Sisältö. Työsuojelu ja turvallisuus. Materiaaleja Metallipinnoitus Maali metallipinnan suojana 33

Transkriptio

1 Sisältö Työsuojelu ja turvallisuus 1. Työterveyshuolto Laki nuorista työntekijöistä Työturvallisuus 9 2. Henkilökohtaiset suojaimet Suojainten käyttö Henkilönsuojaimet Työilman epäpuhtauksia Hengityksen suojaimet Suodattimet Hiukkassuodattimen toiminta Kaasut Suojajalkineet Käsien suojaimet Putoamissuojaimet, suojavaljaat Sähkön turvallinen käyttö Sähköä kannattaa varoa Sähkön turvallinen käyttö Sähkölaitteiden tulipalot Ihminen ja sähkövirta Sähköisku Onnettomuuksia Valokaari-ilmiö Ensiapu sähkötapaturmassa Työkalujen työturvallisuutta Turvallisuusajattelua 22 5 Työtelineet, tikapuut Työteline Työpukit Nojatikkaat A-tikkaath Henkilönostimet Tavaranostimet 27 Materiaaleja 6. Materiaalit yleisesti Metallien yleisiä ominaisuuksia Rauta Erilaisia teräsjalosteita Karkaisu yleisesti Terästen kauppamuodot Metalleja teräksen seostukseen Valurauta Korroosio Metallipinnoitus Maali metallipinnan suojana Kuparimetallit Kupari Punametalli Messinki Pronssi Kevytmetallit Alumiini Magnesium Kumit ja muovit Kumituotteita Muovit Muita materiaaleja Hiilikuitu Keraamiset materiaalit Komposiitit Voiteluaineet Voiteluöljyt Rasvat Leikkuuöljy Muuta Laakerit Kiilahihna Putket Saumattomat putket Saumalliset putket Rakennusmateriaaleja Puu rakennusmateriaalina Joitakin puutavaran nimikkeitä Maalit Maalin tehtävät Maalauksen standardit Maalin aineosia ja ominaisuuksia Erilaisia maaleja Maalauksen työvaiheita Erilaisia maalausmenetelmiä Siveltimiä ja maalausteloja Välineiden puhdistus 43

2 Kiinnitys ja kannakointi 16. Kiinnitys Mittaus ja vaa itus Poraus ja piikkaus Suorakiinnitystekniikka, naulaimet Ruuvit ja tulpat Putkien kannatus 51 Metallityöt 17. Yleistä SI-mittayksikköjärjestelmä Mittaustarkkuus, mittalaitteen valinta Toleranssi ja toleranssin tarve Mittausvirheet Rullamitta Mittaviivain Työntömitta Mikrometri Mittakello Tulkit Metallityövälineet ja -työt Piirroitus Metallisahat ja sahaus Hionta Penkkihiomakoneen käyttö Kulmahiomakoneet Kulmahiomakoneen käyttö Nauhahiomakone Viilaus Kierteen käyttö ja kierteen muotoja Liitokset Levytyöt Käsisakset Muotorautaleikkuri Levyleikkuri Nakertaja Särmäyspuristin Pyöristyskone Vaotuskone Pistehitsaus, vastushitsaus Pop-niittaus Lastuava työstö Terämateriaaleja Teräkulmat ja -pinnat Poraus Sorvaus yleisesti Kappaleen pinnan karheus Jyrsintä 74 Hitsaus ja juotto Yleistä Hitsausmerkkien tarve Kaasuhitsaus Kaasuhitsauslaitteet toimintakunnossa Työpaineen säätö ja liekin sytytys Myötähitsaus Vastahitsaus Kaasuhitsausvirheet Polttoleikkaus Polttoleikkaustapoja Työturvallisuus Juottaminen MIG/MAG-hitsaus Lyhytkaarihitsaus Kuumakaarihitsaus Hitsauspistoolin etäisyys ja asento Hitsausvirheitä Työturvallisuus TIG-hitsaus Valokaaren sytyttäminen Hitsaus ilman lisäainetta Hitsaus lisäainelangan kanssa Puikkohitsaus, metallikaarihitsaus Hitsauspuikot Hitsausvirheet Plasmaleikkaus Laser-leikkaus Nestekaasua 99 Putket ja kanavat 19. Keskiraskas teräsputki Putkenosat Teräsputken työstäminen Teräsputkien kiinnitys Teräsputken katkaisu Teräsputken jyrsintä Teräsputken kierteitys Teräsputken taipeet Kierreliitoksen tiivistys Putkipihdit ja niiden käyttö Mapress-liitäntätekniikka Työkalut 106

3 22. Kupariputket Erilaisia putkia ja osia CU-putkien katkaisu Kupariputken kuumennus Putken pään laajennus Putken taivutus Kupariputken haaroitus Cu-putken juotokset UNIPIPE komposiittiputki Wirsbo-PEX -putket Patteriputkitus Uponor HTP -kiinteistöv Putkia ja osia Asentaminen Muhviton valurautaviemäri Viettoviemäri Viemäriputken liitin Ilmastointikanavat ja osat Kierresaumattu kanava ja osat 116 Energialähteet 28. Energia, hyvää ja pahaa Energia ja ympäristöhaitat Aurinko, elämän ylläpitäjä Vesivoima Tuuli Vastapainevoimalaitos Kaasuturbiini Ydinvoima Polttokenno 123 Kiinteistön lämmitys 29. Lämmityksen tarve Sään vaikutuksia asumiseen Vesikeskuslämmitys Lattialämmitys Kaukolämmitys Sähkölämmitys Kylmätekniikka Lämpöpumppu Aurinkolämmitys 134 Ilmastointi 30. Ilmanvaihto Huoneilman sisältö 136 Lämmön säätö 31. Lämmönsäätöautomatiikka Säätölaitteiden osat Vesijohto ja viemäri 139 Hydrauliikka ja pneumatiikka 33. Yleistä Hydraulinen tehonsiirto Joitakin hydrauliikan peruskäsitteitä Hydrauliikan etuja ja haittoja Hydraulisen järjestelmän toiminta Avoin hydraulinen järjestelmä Suljettu hydraulinen järjestelmä 143

4 33.7. Pumput Venttiilit Sylinteri Hydrauliset moottorit Suodatin Hydraulinesteen lämpeneminen Paineakku Hydrauliöljysäiliö, putket ja letkut Pneumatiikka Paineilmajärjestelmä Erilaisia kompressoreja Järjestelmän osia Toimilaitteita ja toimimoottoreita Paineilman käyttölaitteita 160 Sähkö ja talotekniikka 34. Sähkötekniikan perusteita Sähkövirta ja atomit Sähkövirta Jännite Teho Työ Resistanssi ja Ohmin laki Sähkön vaikutukset Sähköenergian tuotto ja jakelu Maadoituksen tarkoitus Kiinteistön sähköjärjestelmät Sulakkeet Sähkölaitteiden käyttöolot, tilaluokat Suojaus sähköiskulta Kiinteistön sähköpiirustukset Kiinteistön sähköjohtoja Kodin sähkölaitteet Maallikon ja opastetun henkilön sähkötyöt kiinteistössä 187

5 Työturvallisuus Hengityksen suojaimet Hengityssuojaimella estetään erilaisten epäpuhtauksien sisään hengitystä ja hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita. Hengityssuojaimen valinta on tehtävä huolellisesti. On selvitettävä perusteellisesti kaikki ne haitalliset aineet, jotka hengityssuojainta edellyttävässä tilassa vaikuttavat. Apuna ovat suojainvalmistajien esitteet ja taulukot. Jos valintaan jää epävarmuutta, voidaan neuvoa kysyä turvatarvikeliikkeistä. Suodatinkokonaisuuden kasauksessa voi turvallisuutta maksimoida lisäämällä kokonaisuuteen valkealla väritunnuksella varustetun suodattimen. Se suodattaa bakteerit ja virukset, joita voi olla esimerkiksi viemärikaivoissa tai jätevesipuhdistamoissa. Alakuvassa on eräs tyypillinen työtilanne, jossa suojainta on käytettävä. Kuvassa hiotaan seinän tasoitteen epätasaisuuksia. Hengityssuojain voi rasittaa käyttäjäänsä erittäin paljon. Suojainvalinnassa onkin mietittävä taukoajat, elpymisajat, ja mahdollisuus käyttää moottoroitua puhallinsuojainta. Kertakäyösuojain, hiukkassuojain 2.5. Suodattimet, Scott Health & Safety Oy Hiukkassuodattimet suodattavat hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Kaasunsuodattimet suodattavat kaasuja ja höyryjä. Yhdistetyt suodattimet suojaavat sekä kaasuilta että hiukkasilta. Suodatinvalinnassa selvitetään seuraavia aioista. Onko happea ilmassa riittävästi (20 til-%). Mitä epäpuhtauksia ilmassa esiintyy? Mitkä ovat aineiden haittavaikutukset ihmiselimistöön? Mitkä ovat haitallisten aineiden pitoisuudet hengitysilmassa? Mitkä ovat haitallisten aineiden sallitut enimmäispitoisuusarvot? Suojain asetetaan kasvoille tiivisti ja hihnat kiristetään sopivan tiukalle. Parta voi aiheuttaa vuodon. Opettele hengittämään syvään ja rauhallisesti, jolloin rasitut vähiten ja suojain toimii tehokkaimmin. Suojaimen säilytyspaikan olisi hyvä olla ilmatiivis. Suojain säilytetään viileässä, kuivassa paikassa suojassa auringonvalolta ja öljyltä. Likaantunut kasvo-osa voidaan pestä saippualla ja haalealla vedellä. Suodatinta ei pestä. Puolinaamari Kertakäyttösuojain muotoillaan nenän kohdalta kasvoihin tiiviisti sopivaksi. Suojain suojaa pölyltä ja jotkut mallit myös hajuilta, mutta eivät kaasuilta. Tukkeutuneessa suojaimessa hengittäminen vaikeutuu ja suojain heitetään pois. Hiukkas-puolinaamarissa tukkeutuneen suodatinpatruunan tilalle vaihdetaan uusi. Kokonaamarissa suotimet valitaan käyttöolosuhteiden mukaan. Samanaikaisesti voi olla käytössä hiukkassuodin ja kaasunsuodin. Hengityksen tullessa raskaan tuntuiseksi, vaihdetaan hiukkassuodin. Kaasun hajun alkaessa tuntua, vaihdetaan kaasusuodatin. Jos joutuu käyttämään paineilmaa, on varmistettava, että se on sopivaa hengitettäväksi. Kokonaamarin kuva on vieressä. Yhdistetyt suodattimet pidättävät kaasuja ja höyryjä sekä hiukkasia. Yhdistetyissä suodattimissa ilma kulkee ensin hiukkassuodattimen ja sitten kaasunsuodattimen läpi. Hiukkassuodatin pidättää aerosolimaiset hiukkaset, kuten maalipisarat. Normaaleiden kompressorien tuottama paineilma voi sisältää öljyä ja on sopimatonta hengitettäväksi. Teknisten alojen perustyöt 13

6 Kiinnitys ja kannakointi 45 Kiinnitys ja kannakointi 16. Kiinnitys ja kannakointi on mittaamista, poraamista ja kannakkeiden asennusta. Nykytekniikan avulla voidaan tunnistaa betonin sisällä oleva betonirauta tai sähköjohto, eikä reikää porata siihen kohtaan. Kuva on vieressä Mittaus ja vaa itus Käytössä on tarkka laser-tekniikka. Mittausetäisyys voi olla 150 m ja mittatarkkuus 0,7 mm/10 m (Hilti). Vaa ituksessa rakennuksen varmuudella tunnetun nurkkapisteen korkeusasema siirretään rakennuksen muihin nurkkiin ja näin talo saadaan vaakasuoraan. Vaa ituksen kuva on alla &! - N Kuvassa mitataan lasermiarilla pituua huoneen nurkasta. Miarilla saadaan laskeua myös pinta-aloja Poraus ja piikkaus Rakentajan sähköisissä käsityökaluissa on siirtymää akkukoneisiin. Suuntaus on hyvä, koska siinä vähenee tai jopa poistuu sähkötapaturman vaara. Toisaalta isot ja tehokkaat koneet ovat edelleen 230 V verkkovirtakoneita. Kiviaineeseen porattaessa poran kovapalaterä pyörii ja terän päähän samaan aikaan annetaan pieniä iskuja. Betoniin ilman iskua kovapalaterällä poratessa terä kuumenee, sinistyy ja pehmenee pilalle. Iskuporakoneessa on mekaaninen hammastus iskujen tuottamiseksi. Poravasarassa on pieni paineilmakompressori, jonka tuottama paineilma lyö pienen männän avulla poran terän yläpäähän. Poravasaraa ei tarvitse paljonkaan painaa porauksen aikana. Poravasara on iskuporakonetta huomattavasti tehokkaampi reikien porauksessa. Isommilla koneilla voidaan myös piikata. Piikkauksessa voidaan betoniin tehdä talttamaisen tai kourumaisen terän avulla uraa putkia varten. Piikkausterä ei pyöri. Koneisiin voidaan yhdistää porauspölynimuri, jonka käyttö varsinkin saneerauskohteissa on suotavaa. Isoissa koneissa on myös turvalaite terän jumittumista vastaan. Jos terä jää porauksessa kiinni, turvalaite estää poran vääntämästä poraajan ranteita. Jos poraat reikää kaakelilaattaan, voit laittaa porauksen kohtaan vaikkapa palan maalarinteippiä. Terä pysyy helpommin paikallaan eikä luista sivuun. Lohkeamisen estämiseksi pitää reiän etäisyyden tiilen reunasta olla vähintään tulpan pituus. Poravasaran kuva on alla ja sen vieressä on järeä terä. 2 H= K I I O L O A H= EJE Yläkuvassa on kovapalaterä, jota voidaan käyttää poravasaroissa. Iskuporakoneiden kovapalaterässä on yleensä lieriökanta. Poravasaroiden terän kanta voi olla uriteu, eikä se voi luistaa koneen istukassa pyörimisen aikana. Teknisten alojen perustyöt 45

7 Metallityöt Hionnassa kappaleesta poistetaan ainetta hiomalaikan avulla. Työstä lähtee kipinäsuihku ja asentajalla on oltava ajantasalla oleva tulityökortti. Silmäsuojainten käyttö on ehdoton. Pitempiaikainen käyttö vaatii kuulosuojainten käyttöä ja joissakin tapauksissa myös hengityssuojain on tarpeellinen. Tavallisimpia hiomakoneita ovat penkkihiomakone, nauhahiomakone ja käsihiomakone. Lisäksi on vielä joukko erikoishiomakoneita. Hiomalaikka koostuu pelkistetysti sideaineesta ja kovista hiontajyväsistä. Hiomalaikan jyväsiä yhdistävän sideaineen määrä vaikuttaa laikan kovuuteen. Kovassa laikassa on paljon sideainetta ja hiomajyvät pysyvät kiinni kovallakin hiomapaineella. Kovalla laikalla hiotaan pehmeitä aineita. Laikan kovuus on sopiva silloin, kun hionnassa tylsynyt jyvä irtoaa itsestään, eikä laikka kuitenkaan kulu liian nopeasti. Hiomalaikka pysyy käytössä terävänä. Laikka on karkea. Karkeimman laikan merkintä on numero 10. Työpajoissa käytettävän laikan karkeus on noin 46. Pehmeässä laikassa hiomajyväset irtoavat pienellä hiomapaineella. Pehmeällä laikalla hiotaan kovia aineita. Laikka on hieno. Hienoimman laikan numero on 600. Erilaisia laikkatyyppejä 5 K H= = E = O A A I F A ED E = A = J = EI K = E = K = D E = A A I A A = F = = E = K = D E = A A D E = = E = Laikan merkintöjä Hiomalaikan kyljessä löytyy esimerkiksi laikan halkaisija x paksuus x reiän halkaisija, hioma-aine, karkeus, kovuus, rakenne ja sideaine. Lisäksi siellä on laikan suurin sallittu kehänopeus, m/s. Laikan ostoa voidaan pelkistää ostamalla sen kokoinen laikka, joka mahtuu koneen alkuperäisten suojainten sisään. Käyttötarkoitus ratkaisee sopivan karkeuden ja katkaisulaikan materiaali valitaan sen mukaan, katkaistaanko laikalla kiveä tai metallia. Hiomalaikan hioma-aineet A = alumiinioksidi on yleisin hioma-aine ja sitä käytetään esimerkiksi seos- ja pikaterästen hiontaan. C = piikarbidi on väriltään harmaata tai vihreää. Sillä hiotaan esimerkiksi valurautaa tai kovametallia. D = timantti. Sitä käytetään pääosin kovametallin hiontaan Penkkihiomakoneen käyttö Yleensä penkkihiomakoneen toisen pään laikka on karkea ja toisen hieno. Eron näkee silmällä tarkastelemalla. Hiontaan käytetään laikan ulkokehää, mutta myös sen reuna on käytettävissä. Kulunut, urittunut laikka oikaistaan timanttikärkisellä kunnostuspuikolla tai teroitinkehrällä. Hiomalaikan ja hiomatuen välinen rako ei saa olla suurempi kuin 2 mm, eikä laikan suojaimia saa irrottaa! Rouhintahionnassa kappaletta painetaan laikkaa vasten voimakkaammin kuin silityshionnassa. Poran terien hionnassa, teroituksessa terä ei saa kuumentua liikaa, koska se pehmenee. Hiomakoneen lähellä on yleensä vesiastia hiottavan kappaleen jäähdytystä varten. 0 E J= JK E 0 E J= F O Vieressä on penkkihiomakone ja yläkuvassa hiontatuen maksimietäisyys. Hiomakoneen käyö Teknisten alojen perustyöt 59

8 Putket ja kanavat Teräsputken jyrsintä Putken pää jyrsitään aina leikkurin jäljiltä. Vain kuroutuma jyrsitään pois, koska se aiheuttaa vedelle ylimääräisiä virtausvastuksia. Jyrsintä painetaan kehon avulla putkeen kahvasta samanaikaisesti kiertäen. Jyrsimessä on räikkävarsi työtä helpottamassa. Kuvat ovat alla. Yläkuvissa on yksiteräinen putkileikkuri ja sen käyö Teräsputken kierteitys Kaksivartinen kiinteä putkikierresorkka Tässä putkikierresorkassa yhdessä kojeessa on kolme eri kierrekokoa: 3/8-1/2-3/4 tai 1/2-3/4-1. Kierrekoje laitetaan putkeen siinä oleva ohjainreikä edellä. Aloituksessa kojetta painetaan kämmenellä ja keholla varresta samalla kiertäen. Laitteen alkaessa vetää, käännetään molemmilla käsillä varsista. Putkikierteen pituus on kierreterien leveys. Kun kierteitys on valmis, kierresorkka pyöräytetään varresta aukipäin pyörimään. Varo pyörivää kierresorkkaa. Kierteityksessä käytetään öljyä. Kuva on vieressä. Yksivartisessa räikällisessä putkikierresorkkassa on jokaista kierrekokoa varten oma vaihdettava kierrepäänsä. Kun kojeen kierrepää vetää varresta kääntäen, painaen, kierre tehdään valmiiksi. Kojeen räikän ansiosta vartta ei tarvitse kiertää ympäri. Kierrepituus on terien leveyden mitta. Käytä öljyä kierteitykseen, muuten kierteen harjat saattavat murtua. Vieressä on iso sähköinen putkenkierteityskone. Koneilla tehdään putken katkaisu, jyrsintä ja kierteitys. Öljyä käytetään vain kierteitykseen. Putki kiristetään istukkaan ja työkalut valitaan toimintaan yksi kerrallaan. Kierteityksen alussa työkalukelkkaa syötetään putken päähän, kunnes koje alkaa vetää itse teräpakkaa putkeen. Varo jäämästä kiinni pyörivään putkeen. On myös olemassa sähkökäyöisiä käsikierresorkkia. Laite on periaaeessa kulmahiomakone, jonka laikan tilalle laitetaan kierteityspää. Jotkut koneet vaativat 16 A sulakekoon, joka löytyy pienkiinteistössä esimerkiksi pesukoneiden pistorasiasta. Teknisten alojen perustyöt 103

9 Hydrauliikka ja pneumatiikka 149 Hammaspyörämoottorit ovat pieniä, yksinkertaisia ja taloudellisia. Moottorit voivat pyöriä kumpaan suuntaan tahansa. Moottoreissakin on ulkopuolisia hammaspyörämoottoreita sekä sisäpuolisia hammaspyörämoottoreita. Ulkopuolinen hammaspyörämoottori on kopio ulkopuolisesta hammaspyöräpumpusta. Pumpun kotelossa on kaksi hammaspyörää, jotka ovat hammaskosketuksessa toistensa kanssa. Pumppuun virtaava paineöljy pakottaa rattaiden hampaat poispäin tuloaukosta, öljy pakottaa rattaat pyörimään. Toiseen rattaaseen yhdistetty akseli pyörittää haluttua laitetta. Öljy poistuu moottorista pienipaineisena säiliöön tai pumppuun. Kuva on edellisellä sivulla. Siipimoottori, lamellimoottori on allaolevassa kuvassa. Sisääntuleva paineöljy työntää siipiä edellään, pyörittää roottoria ja sen akselia. Siiven pinta-ala on sen leveys kerrottuna mitalla A tai B. Koska mitta B on mittaa A suurempi, siiven B pinta-ala on myös suurempi. Siipeen B vaikuttaa suurempi voima ja siksi roottori pyörii kuvan osoittamaan suuntaan. 2 = E A O I EI O K I ) * 4 JJ HE O K K EE K L = I EEF E Hydraulinen mäntämoottori on allaolevassa kuvassa. Moottori toimii siten, että paineöljy työntää mäntää viistoa levyä vasten. Levyn kalteva pintaa luistaa alta pois, pyörähtää hieman, ja näin saadaan aikaan pyörivä liike. 2 O HEL A L O A D K I A EJ= J O I E EJ 5 K H= = I E= = E J JJ HE Teknisten alojen perustyöt 149

10 Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähkön tuotosta on kerrottu jo kohdassa Energialähteet. Sähköenergia toimitetaan Suomessa pienkuluttajille 230/400 V 50 Hz kolmivaiheisella vaihtojännitteellä. Teollisuuteen sähkö toimitetaan 20 kv tai 110 kv jännitteellä. Sähkön jakelussa käytetään suuria siirtojännitteitä pienentämään sähkön siirtohäviöitä. Käytettävät jännitteen suuruudet ovat yleensä 20 kilovoltista (kv) 400 kilovolttiin. 1 kv = 1000 V. Sähkö 2 EA EI EJA 7 # ` 8 ) + 8, + 2 EA EJA 7 ` 8 ) + # 8, + 5 K K H EJA 7 8 ) + # 8, + Viereisessä kuvassa on yhdistey sähkön ja kaukolämmön tuoo maakaasun avulla. Alakuvassa tuotetaan sähköä vesivoimalla. Allaolevaan kuvaan ei ole piirrey eroimia ja katkaisijoita, joilla muuntamoilta ja sähköasemilta voidaan katkaista linjoihin menevä jännite. Kuvissa on kolme vaihejohdinta (Live Conductor = L) L1, L2 ja L3. 8 A F E J= ; L A I E= = I A EI J K K K J 5 D JK JJ / A A H= = JJ HE ) = L A I EF E J= 6 K H> EE E 1 K F K J E = J= L A H " 8 7 I E E = L EK JJK = F E5 K A 8 = ED A E@ A L E A EJA " 8 8 = ED A EJA! 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E = J= L A H E = F EJK K I L E = A I E # 7 I E 8 " 8! # # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= = = = # " = ED A E@ A L E A EJA 8! ) K A L A H 8 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E=! = = = 8 " 8 ) K A L A H 8 8 = ED A EJA $ " 8 L = E K JJ= = = = = E J= D = I = L = ED A A L E! 8 " 8! 2-2 O L I O J E " 8! 8 164! # 8 = H A J EI O O I D JE EA I EL K E= # = = =! = H A J EI O A J6 7-5! 2-2 E@ D EEE K EJK L = F = D J A = EJK I A = E = = L = = = = I A I I = J= E JO A JJO A HH I J= 4 EL EJ= = JEJ= Teknisten alojen perustyöt