METSÄTEHO REPORT KUORELLISTEN K 0 I V U P 0 1 T T 0 R A N K A N I P P U J E N UIMISKYKY. The Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch Fuelwood
|
|
- Juho-Matti Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 75 SÄILYTYS: 6 KUORELLISTEN K 0 I V U P 0 T T 0 R A N K A N I P P U J E N UIMISKYKY The Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch Fuelwood Arno Tuovinen HELSINKI 960 Ilmestynyt myös Pienpuualan Toimikunnan julkaisuna n:o 06
2
3 - 2 - Sell uloosateollisuuden mielenkiinnon herääminen koivun hyväksikäyttöä kohtaan sekä suunnitelmat hakavoimalaitosten rakentamiseksi ovat meidän ves ist örikkaassa maassamme tuoneet esiin kysymyksen, v~idaanko ja miten kauan k ~i vupinotavar aa uittaa. Autokuljetuksen avulla ei näet ainakaan maamme järvial ueilla voi da koivupinotavaran kuljetuskysymystä tyydyttävästi ratkaista. rrtouitto ei koivupinotavaran käyttöpaikalle kuljetuksessa ole taloudellisesti kannattavaa lähinnä uppoamisen suuruuden takia, kuten mm. Th~otsis~a ja mei l läkin saadut k~kemukset osoittavat, joten en turvauduttava nippu-uitto c ~ mikä mahdollistaa huonosti uivien pölkkyjen perille saamisen, jos vain jouk ossa on niin paljon uimiskykyisiä pölkkyjä, etteivät kekenaiset niput uppoa. Koi~pinotavaran ja nimenomaan koivupolttorangan nippu- uitto ei ole meillä mitenkään uuttat Ovathan nykyinen M e t s ä i i t ~ n S e u l o o s a 0 y jo viime sotavuosista lähtien Keiteleellä ja T a rr. p e l a hieman myöhemmin Iisvedellä kuljettaneet suuret määrät 2 m koivupolttorankaa nippuina. Koivu on ollut tällöin aisattua ja yleensä ylivuotiseksi varastcitua. Niput on ajettu joko jäälle tai pudotettu autonippuina kesällä veteen. Nippujen upp ~ amista on kyllä jonkin verran esiintynyt, muttei kuitenkaan siinä määrin, että se olisi mu~dostunut uhkaavaksi ~ Mitään numerotietoja uppoamisen suuruudesta ei ole esitetty. Uittoajan pituus on ollut tavallisesti 2-3 kk ja niput on pyritty nostamaan maalle heti hinauksen päätyttyä. Yleensä maallenosto on päättynyt syyskuun loppuun mennessä. Aisatun koivun hankinnasta pyritään nykyisin kuitenkin luopumaan, koska aisaus on kallista ja lahovikaa pääsee muodostumaan runsaasti varastoinnin aikana ja koska hankinta-aika muodostuu pitkäksi~ Lisesyinä kuorellisen kcivupinotavaran hankinnalle ~ vat edelleen kuorellisen hakkeen polton ja kuorellisen koivupaperipuun kuorinnan teknillisesti ja taloudellisesti edulliset r~tkaisut. Kuorellisen koivupuun uimiskyvystä ~n tähän mennessä suoritettu muutamia tutkimuksia, jotka koskevat kuitenkin vain irt~puid e n uimiskykyä6 Ja a v a n selvitysten (937) mukaan r~iinkaat~a käytettäessä vesipitoisuus saadaan vanerikoivurungoissa ja etenkin niiden tyvi- ja keskiosissa tuntuvasti alenemaan. Jos pölkkyjen päät lisäksi sivellään vettymistä ehkäisevillä ai-
4
5 - 3 - neilla, selviydytään vanerikoivujen uitossa hyvin pienin uppoamistappi oin. Paljon perusteellisempi nimenomaan ui miskyvyn kannalta on kuitenkin ruotsalaisen C a l l i n i n (948) tutkimus, jossa hän vertailee kuorittujen, aisattujen, kuorellisten ja rasiinkaadettujen kuor ellisten koivupap eripuiden uimiskykyä irt ouitossa. Maalis- huhtikuussa 945 hakattujen koivupaperipuiden uppoamisprosentit oli vat saman vuoden syyskuun puolivälissä Callinin mukaan seuraavat. Veteenpaneaika Kuorittu Aisattu Kuorellinen n. 60 % " II 85 " 85 II n. 55 % 40 " 65 II " n. 25 % 0 '' 5 " Samaan a i kaan hakattujen, mutta vasta (siis ylivuotisina) veteen pantujen koivupölkkyjen uppoamisprosentit olivat l~kakuun puolivälissä 946 seuraavat. Kuorittu Aisattu Kuorellinen 00 % n. 40 % n. 20 % Näistä luvuista paljastuu kuoritun koivun heikko uimiskyky varsin selvästi. Niistä ilmenee myös, että kuoritun koivun kuivattaminen ei ole ensinkään edullista. Kuivattaessa syntyneistä suurista halkeamista pääsee näet soluonteloiden ilma pois ja vesi tunkeutuu tilalle. Myös aisatun koivun uimiskyky on Callinin tutkimuksen mukaan verraten heikko ja ilmeisesti kuivumiso.j'3.n pituudesta likipitäen riippv~aton. Kuorellinen koivu sen sijaan on selviytynyt irtouitosta kaikkein par haiten, joskin uppoamisprosentit ovat verraten suuret (0 25 %). Tutkimusaineisto on melko pieni, esimerkiksi kuorellisen koivun osalta vain 46 pölkkyä ja lisäksi yhdestä metsiköstä peräisin. V. 946 suoritetuissa jatkotutkimuksissa, joiss~ aisattu koivu oli hakattu touko-heinäkuussa 945, kuorellinen koivu tammi- huhtikuussa 946 ja rasiinkaadettu kuorellinen koivu tammikuussa 946, olivat uppoamisprosentit lokakuun puolivälissä 946 seuraavat.
6
7 - 4 - Veteenpaneaika Aisattu Kuor ellinen Rasiinkaadettu n. 25 % II 5 II 0 II n. 60 % II 7 II 0 II n. 55 cfo II 20 tt II 5 II Tällä kerralla selviytyi aisattu koivu siis pienimmin tappioin. Tosin se oli hakattu jo edellisenä kesänä. Kuorellinen ja rasiinkaadettu kcivu uivat lokakuussa 946 suunnilleen yhtäläisesti, mutta seuraavana keväänä kuorellinen koivu upposi voimakkaammin kuin rasiinkaadettu. Näin suuret erot kahden eri vuoden tutkimuksissa osoittavat selvästi, ettei vielä voida sanoa kyllin sitovasti, miten eri tavoin käsitellyt koivut uitcssa uppoavat. Erittäin mielenkiintoisia ovat ne tiedot, mitä Callinin tutkimuksessaannetaan eripituisten ja rungon eri osista olevien pölkkyjen uimiskyvystä. Maalis-huhtikuussa hakattujen ja touko- kesäkuussa veteenpantujen kuorellisten koivujen uppoamisprosentti oli syksyllä seuraava. Pölkyn pituus 3 m 6 m Tyvipölkyt Latvapölkyt Kaikki pölkyt 0 % 67 II 29 II 0 % 25 II 4 tt Tyvipölkkyjen uppoamista ei siis esiintynyt ensinkään, kun taas latvapölkyt upposivat voimakkaasti. Pölkyn pituuden kasvaminen pienensi uppoamista tuntuvasti. Sen sijaan rasiinkaadetuissa koivuissa ei voitu havaita mitään sanottavaa eroa 2 ja 5 m pölkkyjen uimiskyvyssä. Latvapölkkyjen uppoaminen oli kyllä tällöinkin hieman suurempi kuin tyvi- ja keskipölkkyjen, mutta ero oli vähäinen. Kun otetaan huomioon, että rungon latvapään vesipitoisuus on suurempi kuin keskiosan ja tyvipään, olipa kysymys vasta kaadetusta puusta tai rasiinkaadetusta rungosta, ja kcska lyhyisiin pölkkyihin sisältyy enemmän yksinomaan latvapuuta, tuntuvat edellä mainitut ristiriitaisuudet Callinin tuloksissa oudoilta ja mahdollisesti aineiston pienuudesta tai satunnaisista tekijöistä aiheutuvilta. Joka tapauksessa Callinin tutkimus osoittaa, ettei kuorellisen koivupaperipuun uitto kohtaa aivan voittamattomia esteitä. Kuorellisen koivupinotavaran käytännöllisluonteisia nippu- uittokokeiluja
8 ": (
9 - 5 - on meillä suoritettu viime aikoina useallakin taholla. Kesällä 958 uitti M e t s ä i i t 0 n s e u 0 0 s a 0 y ja kesällä 959 T a m- p e a pienehköjä kuorellisia koivunippueriä käyttäen osittain jäälle varastointia, osittain taas kesäautoniputusta. Tulokset olivat vaihtelevia, sillä niput pysyivät uimiskelpoisina 2-4 kk. Samoin pääsi 0 y w i h. Schauman A b edellisenä kesänä rasiinkaadettujen koivukuitupuiden nippu- uitossa n. 3 kk:n uittoaikaan. T u t k i m u s a i n e i s t o Tämän ajankohtaisen kysymyksen, kuorellisten koivupinotavaranippujen uimiskyvyn selvittelyyn tuli syksyllä 958 tilaisuus Pienpuualan Toimikunnan rahoituksen turvin. Koska tutkimuksen suoritus vaatii huomattavan suuria puumääriä, hakeuduttiin yhteistoimintaan kuorellista koivupinotavaraa hankkivan yhtiön kanssa. M e t s ä i i t o n S e u o o s a 0 y Äänekoskella olikin halukas tällaiseen yhteistyöhön. Yhtiöllä oli tarkoitukseen käytettävissä 2 m kuorellista koivupolttorankaa, jonka IDinimiläpimitta oli 6 cm kuoren päältä. Alkuperäisenä tarkoituksena oli selvittää tällaisen tavaran nippuina uimiskyky käytettäessä sekä jäälle varastointia että kesäautoniputusta, kun koivupolttoranka oli hakattu erilaisilta kasvupaik0ilta ja eri aikoina (alkusyksyllä ja talvella). Kunkin ryhmän suuruudeksi oli suunniteltu n. 00 p- m3 eli n. 20 nippua. Käytännössä ei kuitenkaan onnistuttu hankkimaan tällaista vertailumateriaalia riittävästi. Vertailuryhmät A, B ja C (5, 3 ja 5 nippua) oli hakattu marraskuussa 958 yhtiön omalla tilalla Konneveden Särkisalossa, kukin erilaisilta kasvupaikoilta, ja ajettu autonippuina talvella 959 Konneveden jäälle. Ryhmät D ja E, jotka oli hakattu syksyllä 957 erilaisilta kasvupaikoilta Viitasaaren Kelimassa ja jotka olivat varastoituina metsäristikoille 9 ajettiin traktoreilla talvella 959 Keiteleen Muikunlahteen, mutta valitettavast i näiden ryhmien niput tuhoutuivat toukokuun alussa 959 vallinneen myrskyn aikana. Rasiinkaadon vaikutuksen selvittämiseksi hakattiin Viitasaaren Muikunla~den lähettyvillä tammikuussa kaksi ryhmää> F ja G (20 ja 2 nippua), joista ryhmä G tehtiin heti 2 m pölkyiksi, ajettiin tien varteen hevosella heinäkuun
10
11 - 6 - alussa 959 ja pudotettiin autonippuina veteen Muikunlahteen 5.- 7, 7, 959~ kun taas ryhmä F kaadettiin rasiin, ka~kottiin pölkyiksi heinäkuun 0, p : n maissa, juonnettiin tienvarteen ja ajettiin autonippuina veteen samanaikaisesti edellisen ryhmän kanssa. Ryhmät H ja I (2 ja 7 nippua) oli hakattu syksyllä 957 Viitasaaren Keitelepohjassa ja ajettu maantienvarsipinoihin talvella 958. Sieltä ajettiin ensinmainittu ryhmä H autolla talvella 959 Keiteleen jäälle, kun taas toinen ryhmä I pudotettiin autonippuina veteen Lisäksi otettiin mukaan kaksi erillistä, syksyllä 957 hakattua ryhmää, jotka olivat talvesta 958 lähtien pinoissa tien varressa. Näistä toinen (J, 20 nippua) oli peräisin Konneveden Pyhälahdesta ja ajettiin hevosnippuina jäälle talvella 959~ Toinen ryhmä (K,20 nippua) taas pucotettiin autonippuina Keiteleeseen (Lökkö) 0.6,959. Tutkimus::.:-~~hmiä oli täten kaikkiaan yksi toista, mutta lopulliseksi lukumääräksi jäi kahden ryhmän haj0.ttua myrskyssä yhdeksän ryhmää, joihin sisältyi yhteensä 52 nippua eli 86o 5 P- m3 n Nippuj en keskikuutio oli täten n p- m Kustakin nipusta mitattiin p - m3- määrä ja neljän ryhmän osalta myös pölkkylukug Uimiskurkeuden mittaukset suoritettiin heti nippujen jouduttua veteen ja sen jälkeen aina n. kuukauden väliajoin siihen asti, kunnes niput oli niiden jouduttua suoranaiseen ~ppoamisvaaraan pakko nostaa tehtaan varastoon Äänekoskella. Uimiskykyä mitattaessa mitattiin nipun molemmista päistä veden päällä olevan osan suurin leveys ja korkeuse Laskutöissä määritettiin ensin kunkin nipun vedenpäällisen osan leveyden keskiarvo ja sitten korkeuden keskiarvo. Vedenpääll isen osan poikkileikkauspintana käytettiin 2/3 x leveys x korkeus, minkä osuus nipun koko poikkileikkauspinnasta (p- m3 - määrä/2) laskettiin lopuksio Tutkimuksen suunnittelussa ja suorituksessa avustivat metsäneuvos 0 n n i Laitinen, piirimetsänhoitajat M a t t i P u t t o n e n ja K a - e r v o V i r k k u n e n sekä piiriesimies V e i k k o J ä ä s k e - ä. Koenippujen merkitsemiset ja mittaukset suoritti Metsä i i t on S e u o o s a G y : n työnjohto.
12
13 -7- T u t k ; m u s t u o k s e t Tutkimustuloksia pyritään seuraavassa käsittelemään hakkuuaikaryhmittäin ja vasta näiden erillisselostusten perusteella ja jälkeen koetetaan luoda kokonaiskuva asiasta. Edellisen vuoden marraskuun hakkuu ja jäällevarastointi Jos koivupinotavaran hakkuusaa ei käytetä rasiinkaatoa, muodostuu tärkeimmäks i hakkuuajaksi syksy. Uimiskykyä ajatellen olisi tiedettävä, millainenon koivun vesipitoisuus syksyllä verrattuna kesäaikaan ja talveen, jolloin kaat na myös suoritetaan. Tied~t koivun vesipitoisuudesta eri vuodenaikoina vaihtelevat suuresti. Venäläisen T s h e r e n t s o v i n Inukaan (949) koivupuun kosteusvaihteluja Leningradin alueella tutkineet B a z h e n o v a ja P r i k o t ovat päätyneet sellaisiin tuloksiin, että koivupuun vesipitoisuus kuiva-ainepainosta laskettuna on keväällä mahlan aikana 92 %, kesällä ja syksyllä 59 % sekä talvella 83 %. J a l a v a (937) 0n rasiinkaatotutkimuksissaan saanut vasta kaadettujen vanertkoivujen vesipno~uudelle seuraavanlaisia arvoja heinä-syyskuussa ja talvella suoritetuissa kaadoissa. Kaatoaika Etäisyys rungon tyvestä, m Vesipitoisuus, % kuiva- ainepainosta Heinä-syyskuu Talvi Luvut, jotka tarkoittavat normaalilatvuksisia koivuja, rsoittavat, että loppukesän ja talven kaatojen vesi~itoisuuksissa ei ole mitään sanottavaa eroa, kun otetaan huomioon kesällä kaadettujen koivujen tyven nopea kuivuminen ennen koekiekkojen ottamista. Jalavan aineistot on kylläkin koottu eri paikoista, joten ne eivät ole ilman muuta vertailukelpoisia. Ehkä täydellisimmät tiedot pienikokoisen koivun vesipitoisuudesta eri vuodenaikoina on kuitenkin saatavissa H e i s k a s e n ja H a k k i a n vv suorittamasta tutkimuksesta (Heiskanen ja Hakkila 960). Ko. tutkimus koski koivuhakapuuta (D ~ 3 m vaihteli 3 2 cm), jota kaadettiin kunkin kuukauden puolivälissä neljässä eri paikassa kussakin 3-5 runkoa.
14 (',
15 - 8 - Koekiekkoja otettiin kustakin rungosta 3 kpl. Näistä yksi otettiin rungon keskikohdalta, toinen tyvestä lukien /4- ja kolmas 3/4-pituuden kohdalta. Tuorepainosta lasketuiksi vesipitoisuuksiksi saatiin kussakin koepaikassa seuraavat arvot. Koepaikka Kaatftvuosi ja - kuukausi 958 l?~? li~ Vesipitoisuus, % tuorepainosta Kirkkonummi Loppi Jyväskylä Rovaniemi Syys- ja talviaikana lokakuusta seuraavan vuoden huhtikuuhun asti vesipitoisuus on ollut kaikissa koepaikoissa hyvin tasainen (yleensä %). Toukokuussa ja Etelä-Suomessa osittain jo huhtikuussa alkaa vesipitoisuuden voimakas nousu, joka kestää kuitenkin vain lyhyen ajan. Alimmillaan vesipitoisuus on ollut heinä- ja elokuussa ja osittain kesä- ja syyskuussa. Nämä tulokset ovat erittäin hyvin sopusoinnussa em. venäläisten tutkimustulosten kanssa. Päätelmiä tehtäessä on kuitenkin pidettävä mielessä, että elo- syyskuu olivat v. 959 erittäin vähäsateisia, joten noiden kuukausien vesipitoisuusarvot voivat tavallisesti olla yllä esitettyjä suuremmat. Edellisen vuoden marraskuun hakkuu käsitti tässä tutkimuksessa kolme ryhmää, jotka olivat peräisin samalta tilalta Konneveden Särkisalossa. Ryhmä A käsitti vu~sta, pitkäkasvuista, mutta heikkolatvuksista koivua, joka kasvoi sekapuuna hidaskasvuisten kuusten ja osittain mäntyjen joukossa.vt:n osittain soistuneella kankaalla. Ryhmä B sisälsi vuotiasta, verraten heikkolatvuksista koivua samoin pääasiassa kuusta kasvavalla MT:n kankaalla. Kaikkein paraskasvuisinta ja latvuksekkainta koivua sisältyi kueenkin ryhmään c. Puiden ikä oli tässä ryhmässä vain v, metsätyyppi MT:n ja OMT:n välillä, Toisena pääpuulajina oli hyväkasvuinen kuusi. J a a v a n mukaan (937) latvuksen suuruus vaikuttaa suuresti vesipitoisuuteen. Niinpä heikkolatvuksisten koivujen vesipitoisuus on n. 0 % suurempi ja suurilatvuksisten koivujen 0 5 % pienempi kuin normaalilatvuksisten. Tämän mukaan ryhmät A ja B olisivat uimiskyvyltään heikkoja. ja
16 c.,
17 - 9 - Ennen veteen joutumista nämä ryhmät eivät liene kuivuneet juuri ollenkaan~. sillä H e i s kas en suorittamien tutkimusten mukaan (Heiskanen 959, taulukko 2) joulukuussa hakattujen kuorellisten koivupölkkyjen paino nli seuraavan vuoden huhtikuussa 2 % suurempi kuin hakkuuaikana, toukokuussa sama ja vasta kesäkuussa 4 % pienempi kuin hakkuuaikana. Uimiskykymittausten tulokset (t&ulukkn ) osoittivat, että kelluvuusprosentti, joka tarkoittaa pinnalla pysyneiden nippujen vedenpäällisen osan poikkileikkauspinnan osuutta koko nipun poikkileikkauspinnasta, oli alun pitäen varsin pieni, ryhmissä A ja C n. 0 % ja ryhmässä B vajaat 7 %. Vaihtelut r'livat ryhmissä A ja C pieniä. Ilmeisesti ryhmän C niput olivat joutuneet muita ennen veteen, sillä toukokt'.un lopulla suoritetussa mittauksessa C kell ui parhaiteno Kelluvuusprosentin pienentyminen oli toukokuun aikana.3 2o8 %. Kesä- heinäkuun aikana kelluvuus pieneni jo hieman hitaammin, sillä vähennys oli % runsaan 2 kk;n aikana. Elokuun alussa kaikki niput olivat vielä pinnalla, joskin ryhmissä A ja B oli jo muutamia huonosti uivia nippuja. Mutta tämän jälkeen tapahtui kelluvuudessa jyrkkä muutos. Syyskuun alkupu0lella oli ryhmästä A uponnut 3 nippua, so, 20 % nippuluvusta. Näiden nippujen kelluvuus oli ollut elokuun alussa %, joten muutos oli huomattavan voimakas. Pinnalla pysyneidenkin nippujen kelluvuus oli niin heikko, että ryhmä A nostettiin maalle Vielä huonommin kävi ryhmälle B, sillä 6. 5 % nipuista oli uponnut. Näiden kelluvuus oli el~kuun alussa vaihdellut l.o 3o2 %, joten uppoaminen oli täysin ymmärrettävissä. Parhaiten oli tilanne ryhmässä c, sillä uponneita oli tosin nippu (20 %), mutta senkin 0li toinen uppoava nippu vienyt mukanaan. Tämänkin ryhmän nippujen kellu ~~us oli silti niin heikko, että koe täytyi keskeyttää. Näiden kolmen ryhmän j ä ä e v a r a s t o i d u t niput pysyivät siis tyydyttävästi uimiskelp isina 3 k k : n ajano Elokuun alussahan ei uponneita nippuja ollut ensinkään. Hinauskelpoisia aivan kaikki niput eivät enää tällöinkään olleet. Jos oletamme esim. 3 %:n kelluvuuden hinauskelpoisuuden alarajaksi, niin jo tällöin oli % näiden ryhmien nipuista hinauskelvottomia. Erilaisella maaperällä kasvaneiden puiden uimiskyvystä tämä vertailu ei antanut selvää käsitystä.
18 c
19 - 0 - Taulukko - Table Hakkuu marraskuussa 958 ja varastointi jäälle talvella 959. A 5, B 3 ja C 5 nippua. Mittausaika Measurement Uimiskyky Ryhmä Ryhmä Ryhmä time Buoyancy Group Å Group B Group c Kelluvuus- % Floating- ',6 Keskiarvo Mean Rajat Range lljponneita - Sinkers, % ' j Keskiarvo Kelluvuus- % Mean Floating- % Rajat Range o7ou7o ltjponneita - Sinkers, % Keskiarvo Kelluvuus- % Mean Floating-% Rajat Range Uponneita -~ Sinkers, '% Kelluvuus- % Keskiarvo Floating- % Mean (uivat niput) Rajat ( floa ting b urrlles) Range [uponneita - Sinkers, % L Talvinen rasiinkaato ja tavallinen talvikaato kesäautoniputusta käyttäen Nämä molemmat ryhmät (rasiinkaato F ja talvikaato G) oli hakattu tammi- helmikuussa 959 samasta, ~rittäin tiheästä MT :n kuusi- koivusekametsästä, jossa puiden ikä oli n o 80 v ja koivut olivat heikkolatvuksisia. Kuivumismahdollisuudet olivat tiheässä ja kosteassa kuusikassa heikot. Ryhmä F oli rasiinkaadettuna heinäkuun 0. p&ään saakka, jolloin rungot karsittiin, pölkytettiin ja juonnettiin hevosella viereisen maantien varteen, josta autoajo tapahtui
20
21 Rasiinkaadettujen pui den lehdet olivat pienikokoi sia, yleensä vain noin puol et normaali sta ja etenkin maata vasten olevassa latvuksen osassa lehtiä oli vähän. Vertailuryhmä G oli tehty jo kaatoaikana metsäristikoi l l e, jotka j uonnetti in tien varteen samanai kai sesti edellisen ryhmän kanssa. Ryhmän F pölkkyjen järeys oli jm/p- m3 ja ryhmän G 50, jm/p-m3 ~ Uimi skykyä osoittavista tuloks~a (taulukko 2) nähdään, että rasiinkaator yhmän F kelluvuusprosentin keskiarvo oli heti veteenpanen jälkeen 6.9 ja vaihtel urajat %. Ryhmän G kelluvuusprosentti oli puolestaan 0,7 eli suunni lleen sama kuin ryh~ien A ja C heti jäiden sulamisen jälkeen toukokuun alussa. Rasissaolo oli siis kuivattanut ryhmän F pölkkyjä silmin havaittavasti. Kuivumisesta ei kuitenkaan ollut valitettavasti pitkäaikaista hyötyä, sillä vettyminen oli sitä nopeampaao Syyskuun alussa näet todettiin, ett2. kej. luvuusprcsentti oli seuraava, llyhmä F 3. 5 %, vaihtelurajat 2, 0 5~8% " G 2. " " Lisäksi oli viimemainitusta nippu (5 %) uponnut. Lokakuun alussa eli 2! kk8n vedessäolon jälkeen ryhmässä F oli uponneita nippuja % ja ryhmässä G peräti %, joten loputkin niput oli nostettava maalle ja koe keskeytettävä. Näiden tulosten perusteella voidaan sanoa, että r a s i i n k a a d o n avulla oli nippujen uimisajaksi saatu hieman n i u k k a 2 k k, kun taas t a v a i n e n t a l v i k a a t o oli hyvin lähellä uppoamisvaaraa jo l! k k n uiton jälkeen. Näin epäedullisen tuloksen syynä ovat osal~i erittäin heikot kuivumisolosuhteet, mutta todennäköisesti pääosaltaan pölkkyjen kuivatilavuuspainon suuruus. Pölkkyjen järeyden tunteminen kussakin nipussa tekee mahdolliseksi tarkastel la, onko järeydellä mitään vaikutusta kelluvuuteen. Asiaa valaisee taulukko 3, josta havaitaan, että rasiinkaatoryhmän F ensimmäisessä mittauksessa järeydellä ei ole ollut vaikutusta, mutta myöhemmissä mittauksissa tilanteen tietyllä tavalla vakiinnuttua sen vaikutus alkaa tuntua, joskin heikosti ja siten, että j ä r e y d e n k a s v a e s s a u i m i s k y k y p a r a n e e. Ryhmässä G järeyden vaikutus on sen sijaan jo alun pitäen paremmin havaittavissa~ Uponneet niput on taulukossa 3 otettu huomioon siten, että niiden kelluvuusprosentti on 0.
22
23 - 2 - Taul ukko - Table 2 Rasiinkaato (F) ja tavallinen kaato (G) tammi-helmikuussa 959 ja kesäautoniputus heinäkuussa 959. F 20 ja G 2 nippua. Mitt ausaika Measurement Ui mi skyky Ryhmä F Ryhmä ( time.buoyancy Group Group Keskiarvo 6. 9 Kelluvuus- % Mean 0. '7 Floating- fo Rajat Range Uponneita - Sinkers, % - - Kelluvuus- % Floating- %. 9. (uivat niput) (floating bundles) Keskiarvo Mean Rajat Range Uponneita - Sinkers, % Kelluvuus- % Kee:kiarvo Floating- % Mean (uivat niput) Rajat ~foating bundles) Range Uponneita! - Sinkers, % Bo.o i Taulukko - Tabe 3 Pölkkyjen järeyden vaikutus uimiskykyyn ryhmissä F ja G. Uponneiden nippujen kelluvuusprosentti = 0. Jmjp-m3 - Running metre/pied cu. m. Mittausaika Ryhmä Measurement Group time i :! Kelluvuus- % - Floating per cent 8. 2 i F G : , , ,. 5 o. 5 i i 0 ' -
24 c
25 - 3 - Ylivuotinen tavar a Ylivuotisen köivupinotavaran hankinta ei ole kylläkään erityisen suositeltavaa mm. korkokustannusten ja koivun lahoamisen vuoksi, mutta tähän tutkimusaineistoon tällaista tavaraa kuitenkin otettiin lähinnä Metsäliiton Selluloosa Oy : n toivomuksesta ja aineiston täydentämisel~i. Aineistoa oli yhteensä neljä ryhmää, mutta vain kaksi ryhmää (H ja I) oli keskenään vertailukelpoisia. Nämä molemmat ryhmät oli hakattu syksyllä 957 ja ajettu talvella 958 maantien varteen pinoihin~ Ryhmä H ajettiin talvella 959 Keiteleen jäälle autonippuina, kun taas ryhmä I pudotettiin autonippuina veteen Järeysluvuista (H ja I 45.6 jm/p-m3 ) näkyy, että ryhmä H sisälsi järeämpää puuta. Uimiskykyä koskevat tiedot käyv~t ilmi taulukosta 4. Taulukko - Table 4 Hakkuu syksyllä 957, varastointi maantienvarsipinoihin talvella 958 ja varastointi jäälle talvella 959 (H) taikka kesäautoniputus heinäkuussa 959. R 2 ja I 7 nippua. l j Ui vien nippuj en kelluvuus- % ; Mittausaika Floating per cent of Uponneita, Ryhmä Measurement floating bundles Group time % Sinkers 959 Keskiarvo Rajat Mean Range o5oooll o H I , Jäälle varastoidun ryhmän H uimiskyky osoittautui jäiden sulamisen jälkeen (niput vapaassa vedessä.5.959) toukokuun alussa heikohkoksi, sillä kelluvuusprosentti oli keskimäärin 8. 5 eli suunnllleen sama kuin muillakin jäälle
26 c
27 - 4 - varas~o i du i l l a ryhmillä vastaavana ai kana (A 0. 2 %, B 6. 8 % ja C 0. %). ' Kesäkuun al ussa se oli 7. 4, heinäkuussa 6. ja el okuun alkupuolella Vajoami nen tapahtui siis hyvin tasaisesti eikä yksityisten nippujen välillä ol ~ lut mitään suuria eroja, kuten kelluvuusprosentin vaihtelurajoista ilmenee. Ennen heinäkuun mittausta tapahtunut 5 nipun hajoaminen ei aihsutunut uimiskyvyn heikkoudesta, vaan sidelankojen katkeamisesta hinauksen aikana. Mutta elokuun 0. p:n jälkeen tapahtui kellumiskyvyssä romahdusmainen huononeminen, sillä eli n. viikon sisällä kelluvuusprosentti laski. 5: een ja lisäksi vielä 2 nippua upposi. Tällainen uimiskyvyn nopea heikontuminen näyttää olevan koivupl~ota~ilie ominaista, sillä jäälle varastoitujen ryhmien A, B ja C uimiskyvyssä tapahtui elokuun aikana samantapainen jyrkkä muutos. MYös ryhmissä F ja G oli havaittavissa samanlainen ilmiö, joskin lyhyemmän uimisajan jälkeen. Kesäautoniputukseen j~utunut ryhmä I osoittautui kelluvuudeltaan aivan toisenlaiseksi. Heti veteenpanen jälkeen kelluvuusprosentin keskiarvo oli näet yli kaksinkertainen edelliseen ryhmään verrattuna eli 8.6. Mutta sen jälkeen alkoi nopea vettyminen, sillä syyskuun alussa kelluvuusprosentti oli jo 7.3 ja lokakuun alussa Vielä marraskuun alkupuolellakin kelluvuus oli kohtalainen (3. 3 %), mutta hcmnontui niin nopeasti, että niput täytyi saman kuun aikana (tarkka päivämäärä ei ole tiedossa) nostaa maalle. Näin ollen voidaan sanoa, että sekä j ä ä l e v a r a s t o i n t i a että k e s ä a u - t o n i p u t u s t a käytettäessä uimisa(jan pi tuudeks i saatiin r u n s a a t 3 k k. Näistä tuloksista nähdään selvästi, ettei ylivuotisen tavaran kuivuminen kykene uimiskykyä oleellisesti parantamaan. Venäläinen Tsherentsov (949) mainitsee tutkimuksessaan, että V a k i n sai.6 m pituisilla kuorellisilla koivupölkyillä seuraavat ~iippuvuussuhteet puun vesipitoisuuden, tilavuuspainon ja kelluvuuden välillä talvella kaadettujen pölkkyjen saadessa kuivua seuraavaan syksyyn saakka.
28
29 - 5 - Mittausaika Vesipitoisuus, Veden vähentyminen, Tuoretilav. 3 Kelluvuus- % % kuiva- aine- % alkuperäisestä paino, g/cm veteen painosta vesimäärästä pantaessa Kaatoaikana talvella o Tämä lukusarja osoittaa siis kuorellisten koivupölkkyjen keventyvän yhden kesän aikana n. 7 % ja kellu r.uuden veteen pantaessa parantuvan 6 %:sta 22 %:iin. Vaikkakaan meillä suoritettu tutkimus ei ryhmän I osalta antanutkaan aivan näin suurta kelluvuuden lisäystä, osoittaa tulosten yhtäläisyys, että molemmat tutkimukset liikkuvat kuitenkin samoilla linj.oilla. H e i s k a n e n (959, taulukot l ja 2) on taas päätynyt sellaisiin tuloksiin, että joulu- maaliskuussa hakattu 2 m kuorellinen koivu on e~~immäis en varastoimiskesän päättyessä keventynyt 7 9% sekä toisen kesän kesäkuussa 7 0% ja heinäkuussa 9 3 %. Yli~~otisen k~ivun nopea vettyminen aiheutuu ensi sijassa koivupuun putkiloiden avonaisuudesta, mutta huomattavalta osalta myös koivun helposti tapahtuvasta lahoamisesta. Keväällä 959 suoritetuissa pistokoke~n luontaisissa tarkastuksissa t~dettiin, että ainakin ryhmässä I oli yleisesti varastoimisl ahoa, j~ka keskittyi lähinnä pinojen yläosaan ja aivan erityisesti pölkkyjen päiden läheisyyteen. Lahoa oli sekä suurissa että pienissä pölkyissä. Lahonneissa paikoissa esiintyi tuohen pinnalla punertavia itiöemiä. Myös niissä pinoissa, joista ryhmän H puut oli otettu, lahoaminen oli samantapaista. Pölkkyjen järeyden vaikutuksesta kelluvuuteen on laadittu samanlainen tarkastelu kuin ryhmillä F ja G, koska nippujen p- m3- määrä ja pölkkyluku olivat tunnetut (taulukko 5). Ryhmän H 5 hajonnutta nippua ei taulukkoa laadittaessa ole otettu mukaan. Uponneiden nippujen kelluvuudeksi on ~tettu o. Ryhmissä F ja G oli havaittavissa, että järeyden kasvaessa uimiskyky hieman paranee, mutta tällä kerralla tulokset ovat epärnääräisemmät ja ryhmän r osalta jopa päinvastaisetkin. Eroavuudet voinevat aiheutua osittain isojen pölkky-
30
31 -~ Taulukko - Table 5 Pölkkyjen järeyden vaikutus uimiskykyyn ryhmissä H ja I. Uponneiden nippujen kelluvuusprosentti = Oo Mittausaika Jm/p-m3 - Running metre/piled cu.m. Ryhmä Measurement Group time j Kelluvuus -~ - Floating per cent llo5 8.! H o ,8 t-' 0'\ I
32
33 - 7 - jen heikommasta kuivumisesta ja osittain myös vähäisemmästä lahoamisesta (vrt. Heiskanen 959). Järeyden vaikutus uimiskykyyn on joka tapauksessa niin vähäinen, ettei se haittaa ryhmien H ja I vertailukelpoisuutta. Lisäksi sisältyi aineistoon kaksi erillistä ryhmää, jotka molemmat oli hakattu syksyllä 957 ja jotka olivat olleet maantienvarsipinoissa talvesta 958 lähti en. Ryhmä J, joka oli peräisin Konneveden Pyhälahdelta hidaskasvu~- selta VT- MT:n maalta, ajettiin hevosnippuina jäälle, kun taas ryhmä K, joka oli peräisin MT~n maalta Viitasaaren Keitelepohjasta, ajettiin autonippuina veteen 0,6,959. Näiden ryhmien uimiskykyä koskevat tiedot on esitetty taulukossa 6. Taulukko - Table 6 Hakkuu eri paikoissa syksyllä 957, varastointi maantienvarsipinoihin talvella 958 ja varastointi jäälle talvella 959 (J) taikka kesäautoniputus kesäkuussa 959 (K). J ja K molemmat 20 nippua. Uivien nippujen kelluvuus- % Mittausaika Floatin~ per cent of Ryhmä Meas ur emen t floatng bundles Uponneita Group time % 959 Keskiarvo Rajat Sinkers Mean Range J K o.o, l Jäälle varastoidun ryhmän J uimiskyky osoittautui paremmaksi kuin minkään muun ryhmän, sillä vielä 4 kk:n vedessäolon jälkeen kelluvuusprosentti oli 4. ja huonosti uivia (kelluvuus-% alle 3. 0) nippuja oli 20 %. Tosin yksi nippu oli silloin jo uponnut. Vielä tämän jälkeenkin tämän ryhmän niput pysytte-
34
35 - 8 - livät pinnalla, joskin niiden uimiskyky oli jo varsin heikko. Sen sijaan kesäautoniputukseen j eutunut ryhmä K osoittautui hyvin heikosti uivaksi kestäen uimiskykyisenä vain 2 kk ja vajoten sen jälkeen hyvin nopeasti n. viikon aikana. Y i v u o t i s e n k o i v u n u i m i s k y k y c-r.oi ttautui siis varsin v ai h te e v aksi. Jäälle varastointia käytettäessä uimisajaksi saatiin yhdessä tapauksessa hieman runsaat 3 kk, kun taas toisessa tapauksessa uimisaika oli 4 kk. Kesäautoniputukseen joutuneista eristä toinen pysyi uimiskykyisenä yli 3 kk, kun taas toinen menetti uimiskykynsä jo 2 kk:n uiton jälkeen. Jos j ä ä e v a r a s t o i d u t ja k e s ä ä n i p u t e t u t erät ovat vertailukelpoisia, näyttää siltä, että uimisaika on molemmissa tapauksissa hyvin y h t ä ä i n e n. L o p p u p ä ä t e m ä t Kesällä 959 suoritetun kuorellisten koivupolttorankanippujen uimiskykytutkimuksen tulokset voidaan kiteyttää seuraaviksi toteamuksiksi.. Edellisenä syksynä hakatut ja jäälle varastoi~ut koivuniput pysyivät tyydyttävän uimiskykyisinä vain noin 3 kk eli touko-, kesä- ja heinäkuun ajan. Tämän jälkeen seurasi nopea uimiskyvyn heikentyminen nippujen vajotessa pnhjaan. Nippujen pystyyn nousua ja hajoamista esiintyy kunrellisella tavaralla harvemmin. 2. Tuoreen ja samalla pilaantumattoman koivun uimiskyky riippuu jonkin verran kasvupaikan laadusta ja latvuksen suuruudesta, joskin tämän tutkimuksen aineisto oli niin suppea, ettei sen perusteella voida sanottavia päätelmiä tehdä. Huonoin uimiskyky oli joka tapauksessa hyvällä maalla tiheässä kasvaneilla, heikkolatvuksisilla puilla. Lyhimmäksi uimisajaksi havaittiin tällöin lt kk. 3. Tuoreen koivun uimiskyky riippuu jonkin verran myös pölkkyjen järeydestä, siten että järeyden kasvaessa kelluvuus hieman paranee. 4. Tuoreen koivun vesipitoisuus on pienin heinä-elokuussa ja osittain kesä- ja syyskuussa, joten noina aikoina kaato on koivujen uimiskyvyn kannalta edullista.
36 J
37 Koivunippujan uimisaika näyttää pysyvän suurin piirtein samana, käytettiinpä tal viniputusta ja jäälle var astoi ntia tai kesäautoniputusta. 6. Talvisen rasiinkaadon avulla hyvin vaikeissa olosuhteissa onnistutti in ni ppujen uimisai kaa pidentämään noin! kk. Nippujen kellvuus oli kylläkin alkuai kana varsin hyvä, mutta vettymi nen tapahtui nopeasti. Ilmeisesti olisi voitu saavuttaa paremmatkin tulokset, jos rasiinkaato olisi suoritettu tavall iseen tapaan lehtien ollessa täysin kehittyneitä. (. Yl i vuotisen koivun uimiskyky on alussa hyvä, mutta vettyminen tapahtuu niin nrpeasti, että tällaisten nippujen uimisaika näyttää jäävän likimain yhtä l yhyeksi kui n tuoreiden koivunippujen eli n. 3 kkgksi. T~DB aiheutuu ainak i n osittain ylivuotisen koivun voimakkaasta lahoamisesta ja l ~ho nneen puun nopeasta vettymisestä. 8. Yli vuotiste.."'l koivunippujen uimiskykyyn vaikutt2.a pölkkyjen järeys si- ten, että järeyden kasvaessa uimiskyky joko pysyy samana tai hieman heikkenee. Callin, Georg K i r j a i s u u t t a References 948. Om flottning av björk och asp. Norrla _ :s Skogsvårdsförbunds Tidskrift för år 948. Stockholm. Jalava, Matti 937. Vaneritutk:i.muksia I. Puutekniikan tut~:eimuksen kannatusyhdistys r.y:n monistettu julkaisu. Helsinki. Heiskanen, Veijo 959. Halkaistun, aisatun ja kuorellisen koivupinotavaran kuivuminen ja säilyminen metsävarastossa (Summary: Drying and storage decays of forest- stored sp:. i-~, strip- barked, and unbarked birch cordwood). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja Pienpuualan Toimikunnan julkaisu 79. Helsinki. Heiskanen, Veijo, ja Hakkila, Pentti 960. Polttohakepuun kuivuminen rasissa (Summary : The Drying of Fuel Chip T i m~e r Felled in Summer and Left to Season wi th Tops and J3ranches Intact on the Stern). Metsätaloudellinen Aikakauslehti 4/960. Helsinkic Tsherentsov, r.a Koivupuun uittokelpoisuuden lisäämineng Suomennos Neuvostoliiton Metsä- ja paperiteollisuusministeriön julkaisusta. Moskova - Leningrad.
38
39 -20- The Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch Fuelwood by Arno Tuovinen SUMMARY The investigation was concerned with unbarked birch fuelwood with a mini mum top diameter of 6 cm. over bark and length of 2m. There was very little stem rot. The l ength of the bundles was 2 m., average size 5. 4 piled c~. m. The investigation vms conducted in 959 on the working sites of Metsälnton Selluloosa Qy i n Central Finland. The resul ts are pr~sented in tabular form as follows~ Table, p. JO~Felling and preparing in November 958, stored on ice in bundles. Consisted of 3 groups, A, B and c, all from the same farm but from differerit stands. The table shows the mean buoyancy of floating bundles, the range of variation and the number of sinkers, according ta measuremerlamade at different times. The buoyancy time was c. 3 months. Buoyancy was best in group 3 which consisted af well- grown year- old birch. Table 2, p.l2 Group F, felled in January- Feb ruary 959 and left to lie and season as felled with tops intact (so- called summer felling), cut into lengths on July 0, 959, skidded alongside the road and dropped in truck bundles into water on July 5-7, 959. Group G was felled around the same time but was cut into lengths immediately. The logs were stored in crosswise stacked piles in the forest until skidded and launched in truckbundles into water simultaneously with the preceding group. The trees had tops of po~r growthe The buoyancy time was 2 months in group F and l! months in group G. Table 3, p. 2. The effect of log size (running metre/piled cu. m. ) on buoyancy in groups F ar.d G shows slightly improved buoyancy as log size grows.. Table 4, p. 3. Felled and prepared in autumn 957 and stored over the summer 958 in piles alongside the road. Group H vms stored on ice, group I dropped in truck bundles into water on July 23, 959. Buoyancy time in both groups was well over 3 months.
40
41 - 2 - Tabe 5, p. 6. Effect of og size on buoyancy in groups H and I. The results are ambiguouse Table 6, p. 7. Non-comparabe groups J and K were feed and prepar ed in autumn 957 and kept in pies. J was stored on ice and K dropped in truck bundles into water on June 0, 959. The buoyancy time of the former in satisfactory foating conditions was a good 4 months, of the latter only 2 months. Groups D and E were destroyed in ~a storm. The fina concusions from the investigation were~. Birch og bundes feed and prepared the previous autumn and stored on ice remained sufficiently buoyant only for c. 3 months, i. e. for the duration of May, June and Juy. Then foowed a rapid deterioration of buoyancy with the bundes sinking to the bottom. Bundes turn up and break up more rarey when they are made of unbarked ogs. 2. The buoyancy of green and at the same time undecayed birch depends to same extent on the quality of the site and size of the top, athaugh the present materia was so sma that it warrants no firm concusions on this point. B~oyancy was poarest in the timber that had grown densey on gaad sai. The shortest buoyancy time was! manths. 3o The buoyancy of fresh birch aso depends somewhat on the size of the ags. When size increases, buoyancy improves sightly. 4. The water content af fresh birch is smaest in July- August and, ta some extent in June and September. These are the best feing times from the point of view af buoyancy af birch ogs. 5. The buoyancy time af birch bundes seems ta remain roughy the same irrespective of whether winter- bundling and ice- starage ar summer truck- bund ing was us ed. 6. It proved possible to engthen the buoyancy time of bundes by c.! month by means of summer feing in very difficut conditions. The buayanc~ of the bundes was, i t is true, fairy good in the beginning, but waterog gingtook place fairy rapidy. It woud obviousy have been possibe to a chieve better results had the summer feing been done in the usua way when the eaves were fuy deveopede 7. The buoyancy of over-yeared birch is gaod in the beginning, but water-
42
43 l ogging occurs so rapidly that the buoyancy time of these bundles seems to remain roughly as short as that of fresh birch bundles, i. e. c. 3 months. This is due at least in part to the considerable decay of birch and the rapid waterlogging of decayed timber. 8. The buoyancy of over- yeared birch bundles is affected by the log size. When the size is larger the buoyancy either remains the same or deteriorates slightly.
44 c i
METSÄ TEHON TIEDOT US
METSÄ TEHON TIEDOT US METSATEHO REPORT 200 SÄILYTYS: 6 K U 0 R E J., L I S T E N K 0 I V U -, S E K A L E H T I P U U - JA HAVUOHUTPUUNIPPUJEN UIMISKYVYSTÄ Buoyancy of Bundles of Unbarked Birch, Mixed
Lisätiedotkuorellisten havutukkien uimiskyvystä
METSÄ TEHON TIEDOTUS 247 METSÄTEHO REPORT SÄILIDS: 6 Syksyllä hakattuien ia iäissä nippuina talvehtineiden kuorellisten havutukkien uimiskyvystä II THE BUOYANCY OF UNBARKED SOFTWOOD SAWLOGS FELLED IN THE
Lisätiedot7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen
7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Koivukuitupuu 1 Koivukuitupuun käyttö Koivukuitupuuta hakataan kotimaasta vuosittain 6 milj. m 3 ja tuodaan 6 milj. m 3 Kotimaisesta puusta 85 % on runkokuitupuuta ja 15 % latvakuitupuuta
LisätiedotSyksyllä hakattuien ia iäissä nippuina talvehtineiden kuorellisten havutukkien uimiskyvystä
METSÄ TEHON TIEDOTUS 237 METSÄTEHO REPORT Syksyllä hakattuien ia iäissä nippuina talvehtineiden kuorellisten havutukkien uimiskyvystä THE BUOYANCY OF UNBARKED SOFTWOOD SAWLOGS FELLED IN THE AUTUMN AND
LisätiedotPuun laadun säilyttäminen
Puun laadun säilyttäminen Puutavaralajien puuainemuutokset Mänty- ja kuusitukit: sinistymä, kuivumishalkeamat Koivuvaneritukit: värivika, kuivumishalkeamat, alkava kova ja pehmeä laho Mäntykuitupuu: sinistymä,
LisätiedotMETSÄTEHON TIEDOITUKSIA n :o 7l.f. METSÄTEHO REPORT No. 7~ Arno Tuovinen: UITON ALKUVAIHEESSA
, METSÄTEHON TIEDOITUKSIA n :o 7l.f. METSÄTEHO REPORT No. 7~ Arno Tuovinen: UPPO~~INEN UITON ALKUVAIHEESSA Yleisesti on tunnettua, että uittopuu imee halukkaasti sisäänsä vettä, mutta että vettyminen hidastuu
LisätiedotMETSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT K U 0 R E L L I S T E N U I M I S K Y V Y S T Ä HELSINKI 1962 M Ä N T Y P A P E R I P U U N I P P U J E N
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 9 SÄILYTYS~ 6 K U 0 R E L L I S T E N M Ä N T Y P A P E R I P U U N I P P U J E N U I M I S K Y V Y S T Ä On the Buoyancy of Unbarked Pine Pulpwood Bundles Arno Tuovinen
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusihiomo- ja hierrepuu 1 Kuusihiomopuun käyttö Tässä kalvosarjassa hiomopuulla tarkoitetaan sekä hiomo- että hierrepuuta Kotimaasta hakataan kuusikuitupuuta 10 milj. m 3 ja
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTree map system in harvester
Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Mäntykuitupuu 1 Mäntykuitupuun käyttö Mäntykuitupuuta hakataan kotimaasta vuosittain 13 milj. m 3 ja tuodaan 1,5 milj. m 3 Kotimaisesta puusta 70 % on runkokuitupuuta ja 30 %
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT K U 0 R E L L I S T E N K 0 I V U P A P E R I P U U I P P U E 11
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 8 8 SÄILYTYS: 6 K U 0 R E L L I S T E N K 0 I V U P A P E R I P U U I P P U E UIMISKYVYST:Ä. On the Buoyancy of Bundles of Unbarked.Birch Pulpwood Arno Tuovinen HELS
Lisätiedottelapinoon ja ristikelle
METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 228 SÄILYTYS: 2 Pinotavaran aio tavalliseen pinoon, telapinoon ja ristikelle HAULAGE OF CORDWOOD INTO AN ORDINARY PILE, VENTILATED PILE AND CROSSWISE STACK MIKKO KAHALA
LisätiedotKuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen
Kuusikuitupuun ja koivuvaneritukkien laadun säilyttäminen Johtoryhmä Aapeli Hyppölä Koskitukki Oy Matti Kärkkäinen Joensuun yliopisto Pertti Lipponen Stora Enso Metsä Juhani Lukkari Metsäliitto Osuuskunta
LisätiedotPITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.
METSÄTEHON KATSAUS 7/1968 ) S I L M Ä V A R A I S E S T I KATKOTUN HAVUPAPERIPUUN PITUUSJAKAUTUMINEN Tämä selvitys on tehty Metsätehon vuosina 1965--1967 ilman pituuden mittausta katkottujen paperipuiden
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kuusisellupuu 1 Kuusisellupuun käyttö Kotimaasta hakataan kuusikuitua noin 10 milj. m 3 ja tuodaan n. 1,5 milj. m 3. Kuusikuitupuuta käytetään sellupuuna noin 2 milj. m 3 Suurin
LisätiedotKATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET
0 METSÄTEHON KATSAUS E R I 1 L I N E N PUUTAVARAN KAHMAINNOSTURI KUORMAUKSESSA Erilaisien hankintamenetelmien tutkimisen yhteydessä kerättiin aineistoa myös autoonkuormauksesta. Tällöin pyrittiin selvittämään
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
LisätiedotMETSITEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT
METSITEHON TIEDOITIJKSIA METSITEHO REPORT 6 HELSINKI 956 Arno Tuovinen P A R A N T A A K 0 R A S I I N K A A T 0 K U 0 R E L L I S - TEN MÄNTYTUKKIEN UIMISKYKYÄ Kuorellisten mäntytukkien uimiskyky on heikko,
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kastelu 1 Kastelu Kastelua käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen tai vähentämiseen Kastelua voidaan käyttää myös mänty- ja koivukuitupuun
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Kylmävarastointi 1 Kylmävarastointi Kylmävarastointia käytetään kuusihiomopuun, koivuvaneri- ja havutukkien laatumuutosten estämiseen Kylmävarastot tehdään tammi-maaliskuussa
LisätiedotSELOSTE Puhelin 90-140011 MÄNTYKUITUPUU
OSATHO Opastins i l ta 8 B HELS NK SELOSTE Puhelin 94 7/97 KU RE L L S T E N U M S K Y K Y MÄNTYKUTUPUU P P UJ E N Arno Tuovinen TVSTELMÄ Tutkimuksessa on seurattu kuorellisen mäntykuitupuunipun uimiskykyä
LisätiedotHelsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares 26.4. - 14.12.2013
ALLEGRO Helsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares.. -..0 Hintaesimerkki: Helsinki - Pietari, yksi suunta Aikataulu/Timetable Fare example: Helsinki - St. Petersburg, one way Kesäaika
LisätiedotOpastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin 90-140011 3/1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY
MDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 SELOSTE Puhelin 90400 /976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY MENETELMÄÄN LIITTYVISSÄ TÖISSÄ Mikko Kahala TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitetäänhakkuumiehen ajankäyttöä
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotTALVELLA. Metsäteho keräsi helmikuussa 1976 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen
IDSATIHO Opastiosilta 8 B 0050 HELSINKI 5 Puhelin 90-11 SELOSTE 6/196 PUSKURIVARASTOT TALVELLA 1 9 6 Raimo Savolainen Metsäteho keräsi helmikuussa 196 tilastoa jäsenyritystensä ja metsähallituksen käyttämistä
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA 8.1.2014 AJANTASAINEN MÄÄRÄYS METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA Tämä on päivitetty määräysteksti,
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 8/10 Päivämäärä 10.3.2010 Dnro 666/14/2010 Voimassaoloaika 1.4.2010 toistaiseksi Muuttaa Kuormainvaa n käytöstä puutavaran mittauksessa ja erien erillään pidosta
LisätiedotUITTOPUUN UIMISKYKY JA LAATU- MUUTOKSET
OPAS UITTOPUUN UIMISKYKY JA LAATU- MUUTOKSET METSÄTEHO OY Versio 14.1.2005 Sisältö: Tiivistelmä...3 1. Uimiskykyyn vaikuttavia tekijöitä...5 2. Puun kuivumisen ja kostumisen vaikutus uimiskykyyn...7 3.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN
8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN KAUKOKULJETUKSET VUONNA 977 Arno Tuovinen MITSATIHD Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90400 SE LOS TE 8/978 8/978 METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA JA JÄTEPUUN
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser LOHJA - LOJO
Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och 100 kpl/st. Kuntaliitos Sammatin kanssa 1.1.2009 - Kommunsammanslagning med Sammatti 1.1.2009 Kuntaliitos Karjalohjan ja Nummi-Pusulan
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001
Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotKuiva ainetappiot ja kuivumismallit
www.infres.eu Kuiva ainetappiot ja kuivumismallit Johanna Routa, Metla Metsäenergia nyt ja 2030 teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 ohjelman vuosiseminaari Jyväskylä, Laajavuori 8.
LisätiedotMAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila
Kalenterit 2011 Maisema 2011 Koko: 300 x 400 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi vaikuttavat maisemakuvat tilaa omille merkinnöille 1022 Luonto 2011 Koko: 232 x 330 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi raikkaat
LisätiedotKEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy
SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot
LisätiedotTHE NEW SHELTER PROJECT. PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND The project continues as soon as funds are collected to do so
The new shelter area of Pro Animals Romania in April 2011 Pro Animals Romanian uuden tarhan aluetta huhtikuussa 2011 THE NEW SHELTER PROJECT PRO ANIMALS ROMANIA & PRO ANIMALS FINLAND 2011-2012 The project
LisätiedotTiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287
METSÄTEHON KATSAUS 1/1969 TUTKIMUS NOIN M JA 6 M PAPERIPUIDEN HAKKUU- JA LÄHIKULJETUSMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287 Tutkimus kuuluu HAKO-toimikunnan harvennusmetsien
LisätiedotVenäläisten matkailu Suomeen
Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset 31.12.2013
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotVALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS. Kuva 1. Cera-Tester viljankosteusmittari.
VA K LA 41 Helsinki Rukkila Tit Helsinki 43 41 61 Pitäjännialci VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 579 Kuva 1. Cera-Tester
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotRotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan
Ryhmähanke Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä Kari Korhonen Metsätehon raportti 54 30.4.1998 Rotstop-kantokäsittelyaineen vaikutus hakattuun puutavaraan Markku Mäkelä
LisätiedotSITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo
SITA - OBSERVER - CISION Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Lehtileikkeet Aa Sanoma Osakeyhtiöön liittyvät lehtileikkeet 1 Ab Helsinki Mediaan liittyvät lehtileikkeet 4 Ac Ruutuneloseen liittyvät lehtileikkeet
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotSystemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa
Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien
Lisätiedotanna minun kertoa let me tell you
anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotMediamainonnan muutosmittari Marraskuu Mainonnan muutosmittari
Mediamainonnan muutosmittari Marraskuu 2015 Ajankohtaista Marraskuussa mainonnan määrä väheni 2,6 % vuoden 2014 marraskuuhun verrattuna. Radioille kuukausi oli erinomainen, kasvua peräti reilut 30 %. Kumulatiivisesti
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54635 54664 54652 54633 54572
LisätiedotMediamainonnan muutosmittari Syyskuu Mainonnan muutosmittari
Mediamainonnan muutosmittari Syyskuu 2015 Ajankohtaista Syyskuussa mainonnan määrä väheni 6 % vuoden 2014 syyskuuhun verrattuna. -6,0% 10,0 % Mainonta laski varsinaisissa sanomalehdissä, aikakauslehdissä,
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KUORMAINVAA AN KÄYTÖSTÄ PUUTAVARAN MITTAUKSESSA JA ERIEN ERILLÄÄN PIDOSSA
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 18/08 Päivämäärä 2.12.2008 Dnro 2593/01/2008 Voimassaoloaika 1.1.2009 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön määräys nro 47/99, Kuormainvaakamittaus
LisätiedotStatistics 07.02.2011
Statistics.. Tilastot Statistics.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Application status.. Status of the applications.. 6.... Total Applications and by Month - Total January Feruary
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotEnergiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotPIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.
Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan
LisätiedotKaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.
Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot
LisätiedotMÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA. Päivämäärä 18.12.2013. Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 2/2013 Päivämäärä 18.12.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPolttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta
Polttopuun luonnonkuivaus, keinokuivaus ja laadun hallinta Jyrki Raitila (VTT), pohjautuu Hillebrandin (VTT) ja Koukin (TTS) tutkimukseen TTS 398 Kehittyvä metsäenergia; pilkepäivä Toholampi ja Alajärvi
LisätiedotMediamainonnan muutosmittari. Joulukuu 2010
Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2010 Copyright TNS 2011 Ajankohtaista Mainosvuosi 2010 päättyi Media Intelligence yksikön kattamassa mediavalikoimassa 6,9% kumulatiiviseen kasvuun, ilman vaaleja
LisätiedotVäkiluku ja sen muutokset
KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 13 kuukaudelta v. - 54800 54750 54700 54650 54600 54586 54646 54627 54627 54614 54685
Lisätiedot5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala
5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS Tutkimusseloste Mikko Kahala MDSATIHD Opastiosilta 8 B 00520 HELSINKI 52 Puhelin 90-140011 SELOSTE 5/1977 5/1977 KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
LisätiedotMETSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA
Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja 1 01370 VANTAA MÄÄRÄYS Nro 1/2013 Päivämäärä 27.6.2013 Dnro 498/62/2013 Voimassaoloaika 1.7.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (414/2013)
LisätiedotPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN
PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN Vesivarastointi 1 Vesivarastointi (ja uitto) Vesivarastointi on vanhin käytössä oleva puun laadun säilyttämismenetelmä Uitolla tarkoitetaan vedessä tapahtuvaa puiden kuljetusta
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotMikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017
Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotVICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN
&CO Helsinki Rukkila VAK LA Helsinki 43 41 61 VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1964 Koetusselostus 496 Test report VICON TWIN-SET-LANNOITTEENLEVITIN
LisätiedotSKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi
1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17
LisätiedotKoko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0
LisätiedotVäestömuutokset, tammi-huhtikuu
Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien
LisätiedotKoko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.
VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0
LisätiedotFinnish Research Institute of Agricultural Engineering. Test report. I'iiiv a 1. KOMETA-JÄÄKELINASTAT TRAKTORIN RENKAISSA
41 Helsinki Rukkila V A K L A Helsinki 43 41 61 Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Agricultural Engineering 1965 Koetusselostus 66 Test report I'iiiv a 1.
LisätiedotMediamainonnan muutosmittari Joulukuu Mainonnan muutosmittari
Mediamainonnan muutosmittari Joulukuu 2015 Ajankohtaista Joulukuussa mainonnan määrä kasvoi 0,6 % vuoden 2014 joulukuuhun verrattuna. Joulukuun positiivinen valonpilkahdus mediamainonnan totaalimäärässä
LisätiedotTyöttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013
Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08
Lisätiedot