Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon

Transkriptio

1 Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Rakentamislupahakemus Tammikuu 24

2 Teollisuuden Voima Oy Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Rakentamislupahakemus Tammikuu 24 Tämä monisteversio ei sisällä varsinaisen rakentamislupahakemuksen seuraavia liiteasiakirjoja - Kaupparekisteriote, Teollisuuden Voima Oy (liite 1) - Olkiluodon asemakaavakartta (liite 4.1) - Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen (liite 9.1) kolmannella laitosyksiköllä, ympäristövaikutusten arviointiselostus - Yhteysviranomaisen lausunto hankkeen "Olkiluodon ydin- (liite 9.2) voimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä" ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta - Teollisuuden Voima Oy, tilinpäätökset vuosilta (liite 15) Lisätietoja: Teollisuuden Voima Oy 2716 Olkiluoto Puhelin (2) Telefax (2) Internet

3 (9) VALTIONEUVOSTOLLE YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN HAKEMUKSEN TAUSTAA Teollisuuden Voima Oy (TVO) pyysi päivätyssä hakemuksessaan ydinenergialain (99/1987) 11 :ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Hakemuksen kohteena oli lisäksi uuden ydinvoimalaitosyksikön toimintaan samalla laitospaikalla liittyvät ydinlaitokset, jotka tarvitaan tuoreen ydinpolttoaineen varastointiin, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin sekä vähä- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen. Valtioneuvosto teki hakemuksen kohteena olleen periaatepäätöksen. Eduskunta päätti , että periaatepäätös jää sellaisenaan voimaan. TVO on jatkanut hankkeen valmistelua periaatepäätöshakemuksessa ja periaatepäätöksessä esitettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Tällä hakemuksella TVO hakee ydinenergialain 18 :ssä tarkoitettua lupaa uuden ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 3) rakentamiselle Olkiluodon voimalaitospaikalle. HAKEMUSTIEDOT Ydinenergia-asetuksen 31 :n mukaisesti ilmoitamme seuraavaa: Hakijayhtiön toiminimi ja kotipaikka Hakija on Teollisuuden Voima Oy. Yhtiön kotipaikka on Helsinki. TVO on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen omistaja ja käyttäjä. Voimalaitoksen kahden laitosyksikön, Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n, tuotanto kattaa nykyisin noin viidenneksen Suomessa tuotetusta sähköenergiasta. TVO omistaa 6 prosenttia Posiva Oy:stä, jonka päätoimialana on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen. Loput 4 prosenttia Posiva Oy:stä omistaa Fortum Power and Heat Oy (FPH), joka on Loviisan ydinvoimalaitoksen omistaja ja käyttäjä.

4 (9) TVO:n palveluksessa olevalle henkilöstölle on Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden rakentamisen ja yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen käytön aikana kertynyt merkittävä asiantuntemus ydinvoiman rakentamisesta ja käyttämisestä. Sitä ovat lisänneet laitosyksiköillä toteutetut ylläpito- ja kehitysinvestoinnit, joista merkittävin on ollut vuosina toteutettu laitosyksiköiden modernisointi. Tarkemmat selvitykset hakijasta ilmenevät hakemuksen liitteistä 1, 2, 1, 15 ja 16. Sijaintipaikka Hakemuksen kohteena oleva ydinvoimalaitosyksikkö rakennetaan Eurajoen kunnassa sijaitsevalle Olkiluodon ydinvoimalaitospaikalle, joka on TVO:n omistuksessa. Tarkemmat selvitykset sijaintipaikasta esitetään hakemuksen liitteissä 3 ja 4. Käyttötarkoitus ja toimintaperiaate Hakemuksen kohteena olevaa ydinvoimalaitosyksikköä käytetään sähkön tuottamiseen. Laitosyksikkö varustetaan painevesireaktorilla. Laitosyksikkö edustaa viimeisintä kevytvesireaktoritekniikan kehityksen tasoa turvallisuuteen ja taloudellisuuteen liittyvien ominaisuuksiensa puolesta. Laitosyksikön rakentaa kokonaistoimituksena konsortio, jonka muodostavat saksalainen Framatome ANP GmbH, ranskalainen Framatome ANP SAS ja saksalainen Siemens AG. Tarkemmat selvitykset voimalaitosyksikön tyypistä ja teknisistä toimintaperiaatteista sekä sen keskeisten osien toimittajista esitetään hakemuksen liitteissä 5 ja 7. Ydinvoimalaitosyksikköön sisältyvät tilat ja laitteet, jotka tarvitaan tuoreen ydinpolttoaineen varastointiin, käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin muutaman vuoden ajaksi sekä vähä- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin. Selvitykset ydinvoimalaitosyksiköllä tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden ja ydinjätteiden laadusta ja enimmäismääristä esitetään hakemuksen liitteessä 6.

5 (9) Nimellisteho ja toiminta-aika Voimalaitosyksikön reaktorin lämpöteho on 43 MW. Laitosyksikön nettosähköteho on noin 16 MWe. Vaikeasti vaihdettavien rakenteiden ja laitteiden suunnittelun lähtökohtana käytetään vähintään 6 vuoden käyttöikää. Muiden rakenteiden ja laitteiden osalta lähtökohtana on vähintään 3 vuoden käyttöikä. Uusimalla tarvittaessa viimeksi mainittuja rakenteita ja laitteita on mahdollista päästä vähintään 6 vuoden toiminta-aikaan. Rakentamisen aikataulu Aluetöiden valmistelu laitospaikalla on aloitettu vuoden 23 lopulla. Varsinaiset rakennustyöt alkavat suunnitellun aikataulun mukaan vuoden 25 alkupuolella. Sähköntuotanto laitosyksiköllä on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 29 alkupuolella. Hyvissä ajoin ennen sitä haetaan ydinenergialain 2 :ssä tarkoitettua lupaa voimalaitosyksikön käyttämiseen. Periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan "Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen ja sen toimintaan tarvittavien ydinlaitosten rakentaminen tai laajentaminen joko Loviisan tai Olkiluodon voimalaitospaikalle, sellaisina kuin hakemuksen kuvaus laitoksien keskeisiltä toimintaperiaatteiltaan ja turvallisuuden varmistamiseen liittyviltä ratkaisuiltaan esittää, on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista." Eduskunta päätti , että periaatepäätös jää sellaisenaan voimaan. Periaatepäätös raukeaa, mikäli lupaa uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi ei ole haettu mennessä. HAKEMUKSEN LIITTEET Hakemukseen on liitetty ydinenergia-asetuksen 32 :n mukaiset selvitykset. Niiden osalta tuomme esiin seuraavaa. Turvallisuusperiaatteet Ydinvoimalaitosyksikön suunnittelun, rakentamisen ja käytön lähtökohtana on ydinenergialain mukaisesti, että laitosyksikön on oltava turvallinen eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Tämä toteutetaan ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä laitosyksikön suunnittelussa ja rakentamisessa, laitosta suojaavina toimintoina

6 (9) häiriö- ja vauriotilanteissa sekä seurauksia rajoittavina toimintoina onnettomuustilanteissa. Ydinvoimalaitosyksikkö täyttää Suomessa voimassa olevat turvallisuusvaatimukset, joiden yleisperiaatteet sisältyvät valtioneuvoston päätöksiin. Yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset on esitetty Säteilyturvakeskuksen julkaisemissa YVL-ohjeissa. Hakemuksen liitteessä 8 esitetään, miten turvallisuusperiaatteita toteutetaan hankkeessa. Ympäristövaikutukset Ydinvoimalaitosyksiköstä aiheutuvat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisille, luonnolle ja rakennetulle ympäristölle on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisesti. Yhteysviranomainen on katsonut esitetyn arviointiselostuksen riittäväksi. Arviointiselostuksesta annetuissa lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin kiinnitetään asianmukaisesti huomiota hankkeen toteuttamisessa. TVO:lla on standardin ISO 141 sekä EMAS-asetuksen 761/21 asettamat vaatimukset täyttävä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Se on EMAS-rekisteröity tunnuksella FIN-39. TVO:n ympäristöjärjestelmä sisältää ympäristönäkökohtien huomioon ottamisen koko ydinenergian tuottamisen elinkaaren osalta ja ympäristöasioiden hoidon jatkuvan parantamisen periaatteen. Selvitys laitosyksikön ympäristövaikutuksista ja toimenpiteistä, joita noudatetaan ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi on hakemuksen liitteenä 9. Ydinpolttoainehuolto Ydinvoimalaitosyksikön polttoainehuolto on tarkoitus toteuttaa hajautetusti useasta hankintalähteestä vastaavin järjestelyin kuin Olkiluodon nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden tapauksessa. Selvitys suunnitelmista ydinpolttoainehuollon järjestämiseksi on hakemuksen liitteenä 11. Ydinjätehuolto Laitosyksikön ydinjätehuollossa on tarkoitus käyttää samoja suunnitelmia, menetelmiä ja jätehuollon laitoksia kuin Olkiluodon nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden tapauksessa. Laitospaikalla on käytössä vähä- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden loppusijoitustilat, jotka ovat laajennettavissa kattamaan myös uuden yksikön tarpeet. Laajennusta tarvitaan vasta usean vuoden kuluttua uuden laitosyksikön käynnistämisestä. Edellä mainittu periaatepäätös kattaa myös uuden laitosyksikön jätehuoltoon tarvittavat ydinlaitokset lukuunottamatta

7 (9) käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitosta, josta on erillinen jäljempänä mainittu periaatepäätös. Uuden laitosyksikön käytöstä poisto ja tästä syntyvän jätteen loppusijoitus toteutetaan soveltaen samoja menetelmiä, mitä on esitetty Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden käytöstäpoistosuunnitelmissa. Käytöstäpoistojätteen loppusijoitus tapahtuu voimalaitosjätteen loppusijoitustilojen yhteyteen rakennettaviin tiloihin. Käytetty polttoaine on tarkoitus loppusijoittaa Posiva Oy:n Olkiluotoon suunnittelemalla loppusijoituslaitoksella. Sitä koskevissa Posiva Oy:n suunnitelmissa on otettu huomioon myös tässä hakemuksessa tarkoitetun uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetty polttoaine. Posiva Oy:n perustamista koskevassa, päivätyssä sopimuksessa on varauduttu uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Posiva Oy:n laitoksella. Kyseisen sopimuksen ehtojen tarkistamisessa noudatettavista periaatteista on tehty TVO:n ja FPH:n kesken sopimus, jonka Posiva Oy on hyväksynyt omalta osaltaan. Viimeksimainittua sopimusta on eräiltä osin tarkennettu TVO:n ja FPH:n välisellä sopimuksella Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jonka mukaan "Valtioneuvoston 21 päivänä joulukuuta 2 tekemässä periaatepäätöksessä tarkoitetun, Eurajoen kunnan Olkiluotoon rakennettavan Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentaminen siten laajennettuna, että laitoksessa voidaan käsitellä ja sinne loppusijoittaa Teollisuuden Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2 jättämässä periaatepäätöshakemuksessa esitetyn ydinvoimalaitosyksikön toiminnassa syntyvä käytetty ydinpolttoaine, on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista." Eduskunta päätti , että periaatepäätös jää sellaisenaan voimaan. Selvitys suunnitelmista laitosyksikön ydinjätehuollon järjestämiseksi on hakemuksen liitteenä 12. Hankkeen liiketaloudellinen kannattavuus Uusi ydinvoimalaitosyksikkö on perusvoiman lisäkapasiteetin rakentamisessa kysymykseen tulevista vaihtoehdoista tuotantokustannuksiltaan edullisin. Yksi kustannuksia alentava tekijä on se, että voimalaitosyksikkö rakennetaan käytössä olevien laitosyksiköiden yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä, rakenteita, laitteita ja järjestelyjä. Ydinvoiman erityisenä etuna on sähkön tuotantokustannusten vähäinen riippuvuus polttoaineen hinnoista ja valuuttakurssivaihteluista. Siitä seuraa tuotantokustannusten pitkäaikainen ennustettavuus.

8 (9) Tehdyt arviot osoittavat hankkeen taloudellisesti kannattavaksi. Investoinnin takaisinmaksuaika on huomattavasti laitosyksikön suunniteltua toiminta-aikaa lyhyempi. Laitosyksiköstä sähköä saavat 65 yhtiötä ovat omalta osaltaan arvioineet hankkeeseen osallistumisen liiketaloudellisesti kannattavaksi. TVO:n taloudelliset tunnusluvut ja kyky huolehtia hankkeen rahoituksesta ovat rahoittajia tyydyttävällä tasolla. Tarkempi selvitys hankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta ja sen muista taloudellisista edellytyksistä on hakemuksen liitteenä 13. Kustannusarvio ja rahoitus Kokonaiskustannusarvio Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentamisesta yhdellä lisäyksiköllä on noin 3, miljardia euroa vuoden 23 rahassa. Hanke rahoitetaan siten, että osakkaat sijoittavat TVO:hon noin 2 % uutta osakepääomaa ja noin 5 % osakaslainaa. Loppu noin 75 % katetaan ensisijaisesti lainoina rahoituslaitoksilta. Oman pääoman ehtoista rahoitusta koskevat merkintä- ja osakaslainasitoumukset sekä sitovat ulkoista rahoitusta koskevat rahoitussopimukset on allekirjoitettu. Hankkeen edetessä yhtiöllä on valmiudet korvata osa rahoituslaitoslainoista ostajaluotoilla tai pääomamarkkinoilta saaduilla luotoilla. Rahoitussuunnitelmaa kuvataan lähemmin hakemuksen liitteessä 14. Säteilyturvakeskukselle toimitettavat selvitykset Ydinenergia-asetuksen 35 :n mukaisesti toimitetaan Säteilyturvakeskukselle rakentamislupaa haettaessa hakemuksen liitteessä 17 luetellut selvitykset.

9

10 (9) LIITTEET Ydinenergia-asetuksen 32 :n edellyttämät selvitykset: 1. Kaupparekisteriote 2. Jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakasrekisteristä 3. Selvitys hakijan oikeudesta käyttää ydinlaitoksen suunniteltua sijaintipaikkaa 4. Selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä 5. Selvitys rakennettavan ydinlaitoksen tyypistä sekä keskeisten osien suunnitellut toimittajat 6. Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä 7. Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan 8. Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta 9. Selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi 1. Pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen suunnitellusta käyttöorganisaatiosta 11. Selvitys hakijan suunnitelmista ydinpolttoainehuollon järjestämiseksi 12. Selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi 13. Selvitys ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta ja sen muista taloudellisista edellytyksistä 14. Ydinlaitoshankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma

11 (9) 15. Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta 16. Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta 17. Luettelo Säteilyturvakeskukselle ydinenergia-asetuksen 35 :n mukaisesti toimitettavista asiakirjoista

12 Kaupparekisteriote Liite 1 Jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakasrekisteristä Liite 2 Teollisuuden Voima Oy Rakentamislupahakemus Olkiluoto 3 Selvitys hakijan oikeudesta käyttää ydinlaitoksen suunniteltua Liite 3 sijaintipaikkaa Selvitys ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön Liite 4 asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä Selvitys rakennettavan ydinlaitoksen tyypistä sekä keskeisten Liite 5 osien suunnitellut toimittajat Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, Liite 6 käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä Liite 7 muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, Liite 8 sekä arvio periaatteiden toteutumisesta Selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista sekä selvitys Liite 9 suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi Pääpiirteinen selvitys ydinlaitoksen suunnitellusta Liite 1 käyttöorganisaatiosta Selvitys hakijan suunnitelmista ydinpolttoainehuollon Liite 11 järjestämiseksi Selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista Liite 12 menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi Selvitys ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta Liite 13 kannattavuudesta ja sen muista taloudellisista edellytyksistä Ydinlaitoshankkeen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Liite 14 Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja Liite 16 ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta Luettelo Säteilyturvakeskukselle ydinenergia-asetuksen Liite :n mukaisesti toimitettavista asiakirjoista

13 LIITE 2 JÄLJENNÖS YHTIÖJÄRJESTYKSESTÄ JA OSAKASREKISTERISTÄ

14

15

16

17

18

19

20

21

22 P. Hyvönen/TMI/ OSAKASLUETTELO A-sarja**) B-sarja *) C-sarja **) Yhteensä kpl % kpl % kpl % kpl % Etelä-Pohjanmaan Voima Oy , , , ,6 Fortum Power and Heat Oy , , , ,5 Grangine Energia Oy 476.1, , , ,1 Kemira Oyj , , , ,9 Oy Mankala Ab , , , ,1 Pohjolan Voima Oy , , , ,8 Outokumpu Oyj , ,3 Rautaruukki Oyj 48.71, ,7 Yhteensä , , , , Helsingissä *) merkitty yhtiökokouksessa ei rekisteröity Paavo Hyvönen **) rekisteröity

23 P. Hyvönen/TMI/ (1) TEOLLISUUDEN VOIMA OY OSAKASLUETTELO Osoitetiedot Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Frilundintie VAASA Fortum Power and Heat Oy PL 1 48 FORTUM/ Keilaniementie ESPOO Graninge Energia Oy PL 7/Pajatie KARHULA Kemira Oyj PL HELSINKI/ Porkkalankatu 3 18 HELSINKI Oy Mankala Ab 9 Helen Outokumpu Oyj PL 14/Riihitontuntie 7 22 ESPOO Pohjolan Voima Oy PL 4/Töölönkatu 4 1 HELSINKI Rautaruukki Oyj PL 86/Fredrikinkatu B 1 HELSINKI

24 1 (1) LIITE 3 SELVITYS HAKIJAN OIKEUDESTA KÄYTTÄÄ YDINLAITOKSEN SUUNNITELTUA SIJAINTIPAIKKAA Ydinvoimalaitosyksikön suunniteltu sijaintipaikka on nykyisten ydinvoimalaitosyksikköjen Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 länsipuolella Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) omistamalla ja hallitsemalla Eskonmaa nimisellä kiinteistöllä (rekisteritunnus ) Eurajoen Olkiluodossa. TVO omistaa ja hallitsee Olkiluodon saaren länsi- ja keskiosan. Se käsittää koko Olkiluodon saaren pinta-alasta noin kaksi kolmasosaa. TVO omistaa myös Olkiluodon saaren länsipuolella olevan Kuusisenmaa nimisen saaren sekä osia Lippo nimisestä saaresta. TVO omistaa ydinvoimalaitosyksikön suunnitellun sijaintipaikan välittömässä läheisyydessä olevan vesialueen sekä on osakkaana Olkiluodon-Orjasaaren vesialueessa (rekisteritunnus ). Liite 3.1 Liite 3.2 Kartta, jossa on osoitettu TVO:n omistamat maa- ja vesialueet Olkiluodossa ja sen läheisyydessä. Kartta, jossa on osoitettu Olkiluoto 3:n suunniteltu sijainti laitosalueella.

25

26

27 1 (8) LIITE 4 SELVITYS YDINLAITOKSEN SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 ASUTUS JA MUUT TOIMINNOT 3 KAAVOITUS- JA MUUT JÄRJESTELYT 4 LIITE Liite 4.1 Olkiluodon asemakaavakartta

28 2 (8) LIITE 4 1 YLEISTÄ Suuritehoisen lauhdutusvoimalaitoksen sijaintipaikalta edellytetään sijaintia sähkön kulutuskeskusten lähellä, riittävää jäähdytys- ja käyttöveden saantia, hyviä liikenneyhteyksiä, riittävää kokoa sekä sopivia geologisia ja topografisia olosuhteita. Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikalle asetetaan lisäksi vaatimuksia laitoksen ja ympäristön asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskeva periaatepäätös sisältää vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina Loviisan ja Olkiluodon voimalaitospaikat. Olkiluoto on valittu sijaintipaikaksi. Olkiluodon laitospaikan kaavoituksessa on varauduttu uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Uusi laitosyksikkö voi käyttää hyväkseen Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden eräitä järjestelmiä, rakenteita, laitteita ja järjestelyjä. 2 ASUTUS JA MUUT TOIMINNOT Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) omistama Olkiluodon voimalaitosalue sijaitsee Eurajoen kunnassa Olkiluodon saaren länsipäässä. Voimalaitosalueella sijaitsevat vuosina rakennetut ydinvoimalaitosyksiköt Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2. Kummankin laitosyksikön nimellinen nettosähköteho on 84 MWe. Voimalaitosalueella sijaitsee lisäksi muun muassa hallintorakennuksia, koulutus- ja vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämpölaitos, raakaveden puhdistamo, suolanpoistolaitos, saniteettivesien puhdistuslaitos, majoituskylä, kaatopaikka sekä käytetyn polttoaineen välivarasto, matala- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden välivarastot ja voimalaitosjätteen loppusijoitustila. Posiva Oy rakentaa suunnitelmien mukaan voimalaitosalueen läheisyyteen Olkiluodon saaren keskiosaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen. Siihen liittyvän tutkimuskuilun (Onkalo) rakentaminen alkaa vuonna 24. Uuden voimalaitosyksikön rakennusten ja apurakennusten vaatima pintaala on noin 4 hehtaaria. Voimalaitosalueen läheisyydessä harjoitetaan maataloutta vain vähäisessä määrin. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta sekä elinkeinona että harrastuksena. Olkiluodon saarella on myös satama ja telakka. Ulkopään niemessä on hakijan ylläpitämä ravunkasvatus- ja

29 3 (8) LIITE 4 tutkimuslaitos sekä eksoottisten kasvien koeviljelmä, jotka hyödyntävät voimalaitoksen lämmintä jäähdytysvettä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä voimalaitosalueelta. Ympärivuotisia asukkaita Olkiluodon saarella on noin kymmenen. Viiden kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta on noin 55 kesämökkiä. Asutuksen jakautuminen voimalaitoksen ympärillä eri etäisyyksillä on esitetty kuvissa 1 3. Kuvat perustuvat tilastokeskuksen toimittamaan aineistoon, joka vastaa väestötilannetta Rakentamislupahakemuksen liitteen 9 liitteenä olevan ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVA-selostuksen) sivuilla on selostettu tarkemmin asutus-, väestö- sekä elinkeino-olosuhteita. Eurajoki on Pohjanlahden rannikkokunta, joka kuuluu Rauman talousalueeseen. Kuntakeskus sijaitsee runsaan 1 kilometrin päässä Rauman keskustasta pohjoiseen ja vajaan 4 kilometrin päässä Porista etelään valtatie 8 varrella. Eurajoen naapurikunnat ovat Rauma (noin 37 asukasta), Lappi (noin 33 asukasta), Eura (noin 94 asukasta), Kiukainen (noin 34 asukasta), Nakkila (noin 6 asukasta) ja Luvia (noin 33 asukasta). Rauman talousalueella, jonka muodostavat Eura, Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi ja Rauma, asuu noin 6 henkilöä. Eurajoella on noin 58 asukasta. Kunnan elinkeinorakenteessa palveluilla ja jalostuselinkeinolla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema. Olkiluodon ydinvoimalaitos on kunnan suurin työllistäjä. Voimalaitoksella on TVO:n palveluksessa runsaat 5 henkilöä, minkä lisäksi voimalaitosalueella käy päivittäin työssä runsaat 1 muiden yhtiöiden palveluksessa olevaa henkilöä. Vuosihuoltojen aikana voimalaitoksella työskentelee lisäksi yleensä noin 1 TVO:n ulkopuolista henkilöä.

30 4 (8) LIITE 4 Väestön jakautuma Olkiluodon voimalaitoksen ympärillä etäisyyksillä - 5 km. P 3 5 km 1 1km + I E Kuva 1

31 5 (8) LIITE 4 Väestön jakautuma Olkiluodon voimalaitoksen ympärillä etäisyyksillä 5-2 km. P km 1 5 km I E Kuva 2

32 6 (8) LIITE 4 Väestön jakautuma Olkiluodon voimalaitoksen ympärillä etäisyyksillä 2-1 km. P km km E Kuva 3

33 7 (8) LIITE 4 3 KAAVOITUS- JA MUUT JÄRJESTELYT Alaliitteenä 4.1 on Olkiluodon voimalaitosalueen voimassa olevan rakennuskaavan kaavakartta (Eurajoki, Kirkonkylä, rakennuskaavan muutos). Kaavoitusta on selostettu tarkemmin rakentamislupahakemuksen liitteen 9 liitteenä olevan YVA-selostuksen sivuilla Olkiluodon voimalaitosalueen korttelia 1 koskeva rakennuskaavan muutos on hyväksytty vuonna 1996 Eurajoen kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Muilta osin alueella on voimassa vuonna 1974 vahvistettu rakennuskaava. Alue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi, joille saa rakentaa ydinvoimalaitoksia sekä muita voimalaitostuotantoon, voimanjakeluun ja voimansiirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteistoja ja laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja rakenteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Rakennuslain nojalla voimaan tullut rakennuskaava on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäsäännöksen mukaisesti asemakaavana. Pääosa rakennuskaavan tarkoittamista vesialueista on vahvistettu vesialueeksi, jota saa käyttää voimalaitosten tarkoituksiin ja jolle teollisuus- ja varastoalueiden kohdalla saa rakentaa voimalaitosten tarvitsemia laitureita ym. rakennelmia ja laitteita. Rakennuskaavassa on myös osoitettu vesialueet, joilla sallitaan täyttämis- ja pengertämistöitä. Uuden ydinvoimalaitosyksikön toteuttaminen ei edellytä muutoksia rakennuskaavaan. Olkiluodon alueella ei ole vahvistettuna yleiskaavaa, vaan Eurajoen kunnanvaltuuston vuonna 1988 hyväksymä yleiskaavallinen rakennesuunnitelma. Eurajoen kunnanvaltuusto on kesäkuussa 1999 hyväksynyt Eurajoen merenrannat käsittävän rantayleiskaavan. Lounais-Suomen ympäristökeskus on lokakuussa 2 vahvistanut rantayleiskaavan eräin muutoksin. Olkiluodon voimalaitosalueen merenrantojen käyttöä sääntelee rakennuskaava. Eurajoella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on hyväksytty Satakuntaliiton liittovaltuustossa vuonna 1996 ja vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Olkiluodon voimalaitosalue on seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Aluetta koskevien erityismääräysten mukaan tulee alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota ympäris-

34 8 (8) LIITE 4 tönsuojelukysymyksiin sekä järjestää radioaktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi ehdottoman turvallisesti. Lisäksi alueelle voidaan seutukaavan estämättä sijoittaa ydinvoimaloiden lisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiantuotantoon perustuvaa teollisuutta. Liiklankarin vanha metsä on suojelualuetta. Seutukaavaan on merkitty ydinvoimalaitoksen kaukosuojavyöhyke, jossa on maankäyttörajoituksia. Vyöhyke ympäröi ydinvoimalaitosaluetta noin 5-7 kilometrin etäisyydellä ja sille ei tule yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja suunnittelussa sijoittaa suuria asuinalueita eikä laitoksia, joissa on paljon työpaikkoja tai hoitopaikkoja tai joiden toiminnalle mahdollinen ydinsaasteen vaikutus olisi erityisen haitallinen kuten elintarviketeollisuuslaitoksia eikä laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ydinvoimalaitokselle, kuten räjähdysainetehtaita tai -varastoja tai lentokenttiä. Osa Rauman saaristoalueesta sekä yllä mainittu Liiklankarin alue kuuluvat Euroopan yhteisön Natura 2 -verkoston Suomen ehdotukseen (Rauman saaristo, Natura-tunnus F1273). Rakentamislupahakemuksen liitteen 9 liitteenä olevan YVA-selostuksen sivuilla on selostettu tarkemmin voimalaitosalueen läheisyydessä olevat suojelukohteet. 4 LIITE 4.1 Olkiluodon asemakaavakartta

35 1 (2) LIITE 5 SELVITYS RAKENNETTAVAN YDINLAITOKSEN TYYPISTÄ SEKÄ KESKEISTEN OSIEN SUUNNITELLUT TOIMITTAJAT Voimalaitosyksikön tyyppinimi on EPR (European Pressurized water Reactor). Sen reaktori on painevesityyppinen ja lämpöteholtaan 43 MW. Laitosyksikön rakentaa kokonaistoimituksena konsortio, jonka muodostavat saksalainen Framatome ANP GmbH, ranskalainen Framatome ANP SAS ja saksalainen Siemens AG (seuraavassa Framatome ANP ja Siemens). Framatome ANP toimittaa lähinnä reaktorilaitoksen ja Siemens lähinnä turbiinilaitoksen. Laitosyksikön nettosähköteho on noin 16 MW. Framatome ANP ja sen edeltäjäyhtiöt ovat toimittaneet yhteensä 1 kevytvesireaktorilaitosyksikköä, joista 94 on painevesityyppisiä ja kuusi kiehutusvesityyppisiä. Viimeisimmät käyttöönotetut Framatome ANP:n toimittamat painevesireaktorilaitosyksiköt ovat Chivaux 1 ja 2 Ranskassa (käyttöönottovuodet 1997 ja 1999, Angra 2 Brasiliassa (käyttöönottovuosi 22) sekä Lingao 1 ja 2 Kiinassa (käyttöönottovuosi 22). Siemens on yksi maailman johtavia voimalaitostoimittajia. Sen toimittamien voimalaitosten asennettu kapasiteetti on yhteensä yli 6 GW. Laitosyksikön toimittaja hankkii laitokseen tulevia rakenteita, järjestelmiä ja laitteita tarjouskilpailun kautta. Muun muassa rakennusten suunnittelun ja toteutuksen osalta voivat suomalaiset yritykset tulla kysymykseen alihankkijoina. Reaktoripaineastian, sen sisäosien ja muiden primääripiirin paineastioiden toimittaja on Framatome ANP:n Chalon Saint Marcel -tehdas, joka käyttää edelleen alihankkijoinaan kokeneita japanilaisia ja eurooppalaisia materiaalinvalmistajia ja konepajoja. Reaktorin pääkiertopumppujen sekä säätösauvakoneistojen todennäköinen toimittaja on ranskalainen Framatome ANP:n tytäryhtiö Jeumont SA. Muitten mekaanisten laitteiden alihankkijoina tullaan pääsääntöisesti käyttämään tunnettuja valmistajia ja heidän alihankkijoitaan.

36 2 (2) LIITE 5 Automaatiojärjestelmät tulevat pohjautumaan Framatome ANP:n TELEPERM XS -järjestelmään ja Siemensin TELEPERM XP -järjestelmään. Sähköjärjestelmät tulevat perustumaan pääosin Siemensin tekniikkaan. Reaktorinsydämen alkulatauksen polttoaineen valmistaa saksalainen Framatome ANP GmbH.

37 1 (8) LIITE 6 SELVITYS YDINLAITOKSESSA VALMISTETTAVIEN, TUOTETTAVIEN, KÄSITELTÄVIEN, KÄYTETTÄVIEN TAI VARASTOITAVIEN YDINAINEIDEN TAI YDINJÄTTEIDEN LAADUSTA JA ENIMMÄISMÄÄRISTÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 TUORE YDINPOLTTOAINE 3 YDINJÄTTEET 3.1 Käytetty polttoaine 3.2 Käytetyt reaktorin sisäosat 3.3 Voimalaitosjätteet 3.4 Purkujätteet

38 2 (8) LIITE 6 1. JOHDANTO Tässä liitteessä selvitetään ydinvoimalaitosyksiköllä Olkiluoto 3 tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden ja ydinjätteiden laatu ja kertyvät määrät. Myös jätteiden käsittelystä kerrotaan siinä määrin kuin jätteiden laadun ja määrien selvittämiseksi on tarpeen. Olkiluoto 3:lta kertyvien purku- ja voimalaitosjätteiden määriä on arvioitu Olkiluodon nykyisiä laitosyksiköitä koskevien suunnitelmien perusteella. Olkiluoto 3:lle laaditaan vastaavat suunnitelmat myöhemmin. Olkiluoto 3:n toiminta-ajaksi oletetaan 6 vuotta. Ydinvoimalaitosyksiköiden lisäksi Olkiluodon voimalaitosalueella sijaitsee käytetyn polttoaineen välivarasto (KPA-varasto), keskiaktiivisen jätteen välivarasto (KAJ-varasto) ja vähäaktiivisen jätteen välivarasto (MAJ-varasto) sekä voimalaitosjätteen loppusijoituslaitos (VLJ-luola). Kaikkien laitospaikan ydinlaitosten muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan tässä liitteessä Olkiluodon ydinvoimalaitokseksi tai lyhyesti vain voimalaitokseksi. Ydinaineilla tarkoitetaan ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita, kuten uraania, toriumia ja plutoniumia. Olkiluoto 3:lla näitä aineita on vain tuoreessa ja käytetyssä ydinpolttoaineessa (liitteen kohdat 2 ja 3.1). Ydinjätteillä tarkoitetaan ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneitä radioaktiivisia jätteitä sekä sellaisia radioaktiivisiksi muuttuneita aineita, esineitä ja rakenteita, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä. Olkiluoto 3:n ydinjätteet jaetaan kahteen pääluokkaan: 1) voimalaitoksen käytön aikana kertyvät käyttövaiheen jätteet ja 2) purkamisen yhteydessä syntyvät purkujätteet. Ensimmäinen luokka sisältää käytetyn ydinpolttoaineen, käytetyt reaktorin sisäosat ja voimalaitosjätteen. Toinen luokka sisältää aktivoituneen purkujätteen, kontaminoituneen purkujätteen ja hyvin vähäaktiivisen purkujätteen. Käytetty polttoaine on runsasaktiivista ja muut jätteet keski- ja vähäaktiivisia.

39 3 (8) LIITE 6 2. TUORE YDINPOLTTOAINE Rakennettavan voimalaitosyksikön reaktorisydän koostuu 241 polttoainenipusta ja sisältää kaikkiaan noin 128 tonnia uraania. Tästä määrästä vaihdetaan kutakin vuoden käyttöjaksoa kohti noin neljännes tuoreeseen polttoaineeseen. Vaihdettavien nippujen määrä vaihtelee riippuen käyttöjaksojen aikana tuotettavasta energiamäärästä ja sallitusta suurimmasta nippukohtaisesta keskimääräisestä poistopalamasta. Polttoaineen kulutus on noin 6 nippua vuodessa, mikä vastaa noin 32 tonnia uraania. Yhdessä polttoainenipussa on 265 polttoainesauvaa ja noin 53 kg uraania. Uraani sijaitsee sauvojen sisällä sintrattuina uraanidioksiditabletteina. Uraanin väkevöintiaste U 235 -isotoopin suhteen vaihtelee sauvakohtaisesti. Reaktorin alkulataus koostuu sellaisista polttoainenipuista, joiden keskimääräinen U 235 pitoisuus vaihtelee välillä 1,9-3,3%. Vaihtolatauserien nippukohtaiset keskimääräiset U 235 pitoisuudet vaihtelevat välillä 3-5%. Tuoretta polttoainetta varastoidaan laitosyksiköllä tuoreen polttoaineen kuivavarastossa ja vesitäytteisessä polttoainealtaassa. Kuivavarastossa on tilaa 11 nipulle, mikä vastaa noin 58 tonnia uraania eli lähes kahta vuotuista vaihtolatauserää. Polttoainealtaassa on tilaa kaikkiaan 864 nipulle, mikä vastaa noin 458 tonnia uraania. Tuoreitten polttoainenippujen enimmäismäärä laitosyksiköllä on siten kuivavaraston ja polttoaineinealtaan yhteenlaskettu kapasiteetti 974, mikä vastaa noin 516 tonnia uraania. Teollisuuden Voima Oy:n periaatteena on pitää kullakin laitosyksiköllä tuoreen polttoaineen varastoa, joka vastaa vajaan vuoden latausmäärää.

40 4 (8) LIITE 6 3. YDINJÄTTEET 3.1. Käytetty polttoaine Ydinreaktioiden seurauksena on reaktorista poistettaviin polttoainenippuihin muodostunut uusia alkuaineita ja radioaktiivisia isotooppeja. Tuore polttoaine on uraanidioksidia UO 2. Käytetyssä polttoaineessa osa uraanista on muuttunut fissiotuotteiksi, plutoniumiksi ja pieneksi määräksi muita aktinideja. Polttoaineen rikastusasteesta riippuen käytetyssä polttoaineessa on jäljellä uraania %, fissiotuotteita 3 5 % ja plutoniumia ja muita aktinideja yhteensä noin 1 %. Radioaktiivisuuden takia käytetty polttoaine tuottaa lämpöä reaktorista poistettaessa. Polttoaineen aktiivisuus ja lämmöntuotto riippuvat palamasta. Käytetyn polttoaineen aktiivisuus ja lämmön tuotto pienenee reaktorista poistamisen jälkeen. Alla olevassa taulukossa on esitetty aktiivisuus ja lämmön tuotto eri jäähtymisajoilla, kun polttoaineen palama on 45 GWd/tU ja tuoreen polttoaineen uraanin U-235-pitoisuus 3,8 % : Jäähtymisaika Aktiivisuus Lämmön tuotto 1 v 85 MBq/tU 1 kw/tu 1 v 19 MBq/tU 1,8 kw/tu 1 v 2 MBq/tU,4 kw/tu 1 v,9 MBq/tU,7 kw/tu 1 v,2 MBq/tU,2 kw/tu 1 v,3 MBq/tU,2 kw/tu 1 v,1 MBq/tU,5 kw/tu Käytettyjä polttoainenippuja varastoidaan vesialtaissa, aluksi voimalaitosyksikön polttoainealtaassa, josta ne siirretään kuljetussäiliössä kaikkien Olkiluodon laitosyksiköiden yhteisen käytetyn polttoaineen välivaraston (KPA-varasto) altaisiin. Voimalaitosyksikön polttoainealtaan kapasiteetti on 864 nippua, mikä vastaa noin 458 tonnia uraania. Tämä on samalla suurin käytetyn polttoaineen määrä, joka Olkiluoto 3:lla voidaan varastoida. Käytetyn polttoaineen kokonaismääräksi on arvioitu kertyvän laitosyksikön 6 käyttövuoden ajalta noin 36 nippua, mikä vastaa noin 192 tonnia uraania. Tämä arvio perustuu polttoaineen keskimääräiseen palamaan 45 MWd/kgU. Ranskassa ja Saksassa samanlaista polttoainetta käytetään jo nykyään 1 3 % suurempiin palamiin, joten tulevaisuudessa käytetyn polttoaineen määrä voi olla edellä arvioitua pienempi, kun kokemusten lisäännyttyä sallittua palamaa mahdollisesti

41 5 (8) LIITE Käytetyt reaktorin sisäosat 3.3. Voimalaitosjätteet nostetaan myös Suomessa. Suomessa nykyään sallittu nippukohtainen palama on 45 MWd/kgU. Käytetyillä reaktorin sisäosilla tarkoitetaan voimalaitoksen käytön aikana kertyviä käytöstä poistettuja säätösauvoja, sydäninstrumentteja ym. reaktorin paineastian sisältä kertyviä neutronisäteilyn aktivoimia reaktorin osia (lukuunottamatta käytettyjä polttoainenippuja tai nippujen osia). Käytettyihin reaktorin sisäosiin luetaan myös voimalaitoksen käytön päättyessä reaktorissa olevat vastaavat osat. Käytettyjä reaktorin sisäosia säilytetään laitosyksikön polttoainealtaassa, kunnes ne pakataan loppusijoitusta varten laitosyksikön purkamisen yhteydessä tai tarvittaessa jo käytön aikana. Olkiluodon nykyisten voimalaitosyksiköiden 4 vuoden toiminnan aikana käytettyjä reaktorin sisäosia arvioidaan kertyvän yhteensä noin 43 t. Loppusijoituspakkauksineen niiden tilavuus on noin 191 m 3. Näiden käytettyjen reaktorin sisäosien aktiivisuuden arvioidaan olevan vuonna 255 eli loppusijoituksen toteutusvaiheessa 2,x1 16 Bq. Olkiluoto 3:n toiminnan aikana reaktorin sisäosista kertyvän jätteen määrä ja aktiivisuus on pienempi tai samaa suuruusluokkaa. Radioaktiivisuuden suhteen voimalaitosjätteet voidaan jakaa vähäaktiivisiin ja keskiaktiivisiin jätteisiin. Olkiluodossa vähäaktiiviset jätteet loppusijoitetaan VLJ-luolan vähäaktiivisen jätteen siiloon (MAJsiiloon) ja keskiaktiiviset jätteet vastaavasti keskiaktiivisen jätteen siiloon (KAJ-siiloon). Tulevaisuudessa VLJ-luolaa laajennetaan tarpeen mukaan. Huoltojätteet muodostuvat pääosin huolto- ja korjaustöiden yhteydessä kertyvistä sekalaisista pakkaus-, teline-, suojavaruste-, eriste- ja puhdistusmateriaaleista. Ryhmään luetaan lisäksi kontaminoitunut metalliromu (paitsi käytettyjä reaktorin sisäosia) ja muita kontaminoituneita komponentteja, kuten erilaiset suodattimet. Huomattava osa huoltojätteestä on niin vähäaktiivista, että se voidaan vapauttaa säteilyvalvonnasta ja viedä valvotun alueen ulkopuoliselle kaatopaikalle Olkiluodon voimalaitosalueella tai luovutetaan uusiokäyttöön. Aktiivisuutta alentavan varastoinnin ja dekontaminoinnin jälkeen metalliromusta suurin osa voidaan aikanaan vapauttaa säteilyvalvonnan alaisuudesta. Kuivan vähäaktiivisen huoltojätteen kokoonpuristuva osa pakataan sellaisenaan tai paloitellaan ja pakataan 2 litran terästynnyreihin, jotka voidaan edelleen puristaa puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan. Kontaminoitunut metalliromu tarvittaessa paloitellaan, puristetaan ja

42 6 (8) LIITE 6 pakataan loppusijoituspakkauksiin. Kuivat jätteet varastoidaan aluksi laitosyksikön jätevarastossa, tai ne siirretään aktiivisuutensa mukaan joko vähä-aktiivisen jätteen välivarastoon (MAJ-varasto) tai keskiaktiivisen jätteen välivarastoon (KAJ-varasto). Aktiivisuusmäärityksen jälkeen jätteet kuljetetaan loppusijoitettaviksi VLJ-luolaan. Olkiluoto 3:lla alkuperältään märät jätteet kiinteytetään tai kuivataan. Tällaisia jätteitä ovat ioninvaihtohartsit, kontaminoituneiden vesien haihdutusjäännökset, lietteet ja liuottimet. Osa niistä on vähäaktiivisia ja osa keskiaktiivisia. Jäteöljyt ovat vähäaktiivisia ja ne voidaan vapauttaa säteilyvalvonnasta ja luovuttaa uusiokäyttöä varten. Ioninvaihtohartsit joko kuivataan tynnyreihin (in-drum drying menetelmä) tai kiinteytetään betonoimalla tai bitumoimalla. Kontaminoituneiden vesien haihdutusjäännökset, liuottimet ja lietteet kuivataan tynnyreihin tai kiinteytetään betonilla tai muilla kiinteytysaineilla, joiden valinta ja käyttö perustuu nykyisillä laitosyksiköillä saatuihin kokemuksiin. Käsittelyn ja aktiivisuusmäärityksen jälkeen pakkauksia säilytetään laitosyksikön jätevarastossa ennen siirtoa laitosalueen muihin jätevarastoihin mahdollista lisäkäsittelyä tai jatkovarastointia varten tai VLJ-luolaan loppusijoitukseen. Käsittely- ja pakkausmenetelmä vaikuttaa voimakkaasti jätteen loppusijoitustilavuuteen. Edellä kuvattujen menetelmien käyttö optimoidaan laitosyksikön käytön aikana saatavien kokemusten perusteella. Olkiluoto 3:lta arvioidaan kertyvän voimalaitosjätettä pakkauksineen keskimäärin noin 5 1 m 3 /v. Vuosittainen jätteen määrä vaihtelee riippuen siitä, millaisia huolto-, korjaus- ja muutostöitä kulloinkin tehdään. Laitosyksikön 6 vuoden käyttöiän aikana kertyvän voimalaitosjätteen kokonaismääräksi arvioidaan 3 6 m 3. Näitä lukuja voidaan verrata Olkiluodon nykyisiltä voimalaitosyksiköiltä kertyvän jätteen määrään. Vuosina voimalaitosjätteen pakkaustilavuus vaihteli välillä m 3 /v ja oli keskimäärin 122 m 3 /v. Vuoden 22 loppuun mennessä oli VLJ-luolan MAJ-siiloon loppusijoitetun jätteen määrä 2527 m 3 ja KAJ-siiloon loppusijoitetun jätteen määrä 137 m 3. Olkiluoto 3:n tynnyrivaraston tilavuus on noin 5 m 3. Käsittelemättömien huoltojätteiden varaston kapasiteetti on noin 35 m 3. Jätteiden käsittelytiloissa tapahtuu myös jossain määrin varastointia. Laitosyksiköllä on lisäksi useita muita huonetiloja, joissa voidaan varastoida huolto- ja korjaustöiden aikana huoltojätteitä ja pitempiaikaisesti vaihdettuja komponentteja. Jätevarastojen kapasiteetit täsmentyvät rakennusten yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä. Voimalaitosjätteiden sisältämät radioaktiiviset aineet ovat pääasiassa neutronisäteilyn synnyttämiä aktivoitumistuotteita. Polttoainevuotojen seurauksena jätteisiin voi joutua myös fissiotuotteita ja pieniä määriä aktinideja.

43 7 (8) LIITE 6 VLJ-luolan MAJ-siilon sisältämän jätteen kokonaisaktiivisuus vuonna 255, jolloin siilo on suunniteltu suljettavan, on enintään 2,9x1 11 Bq. Vastaava KAJ-siilon enimmäisaktiivisuus on 2,4x1 14 Bq. Olkiluoto 3:lta sen käyttöiän aikana kertyvien voimalaitosjätteiden enimmäisaktiivisuuksien arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa Purkujätteet Olkiluoto 3:n käytöstäpoiston yhteydessä syntyvä purkujäte koostuu aktivoituneesta ja kontaminoituneesta metalli-, betoni- ym. jätteestä. Osa purkujätteestä on hyvin vähäaktiivista. Yli 99 % purkujätteen aktiivisuudesta on reaktoripaineastian aktivoituneissa sisäosissa. Purkujätteen tilavuudesta vie puolestaan valtaosan kontaminoitunut purkujäte (putket, venttiilit, pumput ym.) ja hyvin vähäaktiivinen purkujäte (esim. betonisen biologisen suojan ulkokerros). Aktivoitunutta purkujätettä ovat lähinnä reaktoripaineastia sisäosineen ja lämpöeristelevystöineen sekä biologisen suojan sisäkerros. Reaktoripaineastia aktivoituu neutronisäteilyssä reaktorisydäntä lähinnä olevalta osaltaan. Eniten aktivoituvat reaktoripaineastian sisäosat. Olkiluodon nykyisten voimalaitosyksiköiden aktivoituneen purkujätteen massaksi on arvioitu yhteensä noin 245 t ja tilavuudeksi pakattuna noin 362 m 3. Olkiluoto 3:n vastaava jätemäärä on vähän pienempi. Kontaminoitunut purkujäte on pääasiassa prosessijärjestelmien purkamisesta syntyvää jätettä: putkia, pumppuja, venttiilejä ym. Jätteen aktiivisuus riippuu suuresti kyseisen järjestelmän tehtävästä ja toiminnasta. Olkiluodon nykyisten voimalaitosyksiköiden tällaisen jätteen massa on yhteensä noin 555 t ja tilavuus pakattuna (pakkaamattomat ulkomittojen mukaan) noin 282 m 3. Olkiluoto 3:n vastaava jätemäärä on vähän pienempi. Hyvin vähäaktiiviseksi luokiteltu biologisen suojan ulkokerros tuottaa jätettä Olkiluodon nykyisiltä laitosyksiköiltä noin 264 t ja sen tilavuus pakattuna on noin 321 m 3. Olkiluoto 3:n vastaavan jätemäärän arvioidaan olevan pienempi. Pieni määrä aktiivisinta purkujätettä loppusijoitetaan käytetyn polttoaineen kanssa. Yllä esitetyistä luvuista saadaan Olkiluodon nykyisiltä laitosyksiköiltä kertyvän purkujätteen määräksi yhteensä noin 11 t ja 28 m 3. Laitostoimittajan arvion mukaan Olkiluoto 3:n loppusijoitettavan purkujätteen määrä olisi noin 6 t ja 7 m 3. Arvio perustuu Saksassa käytettäviin menetelmiin, joilla tavoitteena on mahdollisimman pieni tilavuus. Tilavuuden minimoiminen ei vaikuta jätteen aktiivisuusmäärään.

44 8 (8) LIITE 6 Suomessa pitkälle viety tilavuuden minimointi ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista, vaan yksinkertaisemmilla menetelmillä saatetaan päästä edullisempaan lopputulokseen. Olkiluodon nykyisten laitosyksiköiden purkujätteen kokonaisaktiivisuuden arvioidaan olevan vuonna 255 noin 9x1 15 Bq. Olkiluoto 3:n vastaavan kokonaisaktiivisuuden arvioidaan olevan samaa suuruusluokkaa.

45 1 (6) LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA JA RATKAISUISTA SEKÄ MUISTA JÄRJESTELYISTÄ, JOILLA YDINLAITOKSEN TURVALLISUUS VARMISTETAAN SISÄLLYSLUETTELO 1 VOIMALAITOSPROSESSI 2 TEKNISET TIEDOT 3 PÄÄPIIRTEINEN LAITOSKUVAUS 4 MUUT JÄRJESTELYT

46 2 (6) LIITE 7 1 VOIMALAITOSPROSESSI Voimalaitosyksikön tyyppinimi on EPR (European Pressurized water Reactor). Se on toimintaperiaatteeltaan painevesireaktorilaitos PWR (Pressurised Water Reactor). Siinä uraanipolttoaine kuumentaa primääripiirissä pumppujen avulla kierrätettävää vettä (kuva 1). Paineistettu vesi kehittää höyryä erillisissä primääripiiriin kuuluvissa höyrystimissä. Höyry kiertää sekundääripiirissä pyörittäen turbiinia ja generaattoria. Tältä perusperiaatteeltaan ydinvoimalaitos on höyryvoimalaitos samoin kuin esimerkiksi hiilivoimalaitos. Reaktorissa polttoaine on pieninä, läpimitaltaan 8,1 mm suuruisina nappeina, jotka on suljettu runsaan neljän metrin pituisiin kaasutiiviisiin polttoainesauvoihin. Polttoainesauvan aktiivisen osan pituus on 42 mm. Polttoainesauvat on koottu 17x17-rakenteen omaaviksi polttoainenipuiksi, joita reaktorissa on 241 kappaleita. Uraanipolttoaineen määrä reaktorissa on noin 128 tonnia. Luonnon uraani sisältää pääasiassa kahta isotooppia: 99,3 % isotooppia U-238 ja,7 % isotooppia U-235. Kevytvesireaktorien polttoaineen valmistusta varten uraani rikastetaan niin, että polttoaineessa on runsaat 3 % isotooppia U-235 ja loput isotooppia U-238. Käytön aikana polttoaineen U-235 tuottaa energiaa ja muuttuu halkeamis-tuotteiksi. Pieni osa isotooppia U-238 muuttuu plutoniumiksi, joka myös tuottaa energiaa. Käytetyssä polttoaineessa on rikastusasteesta riippuen lähes 96 % U-238:a ja noin 3 % halkeamistuotteita sekä yhteensä runsas 1 % halkeamiskelpoista uraania ja plutoniumia.

47 3 (6) LIITE 7 Kuva 1. Painevesireaktorilaitoksen periaatteellinen toimintakaavio. 2 TEKNISET TIEDOT Oheisessa taulukossa on esitetty uuden voimalaitosyksikön teknisiä tietoja. Taulukko 1. Laitosyksikön teknisiä tietoja Suure Lukuarvo ja yksikkö Sähköteho, netto noin 16 MW Reaktorin lämpöteho 43 MW Kokonaishyötysuhde noin 37 % Polttoaine uraanidioksidi, UO 2 Polttoaineen kulutus noin 32 t/vuodessa Polttoaineen keskimääräinen rikastusaste 3-5 % U-235 Uraanin määrä reaktorissa noin 128 t Vuotuinen sähköntuotanto noin 13 TWh Jäähdytysvesivirtaus 57 m 3 /s Vaikeasti vaihdettavien rakenteiden ja laitteiden suunnittelun lähtökohtana käytetään vähintään 6 vuoden käyttöikää. Muiden rakenteiden ja laitteiden osalta lähtökohtana on vähintään 3 vuoden käyttöikä. Uusimalla tarvittaessa viimeksi mainittuja rakenteita ja laitteita on mahdollista päästä vähintään 6 vuoden toiminta-aikaan.

48 4 (6) LIITE 7 3 PÄÄPIIRTEINEN LAITOSKUVAUS 3.1 Perustiedot Ranskalais-saksalaisen Framatome ANP:n suunnittelema EPR on ns. evoluutiotyypin laitos. Se pohjautuu kummassakin maassa viimeksi käyttöönotettuihin painevesilaitoksiin. Nämä ovat tyyppi N4 Ranskassa ja tyyppi Konvoi Saksassa. EPR:ssä on neljä höyrystinpiiriä. Reaktorin lämpöteho on 43 MW. Laitosyksikön nettosähköteho noin 16 MW. Uusi laitosyksikkö on rakenteeltaan edistyksellinen verrattuna nykyisin käytössä oleviin laitoksiin. Eräs merkittävä uusi piirre on, että sen suunnittelussa on alun perin otettu huomioon ns. vakavien onnettomuuksien hallinta. Näissä äärimmäisen epätodennäköisissä onnettomuustilanteissa oletetaan reaktorisydämen vaurioituvan pahasti (sulavan). Laitosyksikön suunnittelussa otetaan myös huomioon lentokoneen törmäys tai muu ulkoinen isku. Tarkasteltavia lentokoneita ovat pienlentokone, sotilaslentokone ja iso matkustajalentokone. Turvallisuuden lisäksi laitosyksikön suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota taloudellisuuteen. Muun muassa laitosyksikön hyötysuhde runsaat 37 % on noin neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin Olkiluodon nykyisillä laitosyksiköillä. Rakentamisajan lyhentäminen on myös ollut eräänä keskeisenä tavoitteena. 3.2 Turvallisuustoiminnot Reaktorin sammutus Seuraavassa kuvataan lyhyesti tärkeimpien turvallisuustoimintojen hoitamiseen tarkoitetut järjestelmät. Laitosyksikön suunnittelussa noudatettavia turvallisuusperiaatteita on käsitelty laajemmin tämän hakemuksen liitteessä 8. Suojautumista tulipaloilta ja ulkoisilta tapahtumilta, kuten lentokonetörmäyksiltä, käsitellään liitteen 8 kohdassa Reaktorin sammutusta varten on olemassa painevesireaktorille normaali, säätösauvojen sydämeen pudottamiseen perustuva järjestelmä. Toinen, säätösauvoista riippumaton nopea sammutusjärjestelmä on aktiivinen hätäboorausjärjestelmä, jossa on kolme rinnakkaista ja riippumatonta 1 % kapasiteetin omaavaa osajärjestelmää. Myös tämä järjestelmä pystyy sammuttamaan reaktorin turvallisesti kaikissa odotettavissa olevissa käyttöhäiriöissä. Alikriittisyyden varmistamiseksi myös onnettomuustilanteissa reaktoriin pumpattava hätäjäähdytysvesi on boorattua.

49 5 (6) LIITE 7 Jälkilämmön poisto reaktorista normaalissa käyttöpaineessa Reaktorisydämen hätäjäähdytys Jälkilämmön poisto suojarakennuksesta Jälkilämmön poistamiseen primääripiiristä höyrystimien kautta on käytettävissä aktiivinen hätäsyöttövesijärjestelmä, jossa on neljä rinnakkaista ja riippumatonta 5 % kapasiteetin omaavaa osajärjestelmää. Reaktorin hätäjäähdytystä varten on olemassa neljä rinnakkaista haaraa, joihin kuhunkin kuuluu ns. välipainealueen hätäjäähdytysjärjestelmä (toiminta-alue alle 8 bar), paineakku ja matalapaineinen hätäjäähdytysjärjestelmä. Primääripiirin paineenalennusta varten on käytettävissä kolme rinnakkaista puhalluslinjaa, joiden kunkin kapasiteetti hätäjäähdytyksen onnistumisen kannalta on 1 %. Edellä kuvattujen rinnakkaisten hätäjäähdytysjärjestelmän haarojen yhteinen kapasiteetti on primääripiirin suurten putkien katkosten tapauksessa nimellisesti 4 x 5 %, mutta hätäjäähdytysjärjestelmät pystyvät huolehtimaan reaktorisydämen jäähdytyksestä siinäkin tilanteessa, että pääkiertopiirin kylmän haaran katkos estää yhden osajärjestelmän pumppaamaa vettä pääsemästä reaktoriin, toinen osajärjestelmä on poissa käytöstä huollon tai korjauksen takia ja kolmannessa osajärjestelmässä on toiminnan estävä, piilevä vika. Primääripiirin alhaisissa paineissa ja lämpötiloissa on käytettävissä aktiivinen jälkilämmönpoistojärjestelmä, jolla lämpö voidaan siirtää primääripiirin jäähdytteestä lopulliseen lämpönieluun. Myös tässä järjestelmässä on neljä 5 % kapasiteetin omaavaa rinnakkaista ja riippumatonta osajärjestelmää. Jälkilämmön poistoon suojarakennuksesta on käytettävissä aktiivinen järjestelmä, jossa on neljä rinnakkaista ja riippumatonta 5 % kapasiteetin omaavaa osajärjestelmää.