Syksyllä hakattuien ia iäissä nippuina talvehtineiden kuorellisten havutukkien uimiskyvystä

Transkriptio

1 METSÄ TEHON TIEDOTUS 237 METSÄTEHO REPORT Syksyllä hakattuien ia iäissä nippuina talvehtineiden kuorellisten havutukkien uimiskyvystä THE BUOYANCY OF UNBARKED SOFTWOOD SAWLOGS FELLED IN THE AUTUMN AND LEFT IN BUNDLES IN THE WATER OVER THE WINTER ARNO TUOVINEN HELSINKI 1965

2

3 Metsätehon tiedotus Metsäteho Report 237 M E T S Ä T E H 0 Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Forest Work Study Section of the Central Association of Finnish Woodworking Industries SYKSYLLÄ H A K A T T U J E N J A J Ä I S S Ä N I P P U I N A TALVEHTINEIDEN KUORELLISTEN H A V U T U K K I E N U I M I S K Y V Y S T Ä The Buoyancy of Unbarked Softwood Sawlogs Felled in the Au tumn and Left in Bundles in the Water over the Winter Arno Tuovinen Sisällys Sivu Tulosyhdistelmä 2 Tutkimus w. Rosenlew & Co., O.Y:ssä 3 Tulokset Tutkimus Rauma-Repola Oy:ssä 8 Nippujen uimiskyky 9 Yksityisten tukkien uimiskyky 11 Tulosten tarkastelua 16 Kirjallisuutta - S u m m a r y R e f e r e (in English) n ~ e s

4 - 2- T u 1 o s y h d i s t e 1 m ä Tässä w. Rosenlew & Co., O. Y:ssä ja Rauma- Repola Oy:ssä suoritetussa pienehkössä tutkimuksessa seurattiin syksyllä 1963 kaadettujen ja nippuina veteen pudotettujen kuorellisten kuusi- ja mäntytukkinippujen uimiskykyä ja yksityisten tukkien uimiskykyä nippuja purettaessa kesällä ja syksyllä Tällöin saatiin seuraavia tuloksia. 1) Niiden kuusitukkinippujen uimiskyky, joista latvatukit oli eroteltu pois ja joissa tukkien minimilatvaläpimitta oli 6! '~ oli heinäkuussa 1964 keskimäärin 14.8 % (vaihtelurajofusa ~). Uimiskykyprosentilla tarkoitetaan nipun vedenpinnan yläpuolella olevan osan osuutta koko nipusta. Vastaavan maaliskuussa 1964 kaadetun ja jäälle varastoidun vertailuerän tyvi- ja välitukkinippujen uimiskyky oli ~ (vaihtelu %) sekä latvatukkinippujen 16. 4% (vaihtelu %). 2) Lajittelematonta kuusitukkitavaraa sisältäneiden nippujen uimiskyky oli toukokuussa %, kesäkuussa ~ ja syyslokakuussa %, jolloin vaihtelu oli ~. Lajittelematonta mäntytukkitavaraa sisältäneiden nippujen uimiskyky oli toukokuussa %, kesäkuussa 10.1 ~ ja syyslokakuussa %, jolloin vaihtelu liikkui rajoissa %. 3) Niistä kuusitukeista, joista latvatukit oli eroteltu pois ja joissa minimi latvaläpimitta oli 6!", upposi (uppoj en ja rampojen summa) heinäkuussa 0.8 %, mutta talvella kaadetuista kuusitukeista ei mitään. 4) Lajittelemattomista kuusitukeista upposi syys-lokakuussa 8.6 %. Tyvitukeista upposi tällöin 6. 5 % ja väli- ja latvatukeista %. Lajittelemattomista mäntytukeista upposi syys-lokakuussa 16.8 %. Tyvitukkien uppoaminen oli %, välitukkien 0. 2 % ja latvatukkien ~. - "'" -

5 - 3 - Havutukkien perinteellisestä talvihakkuusta on pyritty viime aikoina osaksi luopumaan, jotta kaatotöiden, metsäkuljetusten ja erityisesti autokuljetusten kausiluontainen talvihuippu saataisiin tasaantumaan. Yhtenä syynä on pidettävä myös sitä, että maastotraktoreille voitaisiin järjestää riittävästi töitä. Havutukkien hakkuuta on todettu voitavan suorittaa läpi kesän pilaantumistappioitta, jos hakkuun jälkeinen varastoimisaika on enintään kolme viikkoa. Jos taas varastoimisaika on 6 9 viikkoa, pilaantumista pääsee jo syntymään (SVENSSON 1962). Jos havutukkien hakkuu suoritetaan syys- lokakuussa, pilaantumisvaara ei ole mainittava (HAKKILA 1964). Näin ollen pilaantuminen ei ole esteenä suurimittaisellekaan talvihakkuista luopumiselle. Vaikka yleensä pyritäänkin nopeisiin kannalta sahalla kuljetuksiin, runsasjärvisessä maassamme esiintyy kuitenkin paljon sellaisia työmait~ joiden tukkeja ei saada jo hakkuukesän nippuhinaukseen, vaan veteenpano voi tapahtua vasta syksyllä ennen vesien jäätymistä. Tämän työmuodon soveltamista on rajoittanut epäilys, että tukkinippujen uimiskyky heikkenisi pitkän vedessäolaajan takia liikaa ja että tukkinippuja sahalaitoksilla tai irtouittoa varten purettaessa syntyisi liian suuria tappioita. Asian valaisemiseksi Metsäteho suoritti W. Rosenlew & Co., O. Y:ssä, joka oli omatoimisesti ryhtynyt asiaa kokeilemaan, ja Rauma- Repola Oy: ssä suuntaa antavan selvittelyn syksyllä hakattujen ja nippuina veteen pantujen kuorellisten havutukkien uimiskyvystä. T u t k i m u s W. R o s e n 1 e w & C o., 0. Y s s ä Yhtiön omaksi koemateriaaliksi oli kaadettu paljaaksihakkauksena Vanajan kunnassa 350 kpl MT- ja OMT-tyypillä kasvaneita kuusitukkirunkoja, joista saatiin latvatukit pois eroteltuina 624

6 - 4 - kuorellista tukkia. 15" seuraavasti. Niiden latvaläpimitat vaihtelivat rajoissa 6t" 6.1." 2 67 kpl 7 7t" 175 II 8-8t" 167 " 9 9t" 104 " 10-10t" 66 " 11+" 45 " Keskikuutio oli 6.65 j 3 Veteenpudotus tapahtui Hämeenlinnassa. Nippuja oli yhteensä 10 kpl. Talvehtiminen tapahtui jäissä Osuuskunta Metsäliiton vesivarastolla Hämeenlinnassa mitattiin Metsätehon toimesta nippujen uimiskorkeus molemmista päistä niput saapuivat hyvässä kunnossa Nokialle, jossa uimiskorkeus mitattiin uudelleen ja lisäksi arvioitiin i tukin tarkkuudella vedenpinnan yläpuolella olevien tukkien määrä nipun molemmista päistä. Sen jälkeen niput purettiin matalassa vedessä siten, että alapuolelle jäi kaksi vaijeria mahdollisten uppopuiden pelastamiseksi. Kunkin nipun pölkyt luettiin purkamisen yhteydessä jaoteltuina uponneisiin, rampoihin, vesirajassa uiviin ja hyvin uiviin. Vertailuaineistoksi hankittiin Turengin Hiidenjoella suoritetusta jäälläniputuksesta kuusi kuorellista kuusitukkinippua, joiden tukit oli kaadettu Vanajan kunnassa suojuspuuasentoonhakkauksena MT:n ja OMT:n maalta. Kolme nipuista sisälsi tyvi- ja välitukkeja, joita oli yhteensä 164 kpl. Niiden keskikuutio oli j 3 Latvatukkeja sisältäneitä nippuja oli samoin kolme. Niissä oli 317 tukkia, a j 3 Niput joutuivat jään murtuessa veteen ( Tulokset S y k s y 1 1 ä kaadetuista ja veteen nippuina pudotetuista kuusitukeista saadut tulokset nähdään taulukosta 1. Purkamisen yhteydessä saatiin tukkien kokonaisluvuksi 632 eli 8 kappaletta enemmän kuin oli ilmoitettu pannuksi veteen. Tällainen vir-

7 Tool~ko - T~le 1 Lokakuussa 1963 kaadettujen ja veteen nippuina pudotettujen kuorellisten kuusitukkien uimiskyky v Tyvi- ja välitukit. W. Rosenlew & Co., O. Y. The Buoyancy in 1964 of unbarked spruce sawlogs felled in October 1963 and dropped into water in bundles. Butt and middle logs. W. Rosenlew & Co., O. Y. Nipun n: o Bundle, No Nipun uimiskorkeus, cm Tukkian uimiskyky , kpl Tukkiluku Floating height of Veden Number of the bundle, cm. päällä Buoyancy in 16 July 1964, numb er of logs liliove logs water surface Vesirajas- Uppoja Rampoj a Hyv.in sa olevia UlVla ,% Sinkers Deadheads Water Good logged floaters o 37.o \J1

8 - 6 - he saattaa syntyä purkamisen yhteydessä, sillä sama tukki voi tulla helposti luetuksi kahteen kertaan ja toisaalta heikoimmin uivien tukkien talteensaaminen on epävarmaa. Veteenpudottamisen yhteydessä saadut nippujen tukkiluvut täysin paikkaansa, eivät ilmeisesti tässä tapauksessa pitäneet sillä kolmen ensimmäisen nipun tukkiluvun tarkistus purkamisen yhteydessä osoitti ilmoitetun tukkiluvun virheelliseksi. Nippujan uimiskyky parani alkukesän aikana, keskimääräinen suureneroinan oli 1.8 cm. sillä uimiskorkeuden Tämä lienee pantava alkukesän poikkeuksellisen vähäsateisuuden ja siitä aiheutuneen nipun yläosan kuivumisen tilille. Nippujan uimiskyky oli keskikesällä tyydyttävän hyvä, sillä vedenpinnan päällä oli keskimäärin 14.8 % tukkiluvusta. Vaihteluväli oli %. Myös yksityisten tukkien uimiskyky oli purkamisen yhteydessä melko hyvä, sillä uppotukkeja todettiin olevan vain 1, rampoja (toinen pää veden alle painunut) 4 kelluvia 3 eli heikosti uivia yhteensä 8 kpl, mikä on noin ja vesirajassa 1.3 % kappaleluvusta. Heikosti uivat tukit olivat kooltaan keskimääräistä pienempiä. T a l v i k a a t o a saadut tulokset nähdään taulukosta 2. ja jäälle varastointia edustavista nipuista Tämän vertailuaineiston kohdalla voidaan todeta, että nippujen n:ot kohdalla saatiin yhtäläiset kappalemäärät sekä jäällä että purkamisen yhteydessä. Sen sijaan latvapölkkyjä sisältäneiden nippujen, n:oiden 14-16, kappaleluvut olivat purkamisen yhteydessä selvästi pie- (l nemmät kuin jäällepudotuksen yhteydessä. Mistään uppotukeista tuskin silti oli kysymys, vaan erotus aiheutune~ siitä, että näitä viimeisiä nippuja purettaessa tilanahtaus haittasi suuresti työtä, joten tukkeja lienee tällöin jäänyt lukematta. Uimiskorkeus pieneni alkukesän aikana, sillä vedenpinnan alla olevat tukit olivat vielä vettymisen alkuvaiheessa, jolloin vettyminen tapahtuu nopeasti. Nippujan uimiskyky oli silti hieman parempi kuin syyskaadossa (ero keskimäärin 2.4 %). Yksityisten tukkien uimiskyky oli niin hyvä, ettei edes vesirajassa olevia ollut ensinkään. Saatujen tulosten perusteella kuorellisten kuusitukkien syyshakkuu ja nippuina syksyllä veteen pudotus näyttää olevan mahdollista, että liiaksi vaarannettaisiin nippujen uimiskykyä. ilman n kuitenkin otet-

9 - 7 - Taulukko Table 2 Maaliskuussa 1964 kaadettujen ja nippuina jäälle pudotettujen kuorellisten kuusitukkien uimiskyky. Niput = tyvi- ja välitukkeja, latvatukkeja. W. Rosenlew & Co., O. Y. The buoyancy in 1964 of unbarked spruce sawlogs felled in March 1964 and dropped onto the ice in bundles.. Bundles Nos butt and. m"iddle logs., Nos top logs. W. Rosenlew & Co., O.. Y. Nipun uimiskorkeus, cm Hyvin uivia Nipun Tukkiluku Veden Floating height of Good floaters n:o Number of the bundle, cm. päällä logs Jiliove water 16. '{. 1964; Bundle, surface % tukkiluvusta No ,% % of the number of logs (41.5) tava huomioon, että kysymyksessä oli vain yksi tukkierä, joka oli hankittu hyvin pieneltä alueelta ja joka näin ollen ei voi sisältää tilavuuspainon suhteen niin suuria vaihteluita kuin käytännössä esiinty~ Niinpä esimerkiksi NYLINDER (1958) on todennut, että yksityisen kuusipaperipuuerän kuiva-aineen tilavuuspaino voi poiketa noin 10 % useampien erien keskiarvosta, joskin yksityisellä erällä on tarkoitettu pientä pinoa. Erien koon kasvaessa vaihtelukin pienentyy, joten nipuilla ei näyttäisi olevan uppoamisvaaraa, vaikka latvatukit olisivatkin mukana. Mitä taas tulee yksityisten tukkien uimiskykyyn nippujen purkamisen jälkeen, tämä koe ei antanut kysy~kseen tyhjentävää vastausta. Heikosti uivien määrä oli tosin vaatimaton, mutta koska latvatukit eivät olleet mukana ja koska tuoretilavuuspainon vaihtelu on yksityisissä tukeissa paljon suurempi kuin nipuissa, toisenlainen koe-erä voi antaa

10 - 8 - hy~in erilaisen tuloksen. Nipun alaosaan kuuluneiden tukkien uimiskyky todennäköisesti paranee purkamisen jälkeen joksikin ajaksi. Olettamus perustuu siihen, että kuorittujen kuusi- ja mäntypaperipuiden uimiskyky parantuu nippujen purkamisen jälkeen ainakin yhden kuukauden ajaksi, mikäli pölkyt ovat olleet nipussa vedenpinnan alapuolella (TUOVINEN 1952)" T u t k i m u s R a u m a - R e p o l a 0 y s s ä Raum&-Repola Oy:n tutkimusaineisto oli hakattu kaikkiaan 7 työmaalla, joista 6 kpl sijaitsi Toivakan kunnassa ja yksi Kangasniemellä. Puumäärästä oli Toivakasta peräisin noin 97 ~. Puut ajettiin Rutalahden niputuspaikalle autoilla mennessä. Noin 10% puista kasvoi MT:llä ja loput VT:llä. Tukkien keskikoko oli j 3 ja IDinimimitta oli 14' x 5". Ty ri-, väli- ja latvatukit olivat nipuissa täysin sekaisin. Nippujen uimiskorkeus mitattiin lukemalla ja arvioimalla vedenpirman yläpuolella olevien tukkien kappalemäärä molemmista päistä ja laskemalla keskiarvo. Ensimmäinen mittaus suoritettiin Rutalahdessa , toinen Vesijärvellä nippujen ollessa välivarastossa Vesijärvellä ja kolmas mittaus vasta sahan varastolla Lahdessa. Kol- () mannen mittauksen lykkääntyminen aiheutui siitä, että sahalla uusittiin kesällä 1964 tukkien kuorimo ja kuljettimet. Uimiskykymittauksia suoritettiin 32 mänty-, 8 kuusi- ja 4 sekanipusta. Seitsemän nipun tulokset piti eri syistä hylätä. Nippujan purkaminen suoritettiin ja välisenä aikana aina muutama nippu kerrallaan sahan edustalla nippujen purkamispaikalla, missä oli sähkömoottorikäyttöinen purkamismatto nippujen alla. Purkamista ei kuitenkaan saatu suoritetuksi kokonaan kuljettimien uusimisen ja muutamien nippuj en ennenaikaisen hajoamisen vuoksi. Purkamistietoja saatiin 6 mänty-, 8 kuusi- ja 2 sekanipusta. ~ntynipuista mitattiin liutalahdessa vedenpinnan yläpuolella olevista tukkien päistä kuoreton läpimitta ja vastaava sydänpuun läpi-

11 - 9- mitta lähimpään cm:iin tasaten. vaihteli seuraavasti. Pinta-alasta laskettu sydänpuun määrä Sydänpuut a, % pinta-alasta Tukin päitä, kpl Yht. Sydänpuuprosentin keskiarvoksi saatiin 30.9 %. Nippujan uimiskyky Vedenpinnan yläpuolella olevan tukkiluvun keskiarvo ja sen vaihtelu olivat eri mittauksissa taulukon 3 mukaiset. Taulukko Table 3 Vedenpinnan yläpuolella olevan kappaleluvun keskiarvo ja vaihtelurajat (suluissa). Kaato ja pudotus nippuina veteen marras- joulukuussa Rauma- Repola Oy. The mean number of units and range ( in brackets) above the water surface. Felling and launching into water in bundles in November and December Rauma-Repola Oy. Nippuja, Nippu- Mi ttausaika, v Date of measurement, 1964 kpl laji Number Kind of of bundle bundles Mäntynip.1t Pine Kuusinip.1t Spruce Sekaniput Mixed Vedenpinnan yläpuolella, kpl/nippu Above the water surface, logs per bundle ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 0.51 ( ) 8.82 ( ) 4 1

12 10 - Taulukosta 3 todetaan, että mäntynippujen uimiskorkeus laski mittausten välisinä aikoina, joskin aleneminen oli alkukesästä hyvin vähäistä. Yhtään nippua ei kuitenkaan uponnut; tosin 8 nipussa (neljäsosa aineistosta) oli alle 6 tukkia vedenpinnan yläpuolella. Kuusitukkiniput uivat keskimäärin hieman paremmin, eikä vaihtelu ollut yhtä voimakasta. Toisessa mittauksessa uimiskyky oli hieman parempi kuin ensimmäisessä eli samalla tavalla kuin W. Rosenlew& Co., O.Y:n aineistossa. Kaikki kuusiniput selviytyivät uppoamatta. Sekanipuissa uimiskyky muuttui kuusinippujen tapaisesti. Koska nippujen purkamista voitiin seurata vain osittain, nippujen uimiskykyprosentti (vedenpinnan yläpuolella olevien tukkien osuus koko tukkiluvusta) ja sen muuttuminen uittoajan jatkuessa jäi pienen aineiston varaan (taulukko 4). Nippujen uimiskykyä koskevat tulokset ovat sekanippuja lukuun ottamatta, joita olikin vain kaksi kappaletta, yhtäläiset vedenpinnan yläpuolella olevaa tukkilukua koskevien tietojen kanssa (vrt. taulukkoon Taulukko Table 4 Nippujen uimiskyvyn keskiarvo ja vaihtelurajat (suluissa). Kaato ja pudotus nippuina veteen marras-joulukuussa Rauma-Repola Oy. Mean and range of variation (in brackets) of bundle buoyancy. Felling and launching into water in bundles in November and December Rauma-Repola Oy. Nippuja, Nippu- Mi ttausaika, v Date of measurement, 1964 kpl laji Number Kind of of bundle bundles Mäntyniput Pine Kuusiniput Spruce Sekaniput Mixed 1 Uimiskyvyn keskiarvo ja vaihtelu (suluissa), % Mean and range (in brackets) of buoyancy, per cent 10.8 ( ) ( ) ( ) ( ) 12.5 ( ) 11.5 ( ) 8 8. o ( ) 8. 6 ( ) 7. 2 ( )

13 - 11-3). Mäntynippujan uimiskyky laski tasaisesti, mutta varsin hitaasti, eikä uppoamisvaaraa havaittu yhdelläkään nipulla. Mainittakoon vertailuna, että kesä-heinäkuun vaihteessa veteen pudotettujen kuorellisten mäntypaperipuunippujen uimiskyky oli saman vuoden lokakuun lopulla keskimäärin 7. 6 % eli suurin piirtein sama kuin nyt heikoimmin uivien mäntytukkinippujen uimiskyky (TUOVINEN 1962). Kuusitukkinippujen uimiskyky oli parempi ja sen vaihtelu oli vähäisempää kuin mäntytukkinippujen. On aivan ilmeistä, että saatu tyydyttävä tulos on seuraus tyvi-, väli- ja latvatukkien sekoittamisesta. Yksityisten tukkien uimiskyky Nippujen purkamista suoritettaessa määritettiin yksityisestä tukista puulaji, pölkkylaji (tyvi-, väli- vai latvapölkky) ja uimiskykyluokka. Työn nope~ rytmi ei sallinut mitään varsinaisia mittauksia, vaikka ne olisivat olleetkin hyödyksi. Lajittelemattomien mäntytukkien uimiskyky (taulukko 5) oli pitkän vedessäolaajan huomioon ottaen tyydyttävä, kuten seuraavista keskiarvotiedoista ilmenee. Hyvin uivia Vesirajassa olevia Rampoja Uppoja Kaikkiaan 77.3 % 5. 9 " 8. 0 " 8.8 " % Nipuittain esiintyi kuitenkin erittäin voimakasta vaihtelua, sillä uponneiden ja rampojen yhteismäärä vaihteli %:n vä ~ illä. Tyvi-, väli- ja latvatukkien uimiskyvyssä erot olivat erittäin selvät (taul. 6 ja7, ss. 13 ~1. ~4 }. Tyvitukeista tuli rampoja ja uppoja keskimäärin 12.6 % (lajittelematon mänty %), latvatukeista taas peräti 29. 6% (yksi nippu kuitenkin poissa keskiarvosta). Välitukit säilyivät sen sijaan erittäin uimiskykyisinä. Niistä oli näet vesirajassa olevia vain 0. 2 %, rampoja saman verran eikä uppoja yhtään. Välitukkien mukanaolalla on näin ollen erit~äin suuri merkitys mäntynippujen uimiskyvy lle.

14 G Taulukko Table 5 Marras-joulukuussa 1963 kaadettujen ja nippuina veteen pudotettujen lajittelemattomien mäntytukkien uimiskyky nippuja purettaessa The buoyancy of unsorted pine sawlogs when the bundles were untied in 17 September- 8 Oc. tober, Felling and launching into water in bundles in November and December Nipun n:o Bundle, No. Tukkiluku Number of logs Hyvin Vesirajas- Rampoja ja uivia sa olevia Rampoja Uppoja Yht. uppoja yht. Nipun uimiskyky Deadheads Bundle buoyancy 1 Good Water Deadheads Sinkers Total plus floaters logged sinkers , % % tukkiluvusta - per cent of the number of logs Yht. ja keskim. Total & Average o x) (6.8) o xx) (7. 5) ~- _. 1\) x) mäntyä - pine % xx) mäntyä - pine 47.6%

15 1 Taulukko Table 6 Marras-joulukuussa 1963 kaadettujen ja nippuina veteen pudotettujen mäntytyvitukkien uimiskyky nippuja purettaessa The buoyancy of pine butt logs when the bundles were untied in 17 September - 8 October, Felling and launching into water in bundles in November and December Rampoja ja Hyvin Vesiraj as- Nipun Tyviä, uivia sa olevia Rampoja Uppoja Yht. uppoja yht. n:o kpl Deadheads Good Water Deadheads Sinkers Total Bun:lle, Number plus floaters logged sinkers No. of butts % tyvitukkiluvusta - per cent of the number of butt logs VJ Yht. ja keskim. Total & Avera.ge

16 a 0 Taulukko Table 7 Marras-joulukuussa 1963 kaadettujen ja nippuina veteen pudotettujen mäntylatvatukkien uimiskyky nippuja purettaessa The buoyancy of pine top logs when the bundles were untied in 17 September - 8 October, Felling and launching into water in bundles in November and December Nipun n:o Bundle, No. Latvoj a, Hyvin Vesirajas- Rampoja ja kpl uivia sa olevia Rampoja Uppoj a Yht. uppoja yht. Deadheads Number Good Water Deadheads Sinkers Total plus of floaters logged sinkers tops % latvatukkiluvusta - per cent of the number of top logs _...p.. 1 Yht. ja keskim Total & Average

17 1 Taulukko - Tab le 8 Marras-joulukuuss~ 1963 kaadettujen ja nippuin ~ veteen pudotettujen kuusitukkien uimiskyky nippuja purettaessa The buoyancy of spruce sawlogs when the bundles were untied in 17 September - 8 October, Felling and launching into water in bundles in November and December :Nipun n:o Bundle, No. r Vesira- Tyvi- Våli- ja Izy-vin jassa Ram- Up- Uppoja ja rampoja, latva- uivia olevia poja poja Yht. tukkeja, Sinkers and deadheads, tukke- Good Water Dead - Sink- Total Nipun uimiskyky % kjp~ fjoe;ters logged heads ors Bundle buoyancy kpl Yht. Väli- ja Number Number Total Tyvi- latvaof of tukit tukit määrin Keski ' % kokonaistukkiluvusta Middle % butt middle per cent of the number of logs Butt and Averlogs arfc logs top logs age top ogs Cj r " x) (7. 5 ) XX) ( 6 8)... Vl Yht. ja keskim. Total & Average x) kuusta - spruce % xx) kuusta- spruce 33. 7%

18 Mäntytukkinipun ja sii nä ol evien yksityisten tukkien uimiskyvyn välinen riippuvuus (taulukko 5, s. 12) näyttää olevan niin epämääräi nen, ettei nipun uimiskyvyn perusteella voida sanoa juuri mitään tukkien uimiskyvystä purkamisen yhteydessä. Yksityisten tukkien suurten uimiskykyerojen johdosta tämä onkin luonnollista. Kuusitukeista (taulukko 8, s. 15) t uli uponneita ja rampoja keskimäärin 8. 6 %, kun taas w. Rosenlew & Co., O. Y.: n aineistossa uponneita ja rampoja oli vain 0. 8 %. Tosin viimeksi mainitussa tapauksessa latvatukit eivät olleet mukana, ja uittoaika oli runsaasti kaksi kuukautta lyhyempi. Tyvitukeista tuli uppoja ja rampoja hieman keskimääräistä vähemmän eli 6. 5 % ja väli- ja latvatukeista, joita ei voitu erotella toisistaan, %. Nipuittaiset vaihtelut olivat voimakkaita (uppoja ja rampoja %). Kuusitukkinippujen ja niissä olevien yksityisten tukkien uimi skyvyn välillä ei ollut riippuvuutta. Yksityisten tukkien uimiskyky osoi ttautui Rauma- Repola Oy:n aineistossa niin heikoksi, että sillä on nippuja sahalaitosten edustalla purettaessa huomion arvoinen taloudellinen merkitys. Taloudellinen tappio lienee vähäisin sellaisilla sahoi lla, joilla on purkamispaikalla purkamismatot ja tukinkuljettimet, kuten juuri Lahdessa oli asia. purkaminen suoritetaan kaukana kuljettimista, uppopuut painuvat pohjaan ja niiden arvosta menetetään pääosa nosto- Jos ja kuljetuskustannuksina sekä korko- ja laatutappioina. Myös rampapuista aiheutuu tällöin ylimääräisiä kustannuksia, koska ne on koottava erikoisvälinein kuljettimille. Tukkien irtouittoon nippujen purkamisen jälkeen on Rauma- Repola Oy:n aineiston mukaan syytä suhtautua hyvin varovaisesti. Latvatukkien ja vähän sydänpuuta sisältävien tyvitukkien uittamismahdollisuus näyttää tähänastisten tutkimusten valossa epävarmalta. T u 1 o s t e n t a r k a s t e 1 u a Havutukkien uimiskykyisyys riippuu tässä tapauksessa, kun on kysymys käytännöllisesti katsoen kuivumattomasta tavarasta, tukkien tuoretilavuuspainosta kaadon aikana ja uitossa tapahtuvasta vettymisestä.

19 Puiden vesipitoisuus ja siten myös tuoretilavuuspaino on suurempi talvella kuin kesällä (JALAVA 1952). HAKKILA ( 1962 ) esittää pienikokoisen (~ vaihteluista seuraavia, verraten laajaan aiheistoon perustuvia tietoja. korkeudelta n. 6 cm ilman kuorta) kuusen vesipitoisuuden Kaatokuukausi fu. Paikka- XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI OSJ. k t un a Vettä tuorepainos ta, % 1959 K II L II J " R K Tuloksi ssa on paljon sääsuhteista ja jopa vuorokausittaisista eroista aiheutuvaa vaihtelua, kuten yleensäkin tällaisissa tutkimuksissa, mutta jonakin aikana kesällä, parhaana haihduttamiskautena, vesipitoisuus on minimissään. Saman tutkijan mäntyä koskevat tulokset (HAKKILA 1962) ovat hyvin samansuuntaiset. JOHANSSON (1956 ja 1957) ja NYLINDER (1963) esittävät, että männyn tuoretilavuuspaino vaihtelee eri tavoin eri vuosina ja eri paikoissa. Maksimi- ja minimiarvot eivät aina osu samoihin aikoihin, joskin minimikohta on tavallisesti alku- tai keskikesällä. Rungon latvapään tuoretilavuuspainon maksimi- ja minimiarvot saavutetaan hieman myöhemmin kuin tyvipään vastaavat arvot. Muualla suoritetut tutkimukset eivät näin ollen näytä antavan selvää kuvaa siitä, millainen havupuiden tuoretilavuuspaino on eri vuodenaikoina, joskin minimi saavutetaan tavallisesti kesällä. Tuoretilavuuspainon vaihtelu rungon eri osissa vaikuttaa uimiskykyyn voimakkaasti. TAMMINEN (1964 a) esittää havainnollisesti (piirros 1), että kaatotuoreen kuorellisen männyn tuoretilavuuspaino suurenee tyvestä latvaan siirryttäessä, kun taas kuoritun männyn tilavuuspaino ensin laskee noin 1/5 korkeuteen saakka ja alkaa sitten nousta 1/3 korkeudesta lähtien latvaan päin. Tässä uimiskykytutkimuksessa

20 ~ --- K~orittu mänty ~arkedp~ - "' w Kuorellinen mänty --- Unbarked Pine Rungon kohta, % korkeudesta Stern, % of the height Piirros 1. Kaatotuoreen kuorellisen ja kuoritun männyn tuoretilavuuspaino (TAMMINEN 1961 a). Fig. 1. The green volume weight af fresh-felled unbarked and barked pine (TAMMINEN 1961 a). 90 saatua välitukkien hyvää uimiskykyä eivät em. Tammisen eivätkä myöskään NYLINDERin (1961 a) tulokset männyn tuoretilavuuspainosta tue. Vastaavat tiedot kuusesta (piirros 2) osoittavat, että kuorellinen tuoretilavuuspaino pienenee hieman tyvestä 1/10 korkeuteen ja sen jälkeen kasvaa latvaan saakka huomattavan voimakkaasti (TAMMINEN 1964 b). Kuoren vaikutus on kuusessa paljon pienempi kuin männyssä. Kaatotuoreiden mäntyjen ja kuusten tuoretilavuuspainon vaihtelu on erittäin voimakas. Niinpä eräässä tutkimuksessa (NYLINDER 1961 a) kuorellisten mäntyjen tilavuuspaino vaihteli kaadon jälkeen noin kg/k-m3:n välillä, kun taas samojen puiden tilavuuspaino kevätkuivumisen jälkeen vaihteli suunnilleen rajoissa kg/k-m3; ts. kuivuminen pienentää huomattavasti vaihteluaft Tuoretilavuuspainohan riippuu voimakkaasti sydänpuun määrästä. Jos sydänpuupitoisuus otetaan huomioon, tyvi- ja latvatukkien tuoretilavuuspainot eivät paljoakaan poikkea toisistaan (piirros 3), sillä rungon latvapäässä sydänpuuta on vähän ja jos sydänpuupitoisuus määritetään pölkyn latvasta, saadaan se tyvipölkyissä liian suureksi ja lat~ vapölkyissä taas liian pieneksi (esim. NYLINDER 1961 b).

21 ::.:::.::: - Kuorittu kuusi Barked Spruce / ~ ' ;_:::.::;.:::- / / / / / / / / / ~ Kuorellinen kuusi J Unbarkedl Spruce Rungon kohta, % korkeudesta Stern, % af the height 90 Piirros 2. Kaatotuoreen kuorellisen ja kuoritun kuusen tuoretilavuuspaino (TAMMINEN 1961 b). Fig. 2. The green volume weight af fresh-felled unbarked and barked spruce (TAMMINEN 1961 b). kg/k-m3 kg/k-m3 kg./cu.m. (s) kg./cu.m. (s) ~~~----~ ' ' ', ~ ~Tyvitukit ',, Butt logs '---" 1\ 1 \ Latvatuki t \ \ Top logs \, ~ Sydänpuuta, % läpimitasta Heartwood, % af diameter 15 Läpimitta, cm Diameter, cm. 20 Piirros 3. Kuorellisten kuusitukkien tuoretilavuuspainon ja sydänpuupitoisuuden sekä latvaläpimitan välinen riippuvuus (NYLINDER 1961 b). Fig. 3. Correlation between the green volume weight and heartwood content and top diameter af unbarked spruce sawlogs (NYLINDER 1961 b).

22 Piirros 4. Uittoaika, v iikkoa Floati ng t i me, weeks 17 " 10 -,~ 4-! ' ~ ~ ~'"- ~ ' '"' ~ " "' ~ ~ 5 10 Latvaläpimitta " " ~ ~'-., ~ ~ ~ ~--~" ~ [".., ' ' "' 1 ~ ~ ~ Top diameter, cm Kuorellisten kaatotuoreiden kuusipölkkyjen laskettu uppoaminen (NYLINDER 1961 b). Fig. 4. The calculated sinking of unbarked~ fresh- felled spruce sawlogs (NYLINDER 1961 bj. Uppoamistutkimuksista ei ole löytynyt tähän tutkimukseen täysin rinnastettaviksi soveltuvia arvoja. Tuloksia voidaan ehkä parhaiten verrata Nylinderin kuorellisella kuusella suorittaman tutkimuksen tuloksiin (NYLINDER 1961 b). Hän on todennut, että kuorellisessa kuusessa latvaläpimitta on hieman parempi tunnus uppoamisen määrittämiseen kuin sydänpuun määrä (piirrokset 4 ja 3). Läpimitan ja uppoamisvaarassa olevien osuuden r~~ppuvuus on suoraviivainen. W. Rosenlew & Co., O. Y: n kuusitukkien uppoaminen kesäkuussa (0. 8 %) voinee jotenkin vastata Nylinderin esittämiä tuloksia 17 viikon uitosta, sillä talviaikaa ei voida pitää täytenä uittoaikana ja miniidiläpimitta oli 6-!". Rauma-Repola Oy:n aineiston vastaavaa uppoamistappiota %, on sen sijaan vaikeampi vertailla, koska Nylinderin tutkimuksen uittoaika on liian lyhyt ja koska juuri uittoajan pidentyminen voi ratkaisevasti suurentaa uppoamista. Niinpä syksyllä veteenpannun kuoritun mäntypaperipuun uppo-

23 aminen oli seuraavan vuoden elokuussa vain 0.05 %, mutta kuukautta myöhemmin jo 0.4 %(NYLINDER 1958). Rauma-Repola Oy:n kuusitukkien uppoamisen suuruus johtuu varmaan osaltaan myös siitä, että mukana on ollut sydänpuuköyhää tavaraa. Voidaanhan piirroksesta 5 havaita, että jos sydänpuuta on esimerkiksi 50 % latvaläpimi tasta, uppoaminen on 1'7 viikon uitossa lähes 10 %, joskin tukkien läpimitta on pienempi kuin Rauma-Repola Oy:n aineistossa. Mäntytukkien uppoaminen riippuu hyvin voimakkaasti sydänpuun osuudesta, jos kohta suureneva läpimitta sitä pienentää ja suureneva pintapuun lustoleveys taas sitä suurentaa. Piirroksesta 6 (NYLINDER 1961 a), jossa tyvipölkkyjen minimiläpimitta on 10 cm ja latvapölkk:yjen 6 cm, havaitaan, että tässä tutkimuksessa saatu 16.8 %:n keskimääräinen uppoaminen (upot ja rammat yhteensä) on mahdollinen jo 16 viikon uitossa, jos sydänpuuta on %. Rauma-Repola Oy:n aineistossahan oli sellaisia mäntytukkeja, joilla oli sydänpuuta noin 50% latvaläpimitasta tai vähemmän, jokseenkin tarkoin puolet koko kappaleluvusta. Uittoaikat viikkoa Floating tlme, weeks _, """ ~ "' ~ 4! r ~ ~ ~ 1 --""'-,, s:: Q).~ 1 s ~ 0.5 Pi Pi :::> Piirros ,!" ~ Sydänpuuta, % läpimitasta ~ "'-. ""-, ~ ~ ~ " ~"'-... '""" i'.. """ """' ""' ""'-, "" """ " 1 l Heartwood, % of diameter Kuorellisten kaatotuoreiden kuusipelkkyjen laskettu uppoaminen (NYLINDER 1961 b). Fig. 5. The calculated sinking of unbarked~ fresh-felled spruce sawlogs ( NYLINDER 1961 b}.

24 Uittoaika, viikkoa Floating time weeks 40.' 1 "'<R b ~ ~ 1),. ~ 1Q ~ ~ ~ ~ ' " """ '""" ""'~ ~""' "'" Sydänpuuta, % latvaläpimitasta Heartwood, % of top diameter Piirros 6. Kuorellisten mäntypölkkyjen laskettu uppoaminen. Tyvipölkkyjen minimiläpimitta 10 cm ja l atvapölkkyjen 6 cm (NYLINDER 1961 a). Fig. 6. The calculated sinking of unbarked pine sawlogs. Minimum diameter of butt l ogs 10 cm. and of top logs 6 cm. (NYLINDER 1961 a) Mäntyvälitukkien hyvä uimiskyky tässä tutkimuksessa aiheutuu varmaan siitä, että välitukkien kuori on verraten ohutta ja niin vesipitoista, ettei se voi enää paljoakaan vettyä, kun taas tyvitukkien kuoren vettyminen on mahdollista paljon suuremmassa määrin. Niinpä kaatotuoreen männyn kuori painaa tyviosassa vain noin 525 kgjk- m3, mutta latvaosassa kg/k- m3 (TAMMINEN 1962 a). Rungon tyviosassa on myös pintapuun lustoleveys suurempi kuin ylempänä runkoa. Sydänpuupitoisuus on välitukeissa suurimmillaan, sillä se nousee tyvestä 1/5 korkeudelle vähentyen sen jälkeen latvaa kohden mentäessä.

25 K i r j a 1 1 i s u u t t a R e f e r e n c e s H a k k i 1 a, P e n t t i Polttohakepuun kuivuminen metsässä (Summary: Forest Seasoning of Wood Intended for Fuel Chips). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja - Communicationes Instituti Forestalis Fenniae Helsinki. -" Kesäaikana valmistettujen paperipuitten ja sahatukkien kuivuminen ja varastoviat (Summary: The Seasoning and the Storage Defects of Pulpwood and Saw Logs Prepared in the Summer). Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja- Communicationes Instituti Forestalis Fenniae Helsinki. J a 1 a v a, M a t t i 1~52. Puun rakenne ja ominaisuudet. Helsinki. ~ o h a n s s o n, F o 1 k e Studier över torkning, vattenupptagning och lagringsskador hos helbarkad sulfatved. I Värmland. Kungl. Skogshögskolan- Institutionen för virkeslära. Nr 1. Stockholm. -" Studier över torkning, vattenupptagning och lagringsskador hos helbarkad sulfatved. II Jämtland. Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära. Nr 10. Stockholm. Ny 1 i n d e r, P e r Flytbarheten hos helbarkad sulfatved efter ett års vattenlagring (Summary: The Buoyancy of Whole Barked Sulphate Wood after One Year's Water Storage). Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära. Nr 19. Stockholm. -" a. Om träd- och vedegenskapers inverkan på råvolymvikt och flytbarhet, I Tall (Summary: Influence of Tree Features and Wood Properties on Basic Density and Buoyancy. I Scots Pine, Pinus Rilvestris). Kungl. Skogshögskolan- Institutionen för virkeslära. Nr R 35. Stockholm. -" b. Om träd- och vedegenskapers inverkan på råvolymvikt och flytbarhet, II Gran (Surnmary: Influence of Tree Features and Wood Properties on Basic Density and Buoyancy. II Norwqy Spruce, Picea abies). Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära. Nr R 36. Stockholm. -" Barrvirket som flottgods. Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära. Nr U 9. Stockholm. S v e n s s o n, S v e n Studier över sommaravverkni~ av sågtimmer (Summary: Studies of Timber Felled in Summer). Kungl. Skogshögskolan - Insti tutionen för virkeslära. Nr R 39. Stockholm.

26 T a m m i n e n, Z a c h r i s 1964 a. Fuktighet, volymvikt m.m. hos ved och hark, I Tall (Summary: Moisture Content Density and Other Properties of Wood and Bark. I Scots PineJ. Kungl. Skogshögskolan- Institutionen för virkeslära. Nr R 41. Stockholm. -" b. Fuktighet, volymvikt m.m. hos ved och bark, II Gran (Summary: Moisture Content, Density and Other Properties of Wood and Bark. II Norway Spruce). Kungl. Skogshögskolan - Institutionen för virkeslära. Nr R 47. Stockholm. T u o v i n e n, A r n o Syksyllä veteen pudotettujen autonippujen uimiskyky (Summary: The Buoyancy of Bundles of Pulpwood Launched into Water in the Autumn). Metsätehon tiedoituksia n: o 78 Metsäteho Report No. 78. Helsinki. -" Kuorellisten mäntypaperipuunippujen uimiskyvystä (Summary: On the Buoyancy of Unbarked Pine Pulpwood Bundles). Metsätehon tiedotus - Metsäteho Report 191. Helsinki.

27 The Buoyancy of Unbarked Softwood Sawlogs llllllllllllllllllllllllllllllflll Felled in the Autumn and Left in Bundles II II 11 II II II II II II II rl II II II II II II II ll II II 11 II II II II II II II II II II II II II II II II 1111 II in the Water over the Winter By Arno Tuovinen SUMMARY This rather limited study conducted at W. Rosenlew & Co., O.Y. and Rauma-Repola Oy concerned the buoyancy of unbarked spruce and pine sawlogs felled in autumn 1963 and dropped into water in bundles; the buoyancy of individual logs was followed when the bundles were untied in summer and autumn The following observations were made: 1) The buoyancy of spruce sawlog bundles from which the top logs had been removed and in which the minimum top diameter of the logs was 6t11 (w. Rosenlew & Co., o. Y' s material), was 14.8 per cent on the ave:r- age (range per cent) in July The buoyancy of the bundles of butt and middle logs of the comparison lot felled in March 1964 and stored on the ice was 19.3 per cent (range per cent), and that of the bundles of top logs 16.4 per cent (range per cent). 2) The buoyancy of the bundles of unsorted spruce sawlogs (Rauma Repola Oy's material) was 12.0 per cent in May 1964, 12.5 per cent in October was per cent. June and 11.5 per cent in September- October; the range in September The buoyancy of the bundles containing unsorted pine sawlogs (Rauma-Repola Oy's material) was 10.8 per cent in May 1964, 10.1 per cent in June and 10.5 per cent in September- October, cent. range per 3) 0.8 per cent of the sorted spruce sawlogs of w. Rosenlew & Co., O.Y. sank (the sum of sinkers and deadheads) in July but none spruce logs felled in the winter sank. of the

28 - 26-4) Of the unsorted spruce sawlogs of Rauma-Repola Oy, 8.6 per cent sank in September-October. 6.5 per cent of the butt logs and 10.2 per cent of the middle and top logs sank in these two months. Of the unsorted pine sawlogs of the same company, 16.8 per cent sank in September-October. The sinking percentage of butt logs was 12.6, of middle logs 0~2 per cent, and of top logs 29.6 per cent. (

29

30 c 0