METSÄTEHON TIEDOITUKSIA n :o 7l.f. METSÄTEHO REPORT No. 7~ Arno Tuovinen: UITON ALKUVAIHEESSA

Transkriptio

1 , METSÄTEHON TIEDOITUKSIA n :o 7l.f. METSÄTEHO REPORT No. 7~ Arno Tuovinen: UPPO~~INEN UITON ALKUVAIHEESSA Yleisesti on tunnettua, että uittopuu imee halukkaasti sisäänsä vettä, mutta että vettyminen hidastuu tuntuvasti parin kolmen viikon kuluttua. S~Uraamalla puutavaran uimiskykyä ensimmäisten uittoviikkojen aikana voidaan saada melko tyydyttävä kuva uppqamisvahinkojen suuruudesta ja laadusta yksivuotista uittda ajatellen. Näin mehetel~ len tulokset saadaan luonnonmukaisissa olosuhteissa, eivätkä eri väylillä esiintyvät poikkeukselliset tekijät (erikoisesti vastuille ja kossiin seisomaan jäänti) pääse sekoittamaan tuloksia. Metsätehon toimesta suoritettiin Vo 948 tämän tapainen orientoiva selvittely Oulujokeen laskevassa Kutujoen väylässä. Tutkimus kohdistui seuraaviin Oulu Osakeyhtiön omistamiin puueriin: - kuorelliset mäntytukit (200 kpl., telakasa) kuorelliset 4 m mäntypaperipuut {400 kpl., telakasa) kuorelliset 4 m kuusipaperipuut (200 kpl. telakasa) ylivuotiset, puolipuhtaat 6-jalk. mäntykaivospuut (200 kpl., pino) ylivuotiset, aisatut 2m koivurangat (75 kpl ~, pino) ylivuotiset, aisatut 2 m haaparangat (75 kplc, pino) Puut oli v.a rastoitu metsän reunustaman, kapean Tervajoen rantamille. Kuivumisolosuhteet olivat suhteellisen heikoto Puiden mittauksen yhteydessä jokainen pölkky numeroitiin. Veteen vieritys tapahtui 29.4~9lf8 neljä päivää ennen yleisen uiton alkamista. Ensimmäinen uimiskyvyn mittaus suoritettiin 30o4. vierityspaikan alapuolisella vastuulla, toinen 9 5o eli 0 päivää myöhemmin hitaasti virtaavan Tervajoen suulla ja kolmas Otermajärven yli tapahtuneen hinauksen ja Kutujoen koskisen väylän laskun jälkeen Kutujoen suulla 22o5 eli 3 päivää toisen ja 23 päivää ensimmäisgn mittauksen jälkeen. Uitto tapahtui koko ajan yhtenä sumana, ja hännänajo seurasi heti uiton perästä. Kaikista varotoimenpiteistä huolimatta 83 pölkkyä (7.2 %)

2 ! t. ~!.,( ;., \..- ~ : ;, 0.: /,.:.,r,_. :... ~,... \. _; :,, ~. t -.,.,.,,. ~,,., ~.. j :.. f ~.. i., ~. ; :.,.. (:, ~... :. :.... ~.,. l.,.; ;:, r., :.. ~ ~ ~!. - t...

3 - 2 - pääsi katoamaan uiton aikana. Aineistoa käsiteltäessä pölkkyjen läpimitaksi otettiin tarkan tyvi- ja latvaläpimitan keskiarvo, sydänpuuprosentiksi tyvi- ja lat~ vapään sydänpuuprosentin keskiarvo (pinta-alasta laskettuna) ja uimiskorkeudeksi tyvi- ja latvapään veden yläpuolella olevan osan keskiarvo. Kaikki mittaukset tarkoittavat kuoretonta. mittaa lukuun ot tamatta koivu- ja haapararucoja. Kadontiaista puista laskettiin uponneiksi kaikki ne, joiden uimiskcirkeus oli edellisessä mittauksessa alle 2 cm. Seuraavassa tuloksia esiteltäessä uivat p~lk.yt käsitel~ lään kolmena ryhmänä: Hyvin uivat, uimiskqrkeus vähintään 2 cm.. Huonosti uivat, uimi~ko~ke.us.0. 9 cm. Vesirajassa olevat, uimiskorkeus cm. Uimiskyky keskimäärin Yleiskuvan saamiseksi uittokokeen tuloksista esitetään seuraa vassa taulukossa (s. 3), kuinka suuri osa kunkin tavaralajin pölktis tä kuului eri uimiskykyluokkiin. ~-elliset mäntytuk~ Kuorellisten mäntytukkien uimiskyky pysyi koko ajan hyvänä, sillä viimeisessäkin mittauksessa oli huonosti uivia ja vesirajassa olevia yhteensä vain 2.6 % Alle 20 %sydänpuuprosenttiluokassa tällaisia pölkkyjä oli peräti puolet koko kappalemäärästä, joka oli tosin vain 6 kpl., mutta 20 oo 30% luokassa enää vain 7 3 % Kaikki yli 30% sydänpuuta sisältävät pölkyt kuuluivat hyvin uiviin. Aineiston laatua kuvaavina mainittakoon seuraavat luvut: ~ läpimitaltaan alle 20 cm 2.5 % II " 20 ~ " yli 30 II sydänpuuprosentiltaan alle 20 % II 2Q.- 30 % " 3o I+o % II yli 40 % lt - II 26 5 % 4o.a % 30.2 % 3. % 2.0 % 25.o % 50.9 % p Ruotsalaisen KARLENin mukaan (Anders Karlen Synpunkter på hur virkesavläggningen bör omorganiseras i samband med att ett flodsystem regleras. SVenska flottledsförbundets årsbok. 95.) kuorimattomista mäntytukeista uppoaa 4 kuukauden uiton jälkeen seuraavat mää-

4 ..,.... ; &. ;,,.,,,;,....!.... : ~ : , t,,...,.. ~ i -..:; :." :!,,.

5 - 3 rät, kun varastopaikka on hyvä. Hyviä kuivumispäiviä Sydänpuun läpimitta20 4o 0 30 prosentti Uponneita, % latvasta 4o 9t0 l2o5 6~ , ,. 0. o.4 o ~ Tavaralaji. Spelies of T mber Kuorelliset Hittauskerta. Measure_. ment ll.ttay,,;, :i o Kuorelliset 4 m mäntypaperipuut Unbarked 4 m Pine PUlpwood ~ 6.o e Kuorelset 4 m kuusipaperipuut Unbarked 4 m Spruce Pulpwood , ~ ~5-2 3," ~. P:rosenttia kappalel~:b;~ ~ As a Percentäge of er 2 3 Puolipuhtaat 6- jalk.mäntykaivospuut Partly Barked 6 foot Pine Pitprops o.o Hyvin Huonosti Vesirajas- Uponneita Yhteensä sa olevia uivia uivia Poor Water Good Sinkers Total BuoyancY ogg.ed l3uoyi mäntytukit Unbarked Pine Logs o.e l o r---- Aisatut 2 m koivurangat 2 m Birch Logs, Barked in Strips Aisatut 2m haaparangat 2 m Aspen IJog s, Barked in Strips l a o ,

6 :.,.,..,. t :.,.. ), filt, ",.,... ~ ~" {. c...,... ~ Jl,,. ",. ". -,,.,..,._ -, ,.,..,..... ~ " ~ f,.,.,_.,.... " "; \. ~ ~,... _.,..,,.,.. :. ~..... l,~.,. "" ".. -,..,, l( t \

7 - 4 Kun Karlenin sydänpuuprosentti 50 vastaa tässä tutkimuksessa 22 ~&& 23 %:ia ja kun hyviä kuivumispäiviä on ollut korkeintaan 20, uponneita olisi oltava tässä tutkimuksessa 20 o 30 % sydänpuuprosenttiluokassa korkeintaan 3 ccc 4 %do Ehkä huonosta (.rarastopaikasta johtuen huonosti uivia ja vesirajassa olevia oli nyt kuitenkirl paljon enemmän eli n. 7 %~ Kuivumisolosuhteiden suuren merkityksen on todennut myös KLEM (Norsk Skogindustri /95), jos kohta hänellä ei olekaan esitettävänään yhtä tarkkoja lukuja kuin Karlenllla~ Uppoamista käsittelevässä kirjallisuudessa ei ole tähän mennessä kiinnitetty huomiota vaihtelevat määrät sydänpuuta sisältävien pölkkyjen vajoamisnopeudessa ilmeneviin muutoksiin. Vajoaminen, so. veden päällä olevan osan korkeuden pieneneminen laskettuna prosenteissa ko ko läpimitasta oli keskimäärin seuraavan suuruinen: Vajoaminen, % Sydänpuuprosenttiluokka 20o 30 30,.40 yli 40. ja 2. mittauksen 2.4 välillä 2o9 2ol 2., ja 3o mittauksen välillä 2.6 Toiseen mittaukseen mennessä vähän sydänpuuta sisältävät pölkyt ovat vajonaeet. enemmän kuin paljon sydänpuuta sisältävät, mutta toisen ja kolmannen mittauksen välisenä aikana vajoamisen kulussa tapahtuu oleellinen muutos, so 4 r u n s a a s t i s y d ä n p u u t a s i s ä t ä vä t p ö k y t a k a v a t v a j o t a n o p e a m m i n. Keskiarvolukuja esitettäessä piilee kuitenkin aina vaara, että ne antavat harhauttavan tuloksen. Siksi on lisäksi laskettu vajoaminen läpimittaluokittain (piirros ). Kyseisestä piirroksesta voidaan todeta, että suhteellinen vajoaminen vaihtelee verraten vähän eri läpimittaluokissa ~ Pienet tukit ovat vajonneet kuitenkin hieman voimakkaammin~ Vähän sydänpuuta (20 30 %)sisältävllä tukeilla on ensimmäisen jakson aikana tapahtunut vajoaminen pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta voimakkaampaa kuin toisen uittojakson aikana. 30 ~ 40% sydänpuuta sisältävillä pölkyillä vallitsee tasapaino ensimmäisen ja toisen jakson vajoamisen kesken, mutta runsaasti sydänpuuta sisältävät pölkyt ovat. vajonneet melke~n kaikissa läpimittaluokissa voimakkaammin toisen uittojakson aikana. Kun kuorellisia tukkeja pannaa~ veteen, niiden pintapuu katkaisukohtia lukuun otta-

8 .,.. J t,... j. J. t r.~. f r.. )., { ~.,. :.,j(. :.,..! t f : :.:.~ ; :. t,j :. J,..,,!. : J... ( \,,: i. (.., (,. :.,,..!;.. ~ ~... _.,.!..,.i " ~. :.!.,. :, -:. ~.. ;;. :, \ ;.,.. : l \f.., (..! ~ ~~.~.:.: -~.., ~ ;..!,.:!: :-. \..!. l \,...!.:; t. ;. ; : : ~ - ~.,:. i.,.,., = : ":.: j: :.: i,. t ;,;.?. lf.. j :.:..,. -..:, J, \ ;.:.. f J,,. :.. ~. _.,. - ~ : i.! : t.., ~.... : f. ;.. ~- : ~, J,. :., ;. ;. r ~ ~ } \ : ~ ~ \! ~. :. ~. \. :. i,;.. ~ ~...,..L.. - ~ - : r,.,..., \,,

9 Vajoaminen.,. Sinking $ 6 ~ OfiO \ / I V 30 %. 5 """ I 2-0 } ~ 6 ~ % II jakson aikana vajoaminen nopeampaa - Sinking more rapid during period II Yli 4o % - over 4o %

10 ::..,...,.,,

11 ~ 6 - matta sisältää tuoreen puun vesimäärän (suunnilleen %) kun taas sydänpuu sisältää vettä vain 30 %. Runsaasti sydänpuuta sisältävät tukit voivat näin ollen imeä sisään~ä monihkertaisen vesimäärän vähän sydänpuuta sisältäviin verrattuina. Sydänpuun vettä läpäisemättömästä rakent eesta johtuu, että uiton alu ~sa vettyy.pääasiallisesti valn pintapuu, mutta vähitellen alkaa sydänpuukin menettää kestokykynsä ja kuten tulokset osoittavat, tämä saa tuntuvan vauhdin jo n., 0 vrk. uiton jälkeeno Kuo~~l!2et 4 m män~ypaperipuut Työvoimapulasta johtuen meillä jouduttiin erikoisesti PohjoisSuomessa uittamaan viime sotien aikana ja niiden jälkeen huomattava osa paperipuista kuorimattomina. Tämä hankintamuoto ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan vielä tähänkään mennessä. Tutkimusaineiston pölkyt oli katkottu 0 cm latvaläpimittaan asti, joten aineistosta puuttuvat kaikkein huonoimmin uivat pienet läpimittaluokat. Jakaantuminen oli seuraavanlainen: - alle 5 cm 2l.o6 % "" 54 o.20 lt 52e2. 20 ~ o 25 Ii 22 9 II 25 u 30 J o3 Yht % g Tyvipölkkyjä sisältyi aineistoon 77 %kappalel~vusta. Sydänpuuta pölkyt sisälsivät runsaanpuoleisesti, kuten käy ilmi seuraavista luvuista: Sydänpuuprosentti %kpl a-luvusta Läpimitta, cm Alle Qe4 20. e e o Yli ~ 8 46 %pölkyistä sisälsi siis sydänpuuta yli 30 %8 Vähän s~~änpuuta sisältävät pölkyt olivat keskimääräistä pienempiäe Pölkkyjen suuresta koosta ja sydänpuurikkaud_e sta huolimatta uitto antoi.varsin huonot tulokset, sillä jo ensimmäisessä mittauksessa huonosti uivia ja vesirajassa olevia oli yhteensä melkein 0 %, Toisessa mittauksessa tällaisia pölkkyjä oli jo kaksink~ttainen määrä ja lisäksi oli uponneiksi laskettava Oo8 %o Kolmann~ssa mittauksessa uponneiksi luettujen määrä oli Ylittänyt 7 %ja silti oli vesirajassa

12 ".,,.,.,.. l,.,. ; i..,~ -.,,,.. 4 : " \. :...., : ~..,,...

13 - 7olevien ja huonosti uivien pölkkyjen yhteismäärä pysytellyt yli 9 %:ssa. Läpimitan vaikutus uimiskykyyn ja uponneiden paljouteen oli hyvin voimakas, kuten käy ilmi seuraavista numeroistao r-----~ -- Läpimitta, cm. Mittaus kerta Measure~ Diameter, cm ment ~-_. 2 Q " 0 _. 3 --t "0 5 --r Hyvin Huonostj_ Vesirajassa Uponneita uivia uivia,. olevia Good Poor WaterSinkers logged Buoy- -f---nr~ --~ Prosenttia kappaleluvusta As a Percentage of Number ~ u """ <l " ; -2!" l 2 "" -- Yllä olevien lukujen perusteella voidaan päätellä, että alle 6 cm vahvuisten pölkkyjen uitto käy täysin kannattamattomaksi, vaikka uponneiksi laskettujen pölkkyjen lukumäärässä olisikin ehkä tarkistamisen varaa. Uimiskyvyn tiedetään riippuvan myös sydänpuun määrästä, joten on syytä tarkistaa, miten se vaikuttaa asiaan erityisesti pienimmissä läpimittaluokissa, jotka ovat uppoamiselle eniten alttiita& Kolmannessa mittauksessa uimiskyky oli 2 o o,. 3 cm läpimittaluokassa seuraavan suuruinen~ Sydä~puuprosentti Hyvin uivia Huonosti uivia Vesirajassa Uponneita olevia 8 Alle ,, o 00 Yli 40 0

14 .!,.... ;.,,,,., \,.,..,

15 - 8. Sydänpuuprosentin vaikutus on siis yllättävän voimakas. Ainoastaan ne pölkyt, jotka sisältävät sydänpuuta alle 20 %, ovat joutuneet uppoamistilaan ja nostaneet tämän läpimittaluokan keskimääräisen uppoamisen 30 %:iin. 20 ~~ ~ 30% sydänpuuta sisältävät pölkyt uivat jo kohtalaisesti, kun taas sitä sydänpuurikkaammilla ei näytä olevan uppoamisen vaaraa (J 4 8o c 5 cm läpimittaisten pölkkyjen kohdalla toistuu osittain sama asia, vaikkakaan erot er i sydänpuuprosenttiluokkien kesken eivät ole yhtä jyrkät, kuten ilmenee seuraavista luvuista. Uponneita Sydänpuu- Hyvin Huonosti Vesirajassa prosentti uivia uivia olevia 27 Alle ,., o Yli 4o 87 3 Tämän mukaan vasta sydänpuuprosentin nousu yli 40 %:n pelastaa 4 o c o 5 cm vahvuiset pölkyt uppoamiselta e 6 v ~ 7 cm luokassa on ainoastaan alle 20% sydänpuuta sisältävillä pölkyillä tuntuva uppoamisen mahdollisuus, sillä hyvin uivia oli 73 %, mutta vesirajassa olevia 4 % ja uponneita 9 % Tämän tarkastelun perusteella voitaneen sanoa, että jos s y d ä n p u u t a on a e 2 0 %, uittoon pantavan kuorellisen mäntypaperipuun vahvuuden olisi oltava v ä h i n t ä ä n 7 ". o 8 cm. Jos sydänpuuta on 20 ce o 30 %, alin kannattava läpimitta on 6 cm ja sydänpuuprosentin ollessa 30 o 4o% vastaavasti 5 6 cm. Vasta sydänpuuprosentin nousu yli 40 %:n tekee pienimpienkin tässä tutk imuksessa mukana olleiden pölkkyjen uiton kannattavaksi. Vajoamisnopeus on kuorellisilla mäntypaperipuilla samaa suuruusluokkaa kuin mäntytukeilla, kuten seuraavista keskiarvoluvuista ilmenee (tukkien vajoaminen suluissa) e - Vajoamisaika Period of Sinking - j a 2~ mittauksen väli - Interval Between First and Second Measuring Period 2, j a 3r mittauksen väl i. Interva:l Be-t.<e en Second and Third Measuring Period - r - SYdänpuuprosentti Heartwood Pe~centage Alle 20 Yli ~0 20u t30 30 eo.40 Under 20 Over 4o Vajoaminen, %läpimitasta (suluissa mäntytukit) Sinking, as a Percentage of Diameter (in Brackets Pine Logs) 4,5 2.,9 (2. 9) 2. 3 (2.4) 2.0 (2.) l c9 (.9)._,_..._. 2., 0 (2ol) 3 o2 (2. 6)

16 . : >,, /.,.,.. ",,.. ; ;.,,...,. ~, :. :.;.. : J. : ~ :.i.... ~.;; :. j.,. i ~ /,.,_:, \..,.,. " "",...,, ~.. ~oo,., J : ~ 0 ~ F : :. 0 0 ~~.., ~ :,. :.. ~.}, :j (.._,. ~,.. ~.: ~ {.!,. :.

17 9Läpimitta ei siis vaikuta sanottavasti asiaan, kuten jo tukkien yhteydessä voitiin todeta. Vähän sydänpuuta sisältävät mäntypaperipuut vajoavat alussa erittäin nopeasti, mutta kun soluontelot alkavat täyttyä,vajoaminen hidastuu tuntuvasti, kuten toisen ja kolmannen mittauksen välisen ajan ttliokset osoittavat. Paljon sydänpuuta sisältävien pölkkyjen kohdalla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan. Vajoamisnopeuden vaihteluista tukkien yhteydessä saatu kuva ei siis muutu. ~~l!iset 4 m kuusipaperipuut Kuusipaperipuiden tiedetään uivan pare~in kuin mäntyjen, joten käsillä olevan tutkimuksen tulokset eivät tuo siinä mielessä esille. mitään erikoista. Viimeisessä mittauksessa kuului uponneisiin n. 3 % (männyllä 7 %) ja vesira~assa oleviin ja huonosti uiviin yhteensä n. 7% (männyllä 9 %). Läpimittajakaantumiseltaan kuusipaperipuuaineisto oli männyn kal tainen, joskin pienimpien ja suurimpien pölkkyjen osuus oli hieman suurempi (männyn luvut suluissa). Läpimitta, cm %kappaleluvusta 28.0 {2l e6) Alle $0 (52.2) (22.9) 25 ee e ( 3 3) Yli 30 o.5 < - ) Yht (00.0) 4ot Sydänpuumääränsä puolesta nämä kaksi aineistoa sen sijaan erosivat oleellisesti toisistaan. Kuuset sisälsivät paljon enemmän sydän puuta kuin männyt, kuten seuraavista luvuista ilmenee (männyn luvut suluissa). Sydänpuuprosentti %kpl~lu~sta Läpimitta, cm Alle 20 5 (30.4) 5 5 (6.4) (23.6) 6 5 (8.) 30 I+o 5.0 (2.3) 6 3 (9 7> Yli 4o 8lo0 (24e7) 8.0 (8.8) Tyvipölkkyjä oli n. 65 %kappaleluvusta. Läpimitan vaikutus on kuusella samantapainen kuin männyllä. Hyvin uivia oli seuraavasti. Läpimitta, cm Hyvin uivia, %kappaleluvusta l.mittaus 2emittaus 3ftmittaus 2 ~ t 6. "c;l l8 o eol

18 : :,.. t..,. :, ~ :!., <. : ~..,.,, ~. ;,.; i,., : \,,,. \ ", ol,.,...,..:. jl l. \:..,, ;..,.... : ~ : :,..,..\.. J :,. \.. : ~.-..\ ~.... f... :,t;.. :..,. ~--. ~. :... V :.:. \ i. \. *tl.:., _..:.. \ :! -- ;. ~ C i..!...,..,/. :. t

19 ~ 0- Sydänpuuprosentin vaikutuksesta ei kannata tässä esittää mitään yksityiskohtaisia lukuja, koska vähän sydänpuuta sisältäviä pölkkyjä oli vate:\n vähän~ Mainittakoon kuitenkin, että melkein kaikki uponneet ja huonosti uivat pölkyt sisälsivät sydänpuuta alle 40 %j Vaikka kuuset siis yleensä uivatkin paremmin kuin männyt, on kuitenkin otettava huomioon, ettei näin tarvitse aina olla. Niinpä kun verrataan tässä tutkuusaineistossa yksityiskohtaisesti kuusi- ja mäntypaperipuiden uimiskykyä keskenään (piirros 2), nähdään selvästi, että kuusipölkkyjen uimisltyky on suurempi vasta suurimmissa läpimittaluokissao Kuusen ja männyn tasaveroisuuden pienissä läpimittaluokissa selittää ainakin osittain uponneiden pölkkyjen poisjäänti, mikä parantaa raskaspuisen männ~~ asemaa~ ~o~~qultaat, 6-jalko mänty~ivq puut Kaivospuut olivat ylivuotisia, hyvin kuivuneita, mistä johtuen niiden uimiskyky oli kauttaaltaan erinomainen. Huonosti uivia ei esiintynyt yhdessäkään mittauksessa. Kaivospuiden hyvä uimiskyky tun tuu kuitenkin yllättävältä, kun otetaan huomioon aineiston laatu. Läpimitan puolesta aineisto jakaantui seuraavasti. Läpimitta, ctn %kappaleluvusta u ~0 42o7 llo e ol2 24 oo l3oetl4 l0o9 5 ttl6 lol 7 ~;8 lel Yht ~ 00.,0 Q PcSkyt olivab siis erittäin pienimittai.s ia. Sydänpuutakin ne sisäisivät vähän,,sulä 63 % pölkyistä Sisälsi sydänpuuta alle 20% ja melkein 28% kuuiui luokkaan %. Edellä kuorellisten paperipuiden yhteydessä käsit~ltäessä vajoå~ misnopeuden muutoksia todettiin,että runsaasti sydänpuuta sisältävien pölkkyjen vajoaminen kiihtyy toisen ja kolmannen mittauksen vä~ lisenä aikana ~ Kaivospuiden osalta vajoaminen kehittyy hieman toisella tavallao Sydänpuuprosentti Heartwood Percentage ~lle- Under 20 20~ u~o 30u., 0 ~. - Va joaminen% % läpimitasta Sinking. of Diameter le Ja 2c mittaus. 2., a 3.mittaus lo and 2c Measure~ent 2. and., Measurement "7

20 ,...., : ~~ i.. ~. : :. r. : l. ~!....,...i.,. ~ - ~~.

21 - - Uimi skor keus - FJ.oating height cm 8 Sydänpuuta yli 40 % - Over 40 % heartwood l ~ 8 Sydänpuuta % 30 40% heartwood , / \ \. \. Ku~ _9pTuce 0 2 Piirros 2. Drawing Läpimitta, cm Diameter, cm 4 m kuorellisten kuusi- ja mäntypaperipuiden uimiskorkeus 3 mittauksessa. Floating height of 4 metre unbarked spruce and pine pulpwood logs in the third measurement.

22 ....

23 - 2 Vähän 5,Ydänpuuta sisältävät pölkyt ovat alussa vajonneet varsin nopeasti (3~9 %) 9 Mitä suurempi pölkkyjen sydänpuuprosentti on ollut, sitä vähäisempää on oll~t vajoamineno My~s toisen ja kolmannen mittauksen välisenä aikana vajoaminen pienenee suuriin sydänpuuprosenttiluokkiin päin mentäessä, ~utta suhteellisen hitaasti, niin että 30 c~~ 40% sydänpuuta sisältävät pölkyt ovat toisen ja kolmannen mittauksen välisenä aikana vajonneet enemmän kuin uiton alussao Nähdään siis, että kuivuneiden pölkkyjen pihkottuminen muodostaa niin hyvän suojan veden tunkeutumista vastaan, että vajoamisprosentti ei nouse juuri suuremmaksi kuj.n kuorellisella tavaralla, vaikka vettymiselle altis pinta-ala onkin tuntuvasti suurempi ja pölkkyjen koko pienempio Aisatut koivu- ja haaparangat Koivu- ja haaparankojan uittoa esiintyy meillä normaaleina vuosina varsin rajoitetusti, mutta kivihiilen, keksin ja nestemäisten polttoaineiden saannin ollessa tiukalla niidenkin uittoon joudutaan turvautumaan. Niinpä SEPPÄLÄN mukaan (Kalevi Seppälä, 944. Kokemuksia polttopuun uitosta. Metsätaloudellinen aikakauslehti. 4/944) v~ 942 uitettiin polttopuuta no ja v, 943 n p~m3 V. 944 oli tarkoitus uittaa jopa -Q8 milj. p.m3, mutta määrä jäi pienemmäksi. Näistä määristä oli suurin osa havupolttopuuta, mutta erityisesti Itä-Suomessa uitettiin huomattavasti myös koivua. Kun havupuun uppoaminen oli 4 ~ ~ 6 %, oli se rasiin kaadetuilla 2 4 m pituisilla koivurangoilla yleensä 5 20 % ~ Tässä tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että ylivuotiset, aisatut (ei rasiin kaadetut) koivurangat pysyvät veden pinnalla verraten tyydyttävä sti, joskin pölkkyjen uimiskorkeus on vähäinen ja pienenee nopeasti mittaus mittaukseltae Hyvin uivia pölkkyjä oli näet vrko veteen panen jälkeen no 83 %, 0 päivän kuluttua n. 42 %ja 23 päivän perästä vain 2l c5 %c Uimiskorkeus oli keskimäärin le5 cm. Uponnei ta oli ainoastaan n (, 3 %" Pölkkyj en keskiläpimitta vaihteli 6 ceo 5 cm (keskiarvo ll co cm). Pienet pölkyt uivat yleensä hieman huonommin kuin suuremmat. Erikoisesti on otettava huomioon, ettei aineistoon sisältynyt päältä päin lahoiksi todettavia pölkkyjä. Vastaavanlaiset haapapölkyt uivat sen sijaan melkein kuorittujen havupöllckyjen tavoin, sillä viimeisessäkin mittauksessa oli huonosti

24 .. :,. ~. :.. l ~. ;., :... j ~ ~-

25 . 3 uivia vain 6 % eikä vesirajassa olevia yhtään, uponneista puhumattakaan. Haapapölkyt olivat kuitenkin kooltaan tuntuvasti suurempia kuin koivut, sillä läpimitan keskiarvo oli 5~9 cm (7 ~ 28 cm). Suurin huonosti uiva pölkky oli läpi mitaltaan 2 cm. Lehtipuurankojen uitosta on parhaimmat tiedot saatavissa Ruotsista, jossa lehtipui t a on uitettu paljon enemmän kuin meillä ja jossa myös a.s ian t ieteelliseen puoleen on kilnni tetty erikoisesti viime vuosina huomiota. Siksi lienee paikall ~an selostaa lähemmin CALLINin ansiokasta tutkimusta, joka selvittää lehtipuiden uiton perustekijö~tä (Georg Callin. 948~ Om flottning av björk och asp. Norrlands Skogsvårdsförbunds tidskrift. IV/948). Maalisku~ssa ja huhtikuun alussa 945 hakattiin joukko koivuja ja haapoja. Pienin latvaläpimitta oli 2 ooo 3 tuumaa. Rantaan tehdyistä kasoista pölkkyjä vieritettiin veteen eri aikoina vv. 945 ja 946o Puut säilytettiin virtaamattomassa ~edessä aina v. 946 l qppuun saakka & 7 5ol945 ~eteert pantujen e~i huonosti kuivnheiden puiden osalta todettiin, että kaikki koivut riippumatta ku6rinta asteesta kestivät 3-kuukautisen vedessä olon tyydyttävästi (uppoaminen kuorima~tomilla 0% ja muilla pitkän aikaa vähemmänkin), mutta että sen jälkeen tapahtui voimakas uimiskyvyn huonontumineno Kuorimaton ja aisattu haapa eivät kestäneet uittoa juuri lainkaan, kun taas kuorittu haapa säilyi uppoamatta n. 2 kuukaut~a ja ui suhteellisen hyvin vielä seu raavankin kesän (25 oeo 30% uppoaminen) veteen pantujen koivujen osalta tulokset olivat selvästi edellisi l tä poikkeavat ~ Kuorimaton koivu säilyi tappioitta kuukauden ja n. 0 % tappioin talveen saakka, mutta kärsi pahasti talvehtimisesta. Aisattu koivu ui samoin kuin edellä, mutta kuorittu heikommin. Kuorittu haapa selviytyi uitosta paljon pienemmin tappioin kuin edellisellä kerralla, mutta kuorimaton ja aisattu yhtä heikosti veteen pannut kuoritut ja aisatut koivut uivat alusta. alkaen hyvin heikosti, mutta kuorimaton tyydyttävästi (talveen mennessä n. 5% uppoaminen). Kuorellinen haapa ui hivenen huonommin kuin vastaava koivu, mutta aisattu haapa säilyi melkein kokonaan uppoamiselta ensimmäisenä uittokesänä. Kuorittu haapa ei uponnut vielä tal vahtimisen jälkeenkään. l7 o5,946 veteen pannut puut olivat siis ylivuotisia, kuten Metsätehon tutkimuksessa. Kuorimattomista koivuista oli uponnut syksyyn mennessä 5 eo o 20%, mutta aisatuist a ja etenkin kuorituista ;

26 .....,. ~ :. ~.,....,, ;.. ~... :.,!.,,,. ~:: :. ~.. \,. :.!.. : :.. : _. :,,!,.,..,. \ i,"..,. :. ~.... ~(..,..~. _;o i.,.\, r.. :.:;).,... \ t, \.,)., :.

27 - 4 - paljon enemmän. Kaikkien haapaerien uppoaminen oli minimaalinen. Callinin tutkimuksessa päädyttiin siihen, että koivu on uitettaya kuorimattoma.na, mutta silti pyrittävä kuivattamaan sitä mahdollisimman paljon. Aisattu ja kuorittu koivu ui paremmin, jos se ei saa kuivua. Rasiin kaadolla ei pienennetä sanottavasti uppoamista, mutta uimiskorkeus on alussa suurempi kuin talvella kaadetuilla koivuilla. Haapa on kuorittava tai ainakin aisattava jn kuivatettava mahdollisim~ man hyvin~!qloszhdistefm! ld Kuorelliset mäntytukit uivat niin hyvin, että kokeen lopussa eli 24 vrk v kuluttha veteen panosta uponneita ei ollut yhtään ja vesirajassa olevia n. %. Lisäksi oli huonosti ui~a (tyvi- ja latvapään uimiskdrkeuden keskiarvd 60 ~ 9 cm) ~5 % Vähäri sydänpuuta sisältävieh tukkien vajoaminen pieneni kokeen oppupudlella, mutta paljon sydänpuuta sisältävien tukkien puolestaan kiihtyi osoittaen sy~ dänpuunkin alkavan vettyä. 2 ~ Kuorellisten 4 m mäntypaperipuiden uitossa saavutettiin huonot tulokset. Uponneita oli n. 7 %, vaikka pienin latvaläpimitta oli 0 cm ja sydänpuuta oli runsaasti. Jos sydänpuuta on alle 20 %pintaalasta, pienimmän keskiläpimitan pitäisi olla 7 8 cm. Jos sydänpuuta on %, alin kannattava läpimitta on 6 cm ja sydänpuuprosentin ollessa 30 o 40% 5 o 6 cm. Vasta sydänpuuprosentin nousu yli 40 %:n näyttää tekevän latvasta 0 cm vahvuisten pölkkyjen uiton kannattavaksi. Vajoamisnopeus vaihtelee sydänpuuprosentista riippuen samalla tavalla kuin kuorellisilla mäntytukeilla. 3 o Kuorelliset 4 m kuusipaperipuut uivat vain hieman paremmin kuin vastaavan kokoiset ja vastaavasti sydänpuuta sisältävät mäntypaperipuut, mutta koska kuuset sisältävät sydänpuuta runsaammin, ne uivat paljon paremmin. Uponneita oli kokeen lopussa n. 3 %. 4o Puolipuhtaat, ylivuotiset mäntykaivospuut uivat erinomaisesti. 5. Ylivuotiset, aisatut 2m koivurangat pysyvät veden pinnalla tyydyttävästi (uppoaminen 3 %), mutta uimiskorkeus pienenee niin nopeasti, että pitempiaikainen uitto olisi antanut murheelliset tulokset. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan koivu on uitettava kuorellisena. 6 & Ylivuotiset, aisatut 2m haaparangat uivat -hyvin eikä uppoamista esiintynyt. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan saavutetaan sitä parempi tulos, mitä enemmän kuorittuja haavat ovat ja mitä paremmin ne ovat kuivuneet ennen uittoa.

28 .,., : :,~, ;,~... J.,.....,... ; ~. i, J ;., L ~..t. ;. ~.., 4....

29 - 5- inking at the Initial Phase of Floating (Summary in English) In the Spring of 948 Metsäteho commissioned a minor investigation into the buoyancy of different kinds of timber at the initial phase of floating operations performed in natural conditions. The floating site was situated in the Oulujoki water system in Northern Finland. The floating consisted principally of river floating, but included lake towing. The timber was stored on the woody banks of a narrow river. Drying facilities were fairly poor. Launching into water took place on April 29,, the first buoyancy measurement was conducted on April 30, the second on May 9 and the third on May 22 or 24 days from launching. About 7 %ot ttie log$ disappeared during floating The following terms have been employed in giving the results: Good buoyancy: the mean (=floating height) of the above-water part of the thick and small end of the log not less than 2 cm, Poor buoyancy: floating height.0 ~ 9 cm, Water-logged: floating height 0, 0.9 cm, Sinkers: floating height less than 2 cm in previous measurement. Heartwood percentage refers to the mean of the heartwood percent- age calculated from the surface area of the thick and the small end. All diameters, long birch and aspen logs exceptod, have been measured below the bark. General Resul ts The proportion of logs grouped into different classes of buoyancy in all three measurements is presented in the table on page 3 Unbarkod Pine Logs The materia! covercd 200 logs stored in 2~storied piles. Their heartwood percentage was high (50 9 %of the logs contained a minimum of 40% of heartwocd). The percentage of logs below 25 cm was 29. Butt

30 ! ;. ;.,.;,. d! :. :.. ) ~- t r,: :~ ;:: n. " :! t... - ~ :.:.. :. ~... k.,. ; i.,. f ; ~... \ r... ~ -.,.. :. ~~..!. :.~ Ji., r- "ir ~ ~ S (..i. ~ ;. ; ;,. < < :,.; f. ~, " r ~ r, ;3: ~..,..,., : ~- - ~,. ; \: : ~.. :..,., },.....:.l - ~... ~ ~ - -..,/,.,,.\.._,,.,., \., ;. : ~-.. ~.. \ L. ~ -!,.. l, ~

31 - 6 ogs accounted for 77 % There were no sinkers but in the third measurement ogs with poor buoyancy and water-ogged ogs totalled 2 6 % The majority of them beonged to the group containing itte heartwood ~ Sinking (diminution of foating height as a percentage of diameter) decreased with ogs containing itte heartwood during continued foatihgand the contrary was the case with ogs containing much heartwood (Drawing ),, Vnqforked 4 Metre.Pine Pulpwoo The materia covered 400 ogs. The smaest top diameter was 0 cmu According to the mean of the sma end and the thick end diameter logs under 5 cm thiqk accounted for 2.6 % and ogs 5 ~ 20 cm thick for 52.2 % 54 % of the ogs had ess than 30 % heartwood. The timber had been felled in the early spring and had been stored in 3 c~o 5-storied og piles. Foating gave very poor results (tabe on page J) Sinkers were more ntmerdus in s.ma-diameter classes than in the argodiameter groups (ta~le on. page.?). If we take into, con. :. sideration also the effect of the heartwood percentage, the thickness.. of ögs with ess than 20% heartwood should be 7 ~ i8 cm, of ogs with 20 ~ 30% heartwood 6 cm and of ogs with 30 40% heart~ wood 5 ~ 6 cm. If the heartwood percentage exceeds 4o logs of 0 cm in sma end diameter can be floated profitaby, at any rate for a short time~ The resul ts obtained on the deveopment of buoyancy were simil a r to those obtained with pine ogs (tabe on page 8). ]pbarked 4 Metre Spruce Pulpwood Spruce pulpwood materia consisted of 200 ogs with the same minimum measurement as for pine. The materia! included more of the smaest and argest ogs than was the case with pina. Spruces contained much more heartwood for only 4 %of the logs contained less than 30 %heartwood. Butt logs accounted for 65 %. Sinkers amounted to 3 % ~ Despite their smaer specific weight the floating weight of spru~was not much better than that of pino in the same diameter and heartwood classes (Drawing 2) ~

32 :-.,.. ~. :.. i 0 o!. f. /.,, :. ~. "..,o, {oo.,. :. ~...,.., :,),,,. o ~ 0 : 0 ~ o o 0...! ;

33 - 7 - Party Barked, Overyeared 6 Foot Pine Pitprops Pitprops (200 ogs) that had been pied foated exoelently throughout the investigation period, despite their small diameter (63 % under 0 cm) and heartwood peroentage (63 % also with less than 20% heartwood). Buoyanoy deveoped somewhat differenty from that of unbarked pine (tabe on page 0), Long Overyeared 2 Metre Birch Logs, Barked n Strips The material was smaller than the other materials, only 75 ogs. The ogs had been stored in piles, had a small diameter (6 5 cm) and were sound on the outside. Only 3 % were sinkers but the rapid diminution of floating height involved a great increase in the number of sinkers as the floating time grew. ~ng Overleared 2 Metre Aspen Logs, Barked in Strips The number of aspens was 75, pile-stored. They were larger n diameter (7 28 cm). There were no sinkers and floating height remained good throughoute

34 t,. } \,l. " ~.,. i ~...,.. : ~...:. r.,,.}. ;. :. ;,. ~ f.,....