Talotekniikan perusteiden työsaliharjoitukset

Transkriptio

1 Talotekniikan perusteiden työsaliharjoitukset 1 1

2 2 Vinkkejä opetukseen ja työsalin tilankäyttöön Opetuksessa lähdetään etenemään siitä perusopetuksesta, joka on jo saatu, Talotekniikan perusteet 1-kirjan pohjalta. Opetus etenee kertauksien, tehtävien ja asennusharjoitusten avulla. Opiskelussa pyritään hyödyntämään oppilaalla jo olevia tietoja ja taitoja. Tehtävissä on myös kysymyksiä, joiden vastaukset on etsittävä esimerkiksi Oraksen luetteloista. Tämän tarkoituksena on opettaa uuden tiedon löytämistä. Tarkoitukseni on ollut tehdä oppilaille isompia, pitempikestoisia opetuskokonaisuuksia. Tällä tavalla olen pyrkinyt helpottamaan opettajan työtä. Oppilaalla tulisi olla ajoittain lievää kiirettä, eikä opettajalla aina jatkuva kiire. Kun oppilaalla on työkokonaisuus, joka kestää useampia työpäiviä, opettaja pystyy paremmin paneutumaan seurantaan ja neuvomiseen. Toisen luokan työsaliopetuksessa opettajan roolin on mielestäni muututtava opettajasta työnjohtajaksi. Kun työelämässä joudutaan hallitsemaan suurempia työkokonaisuuksia, on sen opettelu hyvä aloittaa koulussa, juuri toisella luokalla. Monisteen kaikkia asennusharjoituksia ei ole mahdollista tehdä ajan tai tilojen puutteen takia. Sieltä valitaan tehtäviksi parhaiten sopivat työt. Kaikki teoriatehtävät kannattaisi kuitenkin teetättää. Kopioissa voidaan säästää siten, että työt ja tehtävät annetaan oppilaille muovitaskuissa, jolloin useampi oppilas käyttää samoja papereita. Tehtäviä voidaan kysellä myös suullisesti. Asennustilojen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava myös niiden valvonnan helppous. Joukossa näyttää joskus olevan joitakin seurallisia yksilöitä, jotka mielellään kokoontuvat jonkun asennustilan nurkkaan viettämään siestaa. Asennustilojen tulisi olla riittävän avoimia seurannan ja myös tapaturmavaarojen vuoksi. Ajan ja materiaalin seurannan vuoksi voisi kaksi samantasoista oppilasta toimia työparina. Työkohteiden asennusaikoja voisi seurata ja jos niissä on suuria poikkeamia, + tai -, voisi asiaa selvittää. Työn ja työkohteen siisteyden tulee vaikuttaa arvosteluun ja se onkin oppilaille selvitettävä. Tehtävistä asennuksista tehdään myös osaluettelo käyttäen apuna yleisluetteloa. Työn valmistumisen jälkeen todetaan osaluettelon paikkansapitävyys. Harjoitusmateriaali maksaa ja sen säästäminen onkin eräs tavoite, joka on kerrottava oppilaille. Teräsputkia ja kupariputkia voidaan jonkin verran jatkaa ja käyttää uudelleen. Muoviputkien kohdalla voisi toimia seuraavasti: Jos oppilaita on 16, tulee asennuspareja 8 kappaletta. Ensimmäinen pari, joka tekee minkä tahansa muoviputkituksen, asentaa sen verran ylipitkät putket, että kun jokainen asennuspari asentaessaan samoja putkia uudelleen katkoo putkien päistä liittimet pois, viimeisellekin parille on putkissariittävästi pituutta. Hukkapätkiä voidaan käyttää ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden harjoitustöissä. Pentti Harju Keväällä 2005

3 Sisällys 3 Suojaimet 4 Sähkökäsityökoneiden opetus 8 Kiinnitys ja kannakointi 17 Mittaaminen 34 Metallitöitä 43 Ohutlevytöitä 58 Hitsausharjoituksia 71 Kaasuhitsaus 71 Polttoleikkaus 81 Pehmytjuotto 84 Mig-hitsaus 85 Tig-hitsaus 89 Puikkohitsaus 94 Putket 104 Teräsputket 105 Takoteräsosat 128 Mapress-liitäntä 131 Kupariputket 134 Komposiittiputki 177 Patteriasennus 180 Wirsbo-Pex 188 HTP-sisäviemärijärjestelmä 200 Muhviton SMU-valurautaviemäri 212 PEH-viemäri 219 Eristys 224 IV-kanavat 231 Kalustus 240

4 4 Suojaimet Suojainten avulla pyritään suojaamaan työntekijää työn haitoilta ja vaaroilta. Ensisijaisesti pyritään poistamaan työn haitta- ja vaaratekijät. Jos tämä ei ole mahdollista, vaaratekijät minimoidaan ja suojaimia käytetään tarpeen mukaan. Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä (1407/1993) edellyttää, että suojaimet hankitaan työpaikalla tehtävän arvioinnin perusteella. Arvioinnissa huomioidaan työpaikan olosuhteet ja vaaratekijät sekä ergonomian vaatimukset. Ongelma-alueet on jaettu kolmeen ryhmään: fysikaaliset vaarat, esimerkiksi melu, kemialliset vaarat, kaasut ja biologisten tekijöiden aiheuttamat vaarat, esimerkiksi virukset. Suojainten käytöstä voi aiheutua vaaroja Kuulonsuojainten käyttö voi estää varoitusäänien kuulemisen. Suojakäsineen kömpelö tartuntaote voi aiheuttaa tapaturmia. Silmien suojainten käyttö rajoittaa näkökenttää. Suojain voi myös aiheuttaa allergiaa. Suojaimessa on oltava käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Käyttöohjeessa on selitettävä käytön lisäksi suojaimen standardien mukaisten merkintöjen tarkoitus. Mikäli työpaikalla käytetään muita kuin valmistajan suosittamia suojainyhdistelmiä, vastuu on työnantajalla. Henkilönsuojain suojaa työntekijää tapaturmalta tai sairastumisen vaaralta työssä. Tavallinen työhaalari ei ole henkilönsuojain mikäli se suojaa vain työntekijän omia vaatteita normaalilta likaantumiselta. Suojakypärä suojaa oikein säädettynä käyttäjänsä päätä putoavien esineiden tai iskujen aiheuttamilta vammoilta. Käytä kypärää oma-aloitteisesti myös silloin, kun joku työskentelee yläpuolellasi tai työskentelet kaivannossa. Kylmässä tilassa työskennellessäsi voit käyttää kypärän alla lämmintä alushuppua. Kypärän hihnat on säädettävä niin, että kypärä on sopivan syvällä päässä. Päälaen ja kypärän väliin on jätettävä tilaa noin 2,5 cm. Jos kypärä on kiinni päälaessa, kohdistuu iskun voima päähän, eikä se vaimene joustaviin hihnoihin. Leukahihna pitää kypärän päässä kaatumisen aikana. Rakennustyömaalla suojakypärä on pakollinen. Työmaalla on vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on tarvittaessa huomauttaa suojainten käytön puutteista. Työkohteessa on tarvittaessa kypärän käyttöpakosta kertova kyltti. Kuulosuojaimen tehtävä on vaimentaa melu vaikeuttamatta kuulemista. Korva sietää vahingoittumatta melua vain tietyn annoksen päivässä. Ammunnassa on kuulon suojaus erittäin tärkeää. Mikäli et kuule normaalia puhetta metrin päästä, melutaso ylittää 85 db, kuulosuojainten käytön rajan. Ensisijaisesti melua vaimennetaan, estetään melun muodostumista ja sen leviämistä. Jäljelle jäänyt melu hoidetaan kuulosuojaimen avulla. Suojain on kuitenkin aina viimeinen vaihtoehto. Silmäsuojain voi olla koko kasvo-osan peittävä läpinäkyvä maski, silmälasimallinen suojain tai jopa käyttäjälleen optisesti oikein hiottu suojainsilmälasi. Se suojaa silmää lentäviltä siruilta (esim. hionta), kemiallisilta aineilta (esim. roiskuvat hapot) ja erilaisilta säteilyiltä (hitsaus, laser).

5 Suojaimet 5 Työturvallisuus, henkilökohtainen työturvallisuus 8 = I = H= A E A L A JL O A EJ 2 = A J= I K J A I I = J= = = 4 A EI EJ= I K EI I = A EI I A EJ= I K = EJJ= J= I K *, = D L EI JA JJK HEEF F K J= I K 4 A EI EJ= I K I I = O J= I K = F K K A E 8 = I = H= A E 2 = A HE J= J= I K O J= I K F K K = A EI I A E A E 8 = D L EI JA JJK F L EJ= I K 8 = D L EI JA JJK F L EJ= I K Käytä ehjiä ja puhtaita haalareita.ulkotöissä haalareiden on oltava myös kyllin lämpimät. Hitsaustöissä haalareiden on kestettävä kipinöitä. Käytä suojalaseja kaikenlaisissa hionta- ja talttaustöissä sekä yleensäkin töissä, joissa voit saada roskia tai siruja silmiisi.

6 6 Suojaimet

7 Suojaimet 7

8 8 Sähkökäsityökoneiden opetus Sähkökäsityökoneet Opetellaan opettajan johdolla porakoneen poran kiinnitys ja poraus puuhun sekä metalliin. Opetellaan iskuporakoneen sekä poravasaran terän kiinnitys ja poraus betoniin. Poravasaraa ei tarvitse painaa paljoakaan porauksen aikana. Voidaan myös kokeilla akkutoimisen poravasaran käyttöä ja akun irrotusta. Akkuporakoneen käytön opettelussa opetellaan terän kiinnitys pikaistukkaan, reiän poraus puuhun ja teräkseen sekä erilaisten ruuvien ruuvaus puuhun ja pois puusta. Käytössä opitaan sopivan ristikärjen sekä oikean momentin valinta ruuvauksessa. Pidä käsisirkkeliä kiinni molemmin käsin sahauksen aikana. Älä poista terän suojaa, se on olennainen turvalaite. Älä laske pyörivää sahaa kädestäsi. Opetellaan terän vaihto ja sahan puhdistusta esimerkiksi paineilman avulla. Muista suojalasit! Sahaa joitakin paloja kurottamatta pitkälle levyn päälle. Ota tukeva sahausasento. Käytä sahausleveyden rajoitinta. Varo terän jumittamisesta johtuvaa takapotkua! Ketjusahojen käytön harjoittelussa työturvallisuus on numero 1. Huomioi polttomoottorisahan käyttö sisällä ja pakokaasut! Älä kurota sahauksessa liian kauas. Ota sahaukseen lievä, tukeva, haara-asento. Varmista sahan käytössä teränvoitelun toiminta, onko voitelu automaattista vai pitääkö terää välillä voidella käsin pumppaamalla. Vältä sahaamista terän kärjellä. Opettele sahan käyttö. Pistosahaa pitää painaa sahattavaa kappaletta vasten kyllin voimakkaasti, mutta sen terää ei saa työntää liian voimakkaasti päin sahattavaa kohtaa. Terä voi katketa ja terän takana oleva tukirulla kuormittuu liikaa. Opettele terän vaihto ja sahan käyttö. Tasohiomakonetta painetaan hiottavaa kappaletta vasten kyllin voimaakkaasti. Opettele hiomanauhan vaihto ja koneen käyttö. Opettele paineilmanaulaimen käyttö ja naulojen lisäys laitteeseen. Naulain on väärin käytettynä hengenvaarallinen. Työturvallisuutta on painotettava. Naulaimella leikkiminen on kiellettyä. Opettele kuumailmapuhaltimen käyttö. Opettele höylän käyttö, eri höyläyssyvyyksien valinta ja terien vaihto. Älä laske käynnissä olevaa laitetta käsistäsi! Käsisirkkelin terä ja kulmahiomakoneen laikka vaihdetaan pistoke irrotettuna seinästä. Yksinkertaiset työt, jopa talttaus vasaran avulla edellyttävät turvatoimia, suojalaseja.

9 Sähkökäsityökoneiden opetus 9 2 H= L = I = H= EI JK = 6 A H K EJK I 6 A H F O HEJO I ) * + 2 H= L = I = H= JA H F ) 2 H= K I EI K = I I = * 2 H= K I + 6 A H EHH JK I J= E EE EJO I

10 10 Sähkökäsityökoneiden opetus L = F = = JA H I I = EA HE = J= O JA J EI K F H= A EI I =

11 Sähkökäsityökoneiden opetus 0 = = I JA JJK = L = E A = EHEI JA JJ L F H= EI JK = 11 L = F = = JA H H E Pikaistukkaa käytetään yleisemmin poraukseen ja ruuvien vääntöön I E EHEI JA JJ L F E = EI JK = EHEI JO A EE E

12 12 Sähkökäsityökoneiden opetus = JJ = K JJK EA HHA = J= E A = K = EA HHA J= 2 K J E = = A K E 2 K J E

13 Sähkökäsityökoneiden opetus 13

14 14 Sähkökäsityökoneiden opetus

15 Sähkökäsityökoneiden opetus 15

16 16 Sähkökäsityökoneiden opetus

17 Kiinnitys ja kannakointi Kannakointivinkkejä 17 -jos porakone on jatkuvasti käytössä, anna koneen välillä pyöriä jäähtymisen takia ilman kuormaa, tyhjillään -harjoitustyön betonilaatta on paksu pihalaatta -puhdas, sopivan syvä reikä -kuulosuojainten käyttö -laatat ovat yleensä niin ohuita, että reiät monesti menevät laatan läpi, tästä ei ole sakotettu -oppilaat saavat selvittää itselleen ruuvien ja tulppien kiinnitysjärjestyksen -naulatulppa voidaan kiinnittää ensin ja sen jälkeen porataan reiät laudan läpi betoniin, lauta käännetään sivuun ja muovitulppa sekä lyöntiankkuri kiinnitetään betoniin -oppilailla saattaa olla ongelmia siinä, mikä kiinnike tulee betoniin ja mikä kiinnitetään laudan läpi betoniin -arvostellusta työstä otetaan talteen kaikki uudelleen käytettävät osat

18 18 Kiinnitys ja kannakointi Kiinnitys ja kannakointi on poraamista ja kiinnittämistä. Työ voidaan tehdä kappaleen läpi tai reikä porataan ensin ja esimerkiksi muovitulppa työnnetään reikään, kiinnitettävä osa laitetaan kohdalleen, ruuvi työnnetään osan läpi ja kierretään muovitulppaan kiinni. Muutamia ruuveja Kuusiokantainen ohutlevyruuvi Lastulevyruuvi Kupukantainen ruuvi Uppokantainen ruuvi Kupu-uppokantainen ruuvi Poraruuvi porataan kiinnitettävän kappaleen läpi esimerkiksi takana olevaan metalliin

19 Kiinnitys ja kannakointi Erilaisia kiinnikkeitä 19 Muovitulppa ja sen käyttö 2 H= JJ= L = HA E I O L O O I 2 EI J= F H= K I F O HA E I J 2 K K ) K I A L O = HK K L E 2 H= JJ= L = HA E D = = EI E = Poista porauspöly reiästä Poraruuvi ja sen käyttö A J= E2 K K 2 H= HK K L E H E 2 H= HK K L E Poraruuvi porataan kiinnitettävän kappaleen läpi esimerkiksi takana olevaan metalliin

20 20 Patterikannakkeen asennus Kiinnitys ja kannakointi - I E A H E I E = I JK A L O 6 O D J= E K F EF K K J= I = I JK A L O O F H= = HK K L E I D = = EI E = EI A = K HA E HK K L EA E D = EI A = I JK A L O J= = = F = = = F EI = EE EJO I D O L 2 = JJA HE = = A K H= F D = I I = HK K L E L = H= I I = = = A A EF I A = I A K JK = = = = I F E = I JK A L O K EL K A I I = = F = JJA HEF O I O O L = = = I K H= I I = Siipitulppa 5 EEF EJK F = O JE HA E 2 H= = O E I O L HA E = F EI J= F H= K I F O 4 A E D = = EI E = 4 K K L E EHEI JO I

21 Kiinnitys ja kannakointi Karmitulpan asennus 21 N & Liitos voidaan purkaa ruuvimeisselin avulla 4 A E D = = EI E = 4 A E F H= K I = F F = A A F E = K = JK F F = HA E = K = JK F F = L E@ = = L = I = H E@ = F D = = = I JEJ= E F F K EHEI JO I JA HK K L E A EI I A E 8 = EI EE EJO I = K = JK F F = A E I = = F D = J= HA E

22 22 Kiinnitys ja kannakointi Kiilapultin asennus 8 = I = H= 4 A E F H= K I = F H= K I F O F EI J EE = F K JE O JE HA E EE EJA JJ L I = * A J E= * A J E= K JJA HE EHEI JO I 8 = EI EEJ I = HJE EE = = I = HA E I A E EE

23 Kiinnitys ja kannakointi Lyöntiankkurin asennus 23 4 A E F H= K I = F H= K I F O F EI J 5 F EL = I O L O E A HA E O JE= K HE = EJA J= = HA E = E = K HE D = = E I E = = I K K HA F E * A J E= * A J E= 6 K K H = O JE= K HE = = A A J= = JK K H = = = I EI = A J J= O JA = A EE EJA JJ L I = ) K I A L O A HK K L E * A J E= * A J E= 6 K K H = F = E = = = = I = K HE I EI A L = = = HJE J= = A L EJJ = K HE = = F EE EHA E I A E EE

24 24 Erilaisia kiinnityksiä Kiinnitys ja kannakointi = = EI J= EE EJO I O JEJK F = = L K = EE EJO I K I E= K HE = L K = = K = = K HE = L K = > A J EE EE EJA JJO HA E L = A

25 Kiinnitys ja kannakointi 25 Putkien ja IV- kanavien kannakkeita Muovisia kupariputkien kannakkeita

26 26 Kiinnitys ja kannakointi Mitä ylläolevissa kuvissa tapahtuu? 2 A EJA = EF F = 5 A E 2 K J E 2 K J EA EI = = D = C = J= H= A JA EI EE I = I O JO L EL E = D EHEJI A L L E = = I 0 = = K I I O JO O F = = A A EI A I J=

27 Kiinnitys ja kannakointi 27 EE EJO I D = H EJK I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE = JA HE= = E I I J EI A I E = I E F F E = I J= JA A A JO O A I I O J F H= A A I I = L = F = = JA H EI K = = F = EA HH I E= 6 O EJJ= J= H K K I A I E A H E I E #! # ) * -. # # ) 7 6 ). - + #, # # # E A F F E = I = EJJ= = I = = = EI A = I = = EJJ= EI A = = J D * A J E = = JJ= ) = K = JK F F = & * 4 K K L E K L EJK F F = = HE= K I A L O + O JE= K HE HK K L E & = = K I A L O, EE = F K JJE & = = K I A L O - 2 H= HK K L E = = F K A = JA H I A L O F = I K K I. JA JK F = = EE EJA JJO = I EF = JJA HE = = A JJ= = E EL = EEJJO JL E@ = = = HL I JA = EJJ= J= H K K I EA A A A I E A H E I EL EA I EJA A JJ A = EJA J= = = JJE= A HE = = E = = HL E E@ = = I = = = E = EI A I JE ) HL E E E A A JO F K HA J= = = > A J E = = JJ= = EJA J= = H I EE = E EK A A A O JA JJ L EI I A L = = JA HE= = E JA J= = J= JA A

28 28 Kiinnitys ja kannakointi = JJ Putkien kannakoinnissa on tiedettävä tuleva eristeen paksuus 8 E 2 K J E = = A - HEI JA # # # F = = A A EI A I = E EI A I EF K J E= A E I = EI E EE EJJ = EL = K EI J= = #

29 Kiinnitys ja kannakointi 29 = = E JE D = H EJK I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 5 A E A L E@ = = = = E@ = L = = = I K H= = K L = I EJJ= = JF K J A J = = = L = = = A EI I = O JA J A L = E A K I K E= 18 # $! $ 8 8 # 6 O I J = HL E E@ = = JJ= J= H K K I E A = JF K J EI K K HK A J F K J EA L = = = I K HK K I EE EJO I A JK A L K K I I A JO O A EI L = E K JA = ) HL E E E A A JO F K HA J= = = = E EK A A A O JA JJ L EI I A L = = JA HE= = E JA J= = J= JA A

30 30 Kiinnitys ja kannakointi Kertauskysymyksiä Millainen on hyvä työasu? Milloin voit tarvita suojakäsineitä? Millainen on hyvä työjalkine? Milloin tarvitset silmäsuojaimia? Miten silmäsuojaimia tulee hoitaa? Miten suojakypärä tulee säätää päähän? Milloin tiedät kuulosuojainten käyttötarpeen? Miten kuulosuojaimia tulee hoitaa? Milloin tarvitset suojakypärää? Miltä hiukkassuodatin ei suojaa? Milloin hiukkassuodatin pitää vaihtaa? Milloin kaasusuodatin pitää vaihtaa? Millaista paineilmaa ei ainakaan saa käyttää hengitykseen? Kuinka hengityssuojainta pitää säilyttää?

31 Kiinnitys ja kannakointi 31 Mitä pöly aiheuttaa keuhkoissa? Kuinka voit vaikuttaa terveenä pysymiseen työmaalla? Millaiselle työkorokkeelle kiipeät? Mitä koneita saat käyttää työsalissa? Millainen ero käytössä on iskuporakoneen ja poravasaran välillä? Mitä käytännössä tarkoittaa porakoneen pikaistukka? Mitä on varottava ketjusahoja käytettäessä? Miten poraruuvilla voidaan kiinnittää? Miten patterikannake kiinnitetään tiiliseinään? Millainen on lyöntiankkuri? Milloin käytetään kemiallista ankkuria? Miksi putkien seinienläpäisyissä käytetään peitelaippaa? Mikä merkitys on teräsputkikannakkeiden kumilla?

32 32 Vastauksia Kiinnitys ja kannakointi Millainen on hyvä työasu? Puhdas, ehjä, sopivan löysä ja kuitenkin kyllin vartalonmukainen Milloin voit tarvita suojakäsineitä? Hionnassa, hitsauksessa sekä teräväreunaisten levyjen käsittelyssä Millainen on hyvä työjalkine? Työpaikan tarpeeseen sopiva, ei välttämättä vanha lenkkitossu. Se voi olla esimerkiksi turvajalkine. Milloin tarvitset silmäsuojaimia? Hionnassa, talttauksessa, mahdollisesti kemikalioiden käsittelyssä, eli aina kun silmä voi vaurioitua. Miten silmäsuojaimia tulee hoitaa? Pidä suojaimet puhtaana ja säilytä ne naarmuuntumattomina. Milloin tarvitset suojakypärää? Aina, kun työskentelet paikassa, jossa päähäsi voi pudota jotakin, esimerkiksi kaivannossa. Miten suojakypärän tulee olla päässä? Tukevasti ja siten, että kypärän ja pään väliin jää tilaa noin 25 mm. Milloin tiedät kuulosuojainten käyttötarpeen? Kun melu on niin voimakas, että pitää puhua miltei kaverin korvaan tullakseen kuulluksi. Miten kuulosuojaimia tulee hoitaa? Puhdista ne tarvittaessa miedolla pesuaineella ja säilytä työkohteen vieressä vaikkapa muovin sisällä. Miltä hiukkassuodatin ei suojaa? Kaasuilta Milloin hiukkassuodatin pitää vaihtaa? Kun hengitys alkaa vaikeutua. Milloin kaasusuodatin pitää vaihtaa? Valmistajan ohjeiden mukaan Millaista paineilmaa ei ainakaan saa käyttää hengitykseen? Öljyista. Kuinka hengityssuojainta pitää säilyttää? Kaapissa työkohteen lähellä tiiviissä muovikotelossa

33 Kiinnitys ja kannakointi Mitä pöly aiheuttaa keuhkoissa? Hengenvaarallisen pölykeuhkon 33 Kuinka voit vaikuttaa terveenä pysymiseen työmaalla? Käyttämällä oikeita suojaimia sekä tervettä järkeä Millaiselle työkorokkeelle kiipeät? Kyseiseen tarkoitukseen valmistetulle telineelle Mitä koneita saat työsalissa käyttää? Vain niitä koneita, joiden käyttö on sinulle opetettu Millainen ero käytössä on iskuporakoneen ja poravasaran välillä? Poravasaaraa tarvii painaa porauskohteen vain vähän. Mitä käytännössä tarkoittaa porakoneen pikaistukka? Poran terä kiristetään paikalleen käsin, ilman erillistä avainta. Mitä on varottava ketjusahoja käytettäessä? Sahan takapotkua, sen sinkoutumista ylös ja taaksepäin kohti sahaajan vartaloa Mistä ketjusahalla sahattaessa on huolehdittava? Terän voitelusta Miten poraruuvilla voidaan kiinnittää? Esimerkiksi lastulevy sen takana olevaan teräkseen. Miten patterikannake kiinnitetään tiiliseinään? Seinään porataan muovitulpille sopivat reiät, joihin tulpat painetaan ja ruuvit kierretään muovitulppiin. Millainen on lyöntiankkuri? Se on alapäästään laajeneva sisäkierteellinen holkki. Tuurnan lyönti olaketta vasten laajentaa holkin kiinni reiän seiniin. Milloin käytetään kemiallista ankkuria? Reikätiilessä voidaan käyttää kemiallista ankkuria. Porattuun reikään työnnetään rikkoutuva kemikalioita sisältävä ampulli jonka perään työnnetty kiinnitysruuvi rikkoo ampullin. Sisältö laajenee ja kovettuu ankkuroiden kiinnityksen rakenteeseen. Miksi putkien seinienläpäisyissä käytetään peitelaippaa? Sen avulla siistitään seinässä olevaa putkea suurempaa reikää. Mikä merkitys on teräsputkikannakkeiden kumilla? Yleisesti äänen vaimennus. Kumi estää putken kohinan siirtymisen rakennuksen runkoon. Kuparisessa kylmävesijohdossa kumi estää kannakkeen syöpymisen, korroosion.

34 34 Mittaaminen Opettajalle Opettajan työn helpottamiseksi työsalissa voisi olla mittausharjoitukseen tehty työkalupakki, jossa olisivat tarvittavat mittalaitteet, muovitaskussa nämä pari mittaussivua ja tehtävät sekä mitattavat kappaleet. Mitattavia kappaleita voisi olla useita varmistamaan oppilaan mitan käytön oikeellisuutta. Pakki voisi olla sellainen, että yhdellä vilkaisulla todetaan mittojen, tehtävän sekä mitattavien kappaleiden paikallaan olo. Mitattavia kappaleita voisi joskus silmäillä ja varmistaa, ettei niihin ole kirjoiteltu mittoja jo valmiiksi! Rullamittausta varten työsalissa voisi olla muutaman metrin mittainen harjoituspaikka, jossa on merkattu useampia mittausmatkoja. Mitat ilmoitetaan metreinä, senttimetreinä ja millimetreinä. Pakissa on muutama mitattava kappale työntömitalla mitattavaksi. Lukematarkkuus on 0,1 mm. Pakissa on oltava muutama mitattava kappale mikrometrillä mitattavaksi. Lukematarkkuus on 0,01 mm. Pakissa on muutama mitattava koneruuvi kierteiden tunnistukseen sekä välyksien mittaukseen rakotulkilla. Mittalaite valitaan tarvittavan mittaustarkkuuden mukaan. Jos mitataan likimääräisesti esimerkiksi tontin pinta-alaa, voidaan tontin sivujen pituus mitata noin metrin mittaisilla askeleilla harppoen. Rakennustyömaalla rakennuksen oikea sijoitus tontille voidaan mitata laser-mittalaitteella ehkä 0,1 mm tarkkuudella. Muutoin rakennus ja LVI-alan mittauksista selvitään mainiosti ehjän rullamitan avulla. Konepajalla voidaan sorvattavaa kappaletta mitata työntömitalla sadasosamillin tarkkuudella tai mikrometrillä millimetrin tuhannesosan tarkkuudella. Analogisten mittausvälineiden rinnalla on jo pitkään käytetty digitaalisia, numeronäyttöisiä mittausvälineitä. Näin vähennetään mittalaitteen lukeman tulkintavirheitä. Mittaaja saattaa aiheuttaa ns. parallaksivirheitä, kalibroimattoman mittalaitteen mittaustulos on tarkassa mittauksessa arvoton, kappaleen muodot voivat aiheuttaa virhettä tai työympäristön poikkeavan kuuma tai kylmä ilma voi aiheuttaa virheen mittaustulokseen. Mittaajan virheet Mittalaite on kalibroitava mittapalan avulla ennen mittausta. Mittausvälineen virheellinen mittausasento tai liian suuri mittausvoima aiheuttavat mittausvirhettä. Jos lukemaa katsotaan hieman vinosti, ei kohtisuoraan, aiheutuu parallaksivirhettä, luetaan väärä mitta-arvo. Millimetrin kymmenes- tai sadasosia luettaessa tulee helposti luku- ja ajatusvirheitä. Mittausvälineestä johtuvat virheet Koska mittalaitteet kuluvat ja rikkoutuvat käytössä, mittaukseen käytetään ehjiä mittalaitteita. Raportoi viallisista laitteista. Mittalaitetta on käsiteltävä varoen, sitä ei saa kolhia eikä pudottaa. Mitan liian tiheä asteikko voi vaikeuttaa lukemista, muodostaa mittavirhettä. Mitan lukematarkkuus Teräsmitan lukematarkkuus on 0,5 tai 1 mm, työntömitan lukematarkkuus 0,05 mm ja mikrometrin tarkkuus 0,01 mm. Mitattavan kappaleen virheet Mitattava pyöreä kappale ei olekaan aivan pyöreä ja eri kohdista kappaletta mitaten saadaan erilaisia halkaisijoita. Työympäristö virhelähteenä Jos mittalaite on kalibroitu lämpötilassa +20 C ja mittauslämpötila on esimerkiksi 45 C, lämpölaajeneminen vaikuttaa mitattavaan kappaleeseen ja mittalaitteeseen. Mitattava kappale ja mittalaite ovat kuitenkin todennäköisesti materiaaliltaan erilaisia, joten niiden lämpölaajeneminenkin on erilaista ja näin muodostuu mittavirhettä.

35 Mittaaminen 35 Mittaaminen Lue mittaluku aina kohtisuoraan. T e r ä k s in e n m itta v iiv a in T e r ä s v iiv a in M itta a v o i lu k e a 0,5 m m T T e e r ä r ä s s v v i i iv i v a a i n i n ta r k k u u d e lla, 1 m m lu k u ta r k k u u s o n k u ite n k in k y llin ta r k k a K a p p a le e n s is ä m itta u k s ia, e s im e r k ik s i r e iä n h a lk a is ija n m itta a m in e n E s im e r k ik s i r e iä n s y v y y d e n m itta a m in e n K a p p a le e n u lk o m itta u k s ia, e s im e r k ik s i a k s e lin h a lk a is ija n m itta a m in e n 4 0,5 3 D ig ita a lis e n ty ö n tö m ita n lu k e m a o n 4 0,5 3 m m 4 0, ,5 3

36 Mittaaminen 36 L u k e m a = 3 2,6 m m 3 2,0 m m L u k u k o h ta 0,6 m m L u k u k o h ta "ta s a n m e n o "

37 Mittaaminen 37

38 38 Kysymyksiä Mittaaminen Millaiseen mittaukseen rullamitta soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Millaiseen mittaukseen mittaviivain soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Millaiseen mittaukseen työntömitta soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Millaiseen mittaukseen mikrometri soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Millaiseen mittaukseen käytetään erilaisia tulkkeja? Miten mittoja käsitellään ja hoidetaan? Miten esimerkiksi rullamitta voi vioittua?

39 Mittaaminen Vastaukset 39 Millaiseen mittaukseen rullamitta soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Mitta soveltuu rakennusalan mittauksiin, esimerkiksi putkiasennuksien mittaukseen. Mittatarkkuus on noin 1 mm. Millaiseen mittaukseen mittaviivain soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Mitta soveltuu työsalimittauksiin, esimerkiksi kappaleiden piirroituksessa. Mittatarkkuus on noin 1 mm. Millaiseen mittaukseen työntömitta soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Mitta soveltuu työsalimittauksiin, esimerkiksi kappaleiden piirroituksessa sekä asennusmittauksiin. Mittatarkkuus on 0,1 mm, digitaalisen työntömitan tarkkuus on 0,01. Millaiseen mittaukseen mikrometri soveltuu ja mikä on sen lukutarkkuus? Mitta soveltuu tarkkoihin työpajamittauksiin sekä asennusmittauksiin. Mittatarkkuus on 0,01 mm. Millaiseen mittaukseen käytetään erilaisia tulkkeja? Niiden avulla voidaan mitata esimerkiksi välyksiä tai todeta kierteen kokoja. Miten mittoja käsitellään ja hoidetaan? Miten esimerkiksi rullamitta voi vioittua? Mittoja ei saa kolhia ja ne pidetään puhtaana. Lattialla avoimena olevan rullamitan mittanauhan päälle voidaan astua, jolloin nauha voi haljeta pituussuunnassa.

40 40 Suorita seuraavat mittaukset Mittaaminen Rullamitta Mittaus A: pituus m cm mm Mittaus B: pituus m cm mm Mittaus C: pituus m cm mm Mittaviivain Mittaus D: mitta 1 m cm mm mitta 2 m cm mm mitta 3 m cm mm Työntömitta Mittaus E: mitta 1 mm mitta 2 mitta 3 mitta 4 mm mm mm Mikrometri Mittaus F: mitta 1 mm mitta 2 mitta 3 mitta 4 mm mm mm Rakotulkki Mittaus G: mitta 1 mm mitta 2 mm Kierrekampa Mittaus H: mitta 1 M mitta 2 mitta 3 M M

41 Mittaaminen 41 EJJ= K I D = H EJK I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE EJJ= L EEL = E A EJJ= K I D = H EJK I EJJ= K I,!! 6 O J EJ= EJJ= K I D = H EJK I EJJ= K I - " EJJ= K I.! EJJ= K I. " EJJ= K I. A HK K L EJ EJJ= K I / ) * +

42 42 Opettaja Mittaaminen # #! EJJ= L EEL = E A EJJ= K I D = H EJK I EJJ= K I, # $ ' # # # 6 O J EJ= EJJ= K I D = H EJK I EJJ= K I - # # EJJ= K I. # EJJ= K I. # # EJJ= K I. Viereisten akselinpätkien päädyt sorvataan ja myös muut kappaleet tehdään tarkkamittaisiksi. # % Koneruuvit M10 EJJ= K I / M15 M 20 6 A I HL = JK EI J= D = = E I E = J= = # = I A E F J EI J 0 EJI = = F J JJK A L = I JEF A H E D K F EJO I A J

43 Mittaaminen Harjoituksia 43 Piirroitusharjoituksessa opetellaan suorakulman, pistepuikon ja harpin käyttö. Sahauksessa käsisahalla sahataan poikki esimerkiksi kulmarautaa. Varo sahauksen lopussa lyömästä rystysiä viilapenkkiin tai sahattavaan kappaleeseen. Sahaa rauhallisesti. Varmista oppilaille terän oikea kiinnitys. Kiinnitä sahattava kohta mahdollisimman lähelle viilapenkin leukoja. Kiinnitä tukevasti. Opetellaan sähkösahan ja pyörösahan käyttö. Katkaistaan muutama kanavanpätkä IV-katkaisulaitteella ja sahataan vannesahalla pari pätkää. Muotorautaleikkurin käytössä opitaan katkaisukohdat ja -paksuudet. Lisäksi opitaan leikkurin vastineen käyttö, ettei esimerkiksi lattarauta taivu terien väliin ja riko leikkuria. Hiomakoneen käytössä opitaan penkkihiomakoneen laikan vaihto, laikan oikaisu, hionta sekä hiontapölynimurin käyttö ja hoito. Lisäksi opetetaan hiontatuen ja laikan pienen välyksen merkitys. Kulmahiomakoneen käytössä opitaan hionta ja katkaisu. Lisäksi opetellaan laikan vaihto ja katkaisulaikan valinta, metalli/kivi. Katso käytössä kipinäsuihkun sopiva suunta. Nauhahiomakoneella opiskellaan koneen käyttö ja nauhan vaihto. Viilauksessa viilataan muutama pinta. Opiskellaan hyvä ja tukeva viilausasento, rauhallinen rytmi sekä työntö ja paino/ veto ja kevennys. Kierteitys käsin Ulkokierteen teossa pakan suurempi pää menee edellä. Sisäkierteen teon aloituksessa suorakulmalla tarkistetaan tapin suoruus. Porauksessa opetellaan pylväsporakoneen kierrosten vaihto, terien kiinnitys istukan avulla tai Morse-holkilla. Opitaan porattavan kappaleen kiinnitys koneruuvipuristimen avulla. Ruuviliitosten opetuksessa voitaisiin tehdä muutama lukitustehtäviä. Kaikessa opetuksessa painotetaan erityisesti työturvallisuutta ja sitä, ettei koneiden kanssa ole leikkimistä. Lisäksi voisi opettaa poikia (tyttöjä) siihen, että koneella on aina yksi oppilas kerrallaan, rauhassa. Kaksi tai kolme oppilasta voivat saada aikaan pientä kähinää ja joku voi joutua porakoneen karaan.

44 44 Metallitöitä Metallitöitä, piirroitus - I E A H E I EF K J A = J = EI K D J= A H EJ E - E E

45 Metallitöitä Katkaisu 45 Sahauksessa kappaleen kunnollinen kiinnitys on tärkeää. Konesahassa voi olla pyörivä tai edestakaisin liikkuva terä, joka sopii hyvin ahtaisiin paikkoihin.

46 46 Metallitöitä IV-kanavia ei saa katkaista kulmahiomakoneella kanavien sisäisen likaantumisen takia. Vannesaha sopii hyvin esimerkiksi akseleiden katkaisuun. Muotorautaleikkurilla voidaan katkoa vaikkapa lattarautaa.

47 Metallitöitä 47 Katso hionnassa kipinäsuihkun suunta ja muista työturvallisuus.

48 48 Metallitöitä Viila A C = JEEL E A HE J= K = L EE = = = F EE 2 I EJEEL E A HE J= K = L EE = A E = = - HE = EI E= L EE = F E E A E = K I E= 2 = I I = HED = = K I 4 = I F E D = = K I = I E A HJ= E A D = = K I ; I E A H J= E A D = = K I Kierrepakka ja kierretappi

49 Metallitöitä 49

50 Metallitöitä 50 P o r a a m in e n Porauksia T u r v a k y tk in H ä tä - s e is K a ra n /te rä n k ie r r o s lu v u n v a lin ta M o o tto r in k a k s i k ie r r o s lu k u a P o ra u s s y v y y d e n r a jo itin P o ra u s p ä ä n k o rk e u s s ä ä tö ja lu k itu s T e r ä n ir r o tu s T e r ä ja s e n k iin n ity s T y ö v a lo T e rä n s y ö ttö T y ö p ö y d ä n lu k itu s K o n e r u u v ip u r is tin K ie r u k k a p o r a n o s ia K iin n itty y p o r a n k a ra a n k e v y e s ti ly ö d e n L ie r iö v a r s i O h ja u s r e u n a K ir is te tä ä n ilm a n a v a in ta L e h ti L a s tu -u ra T e r ä n ir r o tu s h o lk is ta O h ja u s r e u n a K ä rk i M o r s e - h o lk k i L a s tu -u ra K iin n itty y p o r a n k a ra a n k e v y e s ti ly ö d e n M o r s e - h o lk in s is ä llä, te r ä n v a r r e s s a, o n h o lk k ia v a s ta a v a k a r tio ja le h ti

51 Metallitöitä 51 6 A H I O JJ 5 K = I E A A J 6 A H L EJA K 2 H= JJ= L = = F F = A JK A L = I JE F K HEI JE A K H= I I = A HK K L EF K HEI JE A JK A L = EE EJO I F H= A A JO F O J 2 EI JA F K E E A I E HA E 4 A E 8 EEI JA EJO I 8 = EI HA E 2 H= K I A L = ED A EJ=

52 52 Metallitöitä EA HE EI A = F F = A A EE EJO I = F F = A EE EJA J = EI E = D A A EE EJO I HK K L E= = I JK = EI F A K I L E K L EJ ' & % $ # " 8 = K H= K J= A I I E E 6 A H I! '& % $ # "! 2 H= JA H EA HH I K K E & $ # "! & $ "! & $ # "! 2 H= JA H D = = EI E " # $ % & '! " # $ % & '

53 Metallitöitä Ruuvit ja ruuviliitokset 53 EEJ I L E@ = = K EJ= O I = E K J JA HE = J= EA HE = EI E = EA HJA A I A A = EJA JJ= L E = K EJK I A I JA E EEJ I L E@ = = K EJ= A HE = EI E = K I E= K I A L O E ) * +, EEJ I K EJJK = A K JJA HE = L K = ) K K I E = J= A HK K L E * K H= = J= HK K L E + K K I E HK K L E, K F F = J= E A K K I E HK K L E EEJ I K EJJK HK K K K JJA HE = F K JE F H= K I A F EJO A JO I = =

54 54 Metallitöitä Kysymyksiä metallitöistä Miten piirroitat muovipinnoitetun ohuen teräslevyn ja paksun kylmävalssatun teräslevyn? Muovipinnoitettu levy voidaan piirroittaa ohuen tussin avulla ja samalla varmistetaan, etteivät viivat jää valmiissa työssä näkyviin. Kylmävalssatussa levyssä voidaan piirroittaa piirtopuikon, pistepuikon ja viivaimen avulla. Miksi käsisahaus aloitetaan kappaleen takareunasta? Etteivät terän hampaat lohkea. Miksi penkkihiomakoneen laikkaa oikaistaan? Siihen on käytössä kulunut hiontaa haittaava ura. Kuinka lähellä laikkaa penkkihiomakoneen hiontatukien on oltava ja miksi? Noin 2 mm, etteivät hiottavat kappaleet mene tuen ja laikan väliin. Kuinka ison laikan saat laittaa kulmahiomakoneeseen? Sellaisen, joka mahtuu koneen laikan suojukseen. Mitä työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä tiedät pylväskoneella porattaessa. Koneella ei saa leikkiä, terän ja kappaleen on oltava kunnolla kiinni, on käytettävä suojalaseja, pitkä tukka ja rikkinäiset työkäsineet voivat tarttua koneen pyörivään karaan. Miksi ruuviliitoksissa mutterit voidaan joutua lukitsemaan paikalleen? Ne saattavat aueta esimerkiksi tärinän vaikutuksesta.

55 Metallitöitä Kysymyksiä metallitöistä 55 Miten piirroitat muovipinnoitetun ohuen teräslevyn ja paksun kylmävalssatun teräslevyn? Miksi käsisahaus aloitetaan kappaleen takareunasta? Miksi penkkihiomakoneen laikkaa oikaistaan? Kuinka lähellä laikkaa penkkihiomakoneen hiontatukien on oltava ja miksi? Kuinka ison laikan saat laittaa kulmahiomakoneeseen? Mitä työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä tiedät pylväskoneella porattaessa. Miksi ruuviliitoksissa mutterit voidaan joutua lukitsemaan paikalleen?

56 56 Metallitöitä A J= EJ EJ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE % $ ' ' ' 5 %! " % # # & ) * $ $ $ # # 2 JO ) = J = EI J= = A I E L = A I = D = = = L EE = J= = I K H= I E 2 JO * = J = EI J= = A I E K = D E = A A = = L EE = J= = I K H= I E 6 A A = F F = A O A L EA EJJ A K = = F EEHH EJ= HA E EA = J = F H= = HA E JJ= H = I JE O JJ A = F K = A I E F H= = JA D JO = K HA E E = I A = EI A A F H= A E A = F O HE EI F A K I = A H EJI A I A = E F = = J= K K 8 = EJI A F O L I F H= A A J= D E E A = = F O HE EI F A K JJ= A L = O JA JJ L EI I A L = F O HE EI F A K I = A H EJI A I A O I J= K K 2 O HE EI F A K I E # 2 H= D = = EI E = 8 = EJI A = = A L = I J= J= K K I J= K A E EA HJA A A E A = F H= D = = EI E = = A H EJI A I A = E F = = J= K K EA HHA " # $ & $ 5 HA E!! " # $ & & # " % # EA HHA $ & $ 2 H= D = = EI E = = I A JJK E 8 = EJJK E 8 = EI J= = F F = A F EEHH EJ= I A F H= = HA E J = EA HJA EJ K L = K = EI A I JE 8 = H EI J= EA H JA EJO I A I I EA HHA J= F F EA D JEI K HK K I EA HH J= F F E= L E L = I J= F EL = I JK = J = E I A EI A I E A JJA EI A L = D E C EJ= L = EI J= EA HHA JJ O J EA HJA EJO I O HEEJJ L I JE 5 EEL = JO F EI JA A I E E A JA D JO = F F = A = = = I A F A JJ= = A

57 Metallitöitä 57 A J= EJ EJ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE $ # % % ' % 5 '! " % # # )! & & * # 2 JO ) = J = EI J= = A I E L = A I = D = = = L EE = J= = I K H= I E 2 JO * = J = EI J= = A I E I EI = D = = = L EE = J= = I K H= I E 6 A A = F F = A O A L EA EJJ A K = = F EEHH EJ= HA E EA = J = F H= = HA E JJ= H = I JE O JJ A = F K = A I E F H= = JA D JO = K HA E E = I A = EI A A F H= A E A = F O HE EI F A K I = A H EJI A I A = E F = = J= K K 8 = EJI A F O L I F H= A A J= D E E A = = F O HE EI F A K JJ= A L = O JA JJ L EI I A L = F O HE EI F A K I = A H EJI A I A O I J= K K 2 O HE EI F A K I E # 2 H= D = = EI E = 2 H= D = = EI E = = I A JJK E 8 = EJJK E 8 = EI J= = F F = A F EEHH EJ= I A F H= = HA E J = EA HJA EJ K L = K = EI A I JE 5 EEL = JO F EI JA A I E E A JA D JO = F F = A = = = I A F A JJ= = A O J A = J = F F = A A JO EI JA J J EI EE I = A HK K L EA = L K = - I E A H E I E# EI JK K JJ= HK K L = K I J= #

58 58 Ohutlevytöitä Levytyöt jaetaan karkeasti ohut- ja paksulevytöihin. Ilmastointikanavien valmistus on ohutlevytyötä ja laivan rakentaminen taas paksulevytyötä, raskasta teollisuutta. Työn suunnittelussa kiinnitetään huomiota materiaalin säästöön, kuinka käytettävissä olevasta levystä saadaan mahdollisimman monta työssä tarvittavaa osaa.

59 Ohutlevytöitä 59

60 60 Särmäyspuristimen työkalu Ohutlevytöitä Särmäyspuristimen käyttöesimerkki ; F = E 6 = EL K JK I EI ) F K F = = EE JA = = F = E

61 Ohutlevytöitä 61 Ylempänä on ohutlevyn pyöristyskone ja alempana vaotuskone 8 = I JA K J E J= L = A L O

62 62 Ohutlevytöitä - A E 2 K HEI JK I 5 K = K J A J= E - A E 2 K HEI JK I - A EJL EL = J = L A I E O JJA EI E Ohutlevytöissä opiskellaan kaikki levynleikkausmenetelmät työturvallisuuteen painottaen. Todetaan oikea- ja vasenkätisten peltisaksien ero. Taivutetaan levyä eri menetelmillä. D K J A L O EEJJ= K I F F EEJE = H= EEJE = L K = 2 E H E Opetellaan vaotus, pistehitsaus, sekä popniittaus. EEJE = H= = F K HEI JK L = J A K = J J = = D L = I J= F = E A JJ= A I I = L A J L J = H= = K L = I K K J= = F EEHH I A I EJJ= E I A K H= K I E

63 Ohutlevytöitä 63 D K J A L O JO I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A = I E K L = K = EI J= = F F = A JJ= = EI E = EJJ= J= H E = O J I A K H= = L E= JO = K = HK = EJJ= F EEHJ F K E F EI JA F K E I K H= K = = = HEI = I A J F A JEI = I E= I K H= JI A L = I A = E A = JEI A J 4 " 5 # F 4 " # # % #! 5 # F $ # "

64 64 Ohutlevytöitä D K J A L O JO I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A = I E K L = K = EI J= = F F = A JJ= = EI E = EJJ= J= H E = O J I A K H= = L E= JO = K = HK = EJJ= F EEHJ F K E F EI JA F K E I K H= K = I H O I F K HEI JE = A HJ= = I A I E A L O A E K HE 4 " 5 # 6 A A J I K K I = A H J= = = L K = F JA A I = J I E A L O A E K HE = 4 " # 5 # F A E = = = EI A I J= K = I J= N F = = F EI = J= EL K J= I = = J L EEL = = F EJ E = = JE I E % # "

65 Ohutlevytöitä D K J A L O JO! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 65 6 A A % # I E EJO I J A L O I J K L = K = E A EA HE E EA HE E = EI JK F EJK K I E E EEJ I # F EI JA D EJI = K I ' $!

66 66 Ohutlevytöitä D K J A L O JO " I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A % # I E EJO I J A L O I J K L = K = E A EA HE E EA HE E = EI JK F EJK K I E E EEJ I # F F EEJJ= K I & $!

67 Ohutlevytöitä D K J A L O JO # I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 67 6 A A A L O I J K L = K = E A = F F = A I = F EJK K I E I A E = EI JK F EJK K I " % & # $! # 5 I = A E A EJ J= = = L = I I =

68 68 Ohutlevytöitä D K J A L O JO $ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A # A L O I J K L = K = E A I = K = K I D = H EJK I I = F EJK K I % 0 = = I = K =! # K = I = K =

69 Ohutlevytöitä Kysymyksiä ja vastauksia 69 Millaista metallitavaraa kuvan isolla levyleikkurilla ei saa leikata? Esimerkiksi laattarautaa Mitä kaarisaksilla saa leikata? Ohutlevyä Mitä tarkoitetaan peltisaksien oikea- ja vasenkätisyydellä? Sitä, kumman suuntaisen kaaren leikkaukseen ne soveltuvat Miten eroavat toisistaan nakertaja ja pieni sähköinen levyleikkuri? Nakertaja poistaa leikkauskohdasta pieniä palasia ja levyleikkurin terä tunkeutuu pelkästään levyn läpi. Miten toimii pistehitsauskone? Se sulattaa yhteen kaksi toisiinsa painettua levyä. Mikä on eräs pop-niittauksen etu? Niittaus voidaan tehdä yhdeltä puolelta.

70 70 Kysymyksiä Ohutlevytöitä Millaista metallitavaraa kuvan isolla levyleikkurilla ei saa leikata? Mitä kaarisaksilla saa leikata? Mitä tarkoitetaan peltisaksien oikea- ja vasenkätisyydellä? Miten eroavat toisistaan nakertaja ja pieni sähköinen levyleikkuri? Miten toimii pistehitsauskone? Mikä on eräs pop-niittauksen etu?

71 Hitsausharjoituksia Kaasuhitsaus 71 Avaa työpaineen säädössä happipullon venttiili hitaasti ½ kierrosta ja polttimen happikuristinta saman verran. Säädä hapen työpaine paineenalennusventtiilillä polttimen hitsausarvotaulukon mukaisesti ja sulje polttimen happikuristin. Toimi asetyleenin suhteen samalla tavalla. Poltinputken koko 150 L tarkoittaa, että suuttimen läpi virtaa 150 litraa asetyleeniä tunnissa oikealla paineella ja neutraaliliekillä. Myötähitsauksessa poltinputken koko on 75 L kutakin aineenpaksuuden millimetriä kohti ja vastahitsauksessa 125 L. Mitä suurempi on poltinputki, sitä lyhyempi on kuumennusaika ja sitä hienokiteisempää hitsistä tulee.

72 72 Hitsausharjoituksia Avaa liekin sytytyksessä hieman happikuristinta ja asetyleenikuristinta niin, että sytyttäessä saat selvästi asetyleenivoittoisen liekin. Sytytä liekki, säädä se neutraaliksi ja sopivan suuruiseksi. Liian pieneen liekkiin lisätään ensin asetyleeniä ja sitten happea. Suuresta liekistä vähennetään ensin happea ja sitten asetyleeniä. Suuttimesta irtoavan liekin kaasujen ulosvirtausnopeus on liian suuri. Sulje hitsausliekin sammutuksessa ensin polttimen asetyleenikuristin, happikuristin ja pulloventtiilit. Poista paine letkuista ja sulje polttimen kuristimet letkujen tyhjennyttyä. Paineensäätimen ja pullon välissä oleva kaasuvuoto aiheuttaa takaiskusuojan sulkeutumisen paineen jäädessä letkuun. Sulkeutunut takaiskusuoja on avattava mekaanisesti ennen käyttöä. Kierrä paineensäätimen paineensäätöruuvi lepoasentoon. Pulloa avattaessa pullonpaineen mittari saa näyttää painetta. Neutraali- eli normaaliliekki on yleisin liekkityyppi. Sillä hitsataan terästä ja kovajuotetaan kuparia. Sydänliekin ympärillä on väritön huntu ja uloin vyöhyke on läpinäkyvä. 5 K K JE F K J E 5 EA E 0 K JK 7 E L O D O A A K JH= = E EA E! + Hitsattavat kappaleet liitetään ennen hitsausta toisiinsa pienten hitsien, siltojen, avulla. Näin varmistetaan oikeansuuruinen ilmarako hitsauksen etenemisen aikana levyjen vääntyilystä huolimatta. Ohutlevyjen ilmarako on yleensä sama kuin levyn aineenpaksuus. Silloitus voi olla jo valmiin hitsin osa tai se voi olla ylihitsattava pintasilta. Pintasiltoja kannattaa käyttää aina, kun kappale pysyy hitsauksen aikana kasassa niiden avulla. Myötähitsauksella hitsataan alle 3 mm paksua terästä. Hitsauksessa lanka kulkee edellä ja liekki perässä. Lisäainelangan paksuus on sama kuin perusaineen paksuus. Sulatusvaiheessa perusainetta lämmitetään niin, että juurisärmät sulavat ja muodostavat päärynän muotoisen aukon. Sydänliekki pidetään railossa, mutta se ei saa koskettaa sulaa. Lisäaine ei myöskään saa vielä sulaa ja sen pää pidetään liekin suojaavan vyöhykkeen sisällä. Täyttövaiheessa lisäainelanka viedään päärynänmuotoisen sulan yläosaan liekin sulatettavaksi, jolloin muodostuu hitsikupu. Liekkiä siirretään hieman ylöspäin ja taaksepäin ja näin jatketaan hitsi valmiiksi. Hitsauksen lopetuksessa liekki nostetaan hieman ylemmäksi siten, että sula jähmettyy ja jäähtyy liekin suojaavan alueen sisällä. Vasta sitten liekki voidaan poistaa. Myös lisäainelangan pää pidetään liekin suojassa. $ I E! N I 0 EJI = K I I K K J= I I N! $ $ O J D EJI = K I A L = EA EF K D = J= = D EJI EI K = = = F EI J= = I EA J = = I K = I A K = =

73 Hitsausharjoituksia Vastahitsauksena hitsataan 3 mm paksummat perusaineet. Se on myötähitsiä nopeampaa ja sillä saadaan aikaan hienompi kiderakenne ja parempi sitkeys. Menetelmää käytetään esimerkiksi korkeapaineputkihitsauksissa. Hitsisulaa hämmennetään jatkuvasti lisäainelangalla. Liekki on pehmeä, se suunnataan valmiiseen saumaan päin ja sydänliekin kärki on railossa noin kolmasosa perusaineen paksuudesta. Hitsauksen aikana varmistetaan päärynänmuotoisen aukon säilyminen, juurisärmien sulana pysyminen. Sulan kokoa hallitaan lisäainelangan liikkeellä. Sulan kasvaessa liikaa lisäainelangan liikettä laajennetaan ja sulan pienetessä hämmennysliikettä tehdään aivan sulan yläreunassa. 0 EJI = K I I K K J= " # " #! I 73 8 = I J= D EJI = K I A I I = O JA J F A D A EA E 0 EJI EI K = D A O I EI = E A = C = = F EI J= = I EA J A F F K D J= K I E= I Juurivirheessä railon reunat eivät ole olleet sulina hitsauksen aikana. Juuren särmät eivät saa näkyä valmiissa hitsissä. Reunahaava johtuu lisäaineen liian pienestä liikkeestä täyttövaiheen aikana tai polttimen väärästä asennosta. Imuhuokonen syntyy hitsin lopetus- tai keskeytyskohtaan, kun liekki nostetaan liian nopeasti tai huolimattomasti sulasta. Ilman liekin suojavaikutusta sula jäähtyy liian nopeasti. Kylmäjuoksu on liitosvirhe, joka syntyy yleensä hitsauksen jatkokohtaan. Vanhan palon päätä ei ole maltettu sulattaa ennen täyttövaihetta. Korkea hitsi johtuu liian suuresta lisäaineen syötöstä verrattuna hitsausnopeuteen. Vajaa hitsi syntyy, jos täyttövaihe jää vajaaksi sulan yläosassa tai hitsausnopeus on liian suuri. Toispuoleinen hitsi johtuu railon toispuoleisesta täytöstä. K K HEL EHD A 4 A K = D = = L = 4 A K = D = = L = 1 K D K A EEJ I L EHD A H A = L = = = = J EI F K A E A D EJI E

74 74 = = I K D EJI = K I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Hitsausharjoituksia 6 O = K J = = I K D EJI = K I A I I = J= HL EJJ= L = JL E A A J A E = = = J= EL K J= % # A L O I J L EA HA EI A K L = A I EJJ E D = H EJK I = F F = A EJ= 0 = H EJK I A I I = F A JA = = EA E J= I = EI J= K A JK I J= = = F F = A A I K = JK I J= E = EI = E A = = = 6 A A O E J= D = H EJK I J= = A I K I JA A F A JJ= = = I I = JK I EI J= 5 % # #! = D EJI E F JE F K D = J= = E A = J= L = I A = A L = = = D EJI E F JE F K D = J= = E A = J= L = I A = A! F O I JO D EJI E F JE F K D = J= = I K = = = D = = J= O I F A JJA A I K = JJ= = = D EJI EF = = A D A L O O EI = E A = C = =

75 Hitsausharjoituksia = = I K D EJI = K I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 75 6 O = K J = = I K D EJI = K I A I I = J= HL EJJ= L = JL E A A J A E = = A L O I J N! N # EI E= D = H EJK I = F F = A EJ= 0 = H EJK I A I I = F A JA = = O J D EJI = K I J= 8 = EJI A I F EL = F JE = = I K F = E A A J I F EL = E = H= = K EI J= I EA I E EJK I 6 A A O E J= D = H EJK I J= = A I K I JA A F A JJ= = = I I = JK I EI J= 0 = H EJK I ) = D EJI E 0 EJI = K I I K K J= 0 = H EJK I * L = = = D EJI E 0 = H EJK I + F O I JO D EJI E 0 EJI = K I I K K J= 0 EJI = K I I K K J= 0 = H EJK I, = ED EJI E 0 EJI = K I I K K J=

76 76 = = I K D EJI = K I! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Hitsausharjoituksia 6 O = K J = = I K D EJI = K I A I I = J= HL EJJ= L = JL E A A J A E = = A L O I J " N! N # EI E= D = H EJK I = F F = A EJ= 0 = H EJK I A I I = F A JA = = L = I J= D EJI = K I J= 6 A A O E J= D = H EJK I J= = A I K I JA A F A JJ= = = I I = JK I EI J= 8 = EJI A I F EL = F JE = = I K F = E A A J I F EL = E = H= = K EI J= I EA I E EJK I 0 = H EJK I ) = D EJI E 0 EJI = K I I K K J= 0 = H EJK I * L = = = D EJI E 0 = H EJK I + F O I JO D EJI E 0 EJI = K I I K K J= 0 EJI = K I I K K J= 0 = H EJK I, = ED EJI E 0 EJI = K I I K K J=

77 Hitsausharjoituksia KAASUHITSAUSHARJOITUS, PUTKI 77 Kaasuhitsauslaitteet, polttimet ja 300 1, hitsauspöytä kiinnittimineen, putkien viisteiden polttoleikkauskone, hiomakone, pihdit, kaasu-hitsauslasit ja hitsauskäsineet Putkea Fe 35,8 60,3 x 2,0 = kpl.lisäainelankaa AGA H44 2 ja 2,5 mm Polttoleikkaa tai hio putkien hitsausviisteet 25. Poista viisteestä ja sen vierestä hehkuhilse sekä muut epäpuhtaudet 20 mm:n etäisyydeltä. Aseta putket U-palkin päälle ja varmista putkien samankeskisyys. Silloita putket kolmesta tai neljästä kohdasta tasavälein siltahitseillä. Varmista ilmaraon säilyminen. Aseta putki hitsaustelineeseen sopivalle korkeudelle. Ota 300 l-poltin ja säädä siihen pehmeä ja normaali liekki,käytä 2 mm lisäainelankaa. Hitsaus aloitetaan siltahitsien välistä kuumentamalla aloituskohdan ympäristö mm säteellä punahehkuun, minkä jälkeen sulatetaan railon kyljet ja muodostetaan aloitussilta, josta hitsaus etenee. Päärynän muotoinen aukko on säilytettävä koko pohjapalon hitsauksen ajan, lisäksi on tarkkailtava, että railon kyljet ovat sulassa tilassa ennen lisäaineen syöttöä. Pohjapalon hitsauksessa ei saa täyttää railoa liikaa, koska se vaikeuttaa pintapalon hitsausta, korkeintaan putken pinnan tasalle.eteentulevat siltahitsit sulatetaan pois. Hitsauksen keskeyttäminen suoritetaan siten, että poltin nostetaan hitaasti sulasta ja annetaan hitsin päätteen ja lisäainelangan pään jäähtyä hitaasti liekin uloimman osan vaikutuksessa, jolloin sula metalli ei pääse hapettumaan eikä hitsin päätteeseen muodostu kutistumisonteloa (pipe). Hitsauksen jatkaminen suoritetaan lämmittämällä hitsin päätteen ympäristö mm säteellä punahehkuun, minkä jälkeen sulatetaan hitsin pääte huolellisesti samalla tuoden lisäainelangan pää lähelle hitsisulaa, jolloin se esikuumenee valkohehkuun ennen hitsauksen jatkamista. Hitsaus keskeytetään 20 mm ennen lopetuskohtaa. Liekin kärjellä puhdistetaan palon aloituspää poistamalla aloitussilta sekä muodostetaan päärynänmuotoinen aukko. Pohjapalon lopettaminen suoritetaan seuraavasti: Kuumennetaan lopetuskohdan ympäristö mm säteellä punahehkuun, hitsausta jatketaan, kunnes jäljellä on pieni pyöreä reikä. Tällöin on varmistettava, että reiän kyljet ovat sulassa tilassa juureen asti, minkä jälkeen päätteeseen syötetään lisäainetta. Hitsaus lopetetaan nostamalla poltin hitaasti sulasta antaen liekin uloimman osan suojata ja jäähdyttää hitaasti lopetuskohtaa. Tämä on välttämötöntä virheettömän lopetuksen aikaansaamiseksi. PINTAPALON HITSAUS Ota 300 l hitsauspoltin. Säädä kovahko normaaliliekki. Käytä 2,5 mm hitsauslankaa. Aloita hitsaus klo 6:n kohdalta. Suorita aloituskohdan kuumennus punahehkuun 20 mm alueelta. Sulata aloituskohta railon leveydeltä siten, että siihen muodostuu kuoppa, aloita hitsaus sulan reunasta. Anna liekin kaivaa pohjapalko ja railon kyljet puhtaaksi, hitsaa klo 12 asti. Suorita toisenpuolen hitsaus. Käytä normaaliliekkiä. Anna liekin kaivaa epäpuhtaudet pois. Pintapalon korkeus enintään 2 mm.

78 78 = = I K D EJI = K I " I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Hitsausharjoituksia 6 A H I F K J E$! N! EI = E A = C = J = # 2 JE! = J = EI A F JI K H= = F E E = F K EI J= F JI EI = K F K A J= 1 = H= O A A I F K J A I A E F = I K K I 5 E EJ= I = JO D JA A A I E J= = L A E 5 E = JI K = JA J= = O ED EJI = = = = 2 K J ED EJI = K I = I EF = D EJI = K I J= 2 D = F = JA L = I J= D EJI = K I A = E I = = = D O L F E A 2 JE K A A A = = = I A K H= = F A H I I 6 = H = E A = K = A JJ A = JHA K = J L = JI K E= A A = C = I O JJ K F K J A = L E J = EJ= D EJI = K I = I J= = D EJI = = D J= = 6 A A L EJ J F K J A = J= = I EA E J O JO O I K = J= = = D EJI EI K = = = JI K L = I J= F D = F = F A JK I K I A I = = L K JJ= = D EJI = JK = 2 E J= F = JA O J D EJI = K I A = = = A = = C = = J= E EA E L EI F = JA 2 K J E 1 = H= 5 E EJK I! F 5 E EJK I = F K L E A K JO D EJI = JJK D = = EI A I A = J = EI K = E = = K K A = F D = F = = D EJI = K I EA E I EI F K A J= I EJA A JJ F = = D E I A EHJ = = 2 K EI J= L EA JA H I D = H = = 6 K J EJK I EA JE = EI A JL EHD A A J = A I EJ I = F A JJ= = A

79 Hitsausharjoituksia 79 = = I K D EJI = K I # I = I J F F E = = E E ) HL E E JE K I J= F K J A D = = H EJK I 6 A H I F K J E$! N! EI = E A = C = J = # 2 JE! 6 A A HA E I = D = = D = = H A HA E J EE I K K HE I E A JJ I = = JHEEJJ L E = H= 2 K J ED EJI = K I = I EF = D EJI = K I J= 2 D = F = JA L = I J= D EJI = K I A = E I = = = D O L F E A 2 JE K A A A = = = I A K H= = F A H I I ) HL I JA K I I = D K E E@ = = D EJI = K I I = K = EJJ = = I EJ EJA D = = H A F J L = JF K J A HK C I EI, # " " & #,, # 0 = = EI J= = = E = =

80 80 Hitsausharjoituksia = = I K D EJI = K I $ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE K I J= F K J A D EJI = K I = A F = E A 6 A H I F K J E$! N! EI = E A = C = J = # 2 JE! 6 A A HA E I = D = = D = = H A HA E J EE I K K HE I E A JJ I = = JHEEJJ L E = H= 2 K J ED EJI = K I = I EF = D EJI = K I J= 2 D = F = JA L = I J= D EJI = K I A = E I = = = D O L F E A 2 JE K A A A = = = I A K H= = F A H I I 0 EJI = = EI F K J A K F = = E F D F O HA = EF F = K JO L = EI O EI J 4 EA HJA A I A A A F = E A F K F F K = 4! & EA HJA A I A A F = I K K I J= I = = JE = JJK = I = 2 K F F = = I = = > = HF = E A ) HL I JA K I I = D K E E@ = = D EJI = K I I = K = = EE@ A L K J= = J J K K JJ= 4! &, # " " & # 4,, #

81 Hitsausharjoituksia Polttoleikkaus Työturvallisuus. Käytä palamatonta vaatetusta, päähinettä, jalkineita, suojalaseja ja käsineitä. Älä koskaan tuuleta tai puhdista vaatteita hapella. Mieti ja hanki alkusammutuskalusto tarpeen mukaan. Poista kipinäsuihkun alueelta palava materiaali ja varmista kipinäsuihkulle sopiva suunta. 81 Kaasuhitsauksessa tai -leikkauksessa syntyy kaasuliekistä, juoksutteesta, lisäaineesta tai perusaineesta terveydelle haitallisia hitsaushuuruja tai kaasuja. Hitsattaessa tai leikattaessa maalattuja, sinkittyjä, kromattuja tai muulla tavoin pinnoitettuja kappaleita, altistutaan haitallisille huuruille. Pinnoitettujen materiaalien hitsaus ja leikkaus edellyttävät yleensä hengityssuojainten käyttöä. Typen oksideja muodostuu esimerkiksi ahtaissa tuulettamattomissa säiliöissä hitsattaessa. Typpioksidi on keuhkoille erittäin vaarallista. Oireina on rintakipua, hengitysvaikeuksia, yskänkohtauksia, keuhkopöhöä tai tukehtuminen. Vaikutus alkaa muutaman tunnin sisällä altistuksesta. Hiilimonoksidi aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä.

82 82 Hitsausharjoituksia K K A K I EA E K K A K I EA E = A E = K I D = F F E 0 = F A = = I A JO A A E K HEI JE A J K K A K I D = F A K HEI JE A E = K I I K K JE A E = K I A E = K I D = F F EL A JJEE E Säädä polttimeen sopiva liekki! Yläkuvassa on polttoleikkauksen eri vaiheita A Paras leikkausjälki Oikein asetetut leikkausparametrit ja hyvä laitteisto antavat sileän ja tasaisen leikkausjäljen. Kuona, joka mahdollisesti kiinnittyy levyn alareunaan, on helposti poistettavissa. B Liian alhainen leikkausnopeus Yläreuna sulaa. Leikkaustapahtuma on epävakaa ja tämä aiheuttaa syviä uria alareunaan. C Liian korkea leikkausnopeus Jättämä ja urien syvyys lisääntyvät voimakkaasti. Leikatun uran leveys kasvaa syvemmällä leikkausrailossa. Leikatut pinnat eivät ole yhdensuuntaiset. D Suutin on liian kaukana leikattavasta levystä Jättämä kasvaa, reunat sulavat ja leikkausparta kiinnittyy lujemmin levyyn. E Leikkaussuutin liian lähellä levyä Lämmitysliekki sulattaa yläreunan. Leikkaus on epävarmaa ja saattaa loppua odottamattomasti. F Kuumennusliekki liian suuri Liian suuri kuumennusliekki sulattaa leikatun uran yläreunan. G Likaa suuttimessa Jos kuonaa tai likaa tarttuu suuttimeen, ei leikkaushapen suihku ole enää suora ja säännöllinen. Tästä on seurauksena epätasainen leikkauspinta. Sama tulos saadaan, jos leikkaussuuttimen leikkaushapen kanava puhdistetaan virheellisesti.

83 Hitsausharjoituksia P o ltto le ik k a u s 1 V a k a s u p a ra a ty ö a k ä s iv u r u is ia le e n n ä k o h te a r a is e p a lo ja y ttö ä e s e e n s ti is o. M u o o p e tta 83 O s a s to O p p ila a n n im i A r v io in ti k a ik k i m ie le s tä s i ty ö s k e n te ly s s ä k ä y te ttä v ä t ta r v ik k e e t. P o ltto le ik s ta e s im e r k ik s i 1 0 m m p a k s u s ta le v y s tä v a ik k a p a 3 0 x m m d o s ta e n s in its e lle s i m ie lik u v a ty ö n o n n is tu m is e s ta e n n e n k a p ja lle. L e ik k a u s o h ja im e n a v u lla P o ltto le ik k a a o ik e a n y lä k u v a n o s o itta m a n o h ja im e n a v u lla is o s ta e s im e r k ik s i 1 0 m m p a k s u s ta le v y s tä v a ik k a p a 3 0 x m m s u u r u is ia p a lo ja. M u o d o s ta e n s in its e lle s i m ie lik u v a ty ö n o n n is tu m is e s ta e n n e n k a p p a le e n n ä y ttö ä o p e tta ja lle.

84 84 Hitsausharjoituksia 2 A D A K JJ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I O JA JJ L JJ= HL E A A J A E = = % # I E EJO I J A L O I J # N # I K E = A EJ= = I A J= A K L = I EJJ= = = J= L = = = K J= O D JA A ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A 0 = H EJK I J EI JA J= = K A I JK I JO O JJ K F = = E I = F K J= A J= HA F E EEJ I L EE = F A EI I = K E 2 = E 6 E = 5 K JA JJ= L = A L O F = I K K I ) F K F = = L E K J I D J= # N I 6 O J= I 0 K EEJ I E O JJ A L = D O L = D K EEJ I A L E A A H EI J A H L EI E EA A I J I E D JK = 0 O L EEJ I

85 Hitsausharjoituksia MIG-hitsaus 85 Lyhytkaarihitsausta käytetään ohutlevy- ja asentohitsaukseen. Valokaari palaa jak soittain sulan pisaran aiheuttaessa oikosulun lisä aineen ja perusaineen välille. Kaarijännite on V ja hitsausvirta A. Jos langan syöttönopeus on liian suuri, lisäaine pyrkii työntämään pistoolia ylöspäin, eli tökkimään, tunkkaamaan. Kaaritapahtuma on kova ja katkonainen. Jos syöttönopeus on liian pieni, lisäaineen pää palloutuu ja tarttuu herkästi kiinni kosketussuuttimeen. Liian pienellä syöttönopeudella valokaari on epätasainen ja aiheuttaa roiskeisuutta. Hitsausarvojen ollessa oikeat hitsausääni on yhtäjaksoisesti tasainen, pehmeä ja miellyttävän sirisevä. Jos ääni on karkea, kova, vaihtelevan rätisevä ja räiskyvä, hitsausarvot eivät ole kohdallaan tai käytössä on CO2-suojakaasu. Kaasun virtausmäärä on 8-18 l/min ja se tarkistetaan rotametrin avulla kaasusuuttimen kärjestä. Alle 2,5 mm paksuisten levyjen pystyhitsaus on hyvä suorittaa ylhäältä alaspäin, jotta työkappaleisiin ei viedä liikaa lämpöä ja saadaan kaunis, juoheva liittymä. Ilmarakona päittäisliitoksissa (I-railo) voidaan käyttää lähes levyn paksuutta.

86 86 Hitsausharjoituksia Hitsauspistoolin erilaisa kuljetusasentoja Hitsausspraytä voidaan sumuttaa hitsauspistoolin kaasusuuttimen sisäseinämään kohtuullisesti. Jos hitsausspraytä suihkutetaan hitsausrailoon, syntyy hitsiin huokoisuutta ja virheitä. Lisäksi kyseiset aineet oksidoituvat valokaaressa yhdisteiksi, jotka ovat haitallisia sekoittuessaan hengitysilmaan. Työkappaleeseen tarttuvat roiskeet voidaan välttää säätämällä kaarijännite ja langansyöttönopeus oikeiksi. Lisäksi varmistetaan maajohdon hyvä kontakti työkappaleeseen, puhdistetaan epäpuhtaudet työkappaleesta ja tarkastetaan lisäainelangan laatu ja soveltuvuus ko. hitsaukseen. Tarkastetaan vielä kontaktisuuttimen kunto ja koko. Hitsaustapahtumassa korjataan hitsauspistoolin asento pystymmäksi ja käytetään oikeata hitsauspistoolin etäisyyttä työkappaleesta. Huoltona tarkastetaan pistoolin kunto ja puhdistetaan langanjohdin riittävän usein sekä pyritään käyttämään hitsauksen aloitusvaiheessa kyllin lyhyttä vapaalankaa. Hitsausvirheitä Liitosvirhe: pistoolin virheellinen suuntaus tai väärä kuljetusnopeus Juurivirhe: railon juurisärmä ei ole sulanut tai on liian suuri juurikupu Reunahaava: liian suuri hitsausjännite tai hitsausnopeus, väärä hitsauspistoolin kuljetustapa, virheellinen hitsauspistoolin asento Roiskeet: virheellinen langansyöttö, väärät hitsausarvot, väärä suojakaasu, likainen työkappaleen pinta, liian pieni kaasun virtaus Kuonasulkeuma: yleisin hitsausvirhe, siinä on kuonaa jäänyt hitsin sisään Huokoset: hitsin sisään jääneitä kaasukuplia

87 Hitsausharjoituksia 87 1/ D EJI = K I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I O JA JJ L JJ= HL E A A J L EHJ= = = I K L EHJ= K I = = C = I O JJ A E = = A L O I J! N # I K E = A EJ= I E EJ= A = D EJI = = = D EJI E O D JA A ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A 0 = H EJK I J EI JA J= = K A I JK I JO O JJ K F = = E I = F K J= EI J= D EJI = K I F EI J E E A E 8 HE E A E 0 EJI = K I F EI J E A J EI O A = K A JK I J= L = L = E K JK I D EJI E JK A K = =

88 !! 88 1/ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Hitsausharjoituksia 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I O JA JJ L JJ= HL E A A J A E = = A L O I J I K E = A EJ= = I A J= A K L = I EJJ= = = J= L = = = D EJI = = O D JA A ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A #! # ) = F EA = D EJI = J= = JO J A # 2 O I JO F EA = D EJI = J= = O D J = = I $ 6 O D = H EJJA K = E =! D = A = E = D! # = K = D EJI = J= = JO J A!! # 2 O I JO K = D EJI = J= = O D J = = I! 6 O D = H EJJA K = E = " D = A = E = D! # 1 H= E! = = I A J D EJI = J= = JO J A! # # 1 H= E! 2 O I JO = I A J D EJI = J= = O D J = = I # 6 O D = H EJJA K = E = # D = A = E = D

89 Hitsausharjoituksia TIG-hitsaus 89 5 K = = = I K 6 1/ L EHJ= A = C A A JJEL A JJEE E 6 = I = J= EL = ED J L EHJ= 5 K = = = I K 0 EJI = K I F EI J E EEF = EI E A = I A J 5 K = = = I K 8 BH= A A E D EJI = K I L EHJ= = = I K I K K JE 0 EJI E EI = E A = = 5 K = = = I K = K A 2 A HK I = E A 2 A HK I = E A 0 EJI EI K = = L = = = HE 4 = E = = I K I K K JJE A = K E " N A A E D = = EI E = = = I K HEEJJ L EL EHJ= K I = E = # # I = = I K " E EI = E A = =! N 8 BH= A A E $ = F = % " ) $ & 8 = = = HE $

90 90 Hitsausharjoituksia Valokaaren sytyttämiseksi on volframipuikon ja työkappaleen välinen suojakaasu saatava sähköä johtavaksi, eli ionisoiduksi. Yleinen tapa on ionisoida suojakaasu sähköpurkauksella siten, että hetkellisesti nostetaan puikon kärjen ja työkappaleen välinen jännite korkeaksi, jonka seurauksena muodostuu kipinä pistoolin ollessa hitsausetäisyydellä työkappaleesta. Päävirta kulkee kipinän ionisoimaa käytävää myöten ja valokaari syttyy. Tasavirtauksessa ohjausyksikkö katkaisee suurtaajuusvirran kaaren sytyttyä. Hitsaus ilman lisäainetta Kappaleet liitetään yhteen ilman lisäainetta, sulattamalla esimerkiksi viereisen kuvan mukaista liitosta. Hitsaus aloitetaan käyttökytkintä painaen. Kaaren sytyttyä pistooli kohotetaan suoraan ja siirretään haluttuun aloituskohtaan railoa seuraten. Hitsisulan muodostuttua kooltaan sopivaksi käännetään pistooli vähän työntävään asentoon ja aloitetaan tasainen hitsausliike siten, että hitsisulan koko ja muoto säilyvät samanlaisina koko hitsauksen ajan. Ohutlevyhitsaukseen sopiva kaaripituus on 1-2 mm. Hitsaus lopetetaan sammuttamalla valokaari. Pistooli pidetään paikallaan muutaman sekunnin ajan, jotta hitsi jäähtyy suojakaasun jälkivirtauksen aikana ja sen suojaamana. Lopetusvirheen muodostuminen, päätekraateri, voidaan estää hidastamalla hitsisulan jäähtymisnopeutta, jolloin jähmettyminen tapahtuu hitsisulan pohjalta alkaen kohti pintaa, eikä sulan reunoilta kohti keskustaa. Hitsaus lisäainelangan kanssa Hitsauksen aloitus tapahtuu samalla tavoin kuin lisäaineettomassa hitsauksessa. Pistoolin suuntaus on hyvän näkyväisyyden vuoksi vähän enemmän työntävässä asennossa. Sopiva valokaaren pituus on 1,5 x volframipuikon halkaisija, ei kuitenkaan yli 6 mm. Lisäaineen syöttö suoritetaan railon suuntaisena, kulmassa vaakatasosta. Lisäaineen syöttö aloitetaan vasta hitsisulan muodostuttua riittävällä tunkeumalla. Syöttö tapahtuu hitsisulan etureunaan lyhyillä edestakaisilla liikkeillä. Pisarairtoamisen jälkeen lisäainelankaa vedetään vähän takaisinpäin pitäen sen kärkeä kuitenkin suojakaasualueella hapettumisen estämiseksi. Lisäaineen syöttö hitsisulaan voi tapahtua myös jatkuvalla tasaisella liikkeellä, kuten esim. mekanisoidussa hitsauksessa tai putkihitsauksessa. Jos lisäaine syötetään valokaaren alle, muuttuu se epävakaaksi ja hitsisula epätasaiseksi.

91 Hitsausharjoituksia 6 1/ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 91 5 K = JK I E = EI = E A = = = 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I O JA JJ L JJ= HL E A A J 8 = EJI A D EJI = K I A A I A A E A = JD EJI = K I = HL J A E = =! A L O I J E N F = = = = I A J= I A D EJI = K I F A 0 = H EJK I A I I = F EI A = = L = = = HA I O JO JO I J K A JK I J= I K = D = E J= = I A L = = = HA I = K JK I J= = F F = A A F E J= = I K = JA J= = E = EI = E A = = = F EJ E K HE= # F J EI I ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A 5 O JO J L = = = HEA A EE K L = I EJJ= = = J= L = = I A A A E F = F F = A A I A A 0 E A A EJ= HL EJJ= A I I = = EJ= F EI J E = F F = A A HA K = F A D EJI = K I = I EF = E = A A I O JO J L = = = HE = F EI J ED EJI = K I = I A J K EI J= E A = = EI JK I K = = L = = = HA F EJK K I 0 EJI = = # F EJ E F J E 6 = H = = I K = I JK EI J= = I A A L A O JJ 2 E@ F JE J= F A JK I = I I = I K = = = I K L EHJ= = = = = 2 A D EJI = K I EI = E A A = L K = ) = K L = I I = A D A L O F A D EJI = J= = F = = K D EJI EI K = O E I K K HE I EED A I O JA J EI = E A JJ= = F I K = = = I K L = E K JK I = K A A = 5 A K H= = F = A L A O JJ = F = I K K JJ= I A F O H EL J = I L = = = EE = = L = = = D EA = A JA A F E F EJ A I EJ = E = I K = = = I K I I = F A JK I A I I = F EI J EF E@ A J F = E = = = EI E A = = F EI JA J= = I K = I J= K EJA E I K = = = I K I I = 8 = = = HJ= L EI O JO JJ K K J= = A HH= 6 D E@ = I JA J= = I K = D JO EI J E K JA I O JO EI J ) EJK I A I I = I K = JA J= = L = EE F = F = I EEJ = J A J= = H = = EI JEA JA A F E 0 EJI = = # F J E = EJK I A = F A JK I A F F E EI A I E = = I K I K K JJE A = K E " N A A E D = = EI E = = = I K HEEJJ L EL EHJ= K I = E = # # I = = I K " E EI = E A = =! N 8 BH= A A E $ = F = % " ) $ & 8 = = = HE $

92 92 Hitsausharjoituksia 6 1/ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 1 H= E = = I A J 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I J= HL EJJ= L = J J= HL E A A J 8 = EJI A D EJI = K I A A I A A A I E A H E I EL EHJ= = ' ) = = I K L EHJ= K I J= # E = A A E D = = EI E = $ A E = =! A L O I J E # N F = = = = I A J= I A D EJI = K I F A 0 = H EJK I A I I = F EI A = = D EJI = K I A = EJK I J= = C = K A JK I J= I K = D = E J= = I A L = = = HA I = K JK I J= = F F = A A I A A D EJI = J= = F EJ E F = = # F J EI I 5 E EJ= = F F = A A JA I E A EI J= F EI J = K K J= = I J= D J= = A I A J 1 = H= I K K HK K I # ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A! # 1 H= E!! 6 O D = H EJJA K = E = # D = A = E = D

93 Hitsausharjoituksia /! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 1 H= E F O I JO = I A J 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I J= HL EJJ= L = J J= HL E A A J 8 = EJI A D EJI = K I A A I A A A I E A H E I EL EHJ= = ' ) = = I K L EHJ= K I J= # E = A A E D = = EI E = $ A E = =! A L O I J E # N F = = = = I A J= I A D EJI = K I F A 0 = H EJK I A I I = F EI A = = D EJI = K I A = EJK I J= = C = K A JK I J= I K = D = E J= = I A L = = = HA I = K JK I J= = F F = A A I A A D EJI = J= = F EJ E F = = # F J EI I 5 E EJ= = F F = A A JA I E A EI J= F EI J = K K J= = I J= D J= = A I A J 1 = H= I K K HK K I # ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A! # 1 H= E!! 6 O D = H EJJA K = E = # D = A = E = D

94 94 Puikkohitsaus Hitsausharjoituksia Puikkohitsauksessa, metallikaarihitsauksessa kappaleiden liittämiseen tarvittava metalli sulatetaan perusaineesta tai lisäaineesta. Perusaineen liitoskohta ja lisäaine ovat hitsauksen aikana sulia. Liitoskohta sulatetaan työkappaleen ja hitsauselektrodin, lisäainelangan, välille muodostuvassa lyhyessä valokaaressa sähkövirran kulkiessa elektrodista työkappaleeseen. Valokaaren lämpötila voi olla C. Puikon sulava päällyste muodostaa jähmettyessään hitsin pinnalle suojaavan kuonan. Puikon päällyste suojaa myös hitsauksen aikana valokaarta ja palkoa. Jähmettynyt kuona poistetaan hitsin pinnalta. Hitsausmenetelmää käytetään pääasiassa teräksen hitsaukseen. Puikkohitsaus soveltuu kaikkiin hitsausasentoihin, kunhan valitaan kuhunkin asentoon sopiva hitsauspuikko. 8 A H L EHJ= 0 EJI = K I L EH J= A 0 EJI = K I L EHH= = K I J 0 EJI = K I L EHJ= = = F A E 0 EJI = K I F K E = F K E F E@ E = EJK I F K HEI JE K = D = K L E = O I F = E A E = J E E A 6 O = F F = A 5 EI JE = D EJI = K I JA A F EI J = EJK I = = F A E K = = L F A EJJ E A J= EF EI = H EJ= 5 K = L = = F O I JA JJ A A A O I I K = = 5 = = 2 O I JA K = 8 = = = HE 2 A HK I = E A H= = JA HE 5 K =

95 Hitsausharjoituksia 95 % & % & 0 EJI = K I A = EJK I H= = F = EI JA 2 K E K A JK I = EJK I D J= = 2 K E K A JK I D EJI = K I A I I = 0 EJI = K I A F A JK I 0 K E L = = = HA F EJK A JD EJI = K I A A HEL = ED A EI I = 2 K E F EJE A A EE EJA JJ L F 5 = = H E 2 O I JA 2 K E D = = EI E = 2 K E F EJK K I Hitsauspuikko sytytetään raapaisemalla sen päällä työkappaletta ja nostamalla kärki hieman irti kappaleesta sammuttamatta valokaarta. Sytytyskohta on hitsauskohdan edessä ja se ylihitsataan. Valokaaren pituus on 7-8 mm ja puikko viedään rauhallisesti hitsin aloituskohtaan. Aloituskohdassa valokaari lyhennetään noin 5 mm mittaiseksi ja aloituskohtaa kuumennetaan noin 2 sekuntia. Puikko kuljetetaan hitaasti valokaaren ollessa noin 3 mm pitkä. Työkappaleeseen kiinnitarttunut puikko riuhtaistaan nopeasti irti ja tarkistetaan päällystevauriot. Vaurioituneella kohdalla ei saa hitsata, vaan se on sulatettava johonkin romukappaleeseen. Tarkkaile hitsauksen aikana sulaa, erityisesti railon reunojen sulamista. Saat hyvännäköisen, pienisuomuisen hitsin pitämällä sulan kuonan rajan lähellä puikon päätä. Älä kuitenkaan päästä sulaa kuonaa hitsisulan edelle. Tätä tapahtumaa voidaan säädellä puikon hitsaussuuntaisella kallistuksella sekä hitsausvirralla. Valokaari sammutetaan kuljettamalla puikko hitaasti takaisin valmiiseen hitsiin päin ja nostamalla se juoheasti ylös. Jos hitsauspuikon nostaa lopetuskohdasta suoraan ylös, jäähtyvään suureen lopetuskohtaan tulee helposti imuhuokonen, pipe, paippi. Railo on liitettävien kappaleiden välissä oleva rako, johon hitsataan liitos, sauma. Jos liitettävät kappaleet ovat kiinni toisissaan, kohtaa kutsutaan edelleenkin railoksi.

96 96 Hitsausvirheet heikentävät liitoksen kestävyyttä. Jos puikko sytytetään raapaisten kappaleen pinnassa, siihen jää sytysarpi. Sytytä valokaari aina sellaisessa kohdassa, joka jää hitsin alle. Imuhuokonen syntyy hitsin lopetuskohtaan. Lopetuksessa puikkoa ei riuhtaista heti pois hitsistä. 8 EHD A A EI A I J I O JO JO I A I J D JK L E= I O JO JO I E 8 EHD A A EI A I J F A JK I A I J= D JK L = E K D K A Hitsausharjoituksia Huokoset ovat hitsin sisään jääneitä kaasukuplia, jotka syntyvät esimerkiksi kosteilla puikoilla hitsattaessa tai liian pitkää valokaarta käytettäessä. Kuonasulkeumassa hitsin sisään on jäänyt kuonaa, joka näkyy esimerkiksi sauman kuvauksessa. Kuona on poistettava huolellisesti. Palot on hitsattava niin, ettei synny pieniä koloja, joihin jää kuonaa. Jos on tarpeen, hio saumaa hiomakoneella kuonan poistamiseksi. Reunahaava aiheutuu puikon virheellisestä suuntauksesta tai liian suuresta hitsausvirrasta. Juurivirheessä hitsi jää esimerkiksi liian pienen ilmaraon takia juuren puolelta vajaaksi. Halkeamat syntyvät hitsiin tai sen viereen esimerkiksi lämpöjännityksistä. 0 K I E= I JA = F K E J= E EE= F EJ L = = = HE K = I K A K = K = D K E = J F EI J 4 A K = D = = L = F K E L H K A JK I = I A J K K HEL EHD A F K K JJA A E A H= E HA K A I K = JK I

97 Hitsausharjoituksia I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 2 A D EJI = K I D = H EJK I 0 EJI = = JA A L O A F E J= = D EJI = K I I = K = = E = H= E = 6 A A D EJI EJ # F EJ EI I F J EI I F A JA A F K E I O JO JO I J K A JK I J= = I = K JK I J= ) HL E E F A J J= = = I I = JK I = = I A J - I E E A I = K = 8 H= E F K J L = J1 H= E = K A I E E A I = K = D EJI = JJK A L O A E = J= = K K J= = I A J JE A JHE F I J I = K = L EA HA I J K K JJ= D = H EJK I J= L = HJA 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I J= HL EJJ= L = J = EJJA A J A L O! N # N # 5 E EJ= = F F = A A J A I J= = I J= 0 EJI = K I F K E J L = J " & = # 1 = H= I K K HK K I E ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A! N # N #! N # N # 8 = = = = I A J - I E E A I = K = 8 H= E F K J L = J1 H= E = K A I E E A I = K = D EJI = JJK A L O A E = J= = K K J= = I A J JE A JHE F I J I = K = L EA HA I J K K JJ= D = H EJK I J= L = HJA 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I J= HL EJJ= L = J = EJJA A J A L O! N # N # 5 E EJ= = F F = A A J A I J= = I J= 0 EJI = K I F K E J L = J " & = # 1 = H= I K K HK K I E ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A! N # N #! N # N # 2 O I JO = I A J - I E E A I = K = 8 H= E F K J L = J1 H= E = K A I E E A I = K = D EJI = JJK A L O A E = J= = K K J= = I A J JE A JHE F I J I = K = L EA HA I J K K JJ= D = H EJK I J= L = HJA 8 = H= = JO D JA A I A A = E E EA A I J I EJO I A JA O I I J= HL EJJ= L = J = EJJA A J A L O! N # N # 5 E EJ= = F F = A A J A I J= = I J= 0 EJI = K I F K E J L = J " & = # 1 = H= I K K HK K I E ) HL E EJK I = O J F A JJ= = A! N # N #! N # N #

98 98 Hitsausharjoituksia Putken kaarihitsaus. Käytetään yleensä putkiin, joiden halkaisija on yli 50 mm ja seinämän vahvuus voi olla 6 mm tai enemmän. Juuripalko voidaan hitsata TIG-hitsauksena ja muut palot kaarihitsauksena. Railo tehdään esimerkiksi sorvaten. Ilmarako on pystyputken hitsauksessa 3-4 mm, halkaisijaltaan 1,6 mm puikko ei mahdu läpi ilmaraosta päällysteinen. Vaakaputkessa 1,6 mm puikko mahtuu ilmaraon läpi. Hitsausvirta on puikon halkaisija x 40 A - 10 A. Virta valitaan niin suureksi, että yhtäjaksoisessa hitsauksessa puikon 50 mm pitkä pätkä hehkuu lievästi. Näin kaasukuplat saavat aikaa poistua sulasta. Puikot ovat kylmähitsaavia (emäspuikkoja) esimerkiksi OK Ne soveltuvat asentohitsaukseen, suuri virta ja pieni sula. Jos otat puikon kuivaajasta, käytä se tunnin kuluessa, ettei se sido itseensä liikaa kosteutta ja tee hitsiin huokosia. Pohjapalko hitsataan 1,6 mm puikolla ja muut palot 2,0 mm puikolla. # # $ # # $ 8 H= E 8 H= E! " # Sytytys tehdään raapaisemalla railossa hitsauskohdan etu- tai takapuolella, ei koskaan hitsauskohdassa. Juuri- tai välipalossa sytytys tehdään takapuolella ja pintapalossa etupuolella. Jos puikko ei syty sovinnolla, sen päätä voidaan raaputtaa esimerkiksi betonilattiaan rikkomatta puikon päällystettä. Valokaari pidetään lyhyenä. Valmiissa saumassa on ainakin juuripalko ja pintapalko. Jos voit, käytä apulaitteita, ettei silloituksia tarvita ollenkaan. Silloitus = aloitus ja sisältää yleensä huokosia. Sillat on hiottava pois. K K HEF = 5 O JO JO I 0 EJI = K I 2 E J= F = 0 EJI = K I 5 O JO JO I F A = K A JK I I K K I D E J= = F EI F A = K A JK I I K K I I K = = = = F EI A L A A I J A L A O I

99 Hitsausharjoituksia 99 2 O I JO F K J A K K HEF = D EJI = K I 0 EJI = K I!! N N N 2 K E = EI JA JJK O L EEI J = D JE I K H= = I K = = A = I I = N F EA EF O I O I 5 A K H= = K K HEI H A E F K EI J= I K = EI J= 2 K E = I A = L = E K JK I K K HEF = F E A 2 K E D EJI = K I A = K I I = F A HK I = E A O! D EJI = K I A A JA I I F K E = K J= = I J= = = A A I K = F A A JJA E K K HA A JK A L = K E= I F K E F = = = JO D F JK A A D EJI EE D K I E= K K HEF = F A JK I 2 = = J= = J= = EI E # = F A JA J= = H= E O HA K = = 6 I J F K E I JA J= = O I K K HEF = F D E J= 0 E = = L = H EI JA J= = D O L F E A N K K HEF = D EJI = K I I F K E I JA J= = J I J I K H= = O I I A K H= K I A = E K D K A = D = A = = D EJI EI I N! " N N N # 8 = EI F D = F = 0 E JJK F JA N D E JJK F JA I O JO JO I! F A = K A JK I " F A HK I = E A A EJO I # D EJI = K I 2 E@ HA E = K EL EE A EI A A I = = = = K I A K F A K JK K F = E = F K E = I K = I J= F E F A JK I D J= = N 2 E J= F = 5 O JO JO I K K HEF = 2 K E I O JO JA J K A JA J= = D E JK F E J= F = F D F = EJO I = D EJI = K I 2 E J= F = F A JK I A I I = F K E L E@ = = I J= = I K H= = O I

100 100 Hitsausharjoituksia 8 = = = F K J E F K E K = J A I EL EEL = O F K A = F K E D JEF K J A A I K I J= = A L EJ F O I JO I = K = I I = H= E HA K = O E HA K = D = = L = 2 O I O D A J A I E D J= = N N N N N N A I EL EEL = = = F K A = F K E " # K = I I = 8 = = = F K J A D EJI = K I A I I = = E EI I = F = EI I = O JA J A L EJO I EE A JJ Putken silloitus

101 Hitsausharjoituksia I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 = = = F K J EF O HEJJ A = JA HE= = E = K I J= F K J E$! 0 EJI = K I F K E J L = J " & $ = 6 A A L EEI JA = I E EJ= F K J A J A I J= = I J= 1 = H= E 2 O I JO F K J E = JA HE= = E = K I J= F K J E$! 0 EJI = K I F K E J L = J " & $ = 6 A A L EEI JA = I E EJ= F K J A J A I J= = I J= 1 = H= E 8 = = = F K J E = I A J D EJI = K I = JA HE= = E = K I J= F K J E$! 0 EJI = K I F K E J L = J " & $ = 6 A A L EEI JA = I E EJ= F K J A J A I J= = I J= 1 = H= E

102 102 Kysymyksiä hitsauksesta Hitsausharjoituksia Millainen levyvahvuus hitsataan kaasulla myötähitsauksena? Alle 3 mm Mikä on hitsauskohdassa erittäin olennaista? Railon sulat reunat Miksi kaasuhitsauslangan pää pidetään hitsauksen aikana liekin suojassa? Estää langan hapettumisen Mistä hitsaajan on oman terveytensä takia huolehdittava polttoleikkauksen tai hitsauksen aikana? Hitsauskaasut eivät ole tarkoitettu hengitettäväksi Millainen on Mig-hitsaus pelkistetysti? Rullalta syötetyn lisäinelangan ja työkappaleen välillä palava valokaari sulattaa railon reunat ja lisäainelangan muodostaen valmiin sauman. Tapahtumaan puhallettu suojakaasu estää hitsisulan hapettumisen. Millainen on Tig-hitsaus pelkistetysti? Hitsauselektrodin ja työkappaleen välillä palavan valokaaren muodostamaan sulaan syötetään yleensä käsin lisäainelankaa. Tapahtumaan puhallettu suojakaasu estää hitsisulan hapettumisen. Mikä suojaa puikkohitsauksen sulan hapettumiselta? Kaasuuntuva puikon päällys

103 Hitsausharjoituksia Kysymyksiä hitsauksesta 103 Millainen levyvahvuus hitsataan kaasulla myötähitsauksena? Mikä on hitsauskohdassa erittäin olennaista? Miksi kaasuhitsauslangan pää pidetään hitsauksen aikana liekin suojassa? Mistä hitsaajan on oman terveytensä takia huolehdittava polttoleikkauksen tai hitsauksen aikana? Millainen on Mig-hitsaus pelkistetysti? Millainen on Tig-hitsaus pelkistetysti? Mikä suojaa puikkohitsauksen sulan hapettumiselta?

104 104 Teräsputket, vinkkejä opettajalle Putket ja osat - kutakin DN-mittaa vastaava kierre on opeteltava hyvin -kierteityskoneen nippaistukan käyttö on syytä opetella -harjoitustyö n:o 2, putki jyrsitään, kierteitetään ja sitten katkaistaan poikki ( 50 mm) -arviointiesimerkkiä ei tietenkään ole pakko käyttää, tässä muodossa kaikki kuitenkin arvioidaan samoilla perusteilla ja oppilaat itse näkevät, mitä kohtia työstä arvioidaan -työsalissa tulisi olla toimiva lämmitysjärjestelmä, esimerkiksi pieni sähkökattila, jossa on kiertopumppu

105 Putket ja osat Teräsputket 105 Patteriputkitusten putki on keskiraskas, musta, kierteitettävä teräsputki. Putkessa on pituussuuntainen, hitsattu sauma, koska putki valmistetaan teräsnauhasta valssaamalla. Putken standardi on DIN 2440, materiaali on Fe 33 ja koepaine 50 bar. Putkia liitetään kierreosin tai hitsaamalla. Putken seinämä on kyllin paksu kierteitykseen. Kierre on kartiomainen Whitworthkierre 1:16, ja sen koko ilmaistaan tuumina. Putken koko ilmaistaan DN-mitalla. Keskiraskasta, mustaa teräsputkea ei käytetä vesijohtona, koska se ruostuttaa veden. Putkea käytetään yleensä kiinteistöjen sisällä patteriputkituksiin. DN-mitta Kun putkia alettiin aikanaan valmistaa, putken reikä ja DN-mitta olivat samankokoiset, esim. DN 20, reikä 20 mm. Valmistusmenetelmät ja materiaali ovat parantuneet ja putken seinämää on voitu ohentaa. Ulkomittaa ei muutettu, ettei kierrelaitteita tarvinnut uusia. Nyt putken reikä on jonkun mm suurempi kuin DN-mitta. 4! ",, 4! " Kiinnitä putket tukevasti kyllin lähelle puristimen leukoja työstämistä varten. 2 K J A, EJJ= EA HHA 4! & #! " #! " #

106 106 Putket ja osat EE K L = O A K = EE K K = = A K A L EI I Putki on kiinnitetty puristimeen EE JA = = A K = = F F = A JJ= 7 I A = F K HEI JK I = J= E= F K J EF O I O O F O HA I A JK I F E EI I = D = = I JK I Putken katkaisu EE= D = HL = D = = I JK I I = D = F = E@ A L EE = D = = I D A = = 0 = = I JK I A JE D A O I I F EL = = F F = A A A 2 K J EL E@ = = F JJ A E = J= F E E 5 = = = = J = EI K K L E@ = = JA O I L EEI JA 8 = H K K E= = F F = A EJ= = F = L = = H= = 5 = D = K I = EJA J= = = F F = A A J= = HA K = I J= Pienten putkien katkaisu käsin sahaamalla on nopeaa, koska jyrsintää ei tarvita. Varo poltoleikkauksen palovaaraa. Tarvitset työhön myös tulityökortin. Sama asia koskee myös ylimmän kuvan katkaisulaikan käyttöä.

107 Putket ja osat 107 Opettele käyttämään myös tällaisia sahoja, koska niitä käytetään työelämässä. Putkileikkuri on hyvä putkenkatkaisulaite. Leikkurilla katkaistaessa terä tunkeutuu putkeen eikä lastua muodostu. Katkaistu pää täytyy aina jyrsiä muodostuneen kuroutuman takia. Kun käytät leikkurissa ehjiä ja teräviä teriä, pienennät jyrsinnän tarvetta. Leikkuri laitetaan putkessa olevan katkaisumerkin kohdalle aukko ylöspäin. Terä kiristetään putkeen kiinni ja leikkuri kierretään putken ympäri. Terää kiristetään jälleen kunnosta riippuen ehkä ¼ kierrosta ja leikkuri kierretään putken ympäri. Näin jatketaan loppuun asti. 6 A H K F F = = F K J A A I A A E F EI J= = I JK = F K J A I J= 2 K J E 6 K E HK = J K H K JK = JA H EI A I I A E K HEI I = O I EJA H = = I E JK EHK = = J = = A EL = JF K J A F I E JA A JJA EK F K EI J= O HI E J J= HL EJ= 6 K E HK = J D = = L = J = J = EI K I K H= = 8 = E F K J A I EI A L = K H K = O HI EJ F EI

108 Putket ja osat 108 T e rä n s y ö ttö ru u v i P y ö r iv ä te rä P y ö r iv ä ä, la s tu a v a a te r ä ä s y ö te tä ä n k o h ti p u tk e a s a m a lla k u n k o k o la ite tta k ie r r e tä ä n p u tk e n y m p ä ri Kuvan laitteella saadaan putkeen katkaisun yhteydessä myös viiste hitsausta varten. K e tju p u tk ile ik k u r ia e i ta r v its e k ie r tä ä tä y ttä k ie r r o s ta p u tk e n y m p ä r i Viereisen kuvan leikkuria ei kierretä putken ympäri, vaan sen terät uppoavat puristaen valurautaputkeen katkaisten sen.

109 Putket ja osat Katkaisukohdan jyrsintä 109 Putken pää jyrsitään aina leikkurin jäljiltä. Vain kuroutuma jyrsitään pois, koska se aiheuttaa vedelle ylimääräisiä virtausvastuksia. Jyrsintä painetaan kehon avulla putkeen kahvasta samanaikaisesti kiertäen. Jyrsimessä on räikkävarsi työtä helpottamassa. Kierteitys EA HHA A K = O JJ 8 JE 8 JE Kierrepakkaa ja -tappeja käytetään putkiasennuksissa ainoastaan kierteiden korjaukseen. 8 JE D E I F EL E HA E D = = F K J A = J= E= I A E= EA HJA EJO I A = K K EA HHA A K = = EJK I F K A EA HHA D = H = J D E JJK = 2 K J EJ= E = I A E EE JA EA HHA A K = J= = E I E EA HJA EJO I D A F F = = I = = = K K K EI J= O = = I JK = J = EI K

110 110 Putket ja osat 2 K J E EA HJA A F EJK K I EA HHA JA HEA A L A O I " 4 EE JA EA HHA I H = = A EJ= H L EJI A I J A JJ L L = A JJ= L = JA H EI A EA HHA I H = JA H J = E JA J= = A A JA H = K A L EA HA I I A L = K A H I EJJ= = = H A I JO I A A 4 2 K J E, 4 Yksivartisessa räikällisessä putkikierresorkassa on jokaista kierrekokoa varten oma vaihdettava kierrepäänsä. Aloituksessa laite asetetaan ohjain edellä putkeen ja kehon avulla työntäen sekä samalla varresta kääntäen kierteitys saadaan alkuun. Kun kojeen kierrepää vetää varresta kääntäen, painaen, kierre tehdään valmiiksi. Kojeen räikän ansiosta vartta ei tarvitse kiertää ympäri. Kierrepituus on terien leveyden mitta. Käytä öljyä kierteitykseen, muuten kierteen harjat saattavat murtua. Kun kierrettä on terien leveys, laite pyöräytetään pois putkesta ja sen varrella napautetaan putkeen lastujen irrottamiseksi. Varo poispäin pyörivän laitteen vartta! O D O A F K J A EA HJA EJO I = F K F J = L K = 2 K J EF K EA HJA EJA JJ L F K J E HEI JE K D L E ) F K F J Kaksivartisessa kiinteässä putkikierresorkassa on yhdessä kojeessa kolme eri kierrekokoa: 3/8-1/2-3/4 tai 1/2-3/4-1. Kierrekoje laitetaan putkeen siinä oleva ohjainreikä edellä. Aloituksessa kojetta painetaan kämmenellä ja keholla varresta samalla kiertäen. Laitteen alkaessa vetää, käännetään molemmilla käsillä varsista. Putkikierteen pituus on kierreterien leveys. Kun kierteitys on valmis, kierresorkka pyöräytetään varresta aukipäin pyörimään. Varo pyörivää kierresorkkaa. Kierteityksessä käytetään öljyä.

111 Putket ja osat Sähkökäyttöinen käsikierresorkka on periaatteessa kulmahiomakone, jonka laikan tilalle laitetaan kierteityspää. Jotkut koneet vaativat 16 A sulakekoon, joka löytyy pienkiinteistössä esimerkiksi pesukoneiden pistorasiasta. Kojeeseen valitaan oikea kierteityspää ja kojeen tuki kiinnitetään putkeen. Alakuvassa kojeessa tuki kiinnitetään putkeen niin, että sen sakarat ovat tasan putken pään kanssa. Koje ohjautuu tuen välissä, eikä sitä pidetä kiinni esimerkiksi kahvasta, joka voisi väännössä murtua. Koje laitetaan paikalleen ja sitä painetaan perästä kämmenellä samalla konetta jaksottain käynnistellen. Kun kone alkaa vetää putkeen, lisätään öljyä reilusti. Kun kierteitys on valmis, pysäytä koje ja vaihda vasta sitten pyörimissuuntaa. Tarkista, että sähköjohto on ehjä! Ilmoita havaitsemistasi työkalujen vioista niistä vastaavalle henkilölle. Koneen hiilet vaativat vaihdon kuluessaan kylliksi. 111 Iso, sähköinen putkenkierteityskone. Koneilla tehdään putken katkaisu, jyrsintä ja kierteitys. Öljyä käytetään vain kierteitykseen. Kiristysistukan leuat on puhdistettava ajoittain, etteivät ne ala luistaa putkessa. Putki kiristetään istukkaan ja työkalut valitaan toimintaan yksi kerrallaan. Kierteityksen alussa työkalukelkkaa syötetään putken päähän, kunnes koje alkaa vetää itse teräpakkaa putkeen. Jos putki on pitkä ja se tulee koneen toisesta päästä ulos, on siellä oleva ohjain kiristettävä putken ympärille. Lyhyiden putkenpätkien kierteitykseen on olemassa nippaistukka. Se kiinnitetään isoon kierrekoneeseen ja istukkaan kierretään kiinni lyhyt, toisesta päästä kierteitetty putki. Nippaistukassa putken pää pohjaa vastineeseen, eikä putki pääse kiristymään kierteen pohjaan liian tiukasti. Nyt putken toinen ja vielä kierteetön pää voidaan kierteittää.

112 112 Putket ja osat 2 K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 4 = = = = E A A I EH= I = I JA H I F K J E, 4 O HI E J JA D JO EA HJA EJO I A A JA EA HJA A K J D O L EA HJA A F EJK K I HEEJJ L 2 K J A = J = EI K F EJK K I = J = EI K A A JA F F E = = = J = EI A = F EJK K I - H JK I 2 K J A F D EEJA JJ L I = 6 EEL EI JO I J= F = 8 = EE EEJ I A J= H EI JK I 2 K HA JK EEJ I A J= H EI JK I K A H = I EL = HJE A EE JA F K J E EA HHA I H = # A J= EI = D = K D L E 0 = F F K = EJJE # # 6 O D O JJO A A E O HI E J A JA D JO ; I EL = HJE A H E E A F K J E EA HHA I H = 5 D E A I E O JJ E A F K J A EA HJA EJO I A 1I I D E A F K J A EA HJA EJO I A # # # 2 K J E A E HE 2 K J E A E HE K = D E = A = J = EI JK O HI EJJO = EA HJA EJA JJO F K J E 6 A A EA HHA F = = J= = = K D L E EA HHA J F = E = A A # - I E # "!! " A K D L E 6 A EF F E K D L E 0 = F F K = EJJE K D L E 6 A EF F E I = I F EL = I O L EEJ I A I EEI JA O I EJA JA EF F EJ= ED = F F K F O I O O J EEJ I A I I = 7-4 ; I I L = ED A A I I = JO = HL E E@ = = A I E EI A A HH= 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 8 EA F K J A F J JH= = = = E A L = H= I J 2 J E L E@ = = O JJ = = I K D EJI = K I D = H EJK I EE

113 Putket ja osat 113 Kierteeseen laitettu hamppu ja putkikitti tiivistävät kierteen. Liitokseen voidaan laittaa hamppukerros ja se sidotaan kitin asemesta muutamalla kierroksella tefl onteippiä. Hamppuliitosta voi kiertää hieman aukipäin, jopa ½ kierrosta, sen rupeamatta vuotamaan. Tiivistävää hamppua otetaan yhtenäinen nippu, josta irtosuikaleet poistetaan sormin vetäen. Hamppunippu pidetään tiukalla ja se kierretään myötäpäivään, kierteen suuntaan. Aloituksessa hampun loppupää jätetään seuraavan kerroksen alle. Hamppua tulee alkuun ohuempi kerros, loppuun hieman paksumpi kerros. Hamputus tiukataan sormilla samalla putkikittiä päälle sivellen. Varo sormien leikkautumista! Jos hamppukerros on liian paksu, se työntyy putken osan työntämänä pois ja liitos vuotaa. Tefl onteippiä käytetään öljyjohtojen liitoksissa ja kalustuksessa. Se kestää C lämpötiloja. Teippiliitosta ei saa kiertää yhtään auki, koska liitos alkaa vuotaa. Messinkiset tai kromatut kierteet ovat liukkaita, ja kierre on karhennettava, ettei teippi tai hamppu luista edellä karkuun. Karhennus tehdään metallisahan terällä tai viilalla. Liitos voidaan tiivistää myös kovettuvilla tiivistenesteillä tai tahnoilla. 2 EJK K JJ= L E@ = = D EA = K K JJ= = D K A = = J= EF = I K = = F = = K I A = JEEL EI JO I A EJJ= A I A J ` A I A A Liitos siistitään poistamalla ylimääräinen hamppu rautasahan terällä. Valmiissa liitoksessa voi osan kierteen harjoja näkyä enintään 2 3 kpl. Näin varmistetaan, ettei putkea ole kierretty liian syvälle osaan, jolloin osa voi olla halki. Kaikissa tapauksissa kierreliitoksen on oltava niin tiukka, ettei se käänny käsin kierrettäessä.

114 114 Putket ja osat Säädä pihdit kuvan osoittamalla tavalla ja käytä kehon painoasi hyväksi kiertämisessä. 2 K J EF K HEI JE 2 K J E 8 A JJEE E Pihtejä ylhäältä alas: putkipihdit leveäleukaiset putkipihdit ketjuputkipihdit hihnapihdit siirtoavain (jakari) pihdit voimaa tarvittaessa Oikealla ylhäällä on siirtoleukapihti ja hanamutteriavain 2 K J EF K HEI JE 2 A E EA HHA J J I J I F A E EA H HA J J I J L A J JEE EL E EJEI JO J= E I A HK EA HJO F E = A

115 Putket ja osat Koeponnistus 115 O J A F EI JK I A A O L A JJ I = I A A E O I K F EI JK 2 EI J= E = = E I E = D O L E I = I J= 2 K F F K JO O = HE K JK K F = = I A I I = 1 = K I 8 A JJEE EI K A J= = K A F = E A I = = L K JA JJK A F = E A A F EI J A F EI JA JJ= L = I = A F = E A F K F F K Pumppu voi olla käsikäyttöinen tai moottorilla toimiva.

116 116 6 A H I F K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat 8 = EI J= K L = K = E A I = I = J L = JHA K = L = D L EI JA EI E= K I EJK = I E= 2 K J E A I EH= I = I J= EA H JA EJA JJ L JA H I F K J A = I = J, = # JEEL EI JA J F K J EJA EF E K K JF K J A I = JF = = J= = D = F K = = EJE K JO L = EI F K J EI J A F EI JA J= = # E > = H E F = E A A =,,! &,, # # 6 F JA J = L E A I E A F EI JK I F K F F K = L = HJA = E E K K JF JJK F = J= = 6 K F = JJK = A L = J EJJ A K = EI A J 6 O I J = HL E EJ= L E= D JE= A I E A H E EJ= J EEJ I JA EA HJA A J O E F D = I I = E A = JJEEL EI JO I = E A A J L K J D = = H= JI = = I I = J= I I I = A EL E I I = EEJ I A I EEI JA O I = = EI A I JE K K J= 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 8 EA F K J A F J JH= = = = E A L = H= I J

117 Putket ja osat 117 Putken taivutus C A 3 2 B Mekaanisesti käsin taivutettavat putkisuuruudet ovat noin DN Isompia putkia käsiteltäessä voiman tarve tulee kohtuuttoman suureksi. Suuruudet DN voidaan tehdä kierreosin ja DN 15 ja suuremmat hitsatuin osin. Taipeessa putken ulkotaive venyy ja ohenee ja sisätaive supistuu sekä paksunee. Ryppyinen ja huono taive aiheuttaa nesteeseen pyörteisen, turbulenttisen virtauksen, josta seuraa taipeen korroosioeli syöpymisvaara. Sileän taipeen virtaus on laminaarista, pyörteetöntä, eikä korroosiovaaraa tältä osin ole. 1 Taivutuksessa tappi on ensin kohdassa A ja siirretään myöhemmin kohtaan B. Taivutus etenee Kohdassa C tarvitaan painimelle enemmän voimaa kuin kuvan osoittamassa kohdassa. H u te e tu r tä ä o n n b u p o s s a ta ip e v ir ta u s o n le n ttis ta ja u tk e n s e in e s p y s e ä m s a n e s ö r te is tä, s y ö v y tä ä U lk o n ä ö llis e s ti ja v ir ta u s te k n is e s ti h y v ä ta iv e T a ip e e n p a k s u n e o h e n e e. r a a lia k s e to k s ia s is ä e ja K e s lilla p in ta ty s s u lk o ta iv e k iv iiv a lla,, e i ta p a h d ä ä v e n e u n ty y, n y y, u tm u u - T e r ä s p u tk e n ta iv u tin P a in in P u tk i L e s ti P u tk e n k ir is ty s L u is ti T a iv u te tta v a p u tk i M itta p u tk e n p ä ä s tä ta ip e e n k e s k e lle L e s ti A p u p ä tk ä llä s a a d a a n h a v a in n o llis te ttu a ta ip e e n s ija in ti p u tk e s s a

118 118 Putket ja osat 6 A H I F K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 = EL K J=, F K J E D A EI A F EEHK I JK I A K = = EJJ= J= H K K I & I = I J= = HL E E@ = = EJ= J J= EF A A = I JA K K = F E EF E = F O HA O I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 8 EA F K J A F J JH= = = = E A L = H= I J

119 Putket ja osat 2 K J E! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE = EL K J=, F K J A I J= K L = K = E A J= EL A 2 O HE! EJJ= J= H K K JA A 6 = EL K JK I H A I JO I L EI E =! = # = J = EI K J" = $ $ "! # # #! ) HL E E EI I = D K E E@ = = EJJ A J I E A J= EF A A J= EF A A E A = = I JA K K I A I A A JJ J= I A F = JK = I = I A JJ= = = E EI J= EI J= J= I = O J JO F A JJ= = A I EEI JEJO F = E = I E = L EA F K D J= = JJO = K JL = H= I J = J I = I EJA A JJ I EEJ I = = = F J E D EJI = K I D = H EJK I A A

120 120 Putket ja osat 2 K J E" I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 = EL K J=, # F K J E D A EI A K L = K = = EJJ= J= H K K I! & $ ) HL E E EI I = D K E E@ = = EJJ A J I E A J= EF A A J= EF A A E A = = I JA K K I A I A A JJ J= I A F = JK = I = I A JJ= = = E EI J= EI J= J= I = O J JO F A JJ= = A I EEI JEJO F = E = I E = L EA F K D J= = JJO = K JL = H= I J = J I = I EJA A JJ I EEJ I = = = F J E D EJI = K I D = H EJK I A A

121 Putket ja osat 121 ¾ ¾ ½ ¾ D J ¾ F H K ¾ 3 /8 ¾ ½ ¾ I L H A A R A R U N K O ½ G ¾ ½ ¾ B E R U N K O C A ¾ ½ M N O P Q Nimeä osat A B C D E F G H I J K L M N O P Q

122 Putket ja osat 122 ¾ J D ¾ ¾ ½ ¾ F H K ¾ 3 /8 ¾ ½ ¾ I L H A A R A ¾ ½ M N Nimeä osat A B C D E F G H I J K L M N O P Q Muhvi R ¾ Supistusmuhvi R ¾-½ Kaariyhde s/s R ½ Kaariyhde s/u R ½ Kulmayhde s/u R ¾ Kulmayhde s/s R ¾ Supistusnippa Kaksoisnippa R ¾ Supistuskaksoisnippa T-yhde R ¾ -¾-½ T-yhde R ¾-½ T-yhde Kartioliitin s/s R ¾ Kartioliitin s/u Putkinippa Tulppa Hattu R ½ O P Q R U N K O ½ G ¾ ½ ¾ B E R U N K O C A

123 Putket ja osat 2 K J E! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 123 ) 12 2 ) EI J= F O L I F H= A A F H= K I HK K L EF K HEI JE = = EJ= I A JE = A = I JK A L O 8 = EJI A A A I A A F EA E = E A EA HH I K K EE EJ EI JK = = JEEL EI JA A E K HE A E K HE A JJ L EE A JJ J E A JA H A E = = JEEL EI JA A EI E = K E = O F O H = J E A A E = = I EI E O F O H EE EJ JEEL EI JA = = I JK A L O = A = F K HEI JE A = F H= F O J F H= = = I JK A L O F E = EF F A JEEL EI JA F E J A J= L = F K D J= = J = EJ= = EF F ED E A F K JJE= K JJA HA E A A O I I JEF = E E A A = JO A A L = I J= = K I J= JEEL EI JA F = E = A A JEEL EI JA F E J A L EE = EJ= A I F K JJE = K JJA HEF = E = A A EHEI J = E E K JJA HEJA I E I E EHEI J I EJJA = L = E A = K JJA HEJJEK = = HEI JEE 6 O J EEJ I L A E = JF EI EEJ A F = E A F K F F K K = F K F F = = F = E A > = H # E 2 O F A JJ= = F = E = A = JI = = EEJ I ) 4 * * ) EHEI J EEJ I HEI JEE ) ) = * * ) HL I JA K I I = EE EJA J D K E K JJA HA E@ A E A = = HEI JE EI A A EHEI J EI A A = EE J I A F EJ L O O JA A 2 K H= EEJ I = = EJ= I = J E A E A F = E E A A 4 E JEEL EI JA = = EJ= I A H I EE = EJ= A F = E A F K F F K JO = K L = H= I J

124 124 Putket ja osat 2 K J E 6 A D J L I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 EA HA EI A K L = I = J L = J K I JE= K I EJK = F K J A I E= A H EJI A I EA E A J = I K K HK A J= = A L = = I = H= A EI J! " #! " $ % # $ %,, & ' & E, EJJ= E A H, EJ= = = F K J A A EI A = HA E, ' E I E, EJJ= = F K J A HA E L = JA HE EI E= EJ I K K JJ= F K J A I I = A H EJ EH = E A = 4 E I E K I J= EA HJA EJA JJ L F K J A I A E F = I K A J= L = O E I K K HE 6 A = = A L = J= K K 2 K J A, EJJ= EA HHA 4! " # " E I = K L = I I = EJ K A JJ= H EJJ= L = J EJ K I J= JJ F JJ= H EJJ= L = J EJ I = = I A K I A I I = D K E EJ= L =

125 Putket ja osat K J E 6 A D J L I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 EA HA EI A K L = I = J L = J K I JE= K I EJK = F K J A I E= A H EJI A I EA E A J = I K K HK A J= = A L = = I = H= A EI J O H I I 4! " # = I EI EF F = 4! 6 O A 4 " 5 K F EI JK I EF F = 4 $ % # 6 K F F = 4 $ K D L E4,, % = HJE EEJE I I 4 & K = O A 4 ' 0 = JJK 4 & E, EJJ= A I EH= I = = JA H I F K J A E A E A I EI EJJ=, E A H, EJ= = = F K J A A EI A = HA E, EJJ= E F K J A HA E F EA A F E E I E, EJJ= = F K J A HA E L = JA HE EI E= 2 K J A I A E L EJK D A J= = K D = = E I E = F O I O A I I K K JJK = JJ = = EJ I K K JJ= F K J A I I = A H EJ EH = E A = 4 EA HHA E I E K I J= EA HJA EJA JJ L F K J A I A E F = I K A J= L = O E I K K HE EA HJA EJO I A I I I A E D A A A K K K JJ= J L O E I E A A 6 A = = A L = J= K K ' 2 K J A, EJJ= EA HHA 4! & #! " #! " E I = K L = I I = = HJE EEJE EJ K A JJ= H EJJ= L = J EHEI JO I J EJ K I J= JJ F JJ= H EJJ= L = J A J= EI E= JEEL EI JO I F E J = EJ I = = I A K I A I I = D K E EJ= L = O F K D J= = JJEEL EI JO I F E = J

126 126 KERTAUSKYSYMYKSET Putket ja osat Miksi lyhyet putket on kierteitettävä apupätkän ja takorautaisen muhvin avulla? KIERTEITETTÄVÄÄN PUTKEEN SAADAAN LISÄÄ PITUUTTA Miksi putki on sitä työstettäessä hyvä kiinnittää putkiruuvipuristimeen? PUTKI EI PURISTU SOIKEAKSI Miksi käsisahan terässä tulee olla tiuha hammastus, kun putkea katkaistaan? HARVASSA HAMMASTUKSESSA OHUT PUTKEN SEINÄMÄ JÄÄ HAMPAIDEN VÄLIIN JA LOHKEAA Mitä on erityisesti varottava, kun putkea katkaistaan polttoleikkaamalla tai katkaisulaikalla? TULIPALON VAARAA Miksi putken katkaisukohtaan muodostuu kuroutuma, kun käytetään putkileikkuria? LEIKKURIN TERÄ EI POISTA AINETTA, LASTUA, VAAN TUNKEUTUU PUTKEEN Mitä etuja on 1-teräisellä putkileikkurilla 3-teräiseen leikkuriin verrattuna? LEIKKAA SUORAAN, MANKELOI PUTKEN PÄÄN Mikä on öljyn tehtävä kierteityksessä? VOITELEE, JÄÄHDYTTÄÄ Mikä on kierteen pituus? KIERTEITYSLAITTEIDEN TERIEN LEVEYS Miksi on käytettävä putkitukea, kun kierteitetään sähköisellä käsikierrekojeella? ILMAN PUTKITUKEA KIERTEITETTÄESSÄ JOUDUTAAN PITÄMÄÄN KONETTA KAHVAS- TA KIINNI JA KAHVA VOI LOHJETA

127 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 127 Miksi lyhyet putket on kierteitettävä apupätkän ja takorautaisen muhvin avulla? Miksi putki on sitä työstettäessä hyvä kiinnittää putkiruuvipuristimeen? Miksi käsisahan terässä tulee olla tiuha hammastus, kun putkea katkaistaan? Mitä on erityisesti varottava, kun putkea katkaistaan polttoleikkaamalla tai katkaisulaikalla? Miksi putken katkaisukohtaan muodostuu kuroutuma, kun käytetään putkileikkuria? Mitä etuja on 1-teräisellä putkileikkurilla 3-teräiseen leikkuriin verrattuna? Mikä on öljyn tehtävä kierteityksessä? Mikä on kierteen pituus? Miksi on käytettävä putkitukea, kun kierteitetään sähköisellä käsikierrekojeella?

128 128 Takoteräsosia Putket ja osat 2 K J A A D EJI = JJK K K D L EE EA HHA J F EJJ= HE F JE = = J= EF = E A JJ= JK EI J= L = = JK HE 8 = H EI J= O J I I EJJ= HEJ= I K O H I EEHJO E A 2 K EI J= K D L E D EJI = K I A A A EA HJA A J F = = D E I A A I J J= F E = L K = & ' $ % " #! K D L E 0 EJI = K I 0 EJI = JJ= L = F K J E D K J I A E EI J A E I EJ L E EA HJA EJJ K D L E Hyvän hitsin tuottamiseksi kannattaa käyttää hitsaussilloittimia.

129 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 129 K L = F EEHK I JK I A I I = ) I A K I ) ) I A K I *,, #,, #,, #,,, Piirustuksessa putkiston haaroitus saattaa näyttää tällaiselta ( ilman nuolia), vasen kuva. Se voidaan toteuttaa tavoilla A tai B. Kumpi on oikein? A ON OIKEIN Millaisia putkipihtejä työssä käytetään eniten? LEVEÄLEUKAISIA Kuinka syvälle osaan putki voidaan kiertää? KIERRETTÄ JÄÄ HIEMAN NÄKYVIIN Miten venttiili kiinnitetään putkeen? ENSIN KÄSIN KIERTEEN ALKUUN, SITTEN PUTKIPIHDILLÄ PUTKENPUOLEISESTA PÄÄSTÄ KIERTÄEN Millä eri tavoilla kierreliitos voidaan tiivistää? PUTKITEIPILLÄ, HAMPPU + KITTI, VARMA LIITOS Mitä haittaa on liian paksusta hamppukerroksesta? TIIVISTYS VOI MENNÄ EDELLÄ KARKUUN JA LIITOS VUOTAA Miten valmis kierreliitos siistitään? ESIM. RAUTASAHAN TERÄLLÄ POISTETAAN YLIMÄÄRÄINEN HAMPPU, HAPETTAVALLA HAPPI-ASETYLEENILIEKILLÄ, NOPEASTI. Miten putkiston pituutta voi hieman säätää kierreliitoksen pakkauksen avulla? KIERTEEN PAKKAUS VOI OLLA PAKSUMPI TAI OHUEMPI Mitkä ovat kaksi edellytystä vedelle, jotta koeponnistus onnistuu? ILMA POIS JÄRJESTELMÄSTÄ, KYLMÄ VESI

130 130 KERTAUSKYSYMYKSET Putket ja osat K L = F EEHK I JK I A I I = ) I A K I ) ) I A K I *,, #,, #,, #,,, Piirustuksessa putkiston haaroitus saattaa näyttää tällaiselta ( ilman nuolia), vasen kuva. Se voidaan toteuttaa tavoilla A tai B. Kumpi on oikein? Millaisia putkipihtejä työssä käytetään eniten? Kuinka syvälle osaan putki voidaan kiertää? Miten venttiili kiinnitetään putkeen? Millä eri tavoilla kierreliitos voidaan tiivistää? Mitä haittaa on liian paksusta hamppukerroksesta? Miten valmis kierreliitos siistitään? Miten putkiston pituutta voi hieman säätää kierreliitoksen pakkauksen avulla? Mitkä ovat kaksi edellytystä vedelle, jotta koeponnistus onnistuu?

131 Putket ja osat Mapress-liitäntätekniikka 131 Putkien pituudet voidaan määrittää z-mittamenetelmällä, keskeltä-keskelle. Mittauksen jälkeen putket voidaan katkaista sopivan mittaisiksi hienohampaisella käsisahalla, sähkökäyttöisellä sahalla tai putkileikkurilla. Katkaisussa putki ei saa lämmetä, haponkestävän teräsputken väri ei saa muuttua putkea katkaistaessa. Öljyjäähdytettyjen sahojen, katkaisulaikkojen tai polttoleikkauslaitteiden käyttö on kielletty putkia katkaistaessa. Putken sahaamattoman osan murtaminen on kiellettyä kasvavan korroosioriskin vuoksi. Katkaisun jälkeen jäyste poistetaan huolellisesti putkenpäistä, sisältä ja ulkoa, koska jäyste vaurioittaa 0-rengastiivisteitä putkea työnnettäessä liittimeen. Jäysteen poisto tehdään esimerkiksi sähkökäyttöisellä poistimella. Oikein tehdyssä liitoksessa putken päähän merkitään liitäntäsyvyyden merkki. Merkki voidaan tehdä merkintälaitteella tai käsin. Liitoksen suuri lujuus saavutetaan vain, jos annettua liitäntäsyvyyttä noudatetaan. Liitäntäsyvyysmerkin on oltava nähtävissä vielä senkin jälkeen, kun putki on työnnetty puristusliittimeen ja putkiliitos on valmis. Ennen puristusliittimen asennusta tarkastetaan, että toimintakykyinen ja puhdas tiivisterengas on paikoillaan. Putki työnnetään puristusliittimen sisään hieman kiertäen ja samalla aksiaalisesti työntäen merkittyyn liitäntäsyvyyteen saakka. Putken työntäminen vinossa asennossa puristusliittimeen vahingoittaa tiivisterengasta. Tiivisterengas voidaan voidella ennen asennusta pelkästään vedellä tai saippualiuoksella. Öljyä tai rasvoja ei saa käyttää liukastusaineina. Puristamisen jälkeen mahdollisesti tarvittavassa putkien oikomisessa ei puristusliitoskohtaa saa kuormittaa. Kierreliitokset on kiristettävä ennen puristamista, jotta puristusliitos ei kuormittuisi.

132 132 Putket ja osat Puristusliittimen paksunnoksen on oltava puristusleuoissa ja puristuskauluksissa olevan uran sisällä, jotta hyvä puristusliitos saadaan aikaan. Puristusautomatiikka takaa tarvittavan puristusvoiman ja sen, että aloitettu puristus saatetaan loppuun. Kuva on yllä.

133 Putket ja osat 2 K J E$ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 133 EEJ F K HEI JK I EEJ I 6 O D JA A I A A A F K J A = D A EI A F EEHK I JK I A K = EI A I JE EJJ= J= H K K I 2 K J E EJ E J= = # N, K N I % " 6 O I J = HL E E@ = = O HI E J EJ= J = EEJ I JA F K HEI JK I I A F K J EA F D = = E A K D L EE 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 8 EA I = H= = = = E A L = H= I J

134 134 Kupariputket, vinkkejä opettajalle Putket ja osat -Outokumpu lähettää hyviä esitteitä eri kupariputkityypeistä esim. Fincuplast jne. -puserrusliittimen mutterin ylikiristys on asennusvirhe -kupariputkien kuumennus on tehtävä nopeasti esim. 30 s -KK-koukuilla ei saa tehdä haaroitusta viilapenkin leukojen välissä, rungon kokoisessa haaroituksessa koukku voi katketa -putkenpätkät ja muut osat pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi -joistakin kupariputkiharjoituksista on kaksi työtä. Toinen on yksinkertaisempi, nopeampi tehdä. Valitse mieleinen työ.

135 Putket ja osat Kupariputket Nimeä kuvassa olevat viisi putkea. 135 Putkia käytetään rakennuksen sisäisinä vesijohtoina ja lämpöjohtoputkina. Pehmeytensä takia niitä on käsiteltävä teräsputkia varovammin.

136 Putket ja osat 136 Kova kupariputki Muovipinnoitettu kupariputki Eristetty kupariputki Kieppikupari Maalattu kupariputki

137 Putket ja osat 137 A B F J C D G K H I L M E N O P Nimeä osat A B C D E F G H I J K L M N O P

138 Putket ja osat 138 A B F J C D G K H I L M E N Nimeä osat A Kapillaarikulma s/s B Kapillaari T-yhde C Kapillaarikaari s/s D Kapillaari T-yhde E Kapillaarisupistusmuhvi F Puserrus T-yhde G Suora puserrusliitin H Kulmaliitin, ulkokierre I Jatkoliitin, ulkokierre J Hanajatko K Messinkikulma s/s L Messinki T-yhde M Messinkikaksoisnippa N Messinkimuhvi O Kupariputken nippa P Hanakulma O P

139 Putket ja osat Kupariputken katkaisu, jyrsintä, hehkutus, laajennus, taivutus Katkaisuun käytetään tiheähampaista metallisahaa tai kupariputkileikkureita. Käytettävän leikkurin koko valitaan työn joutuisuuden takia aina niin suureksi kuin se siihen katkaisukohtaan sopii. Pientä leikkuria käytetään ahtaissa paikoissa. Myös Cu-leikkurissa terävät terät pienentävät jyrsintätarvetta. Kovaa kupariputkea katkaistaessa syntyy pieni kuroutuma ja hehkutetussa putkessa kurouma on suuri, jolloin jää paljon jyrsittävää. 139 Jäysteet poistetaan putken päästä ja syntyneet lastut putkesta. Cu-putki katkaistaan leikkurilla samalla tavalla kuin teräsputki, kiristäen ja kiertäen. Kupariputken muovipinnoitteen katkaisuun leikkuria ei saa käyttää, koska leikkuri leikkaa helposti katkaisukohdan myös putkeen.

140 140 4 K C K JJA HE = A EHEI JO I K JJA HE = I EI = HJE K F = HEF K J E Putket ja osat Puserrusliitintä ei saa asentaa näkymättömiin rakenteiden sisään, koska se saattaa vuotaa. Työnnä suora ja naarmuton kova putki liittimen rungon olakkeeseen asti. Kiristä mutteri käsin ja avaimella vielä 1,5-2 kierrosta. Jos liitin vuotaa, sitä kiristetään hieman lisää. Liikaa kiristetty liittimen mutteri on asennusvirhe. Älä tee liitosta liian lähelle taivetta, koska putki ei ole siinä aivan pyöreä. Jos sinulla on ongelmia vuotavan liittimen kanssa, ota se auki ja kierrä kaksoiskartion ympärille putkiteippiä, laita osa paikalleen ja kiristä kiinni. Viereisellä laitteella kupariputkia hehkutetaan ja juotetaan yhteen. Kuumennettaessa kuparia se pehmenee. Pehmeää hehkutettua kupariputkea voidaan taivuttaa tai putken suu laajennetaan, muhvataan liitosta varten. Hehkutettaessa kupari pehmenee, sen raekoko kasvaa. Kuparia muokataan esimerkiksi taivuttamalla, jolloin sen raekoko pienenee, putki kovenee. Sopiva kuumennuslämpötila on C, jolloin putki on väriltään tummanpunainen. Kuumennus on tehtävä nopeasti, ettei raekoko kasva liikaa tai epätasaisesti. Hehkutus ja juottaminen tehdään nopeasti isolla polttimella (n. 30 s), l. Putki voidaan jäähdyttää vedellä tai putken annetaan jäähtyä itsestään. Jos putki on pinnaltaan musta ja karkea, on lämpötila ollut liian korkea. Jos käytät kuumennukseen happi-asetyleenipoltinta, pidä sydänliekin kärki noin 40 mm päässä kappaleesta.

141 Putket ja osat 8 = K HE EJK K J+ K F K J A F L E@ = = H = J= = E> H E JEJK K H = = K L = I EJJ= = = J= L = = 2 K J A F A = EJA J= = L = I JE A = I EI JO A JJO JK K H = F = JJ= = F K J A F O HA I E L = I JE A JJ= L = I JA 8 O I A E J K F = HEF K J A K D L = K I I 141 K D L = K I A I O L O O I L D E J! N I = = A K I F A EI I JK K H = F = E A J= = = D L A = L K = = I E= = EI A I JEI EI E = = A K I F = = J EE K L = JI JA EJJ EI A I JEK I = K D L = K I L = EI JK K Juotettavassa liitoksessa putken päähän tehdään laajennuspihtien tai lyöntituurnan avulla laajennus, jossa välys on korkeintaan 0,2 mm ja liitospituus vähintään 3 x ohuemman putken seinämävahvuus. Putken pää täytyy aina hehkuttaa ennen muhvausta, koska kova kupariputki repeää. Cu-putken laajennus K = D L = JF = E A J= = L = ED A A I I = O D JA A = = A K I L = EI L = ED A A I I = = D L = J F = E A J= = O D JA A 2 K J A F JK A A = = A K I F = A JJ= L = I JA 2 A E L E@ = = = = A J= = L EEI EF K J E = K F = HEF K J A K J I I 8 O I # 8 D E J! N I K JA E A O JO O = F A = = H= = L = EE K J I A O L F E J= A EI = = = L = = = L = = K L = K = E A K I K JA JJ= J= HL EJ= = L = E EEJA JJ A I I A I I E E I = = K F = HEE F A = L A I E O JO I EHH EJJ= = K I A JJ= EEJ I A F E = I J= Jokaiselle kupariputkisuuruudelle on oma vaihdettava laajennuspää. Pään sisällä olevan jousen takia putken pää on hyvä jäähdyttää.

142 142 Putket ja osat K I K JA L H I I F = E = I I = I EJ A EL E@ = F EI J= = K J I A A A EE= EI E = H= D = EJ= J K I K JA Cu-putken juotos L = K J I E = EI A J = D = F A JJK A A J I = JF K EI JA J= = EEJ I = K K A K I EI = E A = C = I O JJ

143 Putket ja osat + K I = I J F F E = = E E ) HL E E JE K J EA = J = EI K I I = D O L O HI E F K HEI JE A I I = EE E A L = F EJ F K J A F 6 A A F J = J = EI J= = 0 A D K JK I A I I = K EI JA JJ= L = E A = F JE = L HE ) K J I = I A J! 2 K J E = EI J= F J = J = EI J= = F = J = EI JK F EJK K I - H JK I O HI E J 0 A D K JK I = = A K I EEJ I L = = = J= E I EE L = K E= K J I EEJ I K I J= J= E = HD A = 6 O D EJJK K K J= K K J= K A H!!! # & " " " # # # F F E = I A H = = ED E O A L EE I = H= A EI EE O A E 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

144 144 Putket ja osat + K I = I J F F E = = E E ) HL E E JE EEJ L = K J I A = K F = HEF K J E = A I I E E I = K L = K = EI A I JE = E E EEJ I F E = JF K EI JA J= = D O L E D E = = = = = A A K J I J= K JA JJ= A I I = O JA JJ L = = I K D EJI = K I = I A = K I K JA = EJA J= = F K EI JA JK F K J A K F E = A I K I K JA JJ= = EJA JJ= EI EE O I A I I E E K JJA HE I EI A EI E K I K JA O I F K J A A I EJ K JJA HEE JO A JJ A I I 6 D - EJ D K I K JA L E = J= D = = E I A D A F F = EJJ= = F K J A F D K I K JA L E = O I = K D A A = = K D A L E@ = = L A JA A I A EJJ= A JA J= D = I E EJ B I B HE K F = HE = = = K J I EA E = = I J= = = K I K JJA A I A A K I K JA J= HJJK K = = = = O J EEJ I A L E K JJ= = K K J I JA D JO = I J= I A F A = I JEL A JA A E K I K JA EHJ = = K J I A A A K I K JA D = EJ= E A = E A 8 ) ) ) 0 ; 4 ; K F = HEF K J E $ # A I I E E I = ) K I J= 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

145 Putket ja osat Huonosti tehty taive, jossa taipeen poikkipinta on litistynyt tai sisäpinta poimuttunut, aiheuttaa vedessä pyörteisen virtauksen ja sitä kautta eroosiokorroosiovaaran. Putken ulkotaive venyy ja sisätaive supistuu. Jokaisella putkikoolla on oma lestinsä ja luistinsa. Ne ovat tarkalleen putken kokoisia. Kun luisti liukuu putken pintaa pitkin, on taivutuskohdassa tarkalleen putken kokoinen aukko. Taivuttimella tehdyt kulmat ovat siistejä ja keskenään samanlaisia ja siksi näkyviin jäävät taipeet tehdäänkin osilla tai taivutuspihtien avulla.taivutussäteen tulee olla pihdeillä vähintään 4 x putken ulkohalkaisija ja taivutusjousilla 6 x ulkohalkaisija. Cu-putken taive 145 A I JE K EI JE + K F K J E + K J= EL K JJE A I I = F K J A F E EF E J= I E O O F O HA J= EL K JK I A = =

146 146 + K! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat 6 = EL K JK I JA D A EI A K L = K = EI A I JE 0 A D K JK I A F EJK K I = HL E E@ = = = F K J ED A D K JA J= = 6 = EL K JK I D O L JA O JA JJO O F K J A A 6 = EL K JK I F A E # & + K & 6 = EL K JK I K I A = $ # + K 6 O I I = HL E E@ = = EJJ = J= EF A A = I JA K K = I A K D A D K JK I J= = F E@ A O HI E J 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

147 Putket ja osat + K " I = I J F F E = = E E ) HL E E JE A A K L = K = E A I = + K F K J A I J= EJJ= J= H K K I! + K " # 6 O I I = HL E E@ = = D A D K JK I EJJ A J= H K K I J= EF A E@ A = I JA K K = K 6 = I A = EJA JJK = I = I A JJ= = = E EI J= EI J= = J= I O J JO F A JJ= = A = HL E EJ= L = I E 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

148 148 Putket ja osat Kupariputken haaroitus voidaan tehdä valmiiden t-yhteiden avulla. Haara voidaan tehdä myös erikoistyökaluilla. Putken kylkeen tehdään tarkka reikä ja työkalulla reiän reuna vedetään ulospäin noin 3 mm korkeaksi kaulukseksi, jonka sisään haara juotetaan. Runkoputken ja haaran koosta riippuen haaran pää voidaan joutua muotoilemaan. Haaraputken päähän puristetaan aina nastat, jotka estävät haaraa menemästä liian syvälle rungon sisään. Haaran teko onnistuu parhaiten kovaan kupariin, jolloin putki ei litisty. KK-koukut. Työmenetelmässä runkoputken reikä merkataan pistepuikolla, reikä porataan esimerkiksi viereisen kuvan erikoisporalla ja reiän kautta putkeen käännetään erikoiskoukku. Räikän avulla koukku kierretään ulos putkesta ja se muovaa tullessaan vastinetta vasten reiän reunat kaulukseksi. 2 E J= F K J A I I = EE E 2 H= K I K K HA E K K EA HHA J EE EF K J A A K K EA HHA J H E HA E I J K I K K = = = F K J A A F = E = A 8 = I J= = EI E = F K E = A L = J = I J= J = K K I JK I 0 = = H= = I E EI I = = K A H = HK F K J A = F EA A F E K J E A = J = K J E JK D = = H= F

149 Putket ja osat 149

150 150 + K # I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat 0 = = H EJK I JA F EJA F F K J A A 0 = = H EJK I A A A F K J E = J = EI J= = E A = = F EJK K JA A 0 = = H EJK I J= A EI = = JA L EE = F A E A K A L EI I 0 = = H= F K J E = = 0 = = H= F J A E K J E = $ # + K & $ # + K = I J= J = I J= J + K & + K! # $ #! 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J F E@ A O HI E J I = + K & F = = A K I D = = H= F K J E K D = = H= J L = JI = = I I = E = I I = K J I A = EI A JL = K = J K J I K JI F EL = F E A I A JO O A EI L = E K JA = O J JO F A JJ= = A = HL E EJ= L = I E 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

151 Putket ja osat 151 Haaroituspora T-Drill 30 koneessa olevan vaihdettavan kaulustuskärjen avulla. Reiän poraus ja kaulustus tehdään samalla kertaa, peräkkäisinä työvaiheina. Kojeeseen kiinnitetään oikeankokoinen haaroituspää, jonka koko löytyy haaroituspään takaosasta. Viilapenkin leukojen välissä tehdyllä haaroituksella tuhoat ehkä muovaintapit. Varmista, että muovaintapit ja tukijalat ovat täysin sisällä ja valintavipu porausasennossa. Poraus: Putken kyljessä ei nyt tarvita pistepuikon alkupistettä. Käännä koje niin, että tukijalat ovat putken kyljessä kiinni. Pidä vasemman käden peukalolla ja etusormella kiinni sormilevystä ja poraa reikä. Kun terä on täysin tunkeutunut putkeen, pysäytetään kone ja muovaintapit kierretään ulos painamalla kartiovaippaa sisäänpäin. Samanaikaisesti vaippaa kierretään myötäpäivään, kunnes se lukkiutuu kaulustusasentoon. Valintavipu käännetään kaulustusasentoon ennen koneen käynnistystä, jolloin tukijalkojen syöttömekanismi kytkeytyy päälle. Jos vipu ei mene kaulustusasentoon, kytketään moottori hetkeksi päälle. Vipu työnnetään kaulustusasentoon vähän ennen kun moottori lakkaa pyörimästä. Kaulustus: Konetta tuetaan samalla tavalla kuin alkureiän porauksessa. Kone käynnistetään. Tukijalat työntävät konetta putkesta ulos kärjen muovatessa kaulustusta. Poraa painetaan kevyesti putkeen päin. Liitosporaa ei saa vetää ulospäin, koska kärki saattaa hypätä ulos putkesta ennen kuin kaulustus on saanut lopullisen muotonsa. Kun tukijalat ovat tulleet ulos ääriasentoonsa, syöttöliike pysähtyy ja valintavipu kääntyy lukitusasentoon. Tukijalkojen lukitus avataan kääntämällä valintavipu porausasentoon. Tukijalat työnnetään aloitusasentoon ja muovaintapit kierretään sisään. Kone on valmis seuraavaan haaroitukseen. 2 H= K I D = = H EJK I J= F EJI EI = K K I JK I D = = H EJK I J= F EJK =

152 152 Putket ja osat

153 Putket ja osat 153

154 154 + K $ I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat 0 = = H EJK I JA F EJA F F K J A A 0 = = H EJK I A A A F K J E = J = EI J= = E A = = F EJK K JA A 0 = = H EJK I J= A EI = = JA L EE = F A E A K A L EI I A F EA D = = H A F J K J E = = K J E K JO = K = # # + K & + K " # # # + K # "! 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J F E@ A O HI E J D = = H= F K J E K D = = H= J L = JI = = I I = E = I I = K J I A = EI A JL = K = J K J I K JI F EL = F E A I A JO O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

155 Putket ja osat + K % I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 155 O J EHEI JO I A A = = L = E J= F K HEI J= EEJJE EA HK = L EE = F A E A K A L EE A F EI J= JO = F O F A JJ= = F = E = A I EJJA K I = I I = A F = E A # 2 = E + K D = = H A F J EJEI JA J O D JA A = K JA J= = K F A A K L EF K J EE = EJA J= = JK ED EJI EI + K F K J EE = EJA J= = I K F EI JK I I = H = 2 = I K K 2 K I A HHK I EEJE 7 N + K & + K 7 F A J # + K + K + K # #! 2 A N A F # 2 = I K K K L = K = E A JO D O L I O J 5 K HEJ= A F = E A = I = = = = HL E E@ = = I E H EI A I JEJO = L = J D = = H= JA I E A H E I E E = I I = 6 O F K HA J= = I EE = I EJJA = HL E E@ = = JK ED EJ = I EI = HJE E@ A E A = I O L O O I I A F E@ A O HI E J 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

156 156 + K & I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat O J EHEI JO I A A = = L = E J= F K HEI J= EEJJE EA HK = L EE = F A E A K A L EE A F EI J= JO = F O F A JJ= = F = E = A I EJJA K I = I I = A F = E A # 2 = E + K D = = H A F J EJEI JA J O D JA A = K JA J= = K F A A K L EF K J EE = EJA J= = JK ED EJI EI + K F K J EE = EJA J= = I K F EI JK I I = H = 2 = I K K 2 K I A HHK I EEJE 7 N & + K 7 F A J # + K + K #! 2 A N A F # 2 = I K K K L = K = E A JO D O L I O J 5 K HEJ= A F = E A = = HL E EI = = = I E H EI A I JE JO L = J D = = H= JA I E A H E I E E = I I = 6 O F K HA J= = I EE = I EJJA = HL E E@ = = JK ED EJ = I EI = HJE E@ A E A = I O L O O I I A F E@ A O HI E J 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

157 Putket ja osat + K ' I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 157 = I JK A L O A F EEHHA J F K J EI J A I EL EEL = J ) * +, - =. = = A E@ A F = E = J A H EJ = = = A A JHK K L = J= = F = E = A A 2 K J EJK I L E@ = = JA = = A E@ A F I L EJJ= A K J I JA D J L K K = = K E = I JK A L O F 2 EJEI JO I = K J I 2 = I K K L L % % L L L L % ) * +, -. #! ' $ % % A F = E A # 2 = # E 6 O I I = HL E E@ = = EJ= J F E@ E A E@ A F = E = J J= EF A E@ A A F = E A O E A A JO O E O O I HK F K J A I K HK K I K J I A J I A F K I A HHK I EEJ I A J 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = K F = HEH K ED E

158 158 Putket ja osat 8 EHJ= K I JA EI A I JED O L E EEJ I E= Pehmeäjuotossa käytetään kapillaariliitososia. Työskentelylämpötila on C. Kuumentamisessa käytetään usein sähköistä juottokuumenninta, mutta siihen sopii myös nestekaasupoltin. Sähkökuumennin on alakuvassa. Juotoksen teko Liitettävät pinnat puhdistetaan puhdistuskankaalla ja harjalla. Juoksute lisätään putken pintaan ja liitoskohta painetaan yhteen. Putki ja liitososa kuumennetaan tasaiseen työskentelylämpötilaan. Juote lisätään, kun kuumennus on lopetettu. Juote sulaa koskettaessaan kuumaa materiaalia ja imeytyy saumaan, joka täyttyy kokonaan. Jos juotettavia liitoksia on lähekkäin useita, alin sauma juotetaan ensin. Lämpö nousee ylempänä oleviin saumoihin, ja niiden juotto sujuu nopeasti. Juoksute on metallia syövyttävää ainetta ja sen käytössä on oltava varovainen. Juoksutetta ei saa sivellä liitososien sisäpinnoille, koska tällöin osia yhdistettäessä juoksutetta työntyy liitososaan sisälle. Juoksute syövyttää metallia ja sen käytössä on oltava varovainen. Juoksute sivellään putken ulkopintaan. Juoksute voi olla myrkyllistä tai siitä voi muodostua myrkyllisiä kaasuja. Käyttöohje on luettava hyvin.

159 Putket ja osat Kysymyksiä ja vastauksia 159 Missä voidaan käyttää kupariputkia? Vesijohdoissa, lämpöjohdoissa, öljyjohdoissa Mistä mitataan kupariputken koko? Ulkohalkaisija x seinämän vahvuus Missä muodoissa kupariputkia myydään? Suorana, kieppinä, eristettynä, muovipinnoitettuna, maalattuna kovana ja pehmeänä Miksi kupariputki on parempi katkaista kovana, ennen hehkutusta? Kovassa kuparissa kuroutuma on pienempi kuin hehkutetussa kuparissa. Jyrsintä on vähäisempää. Mitä Cu-leikkurille pitää tehdä, jos jyrsintätarve näyttää kasvavan? Jos jyrsintarve kasvaa, tylsä leikkurin terä on uusittava. Miksi kupariputki hehkutetaan? Se pehmenee helpommin muovattavaksi. Mikä on oikea hehkutuslämpötila? C, tummanpunainen Miten putkensuun laajennus tehdään? Työkalu laitetaan hehkutetun putken sisään. Isoissa putkissa laajennustuurna lyödään vasaran avulla sisään. Pihdeillä painetaan kahvat yhteen ehkä kahdella eri kerralla. Miten taive tehdään? Hehkutettu putki taivutetaan pihtien tai jousen avulla haluttuun kulmaan. Mitä sinulle kertoo kuva, jossa happi-asetyleeniliekki on 25 mm päässä kohteesta? Kuumuus sydänliekin kärjessä on vielä liian suuri. Mikä on oikea etäisyys kappaleeseen sydänliekin kärjestä happi-asetyleeniliekillä kuumennettaessa? Noin 40 mm Miten tehdään Cu-putken kovajuotos fosforikuparin avulla? Juoksutetta ei tarvita, oikea lämpötilainen putki on tummanpunainen ja juote syötetään liitokseen. Millä menetelmillä putkia voidaan haaroittaa? Valmiilla osilla, KK-koukuilla ja haaroitusporalla

160 160 Kysymyksiä ja vastauksia Putket ja osat Missä voidaan käyttää kupariputkia? Mistä mitataan kupariputken koko? Missä muodoissa kupariputkia myydään? Miksi kupariputki on parempi katkaista kovana, ennen hehkutusta? Mitä Cu-leikkurille pitää tehdä, jos jyrsintätarve näyttää kasvavan? Miksi kupariputki hehkutetaan? Mikä on oikea hehkutuslämpötila? Miten putkensuun laajennus tehdään? Miten taive tehdään? Mitä sinulle kertoo kuva, jossa happi-asetyleeniliekki on 25 mm päässä kohteesta? Mikä on oikea etäisyys kappaleeseen sydänliekin kärjestä happi-asetyleeniliekillä kuumennettaessa?. Miten tehdään Cu-putken kovajuotos fosforikuparin avulla? Millä menetelmillä putkia voidaan haaroittaa?

161 Putket ja osat Miten putken pää voidaan laajentaa? Lyöntituurnalla tai laajennuspihdeillä 161 Mikä on haaran suurin koko? Se on yhtä kokoa runkoputkea pienempi. Millä tavoin KK-haaroituksen runkoputken reikä voidaan tehdä? Tavallisella poranterällä tai erikoisporalla Miksi KK-koukussa on kaksi erikokoista lovea? Suurin mahdollinen kaulustus tehdään pienemmän loven avulla, muutoin käytetään suurempaa lovea. Miksi haaroituksessa käytetään rajoitusnastoja? Nastat estävät haaran menemästä liian syvälle runkoputken sisään. Miksi haaran pää täytyy joskus muotoilla? Se ei saa muodostaa virtausvastusta. Miten usein T-liitosporan muovaintapit voidellaan? Kolmen kaulustuksen jälkeen Mitä tehdään, jos T-liitosporalla tehty kaulustus on liian väljä? Liitosporaa, kaulustuskärkeä, on säädettävä. Miten puserrusliitin liitetään kupariputkeen? Suoraan katkaistu ja naarmuton putki työnnetään kaksoiskartion läpi rungon olakkeeseen asti. Mutteri kiristetään käsin ja sitten 1,5-2 kierrosta avaimen avulla. Mihin rakennuksen osaan puserrusliittimiä ei saa asentaa? Rakenteiden sisään piiloon Millainen on kovajuotoksen työlämpötila? Se on C. Mikä on viereisten haaroitusten oleellisin ero? Ylempi haaroitus on tehty valmiin T- yhteen avulla. Alempi on tehty haaroitustyökalulla. Kumpi menetelmistä on asentajaystävällisempi? Haaroitustyökalulla tehdyssä haaroituksessa ei tarvitse hankkia osaa ja juotoksia on vain yksi.

162 162 Miten putken pää voidaan laajentaa? Putket ja osat Mikä on haaran suurin koko? Millä tavoin KK-haaroituksen runkoputken reikä voidaan tehdä? Miksi KK-koukussa on kaksi erikokoista lovea? Miksi haaroituksessa käytetään rajoitusnastoja? Miksi haaran pää täytyy joskus muotoilla? Miten usein T-liitosporan muovaintapit voidellaan? Mitä tehdään, jos T-liitosporalla tehty kaulustus on liian väljä? Miten puserrusliitin liitetään kupariputkeen? Mihin rakennuksen osaan puserrusliittimiä ei saa asentaa? Millainen on kovajuotoksen työlämpötila? Mikä on viereisten haaroitusten oleellisin ero? Kumpi menetelmistä on asentajaystävällisempi?

163 Putket ja osat Kerro, mitä kuvissa tapahtuu E J= F K J A I I = EE E 2 H= K I K K HA E K K EA HHA J EE EF K J A A K K EA HHA J H E HA E I J K I K K = = = F K J A A F = E = A = I J= J L = JHK F K J A I K K J= EI E = = I J= J L = J A E = I EL K E = 0 = = H= F I J F EI JA J= = JK A A JJK I = 2 H= K I D = = H EJK I J= F EJI EI 2 EA ED = = H= A E A A I O L A HK F K J A A A E D = = H= F J J= HL EJI A K J E = = K K I JK I D = = H EJK I J= F EJK =

164 164 Kerro, mitä kuvissa tapahtuu. Putket ja osat

165 Putket ja osat Nimeä viereiset osat mahdollisimman täydellisesti. Kapillaari T-yhde 18 & & 165 & Kapillaari ristiyhde 18 & Puserrus T-liitin 15 # 4 I Messinki kaksoisnippa R½ Kapillaarikulma 12 + K Puserruskulmaliitin ulkokiertein 15-R ½ 4 # # Puserruskulmaliitin 15

166 166 Nimeä viereiset osat mahdollisimman täydellisesti. & & Putket ja osat & & # 4 I + K 4 # #

167 Putket ja osat Kupariputket, kysymyksiä 167 Miksi kupariputki on parempi katkaista kovana kuin hehkutettuna? Kovassa kupariputkessa kuroutuma on pienempi kuin hehkutetussa kuparissa Mitä leikkurille pitää tehdä, jos jyrsintätarve näyttää kasvavan? Vaihda uusi terävä terä Nimeä osat. Miten osat liitetään putkiin? A Kapillaarikulma B C D Kapillaarikulma Kapillaari T-yhde, supistettu Kapillaari T-yhde Liitos kovajuotos tai pehmeäjuotos

168 168 Kupariputket, kysymyksiä Putket ja osat Miksi kupariputki on parempi katkaista kovana kuin hehkutettuna? Mitä leikkurille pitää tehdä, jos jyrsintätarve näyttää kasvavan? Nimeä osat. Miten osat liitetään putkiin?

169 Putket ja osat 169 Kupariputket, kysymyksiä R u n g o n m u tte ri K ir is ty s m u tte r i K a k s o is k a r tio O la k e K u p a r ip u tk i Kerro puserrusliitoksen teko. Nimeä osat A B C D E F Miten laajennus tehdään? Miten taive tehdään?

170 Putket ja osat 170 Kupariputket, kysymyksiä R u n g o n m u tte ri K ir is ty s m u tte r i K a k s o is k a r tio O la k e K u p a r ip u tk i Kerro puserrusliitoksen teko. Nimeä osat Suoraan katkaistu, naarmuton putkenpää työnnetään liittimen pohjaan. A Puserrusliitin B Puserrusliitin, kulmamalli C Puserrus T-yhde Kiristä mutteria 1,5-2 kierrosta. Jos liitos vuotaa, sitä kiristetään hieman lisää. D Puserrusliitin sisäkiertein Tee liitos mieluiten kovaan kupariin. Puserrusliitin ulkokiertein Älä tee liitosta liian lähelle taivetta. Puserruskulma sisäkiertein Liikaa kiristetty liitos on asennusvirhe. E F Miten laajennus tehdään? Työkalu laitetaan hehkutetun putken sisään. Vasaralla lyödään laajentava tuurnan kartio olakkeeseen asti. Pihdeillä taas painetaan kahvat yhteen ja pienillä putkilla pihdit voidaan laittaa putkeen vielä toiseen asentoon, jotta laajennuksesta saadaan kyllin pyöreä. Miten taive tehdään? Joillakin pihdeillä voidaan taivuttaa kovaa kuparia. Pihdeissä on asteluku, josta nähdään taipeen oikea jyrkkyys.

171 Putket ja osat Kupariputket, kysymyksiä 171 Miksi kupariputki hehkutetaan? Hehkuttamalla putki pehmenee. Milloin hehkutus on tarpeen ja mitä hyötyä siitä on? Laajennettavan putken pää on hehkutettava, ettei se repeä. Joillakin pihdeillä putkea taivutettaessa on putki hehkutettava ennen taivetta, ettei se katkea. Miten tehdään kupariputken kovajuotos fosforikuparin avulla? Juoksutetta ei tarvita, oikea lämpötila on tummanpunainen, ja juote syötetään liitokseen. Millä eri tavoilla kupariputki haaroitetaan? Valmiit osat, KK-koukut ja haaroituspora. Miten haaroituksessa määräytyy suurin mahdollinen haaran koko? Tietenkin piirustuksen mukaan, mutta haaroitustyökalulla tehtäessä haara on yhtä kokoa pienempi kuin runkoputki. Miten poistat muovipinnoitteisen kupariputken muovipintaa? Voitko käyttää esimerkiksi kupariputkileikkuria? Leikkuria ei saa käyttää, koska se voi tehdä katkaisujäljen putken pintaan ja putki voi katketa jäljen kohdalta. Käytä puukkoa tai erillistä kuorimalaitetta. Putkeen ei saa jäädä jälkiä.

172 172 Kupariputket, kysymyksiä Putket ja osat Miksi kupariputki hehkutetaan? Milloin hehkutus on tarpeen ja mitä hyötyä siitä on? Miten tehdään kupariputken kovajuotos fosforikuparin avulla? Millä eri tavoilla kupariputki haaroitetaan? Miten haaroituksessa määräytyy suurin mahdollinen haaran koko? Miten poistat muovipinnoitteisen kupariputken muovipintaa? Voitko käyttää esimerkiksi kupariputkileikkuria?

173 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 173 Mihin kupariputkia voidaan käyttää? VESIJOHTOINA, LÄMPÖJOHTOINA, ÖLJYJOHTOINA Mistä kupariputken koko mitataan? ULKOHALKAISIJASTA Millaisia kupariputkia on myytävänä? SUORAA PUTKEA KIEPPIPUTKEA MAALATTUA PUTKEA ERISTETTYÄ PUTKEA MUOVIPINNOITETTUA PUTKEA KROMATTUA PUTKEA Lisää puuttuvat mitat: Millaista on hehkutettu kupari? PEHMEÄÄ Missä on hyvä käyttää FINCUPLAST-putkea? LATTIALÄMMITYSPUTKINA PAIKOISSA, JOISSA KV-JOHTO HIKOILEE Missä voi käyttää ESSEM WHITE-putkea? PINTA-ASENNUKSISSA Mitä erikoista on PLUS PRISOL-putkessa? PUTKESSA ON ERISTYS VALMIINA Miten kapillaariyhteet liitetään kupariputkeen? JUOTTAMALLA Miten puserrusliitin liitetään kupariputkeen? PUTKI TYÖNNETÄÄN MUTTERIN JA HELMEN LÄPI RUNGOSSA OLEVAAN OLAKKEE- SEEN ASTI, KIRISTETÄÄN KÄSIN JA SITTEN AVAIMELLA N. 1,5-2 KIERROSTA Millaista materiaalia täytyy kaikkien vesijohtoputkien olla? RUOSTUMATONTA Minne ei koskaan saa asentaa puserrusliittimiä eikä kartioliittimiä? PIILOON RAKENTEIDEN SISÄÄN

174 174 KERTAUSKYSYMYKSET Putket ja osat Mihin kupariputkia voidaan käyttää? Mistä kupariputken koko mitataan? Millaisia kupariputkia on myytävänä? Lisää puuttuvat mitat: Millaista on hehkutettu kupari? Missä on hyvä käyttää FINCUPLAST-putkea? Missä voi käyttää ESSEM WHITE-putkea? Mitä erikoista on PLUS PRISOL-putkessa? Miten kapillaariyhteet liitetään kupariputkeen? Miten puserrusliitin liitetään kupariputkeen? Millaista materiaalia täytyy kaikkien vesijohtoputkien olla? Minne ei koskaan saa asentaa puserrusliittimiä eikä kartioliittimiä?

175 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 175 Mitä leikkurilla katkaistulle kupariputkelle tehdään? JYRSITÄÄN Miksi putki hehkutetaan? MUHVAUSTA VARTEN TAIVUTUSTA VARTEN Mikä on sopivin hehkutuslämpötila? C, TUMMANPUNAINEN Mitä tulee ehdottomasti huomioida, jos kupari-putkea kuumennetaan happi-asetyleeniliekillä ja tavallisella hitsaussuuttimella? SYDÄNLIEKIN ETÄISYYS PUTKESTA VÄHINTÄÄN 40 mm Miten putken pää voidaan laajentaa? LAAJENNUSPIHDEILLÄ LYÖNTITUURNALLA Miksi kupariputken taipeen on oltava rypytön? RYPPYINEN TAIVE VOI SYÖPYÄ PUHKI PYÖRTEISEN VIRTAUKSEN VUOKSI Millä eri tavoilla KK-haaroituksessa voidaan tehdä reikä putken kylkeen? ERIKOISPORALLA TAVALLISELLA PORAN TERÄLLÄ Miksi KK-koukuissa on kaksi erikokoista lovea? RUNKOPUTKEN KOKOISESSA KAULUSTUKSESSA KÄYTETÄÄN PIENEMPÄÄ LOVEA, MUUTOIN SUUREMPAA LOVEA Miksi rajoitusnastoja tarvitaan? HAARA EI SAA MENNÄ LIIAN SYVÄLLE RUNKOPUTKEN SISÄÄN Miksi haaran pää täytyy joskus muotoilla? SE EI SAA MUODOSTAA VIRTAUSVASTUSTA Miten usein T-liitosporan muovaintapit voidellaan? KOLMEN KAULUSTUKSEN JÄLKEEN Miten menetellään, jos T-liitosporalla tehty kaulustus on liian väljä? KAULUSTUSKÄRKIÄ ON SÄÄDETTÄVÄ

176 176 KERTAUSKYSYMYKSET Putket ja osat Mitä leikkurilla katkaistulle kupariputkelle tehdään? Miksi putki hehkutetaan? Mikä on sopivin hehkutuslämpötila? Mitä tulee ehdottomasti huomioida, jos kupari-putkea kuumennetaan happi-asetyleeniliekillä ja tavallisella hitsaussuuttimella? Miten putken pää voidaan laajentaa? Miksi kupariputken taipeen on oltava rypytön? Millä eri tavoilla KK-haaroituksessa voidaan tehdä reikä putken kylkeen? Miksi KK-koukuissa on kaksi erikokoista lovea? Miksi rajoitusnastoja tarvitaan? Miksi haaran pää täytyy joskus muotoilla? Miten usein T-liitosporan muovaintapit voidellaan? Miten menetellään, jos T-liitosporalla tehty kaulustus on liian väljä?

177 Putket ja osat Komposiittiputket 177 Katkaise putki leikkurilla kohtisuoraan poikki ja poista jäyste. Kalibroi putken pää WehoPress-kalibrointi- ja viisteitystyökalulla tekemällä vähintään 1 mm syvä viiste. Työnnä putki jaloteräshylsyn olaketta vasten ja varmista, että hylsy todella on perillä asti. Työnnä liittimen runko putken ja hylsyn sisään. Varmista, että liittimen tefl onrengas puristuu tiiviisti hylsyn päätä vasten. Käytä tarvittaessa WehoPress-silokonispraytä. Aseta puristustyökalu keskeisesti hylsyn päälle siten, että työkalun pakka peittää hylsyä yhtä paljon sen molemmin puolin ja suorita puristus. Tarkista työ silmämääräisesti. Teräshylsyssä pitää näkyä kolme samanlaista puristusrengasta kuvan osoittamalla tavalla.

178 178 Putket ja osat F I EEJJEF K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 O JA D A EI A K L = K = EI A I JE O J A JJ = I JE E A EJ= JO J= F = 6 = EL K J= $ F K J E EJJ A K = = = EEJ I A F D F K HEI JK I EEJE $ N 7 I = = I A EJ= A I A A H E L = EI J= EA F I EEJJEF K J EA I E= % # F I EEJJEF K J E $ N % # 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J J= EF A E@ A I A JA D JO EEJ I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A = I EEI JE = JO F EI JA A I E

179 Putket ja osat EEJ I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A EEJ I K L = K = = 2 K J E 2 - # N! 2 $! 2 K J A F = J = EI J= = I K H= = F E E = JO A J EEJE I = = A A I A A = I JE K JJA HE EHEI JA J HK C D = = I JK I A A EE E K JJA HE EHEI JO I A A O JA J EI = = = L = E J= I O J JF K J EF ED JE I A EI I E EE J = L = E A I E F K J EF E A EF K HEI JA J= K L E K JJA HE= I = JL E@ = = = EJJ= = L EE = F A EE EE EL = H L = I JEJA I JEA 2 4 E J= K JJA HE EA HHA J EE E EEJJE A HK C D = = I JK I A A 2 - K L E A O L A I E D J K L E K JJA HEF K HEI JK K EE EF K J A A % $ # 6 K F F = A F = E A > = H # E 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J K JJA HA E@ A E A = EHEI JO I L K J L K J= = JJ K K I I A O A EI L = E K JA = 6 O F K H = EI A I I = A J= = I A E F K J E O E I O L EEJJE A I I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A = I EEI JE = JO F EI JA A I E

180 180 Patteriasennus Patteriventtiilin kierre pakataan, kartioliittimen mutteri avataan ja kierreosa kierretään kuusiokoloavaimella patteriin. Putket ja osat A Muovimutterilla patteri voidaan rakennusaikana sulkea. B ja A poistetaan laitoksen valmistuessa ja paikalle asennetaan kiinto- tai irtoanturi. Patteriliitin asennetaan patterin alayhteeseen. Osaa ei käytetä säätöön. Sen avulla patterin vesivirtaus suljetaan. Kuusiokoloavain työnnetään niin pitkälle patteriliittimen yhdistäjään kuin mahdollista. Nuolen osoittamaan kierteeseen ei laiteta tiivistysaineita. H A K I ) 2 EJK K I. * - #

181 Putket ja osat Patterikytkentä voi olla esimerkiksi A - B tai A - E. Kytkentää A - E käytetään pitkissä pattereissa. 181 Patterin alakannake asennetaan seinälle uran pohjaan. Merkintä tarkoittaa K TV10/3,5 esisäätö venttiilin koko termostaattiventtiili radiaattorityyppi radiaattorin korkeus mm radiaattorin pituus mm Erilaisia patteriputkikytkentöjä Patteriventtiili esisäädetään, ettei sen läpi virtaa liikaa vettä, vaikka venttiili olisikin täysin auki. A C B nostetaan ylöspäin oikea numero kierretään rungon merkin kohdalle osoittaa rungossa olevan merkin

182 182 Putket ja osat Oraksen venttiiliä esisäädettäessä lukitusmutteri löysätään, asteikon haluttu numero kierretään rungon merkin kohdalle ja lukitusmutteri kiristetään kiinni. Vieressä on Danfoss-venttiili ja kiintoanturi A Kiintoanturi B Irtoanturi C Suora patteriventtiilin runko D Suora patteriliitin E Kulmamallinen patteriliitin F Patteriliittimen kiristysmutteri G Kulmamallinen venttiilinrunko

183 Putket ja osat Anturin asennus 183 Suora patteriventtilin runko, kiintoanturi vaaka-asennossa Suora patteriventtilin runko pystyasennossa, kiintoanturi Kulmamallinen patteriventtiilin runko, irtoanturi Suora patteriventtilin runko pystyasennossa, kiintoanturi

184 184 1-putki asennus Putket ja osat Mikä laite on viereisessä kuvassa? Venttiiliyhdistelmä 1- ja 2- putkikytkentään A B Viereisissä kuvissa on kolme samannäköistä laitetta, joissa yhdessä vesivirtaus on suljettu patterille. Missä? Mitä muissa laitteissa tapahtuu? C Kuvassa B on vesivirta suljettu patterille Kuvassa A on 1-putkijärjestelmä Kuvassa C on 2-putkijärjestelmä

185 Putket ja osat = JJA HE= I A K I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 2 = JJA HA EI J= F EI JA J= = K D L EA EA HJA EJ I K = = L = J K L EJK F = J I EA HJA A J L = JL = K HE E JK A A J A H = JJ= L = EA HHA J= F E = 2 = JJA HEL A JJEE E = I K K O EI J L = JI = = EI E= K E F = JJA HE F K J A J EEJJE EA K JJA HA EJ= I EJA J L = J= E EE J = L = E A = L K = ) = K L = F = JJA HE A H E J " 1) * 6 8 " 1 = HK K L E4! & N # 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E, A I EI J = HL " ) " 2 EJK K I * 5 K K O EI J, 6 K F F = 4! & = JJE= 6 O I J = HL E E@ = = EJJ A E A A EI K K I # J= H K A = I EA E A = = I A K I = = A E@ A JK A L K K I F = JJA HE L = = = I K HK K I = JO O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E

186 186 Putket ja osat 2 = JJA HE= I A K I 5 J F K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 2 = JJA HEF K J EJK I = I A A J= = K L = K = EI A I JE O J E A EJ= F K J A I E= = K I J= = JA H I F K J A = EEJ I A JJEEL EI JA J D = F K = = EJE, # F F E = I = I A J= = = J L EEL = I K A,, $! 1) * 6 8 " $! 1) * 6 8 " ) HL E E JE D JA EJ= F = JJA HEI I = EJJ= = = A A JD O L E EE E = = A A J E A EI I = EI I = F = JJA HEL = = = I K H= I I = F = JJA HEF O I JO I K H= I I = F = JJA HEJK A L = I JE EE E E A = F = J JA HEL A JJEE E E A = A I EI J L A JJEE E E A = I I = = I A I I = I K K O EI J E A = I I = = I A I I = JK F F = = E = HK K L EF = E = = = JO F = E = I EEI JA O I K K J= ) HL E E JE D JA EJ= F K J EI J I I = F K J EI J L = = = I K HK K I F K J EI J F O I JO I K HK K I F K J EI J O EJO I J= EL A EEJ I EA I EEI JA O I L J = F = JJA HE F A A E A 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E

187 Putket ja osat = JJA HE= I A K I = A I = F K J E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 2 = JJA HEF K J EJK I = I A A J= = K L = K = EI A I JE O J E A EJ= F K J A I E= = K I J= = JA H I F K J A = EEJ I A JJEEL EI JA J D = F K = = EJE, # F F E = I = I A J= = = J L EEL = I K A,, $! 1) * 6 8 " $! 1) * 6 8 " ) HL E E JE D JA EJ= F = JJA HEI I = EJJ= = = A A JD O L E EE E = = A A J E A EI I = EI I = F = JJA HEL = = = I K H= I I = F = JJA HEF O I JO I K H= I I = F = JJA HEJK A L = I JE EE E E A = F = J JA HEL A JJEE E E A = A I EI J L A JJEE E E A = I I = = I A I I = I K K O EI J E A = I I = = I A I I = JK F F = = E = HK K L EF = E = = = JO F = E = I EEI JA O I K K J= ) HL E E JE D JA EJ= F K J EI J I I = F K J EI J L = = = I K HK K I F K J EI J F O I JO I K HK K I F K J EI J O EJO I J= EL A EEJ I EA I EEI JA O I L J = F = JJA HE F A A E A 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E

188 188 Wirsbo-Pex-radiaattori ja käyttövesiputket sekä Q&E-liitin Putket ja osat Putkia käytetään kiinteistön sisäisinä vesijohtoina ja happidiffuusiosuojatuissa radiaattoriputkituksissa. Katkaise putken pää suoraan putkileikkurilla. Leikkurilla ei katkota metallia. Putken pään on oltava kuiva ja rasvaton, jotta rengas pysyy paikallaan laajennuksen aikana. Valitse oikeankokoinen PEX-rengas ja tarkista, että työkalussa on oikeankokoinen laajennuspää. Tarkista, että asennettava liitin on valmiina esillä. Työnnä rengas putken ympärille niin, että rengas on n. 1 mm putken pään yli. Levitä työkalun varret täysin auki ja työnnä laajennuskärki putken päähän. Purista varret hitaasti yhteen. Levitä varret nopeasti täysin auki ja vedä samalla työkalua hieman takaisin niin, että lohkot irtoavat putken sisäpinnasta työkalua samalla hieman kiertäen. Työnnä laajennuskärkiä syvemmälle ja purista varret taas hitaasti kiinni. Toista laajennusvaiheet kunnes kärkien suora osa on kokonaan putken sisällä varsien ollessa auki. Avaa varret, poista työkalu ja työnnä putken pää viipymättä liittimen tukiholkin ympärille pohjaan asti. Pidä putki paikallaan 3 sekuntia, jotta se ehtii kutistua kiinni liittimeen. Liitos voidaan koeponnistaa 30 minuutin kuluttua (max. koepaine 15 bar). Yläkuvissa on laajennuspihtien käyttö ja viereisissä kuvissa liitoksen toiminta.

189 Putket ja osat F K J E H A I JA 2 = K K JK E L A I E F = = = F = JJA HA E A A I E " # + 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE 189 A JK E L A I E A A A F = JJA HA E A A I E % + A D J 2 = K K D J F K J E H A I JA = EI A = F = JJA HE = = A = F = K K D J 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 6 A H I J= = JJE A F = JJA HEL A JJEE E 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE 4 E= = JJ HE A D J 2 = K K D J 1-putkijärjestelmässä vesi menee patterilta toiselle. Osa vedestä ohittaa patterin, koko vesimäärä ei kierrä pattereiden kautta. Työnnä virtausputki suojaputkeen, merkkaa ja katkaise Maanvarainen laatta ja muoviputket

190 190 Putkituksen periaate Putket ja osat A B C D E Kytkentäkaapissa on jakotukit (Kv ja LV), joista putket lähtevät käyttöpisteille. Kulmiin tulee taivutuskulma varmistamaan, ettei taipeesta tule liian jyrkkä. Tarvittaessa vaurioitunut virtausputki voidaan vaihtaa uuteen, ehjään. Suojaputken sisällä on virtausputki. Kylmä vesi voi olla sinisessä suojaputkessa, lämmin vesi punaisessa suojaputkessa. Taivutuskulma Putkien päätepisteisiin tulee hanakulmarasiat, joihin kalusteet kiinnitetään.

191 Putket ja osat Muovivesijohdon asennus 191 Pientalon käyttövesijohdot, yläjakoinen järjestelmä. Muoviputki on syöpymätön, eikä johda ääntä. Putkisto ei hikoile kosteassa tilassa. Muoviputki on yleensä kieppitavaraa, joten omakotitalon putket on helppo kuljettaa, eikä hukkapaloja jää paljoakaan. Ylä- ja alajakoiset järjestelmät Alajakoisen järjestelmän jakotukit

192 192 Kytkentäkaappi Putket ja osat ) I JE= F A I K = = I ) I JE= F A I K = = I 2 A I K = = I 2 A I K = = I! 9 + = EJA # 5 K ED K " 2 A I K A # 5 K ED K + K & L L EE J F EI JA L F = K K A EE J F EI JA

193 Putket ja osat EA I > 2 A N I = I J F F E = = E E ) HL E E JE ) I A K I JA K L = K = EI A I JE I I = E D J= = JO I = E= I F EL = F K K I A E = I EED A EE EJA JO J = JK EJ 2 K J E # 9 EHI > 2 A N K L EF K J A = EEJ I A JJA 3 - JO = K = L K = 8 = EE JO = L = EI A JF JJK F = J= = = F K J EI J = I A J= = A I E A H E I EL A I E D J L A H I J F = E A E K K JE = = I E 0 = H EJK I A A I E EI A JA E O JJ F K J EJK I L EI E = EE F EJ A JJ I A K H= = L = JA E A E = = F K J EA F EI J EEJJE A JF EI = O JJ F K J A J = I I = JO I I A E L E@ = = I I J = JA HE= = E= # 6 K A L = I JE EE E JA JJO = JK E 6 K A L = I JE EE E JA JJO = JK E = JK E = JK E # # 5 K = F K J E 5 K = F K J E 8 8 D J = JK E EEJE 3 - EEJE 8 D J 5 K = F K J E ) K I J= = EE EJA JJO J= EL K JK I K = ) K I J= = EE EJA JJO J= EL K JK I K = ) K I J= = EE EJA JJO J= EL K JK I K = ) HL E E EI I = J= H EI JA J= = JO K EJ= J EEJ I EA L K J= = JJ K K I K JJA HA E@ A EHEI JO I A JI A EEJ I EA E A A EI K K I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O F K HA J= = K JJA HEJ EA HHA J I EE EE E = I = J = EJA J= = L = H= I J 2 K J A J O JA J K A A A

194 194 Putket ja osat 9 EA I > 2 A N I = I J F F E = = E E ) HL E E JE ) I A K I JA K L = K = EI A I JE I I = E D J= = JO I = E= I F EL = F K K I A E = I EED A EE EJA JO J = JK EJI A F = JJA HEJ 2 K J E # 9 EHI > 2 A N E= = JJ HEF K J A = EEJ I A JJA 3 - JO = K = L K = 2 K J EI J = I A J= = F = JJA HEL A H I J F = E A JJ= L = I J= = L = F = E A E K K JE = = I E 0 = H EJK I A A I E EI A JA E O JJ F K J EJK I L EI E = EE F EJ A JJ I A K H= = L = JA E A E = = F K J EA F EI J EEJJE A JF EI = O JJ F K J A J = I I = JO I I A E L = = I I J = JA HE= = E= K L = I I = = I EA HE = EI J= F = JJA HE O J A J 6 A A F E K F EJ= E A = J 1 = HK K L E 2 E@ E A ) 0 = F F K EJJE * = HJE EEJ I + 2 K I A HHK I EEJ I 2 E@ E A * ) + 6 A H I J= = JJEL A JJEE E EE J = JK HE 2 = JJA HE F EJK K I 6 K A L = I JE EE E JA JJO = JK E 6 K F F = = = A 2 = H A JJE * ) = = A 2 A EJA = EF F = + = = F F = A A EJA = EF F = = JK E 0 = F F A = F E I A J E = = JJ HEF K J E = JK E EEJE 3 - EEJE = K J= J I ) K I J= = EE EJA JJO J= EL K JK I K = 1 = HK K L E 2 E@ E A ) 0 = F F K EJJE * = HJE EEJ I + 2 K I A HHK I EEJ I 2 E@ E A * ) + 6 A H I J= = JJEL A JJEE E EE J = JK HE 2 = JJA HE F EJK K I 6 K F F = = = A 2 = H A JJE * ) = = A 2 A EJA = EF F = + = = F F = A A EJA = EF F = = JK E = K J= J I ) HL E E EI I = J= H EI JA J= = JO K EJ= J EEJ I EA L K J= = JJ K K I K JJA JA HA E@ A EHEI JO I A JI A EEJ I EA E A A EI K K I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O F K HA J= = K JJA HEJ EA HHA J I EE EE E = I = J = EJA J= = L = H= I J 2 K J A J O JA J K A A A

195 Putket ja osat E= = JJ HEF K J EK JK I K L E I = I J F F E = = E E ) HL E E JE ) I A = F = JJA HEJ = F K J A J F K J E H A I JA = JK EA = = O JA J J= EL K JK I K = = = F = JJA HA A = = O J A J I = = 2 K J A J L = J # 9 EHI > 2 A N F K J A = K L EJA JK L = EI = JJE= F E J= L = EE A EI A = JJE= F E = O F K A = $! ) * 6 8 " $! ) * 6 8 " # # $! ) * 6 8! $! ) * 6 8! 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J # O I F = JJA HE H A K I = JJE= I J= E A = E= = JJ HEJ E= = JJ HEL = = = I K H= I I = = JK A L = I JE I K = F K J A J = EE EJO I EEJ I A J E A E A I EI J E A E E = K I F = JJA HE F A A A L J O A EI L = E K JA = = I = K A JJA 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O JA J F K H = = JJ=

196 196 Kirjoita kuviin työn tärkeimmät suoritusvaiheet Putket ja osat

197 Putket ja osat Tehtäväratkaisu 197 Katkaise putkenpää suoraan poikki, putken pään on oltava kuiva ja rasvaton. Työnnä rengas putken päähän, 1mm. Levitä pihdin varret täysin auki ja työnnä laajennuskärki putkeen Avaa varret, poista työkalu ja työnnä osa viipymättä putkeen, pohjaan asti. Pidä paikallaan 3 sekuntia, jolloin kutistuminen tapahtuu Purista varret hitaasti yhteen. Levitä varret nopeasti täysin auki, työnnä laajennuskärki syvemmälle ja purista varret hitaasti kiinni. Toistetaan kunnes suora osa on putkessa Laajennuskärki mitataan sen ollessa levitettynä. Putki 15 mm, kärki 16.2 mm Putki 22 mm, kärki 24.5 mm Putki 28 mm, kärki 30.0 mm Vedä kärkeä ulos, kierrä työkalua n 45 ja laajenna viimeisen kerran Nousut jakotukeille ja kalusteille tuetaan ennen valua

198 198 KERTAUSKYSYMYKSET Putket ja osat Mihin käytetään PELM-putkea? RAKENNUKSEN ULKOPUOLISINA VESIJOHTOINA Miten tehdään liitos PELM-putkeen PRK-liittimen avulla? KOHTISUORAAN KATKAISTU PUTKI TYÖNNETÄÄN MUTTERIN LÄPI RUNGON OLAK- KEESEEN ASTI. MUTTERI KIRISTETÄÄN KIINNI RUNGON HAMMASTUKSIIN ASTI Miksi muoviputkissa käytetään suojaputkea? PUTKI VOIDAAN VAIHTAA TARVITTAESSA Mitä ehdottomasti tarvitaan, kun muoviputkeen tehdään puserrusliitos? TUKIHOLKKI Miksi jakotukkia käytetään? MUOVIPUTKET JAKAANTUVAT JAKOTUKILTA KÄYTTÖPISTEILLE Miksi taivutuskulmaa on hyvä käyttää? SUOJAPUTKEEN JA VIRTAUSPUTKEEN EI TULE LIIAN JYRKKÄÄ TAIVETTA, VIRTAUS- PUTKI VOIDAAN VAIHTAA TARVITTAESSA Miksi rakenteiden sisään jäävät Upolet-putket on kiinnitettävä määrävälein huolellisesti rakenteisiin? PAINEISKUT PUTKISTOSSA EIVÄT HAKKAA PUTKEA RAKENTEISIIN. VIRTAUSPUTKEN VAIHDOSSA SUOJAPUTKI PYSYY PAIKALLAAN Miksi Upolet-radiator-putkessa on happidiffuusiosuoja? ILMAN HAPPI EI PÄÄSE PUTKISTON SEINÄMÄN LÄPI VERKOSTON VETEEN RUOSTUT- TAMAAN RADIAATTOREITA Miten Upogas-putkia voidaan liittää? ESIM. SÄHKÖHITSAUSMUHVIN AVULLA

199 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 199 Mihin käytetään PELM-putkea? Miten tehdään liitos PELM-putkeen PRK-liittimen avulla? Miksi muoviputkissa käytetään suojaputkea? Mitä ehdottomasti tarvitaan, kun muoviputkeen tehdään puserrusliitos? Miksi jakotukkia käytetään? Miksi taivutuskulmaa on hyvä käyttää? Miksi rakenteiden sisään jäävät Upolet-putket on kiinnitettävä määrävälein huolellisesti rakenteisiin? Miksi Upolet-radiator-putkessa on happidiffuusiosuoja? Miten Upogas-putkia voidaan liittää?

200 200 HTP-sisäviemärijärjestelmä Putket ja osat Uponor HTP -viemärijärjestelmää käytetään jäte- ja sadevesiviemäreinä rakennusten sisällä, pohjalaatassa ja sen alla sekä perusmuurin ulkopuolella maahan asennettuna tonttiviemärinä, myös liikennealueilla. Viemäriputket ja -osat valmistetaan polypropeenista. Se kestää hyvin lämpöä, iskuja, kemiallisia yhdisteitä ja on hyvin hitsattavaa. Putkisuuruudet ovat: 32, 50, 75 ja 110 mm. A Kulmayhteessä on muhvi vain toisessa päässä. Osan suuruudet ovat samat kuin putkisuuruudet, kulmat ovat 15, 30, 45, 88,5. Muhvikulmassa on muhvit molemmissa päissä, muuten kuten kulmayhde. B Haara C Kaksoismuhvissa on sisällä keskellä rajoitin. Koot ovat samoja kuin putkessa. Pistoyhde on samannäköinen, mutta ilman rajoitinta. D Tulppa E Puhdistusyhde F Muhvihaaran koot ovat putken kokoja, kulmat ovat 45 ja 88,5 esim. 110/75-45 G Supistusyhde esimerkiksi tai H Tulppa I Upovieser-WC-mansetti, painetaan sellaisenaan putken muhvittomaan V110 päähän J Suora muhvillinen putki K Viemäröintiyhde V32-R¾

201 Putket ja osat Liitoksen tekeminen Putken katkaisu voidaan tehdä erityisellä katkaisulaitteella tai hienohampaisella sahalla. Putki katkaistaan kohtisuoraan ja sahausjäyste poistetaan putken sisä- ja ulkopinnoilta. 201 Kumirengasliitos Putken pää on viisteitetty, jäysteetön ja puhdas. Liitos pituusmerkki on putken päässä. Muhvi on puhdas ja kumirengas (profi ilitiiviste) oikein päin paikallaan. Liukuaine voitelee putken niin, että se menee hyvin kumitiivisteen läpi. Liukuaine laitetaan vain viistee seen tai putken päähän. Vaseliini tai öljy turmelevat tiivisteen. Osa laitetaan putkeen (tai putki osaan) suoraan painaen ja hieman kiertäen. Liitos on valmis, kun liitospituus merkki on juuri näkyvissä. Katkaisun jälkeen putken ulkopinta tarkistetaan silmämääräisesti. Liitospinnalla ei saa olla putken pituussuuntaisia naarmuja. Muhvi ja pistopää puhdistetaan epäpuhtauksista, tiivisteen on oltava oikein päin urassaan. Pistopäähän tehdään asennussyvyysmerkki ja tarkistetaan liitospinnan naarmuttomuus. Uponor HTP-liukuainetta sivellään ohut kerros putken pistopäähän. K EHA C = I ) I A K I I O L O O I ) EEJ I F EJK K I A H E F = = A A EI L = H= Pistopää työnnetään muhviin liitospituusmerkkiin saakka. 2 K J E * # & * % & * # * $ $ " 0 6 2! & #!! % #! $ # "! # A = 88,5 loivakaarinen muhvikulma tai kulmayhde B = pystyviemärin liitos vaakaviemäriin, pohjaviemäriin + betonivalu C = pystyviemärin KIELLETTY liitos vaakaviemäriin, pohjaviemäriin D = 88,5 loivakaarinen haarayhde tai muhvihaara E = 45 muhvihaara (haarayhde ja 45 muhvikulma tai kulmayhde) F = 2 x 45 muhvikulma tai kulmayhde

202 202 Putket ja osat Sallitut suunnanmuutokset ja niiden vastaavuudet Tuuletusviemäri haaroitetaan ennen viimeistä viemäröintipistettä. Näin estetään jätteen kerrostuminen tuuletusviemärin kuivaan haaraan. Lisäksi tuuletusviemärin vaakaosuus asennetaan mahdollisuuksien mukaan kytkentäviemärin keskilinjan yläpuolelle. Supistusyhteen oikea käyttöasento Oikealla asennolla voidaan estää jäteveden pääsy väärään suuntaan ja toisaalta estää pyörteilyn aiheuttamaa ääntä putkistossa.

203 Putket ja osat 203 Pesualtaan viemärikytkentä osineen WC:n viemärikytkentä tarvittavine osineen

204 204 Kertauskysymyksiä Putket ja osat Nimeä viemäriputket ja osat A Muhviputki B Muhviton putki C Haarayhde D WC-suorayhde E Kaksoismuhvi F Kulmayhde H Puhdistusyhde I Muhvikulma J Paisunta- ja liitosyhde K Upovieser-alipaineventtiili L Pesukonesuppilo M Lattiakaivo, vaakamalli G Muhvikaksoishaarayhde Miksi putken pää ei saa olla muhvin pohjassa kiinni? Muovilla on suuri lämpölaajenemiskerroin, putki pitenee lämmetessään paljon. Putkella täytyy olla tilaa laajenemiseen. Millaisilla putkenosilla voidaan tehdä sallitut viemärin suunnanmuutokset? Tarpeeksi loivilla kulmilla. Muhvikulma maksimi 88.5 ja muhvihaara maksimi 88.5

205 Putket ja osat Kertauskysymyksiä 205 Nimeä viemäriputket ja osat A B C D E F H I J K L M G Miksi putken pää ei saa olla muhvin pohjassa kiinni? Millaisilla putkenosilla voidaan tehdä sallitut viemärin suunnanmuutokset?

206 206 Putket ja osat 8 EA HE I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A K L = K = E A I = = EI K K I EEJ I A JJA K EHA C = I EEJ I A = K EI J= EEJ I F EJK K I A H E! 8 8 # 8 % #! # " 6 A A EE = EEJ I K L = K = = K EI J= JK K A JK I 8 6 A A L = K H= K J= K L EL EA HE K JEI JK I EEJ I K L = K = = 8 K JEI JK I O A L = K H= K J= L EA 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J O A EI L = E K JA = EEJ I F EJK A J = K JEI JK I A EI JK E A 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E ) HL E E E A A JO F K HA J= = = I = JL L = H= I J E A E A F = E E A A

207 Putket ja osat EA HE I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 EA HE = JA L K K I # ) I A K I EI EF = H= I JA D EA = = = JE I I = E O F H EL > A J E = JJE= F E J= EI EL = EI = JJE= F E J= 2 K J A F J= I A A J= = L = EE = JJE= F E = O F K A A 2 JJK F = J= = " 8 8 # #! = JJE= = EL A = A = EJA J= = > A J E = = J= J = EL J= I A A J= = EE A JJ EE@ A = A JJK A L = J" L = EE = JJE= F E = = = F K A A = EL J= I A A J= = L = = = I K H= = 8 2 K EI JK I F K J E= I A A J= = EE O I A JJ F K J A F K EI JK I JK F F = JK A A = JJE= F E = O F K A A 5 K HEJ= J O J J F K A A F K J A A L A K J= JA EEJ I F EJK K I A H EA J= L = O L E A E A L A = L K = L EA HE J E E L K K I 6 A A I = K A JJA 8 6!! 8 8 % # 8! '! 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J E A = JF K J EI K K HK A J E A = = JA L K K I F J O E O D JK F = JJK = E A = J I = J EE J I F EJK K I A H E = EL A L = = = I K HK K I = H A K I F K EI JK I F K J E O E O D E A = J O JJ I = K A JJA 6 O F K H K K EHA = = J F = E = = = EEJ I F EJK K I A H EJ E A E 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E ) HL E E E A A JO F K HA J= = = I = JL L = H= I J E A E A F = E E A A

208 208 Kertauksia Miksi HTP-viemärissä tarvitaan liitospituusmerkkiä? Putket ja osat Muhvin pohjaan on jäätävä lämpölaajenemisvaraa Miten HT-viemäri voidaan katkaista? Sahalla tai viistettävällä leikkurilla Miksi liukuainetta tarvitaan? Putken pää menee hyvin tiivistävän kumirenkaan läpi Miten pystykokoojaviemäri liitetään vaakakokoojaviemäriin? Ei suoraan päälle, vaakahaaran avulla sivusta, minimi 1m Kerro esimerkkejä supistusyhteen oikeasta käyttöasennosta. Lattiakaivolta tulevassa putkessa supistusyhteen yläpinta tasan. Kerro putkistoon tulevan tuuletusviemärin oikea asennustapa. Haaroitus ennen viimeistä vesipistettä ja liitos putken keskiviivan yläpuolelle. Millaisin osin kytkentäviemärit voidaan liittää vaakakokoojaviemäriin? Esimerkiksi muhvihaara Millaisin osin vaakakokoojaviemäri voidaan liittää pystykokoojaviemäriin? Esimerkiksi muhvikulma 88.5 Miten maassa oleva viemäri peitetään? Kerroksittain maata tiistäen

209 Putket ja osat Kertauksia 209 Miksi HTP-viemärissä tarvitaan liitospituusmerkkiä? Miten HT-viemäri voidaan katkaista? Miksi liukuainetta tarvitaan? Miten pystykokoojaviemäri liitetään vaakakokoojaviemäriin? Kerro esimerkkejä supistusyhteen oikeasta käyttöasennosta. Kerro putkistoon tulevan tuuletusviemärin oikea asennustapa. Millaisin osin kytkentäviemärit voidaan liittää vaakakokoojaviemäriin? Millaisin osin vaakakokoojaviemäri voidaan liittää pystykokoojaviemäriin? Miten maassa oleva viemäri peitetään?

210 210 Tehtäviä Putket ja osat Merkkaa kuvaan puuttuvat mitat Piirrä pohjakuvaan viemäröinti käyttäen oikeaa viivatyyppiä ja -leveyttä Laita tuuletusviemäri mielestäsi parhaaseen kohtaan Laita putkiin mitat ja normivirtaamat

211 Putket ja osat Tehtäviä #! Merkkaa kuvaan puuttuvat mitat " # 8 8 #! I 8 & I 6 8 Piirrä pohjakuvaan viemäröinti käyttäen oikeaa viivatyyppiä ja -leveyttä Laita tuuletusviemäri mielestäsi parhaaseen kohtaan 8 I 8 % # I 8!! I Laita putkiin mitat ja normivirtaamat

212 212 Muhviton SMU-valurautaviemäri Putket ja osat SMU-muhviton valurautainen viemärijärjestelmä on suunniteltu kiinteistön ja teollisuuslaitosten sisä- ja ulkopuoliseen viemäröintiin, myös maa-asennuksiin. Putkisuuruudet DN-mittoina ovat 50, 70, mm. Valurautaiset putket ja osat liitetään peräkkäin erikoisliittimen avulla. Liitin on putken ympärille tuleva kiristyspanta (rst) ja sen sisällä on kumitiiviste. Jokaisessa liitoksessa tiivistävä kumi katkaisee samalla äänen etenemisen. Jokainen osa on kannakoitava. Punaisella täplällä merkitty panta soveltuu maa-asennuksiin ja syövyttävään ympäristöön. Saha on sopivin laite muhvittoman valurautaviemärin katkaisuun. Jos katkaisuun käyttää kulmahiomakonetta, on käytettä vä hengityssuojainta muiden suojainten lisäksi. Putki katkaistaan sopivan mittaiseksi. Pannan kumio lakkeiden paksuudet on huomioitava pituudessa. Toisen putken pää työnnetään kumitiivisteeseen sen olaketta vasten. Älä käytä puristavia leikkureita. Poista katkaisun jälkeen terävät särmät putken päästä. Jos käytät katkaisulaikkaa, muista käyttää kaikkia tarvittavia suojaimia. Varo myös tulipalon vaaraa. Katkaisupinnassa voi olla erittäin terävä jäyste. Pantaliitin asennetaan kumitiivisteineen liitoskohtaan siten, että putken pää tulee tiivisteen olaketta vasten. Panta vedetään kumitiivisteen päälle. Kumitiiviste te kee liitoksesta tiiviin ja joustavan. Tiiviste katkaisee tehokkaasti myös äänen etenemisen viemärissä. Pantaliittimen pultteja kiristetään, kunnes vastalevyt taipuvat hiukan tai kun kiristysmomentti on Nm. Pultteja kiristetään tasaisesti vuorotellen. 2 K JEJ K EJEEL EI JA Kuvissa ovat valurautaviemäri pinnoitteineen ja ruostumaton pantaliitin F = J= 2 K J E Haarayhde Kaksoishaarayhde Kulmayhde Siirtoputki Supistusyhde Yläkuvissa on putken osia

213 Putket ja osat Putken katkaisu 213 Pystyviemärit on kannakoitava enintään 2,5 m vä lein. Vaakaviemärin kannakeväli määräytyy putken halkaisijan mukaan. < 100 mm, kannakointiväli maksimi 1,5 m 150 mm, kannakointiväli maksimi 2 m > 200 mm, kannakointiväli maksimi 2,5 m. Jokainen putken osa on kannakoitava. Kun putkituet sijoitetaan vuorotellen putken molem min puolin, kannakointi saa lisää tukevuutta. Kannakevaihtoehtoja

214 214 Tehtävä Putket ja osat Nimeä kuvassa näkyvät osat. A B C D E Kulmayhde Suoraa putkea Haarayhde Liitospanta Lattiakaivo Miten muhviton valurautaviemäri voidaan katkaista? Sähkösahalla tai kulmahiomakoneella Mikä tiivistää liitoksen muhvittomassa valurautaviemärissä? Putken päälle tuleva kumitiiviste Mitä etuja kuminen tiiviste antaa viemäröintiin? Liitos on joustava ja estää äänen etenemistä putkistoa pitkin

215 Putket ja osat Tehtävä 215 Nimeä kuvassa näkyvät osat. A B C D E Miten muhviton valurautaviemäri voidaan katkaista? Mikä tiivistää liitoksen muhvittomassa valurautaviemärissä? Mitä etuja kuminen tiiviste antaa viemäröintiin?

216 216 Putket ja osat 8 EA HE! I = I J F F E = = E E ) HL E E JE K D L EJJ = I J= L = K H= K J= L EA HEI J L = EI JA J= = K L = K = E A I = O J L = EEJ= O D O EJ F J E I = JA,, %, 6 O I I = HL E E@ = = F K J A F = J = EI K F K J A F E A E JEEL EI JA A I EI = F = J= EEJ I A EHEI JO I 2 K EI J= JO F = E = I E L EA JO = K JL = H= I J = F K H= JO = HL E E E A A

217 Putket ja osat EA HE" K D L EJ L = K H= K J= I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 8 EA HE = JA L K K I # ) I A K I EI EF = H= I JA D EA = = = JE I I = E O F H EL > A J E = JJE= F E J= EI EL = EI = JJE= F E J= 2 K J A F J= I A A J= = L = EE = JJE= F E = O F K A A 2 JJK F = J= = " 8 8 # #! = JJE= = EL A = A = EJA J= = > A J E = = J= J = EL J= I A A J= = EE A JJ EE@ A = A JJK A L = J" L = EE = JJE= F E = = = F K A A = EL J= I A A J= = L = = = I K H= = 8 2 K EI JK I F K J E= I A A J= = EE O I A JJ F K J A F K EI JK I JK F F = JK A A = JJE= F E = O F K A A 5 K HEJ= J O J J F K A A F K J A A L A K J= JA A E A L A = L K = L EA HE J E EL K K I 6 A A I = K A JJA 8 6!! 8 8 % # 8! '! 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J E A = JF K J EI K K HK A J E A = = JA L K K I F = J= EEJ I JA E A = EHEI = JO I F J O E O D JK F = JJK = E A = J I = J = EL A L = = = I K HK K I = H A K I F K EI JK I F K J E O E O D E A = J O JJ I = K A JJA 6 O F K H K F K J A F E@ A = J = EI K 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E ) HL E E E A A JO F K HA J= = = I = JL L = H= I J E A E A F = E E A A

218 218 8 EA HE# K D L EJ L = K H= K J= I = I J F F E = = E E ) HL E E JE Putket ja osat 8 EA HE = JA L K K I # 2 K J A F J= I A A J= = L = EE = JJE= F E = O F K A A 2 JJK F = J= = = EL = I A A J= = EE A JJ I A = I EJK A A " L = EE = JJE= F E = = = F K A A L = = = I K H= = A E A L A = L K = L EA HE J E EL K K I 6 A A I = K A JJA 8 % ' # F K J 8 # A A I A J 8 % " 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J E A = JF K J EI K K HK A J E A = = JA L K K I F = J= EEJ I JA E A = EHEI JO I F J O E O D JK F = JJK = E A = J I = J = EL A L = = = I K HK K I = H A K I = = E JE = I = K A JJA 6 O F K H K F K J A F E@ A = J = EI K J= H EI JK I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E ) HL E E E A A JO F K HA J= = = I = JL L = H= I J E A E A F = E E A A

219 Putket ja osat PEH-viemärin esivalmistettu haaroitus 219 Valmis liitos 2 K J A I A E Alla on hitsaustapahtuman suoritus ja vieressä kylliksi sula putken pää. 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 O HEL JA H J= I = = F K J EA F JF K EI J= A A I = = = 5 K = " 2 K J EF K HEI JA J= = D EJ I = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 0 EJI = K I F A E E O HI EJJ L F K J E 2 K J EF K HEI JA J= = D EJI = K I = EJJA A HK 2 K J A F JI K = JA J= = K K A K I A L O = L K = 2 K J A I O JJ JA H L = I JA 2 K J EF K HEI JA J= = D EJ I = K I = EJJA A D JA EI I = EE K L = = A = = 2 K I K D EJI = J J= L = F K J E 2 K J A I O JJ JA H L = I JA

220 220 Putket ja osat 8 EA HE$ 2-0 I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 0 EJI = = = EI E = O D O A A 2-0 F K J A A! D O L I = K = =, K " " 6 O I J = HL E E@ = = F J EA I = = I K K J= EI K K I I = K = I = K = O E I EI K = K J F K J EA = E A I EEHJO EEJ I A I I = = O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO I J= A A F A JJ= = = HL E J= EJI A A I E = A O I JO I E EI JK EI A I J= 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E ) HL E E E A A JO F K HA J= = = I = JL L = H= I J E A E A F = E E A A

221 Putket ja osat EA HE% 2-0 I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 2 EEHK I JK I A K = E A = I A K I JA F A JJ= = I EJJ= = = F = E = = 8 EA HE = JA L K K I # = JJE= J= I D L EA HE= I A A J= = K L EJA = = K EI H= A K I A D EA = F D = I E K L EJA JK L = EI = JJE= F E J= J I J D EA = F D = I J= " O I F E 5 K = JK F = J K L EJA JK L = EI = JJE= F E J= " % " 6 8 & 8 # 8 6 O I J = HL E E@ = = JO K L = K = E A L EA HA E@ A E A = = JA L K K I EJ= J EEJ I EA K J F E@ A E A = H A K I I = K A JJA O A EI L = E K JA = = JO D JA A I EEI JA O I 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO I J= JO EI JK EI A I J= O I = EA EF E@ A 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E

222 222 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET Mitä hitsauskoneelle on tehtävä ennen hitsauksen aloitusta? VARMISTETTAVA, ETTÄ HITSATTAVAT PUTKET OVAT SAMANSUUNTAISIA Miksi PEH-putken päät höylätään ennen puskuhitsausta? HÖYLÄYKSESSÄ PUTKEN PÄÄT TULEVAT TASAISIKSI JA PUHTAIKSI Milloin höyläys riittää? KUN PÄÄT OVAT TASAISET JA LOVETTOMAT Milloin putken pää on tarpeeksi sulanut? KUN PUTKEN PÄÄSSÄ ON 2-4 mm KOHOUMA Kun putken sulaneet päät painetaan vastakkain ja niiden annetaan jäähtyä, mistä tietää, milloin ne ovat tarpeeksi jäähtyneet? KUN KÄMMENTÄ VOI PITÄÄ SAUMALLA

223 Putket ja osat KERTAUSKYSYMYKSET 223 Mitä hitsauskoneelle on tehtävä ennen hitsauksen aloitusta? Miksi PEH-putken päät höylätään ennen puskuhitsausta? Milloin höyläys riittää? Milloin putken pää on tarpeeksi sulanut? Kun putken sulaneet päät painetaan vastakkain ja niiden annetaan jäähtyä, mistä tietää, milloin ne ovat tarpeeksi jäähtyneet?

224 Eristys 224 Solukumieriste Liimattu liitos puristetaan hyvin yhteen Valmis eriste vedetään ja kierretään kulman päälle, eristys tehdään suoran putkiosuuden päällä Jatkosaumat liimataan yhteen Liimauksen lämpötila Vuorivillaeristeet

225 Eristys 2 E EJA A I E A H E I E I C A F = 2 JA D A = K E JK I J= EL K JA J= = E A = A K J E 2 JA D A = - HEI JA Vuorivillaeriste, päätehela ja Isogenopak-pinnoite - HEI JA A K = = F F = A A F K E = I 4 = K J= = = I E@ I - HEI JA JJ L F K J EI J - I E A H E I EL K HEL E = K HK K = JA D JO I = D = = = = L K HEL E = K HK I J= - I E A H E I EL K HEL E = K HK Vuorivillaeristyksen kulman teko 1 suorien putkiosuuksien eristäminen 2 kulmien eristys leikattujen palojen avulla 3 rautalankakiinnitys 4 eristeen pinnoitteen kulmakappaleen asennus 5 eristeen pinnan asennus 6 saumojen teippaus

226 226 Eristys A B C D E PVC-Isogenopak-rulla Eristeen kulmapinnoite Päätehela Eristeen sauman peitenauha Niittaustyökalu Kuvassa niitataan eristeen PVC-pinnoitetta paikalleen Kuvassa teipataan PVC-pinnoitteen sauma Kuvassa asennetaan päätehela eristeen päähän

227 Eristys HEI JO I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE 6 A A K L = F K J EJK I ) H = B A N A HEI JA A 2 K J E+ K &! #! #! "! # # 6 O I J = HL E E@ = = A HEI JA E@ A F E@ A I K HK K I EJ= J # 6 D = = H= I L EJK I = = HE EE = K I A J = O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O F K HA J= = = A HEI JA = EJA J= = H I EE

228 228 Eristys - HEI JO I I = I J F F E = = E E ) HL E E JE I = A HEI JA J L K HEL E = K HK = = EE EJA J H= K J= = C = = L K = 2 E EJJA A = O JA J 1I C A F = F E J= = = F JA D A = K A HEI JA F = E = = = JO O JA J F A J J= = A = HL I JA K = L = HJA 1I C A F = F E J= EE EJA J K L E EEJA E = I = K = F A = EJA J= = JA EF F E - HEI JA A F E D E = EJA J= = F JA D A = J K L = K = EI A I JE! # 2 K J E+ K &! # 2 JA D A = 2 K J E! "! # 2 E EJA ) EJK I 8 = EI # 2 JA D A = = I A K I 6 O I J = HL E E@ = = EJ= J # A HEI JA A 6 D = = H= I L EJK I A HEI JA A = = HA JA F E EJ JA A EEJJ= K I = I = K = K I F JA D A = = I A K I = JO = EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O F K HA J= = = A HEI JA = EJA J= = H I EE

229 Eristys KERTAUSKYSYMYKSET 229 Miksi putkistoja eristetään? Ettei putkessa oleva vesi jäähdy, jäädy tai lämpene Mistä johtuu Kv-putkiston hikoilu? Miksi tämä ongelma poistuu höyrytiiviin eristyksen avulla? Ilman kosteus tiivistyy viileän putken pinnalle. Ilma koskettaa nyt vain eristeen pintaa, joka ei ole niin viileä kuin putken pinta. Millaista materiaalia eriste on? Huokoista, ilmavaa Millä mineraalivillakouru kiinnitetään putken ympärille ja miten tiheään kiinnitys on tehtävä? Sinkityllä 0,9 mm paksulla rautalangalla 300 mm välein

230 230 KERTAUSKYSYMYKSET Eristys Miksi putkistoja eristetään? Mistä johtuu Kv-putkiston hikoilu? Miksi tämä ongelma poistuu höyrytiiviin eristyksen avulla? Millaista materiaalia eriste on? Millä mineraalivillakouru kiinnitetään putken ympärille ja miten tiheään kiinnitys on tehtävä?

231 IV-kanavat IV-kanavat 231 Yläkuvassa on kierresaumattua kanavaa. Se on sinkitystä teräslevynauhasta saumattu putki. Kanavan pituus on 6 m. Kanavat toimitetaan työmaalle päät tulpattuina. Näin saadaan asennettua mahdollisimman puhtaita kanavia. Nykysuuntauksen mukaan kanavat asennetaan myös mahdollisimman puhtaina. Niinpä kanavan katkaisu suoritetaan muilla työkaluilla kuin katkaisulaikan avulla, koska laikkaus vie kanavan sisäpintaan hiomapölyä, likaa. Kanavan halkaisijat ovat 80, 100, 125, mm. Kanava ei ole täysin ilmatiivis, vaan sille sallitaan vuotoilmamäärä. Tiiviyden mukaan kanavat jaetaan eri luokkiin ja luokituksen mukaan niitä saadaan asentaa erilaisiin kohteisiin Kanavan jatkaminen Kanavan katkaisu Jatkoyhde on paikallaan

232 232 IV-kanavat Jatkoyhteen kumitiiviste suorittaa tiivistyksen ja pop- niitit pitävät liitoksen yhdessä. Haaroitus lähtökauluksen avulla Reiän piirtäminen Piirretyn reiän vahvistus Alkureikä peltisaksia varten Reiän teko

233 IV-kanavat 233 Lähtökauluksen tiivistys Lähtökauluksen niittaus Valmis liitos Suorakaidekanavan liitos Kumitiivistys paikallaan Saumauslistat paikallaan

234 234 IV-kanavat Liitoksen kulman viimeistely Liitoksen kulman viimeistely Liitoksen kulman viimeistely Valmis liitos Kanavan kannakointi Kanavan vaakasuoruus Kanavan vaakasuoruus

235 IV-kanavat 235 Uponor Vent -ilmanvaihtojärjestelmä on valmistettu polypropeenimuovista. Ne ovat kevyitä ja helppoja käsitellä. Kanaviston asentamista ei suositella tehtäväksi alle -15 C lämpötilassa. Kanavia ei saa heitellä, raahata, kolhia eikä muullakaan tavoin vahingoittaa. Kanavat toimitetaan tehtaalta päät tulpattuina ja osat muovipusseihin pakattuina, jotta ne pysyvät puhtaina. Kanavien tulpat ja osien suojapussit poistetaan vasta asentamisen yhteydessä. Valmiiksi asen netun kanaviston avoimet päät suojataan tulpilla, jotka poistetaan vasta venttiilien asennuksen ja säätötyön yhteydessä. Kanaviston liitokset, suunnanmuutokset ja haaroi tukset tehdään kanavaosien avulla. Osat on varus tettu tiivistävillä harjanteilla, jotka ovat samaa mate riaalia kuin itse osat. Kanavat ovat harjanteettomia. Liitos tehdään työntämällä kanava liitososan päälle kunnes kanavan pää on kiinni rajoitusolakkeessa. Liittäminen tapahtuu käsin työntämällä. Liukastus aineena voidaan käyttää puhdasta vettä tai vettä, johon on sekoitettu astianpesuainetta. Liitos on sellaisenaan valmis, eikä siinä tarvita ruuveja tai niittejä. Liitos voidaan lukita lyhyillä pop niiteillä (10-12 mm). Uponor Vent -kanavat katkaistaan kohtisuoraan sahalla, jonka hammasjako on hieno (1-2 mm). Sahausjäyste poistetaan sekä ulko- että sisäpinnalta. Samalla katkaistun pään sisäreunaan tehdään viis te, joka helpottaa liitososan työntämistä paikalleen.

236 236 IV-kanavat 18 I = I J F F E = = E E ) HL E E JE I = JA F EEHK I JK I A K = = = J = EI JK = = = L = F EJ L = H JJ= L = I E A I = = JJ= L = JL EE J I E O J E A = = = J = EI K A A JA D J = K K I A = L K = F EEHHA J HK = = L = = = K 2 A JEI = I E= L = HJA HK = = L = = JA J= J= JA = EJK I HA E ) K JA F EEHHA JJO = K = I K K HA = I E EEJ I JEEL EI JA J JEEL EI JO I = I I = = = EEJ= J= = F F EEJA E A EF H= HK K L A E = D J = K K I = I A JEEL EI JA #! $! ) % " $ # 6 EEL EI JA = I I = = F F EEJEJ EEJ J= K I ) JA A I E EEJJ= K I A = L K = D J = K K I I = = = L JA JJO EE EHK = = L = = 6 O I J = HL I JA = = EJJ A J= H K K I! F O I JO = = L EA I = = E = EI K K I = = L = F E@ A F E@ A A E = K I F K HI A E@ A F EI J D J = K K I A HA E D J = K K I A JEEL EI JO I = EEJJ= K I I A JO O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = L = H= I J

237 IV-kanavat I = I J F F E = = E E ) HL E E JE I = JA F EEHK I JK I A K = = = J = EI JK = = = L = F EJ L = H JJ= L = I E A I = = JJ= L = JL EE J I E O J E A = = = J = EI K A A JA D J = K K I A = L K = F EEHHA J HK = = L = = = K 2 A JEI = I E= L = HJA HK = = L = = JA J= J= JA = EJK I HA E ) K JA F EEHHA JJO = K = I K K HA = I E EEJ I JEEL EI JA J JEEL EI JO I = I I = = = EEJ= J= = F F EEJA E A EF H= HK K L A E = = = E JEA I E A H E $ # " = JJ 4 K K L E EA HHA J= K E N N N N = = L = = = L = L EA HA EI A = = L = F A E E K L = $ " N N N N! " 6 O I J = HL I JA = = EJJ A J= H K K I L = = = I K HK K I = = L = F E@ A A E = K I F K HI A E@ A F EI J = = E JE D J = K K I A HA E D J = K K I A JEEL EI JO I = EEJJ= K I I A JO O A EI L = E K JA = 2 O F A JJ= = = = HL E E = = JO 8 EA JO = K JF K EI JA JJK E = L = H= I J E A E A F = E E A A 5 EEI JE = JO F EI JA A I E 6 O J = EJA J= = L = H= I J

238 238 KERTAUSKYSYMYKSET IV-kanavat Miksi tarvitaan ilmastointia? ILMASTOINNILLA KORVATAAN KÄYTÖSSÄ PILAANTUNUT HUONEILMA UUDELLA, RAIKKAALLA ILMALLA Miten pyöreä ilmastointikanava on valmistettu? TERÄSNAUHASTA KIERRESAUMAAMALLA Mihin käytetään lähtökaulusta? VALMIISTA KANAVASTA VOIDAAN OTTAA HAAROITUS LÄHTÖKAULUKSEN AVULLA Miten osa tiivistetään kanavaan? TEHDASVALMISTEISISSA OSISSA ON KUMITIIVISTE VALMIINA, MUUTOIN TIIVISTE- MASSALLA Mikä on kanavistossa palopellin tehtävä? SE SULKEUTUU TULIPALON AIKANA, PALO EI PÄÄSE LEVIÄMÄÄN KANAVIA PITKIN Mitä äänenvaimennin tekee kanavistossa? VAIMENTAA PUHALTIMEN ÄÄNTÄ

239 IV-kanavat KERTAUSKYSYMYKSET 239 Miksi tarvitaan ilmastointia? Miten pyöreä ilmastointikanava on valmistettu? Mihin käytetään lähtökaulusta? Miten osa tiivistetään kanavaan? Mikä on kanavistossa palopellin tehtävä? Mitä äänenvaimennin tekee kanavistossa?

240 240 Kalustus Kalustus on putkiasennuksen viimeisimpiä työvaihei ta kun rakennuksen sisäpuoli alkaa olla valmis. Kalustuksessa asennetaan paikoilleen pesualtaat, sekoittajat, WC-laitteet, suihkut jne. Koska rakentaminen vielä kuitenkin jatkuu, on kalusteet hyvä suojata. Esimerkiksi pesualtaan pakkauslaatikosta voidaan leikata osia pois ja työntää laatikko asennetun altaan suojaksi, siihen kiinni teipattuna. Pesuallas on yleensä raaka-aineeltaan saniteettiposlii nia, mutta se voi olla myös emaloitua terästä tai muovia. Allasta on käsiteltävä varovasti. Asennusvaiheessa allasta ei saa pitää ylösalaisin paljaalla lattialla, sillä hiekka naar muttaa altaan. Allas voidaan asentaa kannakkeille, upottaa pöytätasoon tai se voi olla pöydän peittävä allastaso. Altaan asennuksessa viemäri katkaistaan lattiatasosta poikki ja siihen työnnetään liitosyhde, jonka läpi työnnetään pesualtaan vesilukon lattiaputki. Liitosyhde tiivistyy viemäriin ja lattiaputkeen kuvassa näkyvien ulokkeiden avulla. Älä katkaise lattiaputkea liian lyhyeksi, vaan asenna se reilusti läpi liitosyhteestä. Vesi poistuu pesualtaasta viemäriin vesilukon sekä lattiaputken kautta. Vesilukko estää viemärihajujen pääsyn huoneeseen. Muoviputkiasennuksessa hanakulmarasia on seinän sisällä, seinäpinnan tasalla. Rasiat asennetaan noin 550 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle. Hanakulmarasiaan kytketään Kvja Lv-johdot peitelaipallisen ja sulullisen kulmaliittimen avulla. Liittimessä on R½ ulkokierre ja 10 mm puserrusliitin. Vesijohtoasennus voidaan tehdä kupariputkien avulla pinta-asennuksena. & & D D E # # 0 = = K = H= I E= = EE EJA J K = EEJE 4 N 4 K K L EL E 8 = = = I K HK K I = = A 8 8 A I EL EEL = 0 = = K = H= I E= I A E I EI E # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = 8 # # 8 # 8 # 8 #! 8 EA HE F = I A A J= = = J= = = = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = 8 EA HE = L A I E J L = J K L E= 8 EA HE F = J = EI J= = = JJE= F E = J= I

241 Kalustus 2 O J J= I K F JA JJ= L = = = I EE EJA J J= I E = EE E A E E E? JEEL EI JO I 4 A E D = = A I E = = = I EE EJJO O = = A EI EE Valmis posliinialtaan asennus. Allas on tukevasti vaakasuorassa, hieman irti seinästä ja sekoittaja on tukevasti ja suorassa. Sekoittaja voidaan kiinnittää altaaseen ennenkuin allas kiinnitetään kannakkeisiinsa. = = A A J 2 D = L A JJEE E HA E ; EL K J = K 2 K L A I E K 8 A I E K I O L O O I # 8 A I EF A I K = J= = J= 8 A I E = JJE= F K J A = K JJ= L EA HEE 8 A I E K L A I EJK F F = A I J L EA HE = = I K A D = K F I O D K A JE = = Tarkista kannakkeiden vaakasuoruus

242 242 Kalustus ) = I J D L EE & 2 K L A I E K 2 E J= = I A A JJK F K J EI J 2 = I K K # # = = JJ= = JJE= EEJ I O A 5 K = K I A HH I L D E J # 8 EF D = J= E= = F D = # K L EL A I E D J = I A K I F K J A I I = 5 A EJJ= = Yläkuvassa on leikattu asennus ja alla pinta-asennettu kupariputkisto. ) = I = = A A J 8 A I E K = JJE= F K J E 8 A I E K EEJ I O A = JJE= F K J E K F = HEF K J A JF E J= = I A K I A I I =

243 Kalustus 243 Tee aina huolellinen asennus. Viereisen kuvan altaan kiinnityksestä puuttuu toinen muovinen kiinnitysruuvi. Kannakkeen laippa on oikein, sisäpuolella. Kalustekohtainen sulku on hyvä asia. Käytä kalustekohtaisia sulkuja. Omakotitalossa niiden käytöstä ei ole kovinkaan suurta hyötyä, mutta rivi- ja kerrostalossa ne ovat välttämättömiä. Jos esimerkiksi kerrostalossa ei ole kalustekohtaisia sulkuja kuten vanhoissa taloissa on asianlaita, veden katkaisu huollon aikana yhden sekoittajan korjauksen vuoksi aiheuttaa kaikille asukkaille häiriötä.

244 244 Kalustus WC-laite on yleensä saniteettiposliinia ja se on hauras sekä kallis. Sitä ei saa vetää lattiaa pitkin. WC-laitetta ei myöskään saa laskea kulmittain nopeasti kovalle lattialle, koska posliinista saattaa lohjeta pala. WC-laitteen vieressä olevaan pesualtaaseen voidaan asentaa bide-hana, jota voidaan käyttää henkilökohtaiseen hygieniaan, pesuun. Asennus Viemäri katkaistaan lattian tasosta poikki ja viemärin päähän painetaan WCmansetti. WC-laite asetetaan paikalleen kohtisuoraan, jalustan kiinnitysreiät merkitään, kulho poistetaan ja tarvittavat reiät porataan. WC-laite laitetaan paikalleen, ruuvit muovitulppineen työnnetään jalustan reikien läpi, ruu vit kiristetään sopivasti ja peitenastat painetaan ruu vien kantoihin. Hanakulmarasia asennetaan WC-laitteen kanssa sa maan linjaan, edestä katsottuna oikeaan reunaan ja n. 150 mm valmiin lattiapinnan yläpuolelle seinäpinnan tasoon. # % "! 6 8 # 8 # 8 # 8 # 8 EA HE F = I A A J= = = J= = = = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = 8 EA HE = L A I E J L = J K L E= 8 8 EA HE F = I A A J= = E L = EE = JJE= F E = O F K A A = JK F = J= = Yläkuvassa on pesuallas ja WC-laite, viereisessä kuvassa WC-laitteen kuva sivusta.

245 Kalustus = EJJA A L A I EI E E = = F = I K K D O L A I EJK A A J= EF K EI = = A J= E I L = D L E A EI J= A J K = F EJ E I = 9 + = EJJA A = = I J= A I J F E = JI JJK = 8 # 4 K K L E = = J= = JK A L = K L E A F A EJA = I J= ) K L EJK F F = ) ) 8 K L EL EA HE F = J = EI J= = F E E = JJE= F E = I J= = F D = EJA J= = 9 + = I A JJE Ruuvi ja muovitulppa. Käytä lautalattiassakin katkaistua muovitulppaa pehmentämään ruuvin ja WC-laitteen väliä.

246 246 Kalustus Astianpesuallas, tiskipöytä Altaan materiaali on emaloitua terästä tai ruostuma ton 18/8 krominikkeliteräs. Altaita käytetään tiska uksessa ja ruuanlaitossa. Astianpesualtaan putkitus voidaan tehdä pinta-asen nuksena käyttämällä kupari- tai komposiittiputkea. Asennus voidaan tehdä myös muoviputkilla hanakulmarasian avulla. Astianpesukone asennetaan yleensä allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. Koneelle menevä lämmin vesi saadaan sekoittajassa olevan pesukonehanan kautta. Pesukoneen viemäröinti tehdään astianpesualtaan vesilukon liitäntään. Tiskipöydän kanteen tehdään hanaa varten reikä yleensä altaiden keskelle, niiden takareunaan. Hanassa on yleensä myös pesukonehana, joka kytketään lämpimään veteen. Kun pesuko netta kytketään vesijohtoon, kannattaa vesivahinkojen välttämiseksi käyttää hyvää metallikudosvahvisteista kytkentäjohtoa, jossa on metalliset mutterit. Hanan kiristys altaaseen Yleensä kaikkien hanojen ja altaan väliin tulee muovinen tiivistelevy, jossa on tulpan ketjun lenkki. Pesualtaan ja kiristysosan väliin laitetaan laajempi muovinen osa tukevoittamaan altaan ohutta levyä. Kun kiristät sekoittajan kiinni, varmista, että laskuputki kääntyy kummallekin puolelle yhtä paljon. Muovinen vesilukko voidaan säätää moneen suuntaan. Vesijohdot ja viemäri asennetaan tiskipöydän alakaapin takaseinään isomman kaappitilan saamiseksi. Vesilu koissa on myös liitos astianpesukoneen poistoletkua varten. Ennen poistoletkun kytkentää on tarkistettava, että vesilukon yhteessä on reikä.

247 Kalustus L A I E K Yläkuvassa on astianpesuallas päältä ja vieressä s-vesilukon periaate. 8 A I E K I O L O O I Kuvassa osa A on astianpesualtaan ylivuotoputki ja osa B on vesilukko. Asennusjärjestys voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: kannen reiän teko, sekoittajan kiristys paikalleen, vesijohtokytkennät ja vesilukon asennus. Asenna vesilukko siten, että alakaappiin jää mahdollisimman paljon käyttötilaa ilahduttamaan talon emäntää. Kun kytkentä on valmis, varmista liitosten pitävyys. Laske reilusti vettä viemäriin. Laita tulpat altaisiin ja laske ne vettä täyteen. Anna veden virrata ja irroita tulpat. Varmista liitosten pitävyys esimerkiksi kädellä kokeillen ja katso, ettei kaapin lattialle tipu vettä vesijohdoista tai viemäriliitoksista. Sekoittaja, tiivistys,tiskipöydän kansi, aluslevy ja kiristysmutteri. Sekoittajassa on myös astianpesukoneen hana. Kun alakaappi on täynnä tavaraa ja siellä on vuotava liitos, vuotoa ei huomata yleensä heti, vaan vuoto voi kestää viikkoja tai kuukausia ja kaapisto tai lattia menee pilalle.

248 248 Pesukoneet Kalustus 2 A I K A D = = 2 A I K A A F EI J A J K EE EJO I N ) 2 + K 0 O L F EI J A J K A J= E I L = D L E A E A A J K I I = A J= E K JJA HEJ Astianpesukone kytketään yleensä astianpesupöydän viereen. Yleensä pesukonehana on asennettu siten, että pesukoneelle menevä vesi on lämmintä käyttövettä. Pesukonehana on säädettävissä: Kv tai Lv. Pesukoneen poistoviemäri on kiinnitettävä kuvan osoittamalla tavalla altaan alareunaan. Näin varmistetaan, ettei pesualtaan poistovesi pääse pesukoneeseen. Pesukoneen poistoletkuna kannattaa käyttää metallimutterisia, kudosvahvisteisia letkuja. Näin minimoidaan vesivahinkojen riskiä. Pyykinpesukone & ) * + Pyykinpesukone voidaan viemäröidä viemäröintiliittimen avulla lattiakaivoon tai viemäröintirenkaan avulla pesualtaan ja vesilukon väliin.

249 Kalustus 249 Pyykinpesukoneen viemäröinti tapahtuu pesualtaan alla olevan viemäröintirenkaan avulla. Pesukoneen täyttöhana Viemäröintiliitin Viemäröintirengas

250 250 Kalustus Suihku viemäröidään lattiakaivon kautta. Putkitus voi olla pinta-asennuksena tehtyä tai seinän sisällä olevaa putkea. Kosteiden tilojen pintamateriaalin läpäisy on aina riski alusrakenteiden kostumiselle ja homeelle. Kostean tilan seinä voi olla tiiltä tai erilaisia betoniharkkoja, joiden pinta on tasoitettu ja laatoitettu. Seinässä voi olla puurunko, kipsilevy, erilaisia kosteussulkukerroksia ja laattapinta. Suihkutangon kiinnitysreikien kautta kosteus voi päästä seinän sisään tuhoisin seurauksin. Tiivistä kaikki reiät osien mukana tulevien tiivisteiden avulla. Reikiin kannattaa laittaa myös kosteutta kestävää tiivistysmassaa. 5 K ED K J= I EI K ED K Valmis työ kupariputkin pinta-asennuksena. Asennuksessa käytetään kulmaliitintä ja peitelaippaa. Kulmaliittimet on asennettava oikealle korkeudelle valmiista lattiapinnasta ja oikealle etäisyydelle toisistaan. Muista tasotiivisteet. 5 K ED K F E@ E 5 K ED K HK # 5 = EF F K = JA EE JA K I K F K J E = L = E J= E L = EEI J= = J JE= F E = I J= 5 A EJJ= = A I E L E #! 2 A EJA = EF F = 5 A E F E J= = 8 8 Jos hanakulmarasia on seinän sisällä, käytetään epäkeskoliittimiä ja peitelaippaa. Epäkeskoliittimen avulla eliminoidaan pienet mittavirheet.