Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote ja maakuntauudistus Hallituksen esitysluonnoksen ja valinnanvapauslinjausten mukaisesti

2 Vastuu yhdelle toimijalle

3 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

4

5 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla. Sosiaali ja terveyspalvelut ovat asiakaskeskeinen kokonaisuus. Asiakkaalla on nykyistä monipuolisempi valinnanvapaus. Digitalisaation hyödyt otetaan käyttöön Kustannusten kasvu taittuu. Palvelujen yhdenvertaisuus, saatavuus ja vaikuttavuus on parempi. Ihmisten hyvinvointi ja terveyserot vähenevät

6 Uusi soterakenne

7 Kansanterveystyö ja rakenteellinen sosiaalityö uuteen arvoon Sairaalavetoisesta järjestelmästä perustason vahvistamiseen Sotekeskuksen peruspalveluita täydennetään vaativan tason konsultaatioilla (erikoislääkärit ja sosiaalialan ammattilaiset) Rahoitusmalli muuttuu merkittävästi: asukkaiden tarve lähtökohtana Yhdistetään uudella tavalla personoitu palvelu ja palvelutarpeen arviointi sekä koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

8 Sosiaali ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

9 Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Maakunta vastaa siitä, että sosiaali ja terveyspalvelut ovat yhteen sovitettuja kokonaisuuksia ja ne toteutetaan väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita. Erityisesti paljon palveluja käyttäville annetaan ohjausta ja tehdään laajaalainen palvelutarpeen arvio ja asiakassuunnitelma. Kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Palveluntuottajien on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja ketjuja. Palveluntuottajien on osaltaan varmistettava, että palvelujen integraatio toteutuu. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yhteen

10 Etunimi Sukunimi

11

12 Julkinen palvelulupaus Maakunnan julkisesti ilmoitettu palvelulupaus antaa maakunnan asukkaille tietoa siitä, miten palvelut toteutetaan ja toteutuvatko ne lupauksen mukaisesti. Palvelulupauksen kautta asukkaiden on myös mahdollista antaa palautetta ja tehdä ehdotuksia, jotka parantavat palveluja käytännössä. Palvelulupaus ei koskisi laajemmin sosiaaliturvaa. Palvelulupaus ei ole oikeudellisesti sitova

13 Sairaaloiden työnjako ajan tasalle Tiettyjä erikoisaloja keskitetään tutkitun tiedon perusteella. Nykyinen sairaalaverkko perustuu 3040 vuoden takaiseen palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat lyhentyneet. Riittävät potilasmäärät takaavat ammatillisen osaamisen ja hoidon laadun

14 Sosiaalipalvelut sairaaloissa Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydestä: 5 yliopistollista sairaalaa 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi) Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös sosiaaliasemilta ja muista alueellisista sosiaalipäivystyksistä

15 Pelastustoimen ja terveydenhuollon ensihoidon yhteistyö jatkuu 18 maakunnallista pelastuslaitosta aloittaa Myös ensihoito järjestetään 18 maakunnassa, pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Maakunta päättää, mikä osa ensihoidosta tuotetaan maakunnan omana toimintana (esim. pelastuslaitos) ja mikä osa ostetaan yksityisiltä ensihoitoyrityksiltä. Pelastuslaitoksilla vuosittain noin ensihoitotehtävää. Pelastustoimen ja terveydenhuollon yhteistyön hyödyt ensihoidossa säilyvät sote ja maakuntauudistuksessa Etunimi Sukunimi

16 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali ja terveyspalveluihin ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan

17 Millaisia valintoja asiakas voi tehdä?

18 Sotekeskus ja hammashoitola Asiakas voi valita sosiaali ja terveyskeskuksen ja hammashoitolan. Sotekeskuksesta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua. Asiakas voi saada sotekeskuksesta tai hammashoitolasta maksusetelin yksittäisten palvelujen hankkimiseen muilta tuottajilta (esim. fysioterapia) Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

19 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sotekeskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja

20 Mikä on maksusetelin ja asiakassetelin ero? Maksuseteli sotekeskus tai hammashoitola myöntää Asiakasseteli maakunnan liikelaitos myöntää Asiakas voi halutessaan saada maksusetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sotekeskus tuottaisi itse samoja palveluja. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Silloinkin sotekeskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön.

21 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTEKESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta, myös erikoislääkärin vastaanottoja, tilapäisiä ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaalipalveluja Asiakas voi kuitenkin valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. Asiakasseteli on myönnettävä palveluissa, joissa maakunta on ottanut sen käyttöön Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. kotihoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta

22 Palvelujen valintaan saa apua Verkkopalvelut, asiakasneuvojat ja palveluohjaajat opastavat asiakasta sopivien palvelujen valinnassa. Erityistä apua tarvitseva henkilö voi saada tukihenkilön, joka selvittää vaihtoehdot siten, että asiakas ymmärtää ja voi tehdä ratkaisut omaehtoisesti. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunnan liikelaitos ohjaa sopivaan palveluun

23 Valinnanvapaus maakunnan näkökulmasta Maakunta vastaa julkisesti rahoitetuista sosiaali ja terveyspalveluista alueellaan. Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että tuottajien palvelut ovat yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta päättää asiakassetelillä tarjottavista palveluista. Maakunta päättää palveluntuottajien rahoituksesta lain mukaan. Maakunta ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, tuottajaksi pääsevät kaikki toimijat, jotka täyttävät vaatimukset.

24 Maakunta tuottajana Maakunnan on erotettava itse tuottamansa palvelut maakunnan liikelaitokseen ja tytäryhtiöihin: maakunnan liikelaitos voi tuottaa palveluja itse, sekä kilpailuttaa ja ostaa palveluja asiakkailleen maakunnan liikelaitos voi tarjota palveluja antamalla asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolloin asiakas voi valita itse palveluntuottajan maakunnan on yhtiöitettävä markkinoilla olevat palvelut (mm. sotekeskukset ja hammashoitolat sekä asiakassetelipalvelut)

25 Sotekeskuksen ja hammashoitolan tuottaja Tuottajien on: rekisteröidyttävä täytettävä palveluntuottajalain vaatimukset, maakunnan kriteerit ja tehtävä sopimukset maakuntien kanssa ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa ja otettava vastaan asiakkaat, jos listalla on tilaa vastattava asiakkaan palvelukokonaisuudesta ohjattava asiakas tarvittaessa palvelutarpeen arviointiin maakunnan liikelaitokseen tuottajat saavat maakunnalta korvauksen

26 Asiakassetelillä palveluja tarjoava tuottaja Asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina voivat olla kaikki toimijat, jotka ovat valvontaviranomaisen palveluntuottajarekisterissä. tuottajien ilmoitettava vaadittavat tiedot valtakunnallisessa verkkopalvelussa asiakassetelituottajat saavat maakunnalta saman korvauksen samasta palvelusta; korvaukset voivat kuitenkin vaihdella eri maakunnissa

27 Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sotekeskuksella ja hammashoitolalla on vastaava vastuu palvelujensa toteutumisesta

28 Palvelutarve ja kustannukset asiakkaan eri tilanteissa Terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen 100 % Satunnainen hoidon tai palvelun tarve n. 60 % väestöstä (arvio) Laajempi hoidon tai palvelun tarve Korkea hoidon tai palvelun tarve n. 30 % väestöstä (arvio) n. 10 % väestöstä (arvio) n. 80 % n. 20 % Palvelutarve ja yksikkökustannukset pienenevät

29 Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (koko väestö): Maakunnan toimijoiden laajaalainen yhteistyö Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 60% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 30% väestöstä): KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 10% väestöstä): Palvelut sotekeskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi halutessaan tarjota asukkailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laajaalaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sotekeskuksen tai hammashoitolan kanssa

30 Kustannukset valinnanvapausmallissa

31

32 Palvelujen tuottaminen Maakunnan palvelustrategia: mitä palveluja asukkaille tarjotaan ja miten sovitetaan yhteen valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ja muut sosiaali ja terveyspalvelut. Myös palveluntuottajan on varmistettava, että palvelukokonaisuudet toteutuvat ja palveluketjut toimivat sovitusti. Maakunnan palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi. Uusi laki sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta (ns. palveluntuottajalaki) säätelee maakunnan tuottamia sosiaali ja terveyspalveluja sekä yksityisiä sosiaali ja terveyspalveluja. Lailla halutaan varmistaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus sekä laadultaan hyvät palvelut. Lisäksi halutaan vähentää yrittäjien hallinnollista taakkaa

33 Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnan yhtiö Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sotetehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä

34 Digitalisaatio: palveluja uusilla tavoilla Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita ylläpitämään itse toimintakykyään ja terveyttään. ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti

35 Digitalisaatio: asiakkaan tiedot siirtyvät sujuvasti Maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä. Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus

36 Digitalisaation tavoitteet Maakuntien yhteinen ICTpalvelukeskus ja yhteiset hankinnat Maakunta huolehtii siitä, että asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri tuottajien välillä Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja ICTratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio ja aluerajoista riippumattomasti Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös asukkaita itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään