METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT K U 0 R E L L I S T E N U I M I S K Y V Y S T Ä HELSINKI 1962 M Ä N T Y P A P E R I P U U N I P P U J E N

Transkriptio

1

2 METSÄTEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT 9 SÄILYTYS~ 6 K U 0 R E L L I S T E N M Ä N T Y P A P E R I P U U N I P P U J E N U I M I S K Y V Y S T Ä On the Buoyancy of Unbarked Pine Pulpwood Bundles Arno Tuovinen HELSINKI 962

3

4 - 3 - Y h d i s t e m ä Metsäteho suor itti yhteistoiminnassa Enso- Gutzeit Osakeyhtiön kanssa v m:n kuorel lisi a mäntypaperipuunippuja koskevan uimi skykytutkimuksen. Aineisto käsitti 66 nippua. Puut oli hakat t u Kesäl ahdella ja Puhoksessa alkutalvella 960 ja varastoitu pinoihi n autoteiden varsille, jossa puolet tavarasta ristikoitiin huht i-toukokuussa 960 (Puhoksessa kui tenki n kaikki 2. 2 m:n apumittatavara). Puut ajettiin autonippuina veteen kahtena eränä. Ns. kesäajo (86 nippua) suoritettiin ja syysajo (80 nippua) Kesäajonippujen uimiskyky mitattiin veteenpanen yhteydessä, elokuun alussa, syyskuun alussa ja lokakuun lopussa. Syysajonippujen uimiskykymittaukset taas suoritettiin veteenpanen yhteydessä ja marr askuun alussa. Tutkimuksessa päädyttiin seuraaviin päätuloksiin:. Ristikoinnista saatava hyöty oli syysajossa melkein olematon ja kesäajossakin vailla suurempaa käytännöllistä merkitystä. 2. Kesäajonippujen kellumisprosentti pieneni kuukaudessa keskimäärin. vajaat 3 ~ (7.9 %~sta 7. 6 %~iin). Syysajonippujen kelluvuuden pieneneminen oli kuukautta kohti keskimäärin n.? % (22. 6: sta 8. 9 %:iin), siis yli kaksinkertainen kesäajoon verrattuna. 3. Vaikka syysajoniput vettyivätkin nopeasti, voitiin silti todeta, ettei niistä ollut kahden kuukauden vedessäolon jälkeen uponnut yhtään nippua ja alle 5:n kellumisprosentin nippuja oli vain 3 kpl (3. 9 % kap~aleluvusta). Kesäajonipuista oli lähes neljän kuukauden (4 vrk:n) vedessäolon jälkeen huonosti uivia nippuja n. 23 ~. Pääosa niistä oli sellaisia, joiden sydänpuun määrä oli alle 20 % poikkileikkauspinta- alasta. Yhtään kesäajonippua ei uponnut eikä hajonnut. Sydänpuuköyhien kesäajonippujen (sydäpuuta alle 20 %) uimisaika hyväkuntoisena oli noin kolme kuukautta ja muun tavaran ainakin neljä kuukautta m:n apumittatavara kuivui hyvin ja säilytti uimiskykynsä parempana sekä kesä- että syysajon yhteydessä kuin 4. 4 m:n tavara. Runkotavaran uimiskyky oli kesäajonippuina heikompi kuin vastaavan Ltukinlatvustavaran. Syysajon yhteydessä ei samanlaista eroa voinut vai ta. ----~

5

6 - 5 - J o h d a n t o Pyrki myksiin uittopuun metsäkuorinnasta poispääsyyn on viime aikoina luttynyt puutavaralaji toisensa jälkeen, viimeisenä mäntypaperi puu. Nämä pyrki mykset ovat ilmauksena metsäkuor innan vaatimasta suuresta työvoiman määrästä ja työn kalleudesta, mutta samalla myös tehtailla suoritettavan konekuorinnan kehittymisestä. Tähänastiset kokeilut ovat keskittyneet Saimaan vesistöalueella, missä mäntypaperi puuta on runsaasti ja missä tehtaat ovat sijoittuneet pitkien nippuhinausväylien varteen. Enso- Gutzeit Osakeyhtiö, jonka Kaukopään tehtaat sijaitsevat Saimaan etelärannalla, on o.llut tällaisista kokeiluista kiinnostunein. Yhtiön piirissä hankittiin useaan otteeseen jo 950- luvulla pieniä kuorellisia mäntypaperipuunippueriä vesiteitse ja seurattiin eri tavoin nippujen uimiskykyisyyttä. Mitään varsinaista ~tkimusta ko. kokeiluihin ei kuitenkaan liittynyt. Tehdaskuorinta on Kaukopäässä ollut valtaosaltaan puolipuhtaaksi kuoritun tavaran täydennyskuorintaa eikä kovin suuria kuorellisia tavaraeriä ole voitu vastaanottaa. olosuhteet ovat tässä suhteessa ol leet muuttumassa, päätettiin suorittaa v. 960 lähempi selvittely kuorellisten mäntypaperipuunippujen uimiskyvystä. Tutkimuksen päätavoitteiksi valittiin seuraavien seikkojen selvittäminen:. Vertailu keski- ja loppukesällä autonippuina veteen pudotettujen nippujen uimiskyvystä. - Kun Jäälle varastointiin ei tällä kerralla uskaltauduttu, koska mahdollisesta epäonnistumisesta olisi voinut koitua liian suuria taloudellisia tappioita. 2. Parantaako paperipuiden keväällä tapahtuva ristikointi nippujen uimiskykyä pinossa varastointiin verrattuna? 3. Onko uimiskyvyssä mitään eroa tukkipuiden latvuksista ja kokonaisista paperipuurungoista tehdyn tavaran välillä? 4. Voidaanko 4.4 m:n pituisen päämitan lisäksi tehty 2.2 m:n pituinen apumittatavara kuljettaa omina nippuinaan, vai onko parasta sijoittaa apumittapölkyt muun tavaran joukkoon? 5. Millainen vaikutus uimiskykyyn on pölkkyjen sydänpuupitoisuudella ja koolla?

7 - 6 - T u t k i m u s a i n e i s t o Tutkimusaineisto koottiin Enso- Gutzeit Osakeyhtiön Eteläisen Saimaan hoitoalueen Kesälahden ja Puhoksen piirityönjohtajapiireistä. Hakkuu oli suoritettu tammi- helmikuussa 960. Päämittana oli 4.4 m ja apumittana 2.2 m. Tutkimusaineistoa valittaessa tavara oli autoteiden varsilla pinoissa jakaantuneena hyvin moniin pikku varastoihin. Männyn joukossa oli eräin paikoin siellä täällä muutamia kuusipaperipuita ja pystykuivia mäntypölkkyjä, joita ei voitu ottaa pois muiden puiden joukosta. Huhtikuun alkupuolella 960 suoritettiin varastoittain tavaran jako eri käsittelyryhmiin. MYöhemmin siihen tehtiin vain muutamia pienehköjä muutoksia. K e s ä a h d e l l a, jossa tutkimusaineisto koottiin huomattavan laajalta alueelta ja erilaisista metsistä~ pyrittiin kukin varasto jakamaan nipuittain seuraaviin ryhmiin: - kesäajon pinoissa säilytettävä tavara ristikoitava tavara - syysajon pinoissa säilytettävä tavara II ristikoitava tavara. Pinojen kylkiin merkittiin vinoviivoilla, missä oli kuhunkin nippuun tulevan puumäärän raja, ja näille pinon osille merkittiin pinoihin tulevat nippujen numerot. Huhti- toukokuun vaihteessa suoritettiin ristikoitaviksi merkittyjen pinon osien ristikointi. Koska apumittapölkyt olivat omissa pinoissaan, jaettiin myös apumittapinot samalla tavalla. Jokaiseen nippuun tuli täten apumittapölkkyjä kullakin varastolla suunnilleen yhtäläisesti. Apumittapölkkyjä oli keskimäärin 5.5% koko pinokuutiomäärästäc Kesälahden kaikkiaan 8 suuremmasta varastopaikkaryhmästä oli 4 ns. runkotavaraa j a loput 4 olivat tukkien latvuksista tehtyä latvustavaraa. Tukkien minimilatvaläpimitta oli 6". Tukkikasoissa oli käytetty teloina kuorellisia 4.4 m paperipuupökkkyjä. Kun tukit oli ajettu varastoilta pois, jaettiin kesäkuun alkupuolella teloina olleet paperipuut kullakin varastolla olevien nippujen kesken. Samanaikaisesti suoritettiin kuhunkin nippuun tulevan tavaran koon, sydänpuumäärän ja hyönteisvikojen määritys. Sydänpuu määritettiin nipuittain noin 20 pölkystä siten, että määritettiin, kuinka monta prosenttia sydänpuun yhteenlaskettu pinta-ala oli koko katkaisupintojen summasta.

8 - 7 - Sydänpuun ja pölkyn halkaisijat mitattiin vain koepölkkyjen toisesta, kohdalle osuneesta päästä. Apumittapölkkyjen pinta-aloista otettiin huomioon vain puolet. Pölkkyjen koko taas saatiin selville auton lavalla ennen nipun veteen pudotusta lukemalla nipun toisesta päästä pölkkyluku, mittaamalla autokuorman molemmista päistä leveys ja korkeus sekä lopuksi laskemalla p-m3 giin sisältyvä jm- määrä. Samalla saatiin selville myös nipun poikkileikkauspinta-ala ja p-m3-määrä. Kesälahden aineisto jakaantui seuraavasti: Pinossa säilytetty tavara: Runkotavara Latvustavara Yhteensä Autoajo nippua 4 " 23 " Autoajo nippua " 24 II Ristikoitu tavara: Runkotavara Latvustavara Yhteensä Kaikkiaan 3 II 8 " 3 " 54 II 2 " " P u h o k s e n aineisto sisälsi melkein yksinomaan tukkien latvustavaraa, joten vähäisiä runkotavaramääriä ei pyrittykään käsittelemään erillisinä. Kaikki apumittapölkyt ristikoitiin ja ajettiin veteen 4.4 m:n sidepuilla vahvistettuina jatkonippuina. Sopivien pinotavara- autojen puuttuessa nousi sidepuiden määrä tavallista suuremmaksi ollen kesäajonipuissa keskimäärin 53.5 ja syysajossa keskimäärin 70. sidepuuta nippua kohti. Puhoksen aineiston nippuluku oli seuraava~ Pinossa säilytetty tavara: 4. 4 m tavara 2.2 m II Yhteensä Autoaj o nippua 4 " Autoajo nippua 6 Ristikoitu tavara: 4. 4 m tavara II 2.2 m Yhteensä Kaikkiaan " " n " II "

9 - 8 - Mäntypaperipuiden laatu oli korkealuokkainen, sillä tavara oli peräisin Kesälahden ja Kiteen varsinaisilta mäntykankailta, missä männyn runkomuoto on hyvä ja kasvu keskinkertaista. Varastopaikat olivat melkein kaikkialla erinomaiset, maapohja oli kuiva ja lähimaasto avointa. Sääsuhteet olivat keväällä ja kesällä 960 tavallista paremmat. Koepuiden veteen pudotus nippuina tapahtui Puruveteen Savilahden pudotuspaikalta. Ns. kesäajo tapahtui välisenä aikana ja ns. ~ ajo taas Heti kunkin nipun veteen pudottamisen jälkeen nippuun maalattiin numer o ja mitattiin nipun molemmista päistä uimiskorkeus ja uimisleveys vesirajasta. Kesäajon muut uimisky~jn mittaukset suoritettiin Kaukopään tehtaiden vesivarastoalueella , 2.9. j a Syysajonipuista mitattiin uimiskyky toisen kerran Kaukopäässä. Vesien jäätyminen pakotti lopettamaan uimiskyvyn seuraamisen siihen. Nipunsiteinä käytettiin neljää 6 mm ~ n rautalankaa. T u t k i m u s t u l o k s e t Varastoimistavan vaikutus Varastoimistavan vaikutusta koskevaan vertailuun ei voida käyttää aivan koko aineistoa. Puhoksen aineistossa näet 2. 2 m:n apumittatavara ristikoitiin kokonaisuudessaan ja tehtiin omiksi nipuikseen. ei näin ollen voida ottaa mukaan vertailuun. Tätä aineiston osaa Taulukosta voidaan todeta, e t t e i p i n o s - s a j a r i s t i k 0 l l a s ä i y t e t t y - j e n p a p e r i p u i d e n u i m i s kyky j e n V ä l i l l ä 0 l e k 0 V i n k a a n s u u r i a e r 0 j a. Kesäajon keskiarvoluvut osoittavat, että veteenpanen yhteydessä ristikoidun tavaran kellumisprosentti on ollut 0. 5 % suurempi kuin pinossa säilytetyn tavaran. Elokuussa ero on ollut samansuuntainen, mutta hi eman pienempi (0.4 %). Syyskuussa ja samoin lokakuun lopulla ero on ollut 0. 3 tf,. R i s- t i k 0 i d u n j a p i n o s s a 0 l l e e n t a v a r a n k e - u V U u s e r o 0 n s i i s a j a n m u k a n a j a t k u v a s- t i h i j a e e n p i e n e n t y n y t.

10 - 9 - Taulukko - Table Pinossa ja ristikolla varastoidun mäntypaperipuun kelluvuus. Buoyancy of pine pulpwood stored in piles and crosswise- stacked. Kellumis-% Autoajoaika Mittausaika Buoyancy per cent Date of Date of i truck transport measurement Pino Ristikko Pile! Crosswise stack! K e s ä a j Summer transport Syysaj Autumn transport Syysajossa kehityksen suunta on ollut sama kuin kesäajossa, joskin pinossa ollut tavara on uinut molempina mittauskertoina hieman paremmin kuin ristikoitu. Pinossa ja ristikolla ollut tavara ei ole ollut täysin yhtäläistä sydänpuun määrän puolesta, sillä kesäajossa pinoon varastoidussa tavarassa sydänpuuta oli keskimäärin 2. 4 %, mutta ristikoidussa tavarassa vain %. Syysajossa vastaavat luvut olivat 20. ~ja 9. 0 %. Pinossa ollut tavara on siis sisältänyt sydänpuuta kesäajossa. 2 % ja syysajossa. % enemmän kuin ristikoitu tavara. Sydänpuun määrän vaikutusta koskevasta esityksestä (piirros ) voidaan havaita, ettei pinossa ja toisaalta ristikolla säilytettyjen tavarain uimiskyvyissä ole suuria eroja. Kesäajosta voidaan todeta, että veteenpanen yhteydessä kesä-heinäkuun vaihteessa sydänpuun vaikutus on ollut vähäinen, sillä sydänpuun määrän lisääntyminen 5 %~sta 35 %:iin on parantanut kellumiskykyä n. 6 %:sta 9%:iin. Lokakuun mittauksessa vastaava kellumiskyvyn parantuminen on ollut jo noin kaksinkertainen eli n. 6 %. Tämän mukaisesti kesäajon ristikoidun tavaran keskimääräinen kellumisprosentti olisi lokakuussa n. 0.2% liian pieni,sillä ristikoitu tavarahan sisälsi sydänpuuta keskimäärin. 2 % vähemmän kuin pinossa varastoitu tavara.

11 - 0 - Aineisto, Ma.terial, a) 2 26 b) 3 nippua bundles a) Pino Pile, b) 3 2 Ristikko - 5 Crosswise stack " 20 s:: (J) () 8 ~ (J). p., 6 :>:. 2 ~ 4 0 :::; I:Q VI-VII 'i ~ /J V " ~!)(,,, i -- /..,.. _ ~ VI-VII vm VIJI..,._ r-- v/./... /' """ / 'V v, ~ t' ~ ' ~ II...- /~ Vf.. ~u y,... // ',... ~ ~ (... v; _/ ]' V V I'.( /) J; / / IX,...,...(" v.> ' x...,-' b;/! x.--,... n /, VIII-TX / VIII-IX V /...,.c...'*... V r-_ä-~ ~ IV / 6 ~ ~,.V ',' XI / ~ r-- -./ XI _r_ K e s ä a j o S y y s a j o Summer transport Autumn transport i l l l l Sydänpuu-% - Heartwood per cent Piirros. Pinossa ja ristikolla varastoidun mäntypaperipuun kelluvuus eri mittausaikoina (VI-XI= kesä-marraskuu). Pino Ristikko Fig.. Buoyancy of pine pulpwood stored in piles and crossrise-stacked, in different measuring periods (VI-XI = June-November). Pile Crosswise stack

12 - - Syysajoa koskevan tavaran osalta sydänpuun määrän vaikutus on epämääräisempi kuin kesäajossa. Näin on etenkin veteenpanen yhteydessä elo-syyskuun vaihteessa. Marraskuun alussa sydänpuun vaikutus on ollut jo paljon selvempi, joskaan ei yhtä voimakas kuin kesäajossa. Varastoimistavan vähäinen ja käytännössä melkein olematon vaikutus mäntynippujen uimiskykyyn aiheutuu tietenkin siitä, ettei ristikolla oleva kuorellinen mäntypaperipuu kuivu sanottavasti paremmin kuin pinossa säilytetty. Niinpä eräässä Metsätehon a i kaisemmassa, kevätkuivumista käsittelevässä tutkimuksessa (T u o v i n e n 950) on voitu osoittaa, että kuorellinen 6-jalkainen mäntypaperipuu on kuivunut seuraavasti. Huhtikuun alusta huhtikuun puoliväliin II II " II loppuun " toukokuun puoliväliin Pino Ristikko Kuivuminen, % Jos kuivumisaikaa olisi vielä jatkettu, olisi ero muodostunut varmaan vieläkin pienemmäksi kuin toukokuun puolivälissä eli käytännössä merkityksettömäksi. On tietenkin otettava huomioon,. että Varastoimistavan vaikutus riippuu jonkin verran varastoimispaikan laadusta ja sääolosuhteista. Huonoilla varastopaikoilla ja säiden pysyessä sateisina ristikoinnin merkitys voi muodostua voimakkaammaksi kuin tässä tapauksessa, jolloin varastopaikat olivat erinomaiset ja säät verraten hyvät. Niputus~jan vaikutus Kuorellinen mäntypaperipuu voidaan yleensä niputtaa vain siten, että maakuljetuksesta siirrytään suoraan nippukuljetukseen ilman irtouittoa. Niputus voidaan suorittaa joko talvella jäällä tai kesäaikana. Koska tämä tutkimus oli alkututkimuksen luonteinen ja jottei olisi muodostunut liian suurta uppoamistappion vaaraa, jätettiin talviniputus tällä kerralla pois, niin hyödyllinen kuin sen mukaan ottaminen olisi muuten ollutkin. Sen sijaan otettiin kesällä autokuljetuksen yhteydessä tapahtuvasta niputuksesta vertailtaviksi kaksi eri ajankohtaa, kuten edellä on jo käynyt ilmi. Piirroksesta 2 voidaan havaita, että k e s ä a j o n i p p u j en (ajo tapahtui ) keskimääräinen kellumisprosentti oli heti veteenpanen yhteydessä 7. 9, kuukautta myöhemmin elokuun alussa 4.2, syyskuun alussa

13 _P2.2 ' - ~,f. ' '.,, ', ',.. ~.. ~~.. '. ' m Kr = Runkotavara (Kesälahti): Stern go ods (Kesälahti): 4. 4 m + apumitta 2.2 m 4. 4 m + measuring bolts 2.2 m Kl = Tukinlatvustavara (Kesä- Top goods (Kesälahti): lahti): 4.4 m + measuring bol ts 2.2 m 4.4 m + apumitta 2.2 m P 4 4 ; Pääosalta tukinlatvustavaraa (Puhos): vain.. m Pääosalta tukinlatvustavaraa (Puhos): apumitta 2. 2 m 4.4 m :n sidepuineen Chiefly top goods (Puhos): only 4. 4 m bol ts Chiefly top goods (Puhos): measuring bolts 2. 2 m m tie bolts.'..... '.. ~.... / Koko aineisto K e s ä a j o 'l _..,, Total material Summer transport Osa- aineisto Part material r Koko aineisto. S y y s a j o ; Total material Autumn transport.... Osa- aineisto l Part ma terial ~ w,~,*-~~ ~~----~~--~~ Kl...i:' ',, ~ Vedessäoloaika, vrk - In- water time, days Piirros 2. Kesä- ja syysajonippujen kelluvuuden riippuvuus vedessäolon pituudesta. Fig. 2. I'b.e dependence of the buoyancy of summer- and autumn-transport bundles on the length of the in-water period.

14 ja lokakuun lopussa eli keskimäärin 4 vuorokauden vedessäolon jälkeen 7.6. K e s ä a j 0 n i p p u j e n u i m i s k y V y n h e i k e n t y m i n e n t a p a h t u i s i i s k a i k e n a i k a a h y V i n t a s a i s e s - t i 0 l l e n k e s k i m ä ä r i n 2. 7 % k u u k a u d e n a i k a n a. Syysajonippujen (ajo tapahtui ) kellumisprosentti oli veteenpanen yhteydessä eli 4.7% suurempi kuin kesäajotavaran. Heinä- elokuun aikana oli siis tapahtunut selvästi havaittavaa kuivumista. Heiskasen suorittamien kuivumistutkimusten mukaan (H e i s k a n e n 959) huhtikuussa kaadettujen kuorellisten mäntypaperipuiden paino oli alentunut alkupainoon verrattuna heinäkuuhun mennessä 9 % ja syyskuuhun mennessä 2 % (Vesijaon koepuut), mutta Vuolijoen aineistossa taas toukokuun 25. päivänä tehtyjen kuorellisten mäntypaperipuiden paino oli heinäkuussa %, elokuussa 7 % ja syyskuussa 6 % pienempi kuin tuoreena. Tässä tutkimuksessa todettu kuivuminen on siis ollut suunnilleen samaa luokkaa kuin Heiskasen suorittamissa kokeissa, vaikka mitään varmaa vertailua ei voida suorittaa. Kuivumisen vaikutus uimiskykyyn ei kuitenkaan ollut kovin pitkäaikaista, sillä marraskuun 2. päivänä eli n. 60 vrk:n vedessäolon jälkeen nippujen keskimääräinen kellumisprosentti oli ainoastaan 8. 9 eli vain. 3% suurempi kuin kesäajopuilla noin 4 vrk:n vedessäolon jälkeen. S y y s a j o n i p p u j e n h e i k e n t y i 6 9 % u i m i s k y k y s Li s y h d e n k u u k a u - d e n v e d e s s ä o l o a i k a a k 0 h t i e l i y i k a k s i n k e r t a i s e l l a nopeu d e l l a k e s ä a j o n i p p u i h i n verrat - t u n a Lisävalaisun saamiseksi kesä- ja syysajon ja - niputuksen väliseen eroon tarkasteltakoon piirrosta 3, jossa on esitetty sydänpuuprosentin vaikutus molempien ajoaikojen viimeisessä mittauksessa. Piirroksesta havaitaan,että vähän sydänpuuta sisältäneet kesäajoniput (sydänpuu-% alle 20) ovat uineet lokakuun lopussa varsin heikosti, kun taas yli 20 % sydänpuuta sisältäneet niput ovat uineet likimain yhtä hyvin kuin vastaavat syysajoniput. Huonosti uivia nippuja (kellumis- % alle 5) oli seuraavasti: Kesäajo Syysajo 2.. Sydänpuuprosentti Keskimäärin Huonosti uivia, % koko nippuluvusta

15 - 4 - Jm/p-m3 - Running m./piled cu.m , : " s:: ~ 0 ~ Q) A 9 >:. () s:: rn 8 >:. 0 :::s j:q 7 "<f!... t 6 U} rl E :::s 5 rl rl Q) M ~ / / V 2 v4 -- ~ J 2 f /2 4 / 2 4 / ~ K e s ä a j o Summer transport ' _}_ /3 2 ~ ~ b 5 y_ 3 2 / l'v) 2 2 / Syysajo Autumn transport ' t' Sydänpuu-% - Reartwood per cent Piirros 3. Kelluvuuden riippuvuus sydänpuun määrästä kesä- ja syysajon viimeisessä mittauksessa. Fig. 3. The dependence of buoyancy on the amount of heart~ood in the last measurement of summer- and autumn-transport bundles.

16 - 5 - Tämä vertailu osoittaa, ettei syysajonippujen uimiskyvyn nopea heiken~minen ole kuitenkaan vielä samana syksynä muodostunut kovin vaaralliseksi, sillä huonosti uivia nippuja on sittenkin ollut varsin vähän. Kun otetaan huomioon kesäajopuiden uimiskykyä koskevat tulokset lokakuulta lähes 4 kuukauden vedessäolon jälkeen ja kun lisäksi voidaan todeta, että syyskuun alussa vain yhden kesäajonipun uimiskyky oli alle 5 %, voidaan sanoa, että k e s ä - h e i n ä k u u n v a i h t e e s s a n i p u t e t u n t a v a r a n u i m i s a i k a o n ) a i n a k i n 4 k u u k a u t t a, j o s s y d ä n p u u t a o n v ä h i n t ä ä n 2 0 % poikkileikkauspinta-alas ta. 2 ) Jos sydänpuuta on v ä h e m m ä n k u i n t y y d y t t ä v ä n 2 0 % niput pysyvät u i m i s k y ~ y i s i n ä n o i n 3 k u u k a u t t a, mutta ovat silti kaikki vielä lähes 4 kuukaudenkin vedessäolon jälkeen selvästi veden pinnalla, joskin niiden hinauskelpoisuus on arveluttavan heikko. Elo-syyskuun vaihteessa niputetun tavaran uimisajan pituudesta ei tässä tutkimuksessa saatu täysin selvää kuvaa, mutta joka tapauksessa uimisaika on ainakin 2 kuukautta. Uimiskyvyn nopea heikentyminen viittaa kuitenkin siihen, että kolmannen uimiskuukauden aikana olisi todennäköisesti tapahtunut uimiskyvyn romahdusmainen heikentyminen~ Siihen viittaa myös se seikka, että kaksi nippua oli ennen marraskuun mittausta kadonnut. Uponneiksi niitä ei ole voitu merkitä niiden aiemmin osoittaman hyvän uimiskyvyn vuoksi. Ne olivat ilmeisesti hajonneet nippukuormia l ~i kuteltaessa. N i p u t u s a j a n s i i r t ä m i n e n a k u - s y k s y y n n ä y t t ä ä y h e n t ä v ä n u i - m i s a i k a a t o d e n n ä k ö i s e s t i k u u - k a u d e a m a h d o i s e s t i h i e m a n e n e m m ä n k i n Syyt tähän kieltämättä mielenkiintoiseen ja käytännönkin kannalta merkittävään ilmiöön jäävät tällä kerralla olettamuksien varaan. Heinä-elokuun aikana on puissa todella tapahtunut lisäkuivumista, joka on erityisesti kohdistunut eniten kuivumista kaipaavaan tavaraan, sydänpuuköyhiin pölkkyihin, joissa on runsaasti vettä. Puissa on kuitenkin tapahtunut samanaikaisesti muutakin. Kaarnakuoriaisten kaivamien käytävien määrä on kaiken aikaa lisääntynyt. Kesäkuussa suoritetuissa tarkastuksissa voitiin todeta,että mel-

17 - 6 - kein kaikilla varastoalueilla oli runsaasti pysty- ja vaakanävertäjiä sekä tähtikirjaajia. Myös ekakaarnakuoriaisia oli runsaasti, joskin niiden kehitys oli silloin vielä alkuvaiheissaan. Ristikoidusaa tavarassa kaarnakuoriaisia tavattiin melkein kaikissa pölkyissä, kun taas pinoissa niitä oli miltei yksinomaan ulkoreunojen pölkyissä. Elokuun loppuun mennessä kaarnakuoriaisten käytävien lukumäärä on lisääntynyt, ja lisäksi puihin on tullut uusia hyönteislajeja, kuten erilaisia jääriä ja kärsäkkäitä. H y ö n- t e i s t e n v a i k u t u s o n s i i s o l u t o m i a a n l i s ä ä m ä ä n s y y s a j o s s a v et t y m i s nopeutta. Lisäsyynä syysajopuiden nopeaan vettymiseen voi olla myös pölkkyjen päiden halkeileminen. P ö l k k y j e n l ä p i m i t a l l a on myös vaikutusta uimiskykyyn. Piirroksesta 4 ilmenee, että kesäajon veteenpanemittauksessa pienimpien pölkkyjen kellumisprosentti oli jopa suurempi kuin keskikokoisten ja järeiden pölkkyjen, mikä osoittaa kuivumisen kohdistuneen voimakkaimmin pieniläpimittaisimpaan tavaraan, jonka sydänpuupitoisuuskin oli vähäinen. Uimisajan jatkuessa pieniläpimittaiset pölkyt vettyivät nopeasti. Läpimitan pienuus ja sydänpuun vähäisyys vaikuttivat siis samaan suuntaan. Syysajotavarasta voidaan todeta, että järeätkin pölkyt ehtivät kuivua loppukesän aikana niin paljon, että pölkkyjen läpimitan vaikutus uimiskykyyn oli veteenpaneaikana olematon. Marraskuun alussa tilanne oli vielä melkein samanlainen. Tämä johtui ehkä siitä, että syysajotavaran pieniläpimittaiset pölkyt sisälsivät sydänpuuta verraten runsaasti. Tavaralajin vaikutus Eri tavaralajeiksi tässä tutkimuksessa voidaan erottaa seuraavat neljä vaihtoehtoa: ) Kesälahden latvustavara, jossa 4. 4 m~n päämitan lisäksi oli mukana myös 2.2 m:n apumitta. 2) Kesälahden runkotavara. Kuten edellä. 3) Puhoksen 4.4 m:n tavara (valtaosaltaan latvustavaraa). 4) Puhoksen 2. 2 m~n apumittatavara, jossa sidepuina oli tavallista runsaammin 4.4 m:n pölkkyjä. Vaihtoehdot ), 2) ja 3) sisälsivät suunnilleen tasaisesti sekä pinossa että ristikolla ollutta tavaraa, kun taas vaihtoehto 4) sisälsi ainoastaan ristikolla ollutta 2. 2 m:n paperipuuta. Kaikkia näitä eri tavaralajeja kuului sekä kesä- että syysajoon.

18 - 7 - Kesäajo Summer transport Sydänpuu-% - Heartwood per cent S y y s a j o A t t u umn transper -. 24, 22 ' ~ -:-... ";(-- r--... x_--x vopv 20 ~ 8 Q) () ~ 6 P. ~ 4 s:: ro >.. g 2 IX ~ 0 (/} g 8 ;:j rl ~ 6 ~ 4 2 '..:J,. ---x--. 0 pv (=deys) ~ V.. r pv +... "'-... ~ - ~ '..:, "---=~~ 'f pv ~ ' 'Y;..- 60pv ~ pv Kesäajo Summer t ransport Syysajo Autumn transport Jm/p-m3 - Running m./piled cu. m. Piirros 4. Pölkkyjen koon vaikutus uimiskykyyn kesä- ja syysajon eri mittauksissa (vedessäoloaikoina, pv). Fig. 4. The effect of bolt size on buoyancy in the diff erent measurements of summer and autumn t ransport (during in-water periods, days).

19 - 8 - Eri mittausaikoja koskevista keskimääräistuloksista (taulukko 2 ) voidaan todeta, että kesäajon veteenpanemittauksessa kesä-heinäkuun vaihteessa %), Puhoksen 2.2 m:n apumittatavara ollut parhaiten kelluvaa ( 2.3 se onkin sydänpuuköyhää ja pienikokoista. pelkkää Heikoimmin on silloin on vaikka kellunut 4. 4 m:n paperipuuta sisältänyt Puhoksen tavara (6.8 %), vaikka sen %. sydänpuupitoisuus onkin ollut selvästi muiden yläpuolella eli Loka- kuun lopussa tilanne oli eri tavaralajien kelluvuudessa paljon ve teenpanomittauksesta poikkeava. Eniten oli heikentyny t Kesälahden runkotavaran ui- miskyky (aleneminen 2. %) ollen silloin enää vain 5. 0 %. Myö s Puhoksen 2.2 m:n apumittatavaran uimiskyky oli voimakkaasti huonontunut (aleneminen.3 %). Puhoksen 4.4 m~ n tavara oli säilyttänyt uimiskykynsä parhaiten, sillä aleneminen oli ainoastaan 8. 9 %. siis kesäajossa melko kiistattomalta. Pölkkyjen pituuden vaikutus näytti Lyhyt apumittat avara oli hyvin, mutta menetti myös uimiskelpoisuutensa nopeammin kuin kuivunut 4.4 m:n tava- ra keskimäärin. Syysajoa koskevista tuloksista käy kiistattomasti ilmi j o kesäajon yh- teydessä mainittu Puhoksen 2.2 m:n apumittatavaran hyvä kelluvuus veteenpanen yhteydessä samoin kuin myös kokeen päättyessä marraskuun alussa. Puhoksen 4. 4 m:n tavara on syysajonkin yhteydessä säilyttänyt uimiskykynsä var- mimpana. Latvus- ja runkotavaran kellumiseroista ei tämän tarkastelun pe- rusteella voida sanoa mitään varmaa. Eri tavaralajien uimiskyvyn vertailu sydänpuun määrästä rppuvana osoittaa, että kesäajossa (piirros 5 A, s.20) sydänpuun määrän väheneminen heikentää voimakkaasti kaikkien tavaralajien uimiskykyä. vempi, mitä pitemmän ajan vedessäoloa on kestänyt. Vaikutus on sitä sel- Puhoks cn 2. 2 m:n apu- mittatavara on uinut kaikissa sydänpuupros enttiluokissa selvästi paremmim kuin muut tavaralajit eikä ole lokakuun lopussakaan vielä millään "vaaravyöhykkeessä". lailla Muista mainittakoon, että Kesälahden latvustavara on samoin säilynyt varsin uimiskykyisenä, kun taas Kesälahden runkotavaran ja Puhoksen 4.4 m:n tavaran sydänpuuköyhät varsin syvässä (ke lluvuus alle 5 %, niput uivat lokakuun kun sydänpuuta n. 5 %tai lopussa jo vähemmän). Syysajon veteenpanemittauksessa (piirros 5 B, s. 2) ei s ydänpuun mää- rällä näytä olleen vaikutusta, ja vielä marraskuun alussakin sydänpuun vaikutus on ollut heikko kesäajoon verrattuna. Puhoksen 2. 2 m~n tavara ui mui- ta paremmin kaikissa sydänpuuluokissa, kun taas, muiden tavaralajien väliset erot ovat erittäin epämääräiset. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että jos lyhyt 2. 2 m: n apumittatavara pääsee kuivumaan niin hyvin kuin tässä tapauksessa, sen uimis-

20 - 9 - Taulukko - Table 2 Eri tavaralajien keskimääräinen kelluvuus. Mean buoyancy of different kinds of pulpwood. Kesäajo Summer transport j Sydän- : Mittausaika puu- % Jm/p-m3 Date of measurement Heartwood per cent Running m.;piledr , ~------~ cu.m : !! Kesälahden latvustavara (4.4 m ja apumitta yhdessä) Top goods of Kesälahti (4.4 m m measuring bolts) Kesälahden runkotavara (4.4 m ja apumitta yhdessä) ~tem goods of Kesälahti (4. 4 m m measuring bol ts) Puhoksen latvustavara,vain 4.4 m Top goods of Puhos, only 4.4 m bolts Puhoksen latvustavara,2.2 m apumitta 4.4 m sidepuineen Top goods of Puhos, 2.2 m measuring bolts m tie bolts o Kellumis- % - Buoyancy per cent Syysajo Autumn transport Kesälahden latvus avara (4.4 m ja apumitta yhdessä) Top goods of Kesälahti (4.4 m m measuring bolts) Kesälahden runkotavara (4.4 m ja apumitta yhdessä) Stern goods of Kesälahti (4. 4 m m measuring bolts) Puhoksen latvustavara, vain 4.4 m Top goods of Puhos, only 4.4 m bol ts Puhoksen latvustavara,2. 2 m apumitta 4.4 m sidepuineen Top goods of Puhos, 2. 2 m measuring bolts m tie, bol ts

21 => s:: <D ö 2 4 <D p. 20 >. ö s:: ~ 9 0 ::! fx Veteenpane Launching i nto water / / / { J J J J t-- +,'P 4.4 m 3! ~.!..---.L.--J..--'----' 5 +=> s:: <D 0 4 ~ <D P. ) >. ö s:: ro 2 >. 0 ::! fx / p 2.2 m, /, / o r...,... fk : / x- --/ i /.- / J J ? 4. 4 m Sydänpuu- % - Heartwood per cent 9 f...} t ~~--~--~--~--~ ~ P2 2 m f l p '+ 4 m/./. f...-x ~... F. { / / Lj.! / t :.t / '( Piirros 5 A. Uimi skyvyn riippuvuus tavar alajista. Kesäajo. Kr ; Runkota"ar a (Kesälahti): 4. 4 m K + apumi tta 2. 2 m = Tukinl atvus tavara ( Kesälahti): 4. 4 m + apumi tta 2. 2 m P4 4= Pääosalta tukinlatvus tavar aa (Puhos ): vai n 4. 4 m P2 2= Pääosal ta tukinlatvustavaraa (Puhos): apumitta 2. 2 m 4.4 m ~ n sidepuineen Fi g. 5 A. The dependence of buoyancy on the kind of pulpwood. s~ mer transport. ~ = Stern goods (Kesälahti): 4.4 m + measuri ng bolts 2. 2 m K = Top goods (Kesälahti): 4. 4 m + measuring bolts P 2. 2 m 4 _ 4 = Chiefly top goods (Puhos): only 4.4 m bol ts P2 2= Chiefly top goods (Puhos): measuring bolts 2. 2 m m tie bol ts

22 - 2 - Veteenpane Launching i nto water ~ H ~ 26» 0 25 ::s ')' p:: '-'+ 'IP2. 2m : : :: f ; j f V! l' ~?. 3 (/).-l 3 22 rl rl Q} ~ L ---!._..-L..! _!.. J Sydänpuu-% - Heartwood per cent Piirros 5 B. Uimiskyvyn riippuvuus tavaralajista. Sy,ysajo. Selitykset piirroksessa 5 A. Fig.. wood. The dependence of Autumn tr~nsport. buoyancy on the kind of pulp Explanations in Fig 5 A.

23 kykyisyyttä ei tarvitse epäillä. Näyttää jopa siltä, että sen uimiskyky on varmempikin kuin 4.4 m~n tavaran. Käytänn0ssä apumittapölkyt siis voidaan sijoittaa pitkän tavaran joukkoon, missä ne parantavat nippujen uimiskykyä etenkin vedessäolon alkuaikana. Mitä taas runko- ja latvustavaran väliseen eroon tulee, voidaan sanoa, ettei se ole ilmeisestikään kovin suuri. Tässä aineistossa runkotavaran uimiskyky jäi hieman heikommaksi kuin latvustavaran. Mitä heikommin kuivuneesta tavarasta on kysymys, sitä suurempi on sydänpuun määrän merkitys. Niput, joissa on sydänpuuta alle 20 % poikkileikkauspinta-alasta, joutuvat helposti uppoamiselle alttiiksi. K i r j a i s u u t t a R e f e r e n c e s H e i s k a n e n, Veijo 959. Kesäaikana valmistettujen mänty- ja kuusipaperipuiden kuivuminen ja säilyminen. V: n 958 kokeiden tuloksia. Pienpuualan Toimikunnan julkaisu n:o 82. Helsinki. Moniste. T u o v i n e n, Arno 950. Paperipuiden kuivumisesta keväisin varastoalueilla (Summary: Spring Drying of Pulp Wood in the Storage Area). Metsätehon tiedoituksia n:o 4 - Metsäteho Report no. 4. Helsinki.

24 On the Buoyancy of Unbarked Pine Pulpwood Bundles ; II II II II II II II II II II II II II II II II II II H II! II II II II H II olll II by Arno Tuovinen SUMMARY Metsäteho, the Forest Work Study Section of the Central Association af Finnish ~o odworking Industries, in co-operation with Enso Gutzeit Osakeyhtiö, conducted in 960 a buoyancy study of 4.4 m. unbarked pine pulpwood bundles. The material consisted af 66 bundles. Felling and preparing was done at Kesälahti and Puhos in East Finland in early winter 960, and the bolts were stored in piles along motor roads; a half af the goods stacked there crosswise in April-May 960 (at Puhos, however, all 2.2 m. auxiliary measuring bolts). The bolts were then transported and into water in truck-bundles at two different times. transport (86 bundles) was completed June 28-July 8, 960 transport (80 bundles) August 30-September 6, 960. were launched The so-called summer and the autumn The buoyancy af the summer-transport bundles was measured at the beginning of August,beginning of September and end of October in connection with the launching into water. The buoyancy measurements af autumn-transport bundles were made in connection with the launching into water and at the beginning af Novernber. The principal results were as follows:. The benefit derived from crosswise stacking was almost nil in autumn transport and even in summer transport had no major practical significance. 2. The buoyancy percentage af the summer-transport bundles diminished by an average of just under 3 per cent monthly (from 7.9 to 7.6 per cent).the monthly deerease in the buoyancy af the autumn-transport bundles was an average of c. 7 per cent (from to 8.9 per cent), i.e. over double for summer transport. that 3. Although the autumn-transport bundles became waterlogged rapidly, not a single bundle sank during the 2 months they were in water and there were only 3 bundles (3. 9 per cent af the total) with a buoyancy percentage of under 5. Of the summer-t ransport bundles, c. 23 per cent showed poor buoyancy

25 after nearly 4 months (4 days) in water. The majority of them were bundles in which the quantity of heartwood was under 20 per cent of the crosssection area. Not a single summer-transport bundle sank or became undone. The period for which summer-transport bundles poor in heartwood (heartwood under 20 per cent) remained buoyant and in good condition was about 3 months, and the period for other timber was at least 4 months. 4. The 2.2 m. auxiliary measuring bolts seasoned well and retained their buoyancy better than 4.4 m. goods in connection with both summer and autumn transport. The buoyancy of stem goods (whole stems prepared for pulpwood) was poorer than that of top goods (tops left over in sawlog preparation made to pulpwood) in summer-transport bundles. No similar difference was observed in connection with autumn transport.

26

27