Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Transkriptio

1 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1

2 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa

3 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila -tavallaan alapalokattila, Käänteispalokattila on moderni puukattila, jossa puu palaa puhtaasti korkean palolämpötilan ansiosta. -pienkattila -alipainekattila Kattilan molemmilla sivuilla olevat vesitilat yhdistävät kuvassa näkyvät vesitilat toisiinsa. Kattilat varustetaan tehtaalla asennettavilla metallisilla konekilvillä, josta on ilmettävä valmistajan nimi tai tunnus, malli, valmistusnumero ja -vuosi, lämpöteho (kw), korkein käyttölämpötila ( C), alin käyttölämpötila ( C), suurin sallittu käyttöpaine (MPa tai bar), tilavuus tilakohtaisesti (dm 3 ), painesäiliömallin sekä sarjan tai erän yksilöivä merkintä, CE-merkintä ja siihen liittyvä testaustunnus, liiteluku (kpl), tulipinta (m 2 ), energiatehokkuusmerkintä. 4

4 Vesikeskuslämmitys 7 Patteriventtiilin esisäätö on osa verkoston tasapainoitusta ja se estää liian suuren vesimäärän kierron venttiilin läpi. 1. Kiintoanturi 2. Asennusaikainen suojahattu, jonka avulla venttiili voidaan sulkea 3. Venttiilin runko 4. Kiinnitys patteriin 5. Merkki rungossa 6. Säädössä osa nostetaan ylöspäin irti hammastuksista ja piirustuksessa oleva esisäätöarvo kierretään merkin (5) kohdalle. 7. Kara Viereisessä kuvassa on vapaassa ilmavirrassa oleva kiintoanturi. Jos anturi peittyy verhojen taakse, käytetään kapillaariputken päässä olevaa irtoanturia, joka sijoitetaan verhojen ulkopuolelle tunnistamaan todellista huonelämpötilaa. 7 Kuvan yläosassa on Danfoss RA-PLUS termo staattine patteriventtii lin ohjelmointiyksikkö, johon on tehtaalla aseteltu perheen tyypillinen arkipäivän ja viikonlopun asuinrytmi. Voit ohjelmoida ohjelmointiyksikköön myös oman yksilöllisen vuorokausilämpörytmisi.

5 Vesikeskuslämmitys 8 Lämmönjakokeskus ja lämmönsiirtimen kaavio Kaukolämpö sisään NS 20 Kaukolämpö ulos NS 20 Lämmityspiirin lähtö R1 Lämmityspiirin paluu R1 Lämmityspiirin varoventtiili R 1/2 2,5 bar Lämmityspiirin täyttöryhmä R 1/2 Lämmityspiirin painemittari R 1/4 Paisunta-astia V=12 l (18 l) Lämmityspiirin pumppu Lämmityksen säätökeskus + kello Pumppuohjauskeskus Lämmityksen säätöventtiili NS 15 Lämmityksen venttiilimoottori Menovesianturi Lämmityspiirin kesäsulku R 1/2 Lämmityssiirtimen ilmaus R 3/8 Lämmitysiirtimen tyhjennys R 3/8 Lämmin käyttövesi R 3/4 Kylmävesi sisään R 3/4 Käyttövesipiirin varoventtiili R 1/2 10 bar Käyttöveden säätöventtiili Käyttövesipiirin sulku R 1/2 Käyttöveden kiertopumppu Pumppuventtiili R 1/2 Kuristusventtiili R1/2 Lämpömittari, kaukolämmön tulo Painemittari, kaukolämmön tulo Lämpömittari, kaukolämmön paluu Painemittari, kaukolämmön paluu Kaukolämpöpiirin ilmaus R 3/8 Kaukolämpöpiirin tyhjennys R 3/8 Kuvassa on Jäspi-Kauko pientalon kaukolämmön alajakokeskus. 8

6 Ilmanvaihto 9 Viereinen kuva on havainnollisuuden vuoksi piirretty perspektiivikuvana. OH = olohuone TK = takkahuone S = sauna PH = pukuhuone MH = makuuhuone LH = kodinhoitohuone WC = vessa K = keittiö ET = eteinen ÄV = äänenvaimennin 1 = ilman puhallus huoneisiin 2 = ilman poisto huoneista 3 = keittiön liesituulettimen poisto 4 = poistoilma ulos 5 = raitisilma kojeelle 6 = kiertoilma takan päältä iv-kojeelle 9

7 Vesi ja veden käyttö 11 Viereisessä kuvassa on eräs kunnallinen vedenpuhdistusratkaisu. Katuverkostoon menevä vesi voi sisältää klooriylimäärää, jolla estetään bakteerikasvu. Veden laatua voidaan parantaa vielä aktiivihiilisuodatuksella. Kuvassa on vesijohtoverkoston kaavio. Katuverkostoon menevä vesi voi sisältää klooriylimäärää, jolla estetään bakteerikasvua. 11

8 Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät, kalustus 13 Erilaisia IDO-altaita 13

9 14 Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät, kalustus A kylmä vesi B lämmin vesi C jousi on vastavoimana termostaatille (D) D termostaatti tunnistaa veden lämpötilaa. Jos vesi lämpenee liika säädetystä arvosta, termostaatin täyte laajenee, termostaatti pitenee ja painaa jousta kasaan.samalla säätöosa (H) liikkuu oikealle, kylmän veden virtausaukot suurenevat ja lämpimän veden pienenevät. Sekoitetun veden (F) lämpötila laskee. E säätönuppiin liittyvä kara F sekoitusosa G kumikalvo sallii osan (H) liikkumi- sen toimien myös vesien paine-eron kompensoijana. Jos lämpimän veden paine kasvaa, osa (H) liikkuu oikealle muuttaen vesien virtaamaa. Jos vesi kylmenee liikaa, termostaatti (D) supistuu, jousi (C) painaa osaa (H) vasemmalle ja kuvasta voit nähdä, mitä silloin tapahtuu vesien virtausaukkojen suuruudelle. 14

10 Kiinteistön sähkötekniikkaa 15 Päämuuntaja 15