Sote- ja maakuntauudistus. Taustatilaisuus medialle

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Taustatilaisuus medialle

2 Tausta ja tavoitteet

3 Sote- ja maakuntauudistus Suomen historian suurimpia hallinnon ja julkisten palveluiden uudistuksia Merkittävä muutos on hallinnon kokoaminen kolmeen tasoon: valtioon, maakuntaan ja kuntaan Suomessa on alkaen 18 maakuntaa Muutos koskettaa Keski-Suomessa noin ihmisen työtä, monien yritysten ja yhdistysten toimintaa sekä kaikkien keskisuomalaisten palveluja

4 Uudistuksen tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus paranevat Asiakas saa sosiaali- ja terveyspalvelut tarpeidensa mukaisesti Asiakas saa laajemman vapauden valita palveluntarjoajan Palvelut ja hallinto järjestetään taloudellisemmin Asukkaat vaikuttavat suoraan oman maakunnan päätöksentekoon

5 Valtio Maakunta Kunta Uuden maakunnan muodostajat Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kuntouttava työtoiminta htv Jyväskylän, Keuruun, Laukaan ja Viitasaaren ympäristöterveydenhuolto Keuruun, Laukaan, Pihtiputaan ja Saarijärven maaseutuhallinto Keuruun ja Sysmän lomituspalvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen liitto 64 htv 19 htv 173 htv htv 335 htv 31 htv Keski-Suomen maakunta 1 mrd htv Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen TE-toimisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 160 htv 144 htv 5 htv

6 Kunnan, maakunnan ja valtion tehtävät Kunta Osaaminen ja sivistys Paikallinen elinkeinopolitiikka Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikunta, kulttuuri ja vapaa-aika Nuorisotoimi Maankäyttö ja rakentaminen Paikallinen osallistaminen Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ohjaus ja maakuntakaavoitus Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen Maatilojen palvelut Identiteetin ja kulttuurin edistäminen Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Yleinen edunvalvonta

7 Mitä kunta tekee tulevaisuudessa? Osaamisen ja kulttuurin edistäminen Varhaiskasvatus Esi- ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaa sivistystyö Taide- ja kulttuuripalvelut Kirjasto Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Elinympäristön kehittäminen Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liikenne, joukkoliikenne Tieverkkojen rakentaminen ja ylläpito Vesihuolto Jätehuolto Energiantuotanto ja -jakelu Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen Turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen Kuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen Kunnan elinvoiman edistäminen Paikkakunnan vetovoimaisuus Elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data Vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö, kotouttaminen Resurssiviisaat toimintatavat Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Monipuoliset osallistumismahdollisuudet Paikallinen yhteisöllisyys Viestintä ja vuorovaikutus Vaalit ja edustuksellinen demokratia Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet Asukkaiden omaehtoinen toiminta Lähde: Kuntaliitto

8 Uudistuksen kulmakivet Digipalvelut, yhteen toimivat järjestelmät, tiedolla johtaminen Vaikuttavuus, ennalta ehkäisy Asiakaslähtöisyys, oma vastuu, kilpailun hyödyntäminen Valinnanvapaus Digitalisaatio Kustannusten hillintä Vahva järjestäjä Integraatio Monialainen Keski-Suomen maakuntakonserni, tiimit ja työtapa Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Asiakkaan tarve, sujuvuus, täsmällisyys Poliittinen johtaminen, laatu, kustannukset

9 Sosiaali- ja terveyspalvelut

10 Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Maakunta vastaa siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita Paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laaja-alainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille Rahoitusmallissa lähtökohtana asiakkaiden tarve Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen

11 Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen Järjestäjä / maakuntavaltuusto Määrittelee kansalaisille järjestettävät palvelut ja antaa niihin liittyvät palvelulupaukset Palveluntuottajat (yksityiset ja julkiset) toteuttavat järjestäjän antamat lupaukset Tuottajat MAAKUNNAN YHTIÖ(T) MAAKUNNAN LIIKELAITOS Huom. satunnaisesti valittuja esimerkkejä

12 Mitä on palvelujen integraatio? 12

13 Palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä Palvelulupaus ei koske laajemmin sosiaaliturvaa Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova

14 Uudistuksen valmistelua ohjaavat strategiset linjaukset Keski-Suomessa on 2025 korkeimmat laatukriteerit täyttävät integroidut sote-palvelut. Palveluiden saatavuus ja saavutettavuus ovat maan parhaalla tasolla maantieteelliset etäisyydet huomioiden. Palvelukokonaisuus suunnitellaan pääsääntöisesti kerralla valmiiksi ja toteutetaan asiakkaan näkökulmasta madollisimman sujuvasti. Palvelun käyttäjän ja hänen läheisensä osallistuminen varmistetaan kaikissa vaiheissa ja heillä on osaltaan vastuu sovittujen toimenpiteiden toteuttamisessa. Digitalisaatiota hyödynnetään maksimaalisesti tukemaan ja täydentämään palveluverkkoa. Väestön terveys- ja hyvinvointi on keskipitkällä aikavälillä parempi kuin maassa keskimäärin. Tarvevakioidut kustannukset ovat kansallisesti edullisimman kolmanneksen joukossa vuonna 2025.

15 Palvelulupaus Yhdenvertaiset hoidot/palvelukriteerit kuntarajoista riippumattomasti. Suuret seuduittaiset erot terveys- ja hyvinvointitarpeissa huomioidaan palvelujen suunnittelussa. Kansalaisten vastuu omasta terveydestä ja hyvinvoinnista suuntaa toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Riskiryhmiä, syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia tuetaan. Kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa selviytymistä tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin Laitosmaista hoitoa ja hoivaa tarjotaan vain rajatuissa tiloissa ja tilanteissa, maksimissaan kansallisten normien mukaisena

16 Palvelulupaus Ensihoito tavoittaa aina jokaisen (sovittujen palvelutaso määrittelyjen mukaisina) henkeä uhkaavissa ja sosiaalisen hädän tilanteissa kaikkialla. Vastaanottoluonteiset peruspalvelut ovat tarjolla tavanomaisin asioinnissa käytettyjen liikennevälinein vähintään 0,5 tunnin päässä kotoa. katvealueita täydennetään kuljetuspalveluin ja liikkuvilla vastaanottoyksiköillä huom. suoran valinnan palvelut/sote-keskukset ja hammashoidon yksiköt, liikelaitoksen toimipaikat (ESH)* palvelut Keskussairaala NOVAssa, pois lukien valtakunnallisesti ja yhteistoiminta-alueella sovitut harvinaisimmat erityistason hoidot. (Erityistason)* sosiaalipalvelut tarjolla seudullisena ja vähintään maakunnan alueen palveluyksiköissä. Saavutetettavuus/saatavuus tavoitteet vielä määrittelemättä mm: Kotiin tuotavat palvelut Asumispalvelut Vuodeosasto- ja kuntoutusosastopalvelut *määriteltävä valmistelun edetessä tarkemmin

17 Palvelulupaus Ei-kiireellisissä tilanteissa; satunnaiskäyttäjät palvelujen toteuttamisessa pääsääntönä jonottomuus, maksimina valtakunnalliset aikarajat sähköinen asiointi 24/7 kontakti ja ammattimainen palveluohjaus ja neuvonta samana päivänä Vastaanotolle (kohtaaminen kasvotusten, kotona/keskuksessa/verkossa) viimeistään kolmantena päivänä lääkäri, sosiaalityöntekijä, asiantuntijahoitaja, terapeutti tms. tapaaminen ja alustava palvelusuunnitelma konsultaatio ja tarkennettu palvelusuunnitelma eritystason palveluihin kahdessa viikossa Ei-kiireelliset tilanteet; Kroonisesta sairaudesta, vammasta tai vakavasta toimintakyvyn alenemasta kärsiville jokaisella nimetty palveluohjaaja, jolle välitön yhteys virka-aikana

18 Asiakas- ja palveluohjaus Omahoito Aikuissosiaalityön hyvinvoinnin edistäminen Yhteisösosiaalityö (aluetoiminta) Interventiot Neuvonta ja ohjaus hyvinvointiin (laki) Kumppanuuksien koordinointi ja vertaistukitoiminta Sosiaalityö Omatyöntekijäpalvelu Kotikäynnit Toiminnallistaminen Verkostotyö Ryhmäpalvelut Välitystili Rikos- ja riita-asioiden sovittelu ja valvonta Etsivä sosiaalityö Jalkautuvat palvelut sote-as, MT- ja päihde, osastolle Sosiaalityö sosiaali- ja terveysasemilla Sosiaalityö osastoilla Sosiaalinen asuminen Toimeentulotuki Täydentävä Ehkäisevä Maahanmuuttopalvelut Tulkkipalvelu Sisältö Laatu Saavutettavuus / Saatavuus Yhdyspinta/ integraatio Palvelun myöntämiskriteerit Kriteerit täyttävät Palvelutarpeen arviointi Palvelun myöntäminen Asiakasmaksut Kustannus maakunnalle Julkisen vallan käyttö Liikelaitos Asiakasseteli Sote-keskus Maksuseteli Henkilökohtainen budjetti Palveluiden määrittely/ palvelulupaus Aikuisten sosiaalipalvelut Tuottaja/tuotantotapa

19 Sisältö Laatu Saavutettavuus / Saatavuus Yhdyspinta/ integraatio Palvelun myöntämiskriteerit Kriteerit täyttävät Palvelutarpeen arviointi Palvelun myöntäminen Asiakasmaksut Kustannus maakunnalle Julkisen vallan käyttö Liikelaitos Asiakasseteli Sote-keskus Maksuseteli Henkilökohtainen budjetti Palveluiden määrittely/ palvelulupaus Vastaanottopalvelut (Sote-keskus) Tuottaja/tuotantotapa Asiakas- ja palveluohjaus Digitaalinen palvelu Puhelinpalvelu Muu neuvonta ja ohjaus vastaaotolla Omahoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Omahoidon terveysvalmentaja Terveysneuvontapäivät Terveyskioskit Tartuntatautien valvontaan liittyvät tehtävät Rokotukset Perustason tutkimus ja hoito Lääkärivastaanotto Lääkäripalvelut muille Hoitajavastaanotto Fysioterapeutin vastaanotto Sosiaaliohjaus sosiaalihuoltolain 6 :n mukainen neuvonta ja ohjaus Ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukeminen, neuvonta ja ohjaus Terapiat Fysioterapia avo Puheterapia avo

20 Sisältö Laatu Saavutettavuus / Saatavuus Yhdyspinta/ integraatio Palvelun myöntämiskriteerit Kriteerit täyttävät Palvelutarpeen arviointi Palvelun myöntäminen Asiakasmaksut Kustannus maakunnalle Julkisen vallan käyttö Liikelaitos Asiakasseteli Sote-keskus Maksuseteli Henkilökohtainen budjetti Palveluiden määrittely/ palvelulupaus Hoito- ja hoivapalvelupaketti Tuottaja/tuotantotapa Asiakas- ja palveluohjaus Vanhusten ennaltaehkäisevä toiminta Omaishoidon tuki Kotiin annettavat tai kotona asumista tukevat palvelut Kotihoito Toimintakyvyn ylläpitäminen ja kuntoutuksen tukeminen Perushoito ja hoiva Sairaanhoito- ja huolenpito Sosiaalisuus ja ystävätoiminta Tukipalvelut Arjen apu, kodinhoito ja puhtaanapito Ateriapalvelu Vaatehuolto/pyykkipalvelu Kauppa- ja muut asiointipalvelut Sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut Turvapalvelut Asunnon muutostyöt Päiväkeskuspalvelu Perhehoito Ympärivuorokautinen hoito Tehostettu asumispalvelu Pikäaikaislaitoshoito Kuntoutus- ja akuuttiosastohoito Perustason kuntoutus- ja akuuttiosastohoito Saattohoito osastolla Lyhytaikaishoito (muu kuin sairaalaosasto)

21 Valinnanvapaus Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta

22 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali- ja terveyspalveluista alueellaan Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset

23 Valinnanvapaus kansalaisen näkökulmasta

24 Sosiaali- ja terveyspalvelut Suunhoidon palvelut Sotekeskuspalvelut Liikelaitospalvelut Asiakassetelipalvelut Henk.koht. budjetin palvelut Tavanomaiset terveyspalvelut ja sosiaaliohjaus sekä tilapäiset/lyhytaikais et sosiaalipalvelut Tavanomaiset suun terveydenhuollon palvelut Viranomaistehtävät sekä valtaosa palveluohjauksen, sosiaalityön ja erikoissairaanhoidon palveluista Palvelut, joita kansalainen voi hankkia asiakassetelillä valitsemaltaan palveluntuottajalta Maakunnan määrittelemien asiakasryhmien palvelut Voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia Kansalainen voi valita sotekeskuksen väh. vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia Kansalainen voi valita suunhoidon yksikön väh. vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Maakunnan tuottamia Kansalainen voi valita liikelaitoksen ja sen toimipaikan väh. vuodeksi kerrallaan koko Suomen alueelta Voi olla maakunnan tai yksityisen yhtiön tuottamia Kansalainen voi valita/vaihtaa palveluntuottajaa koko Suomen alueelta Voi olla maakunna tai yksityisen yhtiön tuottamia tai kansalainen palkata esim. avustajan Kansalainen voi ottaa suoraan yhteyden sotekeskukseen aina silloin, kun hänellä on siihen tarvetta Kansalainen voi ottaa suoraan yhteyden suunhoidon yksikköön aina silloin, kun hänellä on siihen tarvetta Kansalainen ottaa ensisijaisesti yhteyttä sote-keskukseen tai suunhoidon yksikköön, josta hänet ohjataan tarpeen mukaan liikelaitoksen palveluiden piiriin Kansalainen saa asiakassetelin sotekeskuksesta, suunhoidon yksiköstä tai liikelaitoksesta Kansalainen saa henkilökohtaisen budjetin liikelaitoksesta

25 Alustavaa pohdintaa liikelaitoksen palveluista Rakenteellinen sosiaalityö Sosiaalityö sis. lastensuojelu, vammaissosiaalityö Sosiaaliohjaus, kun tarve on pitempiaikaista Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Laitospalvelut sis.vuode-/kuntoutusosastot, liikelaitos voi hankkia ostopalveluna Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta Sosiaalipäivystys Palveluohjaus (palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelman teko/päivittäminen, palveluiden myöntäminen, palveluissa ohjaaminen, integraatiosta huolehtiminen jne) Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ml. suun terveydenhoito Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoito roolitus sote-keskusten kanssa, asiakasseteleillä tuottavat? Erikoissairaanhoidolla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja Lääkinnällinen kuntoutus, roolitus sote-keskusten kanssa? Esh-/yhteispäivystys Ensihoito

26 Esimerkki: Saarikka osaksi maakuntaa 2019 SoTe ja Saarikka Maakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakunnan liikelaitos

27 Saarikkalaiset osaksi maakuntaa Saarikkalaisten sijoittuminen maakuntakonserniin (alustavien tuotantoa koskevien maakunnallisten linjausten perusteella) Sote-keskus Neuvolan terveydenhoitajat? Persosta sosiaaliohjaajia Terapan psykologit ja puheterapeutit (huom. koulupsykologit kuntiin) Vastaanottojen henkilöstö Laboratorion henkilöstö Osa fysioterapeuteista MTT henkilöstö Lääkärit Tukipalvelut Varastotyöntekijä Ammattimies Toimistosihteerit Maakunnan yhtiö(t) Asiakassetelipalvelut Varhaisen tuen henkilöstö Kotihoidon henkilöstö Asumispalveluiden henkilöstö Vammaispalveluiden henkilöstö Varahenkilöstö (osa liikelaitoksen ja osa sotekeskuksiin, tai mahdollisesti erilinen yksikkö) Työterveyshuolto Työterveyshuollon henkilöstö Suunhoidon yksikkö Suun th:n henkilöstö Maakunnan liikelaitos Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajat Person henkilöstö Terapan sosiaalityöntekijä Palveluohjaajat Kuntoutusosasto (ml. osa fysioterapeuteista) Saarijärven osasto

28 Henkilöstösiirrot Kuntien, kuntayhtymien ja valtion henkilöstö siirtyy maakuntien ja maakuntakonserniin kuuluvien tai maakuntien määräysvallassa olevien yhteisöiden palvelukseen. Siirtyminen sen yhteisön palvelukseen, jolla on tuottamisvastuu niistä tehtävistä, joissa asianomainen henkilö on ollut ennen siirtymistä. Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Maakunnan ja kunnan välillä selvitetään kenen kohdalla ehto täyttyy.

29 Esimerkkejä

30 Palvelut elämäntilanteen mukaan KAIKKIEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN Maakunnan toimijoiden laaja-alainen yhteistyö Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE Palvelut sote-keskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE Palvelut sote-keskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi halutessaan tarjota asukkailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää. KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa 30

31 Valinnanvapaus käytännössä Minulla on selkä kipeä Otat yhteyttä valitsemaasi sote-keskukseen Sote-keskuksen ammattilainen arvioi sinun tilanteesi ja antaa tarvittaessa vastaanottoajan (esim. fysioterapeutti, sairaanhoitaja, lääkäri) Em. ammattilainen ottaa sinut vastaan, hoitaa ja/tai tekee yhdessä kanssasi hoito- ja kuntoutussuunnitelman esim. fysioterapiasta Saat halutessasi sote-keskuksesta asiakasetelin, jolla voit valita itsellesi mieluisimman fysioterapeutin Maksat palveluista maakuntavaltuuston vahvistamat asiakasmaksut

32 Valinnanvapaus käytännössä Olen yrittänyt pärjätä kotona itsenäisesti ilman apua. Nyt tarvitsen kotihoidon palveluja, jotta pystyisin vielä asumaan omassa kodissani. Ota yhteyttä oman sote-keskuksen sosiaaliohjaukseen ja neuvontaan. Sote-keskuksen ammattilainen arvioi tilanteesi ja ohjaa sinut palvelutarpeen arviointiin maakunnan palveluohjaukseen. Sote-asemasi ammattilainen valmistelee osaltaan jo tulevaa tapaamistasi tekemällä alkukartoituksen ja tuottamalla maakunnan palveluohjaukselle tarpeelliset tiedot palvelutarpeen arviointia varten. Voit olla myös suoraan yhteydessä maakunnan palveluohjaukseen, jos näin haluat Maakunnan palveluohjauksessa sinulle tehdään varsinainen palvelutarpeen arviointi. Jos tapaamisessa yhdessä todetaan säännöllisen kotihoidon palvelun tarve, sinulle myönnetään asiakasseteli. Asiakassetelillä voit valita itsellesi joko maakunnan oman tuotannon kotihoidon palveluita tai jonkin muun hyväksytyn kotihoidon palveluntuottajan palveluita. Sinulle tehdään palvelun myöntämisestä päätös ja maksat asiakasmaksusi palvelusta maakunnalle.

33 Valinnanvapaus käytännössä Perheeseemme kuuluu kohta täysi-ikäiseksi tuleva kehitysvammainen nuori Olette olleet maakunnan liikelaitoksen vammaispalveluiden asiakas lapsenne syntymästä saakka. Vammaispalveluissa teidät ja tilanteenne tunnetaan. Suunnittelette yhdessä liikelaitoksen sosiaalityöntekijän kanssa seuraavaa askelta itsenäistyvän nuoren elämässä. Kun nuori on suorittanut ammatillisen koulutuksen, sovitte esimerkiksi, että nuori siirtyy päivätoimintaan sekä muuttaa omaan asuntoon, tuettuun asumiseen. Päivätoimintaa ja asumista varten nuorelle myönnetään asiakasseteli, jolla hän voi valita työtoiminnan ja asumisen paikan ja tuottajan. Palveluntuottajana voi toimia maakunta tai jokin muu maakunnan hyväksymä palveluntuottaja. Käytte sosiaaliohjaajan kanssa läpi myös nuoren muuten mahdollisesti tarvitsemaa henkilökohtaista apua. Nuorelle myönnetään henkilökohtainen budjetti, jolla nuori voi itse tai tuetusti valita millaisen palvelukokonaisuuden hän arvioisi parhaiten vastaavan hänen henkilökohtaisen avun tarvettaan. Nuori saa itse valita myös palveluntuottajan tai - tuottajat. Huomatkaa, että palvelu voi olla muutakin kuin sote-palvelua. Myös päivätoimintaa voidaan järjestää henkilökohtaisella budjetilla

34 Valinnanvapaus käytännössä Kaaduin ja loukkasin itseni pahasti Soitat tai joku soittaa hätänumeroon Ensihoito hakee sinut, antaa ensiavun ja vie Sairaala Novaan Novassa todetaan, että lonkkasi on murtunut Novassa leikkaus ja hoito päivystysosastolla Siirtyminen kuntoutusosastolle / Geriatriayksikköön Siirtyminen kotiin, Sote-keskuksesi huolehtii leikkauksen jälkeisestä toipumisestasi ja kotikuntoutuksesta ja kotihoidosta sekä mahdollisesta muusta jatkokuntoutuksestasi (huom. asiakasseteli) Ja/tai liikelaitos vastaa kotikuntoutuksesta/kotihoidosta (asiakasseteli)

35 Esivalmistelusta väliaikaishallintoon

36 Valmistelun vaiheet 9/ Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen 10 kk Uudistuksen valmistelu yhteistyössä muutosvisio ja tavoitteet edellytykset henkilöstön ja tehtävien sujuvalle siirtämiselle uusiin organisaatioihin alustava suunnitelma maakunnan palvelukokonaisuuksista, palvelutavoitteista ja palveluiden tuotantomalleista Valmisteluvastuu väliaikaisella valmistelutoimielimellä kokoonpanosta sopivat ne organisaatiot, joita uudistus koskee asettamisesta päättää Keski- Suomen liitto toimielin voi tehdä väliaikaisia päätöksiä uutta maakuntaa koskien tarkempi suunnitelma uuden maakunnan käynnistämisestä ja toiminnasta Maakuntavaaleilla valittu maakuntavaltuusto aloittaa maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja uuden organisaation johdon maakuntavaltuusto ja hallitus tekevät ensimmäisiä päätöksiä palvelukokonaisuuksista sekä palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta alkaen

37 Sote-valmistelun tilanne Raportoitu poliittiselle ohjausryhmälle Työryhmien yhteistyönä luonnosteltu valmistelua ohjaavat strategiset linjaukset ja palvelulupaukset sekä tuotannon järjestelyjä koskevat linjaukset Järjestämisryhmä valmistelee palvelustrategiaa ja lupausta (sis. palvelukuvaukset), palveluiden myöntämiskriteereitä, asiakasmaksuja sekä palveluntuottajien ohjaamiseen ja valvontaan liittyviä asioita Liikelaitosryhmä valmistelee liikelaitoksen perustamista ja organisointia Valinnanvapausryhmä valmistelee maakunnan yhtiöiden perustamista ja organisointia Henkilöstöryhmä valmistelee henkilöstöä koskevat asiat (mm. henkilöstön siirto)

38 Viestintä Väliaikaishallinnon valmistelutehtäviä Strategia Järjestäminen ja tuotanto Henkilöstö Sopimukset ja omaisuus Hallinto Talous Maakuntavaalit muutosjohtaminen maakunta- ja sotestrategia, palvelulupaukset tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät palveluiden tuotantomallit, organisointivaihtoehdot ja kilpailukykyisyys henkilöstösiirrot ja yhteistoiminta sopimukset, irtain omaisuus ja kiinteistöt yhteistyöalueen sopimus konsernirakenne ja ohjaus, hallintosääntö osallisuus maakunnalle siirtyvät varat ja velat vuosien talousarvio vaalien valmistelu maakuntademokratia

39 Väliaikaishallinnon organisointi Järjestöareena, tulevaisuusryhmä, valmiustoimikunta jne. Muut foorumit Poliittinen ohjaus keskustelukumppani ja sparraaja Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelutyön johtaminen ja organisointi kuntien ja maakunnan yhteistyö ja työnjako Kuntajohtajien kokous Projektitoimisto operatiivinen valmistelu ja tukitehtävät henkilöstön, asiakkaiden ja kumppaneiden asiantuntemus Asiantuntija- ja popup-ryhmät Yhteistoimintaelin Viestintäryhmä edustuksellinen yhteistoiminta

40 Maakuntaa rakennetaan yhdessä Asukkaiden näkemykset huomioon, kun maakunta valmistelee maakunta- ja palvelustrategiaa palvelulupausta maakuntien yhteistyösopimusta Osallistumista ja vaikuttamista edistetään järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia kutsumalla palvelujen käyttäjiä suunnittelemaan ja kehittämään palveluja (asiakasraadit) kysymällä palautetta eri kanavilla järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto Aloiteoikeus Kansanäänestysaloite

41 Maakunnan päätöksenteko ja asukkaiden osallistuminen Maakuntavaltuusto Maakuntastrategia Maakuntahallitus Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen Maakuntajohtaja 69 jäsentä Suorat maakuntavaalit Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Aloiteoikeus Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Neuvoa-antava kansanäänestys Maakuntakonserni Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto

42 Pidetään yhteyttä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen johtaja Mikael Palola mikael.palola[at]saarikka.fi Maakunnan liikelaitos johtaja Juha Kinnunen juha.kinnunen[at]ksshp.fi Valinnanvapauden piirissä oleva palvelutuotanto toimialajohtaja Kati Kallimo kati.kallimo at jkl.fi

43 Pidetään yhteyttä Keski-Suomen muutosjohtaja maakuntajohtaja Tapani Mattila tapani.mattila[at]keskisuomi.fi projektipäällikkö Pirjo Peräaho pirjo.peraaho[at]keskisuomi.fi Keski-Suomen SOTE-vastuuvalmistelija kehittämispäällikkö Asko Rytkönen asko.rytkonen at ksshp.fi