Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus #Uusimaa2019

Transkriptio

1 Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus #Uusimaa2019 Sote-valmisteluryhmät - tuloksia Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland

2 Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi

3 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio

4 Sote-valmisteluryhmät Kaikissa ryhmissä on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon edustus, integraationäkökulma läpi leikkaa valmistelutyötä Muutosagentit osallistuvat vastuuryhmänsä toimintaan Ryhmissä huomioidaan hyte ja kuntayhdyspinta Opetus, tutkimus, kehitys ICT Sote-päivystys Suoran valinnan palvelut (Sote-keskus) Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) Sote-tiimi Sote-muutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t Ikäihmiset Vammaisten palvelut Aikuissosiaalityö Lapset, nuoret, perheet ICT Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut tukipalvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut

5 SOTE valmisteluryhmä: Ikääntyneet Puh. joht. Matti Lyytikäinen: Uudenmaan ikääntyneiden palvelujen järjestäminen ratkaisee sote uudistuksen onnistumisen? (30% soster kustannuksista syntyy paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ikääntyneiden palvelujen kustannuksista)

6 Toiminnan volyymi suuri. Tavat organisoida vanhuspalvelut vaihtelevat 5,5 miljoonaa kotihoidon käyntiä 6000 henkilö omaishoidon tuen piirissä tehostetun palveluasumisen/ laitoshoidon asukasta 1750 sairaalapaikkaa 130 kotisairaalapaikkaa 800 lyhytaikaispaikkaa 700 päivätoimintapaikkaa > työntekijää Kotihoito 3400 Sairaala 1800 Asumispalvelu 2700 Laitoshoito 1500 Kustannukset 1,1 mrd (+) Pitkäaikaishoito 550 M Kotihoito 220 M Sairaala 210 M Omaishoito 36 M Päivätoiminta 16 M Ennaltaehkäiset palvelut 13 M PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN: Tehostettua palveluasumista (55%) lukuun ottamatta ostopalvelujen osuus vähäinen (<10%, kotihoito 4%), palvelusetelin käyttö marginaalinen.

7 Ydinprosessi Neuvonta ja palveluohjauksen prosessi Yksilöllinen suunnittelu ja palveluohjaus Palvelutuotanto Kotona asumista tukevat palvelut Sairaanhoito ja kuntoutus Asuminen

8 ,1 Kotona asuvat 75+ % vastaavanikäisestä väestöstä ,2 93,2 92,9 92,9 92,6 92,5 92,5 92,3 92,2 92,2 92, ,8 Vaihteleva palvelurakenne. Kotihoidon ja omaishoidon tuen peittävyydellä ei selkeää korrelaatiota kotona asumisen määrään. Palvelurakennemuutoksia meneillään ,3 91,3 91,2 91,2 91, ,7 90,7 90,6 90,6 90,6 90,

9 SOTE valmisteluryhmä: Lapset, nuoret, perheet Puh. joht. Eija Rintala: Ensisijaisesti palvelut toteutetaan lapsen, nuoren tai perheen luonnollisessa elinympäristössä. Läheis- ja lähipalveluverkoston rooli kasvaa. Perhekeskustoimintamalli kokoaa palvelut perheen kasvu- ja kehitysympäristöön, lähelle arkea, helposti ja varhaisessa vaiheessa nopeastikin saavutettaviksi matalan kynnyksen palveluiksi. Lapsen, nuoren ja perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään siten, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen, nuoren kehitysympäristöön säilyy.

10 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (karkea luokittelu) Neuvolapalvelut Perhesuunnittelu Lapsiperheiden kotipalvelu Neuvolapsykologin ja psyk.sh:n palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Lasten kuntoutuspalvelut Ehkäisevä perhetyö ja varhaisen tuen palvelut Kuntouttava tehostettu perhetyö Oppilashuollon palvelut a) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut b) Psykososiaalisen tuen palvelut Psykiatriset sairaanhoitajat (koulu) Perhesosiaalityö / sos. ohjaus Perhekuntoutus Nuorten matalankynnyksen palvelut Lastensuojelun avohuolto Lasten mielenterveyden lähipalvelut Nuorten mielenterveyden lähipalvelut Kiireelliset sosiaalihuollon palvelut (virka-aikaiset) Somaattinen pth ja esh (ml. suun th alle 18 v) Perheoikeudelliset palvelut Sosiaalipäivystys Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Lastensuojelu (sijais- ja jälkihuolto) Nuorten tuetun asumisen palvelut Lasten kuntoutuspalvelut Lasten psykiatrian avopalvelut Nuorisopsykiatrian avopalvelut Adoptiopalvelut Oikeuspsykiatria Lastenpsykiatria laitoshoito Nuorisopsykiatria laitoshoito Lastenpsykiatrian laitoskuntoutus (välimuotopalvelut?) Nuorisopsykiatrian laitoskuntoutus (välimuotopalvelut?)

11

12 Tilastotietoa palveluiden käyttäjien nykytilasta Maakunnassa on noin asukasta. Maakunnan alueella sijaitsee kolme viidestä maan suurimmasta kaupungista (Helsinki , Espoo , Vantaa ). Elinajanodote (2015) on miehillä 78,5 vuotta ja naisilla 84,1 vuotta. Maakunnan väestöstä vuotiaita on 16,3%, vuotiaita 63,2% ja 65-vuotiaita 20,5% (2015) Väestöennuste 0-14 vuotiaiden osalta tulee laskemaan (v ,2%, vuonna ,3 %), vuotiaiden osuus laskee myös (v ,2%, ,1%), kun taas yli 65-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan (v ,6% ja ,6%). Maakunnan perheistä suurin osa on 1-2 lapsen perheitä. Lapsiperheiden määrä on yhteensä ja perheissä on lapsia yhteensä Yksilapsisia perheitä on 43 %, kahden lapsen perheitä 38,6%, kolmilapsisia 13,3% ja puolestaan neljä tai enemmän 5,1% perheistä. Maakunnassa korostuu monikulttuurisuus. Uudellamaalla asuu 55% Suomen vieraskielistä (10,7%), ruotsinkielisiä on 8,3%. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro ja somalia. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten, nuorten ja perheiden määrä on lisääntynyt. Avioerojen määrä maakunnassa on suuri. Uudenmaan maakunnassa oli vuonna 2016 yhteensä 4396 kpl (vrs. solmittuja avioliittoja vuonna kpl.). Väestön ikärakenne 0-29 vuotiaissa Ikä Yhteensä Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus (2017)

13 SOTE valmisteluryhmä: Päihde- ja mielenterveyspalvelut Puh. joht. Leena Turpeinen: Palvelut ovat pirstaleisia ja monimuotoisia, osin päällekkäisiä. Toisaalta palveluverkko ei ole aukoton. Se muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palvelukokonaisuuden koordinaatiota ja integraatioita tulee kehittää: eri palveluntuottajien (julkinen, yksityinen, 3. sektori) yhteistyötä tulee parantaa, sopia keskinäisestä työjaosta ja hoitoprosessien kokonaisuuksista. Psykiatrisen ja somaattisen hoidon integraatiossa on parannettavaa. Resursseja tulee kohdentaa tarpeenmukaisemmin. Digitaalisten ja etäpalvelujen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden lisääminen. Yhtenäisten, näyttöön perustuvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto.

14 Nykytila Uudellamaalla lukuina 2016 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä, mutta myös "aukkoja". Kokonaiskustannukset: : kunnat , HUS Oma tuotanto: Raasepori 74 %, Helsinki 72 %, Loviisa 11 %, Kauniainen 14 %. Myrskylä ja Pukkila 0%. Ostopalvelut: kunnat , HUS Päihdepalveluissa enemmän ostopalvelua. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esim. päihdehoidon palveluja, asumispalveluja, psykiatri-ja terapiapalveluja. Digitaaliset palvelut: , josta kunnat , HUS 1 milj... Asiakkaita : kunnat , HUS (yhteisiä asiakkaita ei erotettu). Työpisteitä 224: kunnat 199, HUS 25. Henkilöstö 4324: kunnat 1973, HUS 2351.

15 Nykytilan keskeisiä asioita Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen ei riittävää. Matalan kynnyksen palveluun pääsy yhden oven periaatteella perustasolla ei toteudu kattavasti. Palvelut edelleen organisaatiolähtöisiä: palvelujen järjestäminen avo- ja peruspalveluita painottavana joustavana kokonaisuutena asiakaslähtöisesti. Liikkuva ja kotiin vietävät palvelut vaihtelevat suuresti. Päivystyksellisten palvelujen kehittäminen meneillään. Palvelutarpeenarvioinnissa kehitettävää: sujuva palveluketju laadukkaaseen erityistason palveluun ja takaisin. Asumis- ja kuntoutuspalvelut: kirjo erittäin laaja. Perheiden ja verkostojen mukaanotto. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen rooli ei tarpeeksi näkyvä. Henkilöstörakenteet eivät ole yhtenevät: henkilöstörakenteen optimoiminen ja osaamisen varmistaminen.

16 Tavoitteet Asiakassegmentointi kohdentaa palvelut oikein ja mahdollistaa nelimaalin tavoitteiden toteutumisen. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on yhdyspinta leikkaavasti lähes kaikkiin yhteiskunnan palveluihin. 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen (esim. ruotsinkieliset palvelut) ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä vahvistavat alustat ja toimintamallit Palvelujen vaikuttavuuden yhtenäisestä mittaamisesta ja seuraamisesta sopiminen 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt

17 SOTE valmisteluryhmä: Vammaisten palvelut Puh. joht. Mikaela Westergård: Tavoitteina: Kilpailukykyiset palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat.

18 Nykytila Uudellamaalla lukuina v Vammaisten palvelut asiakaslähtöisiä, joustavia lähipalveluja. Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset: bruttokustannukset ,78 / asiakkaita noin Kehitysvammaisten palvelujen kokonaiskustannukset: bruttokustannukset ,53 / asiakkaita Kuntayhtymät: Eteva kuntayhtymä perhehoito , (Uudenmaan kustannukset eivät erotettavissa) ja Kårkulla Samkommun ,00. Henkilökunta: 2302 hlöä. Vammaistyön toimipisteet: 285 (kunnat 106, Eteva kuntayhtymä 140 ja Kårkulla samkommun 39) Suurimmat toimijat: Helsingin kaupunki ja Eteva Kuntayhtymä.

19 Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain. Palvelu Asiakasmäärä Eurot Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL) , 00 Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl, Shl, KvL) , 91 Henkilökohtainen apu ,91 Lyhytaikaishoito, ympärivuorokautinen (KvL) Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut ja asumisharjoittelu Työ- ja päivätoiminta(vpl, KvL) Vaativan tason palvelut kunnat ja erityishuoltopiirit: yhteensä HUS Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet , , , , , ,15

20 Ydinasiat Ensisijaisten peruspalvelujen kohdentaminen ja sosiaalihuoltolain ensisijaisuus mahdollistaa nelimaalin tavoitteiden toteutumisen. Vammaispalveluissa on yhdyspinta lähes kaikkiin yhteiskunnan palveluihin. Tavoitteet: Kilpailukykyiset palvelut asumispalveluissa, työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Palvelurakenteen keventäminen Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat. Digitaalisten palveluiden kehittäminen Erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen kokoaminen ja varmistaminen tasalaatuisesti koko Uudellamaalla Ostopalvelujen laadun varmistaminen. Vaikuttavuuden ostaminen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistaminen samalle tasolle suomenkielisten palvelujen kanssa. Palvelurakenteen selkeyttäminen ja ensisijaisten palvelujen turvaaminen vammaisille henkilöille

21 SOTE valmisteluryhmä: Suun terveydenhuolto Puh. joht. Joona Iso-Lotila: Palvelulupaus nyt (ja aina): Asiakaslähtöinen, laadukas, tehokas ja vaikuttava suun terveydenhoito. Olennainen osa kokonaisterveyttä ja sosiaalista pääomaa ts. ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Portinvartija erikoissairaanhoitoon. Sidosryhmätoiminta laajaa yli toimialarajojen. Kehittämishankkeita ja digitalisaatiota jo käynnistetty. Laaja mittaristo seurantaan ja johtamiseen. Asiakkaiden osallistaminen. Vahva HYTE.

22 Uudenmaan suun terveydenhuolto lukuina (2016) Asiakkuus - Asiakkaat Käynnit(kpl): Peittävyys: Koko väestö 1/3 ja alle 18-vuotiaat 2/3 Henkilöstö(vakanssit): yhteensä joista: hammaslääkäriä hoitohenkilöstön edustajaa, muuta Kustannukset - Tuotannon toteutuneet kustannukset ,29 /ASUKAS - 307,64 /ASIAKAS / käynti - Asiakasmaksutulot: Ulkoistetun- ja ostopalvelutoiminnan osuus koko toiminnasta ( ): 12,4 % ( )

23 SOTE valmisteluryhmä: Sote-keskus (suoran valinnan palvelut) Puh. joht. Sanna Svahn:

24 SOTE valmisteluryhmä: Opetus, tutkimus, kehittäminen Puh. joht. Pirjo MArjamäki:

25 SOTE valmisteluryhmä: Aikuissosiaalityö Puh. joht. Erja Pentti:

26 Timo Aronkytö Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi