Sote Uusimaa Vammaisten palvelut - ryhmän väliraportti FINAL

Transkriptio

1 Sote Uusimaa Vammaisten palvelut - ryhmän väliraportti FINAL

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Toimeksianto 3. Vammaisten palvelut valmisteluryhmä 4. Esivalmistelun eteneminen 5. Väestö ja vammaisten palvelut Uudellamaalla 6. Valmisteluryhmän näkemys vammaisten palvelujen asiakkaista, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista 7. Alatyöryhmät 8. Tavoite 9. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat

3 1. Johdanto Tämä on Uudenmaan SOTE -valmistelun vammaisten palvelujen ryhmän väliraportti. Väliraportissa kuvataan vammaisten palvelujen nykytilaa Uudellamaalla ja esitetään tavoitteita palvelujen järjestämiseksi tulevaisuudessa ja jatkotyöskentelylle. Kansallisen sosiaali- terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat: Sosiaali- ja terveyserojen kaventaminen Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla ja Kustannusten hallinnan parantaminen Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää uudenlaista strategista ja muutosjohtajuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Sosiaaliala- ja terveydenhuollon kustannukset kertyvät pienelle osalle väestöstä. Pitkäaikaissairaudet lisäävät palvelujen käyttöä. Iäkkäät ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevat käyttävät runsaasti palveluita. 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Sosiaalipalvelujen asiakkaat aiheuttavat enemmän kuluja kuin vain terveyspalveluja käyttävät. Kallein kymmenesosa käyttää neljää palvelukokonaisuutta, muu väestö vain yhtä.

4

5

6 3. Vammaisten palvelut valmisteluryhmä Espoo Nina Hiltunen, Varalla: Anu Autio Eteva kuntayhtymä Katrina Harjuhahto-Madetoja Varalla: Elli Tuomiharju Helsinki Mikaela Westergård, pj Varalla: Minna Eronen, varapj HUS Kerstin Frondén Varalla: Miia Ståhle Kerava Raija Hietikko Varalla: Jari Meklin Kirkkonummi Tuula Malmi-Suominen Varalla: Jaana Koskela Keski-Uusimaa Erja Pentti Varalla: Nina Tommola Itä-Uusimaa Leila Eklöv Varalla: Johanna Lindfors Länsi-Uusimaa Jaana Heinonen Varalla: Pirkko Hynynen Raasepori Eivor Österlund-Holmqvist Varalla: Eva Isaksson Vantaa Minna Lahnalampi-Lahtinen Tiina Lämsä, siht.

7 4. Esivalmistelun eteneminen Työryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa: , , , , , ja Lisäksi työskenneltiin SharePoint työtilassa, sähköpostitse ja nimettiin alatyöryhmät. Vammaisten palveluiden nykytilan kuvaus perustuu kansallisiin ja alueellisiin selvityksiin, raportteihin ja tilastotietoihin (esim. Kuusikkoraportit). Uudenmaan vammaisten palveluiden nykytilaa selvitettiin lisäksi kunnille/ kuntayhtymille osoitetulla sähköisellä kyselyllä ja laatimalla palvelukuvauksia sekä vaikuttaminen osallistaminen kuvauksia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Oppilaitokset on kutsuttu yhteistyöhön. Järjestöyhteistyö ja kansalaisten osallisuus nähdään tärkeänä kaikissa valmistelun eri vaiheissa.

8 5. Väestö ja vammaisten palvelut Uudellamaalla

9 Uudenmaan kunnat

10 Väestö Uudellamaalla on noin asukasta, mikä on noin 30 % suomalaisista. Väestö kasvaa luonnollisen väestönkasvun että muuttovoiton johdosta. Uudenmaan kasvusta 90 prosenttia suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Koko Suomen kasvusta 80 prosenttia tuli vuonna 2015 pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan kunnista 15/26 kuntaa on kaksikielisiä. Uudenmaan väestön ikärakenne on suhteellisen nuorta. Yli 65-vuotiaita on noin (16,5%). Vammaispalvelujen asiakkaina on henkilöä eli noin 1,9 % väestöstä. Kehitysvammaisten osuus väestöstä on 0,37 %. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten osuus vammaispalvelujen asiakkaista kasvaa. Kuten väestössä keskimäärin, myös vammaisten ja erityisesti kehitysvammaisten odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Palvelujen piirissä on yhä enemmän autismin kirjon asiakkaita.

11 Uudenmaan väestö kieliryhmittäin Uudenmaan väestöstä on 80,5 % suomenkielisiä 11,3 % vieraskielisiä 8,2 % ruotsinkielisiä Uudellamaalla asuu 56 % Suomen vieraskielisistä venäjä viro Puhutuimmat vieraat kielet arabia

12 Vammaisten palvelut Vammaisten palvelujen tarkoituksena on järjestää sosiaalihuollon erityispalveluja viimesijaisena keinona, jos vammainen henkilö ei muiden palvelujen kautta saa yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluja. Vammaisten palvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Tässä raportissa yhdistyy kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut.

13 Toimintaa ohjaavat periaatteet 1. Peruspalveluiden ensisijaisuus Arvioidaan kunnan peruspalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisten palveluiden ensisijaisuus. 2. Asiakaslähtöisyys Asiakasta kuullaan ja tehdään yhdessä. 3. Yksilökeskeinen työote Vastataan asiakkaan palvelutarpeeseen ja nostetaan palveluiden vaikuttavuutta. 4. Asiakkaan itsemääräämisoikeus Asiakkaan osallisuus vahvistuu. 5. Valinnanvapaus Tarjotaan asiakkaalle vaihtoehtoja valittavaksi 6. Yhdenvertaiset palvelut koko maakunnan alueella Vaikuttavat ja kustannusten kasvua hillitsevät vammaisten palvelut kattavat koko Uudenmaan maakunnan.

14 Kansainväliset ja kansalliset linjaukset Kansainväliset sopimukset: YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, Suomen YK-liiton kirjanen: YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksista koskeva yleissopimus, YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi), Euroopan sosiaalinen peruskirja Vammaislainsäädännön uudistus: Vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien yhdistäminen, vammaislainsäädännön uudistus vuonna 2019 Kansallinen kehitysvammahuollon linjaus KEHAS: tavoitteena kehitysvammaisten itsenäinen asuminen, mm. laitosasumisen purkaminen; TEOS työryhmän linjaukset osallisuudesta ja työelämävalmiuksia edistävästä sosiaalisesta kuntoutuksesta Kansallinen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki, Hallintolaki, Sosiaalihuoltolaki, Sosiaalihuollon asiakaslaki, Asiakasmaksulaki, Vammaispalvelulaki, Vammaispalveluasetus, Kehitysvammalaki, Kehitysvamma-asetus, Laki vammaisetuuksista, Laki omaishoidon tuesta, Tulkkauspalvelulaki, Kotikuntalaki, Potilaslaki, Perusopetuslaki, Päivähoitolaki, Holhoustoimilaki, Yhdenvertaisuuslaki, Hankintalaki

15 Nykytila lukuina Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset Uudellamaalla v. 2016: bruttokustannukset ,78, asiakkaita Kehitysvammaisten palvelujen kokonaiskustannukset Uudellamaalla 2016: bruttokustannukset ,53, asiakkaita Kuntayhtymät: Eteva kuntayhtymä perhehoito , josta Uudenmaan kustannukset eivät erotettavissa ja Kårkulla Samkommun ,00. Henkilökunta: 2302 hlöä. Vammaistyön toimipisteet yhteensä Uudellamaalla: kunnat 106, Eteva kuntayhtymä 140 ja Kårkulla samkommun 39. Yhteensä toimipisteitä 285 kpl.

16 Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain Palvelu1143 Asiakasmäärä Eurot Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL) , 00 Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl, Shl, KvL) , 91 Henkilökohtainen apu ,91 Lyhytaikaishoito, ympärivuorokautinen (KvL) Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut ja asumisharjoittelu Työ- ja päivätoiminta(vpl, KvL) Vaativan tason palvelut kunnat ja erityishuoltopiirit: yhteensä HUS Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet , , , , ,15

17 Vammaispalveluverkko Asumispalvelut Lyhytaikaishoito Omaishoito Henkilökohtainen apu Asunnon muutostyöt Päivätoiminta Kuljetuspalvelut Työtoiminta Tulkkipalvelu Palveluohjaus Avustukset Apuvälineet Perhehoito Asiantuntijapalvelut Kehitysvammapoliklinikka Asumisen tukipalvelut kotiin Vapaaehtoistoiminta Lääkäripalvelut Kehitysvammapsykiatria Teknologia / etähoito

18 Palvelujen järjestäminen Vammaisten palveluja tuotetaan monituottajamallilla. Alan yrityksillä ja järjestöillä on merkittävä osuus vammaispalvelujen tuotannosta. Vammaispalveluissa suurin osa palvelutuotannosta on ostopalvelua. Palvelujen tuottamisessa julkisina isoina toimijoina Uudellamaalla ovat Helsingin kaupunki, Eteva kuntayhtymä ja Kårkulla samkommun. Usealla kunnalla ei ole omaa tuotantoa lainkaan.

19 6.Valmisteluryhmän näkemys vammaisten palvelujen asiakkaasta, palvelujen vahvuuksista ja muutostarpeista

20 Onnistumisen arviointi: Nelimaali (Quadruple aim)

21 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Kaikki kunnan ensisijaiset palvelut tulee olla saumattomasti myös vammaisten henkilöiden saatavilla mm. Terveyspalvelut Opetustoimi Varhaiskasvatus Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Julkinen liikenne Vammaisten kuntalaisten tarpeet ja erityispiirteet (mm. esteettömyys) tulee huomioida Kaavoitus, rakentaminen Asuntotuotanto Työ- ja elinkeinopalvelut, työllisyyspalvelut Muut keskeiset yhdyspinnat Kela Toisen asteen ammatillinen koulutus Vammaispalveluilla on yhdyspintaa läpileikkaavasti kaikkien palvelukokonaisuuksien kanssa, erityisesti kokonaisuudet: Lapset, nuoret ja perheiden palvelut Aikuisten sosiaalityö Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut

22 Nykytilassa toimivaa Uudellamaalla, mitä halutaan vahvistaa Asiakaslähtöiset, joustavat ja lähellä asiakasta olevat palvelut Asiakkaan osallisuus Joustava, lähellä asiakasta oleva päätöksenteko Asiakkaan verkostojen tuntemus ja hyvä verkostoyhteistyö Kehittyvät ja palveluntarpeen mukaiset ketterät organisaatiot Toimivat vammaisneuvostot Vammaisten henkilöiden itsenäinen asuminen ja kotiin annettava tuki Tukihenkilötoiminta Tuettu työllistyminen (mahdollisesti jää kuntaan) Palvelurakenteen keventäminen ja monipuolistaminen Vaihtoehtoiset palvelujen järjestämistavat

23 Päällekkäisiä palveluja. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Suuret kustannukset. Monessa kunnassa kaikki tuotanto on ostopalvelua ja hintoihin ei ole pystytty vaikuttamaan riittävässä määrin kustannusten kasvua hillitsevästi. Henkilökohtaisen avun ja erityisesti henkilökohtaisten avustajien työn kehittäminen. Työnantajamallin haasteet ja vaihtoehtoisten järjestämistapojen puuttuminen. Monituottajamalli toteutuu vain osassa Uudenmaan kunnissa. Uudellamaalla on kuntia, jossa ei ole vaihtoehtoja palveluntuottajissa. Asiakkaat ohjautuneet liian raskaisiin asumisen palveluihin, kun tavallista vuokra-asuntotuotantoa ei ole ollut tarjolla. Asiakkaat ohjautuneet liian raskaisiin päivätoiminnan palveluihin kun tuettua työllistymistä ei ole ollut riittävästi tarjolla. Asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointi on osittain puutteellista ja yhteiset mittarit puuttuvat. Vaativan tason hoidon (mm. Kehitysvammapsykiatria) saatavuudessa on haasteita. Peruspalvelut eivät kaikilta osin ole vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Asiakkaat ohjautuvat liian raskaisiin, viimesijaisiin palveluihin. Uudellamaalla on nyt lukuisia erilaisia palvelujen asiakaskriteerejä ja hyvin erilaiset tavat järjestää palvelut sekä eroja palvelujen tasossa. Uudellamaalla jokaisessa kunnassa on omat palvelujen järjestämisen rakenteet. Asiakkaiden tulee hakea palveluja eri paikoista ja palvelujen rakenne on hajallaan.

24 Muutos- ja uudistamistarpeet Palvelurakenteen keventäminen Oma koti ja kotiin vietävien palvelujen ensisijaisuuden huomioiminen palvelurakenteessa. Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen ensisijaisuuden huomioiminen erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluissa. Uudenlainen asenne ja ajattelu, työkulttuurin muuttaminen / tehdään monialaisesti yhdessä työtä, tarpeen mukaan asiakkaan luona hänen arkiympäristössään. Asiakkaan palvelutarpeen monitoimijainen arviointi ja asiakasprosessien uudistaminen / yhteiset asiakkaat. Laitoshoidon purkaminen, tukiasumisen lisääminen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen. Mittareiden käyttöönotto, teknologian lisääminen Erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen kokoaminen ja varmistaminen tasalaatuisesti koko Uudellamaalla Yhtenäisten kriteereiden saaminen, yhteinen näkemys palvelutarpeen arvioinnista, yhdenmukaiset tasalaatuiset palvelut koko Uudellemaalle Ostopalvelujen laadun varmistaminen. Vaikuttavuuden ostaminen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistaminen samalle tasolle suomenkielisten palvelujen kanssa. Palvelurakenteen selkeyttäminen ja ensisijaisten palvelujen turvaaminen vammaisille henkilöille.

25 7. Alatyöryhmät

26 Työn eteneminen alatyöryhmien avulla Palvelutarpeen arviointi Henkilökohtainen apu Pj. Espoo Pj. Keski- Uusimaa Vaativan tason erityisyksikkö Vammaisten palvelut Kuljetuspalvelut Pj. Vantaa Kilpailutuksen osalta HKI PKS-soster Päätös kuljetuspalvelujen yhteishankinnasta Helsinki, Espoo, Vantaa, Kirkkonummi, Kerava, Kauniainen Pj. Eteva kuntayhtymä Tilastoryhmä Pj. Länsi- Uusimaa Alatyöryhmiin kutsuttu vammaisneuvostojen ja oppilaitosten edustus

27 Alatyöryhmien yhteiset vastuut Puheenjohtaja vastaa työn etenemisestä ja raportoinnista. Kirjata palvelun palvelulupaus Luoda maakunnan yhteiset kriteerit palvelulle ja kuvata sujuva palveluketju väestön tarpeen mukaan huomioiden alueelliset erot. Nostaa esille palvelun parhaat käytännöt Uudellamaalla. Tuoda esille keskeiset palvelun kehittämiskohteet ja ehdotukset teknologian hyödyntämiseksi palveluissa. Kuvata palvelun vaikuttavuuden seurantamittarit. Mahdollistaa vammaisneuvostoja ja oppilaitoksia osallistumaan valmistelutyöhön. Kutsua ja kuulla tarvittaessa asiantuntijoita. Järjestää keskustelutilaisuuksia kuntalaisille. Tuo alustavan esityksen valmisteluryhmälle elokuussa 2017.

28 Kuljetuspalvelun alatyöryhmä pj. Vantaa Vantaa, Pj. Anne Aaltio Jäsenet: Helsinki, Anne Saarinen, Tuomas Päivinen Länsi-Uusimaa, Elina Lindström Espoo, Henna Nordström Itä-Uusimaa, Maarit Ketola; varajäsen Leila Eklöv Keski-Uusimaa, Sari Juhila Raasepori, Eva Isaksson Eteva kuntayhtymä Vammaisneuvostot, Keski-Uusimaa, Kimmo Viisanen, Helsinki Oppilaitosten edustus HSL, Leena Rautanen-Saari PJ täydentää ryhmää tarvitsemillaan asiantuntijoilla.

29 Vaativan tason, alatyöryhmä Eteva Kuntayhtymä pj, Katrina Harjuhahto-Madetoja Jäsenet Helsinki, Hilve Nenonen, varajäsen Mikaela Westergård Keski-Uusimaa, Ilpo Salminen Espoo, Anu Autio Vantaa, Annariina Jyvälahti; varajäsen Helena Lindell HUS, Risto Vataja; varajäsen: Pekka Tani Vammaisneuvosto, Kerava, Nina Korventaival Oppilaitosyhteistyö Pj täydentää ryhmää tarvitsemillaan asiantuntijoilla

30 Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä Espoo Pj. Anu Autio Jäsenet Helsinki, Jarmo Salminen; varajäsen, Minna Eronen Vantaa, Anneli Ojala; varajäsen, Tiina Oksanen Kerava, Hanna Kurtti Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa, Porvoo Anne-Christine Laitinen; varajäsen, Johanna Lindfors Länsi-Uusimaa, Eivor Österlund-Holmqvist Vammaisneuvosto, Porvoo, Maija Aatelo; varajäsen: Loviisa, Jonas Lindström Oppilaitosyhteistyö Pj täydentää ryhmää tarvitsemillaan asiantuntijoilla

31 Palvelutarpeen arvioinnin alatyöryhmä Keski-Uusimaa pj. Nina Tommola Jäsenet: Eteva kuntayhtymä Helsinki Espoo Merja Tavi- Räisänen Vantaa, Satu Laaksonen; varajäsen, Virve Bäckström HUS, Miia Ståhle; varajäsen Antti Sarantausta Kerava, Jari Meklin Itä-Uusimaa, Porvoo, Johanna Lindfors; varajäsen: Leila Eklöv Länsi-Uusimaa, Tuula Malmi-Suominen Vammaisneuvosto Oppilaitosyhteistyö Pj täydentää ryhmää tarvitsemillaan asiantuntijoilla

32 Tilastoryhmä Karviainen Pj, Jaana Heinonen Muut alatyöryhmät Jäsenet Helsinki, Minna Eronen Eteva kuntayhtymä, Katrina Harjuhahto-Madetoja Espoo, Nina Hiltunen Työ- ja päivätoiminnan alatyöryhmä (nimeämättä) Ympärivuorokautisen asumisen ja lyhytaikaishoidon alatyöryhmä (nimeämättä) Kotiin vietävien palvelujen alatyöryhmä (tuettu asuminen) (nimeämättä) Asumisen muutostyöt, asunnon välineet ja laitteet ja muut palvelut ja tukitoimet - alatyöryhmä (nimeämättä)

33 8. Tavoite Kilpailukykyiset palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat.

34 9. Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat Nykytilan analysointi Tiedon syventäminen, alatyöryhmien työskentely Asiakkaan osallistuminen Alatyöryhmät, keskustelutilaisuudet Yhdyspintojen ja vastuiden määrittely Maakunnan liikelaitos Kunta Sote-keskus Lapset, nuoret, perheet, ikääntyneet ym. asiakasryhmät ja niille palveluita tuottava tahot esim. sosiaalityön päätöksenteko Apotti Omaishoidon ja perhehoidon vastuut Ruotsinkieliset palvelut Palvelupaketit

35 Jatkotyöskentely ja linjattavat asiat 2 Järjestäjän tehtävien määrittely Palvelutarpeen arvio, yhteiset mittarit, RAI Tuotannon ohjaus Valvonta, arviointi Palvelumuotoilu, mitä uutta tarjoamme? Yhdenvertaiset palvelut Asiakasryhmien yhdistyminen (KvL ja Vpl) Valinnanvapauden varmistaminen Teknologian hyödyntäminen, chat palvelut, etähoito Joustavat aukioloajat, saatavuuden lisääminen Palvelurakenne ja verkon määrittely Malleja, miten palveluiden yhdyspinnat joustavat Palveluiden vaikuttavuuden varmistaminen Toiminnan varmistaminen koko muutoksen ajan.