METSITEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT

Transkriptio

1 METSITEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT 6 HELSINKI 956 Arno Tuovinen P A R A N T A A K 0 R A S I I N K A A T 0 K U 0 R E L L I S - TEN MÄNTYTUKKIEN UIMISKYKYÄ Kuorellisten mäntytukkien uimiskyky on heikko, jos kysymyksessä on vähän sydänpuuta sisältävä ja heikosti kuivatettu tavara, kuten käytännön antamien kokemusten ja myös viimeaikaisten tutkimustulosten perusteella hyvin tiedetään. Kuorellisten tukkien hankinnan lisääntyminen on ollut omiaan antamaan pontta yrityksille uittohukasta välttymiseksi. Eräänä tällaisena keinona on ryhdytty kokeilemaan rasiinkaadon käytt öä meillä tavallisen talvikaadon asemesta. Näin on otaksuttu voitavan parantaa erityisesti mäntytukkien uimiskykyä tarvitsematta ryhtyä maakuljet ukseen tai tukkien kuorintaan. Puunjalostusyrityksistämme ovat tämän kokeilun etunenässä olleet 0 y W i h S c h a u m a n A b ja 0 y K a ukas A b. OlettamUkset rasiinkaadon edullisuudesta perustuvat ensinnäkin ka svavan puun pieneen vesipitoisuuteen loppukesällä ja toiseksi rasissa kuivumiseen. Miten paljon vähemmän vettä havupuut ja erityisesti männyt rasiinkaa toaikana sisältävät talvikaatoon verrattuna, on pätevien tutkimustulosten puuttuessa vaikeasti määritettävissä. Myös tiedot rasissa kuivumisesta vaihtelevat huomattavasti. Ruotsalaisen P e t t e r s s o n i n mukaan (930) rasisea kuivuminen oli tyvitukeilla enintään 84 kg/m3, mutta tavallisesti paljon vähemmän. Väli- ja latvatukit kuivuivat vieläkin vähemmän kuin tyvitukit. Venäläisen T o n k e i n (953) saamista tuloksista ilmenee, ett ä 5 vrk kestänyt rasissaolo pudotti paljaaksihakkausalueella mäntyjen tilavuuspainon 860 kg:stä 770 kg:aan eli 90 kg/m3 Harvennushakkausalalla kuivuminen t apahtui

2 ' ~.. ;

3 - 2 - hitaammin, mutta kuitenkin samaan lopputulokseen päätyen. J a a v a n mukaan (940) kuuset ja männyt kuivuivat rasissa suunnilleen yhtä vähän. Latvuksen muodolla, r asiinkaatoajalla ja kuivurnisolosuhteilla ei ollut sanottavaa vaikutusta, kun taas maaperän hyvyys paransi kuivurnista tuntuvasti. J a a v a n tutkimus oli suoritettu kahdella koealalla, joista koeala I sijaitsi hyvin reheväkasvuisella rinteellä, kuusi- mänty- koivusekametsässä, jossa puut olivat nopeakasvuisia, v ikäisiä. Koeala II taas oli kallioperäisellä saar ella, jossa kasvoi harvahkoa, verraten kituvaa, hidaskasvuista, vuotista mänty- kuusisekarnetsää. Vesipitoisuus (% kuiva- ainepainosta) oli mäntykoepui ssa keskimäärin seuraava. Koeala Koeala I II Rasissaoloaika, vrk Hyväkasvuisella maalla kasvaneiden mäntyjen vesipitoisuus pieneni siis tuntuvasti enemmän kuin huonolla maalla kasvaneiden. M e t s ä t e h o n 0 98 suorittamissa tilavuuspainon ja vesipitoisuuden määrityksissä todettiin (T u ovin en 954), että rasiinkaatovuoden joulukuussa pölkyn latvasta l cm päästä otettujen kuorettomien mäntykiekkojen tilavuuspaino oli käytännöllisesti katsoen yhtä suuri viidellä työmaalla Suom en itäosissa (Ka jaanin mlk., Tuusniemi, Leppävirta, Joroinen ja Kitee) j a kaikissa pölkkyryhrnissä (tyvi-, väli- ja latvapölkyt), jos vertailussa otettiin huomioon sydänpuun määrä (piirrokset je 2 ). P~ljon sydänpuuta sisältävät pölkyt oliv~t tuntuvasti kovycmpiä kuin väh&n sydänpuut~ sisältävät. Latvapölkkyjen vesipitoisuus oli kuitenkin tuntuvnst i suurempi kuin muiden, jos asiaa t arkastettiin sydänpuuprosenttiluokittain. Kirjallisuustietojen perusteella ei kuitenkaan voida saada käsitystä siitä, millainen tilavuuspaino r asipuilla on veteenpanehetkellä talvikaatoon verrattuna, koska asiaan vaikutt a vat monet muutkin tekijät. Rasipuiden keväällä kuivurninen on todennäköisesti hitaampaa kuin talvikaatopuiden, koska pölkkyjen katkaisupinnat ovat pihkottuneet jo syksyllä veden liikkumista ehkäiseviksi ja koska rasipuiden vesipitoisuus on pienempi kevätkuivurnisen alkaessa, kuten mm. aiemmin suoritetut tutkimukset paperipuiden kuivumisesta osoittavat (Tuo v i n en 950). Oma merkityksensä on myös sillä, että rasipuiden kuori ei ole millään lailla irnpregnoitunut kuten katkaisupinnat, vaan kykenee imemään syksyllä vettä. On todennäköistä, ettei kuoren vettyrninen merkitse paljoakaan latvatukkien kohdalla, joiden kuori on

4 ... ; ~ ~ _.L. J -- J. ~ :.....,, ' : ~..

5 - 3 - Tilavuus paino, kg/m3 Volume- weight, kg/cu.m Ka jaanin mlk. Tuus niemi Leppävirt a J oroinen Ki t ee \V ~.,, \ t \.l?~. 50 ~-~-~~~-~~~~--,-~.!'. \,.,.":-. /.... " / \ :/ C'_.,. 750 J.. -, i~ '.... ~\ 700,----t !---t-- -t--+---r---t.::-. -~ '-!--+-' t--.. ~T-'',_. R-,.--' ~- : >t+- \' "--= ~ i ' i l : \ ', 600 r-:'===~==~!--+:--+i--+i--+--~ --r--r--~~~ --~r-~-4 ~-- :! :. i l l i '--~-~~-~-~-+,-~-~-~--~ ~!! i l i Sydänpuu- % l äpimi t ~ st~ - H ~ artwood per c ~ nt. ( of diameter) Piirros. Syksyllä 954 rasii nkaadettujen mäntytukkien tilavuuspaino joulukuussa 954 läheltä pölkyn latvaa otetuissa kuorettornissa kiekoissa viidellä eri työmaalla Itä-Suomessa. Drawing. The volume~eight in Dee. 954 of pine logs felled in auttmm 954 to season with tops intact, in barked sections taken from near the top of the log, at five different working sites in Eastern Finland.

6

7 - 4 - Tilavuuspaino, kg/m3 Volume-weight, kg./ou.m i. \ =o :,! h i i -~ \ L-' i i ',~, /~. \:'\ ~~- /\j! l\~x l\ \,_ \ -~ ~\ MÄNTY - PINE tyvi - butt väli - middle latva - top ' -- / \ ~ '):--_ \...:'\! ~ \ \ \ ~ l\ \ \, \ \ \ " / \ \ 750 l ! l\ \ \ \. ~~- r- ~~ i \ \ / "'-Y i \l ' ' f\ ' Sydänpuu-% 2.pimi t-..st:--..- Ho;.rtwood por cont. (of di'j.lllete:r) Piirros 2. Kuorettomien mäntykiekkojen tilavuus pa ino r asiinkaadettujen tyvi-, väli- ja latvapölkkyjen latvaosassa j oulukuussa 954 Drawing 2. The volume-weight in December 954 of barked pine sections in the top part of butt, middle and top logs felled in the summer. / /

8 - ~... ~. i i ;.

9 - ) - jo entuudestaan melkein läpeensä hyvin märkää, mutta sitä suuremmat ovat vettymismahdollisuudet tyvitukkien kohdall a. Niinpä We l a n d e r i n (96) mukaan männyn ulkokuori painaa keskimääxin vain 389 kg/m3, kun sisäkuor en tilavuuspa ino on 848 kgjm 3 Mahdoll i suudet pa i non lisäykseen ulkokuoren vettymisen johdosta ovat siis varsin huomattavat. Tutkimusaineisto Tutkimusaineisto, joka on sama kuin kuorellisten mäntytukkien sinistymisvahinkoja selvitettäessä v y W i l h. S o h a u ma n (Tuo v i ne n Ab : n 956), koottiin työmailta Suomenniemen kun- nassa. Koska r a siin- ja talvikaadon puita ei saatu täysin sekaisin samoilta työmailta, mikä luonnollisesti olisi ollut tutkimuksen kannalta eduksi, täytyi tyytyä valitsemaan lähekkäisiä työmaita, joiden varastoiroinan suoritettiin mahdollistmman yhtäl ä isesti ja joilla sydänpuun määrä vaihteli suurissa rajoissa. Va rastoimisen yhtäläisyysvaatimus ei kuitenkaan tullut täysin tyydytetyksi, koska veden yllättävä nousu kohtasi hieman eri tavalla eri kaatolajeja. Tämä seikka on pyritty set käsi ~8 llään elimino~aan siten, että tulo~ kahtena varastoimisluokkana. Tutkimuspuut, joista rasiinkaatoa oli 2 39 tukkia ja talvikaatoa l 045 tukkia, oli numeroitu tukkien päähän lyödyillä messinkilaatoilla. Veteenpane tapahtui kahtena ryhmänä. Ensiksi pantiin veteen osa rasiinkaadosta (844 tukkia) Kun uppoaminen nousi liian suureksi, täytyi veteenpane keskeyttää ja j atkaa sitä välisenä aikana. Näin ollen rasiinkaa osta muodostui kaksi veteenpanoryhmää, kun taas talvikaato pantiin veteen yhdessä myöhäisemmän rasiinkaatoryhmän kanssa. Veteenpanen yhteydessä määritettiin jokaisesta tukis ta latvapään uimiskorkeus (ilman kuorta), minkä perusteella laskettiin veden päälle jääneen osan suhteellisen suuruuden a vulla tukin tilavuuspaino (Ny l i n d e r 950). Vete enpanen jälkeen tukit seisoivat pyräissä, kunnes ne hinattiin Kuolimejärveä pitkin Partakosken niputuspaikalle, jossa vastaavanlaiset uimiskorkeuden mittaukset suoritettiin Tämän jälkeen tukit kulje te ttiin nippuina 0 y W i l h. S c h a u ma n Ab : n sahan vesi- varastoalueelle Savonlinnaan, jossa puiden uimiskyky mitattiin t aas nippuja purettaessa l~ Jokaisen tukin uimiskyvyn muutoksia siis voidaan seurata läpi kesän. Lisäksi tutkimuksen yhteydessä suoritettiin vertaileva koe päiden kyl-

10

11 - (, - lästämisen vaikutuksesta imukaasutervaa käyttäen. Tilavuuspaino veteenpanen yhteydessä Eri kaato- ja veteenpaneryhmien vertailu on suoritettu siten, että normaalisti varastoidut pölkyt on eroteltu huonosti varastoiduista, s o. aluspölkyistä ja tulvan valtaan joutuneista puista. Kummassakin va rastoimisryhmässä on laskettu kappaleluvulla punnitut tilavuuspainojen keskiarvot erikseen eri sydänpuuluokissa ja keskimäärin. Talviknadon tilavuuspainot on merkitty sadalla ja rasiinkaadon eri veteenpaneryhmien tilavuuspainot on esitetty talvikaadon suhdelukuina. Taul ukko l. Rasiinkaadon tilavuuspaino verrattuna talvikaadon tilavuuspainoon veteenpanen yhteydessä. Talvikaadon tilavuuspaino on 00. Hyvä varastointi. Table l. Volume- weight on launch ing of summer- felled timber compared with the volume - we ight of timber felled in the winter. Volume- weight of the winter- felled t i mb er 00. Well- stored. i~ölkkylaji Log kind Sydänpuu- % (läpimitasta) Heartwood per cent. (of diameter) Rasiinkaatoryhmä ~umme r felling group Keskim j Average Tilavuuspainon suhdeluku Volume we ight r atio Tyvi Butt I II Väli Middle Latva Top I II I II o D Kaikki Total I II ~ l o l03. l j l00. 9J l Aineisto.' kpl a terial, logs Rasi Tal vi Summer iwinter felling felling "97. l Hyvin varastoiduista pölkyistä (ta ulukko l) vo idaan t odeta, että r as iinkaa topölkyt ovat olleet veteenpanen yhteydessä huom~ttavan pä suhdelukujen keskiarvot olivat seuraavat. Ras i I Rasi Tyvipölkyt Välipölkyt La tvapölkyt Kaikki pölkyt II painavia. Niin-

12 .-,

13 - 7- % Va rhain veteenpannut rasipuut (ras i I) olivat siis keskimäärin 4.8 pa i navampia kuin t alvikaatopuut, joskin viimeksi mainituilla ol i pitempi kuivumisaika. Yhtäaikaa talvikaadon k~nssa veteen pantu r as iinkaato (ras i II) oli sekin 0. 4 %pai4avampaa kuin t a lvikaa to. Näiden keskiarvolukujen vnl ossa täytyy hyl ä tä a j atukset r as iinkaadon hyvästä kuivumisesta. Herättää huomi o t a, että r as i I:n tyvi-, väli- ja latvapölkyillä on j ok seenkin yhtäläiset til avuuspa inon suhdeluvut, kun taa s pa remmin kuivuneen r asi II :n tyvi- j a välipölkyt ova t kuivuneet selvästi pa remmin kuin l a tvapölkyt. Tämä ero a iheutuu t odennäköisesti siitä, että tyvi- ja välipölkkyj en paksu kuori on luovuttanut kevätkuivumisen e ikana enemmän vettä kuin l a tva pölkkyj e ~ ohut kuori. Sydänpuun määrä näyttää va ikuttavan asiaan tuntuv~sti, kuten s amasta taulukosta on nähtävissä. J os ensinnä verra t aan r as i I :n j a II : n suhdelukuja toisiinsa, s e lviää s iitä, että keväällä kuivuroinan on ollut sitä voi makkaampaa, mitä enemmän r as ipuissa on ollut sydänpuuta ja todennäköisesti myös mitä vahvempi kuori on ollut. Tulokset viittaavat myös siihen suuntaan, että vähän sydänpuuta s i sältävät r c.s iinka..,topuut oliaivn t jo edell i senä syksynä kuivuneet keskimä äräi s tä paremmin. Myös J a l a v a n tut- kimukset (940) osoittivat n opeakasvuisten j a samalla todennäköisesti vähän sydänpuuta sisältävien mäntyj en kuivuvan rasissa s e lvästi pa remmin kuin hidaskasvuisten mäntyjen. Ilmeisesti tämä seikka onkin luettava rasiinkaadon erikoispiirteisiin. Huonosti va rastoituj a pölkky jä oli n iin vähän (rasi I 62, rasi II 39 j a t a lvikaa to 26 kpl), että täss ä tyydytään esittämään va in tilavuuspainon suhdelukujen tyvi-, väli- j a l a tva pölkkyj ä koskevat keskia rvot (talvikaa to on 00). Rasi Tyvipölkyt Välipölkyt La tvapölkyt I Rasi II Nämä luvut osoitta vat, e ttä keväällä huonosti kuivuneet r a sipuut ovat yl e ensä hieman k e vyempiä kuin tuoreet talvikaa topuut. On ilmeistä, e ttä nämä suhdeluvut esittävät r a siinka donkannalta epäedullisinta til ~ nnetta, sillä syksy 954 oli poikkeukse llisen runsassa t e inen, mikä me rkitsee samall a kuoren voimakas t a ve ttymistä ja ma hdollis es ti myös hiema n häisempää r as i ssa kuivumi s t ~, k ä, s o. 6-8 vi ikkoa. ~vallista vä- va ikka r as i ssaol Gaika olikin riittävän pit-

14 ,.,

15 - 8 - Taulukko 2, Raskaasti UlVlen pölkkyjen (tilavuuspaino vähintään 950 kgjm3) osuus veteenpanen yhteydessä. Hyvä var astointi. Table 2, The proportion of deep- swimming logs ( volume- weight not less than 950 kg/cu. m. ) at the time of launching. Well- s t ored. Pölkky- Sydänpuu- % (läpimitasta) laji Kaatolaji Heartwood per cent. (of diameter) Kesk:i.m, Log Kind of felling j !Average kind % kpl.-luvusta - e of number Tyvi Butt Väli Middle Lat va Top Rasi I Summer I II " II II ll Talvi Winter Rasi I Summer I ! 50 (00) 67 II II II II Talvi Winter (00) Rasi I Summer I II II II II Talvi Winter Kaikki Rasi I Summer I II II Total II II ll 3 32 Talvi Winter Keskiarvot, vaikkapa ne olisi esitetty niinkin paljon ryhmitettyinä kuin edellä on tapahtunut, ovat kui tenkin aina j ossakiu määrin epäluotettavia, Si ksi orucin laskettu eri kaatoryhmi ssä sellaisten pölkkyjen osuus (% kpl. luvusta), joiden tilavuuspaino on vähintään 950 kg/m3 veteenpanen yhteydessä. Taulukosta 2 näemme, että rasiinkaadon varhaisessa veteenpanossa (ras i I) tällaisia pölkkyjä on ollut keskimäärin peräti 60 %, kun taas talvikaato ja rasiinkaadon myöhäisempi veteenpane ovat olleet tuntuvasti edullisemmassa asemassa (36 ja 32 %). Verrattaessa viimeksi mainittuja eri sydänpuuluokissa havaitaan, että talvikaato on jäänyt vähän sydänpuuta sisältävien tukkien osalta tuntuvasti keski määr ä i stä epäedullisempaan asemaan, Tyvi- ja välitukkien kohdalla tämä ero on silmiinpistävän suuri, kun taas latvatukkien joukossa on molemmissa kaatomuodoissa suunnilleen yhtäläi sesti painavia pölkkyjä, Tilavuuspainon jakaantuminen osoittaa, että keskiarvojen perusteella saadut suuntaviivat pitävät pai kkansa, j oskin samalla ilmenee, että painavien pölkkyjen määrä on rasiinkaadossa pienempi kuin tilavuuspainon keskiarvojen perusteella voisi olettaa,. Vaikka rasiinkaato ei siis olekaan paljoa kuivumista aikaansaanut, on se kuitenkin kyennyt kuivattamaan

16 '

17 - : -. suuren osan alkuj aan hyvin vesipitoisista rungoista siinä määrin, että painavat huiput ovat t asoittuneet. Rungon l a tvaosiin saakka tämä kuivaus ei näytä kuitenkaan vaikuttaneen. Uittohukka Uittohukka koostuu uppoamisesta j a r ampautumisesta. Rampoj en t ilavuuspaino ylittää toisessa päässä tukkia 000 kg/m3, kun t aas "oinen pää on kevyempi. Uittohukka ei suinkaan merkitse, että koko tämä puumäärä menetettäisiin, sillä veteenpanen j a nippujen purkamisen yhteydessä uppopuut j a rammat voidaan pelastaa, joskin siitä a iheutuu lisäkustannuksia. Samoin niputusta suoritettaessa voidaan r ammat puut saada nippuihin j a irtouitonkin aikana voidaan osa r amm oista j a uppopuista vetää rannalle. Tässä yhteyqessä ei kuitenkaan voida käsitellä uit t ohukan taloudellista me r k i tystä, vaan rajoitutaan uittohukan suuruuden t oteamiseen. Taulukko 3. Uponneiden j a rampojen määr ä veteenpanen yhteydessä (I), ennen niputusta (II) ja nippujen purkamisen yhteydessä (III). Hyvä varastointi. Table 3. The number of s i nkers and deadheads at the t ime of launching into water (I), prior t o bundling (II), on unfastening the bundles ( III). Wellstored. Kaatolaji Pölkk:ylaj i I II III Cll U Cll U Cll U.p U Cll<d.p U Cll <d.p U Cll<d ri H "r,) Cll ri ri H "r,) Cll ri ri H "r:l Cll ri Q) Q) 0 Q).p Cll Q) Q) 0 Q).p Cll Q) Q) 0 Q).p Cll p...q..q.p p...q..q.p p...q..q.p Kind of Log kind ~ S<d >-<,., ~ S<d >-< 0 ~ S<D >-< 0 0 ri Cll Cll 8 0 ri Cll Cll 8 0 ri Cll Cll 8 felling P.C/2 P:< Q) P.C/2 P:< Q) P.C/2 P:< Q) p A p A p A f. kpl.-luvusta - % of number Tyvi - Butt Rasi I Väli - Middle Summer I Latva - Top \ Kaikki - Total j l ! Tyvi - Butt Rasi II Väli - Middle Summer JI Latva - Top Kaikki - Total Tyvi - Butt Talvi Väli - Middle Winter Latva - Top j l6. 5 ' Ka i kki - Total

18 ., '- :,. ~

19 - 0 - Taulukos sa 3 on esitetty uittohukan keskiarvot hyvin varastoitujen puiden osalta veteenpanen (I), niputuksen (II) ja nippujen purkamis en (III) yhte Kuten jo tilavuuspainojen tarka stelu anto i aavistaa, muodostui uittohukka veteenpanen yhteydessä huomattavan suureksi. Rasiinkaadon varhaisesså veteenpanos sa uittohukka oli 2. 2 %, mutta myöhäisemmässä veteenpanossa vain 2. 4 % ja talvikaadossa vieläkin vähemmän eli. 3 %. Rasiinkaadossa uit tohukka kohdistui melkein yksinomaan latvatukke ihin. Irtouiton aikana vettyminen luonnollisesti jatkui, mutta eri ryhmi ssä hyvin erilaisena. Vettyminen oli runsain talvikaadossa, sillä toisessa mittauksessa ( irt ouiton jälkeen ennen niputusta) uittohukka oli jo 6. 9 %, mutta vastaavassa rasiinkaadossa vain 4. 4 %. Veteenpanemittaukseen ver rattuna näiden kahden ryhmän suhde si i s muuttui päinvastaiseksi. Rasiinkaadon varhaisessa veteenpaneryhmässä vettyminen oli suhteellisen viinal~ä etenkin heti alussa todettuun suureen uitto- hukkaan nähden. Irtouiton aikana tapahtui myös sellainen muutos, että välija tyvitukit alkoivat vet~ silminnäkyvästi. Nipuissaol alla ei ollut rasiin- kaadon osalta enää mitään sanottavaa merkitystä. Vettyminen oli siis seisahtunut. Talvikaato ei kuitenkaan ollut vielä päässyt vakiintumaan, koska u it tohukka vain suureni nousten 0. 2 %:iin. Vettyminen kahdistui pääosaltaan tyvi- ja välitukkeihin. Tulokset si~s viittaavat siihen suuntaan, että paina- vuudest aan huolimatta rasiinkaatopuut selviytyvät uitosta lopuksi pienemmin tappioin, koska vettyminen on hitaampaa kuin talvikaa topuilla. Jos vara stoiminen on suoritettu huonosti, uittohukka on aivan toista suuruusluokkaa ja eri kaatoryhmien suht eet ovat peräti tois enlaiset, kuten tauluko sta 4 käy ilmi. Veteenpanen yhteydessä (I) uitt ohukka oli molemmissa rasiinkaatory hmissä yhtäläinen, n. 20 %, mutta talvikaadossa peräti kaksinker- tainen. Uiton j atkuessa ei enää tapahtunut mitään sanottavia muutoksia. Täl läkin kertaa uittohukka keskittyi valtaosaltaan latvatukkeihin, joiden määrä aluspui sta johtuen oli paljon suurempi kuin tyvi- ja välitukkien. Taulukossa erityises t i talvikaadon osalla esiintyvä u i ttohukkaryhmä "maalle ve - detyt syntyi, kun ao. yhtiön työnj oht o veti osan tulvan valtaan joutune ista puista suoraan maalle uimiskyvyn tutkijain pääsemättä toteamaan noiden puiden todellista uirniskykyä. Sen vuoksi huonon kuivauksen eri kaatolajien vertailu menettää tietenkin t odistusvoimaisuustaan. Edellä olevat uittohukan keskiarvot eivät suinkaan merkitse, että työ - maalla kuin työmaalla uittohukka voisi nousta noin suureksi. Tässä tapauksessahan olivat kysymyksessä sellaiset tukkierät, j otka sisäls ivät sydän- puuta huomattavan vähän, j otta tutkimusmielessä saataisiin selvitetyksi sydänpuumäärän vaikutus. Vasta s ellainen tarkastus,j ossa sydänpuun määrä ote taan huomioon,kykenee antamaan selvän kuvan uittohukan suuruudesta (p iirros 3 ).

20

21 Taulukko 4. Uponneiden, suoraan maalle vedettyj en ja rampoj en määrä. Huono varastointi. Tabl e 4. The numb er of sinkers, of logs pulled straight onto land and cf deadheads. Poorly- stored. Kaato- ro ~ $ i Cll ro i I I I III -P Cll s::: ro -u.pcn -P ro-u. o j cn i ro i -~ o i w ~ +>m l tj "'"' laji rf F-i o " ro rl rf F-i ~ " ro ; rl rf F-i l -u l " ro rl (!) (!) Pölkk.yl aji (!) -u t o <ll -P ro (!)(!) -u oid j -Pro <ll <ll ~ o-u o <ll -P ro ~ f> -us:::, p..~ :..cl.p s:::~ -us::: P...cl..cl-P ~ Kind of <ll(l)ro s::: l P...cl..cl -P Log kind s >-<o s::: ID(I)ro S<U J :>-<O s::: CD-gro s-u :>-< o 0 rf felling R~rl : ~ m E-t o rf ~ ::: rl ro ro! E-t o rf ~ ::: rl ro ro E-t P,.(f} p.. (/} P=< (!) p.. (/} rn P=< (!) p ~ ~ A P! ~~, A. p ~ ~ ~ j A ' % kpl.- uvusta - % of numb er Tyvi - Butt -! i Rasi I Väli - M iddle SummerI Latva - Top o Kaikki - Tota Tyvi - Butt Rasi II Väli- Middle i Surruner II Latva - Top Kaikki - Total Tyvi - Butt Talvi Väli - Middl e ~3 i 42 ~7 Winter Latva - Top ~ 67 ~ Kaikki- Total 9. 5 ' : i ! _ J - -' -'

22 '

23 - 2-4 %l-:,l-= 6~ n...-: :ti3~~j4,-,::;; ,. J3""o:- -,-n;; OO, ,iffi --orr---'24~9 ----,6~7 ~0"""';",;:-; 5 6;r---%' <J.t-- 30 Ve t eenpanen yhteydessä On aunching int o water RI -, Uponnut Sinker ~~~ Rampa ] Deadhead 20 0 RI RI _ RJI T h 0 % rn ~30 rl ~ s::: r-l..p cd 0 rl20 ix. cd ~0 0..p..p.-l p RI Ennen niputusta Prior t o bunding RI ~T, \ 0 40 %~---r--~---> ,----, ~-i--+--% T RI T lo Nippuj a pur ettaessa On unfastening the bundes 0 RI T ~,_ ~ Sydänpuu- % (äpirnitasta) Heartwood per cent. (of diarneter ) ' 5Ö~59 ' Piirros 3. Uittohukan rppuvuus sydänpuun määrästä. RI = r asiinkaa to, veteenpane t oukok.-55 RII = r nsii n kaato, veteenpane kesäk T = t avikaato, veteenpane kesäk. -55 Hyvä varastointi. Draving 3 The dependence of floa ting oss on the vourne of heartwood. RI = f elled to season with tops intnct ( = s urnrne r feling ), l aunched ay 955. RII = fcled to s ea s on with tops intac t ( = sumrner f eling), l aunched June 955, T = winter feing, launched June 955. ellstored.

24 .-

25 - 3 Sydänpuun määrän vaikutus osoi ttautuik in od otusten mukaisesti aivan rat kaisevaksi. I mittauksessa voitiin todeta e ttä j os sydänpuuta on alle 40% latvaläpimitas ta uittohukka on tuntuvan suuri. Rasiinkaadon varhainen ve - teenpanoryhmä oli luonnollisesti heikoimmassa asemassa, kun taas talvikaadon ja rasiinkaadon myöhäisemmän veteenpanen välinen ero oli vaatimaton. II mittauksessa ennen niputusta suhteet olivat eri ryhmien kesken muuttuneet että talvikaadon uitt ohukka oli suurentunut selvästi min alkaen l ähestyä rasiinkaadon varhais t a veteenpanoa. sikäli voimakk~ III mittauksessa voitiin havaita kehityksen jatkuneen samaan suuntaan, niin e ttä talvikaadon ja rasii nkaad on varhaisen veteenpanen väli nen ero yhä pieneni, joskin pojen puiden osuus oli talvikaadossa suurempi. Yli 40 %sydänpuuta r amsisäl- tävien puiden väliset erot näyttivät t ämän tarkastuksen mukaan enemmän tai vähemmän sattumanvaraisilta. Nä in ollen voidaan siis sanoa, että rasiinkaade ttujen puiden uittohukka on pienempi kuin talvikaad on, jos sydänpuuta on all e 40 %l atvaläp i mitasta ja jos keväällä tapahtuva kuivuminen ei ole jäänyt aivan olemattomaks i. Jos taas nämä ehdot eivät ole täytetyt, rasiinkaadosta ei ole mitään sanott~;aa hyötyä puiden uimiskyvyn kannalta. Pelkkä u i tt ohukkalukujen vertailu ei kuitenka an ra tkais e talvi- ja r asii.n-kaadon uittohukan taloudell ista merkitystä. On otettava huomioon, että rasiinkaadon u i tt ohukka voidaan saada paljon suuremmalta os alta talteen kuin talvikaadon, k oska uppoaminen ja rampautuminen tapahtuvat r asiinkaadossa pääosaltaan heti veteenpanen yhteydessä. ) Päiden t e rvauksen vaikutus Kuorellisten havupuiden pä iden tervauksen vaikutuksesta on suoritettu hyvin vähän selvittelyjä ja niidenkin tulokset vaikuttavat hieman epävarmoilta. Tällä kertaa käytetti in suoja- aineena parhaiten saatavilla ollutta a i netta, nimi ttäin imukaasutervaa, jota kului j onki n verran vähemmän kuin tavallisesti vanerikoivujen päiden tervauksessa. Oksankohtia ei tosin te rvattu. Kokeeseen otettiin sekä rasiin- että talvikaatoa, jotka pantiin ve teen samaan aikaan. Suojattu ja suojaamaton erä pyritt ii n tekemään mahdol lisimman vertailukelpoisiksi tervaamalla kunkin telakerroksen joka to i nen tukki puiden laadusta välittämättä. Piirroksesta 4 käy ilmi, että suojattujen ja suojaamattomien erien ti lavuuspainot olivat veteenpanen yhteydessä huomattavan yhtälä iset, aineiston valinnassa oli onnistuttu tyydyttävästi. Vertaamalla j oten molempien

26 \...,...

27 Tilav.paino,kg/m3 Vol.-weigh t,k~ru.m. 000 i RASIINKAATO Summer Feing ' : ' ' i... L ~- \ i TALVIKAATO Winter Feling (:\ I. """- - r----._ Veteenpanon yhteyd0ssä ~:.:_,..._ :~ ~!-.\ On launching int o water -,. -t ~- ',.. l\~ ~ ~ Tiav.paino,kg}ID3 V o..--w3 igh t, k&foj.d!h ""' '----- r f.r ~ : K ~ : II., Ennen niputusta ~ - Prior to bunding '( ~ ~;:""",. \ " ) !! ~~!...() 0 -~~ III: ~ r, - Nippuja purettaessa 0 On un!'astening the bundles l. i : '! Tervattu - Tarred Tervaama t on - Untarred, :, ~j j t. i i.t / r---: )-29 J) :>-59 fij-fj) 0+ lo-9 3)--29 -p.:j9 4>-49 ~ ~ 0+ Sydänpuu- % (läpimitasta) Heartwood per cent.(of diameter) rj 800 Piirros 4 -Tervauksen vaikutus tiavuuspainoon. Hyvä varastointi. Drawing 4. Effect of tarring on the voume-weight. Well- stored.

28 . ~. ~;... )._._,... ~. - f.... ' ". i i. \....

29 r/-nl uvonnut Snker //. :0 Rampa Dead.head j A = tervattu - tarred B = tervaamaton- untaribd RASIINKAATO 3 Summer felling TALVIKAATO % Winter A I,B:J ; 8 felling B Piirros 5. Tervauksen vaikutus uittohukkaan. Hyvä varastointi. \ Mittaus - Measurement II III Drawing 5. Effect of tarring on the floating loss. Well- stored. TALVIKAATO Winter felling Uponnut '" Sinker -:/// Rampa Deadhead '--- B B A B tervattu - tarred B te rvaama ton - untar.red A 0 8 % RASIINKAATO Summer felling A 6 A A 4 2 Piirros 6. Tervauksen vaikutus uittohukkaan. Huono varastointi. I II III I Mi ttaus - Measurement II III Drawing 6. Effect of tarring on the floating loss. Poorly -store~

30 t...._..,,.;.. ' '.. '.

31 - 6 - erien tilavuuspainoja II ja III mittauksessa saman piirroksen mukaan käy ilmi, että suojatun erän tilavuuspaino pysyy rasiinkaadossa jokseenkin samana kuin suojaamattoman erän, kun taas talvikaadossa suojauksella näyttää olleen vähäinen, vettymistä ehkäisevä vaikutus. Molempien kaatoryhmien erikoisluonteen huomioon ottaen t ämä tulos tuntuukin luonnolliselta. Uittohukan suuruus ei kui tenkaan täydelleen seuraa näitä suuntaviivoja (piirrokset 5 ja 6), Talvikaadossa näyttää päiden tervauksesta olevan pienoista hyötyä ja erityisesti silloin, kun varas toiminen on suoritettu huonosti. Rasiinkaadon osalta uittohukkatulokset ovat sen sijaan ristiriitaiset ja syntyneet erot kaiken todennäköisyyden mukaan vailla erityistä merkitystä. Suojakäsittelystä koituva hyöty näyttää tämän mukaan jäävän niin pieneksi, etenkin j os on rasiinkaadosta kysymys, ettei sillä ole uimiskyvyn kannalta merkitystä. Loppupäätelmät. Vaikka rasiinkaadettu mänty kuivuukin j onkin verran syksyllä (ehkä 5 0 %), tapahtuu myöhään syksyllä myös päinvastainen ilmiö, puun ja erityisesti kuoren vettyminen, joka vaikuttaa niin paljon, että ainakin sateisen syksyn jälkeen rasipuut ovat veteenpanen tapahtuessa keskimäärin yhtä painavia tai hieman painavampiakin kuin talvikaatopuut. 2. Rasipuutkin vaativat keväällä kuivumista, j onka merkitys on sitä suurempi, mitä vähemmän sydänpuuta tukit sisältävät. 3. J os rasipuiden kevätkuivumisesta on pidetty huolta, niiden uittohukka on selvästi pienempi kuin vastaavan talvikaadon, milloin sydänpuuta on vähemmän kuin 40 % latvaläpimitasta. J os taas sydänpuuta on enemmän, rasiinkaadosta saatava hyöty on kyseenalainen. 4 Rasiinkaatoa käytettäessä uppoaminen tapahtuu valtaosaltaan veteenpanen yhteydessä, j oten uppopuut ja r ammat voidaan helposti pelastaa, kun taas talvikaadon uppoaminen keskittyy uiton myöhempiin vaiheisiin. 5 Päiden tervauksen avulla ei voida sanottavasti parantaa rasipuiden uittokelpoisuutta, kun taas talvikaadon uimi skyky suojakäsittelystä hieman paranee.

32 --'...

33 - 7 - K i r j a l l i s u u t t a Bibliography Aro, Paavo, ja Turja, Matt i 955. Uittohäviöön vaikuttavat tekijät, Kirjallisuustutkimus (Summary: Factors Influencing Loss During Floating. Study of Literature), Me tsäntutkimuslaitoksen julkaisuja Communicationes instituti forestalis fenniae Helsinki. Jalava, Matti 940. Rasiin kaadettujen havupuiden kuivuminen. Puuteknillinen tutkimuslaitos, Moniste, Helsinki. Nylinder, Per 950. Studier över barr-rundvirkets torkning och vattenupptagning. Norrlands Skogsvårdsförbunds tidskrift 950, II. Stockholm, Pettersson, H Redogörelse frän kommitten för flytbarhetsundersökningar. Svenska Skogsvårdsföreningens tidskrift 930. Stockholm. Tonkel, I.I Lehtipuun uittokelpoisuuden parantaminen rasiinkaadon avulla. Suomennos - Translation. Lesnaja Promyshlennostj 4/953 Moskova, Tuovinen, Arno 950 ~ Paperipuiden kuivumisesta keväisin varastoalueilla (Summary: Spring Drying of Pulp Wood in the Storage Area). Metsätehon tiedoitus n : o 4 - Metsäteho Report No, 4. Helsinki, Tutkimusselostus rasiin kaadettujen havupuiden kuivumisesta Oy Kaukas Ab:ssä. Moniste. Helsinki, Kuorellisten mäntytukkien pilaantumisesta (Summary: On the Deterioration of Unbarked Pine Logs), Metsätehon julkaisu n:o 34 - Metsäteho Publication No. 34. Helsinki. Welander, A. 96. Om specifika vikten för rå ved och bark hos tall och gran, Skogen ss Stockholm.

34 .: :. ' -..L

35 - 8 - Is the Bu oyan c~ of Unbarked P~ne Lcgs Improved by Feing to Seas on with Tops Intact? A r n o by T u o v i n e n SUMMARY.) In order t o throw ight on the buoyancy and deterioration of unbarked pine ogs a fairy extensive investigation was made in 955 t o compare two methods of feing g feing to season with t ops intact ( = summer feling ), and winter feing. The investigation materia was the same for both the studies. As regards deterioration, the resuts are expounded in Metsäteho's Pubication No. 34, and therefore an account of the method of the materia is omi tted here. coecti~ g Part of the ogs were affect ed by spring foods; these ogs and the foundation timber of the og stacks were separated from the rest of the materia and t reated as a specia group, poory stored. A the ot~ e r ogs were cassified as we -stored. If the voume - weight of we- stored ogs feed in winter is taken as 00 at the time of aunching into water, the voume - weight of ogs feed to season wi th tops intact and aunched on May 25-27, 955 (Sum'T.er I),vras 04.8 and the voume-weight of ogs feed to season with tops intact and aunched on June 6-4, 955 (Summe r II), together with the ogs feed in the winter, was 00.4 (Tabe ). Athough ogs feed to season with tops intact dry a itte in the autumn (5 0 %) the bark simutaneousy becomes soaked with water; this i ncreases the voume -weight of especiay butt and midde ogs. Of the ogs feed t o season with tops intac ~, the ightest are the butt and midde ogs which contain itte heartwood. A simiar effect of the voume of heartwood has been estabished previously by Ja a v a (940). As regards poory stored ogs, the cor responding voume weight ratios in connection with aunching into water were as foows:

36 .!,...

37 - 9 - Butt ogs Midde ogs Top ogs Feed t o season wi th tops intact (= summer feing) Summer I Summer II The data on the number of heavy ogs (Tabe 2) confirm the picture given by the average voume-weights. In evauating the resuts, however, to be taken into consideration is that precipitation was very heavy a fact in autumn 954 and the watering of the bark may not aways be as significant. Foating osses, i.e. the number of sinkers and deadheads, are given in Tabe 3 for we - stored ogs. In connection with the aunching into water, the foating oss was as much as 2.2 % for the timber feed to season with tops intact and aunched at an eary phase (Summer I); it was 2.4% for the ot of timber feed to season with t ops intact that was aunched at a ate phase (Summer II), and.3 % for timber feed in the winter.during oose-foating, the timber feed in the summer foated we, but foating osses in the timber feed in the winter went up sharpy the to as much as 6.9 % prior to bunding. During the time the timber was bunded the deveopment foowed the same ines; in connection with the unfastening the bundes the foating oss for the timber feed in winter was 0.2 %, for the t i mber feed to season with tops intact ony 4. 0 %. As regards the timber feed in tho winter, the foating oss of poorystored timber was especiay great at the aunching phase even (Tabe 4). The greatest advantages of feing to season with t ops intact were gained with timber containing ony itte heartwood. According to Drg. 3, this limit may be set at approx. 40 % of heartwood measured i n the top diameter. Tarring the ends with suction gas tar had no effect in feing to season with tops intact, but it proved of s ome use with the timber feed in the winter (Drgs. 4-6).

38 .. r.. ~. t~..,.i -' ;!,: ' ;...!. _r:.....,