KATSAUS ASUMISEEN 2016 ASUMINEN LAPPEENRANNASSA. Lappeenrannan kaupungin asuntotoimi

Transkriptio

1 KATSAUS ASUMISEEN 2016 ASUMINEN LAPPEENRANNASSA 2016 kaupungin asuntotoimi

2 1 1. toteutunut asuntotuotanto Kaupungin asumis- ja maankäyttöohjelmassa valmistuvien asuntojen määräksi on ennekoitu vuodessa väestö- ja asuntokuntakehityksestä riippuen. Lappeenrantaan valmistuneet asunnot vuosina : Vuosi Valmistuneita asuntoja Asunnoista pien- ja rivit. kerrostalo Ararahoitus % Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) Lappeenrantaan osoittamat lainat ja avustukset ARA:n Lappeenrantaan vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä erityisryhmien asuntojen rakentamiseen osoittama lainoitus sekä mahdolliset avustukset selviävät oheisesta taulukosta: Vuonna 2016 valmistuneet ARA- lainoituksella rakennetut asuinrakennukset Rakennuttaja Osoite Asunnot Korkotukilaina Avustus Hallintamuoto Asuntopalvelu Oy Sunisenkatu vuokra LOAS Timppa erityisryhmä Laserkatu 1 Yhteensä Vuonna 2016 valmistuneet ARA-lainoituksella perusparannetut talot Rakennuttaja Osoite Asunnot Korkotukilaina Avustus LOAS Punkkerintienoo Punkkerikatu Yhteensä Hallintamuoto erityisryhmä Vuoden 2017 alussa rakenteilla olevat ARA-lainoituskohteet Rakennuttaja Osoite Asunnot Korkotukilaina Avustus Hallintamuoto LOAS Punkkeririnne Punkkerikatu opiskelija Asuntopalvelu Oy Lentäjäntie vuokra Asuntopalvelu Oy Kurjentie vuokra Asuntopalvelu Oy Toivonkatu vuokra erityisryhmä Toivokoti Vanhainkotiyhdistys Yhteensä

3 2 Vuoden 2017 erityisryhmien investointiavustusvarauksen saaneet kohteet LOAS-Orion Korpimetsänkatu Yhteensä Hallintamuoto Rakennuttaja Osoite Asun not Korkotukilaina Avustus Palvelukeskussäätiö Kauppakatu eritysryhmä erityisryhmä 3. Tavanomaisten vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta ARA -vuokra-asuntoa hakevat kunkin vuoden marraskuussa ( ) Vuosi Hakijaruokakunnan koko 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 + henk. Yhteensä Sama ruokakunta voi hakea useamman yhteisön vuokra-asuntoa. Hakijoiden päällekkäisyydeksi on arvioitu 10 %. Opiskelija-asuntoa hakevia ei ole otettu huomioon. ARA-asuntoa jonottavien määrä on laskenut Lappeenrannassa 9,4 % ja valtakunnallisesti 3,7 %. Haettavana olleet ARA-vuokra-asunnot huoneistotyypeittäin Vuosi 1 h+kk/k 2 h+kk/k 3 h+k 4 h+k Yhteensä Nk. normaalien ARA-vuokra-asuntojen käyttöaste kaupungin omistamien yhtiöiden taloissa on 96,5 % (2015: 97%). Maakuntakeskuksista käyttöaste jää alle 96 % mm. Jyväskylässä, Oulussa, Porissa, Vaasassa ja Kouvolassa. Asukasvaihtuvuus on Lappeenrannassa 25 % (2015: 25%), mikä vastaa maakuntakeskusten tasoa. Alle 20 % vaihtuvuuteen päästään 71 kunnassa. Pääkaupunkiseudultta vaihtuvuus on %. Pieni vaihtuvuus on omistajan kannalta hyvä asia, mutta samalla se kertoo kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puutteesta. Tyhjät ARA-vuokra-asunnot Vuosi 2 kk 6 kk erityisryhmät ARA -kanta Aiemmin tyhjiä asuntoja on pääsääntöisesti ollut vain Asuntopalvelu Oy:llä. Kahden viimeisen vuoden aikana tyhjien ARA-asuntojen määrä on

4 kasvanut ja asuntoja on tyhjillään lähes kaikilla yhtiöillä. Tärkeimmiksi tyhjänä olemisen syiksi on ilmoitettu asuntojen sijainti, koko, huono kunto tai vuokran taso. Vähintään 6 kk tyhjillään olleiden asuntojen määrä on kuitenkin pysynyt viime vuodet maltillisena. Yli 2 kk tyhjillään olleiden asuntojen määrä (1,2%) on alle valtakunnallisen keskiarvon (2,2%). ARA-asuntojen määrä on laskenut vuodesta Samaan aikaan vuokrallaasuminen on yleistynyt, mutta yhä suurempi osuus vuokralaisista asuu nykyisin markkinaehtoisessa vuokra-asunnossa. Lappeenrannassa on kuitenkin edelleen 101 ARA-asuntoa asukasta kohti, mikä on Helsingin jälkeen toiseksi eniten pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten joukossa. 3 Vuokra-asunnoissa lievää yli tarjontaa ARA:n asuntomarkkinakatsauksen 1/2017 mukaan Lappeenrannassa esiintyy ARA-asuntojen lievää ylitarjontaa, mikä suosii vuokralaista, mutta laskee käyttöastetta ja lisää vaihtuvuutta. Lievää ylitarjontaa on myös vapaarahoitteisissa asunnoissa. Vuokrat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 ARA-vuokrat olivat Lapeenrannassa 10,66 /m 2. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat 12,29 /m 2 ja uusien vapaarahoitteisen vuokrat 12,74 /m 2. ARA-vuokrat ja vapaa-rahoitteisten vuokrat ovat nousseet 1,5 %, kun taas uusien vapaarahoitteisten vuokrat ovat laskeneet 2,1%. Ero ARA-vuokrien ja vapaarahoitteisen vuokrien välillä on 15,3 %. Asunnottomat Vuosi Asunnottomat yhteensä Asunnottomista naisia Asunnottomista alle 25 -v. Pitkäaikaisasunnottomat Asunnon saaneet Ei tietoa Vuonna 2016 asunnottomuutta esiintyi 114 Manner-Suomen kunnassa. Väkilukuun suhteutettuna asunnottomia on eniten pääkaupunkiseudulla. Helsingissä asukasta kohti oli 6,3 asunnotonta (Lappeenrannassa 0,6). Asukasvalintojen valvonta Tekninen lautakunta on hyväksynyt Lappeenrannassa sijaitsevien ARAvuokratalojen asukasvalinnan valvontapäätöksen Asuntotoimen toimistosihteeri valvoi em. päätöksen mukaisesti vuonna 2016 yhteensä 1711 asukasvalintaa. Koska vanhojen asuntojen hinnat eivät ole nousseet vuonna 2016, säilytetään vuonna 2013 määritellyt asukasvalintojen kuntakohtaiset varallisuusrajat ennallaan. Lappeenrannassa varallisuusrajat ovat seuraavat: 1 hakija euroa 2 hakijaa euroa 3 tai useampi hakija euroa

5 4 4. Asumisoikeusasunnot Kunnan viranomaisen tehtävänä on asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan pitää asumisoikeutta jonottavien rekisteriä, nimetä asumisoikeuden haltija sekä vahvistaa asumisoikeuden luovutuskorvaus. asumisoikeusasunnot huoneistotyypin mukaan: Yksiö Kaksio Kolmio 4 h+k 5 h+k Yhteensä Asumisoikeusasuminen Lappeenrannassa Vuosi Asumisoikeusasuntojen määrä Asumisoikeuden järjestysnumerohakemuksia Hakijajonon viimeinen nro Vapautuneet aso-asunnot Asumisoikeusasuntoja rakennetaan tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulle. Lappeenrannassa sijaitsevat asumisoikeusasunnot omistavat Asokodit Oy ja TA- Asumisoikeus Oy. Vuonna 2016 hakemuksen jättäneistä asumisoikeusasunnon sai 16 hakijaa ja kaikkiaan asunnon saaneiden määrä oli 45. Asumisoikeusasunnoista noin 70 on annettu tilapäisesti vuokralle. Asuntotoimi on pyrkinyt lisäämään asumisoikeusasunnon sähköisen järjestysnumerohakemuksen käyttöä. Vuonna 2016 järjestysnumerohakemuksista 89,5 % (173 kpl) jätettiin jo sähköisesti. 5. Asuntojen korjaus- ja energia-avustukset sekä hissi- ja esteettömyysavustukset Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus osoitti kaupungille määrärahan välitettäväksi avustuksina asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoimenpiteiden osarahoittamista varten seuraavasti: Myönnetyt avustukset Asuntoja/ Euroa Asuntoja/ Euroa Kohteita Kohteita Vanhukset ja vammaiset / Sotaveteraanit / Kuntotutkimus / Korjausavustukset yhteensä / Pientalojen energia-avustukset / Energia-avustukset yhteensä / Avustukset yhteensä / Valtio myöntää ARA:n kautta avustuksia hissien jälkiasennukseen ja esteettömyyden edistämiseen. Asuntopalvelun Kurjentie 75 sijaitsevaan vuokrataloon myönnettiin vuonna 2016 avustus peruskorjauksen yhteydessä tehtävään neljän hissin jälkiasennukseen. Peruskorjaus valmistuu vuoden 2017 aikana.

6 5 Vuosina valmistuneet ARA:n hissiavustuksen saaneet kohteet Vuosi Kohteet kpl Uusia hissejä kpl ARA:n avustus kaupunki voi myöntää harkinnanvaraista hissiavustusta (5 000 euroa/hissi) sellaisille taloyhtiöille, jotka ovat saaneet valtiolta hissiavustuksen. Vuonna 2016 kaupungin hissiavustus myönnettiin em. Asuntopalvelun kohteelle. Lappeenrannassa on tällä hetkellä 367 hissitöntä kerrostaloa. Asuntotoimen näkemyksen mukaan kaupungin hissiavustus ei nykytasollaan toimi riittävänä kannustimena jälkiasennushissin rakentamisella, minkä vuoksi kaupungin tulisi harkita kaupungin hissiavustuksen korottamista esteettömyyden parantamiseksi ja ikäihmisten kotona-asumisen tukemiseksi. Hissi lisää asuntojen arvoa ja sitä kautta parantaa alueiden kilpailukykyä ja houkuttevuutta. Hissien rakentamisella on myös elinkeinopoliittinen näkökulma. 6. Muuta ajankohtaista asumisesta Muutoksia asumisen avustuksiin vuonna 2017 Hallitusohjelman linjausten mukaisesti asumisen avustusjärjestelmä muuttuu. Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen korjausavustuslain nojalla myönnetään jatkossa vain ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjausavustusta, avustusta jälkiasennushissin rakentamiseen sekä esteettömyysavustusta. Muita avustuksia ei enää myönnetä. Ikääntyneiden ja vammaisten korjausavustuksissa avustusprosentti nousee 40 prosentista 50:een, erityisin perustein avustus voi olla jopa 70 %. Tämä on merkittävä muutos avustuksensaajalle, sillä usein avustuksen hakeminen on kaatunut siihen, että hakija ei pienituloisena ole voinut vastata suuresta omasta rahoitusosuudesta. Uuden korjausavustuslain myötä korjausavustusten myöntäminen siirtyy kunnista ARA:lle. Avustuksenhaku on aiemmista vuosista poiketen jatkuva ja se tapahtuu sähköisen järjestelmän kautta. Vuonna 2016 ennakkoaloitusluvan saaneiden kohteiden hakemukset on toimitettu ARA:lle.Vanhoja avustuksia koskevat viranomaistehtävät hoidetaan kuitenkin edelleen kunnissa. Valtio on varanut hissi- ja estettömyysavustuksiin vuonna 2017 yhteensä noin 25 miljoonaa euroa. Avustusprosentti hissiavustuksissa ja esteettömyysavustuksissa pienenee eli on jatkossa 45 %. Lisätietoja kaikista avustuksista: Hallituksen esitys asumisoikeuslainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esityksellä toteutetaan hallitusohjelman edellyttämät uudistukset, jotka koskevat asumisoikeusjärjestelmää itsenäisenä hallintamuotona, järjestelmän asukasvalintaa ja hakuprosessia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia. Asumisoikeusjärjestelmä on asuntopoliittinen täsmätuote, vaihtoehto vuokra- ja omistusasumiselle, joka tulee säilyttää. Asumisoikeusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistaminen on erittäin perusteltua ja kannatettavaa, sillä se vähentää kunnan lakisääteisiä tehtäviä ja vapauttaa resursseja muihin tehtäviin.

7 Asuntotoimen lausunto ASO-laista on käsitelty kaupunginhallituksessa Asuntotoimen uudelleenjärjestelyt Asuntoimen henkilökuntaan kuului vuonna 2016 asuntorahoitustarkastaja, 2 toimistosihteeriä ja vt. asuntotoimenjohtaja (oto). Valtuuston kesäkuussa 2016 päättämän käyttötalouden tasapainotusohjelman mukaan asuntoimen uudelleenjärjestelyillä tavoitellaan vuosina yhteensä euron säästöä. Asuntoimen lakisääteisten tehtävien muutoksesta johtuen ja henkilökunnan eläköityessä tavoitteen saavuttaminen on realistista. Asuntorahoitustarkastaja jää eläkkeelle Asuntorahoitustakastajan tehtävät hoidetaan jatkossa rakennusvalvonnassa. Toimistosihteerit saavuttavat eläkeiän 2017 ja Toimistosihteerien tehtävät yhdistetään eläköitymisten jälkeen. Lisätietoja: kaupungin asuntotoimi vt. asuntotoimenjohtaja Krista Huovila krista.huovila@lappeenranta.fi LÄHTEET kaupungin asuntomarkkinaselvitys ARA:n asuntomarkkinakatsaus 1/ Tilastokeskus ARA:n tiedotteet kaupungin asuntotoimi ja rakennusvalvonta

8 7 kaupungin asuntotoimessa vuonna 2016 tehdyt päätökset Päätöksen sisältö Kunnan toimivalta Päätökset 2013 Päätökset 2014 Päätökset 2015 Päätökset 2016 Asuntojen korjaus- ja energia-avustusten myöntäminen Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 5 Korjaus- ja energia-avustusten hylkääminen Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 5 Ennakkoaloituslupa Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 4 2 mom. Käyttörajoituksen poistaminen Laki asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista 11 Asumisoikeuden haltijan nimeäminen Laki asumisoikeusas. 23 Asumisoikeuden luovutuskorvauksen vahvistaminen Laki asumisoikeusas Ara-vuokratalon asukasvalinta (uudet as.) AravaRajL 4 VuAs KTL 11 Lausunto vuokratalon korkotukilainahakemuksesta VUAsKTA 2 Lausunto/aravarajoituksista vapauttaminen AravaRajL 16 Vuokra-asunnon käytön poikkeuslupa AravaRajL 5 Kaupungin hissiavustuksen myöntäminen Kuntalaki Yhteensä