Metallityöt 83. Teknisten alojen perustyöt 83. Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla.

Transkriptio

1 Metallityöt 83 Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työstä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuojainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomakoneen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Erilaisia laikkatyyppejä 5 K H= = E = O A A I F A ED E = A = J = EI K = E = K = D E = A A I A A = F = = E = K = D E = A A D E = = E = 0 E J= JK E 0 E J= F O Hiontatuen maksimietäisyys Laikka oikaistaan ja teroitetaan silloin, kun se on soikea, kun sen pintaan kuluu ura tai laikka tukkeutuu kiinnitarttuneesta metallista tai se tulee pinnaltaan lasimaiseksi ja sen hiomajyvät tylsyvät. Oikaisurissaa painetaan laikkaa vasten ja liikutetaan sivusuunnassa koko laikan paksuuden verran. Varo, ettet lipsauta rissaa laikan ohi ja työnnä käsiäsi laikkaan. Teknisten alojen perustyöt 83

2 138 Putket ja kanavat Sahassa voi olla pyörivä tai edestakaisin liikkuva terä. Opettele käyttämään myös tällaisia sahoja, koska niitä käytetään työelämässä. Putkileikkuri on hyvä putkenkatkaisulaite. Leikkurilla katkaistaessa terä tunkeutuu putkeen eikä lastua muodostu. Katkaistu pää täytyy aina jyrsiä muodostuneen kuroutuman takia. Kun käytät leikkurissa ehjiä ja teräviä teriä, pienennät jyrsinnän tarvetta. Leikkuri laitetaan putkessa olevan katkaisumerkin kohdalle aukko ylöspäin. Terä kiristetään putkeen kiinni ja leikkuri kierretään putken ympäri. Terää kiristetään jälleen kunnosta riippuen ehkä ¼ kierrosta ja leikkuri kierretään putken ympäri. Näin jatketaan loppuun asti. 6 A H K F F = = F K J A A I A A E F EI J= = I JK = F K J A I J= 2 K J E 6 K E HK = J K H K JK = JA H EI A I I A E K HEI I = O I EJA H = = I E JK EHK = = J = = A EL = JF K J A F I E JA A JJA EK F K EI J= O HI E J J= HL EJ= 6 K E HK = J D = = L = J = J = EI K I K H= = 8 = E F K J A I EI A L = K H K = O HI EJ F EI 138 Teknisten alojen perustyöt

3 218 Energialähteet 218 Teknisten alojen perustyöt

4 Kiinteistön lämmitys 231 Öljypolttimen toiminta. Sähkömoottori pyörittää samalla akselilla olevaa puhallinta ja öljypumppua. Magneettiventtiili on auki vain silloin, kun öljyllä on riittävä sumutuspaine. Esilämmityspatruuna lämmittää öljyn, jolloin se sumuttuu paremmin. Suuttimesta öljy lähtee suuttimen pituussuuntaisen akselin ympäri pyörivänä sumukartiona, yleensä onttona kartiona. Palopäässä ilma pyörii toiseen suuntaan kuin öljy ja näin öljy ja ilma sekoittuvat hyvin. Sytytyskärjet sytyttävät seoksen. - HEI JO I = I K = F A JE 8 8! 8 A I EJE= - HEI JO I = I K = F A JE $ 1. Lämminvesikierukka 2. Puhdistusluukku 3. Ylimmäinen turbulenssielin 4. Alimmainen turbulenssielin 5. Poltinluukku ja liekintarkistuslasi 6. Kattilatermostaatti käynnistää ja pysäyttää polttimen. Jos termostaatin osoitus on säädetty arvoon 80 C, se on polttimen pysäytyslämpötila. Kun kattilavesi jäähtyy noin 7 C, poltin käynnistyy. 8 A I EJE= " 8 A I EJE= # Teknisten alojen perustyöt 231

5 Kiinteistön lämmitys O L I = JJE A = = J= JA A J = L = HK I JA JJK 18 A ) K HE F A H ) K HE F A H 2 = EI K J= 8 = H= = L = J= = ) K HE F A H ) K HE I D F = A E ) K HE I D F = A E 7 F JE= K = = I JO L EJO I = K J = JEE = 5 = L K = = I K A J= JA A JJ 0 O L H= A K I A L = EF = F A HEI JO I ) K HE F = K = I A = K J = JEE = = JJE= 2 = = EI E = A I E EJO I 8 = H= L E = = C HA = = JJ HE 5 D A I K I = J= = F JA EE = = F A HK I JK L = EJO I A I E D K A D J= EI A = J JA K JA JJK = JJE= EJO I Yläkuvassa on moderni yhdistelmälämmitys. Teknisten alojen perustyöt 239

6 Kiinteistön lämmitys 251 Varaavassa sähkölämmityksessä lämpö tuotetaan kiinteistössä olevaan varastoon, josta sitä puretaan käyttöön tarpeen mukaan. Massavaraaja Huonekohtainen massavaraaja on kivipatteri, jota lämmitetään halvemmalla yösähköllä. 5 J F A JEI = EEE = EA HH J= HF A A K = = E A O J E EA HJ E = 5 J F A JE 2 O J E EA HJ E = A H= = E A = I I = = I A I EI A L = I D L = I JK I Varaajalämmitys Täysin varaavassa sähkölämmityksessä varaajan vesi lämmitetään vain yösähkön aikana. 8 I O JJ I A E JK I L A JJEEE 8 8 = H= = = A HEI JA J D O L E = K JJ= = J= = 5 D = JJE= 8 = H= = = EJO I F EEHE = J= K I F K F F K = L F = EI K J= = I JE= Kuvassa olevan varaajan vesi lämmitetään erillisen sähkökattilan avulla. Teknisten alojen perustyöt 251

7 274 Lämmön säätö A L A F JE= + ' % #! 5 J O H J & % $ # "! Kuvassa on lämmityksen peruskäyräksi valittu potentiometrillä B numero 0. Kun ulkoilman lämpötila on -20 C, on pattereille menevän veden lämpötila 40 C. Talo on ilmeisen hyvin eristetty tai kyseessä on lattialämmitys. Jos säätökäyräksi valitaan käyrä numero 4, ulkoilman lämpötilalla -25 C on menoveden lämpötila 70 C.! 7 F JE= + Lämmönsäätöautomatiikan pelkistetty esitys 274 Teknisten alojen perustyöt

8 Hydrauliikka ja pneumatiikka 291 Avoin hydraulinen järjestelmä Järjestelmässä siirretään ja hallitaan öljyn kulkua. J 5 O E JA HE O I EE 5 K K J= L A JJEEE 2 = E A A H= E JK I L A JJEEE 0 = = I H= J= I F K F F K ) L E A HA I JA J E E J= = L = HI EEE K K E A = A F = E A A = = EI A O JO J I J= A A I E A H E I E K H = = = = K D = = Ylläolevan kuvan avoimen järjestelmän pumppu pyörii moottorin pyörittämänä jatkuvasti täydellä teholla. Tästä aiheutuu turhaa energian kulumista. Vaikka työliike on pysähtynyt, ei kiertopiiri ole sulkeutunut. Hydrauliikan täyden tehon ylläpitämiseksi pumppu pumppaa varoventtiilin kautta öljyä järjestelmän läpi koko ajan. Öljyn on ensin kohdattava riittävä vastus ennekuin pumppu alkaa muodostaa työpainetta. Käytössä tästä muodostuu joka työvaiheessa pieni viive. Teknisten alojen perustyöt 291

9 Hydrauliikka ja pneumatiikka = E E= = A L = F K F K HK 2 = E A = = L = O EE K = J 5 EI F K E A D = = I H= J= I F K F F K 1 K = = L = Kuvassa on sisäpuolinen hammasrataspumppu. O I EI O K I F = E A F K E Kaikki siipipumput siirtävät öljyä roottorin siipien avulla. 4 JJ HE O E K EE K L = I EEF E Teknisten alojen perustyöt 295

10 326 Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähkön tuotosta on kerrottu jo kohdassa Energialähteet. Sähköenergia toimitetaan Suomessa kuluttajille 230/400 V 50 Hz:n kolmivaiheisella vaihtojännitteellä. Sähkö Viereisessä kuvassa on yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotto maakaasun avulla. Alakuvassa tuotetaan vesivoimalla pelkästään sähköä. Allaolevaan kuvaan ei ole piirretty erottimia ja katkaisijoita, joilla muuntamoilta ja sähköasemilta voidaan katkaista linjoihin menevä jännite. Kuvissa on kolme vaihejohdinta (Live Conductor = L) L1, L2 ja L3. 8 A F E J= ; L A I E= = I A EI J K K K J 5 D JK JJ / A A H= = JJ HE ) = L A I EF E J= 6 K H> EE E 1 K F K J E = J= L A H " 8 7 I E E = L EK JJK = F E5 K A 8 = ED A E@ A L E A EJA " 8 8 = ED A EJA! 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E = J= L A H E = F EJK K I L E = A I E # 7 I E 8 " 8! # # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= = = = # " = ED A E@ A L E A EJA 8! ) K A L A H 8 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E=! = = = 8 " 8 ) K A L A H 8 8 = ED A EJA $ " 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E! 8 " 8! 2-2 O L I O J E " 8! 8 326! # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= # = = =! = H A J EI O A J6 7-5! 2-2 E@ D EEE K EJK L = F = D J A = EJK I A = E = = L = = = = I A I I = J= E JO A JJO A HH I J= 4 EL EJ= = JEJ= Teknisten alojen perustyöt