Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset IKI-HANKE, LOPPURAPORTTI
|
|
- Ville Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2017 Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset IKI-HANKE, LOPPURAPORTTI
2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO Raportin tarkoitus ja rakenne HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TYÖNTEKIJÄT HANKKEEN TARKOITUS HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toimintaympäristö Hankkeen hallinnointi HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN HANKKEEN TAVOITTEET Pitkän ajan tavoitteet Lyhyen ajan tavoitteet HANKKEEN TOTEUTUS Nykytilan kuvauksen laatiminen Nykytilan kuvauksen jälkeinen tarve priorisoinnille Kotihoito Omaishoidontuki SAS toiminta Kuntoutumisen suunnitelma KEHITYSTYÖN ALOITUS TULOKSET Toimintaan toteutetut muutokset ja niiden vaikutukset KOTIHOITO Ilmoitus kotipalvelujen tarpeesta ja Kotipalvelujen tarpeen ensiarvio Kotipalvelujen palvelutarpeen arvio Iki-hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Kotipalvelujen asiakassuunnitelma ja Kotipalvelujen asiakassuunnitelman arvio Iki- hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Kotipalvelujen asiakaskertomus Muut hankesuunnitelmaan kirjatut kotipalvelun asiakirjat Asiakirjojen laatimisen tehtäväsiirto esimieheltä kotihoidon tiimisairaanhoitajille/ Uusikaupunki Mahdolliset riskitekijät hankkeen jälkeen kotipalvelun asiakirjoja ajatellen OMAISHOIDONTUKI Ilmoitus Omaishoidon tuen tarpeesta Omaishoidon tuen palvelutarpeen arvio Iki- hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Omaishoidon tuen asiakassuunnitelma ja asiakassuunnitelman arvio Iki- hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Omaishoidon tuen asiakaskertomus Omaishoidon tuen hakemus, Päätös omaishoidon tuesta ja Päätös omaishoidon tuen sosiaalipalveluista Mahdolliset riskitekijät hankkeen jälkeen omaishoidontuen asiakirjoja ajatellen SAS-TOIMINTA Ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta ja Sosiaalihuollon tarpeesta tehdyn yhteydenoton tai ilmoituksen arvio Hakemus sosiaalihuollon asumisen palveluihin Sosiaalihuollon palvelutarpeen arvio Iki- hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Sosiaalihuollon palvelupäätös ja asiakaskertomus Mahdolliset riskitekijät hankkeen päättymisen jälkeen SAS toiminnan asiakirjoja ajatellen RAISION OMA PILOTTI KUNTOUTUMISEN SUUNNITELMA
3 15. KIRJAAMISVALMENNUS MUUT HANKEEN AIKANA TEHDYT MUUTOKSET JOHTOPÄÄTÖSET Hankkeen onnistuminen suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin Hankkeen onnistuminen suhteessa sille asetettuihin riskeihin EHDOTUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI IKI HANKKEEN TYÖSTÄMISEN TOIMINTAPROSESSI LYHYESTI Ongelman tunnistaminen ja hankesuunnitelman laatiminen Hankkeen esittely henkilöstölle Nykytilan kuvaaminen Hankkeen työstämisen vaihe Pilotointivaihe Pilotointivaiheen aikana nousseet muutostarpeet Pilotoinnin tulosten läpikäynti ja päätöstenteko Hankkeen tulosten raportointi Hankkeen jälkeinen aika LOPPUAJATUS
4 1. JOHDANTO 1.1.Raportin tarkoitus ja rakenne Tämä raportti on aikavälillä toteutetun Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset hankkeen loppuraportti. Hankkeen alkuperäinen nimi on lyhennetty hankeaikana Iki-hankkeeksi ja tässä raportissa käytetään hyvin pitkälle lyhennettyä Iki nimeä. Hanke on toteutettu yhteistyössä Liedon, Raision sekä Uudenkaupungin kuntien kanssa. Hankkeen aloituksesta vuonna 2014 vastasi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus OY Vasso Ab. Hankkeen hallinnollisen vastuusta on huolehtinut Raision kaupunki. Raportin tarkoituksena on kuvata hankkeen tarkoitus, toteutuksen keinot sekä hankkeessa syntyneet tulokset. Lisäksi yhtenä tavoitteena on kuvata, miten saavutettuihin tuloksiin on hankeaikana päädytty. Raportin rakenne muodostuu siten, että alussa esitellään hankkeen toimintaympäristöä lyhyesti, hankkeen tarkoitus, tavoitteet, hallinnointi ja käynnistyminen. Tämän jälkeen käsitellään yksityiskohtaisemmin hankkeen käytännön työstämistä sekä toteutusta. Lisäksi käydään läpi hankkeen kehittämistyön tulokset sekä niiden vaikuttavuutta. Lisäksi raportin lopussa kuvataan hankekunnissa nousseita asioita koskien sosiaali- sekä terveydenhuollon rajapinnan työssä laadittaviin asiakirjoihin. Raportin loppuun on lisäksi kuvattu hankkeen toimintaprosessin etenemisen vaiheita. 2. HANKKEESEEN OSALLISTUNEET TYÖNTEKIJÄT Mitään hankeraporttia ei olisi mahdollista laatia ilman kuntien työntekijöitä, jotka ovat omalla työpanoksellaan mahdollistaneet hankkeen systemaattisen kehitystyöhön kahden vuoden aikana kunnissa. Kuntakohtaisten kiitosten tekeminen ei ole turhaa: Lieto: Ritva Isotalo-Rahkonen, Merja Nessling, Oili Vähätalo, Jaana Vesma, Saara Johansson, Sari Pihlaja, Anniina Haavisto ja Tarja Uusitalo Uusikaupunki: Sirpa Heilä, Marika Rautarinta, Laura Kirkkomäki, Jaana Aitta, Mirva Lähteenmäki, Lea Mäkinen, Suvi Laurila, Outi Oksanen, Sanni Ala-Uotila ja Anneli Suvanto Raisio: Anne Ahonen, Minna Salonen, Marianne Hellgren, Tuula Nikkilä, Marjo Kanerva, Virpi Seppänen, Marja Laakso-Mutikainen ja Hanna-Mari Pölkkynen Kiitos kuuluu yllämainittujen henkilöiden lisäksi myös aivan kaikille Liedon, Uudenkaupungin sekä Raision kotihoidossa, omaishoidontuessa sekä SAS toiminnassa työskenteleville työntekijöille, joita Iki on koskettanut kuluneiden vuosien aikana joko suoraan tai välillisesti. Lämpimät kiitokset lisäksi vielä eri tavoin hankkeen toteuttamiseen osallistuneille tahoille, kuten ohjausryhmälle ja eri yhteistyökumppaneille. Näistä on ehdottomasti mainittava Kapsa-projekti sekä Kansa-kouluhanke. Iki- hankkeen ohjausryhmän toiminnasta on luettavissa tarkemmin kohdassa 4.2 Kiitos kuuluu vielä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hankkeen rahoituksen mahdollistamisesta ja Oper yksiköille, eritoten Outi Lehtokarille, tuesta sekä kannustuksesta hankeaikana. 4
5 3. HANKKEEN TARKOITUS Iki:n tarkoituksena on ollut kehittää hankekuntien ikäihmisten palveluja hyödyntämällä sekä pilotoimalla kansallisesti määriteltyjä sosiaalihuollon palveluluokituksia, toimintaprosesseja ja niiden eri vaiheisiin liittyviä asiakasasiakirjoja ja termistöä. Lisäksi hankkeessa on huomioitu kotihoidossa tehtävä terveydenhuoltolain mukainen palvelu ja sen yhteensovittaminen sosiaalihuollon palveluihin kirjaamisen sekä dokumentoinnin näkökulmasta. Hankkeen kehitystyö on painottunut jo hankesuunnitelmassa käytännön kehitystyöhön ei tietojärjestelmien systemaattiseen kehitystyöhön. Pilotoinnin kohteeksi valikoitui hankkeen valmisteluvaiheessa ikäihmisten palvelukokonaisuus, kotipalvelu sekä omaishoidontuki. Alun hankehakemukseen oli lisäksi suunniteltu pilotoitaviksi lukuisia sosiaalihuollon yhteisiä asiakasasiakirjoja, mutta nämä vaihdettiin hankemuutoksen kautta SAS-toimintaan kohdentuviksi asiakirjoiksi. Hankemuutoksen kautta Iki saatiin kokonaisvaltaisesti ikäihmisten palvelukokonaisuuteen liittyväksi hankkeeksi. 4. HANKKEEN TOTEUTUS Tässä raportin osissa on tarkoitus kuvata, miten Iki-hanke käytännössä toteutui ja mistä se lähti liikkeelle. Aluksi kuvataan yleisesti toimintaympäristö eli se, minkä laajuisesta hankkeesta Iki:ssä on ollut kysymys ja minkälaista työntekijämäärää ja kokoisia organisaatioita se on käytännön työn tasolla koskettanut. Tämän jälkeen käydään läpi tarkemmalla tasolla, miten hanketta on hallinnoitu, miten hankkeen toteutus suunniteltiin ja miten Iki konkreettisesti eteni Nykytilan kuvaamisesta kehittämistyön kautta uusiin toimintakäytäntöihin. 4.1 Hankkeen toimintaympäristö Toimintaympäristö koskettaa kolmen kunnan kotihoidon, omaishoidontuen sekä SAS toiminnan henkilöstöä. Kunnissa on määritelty osalle työntekijöistä työaikaprosenttiosuuksia eli yhden työntekijän työnkuva saattaa koostua kunnan sisällä eri kokonaisuuksista. Hankekuntien henkilöstörakenteet ovat olleet seuraavat: Lieto: Kotihoito: (6 sairaanhoitajaa, 32 lähihoitajaa, 2 kodinhoitajaa, kotiutushoitaja ja palveluohjaaja) SAS-toiminta: 1 (50%) SAP-koordinaattori Omaishoito: 1 (50%) Palveluohjaaja, 2 lähihoitajaa, 1 (50%) hoitoapulainen Uusikaupunki: Kotihoito: (15 sairaanhoitajaa, 45 lähihoitajaa, 5 kodinhoitajaa, 2 fysioterapeuttia, 1 (50%)kuntohoitaja, 50% vapaaehtoistyön koordinaattori, 2 kotihoidon esimiestä) SAS-toiminta: 1 Palveluohjaaja Omaishoito: 1 Omaishoidon koordinaattori, 1 Omaishoidontuessa työskentelevä lähihoitaja Raisio: Kotihoito: (11 sairaanhoitajaa, 61 lähihoitajaa, 10 kodinhoitajaa, 1 fysioterapeutti, 1 Fysioterapeutti (50%), 1 Toimintaterapeutti (50%), 2 kotikuntoutusavustajaa, 2 apulaisosastonhoitajaa, 1 osastonhoitaja) SAS-toiminta: 1 SAS- koordinaattori Omaishoidontuki: 1 Omaishoidon koordinaattori, 1 Muistikoordinaattori (40%: ajantasaistusten teko) Alle on kuvattu mahdollisimman lyhyesti hankekuntien asiakasmäärät vuodelta Näitä asiakkaita hankkeen aikana työstetyt tulokset ovat jotenkin koskettaneet tai tulevat koskettamaan. Kotihoidon kohdalta on 5
6 kuvattu säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrät, omaishoidontuessa yli 65 vuotiaiden asiakkaiden määrä ja SAS toiminnassa saapuneiden sekä käsiteltyjen hakemusten määrät vuodelta 2016 Lieto: Kotihoito: 286 säännöllisen kotihoidon asiakasta SAS-toiminta: Uusia asiakkaita 46, näistä 10 sellaisia, joiden hakemus saapunut vuonna 2015 Omaishoidontuki: 74 omaishoidontuen asiakasta Uusikaupunki: Kotihoito: 270 säännöllisen kotihoidon asiakasta SAS-toiminta: Uusia asiakkaita 68 Omaishoidontuki: 84 omaishoidontuen asiakasta Raisio: Kotihoito: 585 säännöllisen kotihoidon asiakasta SAS-toiminta: Uusia asiakkaita 172 ja näiden lisäksi 5 asiakasta, joille haettiin ryhmäkotipaikasta siirtoa hoivalle. Lisäksi perhehoidon toimeksiantosopimukset, jotka SAS-koordinaattori laati, oli yhteensä 16. Kotikuntalaki-siirto asiakaskäsittelyjä oli 4 Omaishoidontuki: 227 omaishoidontuen asiakasta 4.2 Hankkeen hallinnointi Hankkeen aloituksesta vastasi Varsinais-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus OY Vasso Ab. Vasso lähestyi hankekuntia tiedustellen kiinnostuksesta yhteisen Iki-hankehakemuksen laatimiseen. Kunnat kiinnostuivat ja hankehakemus laadittiin loppuvuodesta Hallinnollisen vastuun hankkeesta otti vastaan Raision kaupunki ja tämän johdosta hankkeen projektipäällikön toivottiin tulevan Raision kaupungilta, kotihoidosta. Hankkeelle perustettiin ohjausryhmä jo alun suunnitteluvaiheessa ja siihen ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Juha Sandberg, sosiaali- ja terveysjohtaja, Raision kaupunki Sari Tanninen, johtava hoitaja, Raision kaupunki Marja-Leena Brander, hallinto ja talouspäällikkö, Liedon kunta Ritva Isotalo-Rahkonen, kotihoidon esimies, Liedon kunta Kirsi Routi-Pitkänen, vs. vanhustyön johtaja, Uusikaupunki, Sirpa Heilä, vs. kotihoidon esimies, Uusikaupunki, Jaakko Penttinen, projektipäällikkö, Turun kaupunki, hyvinvointitoimiala Juha Knuuttila, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Tapio Häyhtiö, toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus OY Vasso Ab Outi Lehtokari, erikoissuunnittelija, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Varajäseninä hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet: Tarja Miikkulainen, Toimialajohtaja, Liedon kunta Tuula Nikkilä, kotihoidon osastonhoitaja, Raision kaupunki Erillisen kutsun saaneena ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut kolme kertaa myös Raision kaupungin talouspäällikkö Sami Koskikallio, joka on vastannut hankkeen rahoitusliikenteen sekä budjetin seurannasta. Ohjausryhmä on kokoontunut hankeaikana yhteensä seitsemän kertaa ja sen tehtävänä on ollut ohjata sekä 6
7 valvoa hankkeen toimintaa, rahaliikennettä sekä verrata näitä asioita hankesuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Ohjausryhmän vastuulla on ollut myös hankesuunnitelman, hankkeen väli- ja loppuraporttien sekä maksatushakemusten hyväksyminen. Käytännön toteutuksesta on vastannut hankkeeseen palkattu projektipäällikkö Terhi Kiviharju. Projektipäällikön tehtävänä on ollut vastata siitä, että Iki saavuttaa ohjausryhmän hyväksymässä hankesuunnitelmassa sille asetetut tavoitteet. Projektipäällikkö on toiminut lisäksi hankkeen yhteyshenkilönä, vastannut ohjausryhmän päätettäväksi vietävistä asioista ja niiden valmistelusta sekä raportoinut hankkeen edistymisestä. Hankkeeseen ei ole palkattu projektipäällikön lisäksi muita henkilöitä. Ohjausryhmän kokoonpanossa tapahtui hankkeen jatkoaikana pieni muutos. Lehtori Juha Knuuttila oli opetustyönsä vuoksi estynyt saapumaan ohjausryhmän kokouksiin ja jättäytyi pois ohjausryhmästä hankkeen jatkoajaksi. Lisäksi Kapsa-projektin Jaakko Penttinen oli uuden työnkuvansa vuoksi estynyt osallistumaan ohjausryhmän kokouksiin hankkeen jatkoajan aikana, mutta hän on ollut taustatukena tavoitettavissa Ikihankkeelle jatkoaikana. 5. HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN Iki:n valmistelu kunnissa aloitettiin hyvissä ajoin loppuvuoden 2014 aikana hankkeen sisällön, aikataulun sekä budjetin laatimisella. Hankehakemuksen laatimisesta sekä jättämisestä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan kehittämiseksi myönnettävän valtionavustuksen saamiseksi vastasi Vasso. Myönteinen rahoituspäätös tuli joulukuussa Iki käynnistyi virallisesti , mutta projektipäällikön löytyminen sekä hankkeeseen siirtyminen tuotti haasteellisuutta. Virallinen työstäminen alkoi tämän vuoksi vasta kun projektipäällikkö pystyi irrottautumaan omasta kotihoidon vakanssistaan Raision kotihoidosta hankkeeseen. Projektipäällikön työtiloiksi sovittiin Varsinais-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen tilat. Koska hankkeen virallisen työstämisen vaihe siirtyi alun suunnitellusta muutamalla kuukaudella myöhemmäksi, tämä näkyi hankkeen päättymisen vaiheessa. Hankkeelle anottiin lisäaika aikavälille , jotta saavutettujen muutosten juurruttaminen saisi lisäaikaa. Samalla saatiin lisäaikaa loppuraportin sekä toimintaoppaan laatimiseen. 6. HANKKEEN TAVOITTEET Vuonna 2014 laaditun hankesuunnitelman mukaan hankkeelle kohdennettiin sekä pitkän, että lyhyen ajan tavoitteita. 6.1 Pitkän ajan tavoitteet Pitkän ajan tavoitteiksi määriteltiin Iki:lle seuraavat asiat: Edistää pilotoinnin myötä saatavan tiedon avulla sosiaalihuollon kansallisen sähköisen asiakastietojärjestelmän ja sähköisen arkiston kehittämistä ja käyttöönottoa kansallisella tasolla Edistää pilotoinnin myötä saatavan tiedon avulla kansallisia tavoitteita ikäihmisten kotihoidon edistämiseksi ja kehittämiseksi Edistää hankkeeseen osallistuvien kuntien valmiutta liittyä sosiaalihuollon valtakunnallisen asiakastietojärjestelmän käyttöönottoon 6.2 Lyhyen ajan tavoitteet Nämä tavoitteet vastaavasti määriteltiin seuraavanlaisesti: Tavoitteena on kuvata ikäihmisten kotihoidon toimintamallit hankekunnissa 7
8 Tavoitteena on laatia ikäihmisten kotihoidon järjestämisen ja tuottamisen työnkulkukuvaukset kunnissa Tavoitteena on kuvata ikäihmisten kotihoidon onnistumisen kannalta merkittävät asiakkaita ja työntekijöitä koskevat tietosisällöt ja niiden käsittelysäännöt Tavoitteena on kuvata ja tunnistaa ikäihmisten kotihoidon kirjaamisen ongelmakohdat liittyen prosessissa tapahtuvaan kirjaamiseen niin sosiaalihuollon kuin terveydenhuollon asiakirjahallintaan sekä analysoida, miten näitä voi sovittaa yhteen Tavoitteena on luoda toimintamalli asiakkaita ja yksityisiä palveluntuottajia osallistavalle kirjaamiselle ikäihmisten kotihoidossa Hankkeelle asetettuja tavoitteita sekä saavutettuja tuotoksia tarkastellaan tässä raportissa kohdassa HANKKEEN TOTEUTUS 7.1 Nykytilan kuvauksen laatiminen Hankkeen ensimmäisenä konkreettisena tehtävänä oli kuvata hankkeen nykytila kotihoidoissa sekä omaishoidontuessa hankekunnissa. Kuvaaminen toteutettiin hyödyntämällä työntekijöiden asiantuntemusta. Työntekijöitä ja esimiehiä haastateltiin heidän omissa työympäristöissään kuntakohtaisesti, asiakokonaisuuskohtaisesti. Etukäteen työntekijät saivat täytettäväksi Excel pohjaisen lakanan johon työntekijöitä pyydettiin kuvaamaan todellinen prosessi sekä toimintakäytäntö. Toiveena oli todellisuus, eli se todellinen tapa, jolla kysytyn asian kanssa toimitaan. Tapa, miten työntekijät toimivat aidosti, mikä on kuntien lähtötilanne, josta hanke lähtee kuntakohtaisesti eteenpäin. Nykytilan kuvaamisen tavoitteena oli lisäksi nostaa esille käytännön toimintaprosesseihin sisältyvät kehittämistarpeita. Alusta alkaen hankkeessa havaittiin, että kehittämisen keskiössä tulee olla toiminnan kehittäminen, laadittavien asiakirjojen sisällön kehittäminen, ei käytössä olevien tietojärjestelmien systemaattinen kehitystyö. Lisäksi kaiken kehitystyön haluttiin kohdentuvan johonkin, tässä hankkeessa se oli kotona asuva ikäihminen. Kotihoidon sekä omaishoidontuen toimintaprosesseja kuvattiin auki Nykytilan kuvauksessa lyhyesti keskeisten työvaiheiden kautta. Lisäksi Nykytilan kuvauksessa kuvattiin eri vaiheissa syntyvät asiakasasiakirjat sekä tarvittavat tiedot ja niiden tietolähteet. Lisäksi kuntakohtaisesti selvitettiin, minkä ammattinimikkeen työntekijä laatii sekä työstää asiakirjoja. Nykytilan kuvaus laadittiin keväällä Tästä syntyi oma erillinen dokumentti, Iki-hanke, Nykytilan kuvaus, joka julkaistiin Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen sivuilla loppukesästä Kehittämiskohteita nousi esille vielä nykytilan kuvaamisen jälkeen. Suurin muutos oli hankkeelle asetettujen Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakirjojen jättäminen pois hankkeesta ja tilalle otettiin SAS- toiminnassa työstettävien asiakirjojen pilotointia. Nykytilan kuvauksen jälkeen oli tehtävä hieman priorisointia hankkeeseen kohdennettujen asiakirjojen pilotoinnille. 7.2 Nykytilan kuvauksen jälkeinen tarve priorisoinnille Priorisoinnin kautta selkiintyi tilanne, että hankkeessa on tarve korjata haasteellisimmassa tilanteessa olevien asiakirjojen tilanne sekä toimintaprosessit kuntoon. Asiakirjojen sisällöllinen kehitystyö oli välttämätöntä toteuttaa myös sen vuoksi, jotta käytössä olevat asiakirjat saataisiin vastaamaan hyvin pitkälle THL:n asiakirjarakenteita. Ennen tätä oli kuitenkin tehtävä muutoksia, jotta kaikkia asiakirjoja alettiin edes laatia asiakkaille, koska tämä ei ollut hankkeen alussa kaikissa kunnissa itsestään selvä toimintakäytäntö. Tulevaisuuden Kanta-palveluiden muutoksia ajatellen Iki:ssä oli huomioitava myös määrämuotoisen kirjaamisen asettamat tulevat muutokset asiakirjojen laatimisen prosesseissa tulevien lähivuosien aikana. Asiakirjo- 8
9 jen laatimiseen on tulossa valtakunnallisia isoja muutoksia, joten nyt hankkeen aikana haluttiin saada hankekuntia valmistautumaan myös tulevaisuuden muutoksiin. Priorisointi oli välttämätöntä tehdä ja se tuotti päämäärän, tavoitetilan, että korjataan keskitetysti nyt suurimmat haastekohdat kuntoon, kuin että työstetään jokaista vähäsen kokonaisuuden jäädessä silloin hajanaiseksi. Mikäli priorisointia ei olisi tehty, nyt saavutettujen tulosten aikaansaannos saattaisi olla pienempi. Alle kirjatut kehittämiskohteet ovat koosteet kolmen kunnan kokonaistilanteista. Käytännöt saattoivat toteutua toisessa hankekunnassa hyvin, mutta toisessa käytäntö saattoi uupua kokonaan. Näiden käytäntöjen pohjata alettiin rakentaa yhtenäistä työkäytäntöä jokaiseen hankekokonaisuuteen niin työprosessia kuin asiakirjon laadintaa ajatellen. Haasteellisuutta tilanteeseen rajapinnan työ, asiakirjojen sisällöt koostuvat niin asiakas kuin potilastiedoista. Lisäksi oman painopisteenä toivat hankekuntien kirjaamisen tasot, joissa oli lisäksi eroavaisuutta. Keskeiset kehittämiskohteet nousivat esille nykytilan kuvaamisen jälkeen seuraavanlaisesti: 7.3 Kotihoito Kaikissa hankekuntien kotihoidoissa ei oltu kuvattu työntekijöille uuden asiakkaan asiakkuuden prosessia asiakirjojen näkökulmasta. Jokaisessa hankekunnassa toimittiin pitkälle oman vuosien aikana -syntyneen työkäytännön mukaan. Uusi työntekijä perehdytettiin asiakirjojen laatimiseen vieriopetuksella, jolloin myös mahdollinen väärä toimintakäytäntö asiakirjan laatimiselle siirtyi uudelle työntekijälle. Syntyneet toimintakäytännöt vaikuttivat osin hiljaisen tiedon tuloksena syntyneinä, näin meillä on aina toimittu -käytänteiltä. Kotihoitojen sisällä samassa organisaatiossa jopa työntekijöiden välillä oli eroavaisuuksia toimintakäytännöissä. Tällöin asiakkaat eivät saaneet saman kunnan sisällä tasa-arvoista palvelua, palvelu oli työntekijäkohtaista, palvelun sisällön määritti työntekijän motivaatio omaan työhönsä sekä näkökulma, jota yksittäinen työntekijä piti tärkeänä. Asiakirjoja ei aina laadittu asiakkaille, asiakkaat eivät välttämättä saaneet itselleen tietoa laadituista kotihoidon palvelukokonaisuudesta asiakassuunnitelman muodossa. Järjestelmään kirjattavan tiedon määrässä oli lisäksi vaihtelevuutta, osa tiedoista saattoi jäädä kunnan omiin paperisiin lomakkeisiin. Tieto ei siirtynyt paperilomakkeelta järjestelmään. Kun tietoa ei dokumentoitu järjestelmään, tieto ei ollut jatkohyödynnettävissä asiakkaan elämässä, hänen palvelukokonaisuudessaan. Asiakirjojen laatimisessa oli hieman sisältöpuutteita, tietoa asiakirjan sisällöistä ei ollut käytössä ja yhtenäiset selkeät työkäytännöt uupuivat. Uuden asiakkaan palveluntarpeen arvion teolle oli kahdessa kunnassa käytössä kunnan oma lomake, kolmannessa kunnassa ei ollut mitään sovittua käytäntöä. Kotihoidon palveluntarpeen arviota ajatellen voidaan tiivistää, että tavallaan jokainen työntekijä toimi oman, itselleen parhaiten sopivan tavan mukaisesti, koska yhtenäistä käytäntöä ei oltu sovittu. Lisäksi yhdessä kunnassa esimiehen työtehtäväksi oli määritelty uuden asiakkaan alun tärkeiden asiakokonaisuuksien hoito esimiestyön lisäksi. Tässä toimintakäytännössä yhteen työntekijään kohdentui kahden ison työosa-alueen valtava kuormitus sekä vastuualueet. Tämän vuoksi yhdeksi tavoitteeksi asetettiin työnsiirtona palveluntarpeen arvion sekä asiakassuunnitelman asiakirjojen laatimisen työprosessien siirrot esimieheltä tiimisairaanhoitajille. Hallinnolliseen päätöksentekoon liittyvät asiakirjat laadittiin joka hankekunnassa oikein, niihin liitettiin saatetekstiosuudet sekä näiden asiakirjoihin liittyvät toimintaprosessit toimivat moitteettomasti. Kotihoidon asiakirjojen pilotoinnin tavoitteeksi asetettiin asiakirjojen sisällön kehitystyö kolmen asiakirjan kohdalla isolla tärkeysjärjestyksellä. Näitä asiakirjoja olivat ilmoitus kotipalvelun tarpeesta, palveluntarpeen arvio sekä asiakassuunnitelma. Iki:ssä otettiin tavoitteeksi asiakkaan osallistamisen lisääminen heti palveluntarpeen laadinnan alkuvaiheesta osaksi asiakkuutta. Kohdentaa juuri arvion laadinnan merkitystä koko asiakkuuden aikana palveluprosessia ajatellen. Lisäksi kunnissa oli havaittavissa tarvetta sisällöllisesti laadukkaampiin asiakirjoihin ja lisätä lain tuntemusta asiakirjojen laadinnassa. Tietojärjestelmän käyttöön kohdistettiin pieni tavoite; järjestelmän tehokkaampaa käyttöä sekä dokumentoitavan tiedon kirjaamista oikein, jotta tieto olisi jatkohyödynnettävissä paremmin asiakkaan palvelukokonaisuudessa. 9
10 7.4 Omaishoidontuki Hankekunnissa palveluntarpeen arvio omaishoidontukea ajatellen laadittiin hyvin pitkälle omaishoidontuen koordinaattoreiden omasta näkökulmasta. Jokainen koordinaattori oli kehittänyt työvuosiensa aikana oman työtavan toimia, koska yhtenäistä sovittua linjaa ei oltu kunnassa laadittu. Lisäksi kirjaamistavat tietojärjestelmään olivat työntekijöiden omia kirjaamistapoja. Omaishoidontuen asiakassuunnitelmien sisällöissä oli sisältöä ajatellen hieman puutoksia, yhdessä kunnassa ei edes laadittu asiakassuunnitelmia omaishoidontuen asiakkaille. Asiakirjojen dokumentoinnissa tietojärjestelmään oli lisäksi vaihtelevuutta, osa tiedoista jäi paperiseen omaishoidontuen hakemukseen ja tieto ei ollut jatkohyödynnettävissä. Hankkeelle asetettu tavoite oli kaikkien omaishoidontuessa laadittavien asiakirjojen toimintaprosessien kuvaaminen sekä käytössä olevien asiakirjojen sisällöllinen tarkastus. Omaishoidontukea ajatellen tavoitteeksi hankkeelle asetettiin yhtenäiset työkäytännöt palveluntarpeen arvioinnin laatimiselle sekä asiakassuunnitelman sisällölle. Lisäksi Effican järjestelmissä ilmoituksen omaishoidontuen tarpeesta asiakirjan kirjaamista oikein sekä asiakirjan käyttöönotto kunnissa. Omaishoidontuessa on kuntakohtaiset kriteerit olemassa tuen myöntämiselle. Heti alussa oli selkeä linja siinä, että Iki ei ota kantaa kuntakohtaisiin kriteereihin omaishoidon tuen myöntämiselle. Hanke ei ole siis yhtenäistänyt näitä kriteerejä, se rajattiin pois. Lisäksi tässä osa-kokonaisuudessa hanke keskittyi vain yli 65 vuotiaiden omaishoidontukeen, jolloin halutut muutokset saatiin rajattua ikäihmisten palveluiden kokonaisuuteen. Kaikkien näiden tavoitteiden päälle asetettiin vielä, kuten kotihoidossa, tietojärjestelmän käyttöön kohdistuva tavoite; järjestelmän tehokkaampaa käyttöä sekä dokumentoitavan tiedon kirjaamista oikein, siten että tieto on jatkohyödynnettävissä paremmin asiakkaiden palvelukokonaisuudessa. 7.5 SAS toiminta SAS toiminnan asiakirjat ovat sosiaalihuoltolain mukaisia asiakirjoja, joiden laatimista ei ole kuvattu Nykytilan kuvauksessa. Tämä asiakokonaisuus tuli hankkeeseen vasta Nykytilan kuvauksen jälkeen hankemuutoksen kautta. SAS toimintaan ei ole olemassa valmiita asiakirjarakenteita. SAS toiminta kuitenkin kohdentuu kotihoidon sekä omaishoidontuen asiakkaisiin jossakin vaiheessa asiakkuutta. Hankekunnissa toivottiin yhtenäinen käytäntö myös SAS toimintaan siinä laajuudessa kuin se vain olisi mahdollista toteuttaa. Hankkeessa siis kuvataan auki SAS toiminnan prosessit sekä prosessin eri vaiheissa laadittavat asiakirjat. SAS koordinaattoreilla oli omat työtavat kirjaamisessa sekä asiakirjojen laadinnassa. SAS toimintaan toivottiin yhtenäinen palveluntarpeen arvion teon asiakirjan pohja, koska siihen ei ole olemassa valmista asiakirjarakennetta saatavilla. Lisäksi yhden kunnan toiveesta uudistettiin hakemus asumisen palveluihin- asiakirja. Kuten kotihoidossa sekä omaishoidontuessa, niin myös SAS toiminnassa kuntakohtaisesti haluttiin yhdeksi tavoitteeksi tietojärjestelmän käyttöön kohdistuva tavoite; järjestelmän tehokkaampaa käyttöä sekä dokumentoitavan tiedon kirjaamista oikein, siten että tieto on jatkohyödynnettävissä paremmin asiakkaiden palvelukokonaisuudessa. 7.6 Kuntoutumisen suunnitelma Hankkeen ohjausryhmän toiveesta haluttiin lisätä hankkeeseen kuntoutumisen suunnitelmien laatimisen aloittaminen säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Lukuisten tutkimusten kautta on havaittu, miten ikäihmisellä fyysisen toimintakyvyn tukeminen säännöllisten liikuntaharjoitteiden avulla tukevat sekä samalla mahdollistavat ikäihmisen kotona asumisen pidempään. Lisäksi tänä päivänä kuntien toiminta-ajatukset pyrkivät lisäksi siihen, että ikäihminen saisi sekä pystyisi asumaan omassa kodissaan pidempään, mitä aikaisemmin. Tämä ei kuitenkaan mahdollistu täysin ilman toimintakyvyn säännöllistä tukemista. 10
11 8. KEHITYSTYÖN ALOITUS Nykytilan kuvauksen jälkeen perustettiin pienryhmiä, joiden tehtäväksi tuli hankkeen asioiden eteenpäin vieminen omassa kunnassa. Jokaista asiakokonaisuutta ei työstetty eteenpäin samanaikaisesti. Ensimmäisenä lähdettiin liikkeelle kotihoidon, tämän jälkeen omaishoidontuen ja viimeisenä SAS-toiminnan pilotoitavista asiakirjoista. Asiakirjoja työstettiin eteenpäin pienryhmien, pari tai yksilötapaamisten kautta kuntakohtaisesti tai järjestelmäkohtaisesti. Lisäksi pienryhmät kokoontuivat myös kaikki yhdessä hankkeen asioiden parissa. Kehitystyö lähti asiakirjojen tarkastamisella, niiden sisältöjä peilattiin THL:n asiakirjarakenteisiin, etsittiin yhtäläisyksiä sekä eroavaisuuksia. Terveydenhuollon näkökulmat lisättiin pienryhmien kanssa työstettäviin asiakirjoihin. Jokaisessa hankeosiossa oli selkeä näkemys siitä, että asiakirjoja ei voida rajapinnan työssä laatia vain sosiaalihuollon näkökulmasta vaan terveydenhuollon kokonaisuus on otettava huomioon jokaisen osion pilotoitavassa asiakirjassa. Mediatrin järjestelmässä Uusikaupunki on kustantanut pieniä muutoksia uuden Kotihoito-osion käyttöönoton yhteydessä järjestelmäänsä. Muutosten kautta esimerkiksi asiakirjojen otsikot on saatu vastaamaan hyvin pitkälle kansallisen palveluluokituksen otsikoita ja sisältöjä vastaamaan THL:n asiakirjarakenteita. Effican uusi LifeCaren tulo vuonna 2017 toi Effica hankekunnilta kiellon Effican kehitystyöhön. Kaikki muutokset järjestelmään oli suunniteltava ilman kustannuksia, pääkäyttäjien avulla. Perustelut tälle olivat selkeästi kustannussyyt. Uuden LifeCare version käyttöönotto on kunnille iso taloudellinen kustannus, joten vanhaa Efficaa ei haluttu enää rahallisesti kehittää. Efficassa pilotoitavat asiakirjat ovat hyvin pitkälle Effican Kotihoito-osiossa ja se koettiin hankkeen pienryhmissä osin hankalaksi käytännöksi. Lisäksi Kotihoito-osiossa oleva Voimavarakartoituksen asiakirja (palveluntarpeen arvio) koettiin kankeaksi. Sen käyttö oli ennen hankkeen aloitusta jo niukkaa. Hankekunnissa etsittiin vaihtoehtoa siirtää Kotihoito-osiossa laadittava Voimavarakartoitus eli palveluntarpeen arvio asiakirja kertomusosion puolelle potilastietojärjestelmään. Tällöin tieto voidaan myös kirjata rakenteisesti hyödyntämällä FinCC luokitusta, joka myös mahdollistaa kirjatun tiedon jatkohyödynnettävyyden. Tämä työstämistapa tuli kyseeseen palveluntarpeen arvion laatimisen asiakirjassa. 9. TULOKSET Iki:lle yhteiseksi päämääräksi oli asetettu tavoite, että Iki tuottaa hankeaikanaan osallistuville kunnille ikäihmisten kotihoidon palvelujen osalta kansallista määrittelyä hyödyntävän palveluluokituksen ja niitä hyödyntävät palveluprosessit ja asiakasasiakirjat. Hieman Iki:n aloituksen jälkeen alkoi myös valtakunnallinen Kansa-koulu-Hanke, asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Tässä hankkeessa edistetään valtakunnan tasolla määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa sekä kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin siten, että ne noudattavat sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain vaatimuksia. Iki:n aikana oli kuitenkin selvästi havaittavissa tosiasia, että hankekunnissa tietyt asiakirjoihin liittyvät prosessit olivat sen verran haasteellisessa tilanteessa, joten niiden korjaaminen oli ensisijaista. Jotta hankekunnat voivat toteuttaa Kansa-koulu-hankkeen tuloksena vaadittavat valtakunnalliset muutokset organisaatioissaan, on perusasiat saatava Iki:n aikana edes jollain tasoilla kuntoon. Hankeaikana on palvelutehtäväluokitusten kohdalla keskitytty vain ohjauksen tasolla kertomaan tulevaisuuden muutoksista palvelutehtäväluokituksissa sekä puhuttu kunnissa tulevista muutoksista valtakunnan tasolla. Iki on omalta osaltaan osunut aikaan, jolloin sosiaalihuollon tiedonhallinnassa on tapahtunut paljon muutoksia sekä kehitystä. Monia määrityksiä ja luokituksia on päivitetty Iki:n toteuttamisaikana sosiaalihuollon tiedonhallinnassa, asiakasasiakirjarakenteita on päivitetty, joten osittain muutokset THL:ssä ovat tuoneet haasteellisuutta myös tämän hankkeen pilotoinneille. Lisäksi loppuraporttiin on pakko tehdä lisähavainto, että osin Iki:n aikana saavutetuista muutoksista on jo sosiaalihuollon tiedonhallintaa ajatellen vanhentuneita. 11
12 9.1 Toimintaan toteutetut muutokset ja niiden vaikutukset Iki:lle oli asetettu tavoite kirjaamisen ongelmakohtien esiin saattamisesta ikäihmisten palveluiden kokonaisuudessa, jolloin kirjaamiseen liittyy niin sosiaalihuolto kuin terveydenhuolto. Miten nämä asiat vaikuttavat toimintaan, kirjaamiseen sekä asiakirjojen laatimiseen. Kaikki Iki hankkeessa tehdyt muutokset ja kehittämistyö haluttiin kohdentaa osaksi sosiaali- sekä terveydenhuollon arkea ja käytännön työtä. Työprosessien uudelleen jäsentämisessä hyödynnettiin kansallisia toimintaprosesseja niin pitkälle, kuin se oli mahdollista. Toiminnan muutokset ovat jo juurtuneet osaksi hankekuntien käytännön työtä ja muutoksilla on ollut näkyviä vaikutuksia. Keskeisimmät toiminnalliset muutokset olivat työprosessin jäsentäminen uudelleen palvelutarpeen arvion avulla, johon on kohdennettu hankkeessa paljon työaikaa joka osiossa. Hankekunnissa on haluttu kohdentaa painopiste keskeisessä asemassa asiakkuutta laadittavaan asiakirjaan, jolla on iso vaikuttavuus asiakkaan palvelukokonaisuuden järjestämisessä. Lisäksi hyvin laadittu palveluntarpeen arvio mahdollistaa aikajana-ajattelun, mikäli laadittu palveluntarve ei johda asiakkuuden syntymiseen. Dokumentoitu kirjaus kuvaa asiakkaan sen hetkisen tilanteen kokonaisvaltaisesti ja tämä kirjaus saattaa saada tärkeän merkityksen myöhemmässä vaiheessa, mikäli asiakkaan elämäntilanne heikkenee huomattavasti. Tällöin voidaan selvittää aikajanallisesti, mitä asiakkaan elämässä on mahdollisesti tapahtunut palveluntarpeen arvioinnin laatimisen välillä. Tulokset asiakirjojen muutoksiin on raportoitu hankeosiokohtaisesti. Joitain pilotoitavia asiakirjoja on yhdistetty saman otsikon alle asiakirjan samanaikaisen käytön sekä merkityksen johdosta. 10. KOTIHOITO Hankekunnissa asiakirjat kotipalvelussa liikkuvat alla olevan kaavion mukaisesti. Punainen nuoli kuvaa asiakasta, jonka tilanne edellyttää välitöntä reagointia. Tämänkaltaisessa tilanteessa asiakirjat laaditaan jälkikäteen palveluiden aloittamisen jälkeen. Hallinnollinen päätöksenteko Kotipalvelujen asiakaskertomus Asiakkuuden alkaminen Kotipalveluhakemus Ilmoitus kotipalvelujen tarpeesta Kotipalvelujen tarpeen ensiarvio Kotipalvelujen asiakaskertomus Kotipalvelujen asiakasmaksupäätös Alkukartoitus Kotipalvelujen palvelutarpeen arvio Kotipalvelujen tuloselvitys Kotipalvelujen asiakasmaksulaskelma Kotipalvelupäätös Palvelujen järjestäminen kotiin Palvelujen tuottaminen Kotipalvelujen asiakaskertomus Palveluiden päättäminen Asiakasasiakirjojen arkistointi Kotipalvelujen asiakassuunnitelma Kotipalvelujen asiakassuunnitelman arvio Kotipalvelujen asiakaskertomus Kotipalvelujen asiakassuunnitelman arvio Kotipalvelujen 12
13 10.1 Ilmoitus kotipalvelujen tarpeesta ja Kotipalvelujen tarpeen ensiarvio Asiakirja on otettu käyttöön Effica kunnissa, mutta sen käyttöönotto ei ole ollut helppoa ja saumatonta. Käyttöönoton juurruttaminen vaatii edelleen seurantaa hankekunnissa. Mediatrin järjestelmässä tätä asiakirjaa ei ole vielä olemassa. Vaikutukset kohdentuvat eniten ilmoittajan anonymiteetin suojaamiseen. Ilmoittajan tietoja ei ole enää lupa kirjata asiakkaan potilastietojärjestelmän puolelle kertomukseen yhteystietojen kanssa, kuten aikaisemmin. Lisäksi ilmoituksen tulo sekä sen dokumentointi oikein, aloittaa asiakkaan asian vireilletulon prosessin oikein. Aikajana ilmoituksen tulosta palveluntarpeen arvion laatimisen välillä on selvitettävissä entistä helpommin tietojärjestelmästä ja lisäksi saapuneiden ilmoitusten määrää organisaatiotasolla on helppoa seurata. Näiden lisäksi ilmoitus kotipalvelujen tarpeesta tallentuu oikeaan rekisteriin. Kun työntekijä vastaanottaa ilmoituksen kotipalvelujen tarpeesta, asiakirja ohjaa järjestelmässä asiakirjan laatimista myös ensiarvion tekoon. Tällöin palveluiden kiireellisyysasteen arviointi sekä palveluntarpeen arvion laatimisen ajankohdasta sopiminen onnistuu helpommin. Tällöin vaikutus kohdentuu suoraan asiakkaaseen ja hänen palveluiden aloituksen saumattomaan onnistumiseen. Lisäksi vaikutus näkyy työntekijällä, asiakirja ohjaa työprosessia heti alusta lähtien oikein Kotipalvelujen palvelutarpeen arvio Tämän asiakirjan kohdalla vaikuttavuus on laajin. Kolme kuntaa toimii kotihoidon palveluntarpeen arvion laatimisessa hankkeen päättymisen jälkeen täysin yhdenmukaisesti riippumatta kunnasta tai työntekijästä. Asiakirjasta on laadittu yhtenäinen fraasimainen asiakirja. Fraasimaisuus pohjautuu FinnCC luokitukseen ja kirjaaminen tapahtuu potilastietojärjestelmän puolelle. Tietojärjestelmiin on laadittu valmiit fraasipohjat helpottamaan kirjausta ja fraasien perään ohjeistus mitä otsikoiden alle tulee kirjata. Asiakirjan sisältö on laadittu THL:n asiakirjarakenteista kotipalvelun palveluntarpeen arviolle ja siihen on lisätty terveydenhuollon näkökulma. Kokonaisuus on rakennettu järjestelmään jo olemassa olevien otsikoiden sekä tarkentimien mukaisesti. Vaikuttavuus on kohdennettavissa suoraan asiakkaaseen. Jokainen kotihoidon uusi asiakas saa nyt sisällöllisesti saman palveluntarpeen arvion. Lisäksi asiakas osallistetaan palveluntarpeen laatimisen yhteydessä entistä työkäytäntöä paremmin oman palvelukokonaisuuden laadintaan sekä asiakkaan mielipide huomioidaan paremmin. Asiakkaalta selvitetään asiakirjan laatimisen yhteydessä samat asiat, enää palveluntarpeen arvion laatiminen kotihoidossa ei ole työntekijän näköinen, se ei koostu asioista, joita yksittäinen työntekijä piti tärkeinä. Tämä turvaa tasapuolisen sekä oikeudenmukaisen toimintakäytännön kaikille kotihoidon asiakkaille. Palveluntarpeen arvion sisällölliselle laadinnalle on nyt hankkeen aikana työstetty sovitut selvitettävät asiat, sovitut mittarit sekä sovittu kirjaamiskäytäntö ja paikka järjestelmässä, jonne dokumentointi tehdään. Otsikot ovat rakenteiset, tieto on jatkohyödynnettävissä. On olemassa työprosessi, jonka mukaan jokaisen työntekijän tulee toimia ja asiakas huomioidaan tässä prosessissa enemmän. Vaikutus voidaan kohdentaa lisäksi työntekijään. Nyt jokaisella työntekijällä on selkeä sisällöllinen työkalu helpottamaan palveluntarpeen arvion laatimista uudelle asiakkaalle. Enää työntekijän ei tarvitse miettiä, mitä kotikäynnillä tulisi selvittää. Työntekijät toimivat yhdenmukaisen käytännön mukaisesti, jolloin myös tasapuolisuus toteutuu työntekijöiden välillä. Lisäksi, jos työntekijällä on tapa runsaaseen proosamaiseen kirjaamiseen, niin uusi työkäytäntö saattaa jäsentää tässä kohtaa työntekijän kirjaamista sitä helpottaen. Vaikutus on kohdennettavissa myös hankekuntien muihin yksiköihin. Hankkeessa kotihoitoon työstetty uusi toimintakäytäntö on saanut kiitosta hankekuntien terveysasemilta, osastoilta sekä päivätoiminnan yksiköiltä. Huolellisesti laaditun palveluntarpeen arvion dokumentointi on ollut jatkohyödynnettävissä asiakkaan hoidossa myös muissa yksiköissä. Dokumentoitu tieto on käytettävissä, ennen Voimavarakartoitukseen kirjattu tieto ei näkynyt kuin yksiköissä, joissa oli järjestelmän Kotihoito-osio käytettävissä. Mediatrin järjestelmässä ennen hanketta dokumentointi tehtiin toiseen järjestelmään, nyt käytössä vain yksi järjestelmä ja dokumentoitu tieto on kotihoidossa sekä muissa yksiköissä jatkohyödynnettävissä muilla asiakasta hoitavilla tahoilla. 13
14 Asiakirjan laatiminen vie uuden käytännön kanssa työaikaa enemmän, mutta menetetty aika tulee takaisin laadullisempina asiakirjoina, joiden hyödynnettävyys myös aikajanallisesti on jatkossa organisaatioissa turvatumpaa. Kotihoidon palveluntarpeen arvioinnin laatimista ajatellen ainoa virhe tapahtuu tietojen tallennuksessa. Asiakastietoa tallentuu terveydenhuollon rekisteriin rajapinnan työn haasteellisuuden vuoksi. Tähän hanke ei ole keksinyt ratkaisua Iki-hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Iki:n alussa tätä asiakirjaa työstettiin vanhan kotipalvelun palvelutarpeen asiakirjarakenteen pohjalta. Hankkeen aikana palvelutehtäväluokitusten määrät sekä niiden sisällöt ovat vaihtuneet. Tämän johdosta myös tämän asiakirjarakenteen sisältö muuttui. Lisäksi vaihtui termi, nyt käytössä Iäkkäiden palvelutarpeen arvio. Eroavaisuus asiakirjarakenteen sisällöissä on kuitenkin pienimuotoinen peilaten vanhaan. Asiakirjarakenteesta positiivista pilotointipalautetta hankekunnilta on tuonut ehdottomasti päihteiden käyttöä selvittävä osio. Nyt tämä asiakokonaisuus huomioidaan jatkossa myös hankekunnissa ja mahdolliseen ongelmatilanteeseen osataan puuttua entistä paremmin. Päihteistä ei ennen hanketta osattu kysyä, asia oli haasteellinen nostaa kotikäynnillä esille. Lisäksi teknologian käyttöä kuvaavat osiot saaneet kiitosta. Pienkeittiökoneiden äkkinäinen käyttämättä jättäminen saattaa olla muistisairaalla myös sairauden oire tai kertoa sairauden etenemisestä. Vastaavasti teknologian lisääntyminen ikäihmisten käytössä on huomioitava asia tulevaisuudessa, joten nämä tietokenttäosuudet ovat saaneet positiivista palautetta. Aikaisemmin tähän osa-alueeseen ei kiinnitetty huomiota. Asiakirjarakenteessa on huomioitu tietokentässä kotoutuminen. Tulevaisuudessa tämä asia tulee aivan varmasti myös hankekunnissa eteen ja sen sisäistäminen/huomioiminen on tärkeä asia. Tämä asiakirjarakennemuutos tuli uuden iäkkäiden palveluntarpeen arvion asiakirjarakenteisiin muutoksen jälkeen, joten Iki:ssä asia jätettiin toistaiseksi huomioimatta. Hankekunnista toivotaan asiakirjarakenteeseen selkeästi terveydenhuollon osa-alueen lisähuomioimista, edes pienimuotoisesti. Nyt rakenteessa maininta lääkityksestä, sekä maininta välttämättömistä tiedoista henkilön terveydestä, joilla on merkitystä palvelun antamisen tai tuen tarpeen kuvaamisesta (esimerkiksi kipu, somaattinen sairaus tai fyysistä toimintakykyä rajoittava asia). Näillä asioilla on merkitystä kotihoidon palvelun toteuttamiselle. Mutta: Voisiko asiakirjarakenteeseen lisätä tietokenttä kohtaan vielä Muu mahdollinen terveydenhuollon erikoistilanne kohdan. Tällöin huomautus kenttään voisi kirjata tiedon muusta terveydenhuollon erikoistilanteesta, jolla on vaikutusta asiakkaan palvelukokonaisuuteen, sen laatimiseen ja palveluiden järjestämiseen. Tällöin palveluntarpeen arvioinnin laatimisen ajankohtana tulisi kotihoitoa ajatellen kotisairaanhoidon osuus huomioiduksi myös asiakirjarakenteessa hieman paremmin Kotipalvelujen asiakassuunnitelma ja Kotipalvelujen asiakassuunnitelman arvio Asiakirjan kohdalla pilotoinnin tavoite on ollut kotihoidossa laadittavan asiakassuunnitelman sisällön kehitystyö. Hankekunnissa on otettu lisäksi käyttöön termi Kotihoidon asiakassuunnitelma. Uusi termi kuvastaa suunnitelman asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan osallistamista suunnitelman laadintaan. Asiakassuunnitelman arviointi tapahtuu samaan asiakirjaan, joten tämän vuoksi nämä kaksi asiakirjaa liikkuvat asiakkuuden aikana yhdessä koko asiakkuuden aikana. Vanhat toimintakäytännöt on hankkeen aikana purettu hankekunnissa. Työstämisen seurauksena jokaiselle säännöllisen kotihoidon asiakkaille laaditaan jatkossa asiakassuunnitelma, joka on sisällöllisesti entistä laadukkaampi kokonaisuus. Laatimiselle on sovittu yhteiset käytännöt, joihin jokainen hankekunta on sitoutunut. Asiakassuunnitelma on laadittu hyvin pitkälle toteuttamissuunnitelman mallin mukaisesti THL:n asiakirjarakenteen mukaisesti terveydenhuollon näkökulman painopisteet huomioiden. Asiakassuunnitelmaan kirjataan entistä selkeämmin nykytila, asetetaan tavoitteet kotihoidon palveluille sekä 14
15 huomioidaan auttamismenetelmien eli keinojen auki kirjaaminen entistä huolellisemmin. Lisäksi uusi käytäntö on kirjata asiakkaan näkemys, mielipide sekä toive hänelle laaditusta palvelukokonaisuudesta myös kotihoidon asiakassuunnitelmaan. Asiakas osallistetaan entistä paremmin myös suunnitelmassa, vaikka suunnitelmaa ei vielä voidakaan laatia yhdessä asiakkaan kanssa asiakkaan kotona. Painopiste asiakassuunnitelman laadinnassa on tulevaisuus, enää Kahdessa hankekunnassa oli käytössä malli, että kaikki asiakkaan palvelut nostetaan samaan palveluvalikkoon näkyville, jolloin asiakkaan koko palvelukokonaisuus on selkeästi katsottavissa yhdestä valikosta. Raisiossa tämä työkäytäntö aloitettiin hankkeen aikana. Tämän muutoksen yhteydessä lisättiin hankkeen aikana Raisiossa palveluluokkien yhteyteen tuntiviitekehykset, jotka antavat asiakkaalle tiedon, mihin tuntiviitekehykseen hänelle laadittu palveluluokka sijoittuu. Vaikutukset näillä pienillä muutoksilla järjestelmässä kohdentuvat juuri asiakkaan ymmärryksen vahvistamiseen. Vaikuttavuus näiden kahden asiakirjan pilotoinnin jälkeen hankekunnissa voidaan kuvata lyhyesti näin: Asiakkaalle laaditaan kotihoidon asiakassuunnitelma ja asiakas saa itselleen hänelle laaditun asiakassuunnitelman, jolloin asiakkaan lainmukainen oikeus asiakirjaan toteutuu. Sisällöllisesti entistä kattavampi, tarkempi sekä laadukkaampi asiakirja, jossa asiakkaan koko kotihoidon palvelukokonaisuus tulee huomioiduksi sekä hoitoon osallistuvien tahojen vastuut sekä velvoitteet kirjataan uuden käytännön mukaisesti suunnitelmaan, josta ilmenee entistä tarkemmin sovittujen palvelujen määrät ja kotihoidon käyntikerrat, sekä asiakkaan toiveet, mielipide ja näkemys huomioidaan suunnitelman laatimisen yhteydessä. Asiakirjan laatimiselle on uusi ohjeistus sekä toimintakäytäntö, jolloin asiakirjan laatimisen työprosessi on selkeytynyt ja yhdenmukainen. Asiakirjaa laativille työntekijöille on annettu hankkeen aikana lisäksi kirjaamisvalmennusta, jonka kautta lainsäädännön osuus sekä laatimisen velvoite on nostettu hankekunnissa esille ja asiakirjan arvioinnin laatimisen merkitys on saanut lisähuomiota. Mahdollisia riskejä asiakassuunnitelman laatimiselle hankkeen päättymisen jälkeen on kuvattu tarkemmin kohdassa Hankkeen aikana painopiste on ollut lisäksi asiakirjan arvioinnin laadinnan merkityksen korostamisessa. Toimintakäytäntöjä kehitettäessä on määritelty myös vastuu arvioinnin toteuttamiselle. Kuka arvioinnin tekee ja koska, kenen vastuulla on huolehtia arvioinnista ja milloin. Hankekunnissa on nyt kotihoidon asiakassuunnitelman arvioinnin laatimisessa käytäntö, arviointi tehdään vähintään kerran vuodessa, suositus on puolen vuoden välein tai aina, mikäli asiakkaan palveluiden tilanne muuttuu. Arvioinnin laatimisesta vastaa joko tiimisairaanhoitaja tai omahoitaja. Arvioinnin laadinta kirjataan hankkeen jälkeen asiakirjaan. Arvioinnin kautta asiakkaalla on ajan tasalla oleva kotihoidon asiakassuunnitelma, ajan tasalla olevat palvelut ja näistä muodostuu oikea laskutus. Kotihoidon asiakassuunnitelman kokonaisuutta ajatellen ainoa vääryys tapahtuu tietojen tallennuksessa. Potilastietoa tallentuu sosiaalihuollon rekisteriin rajapinnan työn haasteellisuuden vuoksi. Tähän hanke ei ole keksinyt ratkaisua. Uusi kansallinen termi kotihoidon asiakassuunnitelmalle on Iäkkäiden palvelujen asiakassuunnitelma. Termi Iäkkäät on herättänyt keskustelua hankekunnissa, koska kaikki kotihoidon asiakkaat eivät ole iäkkäitä. Kotihoito hoitaa kaikenikäisiä asiakkaita, joten onko etuliite Iäkäs leimaava, siihen hankekunnat toivovat harkintaa Iki- hankkeen palaute THL:lle asiakirjarakenteesta Toteuttamissuunnitelman malli toimii kotihoidon työssä asiakassuunnitelmaa laadittaessa hyvin. Tämän mallin mukainen suunnitelma pitää sisällään sosiaalihuollon asiakkaan palvelutarpeen edellyttämien palvelujen kannalta lyhyen nykytilan kuvauksen, keskeiset tavoitteet palveluille sekä keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Eli rakenne on riittävä ja asiakirjarakenne antaa mahdollisuuden kuvata asiakkaan tilannetta kattavasti tai vastaavasti niukasti, riippuen asiakkaan tilanteesta. Rakenteista uupuu ainoastaan terveydenhuollon 15
16 näkökulma, joka on Iki:ssä lisätty yhdeksi osioksi suunnitelman laadintaa. Kotisairaanhoidon sekä kotipalvelun osa-alueet kuuluvat kotihoidon työtä ajatellen yhteen ja tämän vuoksi myös suunnitelman asiakirjarakenteisiin olisi hyvä saada maininta terveydenhuollon näkökulman asiakokonaisuuksista. Ainoa selkeä askarruttava palaute, joka Iki-hankkeen aikana on noussut esille, koskettaa vanhan kotipalvelun asiakassuunnitelman termiä, joka muuttui uusien palvelutehtäväluokitusten kautta. Uusi termi on Iäkkäiden palvelujen asiakassuunnitelma. Hankkeen aikana hankekunnat ovat ottaneet käyttöönsä termin kotihoidon asiakassuunnitelma. Terminä se kuvastaa kunnille enemmän juuri asiakaslähtöisyyttä ottamatta kantaa asiakaan ikään. Termi Iäkkäiden palvelujen asiakassuunnitelma ei tässä kohtaa vaikuta kattavalta, pikemminkin leimaavalta ja osa asiakkaista saattaa kokea termin haasteellisena Kotipalvelujen asiakaskertomus Kotihoidon asiakaskertomus hankekunnissa on potilastietojärjestelmässä kertomuksen puolella. Sinne dokumentoidaan hankkeen aikana laadittu kotihoidon palveluntarpeen arviointi käyttäen apuna rakenteista kirjaamista. Vääryys asiakirjan laatimisessa tapahtuu siinä, että asiakastietoa tallentuu terveydenhuollon puolelle terveydenhuollon rekisteriin, joka on rajapinnan työn haasteellisuuden vuoksi todettu ongelma. Tähän ongelmaan ei hankkeen aikana ole keksitty ratkaisua Muut hankesuunnitelmaan kirjatut kotipalvelun asiakirjat (Kotipalveluhakemus, Kotipalvelupäätös, Kotipalvelujen asiakasmaksupäätös, Kotipalvelujen tuloselvitys ja Kotipalvelujen asiakasmaksulaskelma) Kaikki asiakirjat sekä niiden laatimisen prosessit on tarkastettu kunnissa. Näiden asiakirjojen kohdalla ei havaittu Nykytilan kuvausta tehdessä sellaista haasteellisuutta, että näiden asiakirjojen työstämiseen olisi hankkeessa keskitytty tehostetusti. Kunnissa näiden asiakirjojen laatimisen osuus oli Liedossa sekä Uudessakaupungissa toimiva, asiakirjoja laadittiin ja näitä asiakirjoja myös allekirjoitettiin sekä lähetettiin asiakkaille. Raision kohdalla havaittiin tarve pieneen kehitystyöhön, jonka johdosta toimintakäytännöt saatiin myös yhdenmukaisemmiksi hankekunnilla. Raisiossa työstettiin hankkeen kautta asiakasmaksupäätöstä päivittämällä asiakasmaksupäätöksen sekä palvelupäätöksen liitteenä tuleva saatetekstiosuus. Saateteksti oli osin vanhentunut, lisäksi siellä oli kirjoitusvirheitä, joten päivitys toteutettiin yhdessä kaupungin lakimiehen sekä Effica pääkäyttäjän kanssa. Lisäksi Raision kotihoidon esimiehille, jotka laativat palvelu- ja maksupäätöksiä, ohjattiin lisäämään päätöstekstiin lakimiehen määrittämä lause, mitä palvelukokonaisuutta kyseessä oleva päätöstesti koskee ja mihin palveluihin kyseessä olevalla päätöksellä viitataan. Uusi toimintakäytäntö selventää asiakkaalle asiakasmaksupäätöstä huomattavan paljon aikaisempaan verraten. Muissa hankekunnissa tämä käytäntö oli ongelmitta toiminnassa ja käytäntö juurrutettiin nyt myös Raisioon. Tämä tavoite uuden toimintakäytännön sisäistämisestä onnistui hyvin ja vaikuttavuuden merkitys korostuu asiakkaille. Asiakas ymmärtää hänelle laaditun asiakasmaksupäätöksen helpommin ja uusi käytäntö on vähentänyt myös yhteydenottoja kotihoidon esimiehille. Aikaisemmin uudet asiakkaat tai heidän omaisensa soittivat kotihoidon esimiehille haluten lisätietoa ja perusteluja asiakasmaksupäätöksen muodostumisesta. Nyt nämä yhteydenotot ovat vähentyneet. Osaltaan yhteydenottojen vähenemiseen on vaikuttanut varmasti myös palveluvalikkoon tehdyt muutokset: tuntiviitekehyksen näkyminen ja kaikkien palveluiden esiin nostaminen näkyvät myös asiakasmaksupäätöksessä. Palvelukokonaisuus on nyt helpommin ymmärrettävissä. 16
Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke)
Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset (Iki-hanke) Hankkeen osapuolet: Liedon kunta Uusikaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki toimii hankkeen hallinnoivana osapuolena Varsinais-Suomen
LisätiedotKansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen
Kansalliset palveluprosessit ja sähköinen asiointi (Kapsa) -hanke Jaakko Penttinen 20.4.2015 Jaakko Penttinen 1 Esityksen sisältö Kapsa-projekti pähkinänkuoressa Kapsa-projektin tavoitteet Kapsa-projekti
LisätiedotKansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena
Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 27.4.2017 Jyväskylä Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura
LisätiedotKansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen. SosKanta-hanke, webcast-info Jaana Taina ja Kati Utriainen
Kansallisten määritysten, toiminnan ja ATJ:n yhteensovittaminen SosKanta-hanke, webcast-info 13.11.2018 Jaana Taina ja Kati Utriainen Sisältö Tavoite, määrittely- ja muutosprosessi Keskeiset muutokset
LisätiedotKansa-koulu-hanke. Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena
Kansa-koulu-hanke Sosiaalihuollon organisaatioiden tukena 30.3.2017 Tampere Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura
LisätiedotSosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta
Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen käytännössä ja johtamisen näkökulmasta Marjo Orava 8.5.2019 8.5.2019 Marjo Orava 1 Miksi asiakastietoa dokumentoidaan? Sosiaalihuollon asiakaskirjaukset on
LisätiedotKanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen
Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Minna Kälviä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät EKSOTE 1 3.5.2019 Eksoten sosiaalipalvelut
LisätiedotMiten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt?
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Miten sosiaalihuollon tiedonhallinta on kehittynyt jo nyt? johtaja Pirjo Marjamäki 1 Sosiaalihuollon tiedonhallinnan tavoitetila 2020 Kansallinen sosiaalihuollon
LisätiedotSote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa
Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?
LisätiedotKansa-koulu-II. Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke
Kansa-koulu-II Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla 2.4.2019 Sivi Talvensola Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke Kansa-koulu-II-hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla
LisätiedotSosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö
Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti
LisätiedotKansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto
Kansa-koulu-hanke Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto Matti Karvonen 05.09.2016 Aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija Kansa-koulu-hanke/Pikassos matti.karvonen@pikassos.fi p. 050 599 64 11 www.pikassos.fi
LisätiedotIkäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset. Iki-hanke, Toimintaopas
2017 Ikäihmisten kotihoidon toimintamalli ja kirjaamisen edellytykset Iki-hanke, Toimintaopas Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. SOSIAALITYÖN MÄÄRITELMÄ... 2 3. KOTIPALVELUN MÄÄRITELMÄ... 3 4. KOTISAIRAANHOIDON
LisätiedotKansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena
Kansa-koulu II -hanke sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisen tukena Kanta-yhteistyöseminaarit lokakuussa 2018 Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Kanta- Hämeessä Anni Kuhalainen, Pikassos Sosiaalihuollon
LisätiedotMäärämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa
Määrämuotoinen kirjaaminen sosiaalihuollon arjessa Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanon koulutuspäivä 4.2.2016 Hanna Lohijoki sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Kaakkois- Suomen
LisätiedotKiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset. Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen
KiTi-hankkeen kehittämistyön kaari ja tulokset Anni Kuhalainen ja Matti Karvonen KiTi pähkinänkuoressa Hankesuunnitelman pohjalla esiselvitys 2013 Hankerahoitus THL OPER-yksiköstä 1.3.2014-28.2.2016 Mukana
LisätiedotSOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY Jaana Taina & Kati Utriainen
SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMIEN TYÖSKENTELY 16.10.2017 Jaana Taina & Kati Utriainen PROSESSITUNTEMUKSIA Taina & Utriainen 16.10.2017 2 SOSKANTA-HANKKEEN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄT Nykytilan kartoittamiseksi
LisätiedotKanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen
Kanta-palvelut sosiaalihuollossa ja asiakastiedon kirjaamisen kehittäminen Koulutusorganisaatiot Kansa-koulu-IIhankkeessa -aloitusseminaari Sisältö Kanta-palvelut sosiaalihuollossa Sosiaalihuollon asiakastiedon
LisätiedotNykytilan kartoituksen työkalu
Nykytilan kartoituksen työkalu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen kartoitus Tavoitteena kokonaiskuva siitä, missä kaikissa järjestelmissä käsitellään sosiaalihuollon asiakastietoa Keski-Suomen sosiaalihuollon
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Työpajan antia 28.3.2017 7.4.2017 riitta.nahkiaisoja@poskelappi.fi 2 Työpajan antia 28.3.2017 / 1 Palveluneuvonta ja ohjaus
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 16.2.2017 Sosiaalityön tutkimuksen päivät, Sosiaalihuollon asiakastiedot ja niiden hyödyntäminen Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Kansa-koulu-hanke
LisätiedotKanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa UNA@Akusti areena Jaakko Penttinen ja Jaana Taina, THL OPER Sisältö Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönottojen tilanne Arkiston käyttöönotto
LisätiedotKansa%koulu%hankkeen, eteneminen,varsinais%suomessa,
Kansa%koulu%hankkeen, eteneminen,varsinais%suomessa, Varsinais'Suomen-sosiaali' ja-terveysjohtajienyhteistyötapaaminen-8.3.2016 Sosiaalihuollon-tiedonhallinnan-asiantuntija- Hanna-Lohijoki,-Kansa'koulu'hanke-(Socom)
LisätiedotKotihoidon toiminnanohjaushanke
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 154 14.8.2013 252 Kotihoidon toiminnanohjaushanke Asianro 777/05.05.00/2013 Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta
LisätiedotKansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Hallinnoijana toimii Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ja osatoteuttajina muut maamme yhdestätoista sosiaalialan osaamiskeskuksesta.
LisätiedotKIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely
KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE Kokonaisuuden esittely KANSA-KOULU II -HANKE Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla ja
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotKansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena
Kansa-koulu II -hanke Kirjaamisvalmentajien tukena 3.10.2018 Koulutusorganisaatiot Kansa-koulu II hankkeessa Marjo Orava Kansa-koulu II -hanke Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa
LisätiedotKIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE. Kokonaisuuden esittely
KIRJAAMISVALMENNUKSEN TIETOPAKETIT PÄÄKÄYTTÄJILLE JA ARKISTOVASTAAVILLE Kokonaisuuden esittely KANSA-KOULU II -HANKE Kansa-koulu II -hanke tukee määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanoa sosiaalialalla ja
LisätiedotSosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku Sosiaalialan osaamiskeskukset
Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallinen hanke KanSa-koulu Operhaku 30.4.2015 Sosiaalialan osaamiskeskukset Taustaa Hankkeella tuetaan sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annetun lain toimeenpanoa
LisätiedotIkääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi
Ikääntyneiden palvelutarpeen arvioinnin prosessi 1.4.2019 Jaako Taina, Roslakka Titta, Inna Miia, Mälkiä Pia EKSOTE 1 15.4.2019 Sisältö: - hallinnollinen sijainti Eksoten organisaatiossa - ohjaavaa lainsäädäntöä
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain. toimeenpano 25.09.2015
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 25.09.2015 Kansa-koulu hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotSosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta
Sosiaalihuollon rakenteisten asiakastietojen hyödyntämismahdollisuudet tietojohtamisen näkökulmasta Jaakko Penttinen/ Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Sosiaalityön tutkimuksen päivät 17.2.2017 Tiedolla
LisätiedotKansa-koulu-hankkeen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän pilotin havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia Kaija Leskinen Projektipäällikkö Siilinjärvi
Kansa-koulu-hankkeen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän pilotin havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia Kaija Leskinen Projektipäällikkö Siilinjärvi 26.4.2017 1 Iäkkäiden palvelutehtävässä omaishoidon tuen
LisätiedotKOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä Eija Janhunen, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft
KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntoutus ja ennaltaehkäisy osa-alue Ohjausryhmä 13.4.2018, KuKo kehittämiskoordinaattori, TtM, ft KOTIKUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLIT Kuntouttava arviointijakso Tehostettu
LisätiedotSosiaalihuollon tietojärjestelmät
Sosiaalihuollon tietojärjestelmät Tulevaisuudessa osa Kantapalveluita Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston määrittelyt sosiaalihuollon valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut rakennetaan ja otetaan
LisätiedotSosiaalialan tiedonhallinta
Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotKansa- koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano
Kansa- koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 28.10.2015 Keski- Suomen sosiaali- ja terveysjohdon työkokous Maarit Hiltunen- Toura, Hanna Lohijoki & Teppo Taskinen Kansa- koulu- hankkeen
LisätiedotHavaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa
Havaintoja asiakkuuden käsitteen haasteista sosiaalihuollon Kanta-palveluiden pilottihankkeessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, SosKanta-hanke Kaisa Pesonen & Jaana Taina SOSKANTA-HANKE Eksote
LisätiedotIkäneuvo hanke: Tilannekatsaus
Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus 24.3.2017 1 Ikäneuvon neuvonnan ja asiakasohjauksen rautalankamalli Asiakas tai omainen visualisoituna Maakunnallinen neuvontanumero neuvonnalle, ohjaukselle ja alustavalle
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty
Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotAsiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
LisätiedotOmavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
LisätiedotSosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden. I-vaihe
Sosiaalihuollon valtakunnallisten tjpalveluiden käyttöönotto I-vaihe Tueksi pilottihankkeen suunnitteluun 4.9.2015 THL/OPER-yksikkö 1 Käyttöönoton vaiheistus I vaihe: PDF- tallennus ja tiedon saatavuus
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN
2.4.2019 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINNAN KANSALLINEN KEHITTÄMINEN Kirjaamisvalmennuksen tietopaketti sote-esimiehille SISÄLTÖ Mitä ja miksi? Kansa-koulu II -hankkeen esittely Kirjaamisvalmentajien valmennuksen
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotPohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas
Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN
SOSIAALIHUOLLON REKISTERI- TIEDONKERUUN KEHITTÄMINEN 8.2.2019 Riikka Väyrynen 1 NYKYTILANNE 8.2.2019 2 Riikka Väyrynen Millainen on sosiaalihuollon tietopohjan tilanne nyt? Tietoa sosiaalihuollosta tarvitaan
LisätiedotMIKÄ ON KANSA? Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta
Ajankohtaista sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittämisestä ja arkistosta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojapäivät 11.-12.11.2015 Jyväskylä 12.11.2015 12.11.2015 / Maarit Rötsä 1 MIKÄ ON KANSA?
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotOhjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen. TPA Tampere: PAHOSU
Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen 1 Perustieto Tietää, miksi palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään Tietää, minne ja miten palvelu- ja hoitosuunnitelma laaditaan Tietää, milloin palvelu-
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden
LisätiedotKansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija
Kansa-koulu-hanke ja toiminta- ja tietomääritysten pilotointi Tampere 26.8.2016 Teppo Taskinen Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Rahoittaja: Lukujärjestys Kansa-koulu-hanke Toiminta- ja tietomääritysten
LisätiedotOmavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira
Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran
LisätiedotKotipalvelujen toimintaprosessit
Kotipalvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopisto Versio
LisätiedotAsiakastyön dokumentoinnin tavoitetila. Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.
Asiakastyön dokumentoinnin tavoitetila Maarit Laaksonen projektipäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntamarkkinat 14.9.2011 Mitä on dokumentointi? Dokumentointi asiakirjojen laatimista ja kirjoittamista
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013
LisätiedotKansa-koulu Kohti sosiaalihuollon Kanta-palveluja
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano 31.1.2017 Kohti sosiaalihuollon Kanta-palveluja Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Sosiaalihuollon tiedonhallinnan asiantuntija Teppo Taskinen
LisätiedotKanta-palvelut ja sosiaalihuolto, Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke
Kanta-palvelut ja sosiaalihuolto, Kansa-hanke ja Kansa-koulu-hanke Mitä, kuka, kenelle ja milloin?? 18.1.2017 18.1.2017 Maarit Rötsö / THL 1 Sisältö Sosiaalihuollon Kanta-palvelut ja Kansa-hanke Miksi
LisätiedotPalveluprosessi Toiminto Toimija Tehtävä Menetelmät, ohjeet, mallit Asiakasasiakirja Vireille tulon käsittely
Prosessin nimi: Iäkkäiden palvelut / Kotihoidon prosessi ja prosessi Prosessin laatijat ja pvm: Hilkka Huhtala 29.11.2016 / Sari Vitikka 11.1.2017 ja 17.1.2017 Prosessin hyväksyjä ja pvm: Vanhuspalvelujohtaja
LisätiedotSosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa
Sosiaalihuollon luokitusten käyttö ja tiedon rakentuminen Apotissa Annukka Paasivirta, kehittämispäällikkö, Apotti Susanna Kaisla, kehittämispäällikkö, Apotti 16.2.2017, sosiaalityön tutkimuksen päivät,
LisätiedotArkkitehtuuri käytäntöön
Arkkitehtuuri käytäntöön Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2011 Mikko Huovila Erikoissuunnittelija Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Väliraportti Tikesos-toimeenpanosta (4/2011) Kuvaa julkisen hallinnon
LisätiedotOhjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen TPA Tampere: PAHOSU
Ohjeistus palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimiseen 26.5.2016 1 Perustieto Tietää, miksi palvelu- ja hoitosuunnitelma tehdään Tietää, minne ja miten palveluja hoitosuunnitelma laaditaan Tietää, milloin
LisätiedotProsessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3
LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etunimi Sukunimi Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
Lisätiedot. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi
. Sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain edellyttämät tehtävät mitä teemme nyt ja seuraavaksi Pohjois-Suomen Kick Off 12.6.2015 15.6.2015 Maarit Laaksonen / THL 1 Esitykseni tänään
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Asiakirjat, kirjaaminen ja itsemäärämisoikeus 18.1.2017 Niina Häkälä Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon
LisätiedotKanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto
Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen
LisätiedotSenioriKaste. Johtajat
SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo
Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten
LisätiedotKanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Eksoten kokemuksia. Sosiaalihuollon digiseminaari Kati Utriainen, järjestelmäasiantuntija
Kanta-palvelujen käyttöönotto sosiaalihuollossa Eksoten kokemuksia Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Kati Utriainen, järjestelmäasiantuntija SOSKANTA-HANKE Eksote pilotoi THL:n valtionavulla sosiaalihuollon
LisätiedotKehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet. Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat Niina Häkälä
Kehitysvammalain muutokseen liittyvät asiakasasiakirjarakenteet Itsemääräämisoikeus ja asiakasasiakirjat 18.11.2016 Niina Häkälä 1 Kanta-palvelut ja sosiaalihuollon asiakirjat Sosiaalihuollon asiakastiedot
LisätiedotKansa-koulu-hankkeen pilottien havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia
Kansa-koulu-hankkeen pilottien havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia 10.5.2017 Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Aluekoordinaattori
LisätiedotKanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin
Kanta-palvelut Sosiaalihuollon liittyminen Kanta-palveluihin Sote-uudistukset ja yksityinen sektori Sosiaali- ja terveysalan ajankohtaiskatsaus 25.11.2015 Joensuu Riitta Häkkinen THL Sisältö Kansallisten
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotKuntouttavan arviointijakson tiedonkeruun tuloksia Keski Suomessa
Kuntouttavan arviointijakson tiedonkeruun tuloksia Keski Suomessa TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKKEEN TULOSSEMINAARI 4.9.2018 Kehittämiskoordinaattori Eija Keski Suomen Kukoistava kotihoito hanketiimi lähettää
LisätiedotKomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE
KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään
LisätiedotSosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille
Sosiaalipalveluiden ohjauksen ja valvonnan ajankohtaispäivä kunnille ja yksityisille palvelujen tuottajille 22.4.2015 Lakimiehen laatikko Ylitarkastaja Riikka Jackson 1 Kysymys: Tuottaja on merkitty kunnan
LisätiedotKansa-koulun tehtävävihko
Kansa-koulun tehtävävihko 1 1. Yhdistä sosiaalipalvelu ja palvelutehtävä HUOM! Sama sosiaalipalvelu voi kuulua useampaankin palvelutehtävään. PALVELUTEHTÄVÄ SOSIAALIPALVELU Lapsen elatusavun turvaaminen
LisätiedotKansa-koulu-hankkeen pilottien havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia
Kansa-koulu-hankkeen pilottien havaintoja, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia 29.3.2017 Sosiaalihuollon Kanta-palveluihin valmistautuminen lainsäädäntöä, tukea ja ohjausta sote-toimijoille Saija Siivonen,
LisätiedotKanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
LisätiedotPohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet
Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa Vahvuudet ja kehittämiskohteet Päivi Tikkanen I&O muutosagentti, TtT FAKTOJA POHJOIS- SAVOSTA: 75v täyttäneiden
LisätiedotDokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke
Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan
LisätiedotMuistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki
Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,
LisätiedotSosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit
Sosiaalihuoltolain mukaisten palvelujen toimintaprosessit Toimintaprosessien kuvauksia 13.9.2011, versio 1.0 Aki Miettinen, HIS-yksikkö, Itä-Suomen yliopisto Päivi Röppänen, Shiftec-tutkimusyksikkö, Itä-Suomen
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotKansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä
Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotKansallinen Terveysarkisto KanTa
Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää
LisätiedotTHL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset
THL:n sosiaalihuollon palvelutehtäviä koskeva määräys, käyttöoikeuksien perusteet ja muut määräykset Maarit Rötsä Kehittämispäällikkö THL/OPER 16.11.2016 Maarit Rötsä / OPER 1 Sisältö Palvelutehtäväluokitusta
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotSäännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö
HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja
LisätiedotKehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma
Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden tukeminen ja valvontaohjelma Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja rajoitustoimenpiteiden käyttö erityishuollossa Oulu 12.12.2016 Ylitarkastaja
Lisätiedot