oululaisesta Allianssisopimuksesta voidaan edetä sopimusjuridiikan keinoin käytännön toteutukseen. Kiinteistöjen käytöstä sopimukset tekee omistaja ja työnantajat tekevät työsopimukset työntekijöiden kanssa. Työsopimuksia solmittaessa huomioidaan myös työehtosopimusten paikallinen joustavuus. Allianssisopimuksessa on myös määräykset mahdollisista riskeistä. Yhteistyömuotojen lisääntyessä koulutustoiminnallekin tulee laatia SWOT-analyysi ja sen antamin viittein tehdä riskiarviointi. Tälle hankkeelle ei ole julkistettu riskiarviointeja, mutta sellainen olisi tullut tehdä.

34 15.huhtikuuta 2017 / Toteutus Tehtävä 5.2 toteutettiin verkostoitumalla muiden työpakettiin 5 osallistuneiden kanssa. Muissa tehtävissä sivuttiin tämänkin tehtävän aihealueita eri näkökulmista. Tehtävän 5.2 tekemisessä voimavarana nähtiin laaja-alainen osaaminen sekä teoreettisesti että käytännöllisesti. Selvitys- ja kehittämistyötä tehtiin tässä tehtävässä sekä oppilaitoskohtaisesti, valtakunnallisesti perusteiden laadinnassa, oppilaitosyhteistyössä että yritysten edustajien kanssa. Tämän tehtävän tekemisen haasteina nähtiin hankkeen toteutusympäristön ja välineiden puutteet. Opetusvelvollisuustuntien välissä hankkeen tekeminen työpaikalla on haasteellista nuorten kasvatustehtävän ollessa lähes aina läsnä. Opettaja ei voi sulkea työhuoneensa ovea, jos se on työtilojen läheisyydessä. Keskittyminen esim. lainsäädännön vaatimuksiin ja niiden soveltamiseen yritysyhteistyössä oli haastavaa. Myös opettajan normaalit toimistotyövälineet eivät riittäneet esim. hankkeen ideointiin eikä seurantaan. Työnantajan aikaisemmin tarjoamia projektityökaluja ei ollut enää käytettävissä tehtävien visualisointiin. Toimivat sähköiset kokoukset antavat vielä odottaa itseään. Prosessitekniikan koulutusohjelmat ovat uudistuneet tämänkin tehtävän tekijöiden toimesta. Ammatillisella toisella asteella määräykset ja perusteet mahdollistavat koulutustehtävän laajentamisen kemian teknisiin sovelluksiin. Koulutuksen järjestäjän edustajat voivat valmistella paikallisten yritysten kanssa soveltuvaan osaamisalaan oppimissuunnitelmat. Etelä-Suomessa toimiviin alan yrityksiin työssäoppimaan lähtee vuosittain yhden käden sormin opiskelijoita opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan. Prosessitekniikan yritysten tarpeet alan opettajat ja kouluttajat tuntevat laajan työssäoppimisen ja aikuiskoulutuksen kautta. Alaan löyhästi kuuluvat yritykset tarvitsevat osaavaa markkinointia alan koulutuksen tunnetuksi tekemisessä esim. Pohjois- Pohjanmaalla. Alalla on tehty paljon yhteistyötä prosessiteollisuuden tutkintojen tunnetuksi tekemisessä. Tutkintojen perusteet antavat siihen nyt myös enemmän mahdollisuuksia, kun kemiantekniikan osaamisalan määrityksiä on lavennettu. Vaadittava osaaminen ja tutkintojen suorittaminen kapeallakin teollisuuden alalla voidaan suunnitella tutkintojen perusteiden sitä estämättä.