Pirkanmaa2019 ICT-teemaryhmän loppuraportti

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 ICT-teemaryhmän loppuraportti Sisällys Pirkanmaan Sote ICT nykytilanne... 2 Nykytila sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvään tietohallintoon ja ICT palveluiden järjestämiseen... 2 Nykytilan kustannukset ja ICT -volyymit... 3 Asiakas- ja potilastietojärjestelmät... 4 Talous- ja henkilöstöhallinto... 8 Konesalit ja pilvipalvelut... 9 Toimipisteet... 9 Yhteenveto nykytilasta Käynnistyvän tietohallinnon suunnitelma Tavoitetila tietohallinnon johtamisen ja toimintojen osalta ICT-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan tietohallinnon käynnistäminen Tavoitetila ICMT-infran osalta Tietoturva, kyberturva ja tietosuoja Soten asiakkuuden hallinnan kehittäminen: UNA-hanke Sote-järjestelmien konsolidointitarve Kuhmoisten kuntaa koskeva muutos ICT-palveluihin Järjestäjän työkalut ICT-teemaryhmä Työryhmän kokoontumiset Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio) Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

2 Pirkanmaan Sote ICT nykytilanne Nykytila sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvään tietohallintoon ja ICT palveluiden järjestämiseen Tietohallinnon strategiseen johtamiseen (~järjestämiseen) liittyviä tehtävät voidaan ajatella kuuluvan viiteen eri osa-alueeseen (lähde: Toiminnan kehittäminen Strategia ja hallinto Hankinta- ja toimittajayhteistyö Kehittäminen ja projektien hallinta Palveluiden johtaminen Pirkanmaalla nämä tehtävät on toteutettu vaihtelevasti ja pääsääntöisesti nykyisten organisaatioiden lähtökohdista. Tietohallinnon tehtävistä palveluiden johtaminen on välttämätön asia jokaiselle organisaatiolle, toteutustavan resursointi voi vaihdella. Toisaalta taas tietohallinnon kyvykkyys kehittää toimintaa teknologian keinoin ja strategialähtöisesti vaatii osaamista ja resursseja, joita on vain osalla organisaatioista. Tähän liittyy myös kyky ohjata uusien asioiden kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin kautta, hyödyntäen kansallisia linjauksia. Yleisesti voidaan todeta, että suuremmilla organisaatiolla on ollut kyvykkyyttä panostaa tarvittavaan tietohallinnon resursointiin ja osaamiseen pieniä organisaatiota merkittävästi enemmän. Alueellista ja kansallista yhteistyötä on toteutettu pääsääntöisesti projektiluontoisesti ja isompien organisaatioiden (lähinnä Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) toimesta myös säännöllisemmin. Huomioitava asia on Tampereen kaupunkiseudun sopimuspohjainen tietohallintoyhteistyö, jota on menestyksekkäästi toteutettu Tampereen ja kahdeksan muun kunnan kanssa useita vuosia. Tampereen kaupungilla on tässä yhteistyössä rooli seudullisen tietohallinnon strategisesta johtamisesta, joka ei rajoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vuoden 2017 alusta alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ulkoistanut operatiivisen ICMT-palveluiden tuottamisen Istekki Oy:lle. Tarkoittaa tarkemmin lueteltuna tietojärjestelmien, perustietotekniikan ja infrapalveluiden, potilasasiakirjapalveluiden, tietovarastoinnin ja raportoinnin sekä lääkintätekniikan tuottamisen siirtymistä Istekki Oy:lle. Ulkoistus on tapahtunut liikkeenluovutusperiaatteella, missä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ICMT Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

3 -henkilöstöstä on n. 80 % siirtynyt Istekki Oy:n palvelukseen ja samalla kaikki merkittävimmät ICMT-sopimukset ovat siirtyneet Istekki Oy:n hallintaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin on kuitenkin jäänyt strategiseen ohjaamiseen, toimialueiden kehittämisen tukemiseen ja ICT:n ostamiseen tarvittava osaaminen. Ulkoisia perustietotekniikan ja puhe- sekä tietoverkkopalvelujen toimittajia käytetään Tampereen kaupunkiseudulla yhteisin toimittajasopimuksin (mukana tässä yhdeksän kuntaa ja kaupunkia) Menettely on samankaltaista myös Sastamalan ja Valkeakosken-Akaan yhteistoiminta-alueilla. Suuri osa terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä, niiden ICT-yhteyksistä ja -laitteista ovat toiminnassa 24/7. Tietoverkon ja ICT:n palvelevuuden osalta suurin osa sote-ict -palveluista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä onkin määritelty korkean palveluasteen kriittiseen luokkaan. Kriittisyys korostuu erityisesti erikoissairaanhoidon toiminnassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa osin ICT-palveluita myös omistamilleen yhtiöille. Yhteisiä tietoteknisiä toimintoja kuntien kanssa ovat mm. kuvantaminen. Tampereen kaupungin kanssa yhteisiä ICT-toimintoja ovat mm. logistiset tavaranhallinnan ja kuljetusten toiminnot ja näitä toimintoja varten on yhteinen logistiikkayhtiö Tuomi Oy. Myös Tullinkulman Työterveys toimii samalla mallilla Tampereen kaupungin ja PSHP:n kesken. Kaupunkiseudun kehyskunnilla on keskenään yhteinen hankintayhtiö Kuha Oy. Nykytilan kustannukset ja ICT -volyymit Sote- ja maakuntauudistuksen piirissä olevista talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palveluista toteutettiin nykytilakysely. Kysely suunnattiin organisaatioille, joista siirtyy tehtäviä maakuntiin. Kysely oli avoinna marrasjoulukuussa 2016 ja vastauksista pääosa annettiin tuolloin. Kattavuuden parantamiseksi kyselyn vastaamista jatkettiin tammikuuhun Kohderyhminä olivat mm. kunnat, sairaanhoitopiirit, maakuntien liitot, erityishuoltopiirit, SoTe ja muut mahdolliset kuntayhtymät, pelastuslaitokset ja ympäristö- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet. Jo toimivien valtakunnallisten toimijoiden osalta vastaukset koottiin keskitetysti. Kartoituksen tavoitteena oli koota kokonaiskuva mm. palveluihin liittyvistä volyymeistä, kustannuksista ja työmääristä sekä nykyjärjestelyistä. Tiedon tuottaminen edellytti vastaajilta myös arvioita ja/tai perustuivat tämän hetkiseen tietoon vastattavasta kokonaisuudesta. Tulokset tietohallinnonkin osalta löytyvät: Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

4 Lyhyesti voidaan todeta, että Pirkanmaalla ICT-kokonaiskulut kyselyn mukaan ovat n. 90 milj. euroa ja niistä arvioitu sote-ict osuus n. 60 milj. euroa. Yleisesti voidaan todeta, että sote-ict-kulujen selvittäminen on haasteellista ja erityisesti kuntien yksityiskohtainen sote-ict kulujen tulkitseminen on hankalaa. Tämä osaltaan selittyy kuntien ICT-kulujen jakautumisesta eri toimialojen kustannuksiin ja ns. piilokulujen osuudesta kokonaisuudessa. Osa kuluista on jouduttu kirjaamaan parhaan mahdollisen arvion pohjalta tarkan seurannan puuttuessa. Myös henkilöstökulujen osalta esiintyi haasteita, koska osa ICT-henkilöstöstä toimii tehtävässään jonkin muun tehtävän ohessa. Koko maan tasolla soten ICT-kehittämiseen on käytetty kunnissa suhteellisesti huomattavasti vähemmän panostuksia kuin sairaanhoitopiireissä tai kuntayhtymissä. Pirkanmaalla tilanne ei poikkea tästä oleellisesti. Alueen kunnista suurin osa ostaa sote-ict-palvelunsa markkinoilta, joka on Pirkanmaata leimaava ominaispiirre. Keskitetysti hallittuja ja tuettuja sovelluksia on ylipäätään Pirkanmaalla käytössä yhteensä yli 800 kpl ja eniten sote-ict kohdennettuja sovelluksia on käytössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä. Työasemia ja päätelaitteita Pirkanmaan sote-organisaatiolla on käytettävissä yhteensä noin kpl. Pöytäkoneita on tästä luvusta enemmistö n kpl. Mobiililaitteita on yhteensä n kpl. Monitoimitulostimia on käytössä noin 500 kpl. Nykytilakartoituksessa ei kartoitettu puhe- ja viestintälaitteita, joiden volyymit esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on 4000 dectiä 100 virvepuhelinta ja 1500 lankapuhelinta. Lisäksi ICT:tä käytetään lukuisten hoito-, valvonta- ja mittalaitteiden ohjaamisessa. Pääosa laitteista on leasingvuokrattuja ja pääosa palvelimista on palveluntuottajien omistuksessa ja hallinnassa sote-sovellusten osalta. Nykytilakartoituksessa ei huomioitu hoidollisia laitteita, esimerkiksi lääkintä- ja kuvantamislaitteet, joiden uudishankinta-arvo kokonaisuudessaan Pirkanmaalla on milj. euroa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät Sosiaali- ja terveyspalveluiden eri sovelluksia on käytössä Pirkanmaalla vähintään 150 kpl. Tässä lukumäärässä ovat vasta kaikki ns. pääsovellukset, joilla on käyttäjiä lukumääräisesti paljon. Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää ja Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

5 lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Alla olevissa kuvissa on kuvattu Pirkanmaan kuntakartalla käytössä olevat pääsovellukset. Pirkanmaan nykytilanne on asiakas- ja potilastietojärjestelmien näkökulmasta hyvin hajanainen. Hajanaisuus kasvaa, jos tarkastelua laajennetaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien ulkopuolelle muihin sote-organisaatioiden käyttämin sovelluksiin. Tämä hajanaisuus tai moninaisuus on erittäin merkittävä Pirkanmaata kuvaava piirre ja se tulee vaikuttamaan jatkossa oleellisesti. Kansallisena tavoitteena on päästä kohti parempaa tietointegraatiota ja nykyinen tilanne ei sitä edusta. Osittain tästä syystä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki ovat vahvasti olleet mukana kansallisessa UNA hankkeessa jo sen alusta lähtien. Alueen työterveyspalveluiden ICT-ratkaisuiden kokonaiskuvaa ei ole selvitetty, koska työterveyden järjestäminen ei kuulu maakunnan vastuulle. Huomioitavaa nykytilassa on myös, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on useita potilastietojärjestelmiä. Pääpotilastietojärjestelmänä on Uranus, mutta esim. anestesiassa ja leikkaustoiminnassa käytetään muita potilastietojärjestelmiä. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

6 Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

7 Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

8 Talous- ja henkilöstöhallinto Tarkasteltavan alueen kunnilla keskenään ja suhteessa sairaanhoitopiiriin ei ole käytännössä ollenkaan yhteisiä talous- tai henkilöstöhallinnon (HR) tietojärjestelmiä. Saman toimittajan saman nimisiä sovelluksia ja järjestelmiä toki on, mutta kullakin toteutettu prosessi on organisaatiokohtainen sisältäen omat tietokantansa ja sopimuksensa kunnittain. Kuntien yhteisiä teknisiä ylläpitopalveluja on kehyskunnilla keskenään sekä Valkeakosken ja Sastamalan alueilla, joissa isäntäkunnan toimesta huolehditaan keskitetysti teknisestä ylläpidosta. Selvitystyön tuloksena havaittiin 29 taloushallinnon sovellusta, jotka ovat joko soten käytössä yksinomaan tai sote on niissä yhtenä merkittävänä käyttäjätahona. Sairaanhoitopiirillä ei ole juurikaan samoja sovelluksia kuin kunnilla. Kaiken Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

9 kaikkiaan alueella on käytössä 15 HR -alueen järjestelmää, jotka kaikki ovat kuntakohtaisesti omissa tietokannoissaan. Jatkon kannalta on oleellista ymmärtää, minkä talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuiden päälle Pirkanmaan sote-organisaatiota rakennetaan. Nämä järjestelmät ja niihin kuvatut tietorakenteet taloudesta tai organisaatiosta luovat pohjan kaikelle muulle toiminnalle. Nämä pitää olla ensimmäisten toteutettavien ICT-ratkaisujen joukossa, koska näistä riippuu mm. kyky maksaa palkkoja. Nykyisten organisaatioiden käytössä olevien ratkaisujen soveltuvuutta uusien organisaatioiden käyttöön pitää selvittää lisää ja samalla tutkia muita mahdollisia vaihtoehtoja. Konesalit ja pilvipalvelut ICT-sovelluksia ostetaan nykyään entistä enemmän ns. pilvipalveluratkaisuina (SaaS, software as a service). Tämä käytännössä tarkoittaa sopimusta, jossa käyttäjäorganisaatio hankkii sovelluksen käyttöoikeuden kokonaishinnalla (esimerkiksi käyttäjäkohtainen kk-hinta), eikä omista lisenssejä tai asenna ohjelmistoa omaan tietotekniseen ympäristöönsä. Lisäksi ratkaisu on mahdollisimman standardi kaikille käyttäjäorganisaatiolle, jolla saavutetaan skaalaetuja ja halvempia hintoja. Nykytilan selvityksessä ei käyty tätä osuutta tarkemmin läpi, mutta tämä tulee huomioida mahdollisuutena sote-organisaation suunnittelussa. Erityisesti henkilöstöhallinnon alueella on tähän tarjontaa ja pilvipalveluiden käyttö voi nopeuttaa uuden organisaation käynnistymistä. Omia konesaleja on käytössä neljällä paikkakunnalla ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä: Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Tampereella ja muilla kaupunkiseudun kunnilla ei ole enää jälkeen omaa konesalia käytössään vaan palvelimet sijaitsevat palvelutoimittajan Tiedon konesaleissa joko Tampereella tai pääkaupunkiseudulla. PSHP:n palvelimet ovat alkaen omassa konesalissa, mutta myös pieni määrä PSHP:n palvelimia sijaitsee palvelutoimittajien konesalissa. Lisäksi Ikaalisissa on omia palvelimia myös palveluntuottajan konesalissa. Toimipisteet Sote-palveluita koko Pirkanmaalla tarjotaan yhteensä 362 toimipisteessä. Suurimmat lukumäärät ovat Tampereen-Oriveden sekä PSHP:n toimipisteissä. Sote-palveluiden toimipisteet edustavat noin 31 % nykyisten organisaatioiden kaikista toimipisteistä. Sote-toimipisteitä on todennäköisesti hiukan yllä olevaa Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

10 lukua enemmän, koska kuntien luvusta puuttuu esimerkiksi koulujen yhteydessä toteutettavat sote-palvelut. Yhteenveto nykytilasta Pirkanmaan ominaispiirre on markkinoilta ostetut palvelut. Tämä tarkoittaa käytännössä, että muutostilanteessa on oleellista panostaa riittävästi sopimuksien ymmärtämiseen ja neuvottelukykyyn muutoksista. Toisena näkökulmana voi nostaa esille sote asiakas- ja potilastietojärjestelmien hajanaisuuden. Järjestelmät ovat lähtökohtaisesti organisaatiokohtaisia ja myös eri toimittajien ratkaisuja. Jatkon kannalta tämän tilanteen huomiointi on aivan keskeinen asia, yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Sote-toiminta on myös erittäin ICT-riippuvaista ja riippuvuus kasvaa ICT:n hyödyntämisen kasvaessa, mutta tilanne on todennäköisesti aivan vastaava myös Pirkanmaan ulkopuolella. Jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa on riskienhallinnalle keskeinen asia. Käynnistyvän tietohallinnon suunnitelma Tavoitetila tietohallinnon johtamisen ja toimintojen osalta Digitalisaation vaikutus näkyy selkeästi kaikessa toimialasta riippumatta. Nopeassa syklissä tapahtuvat arvon luonti ja tuhoaminen muokkaavat koko ekosysteemiä. Liiketoiminnan menestyminen on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka hyvin yrityksen tietotekniset ratkaisut ja palvelut toimivat liiketoiminnan mahdollistajana. IT luo keinot, joilla yritys voi tehostaa toimintoja ja luoda kustannussäästöjä sekä saavuttaa kilpailuetua uusien liiketoimintamallien, tuotteiden ja palveluiden kautta. Kaikki tämä tapahtuu yhteistyössä liiketoiminnan kehitysyksikön kanssa. Tietohallinnon toiminnan kehittämisen tavoitteena on toteuttaa maakunnan strategiaa ja liiketoiminnan tavoitteita tieto- ja viestintätekniikan avulla; päättää projekteista, investoinneista sekä kehitystoimenpiteistä sekä turvata liiketoiminnan jatkuvuus. Jotta yhteistyö liiketoiminnan ja tietohallinnon välillä olisi tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista, on niillä oltava toimiva hallintamalli sekä yhteinen kieli, kommunikointitavat ja -kanavat. Käynnistyvän tietohallinnon tärkeimpiä jo alkuvaiheessa käynnistettäviä toimintoja ovat: - tietohallintostrategia ja toimintamalli Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

11 - tietoturva ja riskienhallinta - kokonaisarkkitehtuuri - taloussuunnittelu - tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi - sopimushallinta Seuraavassa on lueteltu näiden seuraavassa vaiheessa käynnistettävien tietohallinnon toimintojen tehtäviä ja tavoitteita peilaten sote- ja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tiekarttaa. Tätä tiekarttaa tarkennetaan jatkuvasti ns. maakuntadigiverkoston työn edetessä. Tietohallintostrategia ja toimintamalli Tehtävä: Tietohallinnon strategiset tavoitteet, ohjausrakenne ja sen yhteensovittaminen maakunnan johtamisjärjestelmään sekä liiketoimintayhteistyön ja yhdyspintojen suunnittelu. Tavoite väliaikaishallinnossa: Tietohallinnon organisoinnista ja ICTpalvelutuotannon ensimmäisen vaiheen organisoinnista on tehty linjaukset. Tietohallinnon liiketoimintayhteistyön (ml. digitalisoinnin tukeminen) vastuunjaon ja toimintamallien suunnittelutyö käynnistyy sekä yhteistyöalueen tietohallintoyhteistyön ensimmäisen vaiheen organisoinnista tehty päätökset. Tietoturva ja riskienhallinta Tehtävä: Maakunnan tietoturvapolitiikka maakuntien tietoturvan hallintajärjestelmän pohjalta (VAHTI, ISO 27001) sekä ICT-palvelutuotannon riskienhallintasuunnitelma. Tavoite väliaikaishallinnossa: Tietoturvapolitiikan 1. versio laadittu sekä riskeihin liittyvät varautumiskeinot kuvattu ja riskienhallinta on otettu käyttöön väliaikaishallinnon toiminnassa yhdessä alueen kuntien kanssa. Kokonaisarkkitehtuuri Tehtävä: Arkkitehtuurin hallintamalli maakunnalle Tavoite väliaikaishallinnossa: Suunnitelma maakunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallista osana johtamisjärjestelmää. Taloussuunnittelu Tehtävä: Nykytilatieto henkilöstöstä ja taloussuunnittelun käynnistäminen Tavoite väliaikaishallinnossa: Henkilöstön siirrosta yleiset linjaukset ja väliaikaishallinnon ja 2018 aikaisen tietohallinnon talousarvioehdotus hyväksytty. Tarvemäärittely, kilpailutus ja evaluointi Tehtävä: Tavoitearkkitehtuurin mukaiset ratkaisuarkkitehtuurit, mahdolliset kilpailutukset. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

12 Tavoite väliaikaishallinnossa: Ehdotus tarvittavien uusien ratkaisujen hankintastrategiasta / suunnitelmasta. Sopimushallinta Tehtävä: Nykytilatieto sopimuksista, sopimusportfolio sekä sopimuksenhallinnan käytännöt Tavoite väliaikaishallinnossa: Nykytilatieto kaikista siirtyvistä sopimuksista olemassa, sopimuksenhallinnan käytännöt ja vaatimukset kuvattu sekä tarvittavat sopimusneuvottelut keskeisimmistä siirtyvistä sopimuksista toteutettu. Projektien johtaminen Tehtävä: Projektisalkku ja projektimalli Tavoite väliaikaishallinnossa: Projektinhallinnan toimintamalli on suunniteltu sekä projektimallista ja salkunhallinnan kytkemisestä maakunnan johtamisjärjestelmään tehty suunnitelma. Maakunnan digivalmistelun projektoiminen ja kehittämisen organisointi varsinkin sote-kehittämisen osalta pitää käynnistää, koska käynnissä olevia hankkeita Pirkanmaallakin on varsinkin kansallisella tasolla. Organisoinnin rakenteen uudistamisen lisäksi hankkeet/projektit tulisi kuvata ja rakentaa niiden seurantaja ohjausmalli. Pirkanmaan maakunnan tehtäville tulisi laatia nykyisen tiekartan pohjalta konkreettinen lyhyen aikavälin etenemissuunnitelma, jossa yhteiset perusasiat aikataulutetaan ja ratkaistaan ensin. Maakunnan ja soten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja toiminnan kehittäminen/uudistaminen on projektoinnissa erotettava toisistaan. Uudelleen organisoinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan perustaa ensisijaisesti yhteisiä digivalmisteluprojekteja erillisten sote/maku -projektointien sijaan. Palveluiden johtaminen ja palvelutuotanto Tehtävä: Lähtötilanteen ICT palvelutuotantorakenne, maakunnan ICTpalvelutuotantorakenne sekä maakunnan ICT-palvelusalkku Tavoite väliaikaishallinnossa: Palvelusalkun määrittäminen, SLA työ käynnistynyt, ehdotus ja päätökset maakunnan ICT-palvelutuotannon järjestämiseksi sekä palvelutuotanto-organisaatio kuvattu ja vastuunsiirron suunnitelma toimintakriittisten järjestelmien osalta laadittu. Palvelutuotanto on pääosin järjesteltävä itse Pirkanmaalla jo olemassa olevien Pshp:n ja kuntien järjestelyiden pohjalle vaikka myöhemmin kansallinen ICTpalvelukeskus tulisikin tarjoamaan osan palvelutuotantoratkaisuista. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

13 ICT-palvelukeskuksen valmistelu ja maakunnan tietohallinnon käynnistäminen Teemaryhmän yhtenä tehtävänä on ollut seurata valtakunnallisen tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksen valmistelua. Tämän hetken tilanne valmistelun osalta on sellainen, että maakunta ainakin aluksi joutuu hyvin pitkälle järjestämään ICT-palvelutuotantonsa itse. ICT-palvelukeskus valmistelun tilanne: Ennen vuotta 2019 Kunkin maakunnan valmisteluorganisaatio päättää, miten ICT- palvelut järjestetään olemassa olevien rakenteita ja tuottajia käyttäen. Palvelukeskus tai palvelukeskuksen valmisteluorganisaatio on mukana tekemässä maakuntakohtaista tiekarttaa. Palvelukeskukseen voidaan keskittää asiantuntijapoolia avustamaan muutoksessa. Maakuntien ICT- palvelukeskus pystyy tuottamaan joitain rajattuja palveluja sille pääosin valtiolta siirtyvien sopimusten puitteissa. Näistä on yhteisesti päätettävä rahoitus valtiolta Palvelukeskus käynnistää hankkeita ja toteuttaa tarvittavia kilpailutuksia. Aikataulutus koskee myös muita mahdollisesti perustettavia kansallisia ICTkehitysyhtiöitä. Tavoitetila ICMT-infran osalta Pirkanmaan maakunnan ICMT-infrastruktuuri perustetaan ensi vaiheessa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin infrastruktuuriin niiltä osin, kuin mahdollista. Päätelaitteiden (työasemat, mobiililaitteet, tulostimet- ja muut toimistolaitteet) vakionnille ja näiden elinkaarenhallinnalle on olemassa skaalautuvat toimintamallit, jotka ovat hyödynnettävissä maakuntatasolla. Maakunnan sote-icmt-infrastruktuurissa on tärkeää huomioida lääkintälaitteiden infrastruktuuri ja lakisääteinen elinkaaren hallinta sekä laissa edellytetty seurantajärjestelmä. Tietoverkkojen, konesalien ja käyttäjähallinnan osalta maakuntatasolla tavoitteena on yhdenmukaistaa maakunnan ratkaisut: yhtenäinen kapasiteettipalveluarkkitehtuuri, keskitetty käyttäjähakemisto ja käyttäjien profilointiperusteet, keskitetty verkon toteutus (esim. KY-verkko) ja hallinta sekä yhtenäiset liitynnät kansallisiin palveluihin (esim. Kanta ja Kapa). Puheviestintä- ja hälytysjärjestelmien osalta tavoitteena on yhdenmukaistaa palvelut koko maakunnassa, mahdollistaen mm. keskitetyn asiakaspalvelun. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

14 Puheviestintä- ja hälytysjärjestelmissä korostuvat vaatimukset liittyen toimintavarmuuteen ja reduntanttisuuteen. Viestintä- ja toimistosovellusten osalta tavoitteena on skaalautuva päätelaite- ja verkkoriippumaton yhteisviestintäratkaisu. Etukäteen suoritettu Office 365- konsolidointi helpottaisi edellä mainitussa federaatiossa, mutta lisäksi mahdollistaisi käyttäjähakemistojen välisten luottosuhteiden luomisessa sekä helpottaisi käyttäjälisenssien hallinnoinnissa, esimerkiksi molemmin suuntaisessa skaalautuvuuden suhteen. Tietoturva, kyberturva ja tietosuoja Maakuntatasolle on tärkeää luoda yhteinen tietoturvallinen teknologiaarkkitehtuuri huomioiden tietoturvapolitiikan, -prosessien, -menetelmien ja -suunnitelman (huomioiden GDPR = EU:n uusi tietosuoja-asetus) vaatimukset. Maakuntaan siirtyy erilaisia toimijoita, joilla tietoturvan, kyberturvan ja tietosuojan osalta lähtökohdat ja tarpeet vaihtelevat. Lähtötilanteessa valtion puolelta tulevia organisaatioita on velvoittanut asetus valtion tietoturvatasoista, kun taas vastaavia velvoitetta ei vielä ole kuntapuolelta tulevilla organisaatioilla. Sen sijaan esimerkiksi SOTE puolella on paljon erityislainsäädäntöä ja käsitellään paljon suojattavia henkilötietoja, joista johtuu merkittäviä tietoturvatarpeita. Myös pelastustoimessa on paljon henkilötietoja ja muuta salassa pidettävää tietoa. EU:n yleinen tietosuoja-asetus velvoittaa alkaen henkilötietojen käsittelyssä useita asioita, joiden toteuttaminen edellyttää merkittävästi asioiden huomioimista tietojärjestelmissä ja prosesseissa sekä tietoturvassa. Myös kansallista tietoturvaan liittyvää lainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja sitä kautta on ilmeisesti vuoden 2019 alussa tulossa uudet tietoturvan minimitason vaatimukset, jotka tulevat koskemaan valtion organisaatioiden lisäksi myös kuntia ja maakuntia. Tietoturvaan (ja kyberturvaan) liittyvät riskit lisääntyvät koko ajan järjestelmien ja integraatioiden lisääntymisen ja yleisesti käytön laajenemisen sekä digitalisaation myötä. Erityisesti haasteita on maakunnan alkuvaiheessa, kun käytössä on vielä useita eri tietojärjestelmiä samaan tarpeeseen. Samoin riskejä ja käyttökatkoja liittyy tietojärjestelmien muutoksiin maakunnan ICT ympäristöä rakennettaessa. Riskien kartoittaminen on tärkeää joka tasolla ja siihen pitää nyt isossa muutostilanteessa panostaa. Maakunnan toiminnassa korostuu myös Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

15 jatkuvuuden hallinta ja varautuminen sekä normaaliolojen häiriötilanteisiin että poikkeusoloihin. Tietojärjestelmien konsolidoinnissa ja rakentamisessa on tarve huomioida käytettävyyteen ja tietosuojaan liittyvät asiat esim. Office 365 toteutuksessa on merkittävä ero siinä toteutetaanko se kotimaisesta konesalista vai ulkomaisena pilvipalveluna. Teknisen tietoturvan kannalta on erittäin tärkeää, että huomioidaan sekä perusinfran (tietoliikenneverkko, työasemat, palvelimet jne.) tietoturva että yksittäisten tietojärjestelmien tietoturva. Esim. kriittiset järjestelmät ja yhteydet tulee kahdentaa. - Tietoturvan ja tietosuojan kannalta tulostimilla on tarve käyttää turvatulostusta tai vastaavaa tapaa, jotta tulostimille ei tulostu tietoja ilman tulostajan läsnäoloa. Tämä myös estää tulostamisen vahingossa väärälle tulostimelle. - Lääkintälaitteet - Kiinteistöautomaatio - Turvatekniikka (kulunvalvonta, kameravalvonta yms.) Hallinnollisen tietoturvan kannalta on tarve saada maakunnalle yhteisen ylemmän tason tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät linjaukset ja ohjeistukset sekä kouluttaa henkilöstölle yhteiset tietoturva/tietosuoja asiat. Maakunnalle tarvitaan jatkossa oma tietoturvapolitiikka sekä muut tietoturvan/tietosuojan päälinjaukset ja ohjeet. Lähtötilanteessa Tampereen seudun yhdeksällä kunnalla on yhteisiä tietoturvaan liittyviä dokumentteja: - Tietoturvapolitiikka - Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaopas - Tietojen ja tietojärjestelmien käyttö- ja salassapitositoumus (yhtenevä myös PSHP:n kanssa) - Mobiilipolitiikka - Sähköisten viestintävälineiden käyttösäännöt - käyttövaltuusperiaatteet Nämä on kirjoitettu toimimaan useamman eri organisaation yhteisinä, joten ne lähtökohtaisesti soveltunevat paremmin maakunnalle pohjaksi kuin yksittäisen muun organisaation dokumentit. Toisaalta myös noissa on useita vain Tampereen seudun infraan/organisaatioon liittyviä kohtia eli ihan sellaisenaan ne eivät suoraan sovellut maakunnalle, joten tarve on noiden ja PSHP:n tietoturvaan Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

16 liittyvien dokumenttien pohjalta muodostaa maakunnan ensimmäiset versiot tietoturvaan liittyvistä linjauksista ja ohjeista. Soten asiakkuuden hallinnan kehittäminen: UNA-hanke UNA on valtakunnallinen julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöhanke, jonka avulla sote-tietojärjestelmien ekosysteemiä uudistetaan vaiheittain. Uudistamisen tavoitteena on asiakaslähtöisessä ja vaikuttavassa hyvinvointipalvelujen tuottamisessa tarvittava sote-tietojärjestelmien kokonaisuus (ekosysteemi). UNA on suurin valtakunnallisista sote-tietojärjestelmien ekosysteemihankkeista tavoitteena valtakunnassa on 2-3 ekosysteemiä. UNA-hankkeen vetovastuu on Pirkanmaalla (isäntäorganisaationa PSHP). Mukana on 19 sairaanhoitopiiriä ja 5 suurta kaupunkia sekä joukko merkittäviä sidosryhmiä. Hanke etenee yhteistyössä pääkaupunkiseudun Apotti-hankkeen kanssa. Lähtökohdat Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

17 Nykyratkaisujen tuki uusille toimintamalleille on nähty puutteelliseksi ja niiden kehittäminen todettu hankalaksi. Tarve on nopeasti edetä kohti tulevaisuuden sote-palveluita, jossa tarvitaan muutosta ja joustavuutta. On välttämätöntä hyödyntää tehokkaammin ICT-infrastruktuurissa ja tekniikoissa tapahtuvaa kehitystä. Lisäksi on nähty tarkoituksenmukaiseksi purkaa nykymallinen järjestelmien toimittajalukitus. Lähtökohtana yhteistyössä on modulaarinen arkkitehtuuri, joka mahdollistaa vaiheittaisen ja jatkuvan uudistamisen sekä uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kytkemisen ekosysteemiin järjestelmä- ja organisaatioriippumattomasti. Ekosysteemi pohjautuu valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin (mm. Kanta ja kansallinen palveluväylä), kansallisesti yhtenäiseen tietojärjestelmäytimeen, joka sisältää kaikille osapuolille yhteiset toiminnallisuudet ja joka mahdollistaa nykyisten asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaiheittaisen uudistamisen. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

18 Tietojärjestelmäytimen toteutuksen rinnalla käynnistetään asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen tähtäävät hankinnat, jotka toteutetaan vaiheistettuna pohjautuen osapuolten muodostamiin hankintakonsortioihin (arvioitu konsortioiden lukumäärä on 2-3). Usean hankintakonsortion mallilla pyritään edistämään kilpailua ja terveiden markkinoiden syntymistä sekä hallitsemaan hankintoihin sisältyviä riskejä. UNA-yhteistyössä on jo käynnistetty kilpailutukset järjestelmäratkaisujen käyttöpalveluiden (yhteistyössä ODA-hankkeen kanssa) sekä kansallisiin viranomaislomakkeisiin liittyvän tietojärjestelmämoduulin kilpailuttamiseksi. Käyttöpalveluhallinnan kilpailutus on vielä ( ) kesken, mutta viranomaislomakkeisiin liittyvän moduulin toteuttamiseen liittyväkilpailutus on ratkennut. Tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnan tulevat sote-järjestelmäratkaisut tulevat perustumaan UNA-ekosysteemiin. Tarkoituksenmukaista on saada koko yhteistyöalue UNA:n osalta olemaan mukana myös yhteisessä konsortiossa. Pirkanmaan nykyisen hyvin kirjavan sote-järjestelmäkokonaisuuden uudistaminen on otollinen kohde UNAarkkitehtuurin mukaiselle etenemiselle. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

19 Sote-järjestelmien konsolidointitarve Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää (Effica, Pegasos ja Mediatri) ja lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia (Effican eri sovelluksia ja ProConsona). Lisäksi vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä (yllä mainitut sovellukset). Lisäksi osassa kunnista vanhustenhuoltopalvelut on ulkoistettu ja tällöin käytössä on palveluntuottajan sovellukset. Vanhustenhuollon laiteratkaisut ovat moninaisia ja tämän alueen tilanne pitää selvittää jatkossa tarkemmin. Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan järjestelmäperheistä (EfficaHH, WinHit, Mediatri). Huomattava on, että suun terveydenhuollossa ereseptit saatetaan tehdä eri sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset asiakastiedot ovat. Maakunnasta on tulossa yksi rekisterinpitäjä. Tämä tarkoittaa, että potilastietojärjestelmät olisivat vähintään konsolidoitava yhdeksi järjestelmäksi esim. maakunta-pegasokseksi. Näin järjestelmäkirjoa saadaan yksinkertaistettua ja ylläpito helpottuu. Mikäli hankintalaki sallii, tavoitteena on rakentaa yksi perusterveydenhuollon kattava potilastietojärjestelmä, yksi sosiaalipalveluiden tietojärjestelmä ja yksi suun terveydenhuollon järjestelmä. Konsolidointi on välivaihe kohti UNA-järjestelmää. Maakunnallisen tietojärjestelmän rakentaminen on vähintään vuoden kestävä urakka joka olisi aloitettava välittömästi. Niiden rakentamiskustannukset ovat huomioitu maakunnan perustamisen kustannuksissa. Konsolidointi edellyttää mittavaa kirjaamiskäytäntöjen muuttamista sekä tietohuollon tekemistä. Maakuntalakiin sisältyvä valinnanvapauden piirissä olevien palveluiden yhtiöittämisvelvoite sekä valinnanvapauslainsäädäntö sisältävät suuria riskejä, jotka voivat johtaa ICT-ratkaisujen nykyistäkin voimakkaampaan hajaantumiseen, mikäli lainsäädännöllä ei selkeästi mahdollisteta maakunnallisesti yhtenäisten tietojärjestelmien hyödyntämistä myös maakuntien omistamien valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita tuottavien yhtiöiden toiminnassa. Ennen kuin tehdään päätöksiä mahdollisista konsolidoinneista ja verkkoinfran toteuttamisesta, on valinnanvapauden tilanne selvitettävä. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

20 Mikäli yhteisten tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden hyödyntäminen ei ole mahdollista, on tällä väkisinkin kokonaiskustannuksia sekä uudistuksen toimeenpanon edellyttämiä investointitarpeita merkittävästi lisäävä vaikutus. Kuhmoisten kuntaa koskeva muutos ICT-palveluihin Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteistoiminta-alueen, jossa Jämsä toimii ns. isäntäkuntana. Yhteistoiminta-alue jatkaa toimintaansa vuoden 2018 loppuun saakka. Jämsän tuottamissa sotepalveluissa käytetään Jämsän kaupungin järjestelmiä (Terveydenhuollon Effica ja SosiaaliEffica, hammashuollossa WinHit). Ohjelmat sijaitsevat Jämsän kaupungin omilla palvelimilla omissa konesaleissa. Sote-palveluiden lisäksi Jämsä tuottaa myös muut ICT-palvelut Kuhmoisten kunnalle. Maakuntauudistuksen myötä Jämsä kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja Kuhmoinen siirtyy Pirkanmaan maakuntaan. Näin ollen Kuhmoisten sote-palvelut tuottaa alkaen Pirkanmaan maakunta omilla ICT-ratkaisuillaan. Kuhmoisten kunnan nykyisiin potilastietoihin on suunniteltava olemassa olevien potilastietojen katselumahdollisuus tarvittavan ajan. Jämsä on varautunut tuottamaan muut, kuin sote-palveluihin liittyvät ICT-palvelut jatkossakin Kuhmoisten kunnalle, mikäli se on tarpeen vielä jälkeen. Näillä näkymin Keski-Suomessa toimitaan nykyisillä sote-järjestelmillä ainakin vuoden 2019 loppuun ja maakunnalliset sote-järjestelmät tulevat käyttöön porrastetusti arviolta vuonna Pirkanmaan maakunnan perustamiseen liittyvät ICMT-kustannukset / taustalla on evoluutiomainen eteneminen Laskelmien pohjalla on käytetty Case-Hatanpään kautta saatuja tietoja. Case- Hatanpäällä tarkoitetaan Hatanpään sairaalan erikoissairaanhoidon yhdistämistä Tays:n toimintaan. Taustalla on ollut käytettävissä myös tarkat ICT-kustannukset Oriveden sote-palveluiden siirtämisestä Tampereen toiminnaksi sekä muu julkisesti saatavilla olevat vastaavat laskelmat. Seuraava lista kuvaa niitä erityispiirteitä, joilta osin Case-Hatanpää poikkeaa merkittävästi yleisestä maakunnan perustamiseen liittyvästä ICT / ICMT tekemisestä: Yhdistäminen koski erikoissairaanhoitoa - ei siis perusterveydenhuoltoa, sosiaalitointa eikä maakunnan soten ulkopuolisia asioita Hatanpää on keskisuuri keskussairaala ja toiminta on 24/7/365 Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

21 Yhdistämisessä ei huomioitu siten lainkaan maakunnan järjestäjän, sosiaalitoimen eikä soten ulkopuolisen maakunnan asioita Hatanpään toiminta on keskittynyt maantieteellisesti yhteen toimipisteeseen, joka sijaitsee lähellä Tays:n päätoimipistettä Hatanpäällä on merkittävä lääkintätekniikan keskittymä (ICMT) Varsinaista potilasjärjestelmien konversiota ei tarvita Palvelinpalveluissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia Vuonna 2017 kun Case-Hatanpään työ pääosin tehdään, on saatavilla kohtuullisesti resursseja, joiden laatu on hyvä Seuraava lista kuvaa Pirkanmaan erityispiirteitä jotka edellyttävä erityisiä toimenpiteitä Pirkanmaalla on käytössä eri merkkisiä potilastietojärjestelmiä (Uranus, Pegasos, Effica ja Mediatri). Nämä ovat lisäksi huomattavan erilaisia. Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia (Effican eri versioita ja ProConsona). Lisäksi vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä. Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan järjestelmäperheistä. Huomattava on, että suun terveydenhuollossa ereseptit saatetaan tehdä eri sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset asiakastiedot ovat. Konsolidointi tai siirtyminen minimimäärään erimerkkisiä järjestelmiä edellyttää kouluttamista, kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämistä ja tietohuollon tekemistä koko datamassalle. Pirkanmaa on väkiluvultaan n. 10 % suomen väkiluvusta ja toimipisteitä on nyt n Kulut jakautuvat kolmelle vuodelle. Vuonna 2017 pääpaino on Hatanpään sairaalan siirtämisessä ja v maakunnan toiminnan suunnittelussa ja käynnistämisessä. Vuodelle 2019 joudutaan siirtämään osa tehtävistä koska on ilmeistä, että resursseja ei saada riittävän laadukkaaseen tekemiseen. Jo nyt näyttää siltä, että ICT-resurssit ovat äärimmäisen kuormitettuja vuonna Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

22 Kustannusten jakautuminen vuositasolla Case Hatanpää muu Pirkanmaa yhteensä Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

23 Alla olevassa taulukossa kuvataan tarkemmin kustannusten jakautuminen. Case Hatanpää muu Pirkanmaa (ilman Hatanpäätä) Osa-alue Yhteensä Oma työ Ulos maksettava Yhteensä Verkko ja tietoliikenne Työasemapalvelut Viestintäteknologia Potilasjärjestelmäpalvelut Palvelinpalvelut Kiinteistöautomaatio ja turvatekniikka Terveyden- ja hyvinvointiteknologian palvelut (Lääkintätekniikka) Tukipalveluiden järjestelmäpalvelut Järjestäjän päätöksenteko -asiakastietojärjestelmät -viestintä -toiminnanohjaus Tiedolla johtaminen Digitalisaatio Tietoturva, tietosuoja sekä jatkuvuus Sosiaalipalvelut Sopimukset Projektihallinto Yhteensä toimipisteen tietoliikenneyhteydet, lähiverkot, WLAN työasemaa joista roll out liittymän siirtäminen Potilastietojärjestelmiä: Uranus, Pegasos, Effica ja Mediatri. Osalle konsolidointi. 650 palvelinta, niiden siirtäminen Istekille Lääkintälaitteiden siirtäminen HR, palkanmaksu ja muut tukitoiminnot Järjestäjälle tulevat järjestelmät Raportointi maakunnalle, kuntaan, valtio ym. kirjauskäytännöt jne. Digitalisaatiota edistävien kehitysprojektien haltuunottaminen Ohjeistus, palvelutasot, varautuminen Järjestelmäsiirrot, konsolidoinnit Sopimuksiin liittyvät siirrot Väliaikaishallinnon projektiorganisaatio Tarkempi kustannusyhteenveto löytyy liitteestä. Laskelma koskee Hatanpään sairaalaan siirtoa ja siitä on tehty laskelmat koskemaan koko maakuntaa. Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

24 Rahoitustarve jakautuu alustavasti alla olevan mukaisesti. Konsultointipalvelua ei tällä hetkellä voida erottaa kokonaisuudessaan. Nyt oma työ ja konsultointipalvelut sisältävät vain projektinhallintakuluja. Oma työ ja konsultointipalvelut Sote-toimialajärjestelmät (muutokset, lisenssit) Muut järjestelmät (muutokset, lisenssit) Perustietotekniikka (sis. Toimisto-ohjelmistot) Järjestäjän työkalut Maakunnan järjestäjäorganisaatio tarvitsee kansallisesti yhdenmukaiset tietojärjestelmäpalvelut, joiden valmistelu kansallisesti yhteisenä kehitystyönä ja keskitetysti ohjattuna on perusteltua. Tällaisia yhteistyössä kehitettäviä sote-järjestäjän työkaluja ovat: 1. Sote-järjestäjän tarjoamat asiointipalvelut Valinnanvapauden mahdollistavat tietojärjestelmäpalvelut toteuttaa pääosin KELA 2. Järjestäjätasoinen toiminnanohjaus (suhde UNA:an8) 3. Palvelupaketit, tietoaltaat ja tiedolla johtaminen ICT-teemaryhmä Teemaryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Jokela Antti, PSHP, pj Nurmi Rami, Tampere, vpj Kahila Arto, Ylöjärvi (Tampereen kehyskunnat), vpj Kekkonen Minna, PSHP, sihteeri Haavisto Kirsi, Ikaalinen Helminen Heli, Jämsä, Kuhmoinen Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

25 Hilska Jouni, Holopainen Anne, Ihalainen Sari, Jokinen Aki, Kangaskoski Raimo, Keski-Säntti Miikka, Kisonen Petri, Koivisto Juha, Koskinen Jarkko Mattila-Nurmi Marja-Riitta, Poussa Marja Salakka Markku, Turunen Matti Sastamalan Tukipalvelu Oy Nokia Hämeenkyrö --> Sastamala PSHP KEHA-keskus PSHP Mänttä-Vilppula Tampere Tampere Pirkanmaan liitto TE-toimisto Valkeakoski Sastamalan Tukipalvelu Oy Työryhmän kokoontumiset Teemaryhmä on kokoontunut kevään aikana (maalis-toukokuu 2017) kahdeksan kertaa. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Valtakunnallisen valmistelu eteneminen ollut hidasta mutta sen työtä on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan Pirkanmaan toteutussuunnitelmien valmistelussa. Nykytilan kuvaus on päivitetty ja perustietoselvitykset ovat pääosin koossa. Alustava tietohallinnon toteutussuunnitelmaa (rahoitustarve, tehtäväluettelo, infrapalvelujen käynnistyssuunnitelma, sote-järjestelmien kehittämispolku) on tehty kansalliseen valmisteluun tukeutuen ja osittain sen rinnalla. Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio) Maakunnan kokonaisuuden rakentaminen pelkästään Sote-osuudessa vaatii paljon työtä. Resursseja tarvitaan nopeasti; 1 kokopäiväinen henkilö 3/2017 3/ kokopäiväistä henkilöä 8/2017 3/2018 Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1 B, Tampere Puhelin Sähköposti www-osoite

26 Pirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti

27 Henkilöstöteemaryhmän raportti 1. Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset 1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano 1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpano 1.4 Aikataulu 1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6 Resurssitarpeet 2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1 Henkilöstötietojen keruu 2.2 Henkilöstöetuudet 2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimukset ja sivutoimia koskevat ohjeet 3. Yhteistoiminta 3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheet 3.2 Yhteistoiminnan sisältö 3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin 3.4 Työsuojelu 3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta 4. Muutoksen hallinta 4.1 Muutoksen viestintäkanavat ja -menetelmät 4.2 Muutosohjelma 4.3 Muutosten sisältö 5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat 6. Viestintä 7. Palvelukeskus 8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset Liitteet Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016 Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet yleisintä sote-virkanimikettä ja sote-toiminimikettä 20 yleisintä tehtävänimikettä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa Pirkanmaan sote- ja maakuntahenkilöstö ilman tukipalveluita Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluhenkilöstöä Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluhenkilöstö Sairaanhoitajien sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa Sairaanhoitajien, lähihoitajien, mielenterveyshoitajien ja perushoitajien sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa 20 käytetyimmän tehtävänimikkeen sijoittuminen Pirkanmaan sote- ja maakuntaalueella

28 1. Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset Teemanryhmän työskentely käynnistyi marraskuussa Teemaryhmän kokoukset olivat kuukausittain ennen yhteiset asiat projektiryhmän kokousta. Kokouksia oli yhteensä seitsemän. Alatyöryhmät aloittivat työskentelyn joulu-helmikuussa ja kokoontuivat toukokuun asti 1-2 kertaa kuukaudessa: Henkilöstötietojen keruu ja henkilöstöetuudet -alatyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Henkilöstöpolitiikka ja erilliset kysymykset -alatyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu alatyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Hankkeen resurssit: Hankkeelle työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP), joka huolehti henkilöstötietojen ja -etuuksien keruusta ja raportoinnista. Lisäksi toimistosihteeri Elina Ranta (PSHP) avusti kokousten järjestämisessä ja muistioissa, tapahtumien ja tiedonkeruun valmistelutehtävissä sekä toimeksiantojen toteuttamisessa ja raporttien koostamisessa. Alatyöryhmiä on hyödynnetty tiedonkeruupohjien ja aineistojen valmistelussa. Viestintään saatiin apua Pirkanmaan liitolta ja sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaan alueen henkilöstöä luovuttaville organisaatioiden henkilöstöjohdolle ja asiantuntijoille pidettiin kaksi yhteistä tilaisuutta. Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentelyyn osallistuttiin aktiivisesti. Eräillä osallistujilla pitkät matkat näyttivät vaikuttavan osallistumiseen. Kokoukset järjestettiin Taysin kampuksella ja Tampereen kaupungin virastotalolla. Taysissa pidetyistä kokouksista järjestettiin tarpeen mukaan etäyhteydet. Työskentely sujui tavoitteen mukaisessa aikataulussa (katso aikataulu-dia)

29 1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano Raija Ruoranen, PSHP, puheenjohtaja Niina Pietikäinen, Tampere Eija Tetri-Lähde, Kangasala Vesa Koskinen, Nokia Mikko Nyberg, Mänttä-Vilppula Mira Hirvonen, Hämeenkyrö (Erkki Jortikka asti) Maarit Mäntykoski, Jämsä Tove Lindell, LSAVI Arja Erola, ELY-keskus/KEHA-keskus Airi Mast, TE-toimisto Tinja Tähtinen, PSHP, Tehy Elina Pimiä, Tampereen kaupunki, Juko Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus, Juko Aino Hirvonen, Tampereen kaupunki, Jyty Liisa Koota, TE-toimisto, Pardia Tarja Kranni, Nokian kaupunki, JHL Arja Herckman, Sastamala, Super Kari Hakari, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Elina Ranta, PSHP, sihteeri

30 1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpanot

31 1.4 Aikataulu Henkilöstöteemaryhmä 12/2016 6/2017 Teemaryhmän kokoukset Yhteiset asiatprojektiryhmän kokoukset Henkilöstötietojen keruun toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille Yhteistoimintamenettelyn ja muutosjohtamisen toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille Väliraportti esivalmistelun johtoryhmälle Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisen määräaika Raportti esivalmistelun tuloksista Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Muilta teemaryhmiltä tulleet toimeksiannot Henkilöstötietojen keräys Etuusvertailutietojen keräys Henkilöstöpolitiikan (31.5.) ja muutosvalmennuksen valmistelu Paikallisista työ- ja virkaehtosopimusten, johtajasopimusten ja sivutoimiohjeistusten keräys Yt-neuvottelut jatkuvat, henkilöstöinfot alkavat

32 1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tarkoituksena oli saada aikaan suunnitelma henkilöstön siirrosta ja sen kohdentamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli koordinoida yhteistoimintaa ja muutoksen johtamista uutta sote- ja maakuntaorganisaatiota varten Pirkanmaalla. Toimeksianto oli laaja ja resursointia edellyttävä. Sairaanhoitopiirin hankerahoituksella palkatun toimistosihteerin työpanoksella saatiin koostettua henkilöstötiedot tavoiteajassa. VM ohjeisti ELY-keskusten, TE-toimistojen ja AVI:n tietojen keruun eri aikataululle, joten ao. organisaatioiden tiedot eivät ole käytettävissä kaikilta osin. Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ohjasi menettelytavat, joiden pohjalta tietojen keruu toteutettiin. KT perusti verkoston henkilöstöasioiden valmistelua varten. Kevään aikana oli kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin muun muassa aikatauluja, henkilöstön siirtojen valmistelua, tiedonkeruuta ja palvelukeskusten valmistelua. KT lupasi myös apua tietojen keruuseen, mutta mitään työkaluja ei ehditty saada kevään aikana. Yhteistoimintaneuvotteluiden aloittaminen jouduttiin rajaamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavasti AVI:n, ELY-keskuksen ja TE-toimistojen osalta. Edellä mainitut liittyivät kuitenkin yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön tiedotustilaisuuskäytäntöjen kautta (katso yhteistoiminta-dia). Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentely oli sujuvaa. Ilmapiiri oli toinen toistaan arvostava ja huomioon ottava. Erimielisyyksiä ei tullut esille työskentelyn aikana. Ulkopuoliset jännitteet tietojen keruusta tai muista menettelytavoista eivät vaikuttaneet ryhmien työskentelyyn, vaan kyseiset asiat lähinnä todettiin kokouksissa ja otettiin huomioon valmistelussa. Tehtäviä pyrittiin jakamaan työryhmien sisällä, jotta koko toimeksianto saataisiin valmiiksi. Alatyöryhmien tehtävät olivat hyvin erilaiset esimerkkinä tietojen koostamisesta henkilöstöpolitiikan linjausten luomiseen. Sen myötä työryhmien jäsenten osallistuminen ja mahdollisuus valmistella asioita kokousten ulkopuolella vaihteli suuresti. Kokonaisuutena työryhmälle asetetut tavoitteet on saavutettu kevään 2017 osalta. Kaikkien osa-alueiden valmistelu jatkuu edelleen joko väliaikaishallinnon tai luovuttajaorganisaatioiden toimesta

33 1.6 Resurssitarpeet Keväällä 2017 hankkeella työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP) henkilöstötietojen ja -etuuksien keruuta ja raportointia varten noin kahden kuukauden ajan. Toimistosihteeri Elina Rannan (PSHP) työpanosta tarvittiin viikoittain 2-6 tuntia kokousten järjestelyihin ja muistioihin sekä, tiedonkeruun valmistelutehtäviin ja toimeksiantojen toteuttamiseen. Puheenjohtajan työaikaa käytettiin työryhmien kokouksiin ja tapaamisiin, työpajoihin, seminaareihin ja muuhun valmisteluun keskimäärin reilun päivän viikossa. Seuraavassa vaiheessa henkilöstöresurssit on suunniteltava tulevien organisaatiojärjestelyjen ja niissä olevien tai uusien kustannuspaikkarakenteiden mukaisesti. Oletuksena on, että kustannuspaikkarakenne kuvaa myös palvelurakenteita ja palvelujen tuottamisen järjestämistä (8/2017-3/2018 arvio). Palkkojen, vakanssien ja henkilötyövuosien kohdentaminen on merkittävä tehtäväkokonaisuus. Resursseja vaativa osuus on myös tukipalveluhenkilöstön suunnittelu ja kohdentaminen. Yhteistoimintaneuvotteluiden koordinointiin ja ylläpitoon sekä muutoksen johtamisen tukeen ja viestintään tarvitaan työpanosta. HR-resurssia tarvitaan myös organisaation hallinnon sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun. Resursseja tarvitaan niihin kaikkiin tehtäviin, jotka on lueteltu jatkotoimenpiteinä ja ehdotuksina. Riittävät resurssit tarvitaan henkilöstösiirron valmisteluun väliaikaishallinnon lisäksi luovuttajaorganisaatioissa

34 2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi Henkilöstötietojen ja etuuksien keräämistä varten pidettiin kaksi tilaisuutta Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELYkeskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä sairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Tilaisuudet olivat ja Jälkimmäinen tilaisuus oli myös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä varten

35 2.1 Henkilöstötietojen keruu Henkilöstötiedot on kerätty vakanssitietoina (tehtävät), palkkakustannuksina ja henkilötyövuosikustannuksina ilman nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia. Tieto on raportoitu nykyisten organisaatiorakenteiden ja palveluiden mukaisesti Pirkanmaan kartalla. Tietoja voi raportoida tehtävittäin ja palveluittain myös tarkemmin kuin tässä raportissa on esitetty. Tukipalveluhenkilöstö on raportoitu tukipalvelutehtävien mukaisesti. Kaikki tehtävät on kuvattu virkoina, toimina sekä vakinaisuuden ja määräaikaisuuden mukaan. Aineisto saattaa täydentyä avoinna olevien tehtävien suhteen tai muiden muutosten seurauksena esimerkiksi tilanne, että tehtävää ei enää tarvita. Kartoitus sisältää myös osa-aikaiset tehtävät. Tuloksissa on raportoitu organisaatioiden sopimusalat. Palkkakustannukset on eritelty yhteensä lukuina. Kartoituksessa on pyydetty ilmoittamaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset. Henkilöstökuluissa on esitetty palkkojen ja palkkioiden lisäksi henkilöstösivukulut, eläkekulut ja muut henkilöstösivukulut. Ulkoistettujen tukipalveluiden kustannukset sisältävät ne kulut, joilla organisaatiot hankkivat henkilöstöresursseja puuttuvien tilalle. Liitteiden henkilöstötiedot on raportoidut palkkojen ja henkilöstökulujen osalta tilinpäätöstietoina Muu aineisto on poimittu henkilöstöjärjestelmistä helmi-maaliskuussa

36 2.2 Henkilöstöetuudet (1/3) Henkilöstöetuuksien selvittelyssä kartoitettiin organisaatiokohtaisesti palkkojen ja palkkioiden maksatus, työaikakäytännöt, poissaoloja koskevat menettelyt ja niiden harkinnanvaraisuuden laajuus, osaamisen kehittämistoimet ja koulutuskäytännöt, työkyky- ja työhyvinvointitoimet, matkustuskäytännöt sekä muistamiset ja muut edut. Palkkojen maksatuksessa ansioerittely toimitetaan ensisijaisesti verkkopalkkana. Palkanmaksatus tapahtuu useimmiten kuukauden 15. päivä. Eräissä organisaatioissa on kaksi palkanmaksatuspäivää, joista toinen on määräaikaisille tai muiden korvausten maksatukseen. Useimmat organisaatiot tarjoavat ylityö-, työaika- ja päivystyskorvauksiin vaihtoehdon rahana tai aikana. Useimmilla henkilöstöä luovuttavilla organisaatioilla on jonkintasoinen TVAjärjestelmä. Sen sijaan tuloksellisuudesta palkitseminen ei ole niin järjestelmällistä. Useimmat käyttävät harkinnanvaraisia kertapalkkioita ja mahdollisesti sen lisäksi koko henkilöstöä koskevia palkitsemiskeinoja. Aloitesääntöjä ja ohjeita on otettu käyttöön jonkin verran, mutta niiden mukaiset palkitsemiskäytännöt eivät ole merkittäviä

37 2.2 Henkilöstöetuudet (2/3) Liukuva työaika on käytössä lähes kaikissa organisaatioissa ja erityisesti hallinto- ja toimistotyössä. Työaikaliukumien käyttö on laajentumassa mahdollisesti potilaspalveluihin. Muu työaikajousto kuten työaikapankki on käytössä eräillä organisaatioilla. Etätyö on mahdollista suurimmassa osassa luovuttajaorganisaatioita. Se perustuu useimmiten sopimiseen. Etätyötä on rajattu esimerkiksi työajan osuutena tai etäpäivien lukumääränä. Alatyöryhmä pitää etätyön säilymistä ja myös sen laajentamista tärkeänä kaikissa tulevissa muutoksissa. Etätyön perusteella on tehty myös tilajärjestelyjä, jolloin kaikille työntekijöille ei ole varattu työntekopaikkaa joka päivälle. Oletus on, että osa työntekijöistä on kaiken aikaa etätöissä. Kaikissa henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa työntekijä voi olla sairauslomalla perustuen omaan ilmoitukseen. Hyväksyttyjen päivien lukumäärä vaihtelee kolmesta viiteen. Sairaan lapsen hoitopalvelu on käytössä vain sairaanhoitopiirissä. Joissakin organisaatioissa palkitaan pitkästä työssäolosta palkallisilla vapaapäivillä. Lisäksi se, miten harkinnanvaraisuutta sovelletaan palkallisiin vapaisiin, vaihtelee suuresti. Vaihtelu koskee harkinnanvaraisuutta esimerkiksi, millä tasolla tai missä tehtävässä voi päättää poissaolon määrästä ja tarkoituksesta. Virka- ja työehtosopimusten määräyksiä on täydennetty matkustusta tarkentavilla ohjeilla ja säännöillä. Henkilöautoa voidaan pääsääntöisesti käyttää palvelu- ja virkatehtäviin. Työsuhdematkalippu ja työmatkaetuudet ovat käytössä Tampereen kaupungilla. Muutamilla organisaatioilla on myös järjestetty julkisen liikenteen korvaaminen hiljaisina aikoina kuten joulu- ja juhannusaattona

38 2.2 Henkilöstöetuudet (3) Maantieteellinen sijainti vaikuttaa työpaikkapysäköinnin maksullisuuteen ja korvauskäytäntöihin. Matkapuhelinetu on pääsääntöisesti rajattu. Henkilöstöruokailu ja päivittäinen virkistäytyminen sisältää erilaisia tukimuotoja muun muassa jouluruokailusta lounasseteleihin tai muihin ateriahinnan tukimuotoihin. Vapaa-aikaa ja harrastustoimintaa tuetaan pääsääntöisesti liikuntaseteleillä. Työntekijöille on myös erilaisia muistamiskäytäntöjä. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan muun muassa järjestämällä vapaita ja työaikoja tai rahallisena tukena. Osaamisen kehittämisen kuvausten perusteella panostukset ja lähentymistavat ovat hyvin erilaisia. Parhaista käytännöistä voidaan hyödyntää esimerkiksi tavoitteellisuus ja systemaattisesti muodostettavat koulutussuunnitelmat. Työkyky ja työhyvinvoinnin osa-alueita selvitettiin muun muassa työterveyshuollon palveluina, muina työkykyä edistävinä toimina ja tyhy-korvauksina. Suurimalla osalla organisaatioista työterveyshuolto sisältää lakisääteisen palvelujen lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työpaikan työkykyä edistävinä toimina on kuvattu esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttömahdollisuus ja liikuntasetelit. Henkilöstöetuuksien selvitysmateriaali on hyödynnettävissä, kun suunnitellaan ja luodaan henkilöstöetuudet ja menettelytavat tulevaa sote- ja maakuntaorganisaatiota varten. Alatyöryhmässä nähtiin tärkeänä erityisesti etätyön ja työaikajoustojen kehittäminen ja oman ilmoituksen säilyttäminen sairauspoissaolokäytännöissä. Teemaryhmän henkilöstöedustajat esittävät nykyisten henkilöstöetujen säilyttämistä nykyisellä keinovalikoimalla ilman merkittäviä huononnuksia

39 2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimukset ja sivutoimia koskevat ohjeet Toimeksianto paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista ja sivutoimiohjeistuksesta koski Pirkanmaan kuntia sekä sairaanhoitopiiriä mukaan lukien konsernin yhtiöt, ELY-keskusta, TE-toimistoa, aluehallintovirastoa ja Tampereen pelastuslaitosta ja Pirkanmaan liittoa. Kartoitus paikallisista sopimuksista ja erilliskysymyksistä toteutettiin Tiedot paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista ja sivutoimiohjeistuksista kerättiin talteen jatkovalmistelua varten. Sopimusten tarkempaa sisällöllistä analyysiä ei tässä vaiheessa katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että kyselyn vastausten perusteella lähes 2/3 organisaatioista oli solmittu paikallisia virka- ja työehtosopimuksia tai muita vastaavia sopimuksia, jotka liittyivät sote- ja maakuntaorganisaatioihin siirtyvään henkilöstöön. Vastaavasti siirtyvän henkilöstön osalta johtajasopimuksia oli solmittu vain yhdessä organisaatiossa. Organisaatioista 2/3 oli erillinen sivutoimiohjeistus

40 3. Yhteistoiminta 3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheet YT-neuvottelujen 1. vaiheen aloittamiseksi valmisteltiin yhtenäinen malli, joka sisälsi toimeksiannon, kutsupohjan ja diasarjan. Yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista varten pidettiin tilaisuus Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELY-keskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä sairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille Oleellista yhteistoimintaneuvotteluissa oli niiden palvelujen ja toimintojen toteaminen, jotka koskevat sotemaakuntaan siirtyvää henkilöstöä. Määräaika 1. vaiheen neuvotteluiden alkamiselle oli , joka oli henkilöstöä koskevien tietojen toimituksen määräaika. Osa tiedoista toimitettiin määräajan jälkeen, koska yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin myöhemmin. Vahvistukset yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisesta saatiin pois lukien AVI:n, ELY-keskuksen ja TEtoimistot, joilla on eri aikataulu. Yhteistoimintamenettely jatkuu ns. jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaatteella ainakin asti. Henkilöstötilaisuuksien aineistot valmistellaan yhdessä esivalmistelun johdon ja väliaikaishallinnon kanssa. Jatkoneuvotteluissa käsitellään kaikki tavanomaiset henkilöstön siirtoon liittyvät asiat liikkeenluovutuksen yhteydessä. Neuvotteluiden aineistona on aiemmin lähetetyt ohjeet ja KT:n tukimateriaali. Jatkoneuvottelut käydään valmistellun materiaalin pohjalta. Esivalmisteluvaiheen raportista väliaikaishallintoon siirryttäessä on yt-valmiutta pidettävä yllä vähintään henkilöstön tiedotustilaisuustasoisina tapahtumina. Esivalmistelun raportin johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat osa henkilöstön yt:n mukaista tiedotusmateriaalia

41 3.2 Yhteistoiminnan sisältö Yhteistoimintamenettelyn 2. vaiheessa aloitetaan neuvottelut koskien: tukipalveluhenkilöstön jakamisesta ja siirtyvästä työntekijästä neuvottelu silloin, kun 50 %- tehtävä jakaantuu usealle työntekijälle. Tahe- ja ICT-palvelukeskuksiin siirtyvä henkilöstö sote-maakunnan rakenteiden ja palveluverkon mukainen henkilöstön kohdentaminen nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden uudelleen organisointi sotemaakunnan sisällä mahdolliset yhtiöittämiset (valinnanvapaus) pelastustoimen henkilöstön työsuojelupiirin poikkeusluvan mukainen työaika (voimassa vuoden 2018 loppuun asti) mahdollinen muutos tehtävänkuvamuutokset ja työntekopaikan muutokset muut oleelliset muutokset Lisäksi järjestetään henkilöstön tiedotustilaisuudet

42 3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin Periaate ja menettelytapa sote- ja maakuntauudistuksessa on se, että kaikki henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstöä siirtyy sote-maakunnan julkiseen organisaatioon tai osakeyhtiöihin. Osakeyhtiöt ovat kilpailuille markkinoilla perustettavia yhtiöitä tai palvelukeskusten konserniin kuuluvia maakunnallisia tai valtakunnallisia yhtiöitä. Väliaikaishallintoon palkattavat työntekijät ovat määräaikaisia, koska henkilöstösiirto tehdään vain kerran

43 3.4 Työsuojelu KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet ohjeet vuoden 2017 työsuojeluvaaleihin liittyen. Vuosi 2017 on työsuojelun vaalivuosi kunta-alalla. Työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, työsuojelutoimikunnan jäsenet ja mahdolliset työsuojeluasiamiehet valitaan vuosiksi Ohjeistuksessa neuvotaan ottamaan huomioon se, että merkittävä osa kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä siirtyy maakuntiin vuoden 2019 alusta. Muutos voidaan ottaa huomioon esimerkiksi sopimalla toimialakohtaisen työsuojeluvaltuutetun valinnasta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja palo- ja pelastustoimeen. Tilanne on ratkaistava paikallisesti, paikalliset olosuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio huomioon ottaen. Mikäli maakunnan aloittaessa toimintansa työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde ja hänen edustamansa työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen perusteella uuteen organisaatioon, työsuojeluvaltuutettu jatkaa työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, kunnes uusi organisaatio on järjestänyt työsuojelun yhteistoiminnan lain ja sovellettavien sopimusten mukaisesti. Maakunta tulee tarkistamaan työsuojeluvaltuutetun ajankäytön uuden tilanteen mukaiseksi ja tarvittaessa henkilöstöjärjestöt järjestävät uudet vaalit/täydennysvaalin. Maakunta tekee päätökset maakunnan tulevasta työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta ja vaalien järjestämisestä asianmukaista yhteistoimintamenettelyä noudattaen

44 3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta Väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia, joten sen on noudatettava toiminnassaan yhteistoimintalain periaatteita. KT:n ohjeen ( ) mukaisesti väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Maakunnan väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen valitaan työnantajan ja henkilöstön edustajat samoja periaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelimeen. Kustakin pääsopijajärjestöstä (Koho, JUKO, Kunta-alan Unioini) valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Pääsopijajärjestöt ilmoittavat edustajansa jokaisen maakunnan väliaikaishallinnolle ja/tai ao. maakunnan muutosjohtajille mennessä. Henkilöstön edustajille annetaan riittävä vapautus työstä (KVTES 7 luku 8 6 mom. tilapäinen vapautus), jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokoukseen (yt-lain 20 ). Kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti kunkin henkilöstön edustajan työnantaja. Kustannusten korvaamisesta tulisi sopia maakunnittain niin, että maakunta korvaa lähettäville työnantajille yhteistoimintaelimessä osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Henkilöstön edustajan ollessa valtion palveluksessa henkilöstön edustajien osalta noudatetaan valtion vastaavaa lakia ja sopimuksia (VES, liite 2, 9 Henkilöstön edustajan oikeudet, ajankäyttö). Väliaikaishallinnon työskentelyn alkua odotettaessa tulisi ottaa huomioon henkilöstöasioiden jatkuva valmistelutarve esimerkiksi yhteistoiminnan ja viestinnän; myös väliaikaishallinnon käynnistymisen jälkeen

45 4. Muutoksen hallinta 4.1 Muutoksen viestikanavat ja -menetelmät Yhteistoiminnan ja muutoksen johtamisen alatyöryhmässä on suunniteltu apuvälineitä ja menetelmiä, joita johtamiseen tarvitaan. Muutosohjelma toimitetaan erillisenä kokonaisuudessaan. Muutosviestinnän apuna voitaisiin hyödyntää videoita, tilaisuuksien LIVE-streaming-välitystä ja jopa animaatioita, joihin on sovelluksia saatavilla. Tarkoitus on, että viestit ovat kaikkien saatavilla. Sisällön tuotannossa yhteiset materiaalit kuten diasarjat, ovat yhtenäisen viestinnän apuna. Yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumista tuetaan säännöllisillä tiedotustilaisuuksilla, yhteistoiminnan mukaisilla säännöllisillä kokouksilla ja tarpeen mukaisilla neuvotteluilla. Nykyistä esimies- ja johtamisjärjestelmää pyritään myös hyödyntämään henkilöstölle muutoksista tiedotettaessa. Viestinnässä keskeinen kanava on esivalmistelun ja myöhemmin väliaikaishallinnon www-sivustot, jolle tuotetaan vastaukset myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Sitä varten on Pirkanmaa2019- sivustolla web-kysely. Sosiaalista media käytetään henkilöstöviestinnässä. Muutosta johdetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia, seminaareja, valmennustilaisuuksia ja työpajoja. Ne teemaryhmät tai muut valmistelua varten olevat työryhmät, jotka jatkavat tai joita muodostetaan väliaikaishallinnon aikana, saavat osaltaan henkilöstön viestinnän tehtäviä. Periaatteena on, että jokainen ryhmä viestii työskentelynsä tuloksista

46 4.2 Muutosohjelma (1/2) Muutosohjelma sisältää seuraavat tapahtumat, joita muutetaan ja täydennetään tarpeen mukaan: Henkilöstölle järjestetään aloitustilaisuus (Kick off) toiminnallisena tapahtumana. Johtajat ja esimiehet valmistellaan yleisellä tasolla muutoksen vetäjiksi. Valtakunnan sote- ja maakuntahankkeessa on muutosjohtamisen vetäjäksi valittu koulutusorganisaatio HAUS, joka valmentaa maakuntien avainhenkilöt. Johtajia varten on suunniteltu muutosvalmennusohjelman runko. Muutoksen onnistuminen ja tulevien organisaatioiden menestyminen voidaan turvata ammattimaisilla johtajilla. Tärkeänä nähdään myös se, että johtajilla on mahdollisuus keskittyä johtamistehtävään. Esimiehille esitetään myös omaa valmennusohjelmaa, josta on luonnos. Koko henkilöstön valmennustilaisuuksien järjestämistä pidetään tärkeänä niin, että jokainen voi osallistua vähintään puoli päivää kestävään tilaisuuteen. Työntekijöiden halutaan osallistuvan muun muassa palvelumuotoiluun ja palveluverkon työstämiseen sekä hankkimaan tietoa asiakkaan ja potilaan polusta tai kokemaan se asiakkaan lailla. Myös työntekijöiden verkosto-osaamista pidetään muutosten myötä välttämättömänä. Työryhmä on suunnitellut muutoksen lähtökohdiksi palveluajattelun ja palveluverkon. Suunnitelmaa hyödynnetään eri tilaisuuksissa, tiedottamisessa ja koulutuksissa. Henkilöstölle on suunniteltu hahmotelma, minkä teemojen kautta muutosta käsitellään yhteisissä materiaaleissa kuten esittelyä varten ja tiedottamista varten suunnitellut diat. Valmistelussa ja palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää työntekijöiden keskuudesta valittavia muutosagentteja muiden työntekijöiden sitouttamisessa ja osallistamisessa

47 4.2 Muutosohjelma (2) Jatkossa selvitetään, mitä täydennyskoulutusta tai muita toiminnallisia menetelmiä tarvitaan palvelurakenteen ja palveluiden uudistamisessa sekä toimintakulttuurin ja käytäntöjen yhtenäistämisessä. Muutostarpeen arvioinnissa ja palveluiden uudistamisessa voidaan hyödyntää erilaisia muutostarinoita osaamisen kehittämiseksi. Muutoksen johtamisella tavoitellaan kulttuurista muutosta, jossa hyödynnetään henkilöstöä yhdistäviä strategisia linjauksia ja palvelulupausta. Tähän asti tärkein henkilöstöä yhdistävä tekijä on asiakas kaikissa tilanteissa. Muutosteemojen läpiviemisessä hyödynnetään esimerkiksi Change day toimintatapamuutoskonseptia. Tapahtuma voisi olla vuoden 2019 alussa. Teema saadaan strategiatyöstä, palvelulupauksesta tai teemaryhmien tuotoksista. Myös henkilöstöpolitiikkaryhmän ehdotusta osallistavasta menettelytavasta maakunnan henkilöstölle hyödynnetään, kun varsinainen henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistellaan uudessa Pirkanmaa2019-organisaatiossa. Muutoksen johtaminen tulee jatkumaan uuden sote- ja maakuntaorganisaation alkuun asti ja uuden hallinnon niin päättäessä myös sen jälkeen

48 4.3 Muutosten sisältö Teemaryhmiltä kysyttiin, mikä on keskeinen muutos henkilöstön näkökulmasta ja mitä johtamiselta, henkilöstöltä sekä työyhteisöltä odotetaan. Teemaryhmien vastauksia hyödynnetään jatkovalmistelussa. Organisaatiomuutoksia ei ole kuvattu tässä yhdessä, vaikka ne vaikuttavakin taustalla. Organisaatiomuutokset täsmentyvät lakimuutosten myötä. Tässä on lueteltu eräitä muutoksia: Johtamisosaamisessa vaaditaan liiketaloudellista osaamista, jotta organisaatioita voidaan johtaa menestyksekkäästi. Päätöksenteko uudessa maakunnan järjestämisen ja tuottamisen rakenteessa muuttuu verrattuna esimerkiksi nykyisiin kuntaorganisaatioihin. Henkilöstön osalta on iso muutos, kuka mitäkin päättää ja mitkä reunaehdot linjaavat toimintaa. Toimintamallit muutetaan vastaamaan palveluajattelua ja -verkkoa. Potilaiden ja asiakkaiden valinnan vapaus mahdollistaa asiakkuudet uudella tavalla, joka on otettava huomioon henkilöstön osaamisessa ja näkemyksessä asiakkuudesta. Esimerkkejä muutoksista ovat tehtäväpaikan mahdollinen muuttuminen, työn edellyttämä liikkuminen ja esimiehen vaihdos (ei välttämättä jatkossa ole edes samassa paikassa). Palvelutarpeen arviointiin ja ohjaamiseen tarvitaan koulutusta. Toimintamallien uudistamisen tarve koskee muun muassa palvelujen digitalisointia. Tietojärjestelmien muutokset, joita on odotettavissa, vaativat jatkuvaa perehtymistä ja uusien työvälineiden haltuun ottamista. Myös kirjaamisen odotetaan muuttuvan. Henkilöstöltä edellytetään verkostoitumista, verkostotyöskentelyn osaamista, verkostojohtamisen osaamista ja kykyä tuottaa yhdyspintoja monien eri organisaatioiden välillä. Sote-/maakunnan tehtävistä on useita lakiehdotuksia luonnos ja lausuntovaiheessa. Lainmuutokset osaltaan vaikuttavat tehtäviin, työntekopaikkoihin ja mahdolliseen työnantajan muutokseen

49 5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat Työryhmän laatimassa Kohti Suomen parasta ja Euroopan kiinnostavinta työpaikkaa - henkilöstöpolitiikan suuntaviivat -asiakirjassa on pyritty luomaan uuden maakuntaorganisaation henkilöstöpolitiikan suuntaviivat mahdollisimman ehyeksi kokonaisuudeksi ottaen huomioon valtakunnallisen ja maakunnallisen valmisteluvaiheen. Luonnosteksti käsittelee toimeksiannon mukaisesti maakuntaviraston ja sen liikelaitosten henkilöstöpolitiikan suuntaviivoja, jotka konkretisoituvat tarkemmin myöhemmässä jatkovalmistelussa laadittavan henkilöstöohjelman linjauksissa. Maakunta ohjaa osana konserniohjausta maakuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstöpolitiikan pääperiaatteita. Tämä ohjeistus annetaan erikseen osana maakunnan konserniohjetta. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat asiakirjassa on erityisesti pyritty huomioimaan kunkin teeman kohdalla niitä asioista, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota toiminnan käynnistymisvaiheessa. Asiakirja toimitetaan tästä raportista erillisenä dokumenttina

50 6. Viestintä Teemaryhmän työskentelyn tarkoituksena oli henkilöstön ajantasainen tiedottaminen muutosvalmistelun edistymisestä. Erilliset tiedotteet tehtiin muun muassa henkilöstötietojen keruun ja yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta. Henkilöstöalatyöryhmän kokouksiin ei saatu viestintäresurssia vaan tukeuduttiin eniten yhteiset asiat -projektiryhmän kautta viestintään. Kevään lopulla sairaanhoitopiirin tiedottajalta saatiin apua viestinnän suunnitteluun ja sisältöön. Viestintäkanavana käytettiin Pirkanmaa2019 sivustoa (muistiot ja tiedotteet). Sivuston kautta oli mahdollista viestiä yhtenäisesti koko henkilöstölle luovutukseen osallistuvissa organisaatioissa. Sivustolle tehtiin myös Web-pohjainen kysely usein kysyttyjä kysymyksiä varten. Lisäksi viestinnässä käytettiin sosiaalisen median kanavista erityisesti Twitteriä. Teemaryhmän jäsenet eivät pystyneet hyödyntämään työskentelyyn tarkoitettua MyPirkanmaa-työtilaa. Käyttämättömyyden taustalla oli aikapula

51 7. Palvelukeskus Henkilöstöteemaryhmän tehtävänä oli seurata talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelua. Teemaryhmä esitti linjauksen palvelukeskuksen valmisteluun. Sen mukaan palvelukeskukseen voitaisiin siirtää palkkojen ja palkkioiden sekä matkalaskujen maksatus ja niitä koskeva raportointi ja ohjaus. Henkilöstöteemaryhmän puheenjohtaja osallistui maakuntien edustajien kanssa palvelukeskuksen kuulemistilaisuuteen Palvelukeskuksen valmistelua koskevaa pohdintaa oli eniten muiden teemaryhmien puheenjohtajien ja yhteiset asiat -projektiryhmän jäsenten kanssa. Henkilöstösiirrot palvelukeskukseen on suunniteltu toteuttavaksi jo ennen Mikäli henkilöstösiirrot tehdään ennen vuotta 2019, on taloushallinnon ja palkanmaksatuksen resursointi suunniteltava niin, että myös luovuttajaorganisaatio selviää tehtävistään. Erityinen riski palvelukeskustoimintaan siirtymisessä on palkanmaksatuksen onnistuminen, jota toimivuutta esitetään testattavaksi ennen varsinaista palkanmaksatusta uusissa organisaatioissa

52 8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (1/2) Osana maakuntaorganisaation ja johtamisjärjestelmän jatkovalmistelutyötä valmistellaan maakuntakonsernin henkilöstöhallinnon organisaatio ja organisoituminen. Osana johtamisjärjestelmän ja organisaation valmistelua valmistellaan myös hallintosääntö (ja delegointipäätösluonnokset), joka määrittävät organisaation toimivaltasuhteet myös henkilöstöasioissa. Väliaikaishallinnon aikana tarvitaan seuraavat lisäselvitykset ja suunnitelmat: organisaatiojärjestelyistä seuraava suunnitelma ja vaikutus henkilöstöresursseihin eläköitymisvaikutusten arviointi henkilöstöresursseihin täydennyskoulutustarpeiden selvittäminen keskitettyjen henkilöstöpalveluiden suunnittelu, joista työryhmä esittää seuraavat: täydennyskoulutustoiminnan suunnittelu keskitetyn rekrytoinnin suunnittelu muut tarvittavat HR-palvelut maakunnan yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot henkilöstöetuudet ja henkilöstöhallinnon menettelytavat. Henkilöstöhallinnon menettelytapojen ja henkilöstöetuuksien kartoituksessa on kuvattu maakunnan organisaatioiden nykyiset käytännöt. Niiden perusteella voidaan valmistella uuden työnantajan henkilöstöhallinnon käytännöt. Nykyisten paikallisten sopimusten tarve on selvitettävä ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma sopimusten jatkuvuudesta. Yhteistoimintasuunnitelman ja muutosohjelman toimeenpano. On tehtävä varautumissuunnitelma palvelukeskuksiin siirtyvien resurssien riittävyydestä siirtymävaiheen aikana. Muutoksen siirtymävaiheessa on tärkeää turvata myös luovuttavaorganisaatioiden toiminnan päättyminen

53 8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (2) Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat esitetään valmisteltavaksi varsinaisena henkilöstöohjelmana. Henkilöstöohjelman lisäksi maakuntavirastoon ja liikelaitoksiin laaditaan yhteiset henkilöstöjohtamista tukevat ohjeet (osa voi olla yhteisiä, ja osa toiminnan ja organisoitumisen luonteesta johtuen saattaa poiketa hieman toisistaan). Yhtiöiden toimintaa henkilöstöasioissa esitetään ohjattavan konserniohjeen ja -ohjauksen kautta huomioiden valtakunnan tasolla neuvoteltavat virka- ja työehtosopimukset ja yhtiöiden toiminta kilpailluilla markkinoilla. Muun muassa seuraavat ohjeet tarvitaan uutta maakuntaorganisaatiota varten: virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisia määräyksiä täsmentävät henkilöstöohjeet (muun muassa sairauspoissaolo-ohjeet, virka- ja työvapaiden periaatteet, koeaikakäytännöt, sivutoimikäytännöt) työkykyjohtamisen toimintatavat, varhaisen tuen/aktiivisen tuen toimintamalli päihdeohjelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työterveyshuollon järjestäminen, työterveyshuollon toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma työsuojelun toimintasuunnitelma (sisältäen työhyvinvointia edistävät toimintatavat tai erikseen muussa asiakirjassa) työsuojelun riskin/vaaran arvioinnin menettelytavat työkykyä edistävän toiminnan periaatteet ja henkilöstöedut henkilöstöviestinnän periaatteet ja käytännöt Henkilöstöteemaryhmä esittää ao. ryhmän työskentelyn jatkamista väliaikaishallinnon ja yhteistoimintaelimen valmisteluryhmänä. Perusteena on muun muassa toiminnan koordinointi luovuttajaorganisaatioiden kanssa, viestintätarpeet sekä yhteistoiminnan ja muutosjohtamisen aikaansaaminen ja varmistaminen

54 Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016 Tilinpäätös Palkat ja palkkiot Eläkekulut Henkilösivukulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Tilinpäätös 2016 Palkat (1 000 ) Henkilöstökulut (1 000 ) Henkilötyövuodet Sote-tehtävät Pirkanmaan liitto Pirkanmaan pelastustoimi TE-toimisto Ely-keskus AVI _ - - Yhteensä Tiedot on koostettu kohdeorganisaatioiden vastauksista

55 Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet 2016 Vakanssit Palkat (1/2017) Henkilötyövuodet Tietohallinto-ja ICT-palvelut Pääkäyttäjäpalvelut Henkilöstöpalvelut Arkistopalvelut Yleishallinto Talouspalvelut Asiakasmaksut Muut palvelut Hankintatoimi Kiinteistöpalvelut Laitepalvelut Tutkimus ja kehittäminen Ateriapalvelut Puhtaanapitopalvelut Henkilöliikenne Yhteensä ,

56 Vakituinen Määräaikainen Virkasuhde Työsuhde Kokoaikainen Osa-aikainen 995 Sopimusala Työntekijöiden lukumäärä Kunnallinen virka-ja työehtosopimus KVTES Lääkärisopimus LS Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus TPTES Teknisten sopimus TS 564 Paikallinen toimisääntö 15 Yhteensä

57 Työaikamuoto Työntekijöiden lukumäärä Jaksotyö Yleistyöaika KVTES Lääkärisopimus Toimistotyöaika 866 Eräiden asiantuntijoiden työaika 37 t/vk (KVTES III luku 10 ) 770 Ei ilmoitettu 753 Paloalan työaika 484 Päivätyö 276 Yleistyöaika Teknisten sopimus 53 Määrittelemätön työaika 29 Poikkeavat työaikajärjestelyt (eläinlääkärit) 9 Yhteensä

58 Eniten käytetyt sote-virkanimikeet Työntekijöiden lukumäärä Eniten käytetyt sote-toiminimikkeet Työntekijöiden lukumäärä Erikoislääkäri 451 Sairaanhoitaja Sosiaalityöntekijä 380 Lähihoitaja Terveyskeskuslääkäri 286 Hoitaja Palomies 265 Terveydenhoitaja 453 Erikoistuva lääkäri 249 Osastonsihteeri 424 Osastonhoitaja 219 Ohjaaja 402 Ensihoitaja 106 Perushoitaja 303 Osastonlääkäri 103 Fysioterapeutti 280 Apulaisylilääkäri 89 Röntgenhoitaja 259 Ylilääkäri 84 Hammashoitaja 238 Ylipalomies 54 Toimistosihteeri/-työntekjiä 220 Osastonylilääkäri 49 Mielenterveyshoitaja 202 Paloesimies 44 Psykologi 180 Terveystarkastaja 35 Kätilö 173 Eläinlääkäri 34 Kodinhoitaja/-avustaja 168 Palveluneuvoja 24 Maatalouslomittaja 166 Terveyskeskushammaslääkäri 24 Perhetyöntekijä/-ohjaaja/-neuvoja 151 Ylihoitaja 24 Laitoshuoltaja 149 Palomestari 22 Sairaalahuoltaja 135 Asiakasohjaaja 21 Perheneuvoja/-työntekijä 126 Yhteensä Yhteensä

59 Eniten käytetyt tehtävänimikkeet Ely-keskuksessa ja TE-toimistossa ELY-keskus Työntekijöiden lukumäärä TE-toimisto Työntekijöiden lukumäärä Ylitarkastaja 41 Asiantuntija 215 Lupa-asiantuntija 32 Työnsuunnittelija 39 Asiakasneuvoja 18 Psykologi 17 Maatilatarkastaja 10 Palveluesimies 13 Yksikönpäällikkö 8 Palvelujohtaja 3 Tarkastaja 7 Johtaja 1 Lupakäsittelijä 5 Assistentti 1 Maaseudun kehittämisen asiantuntija 5 Kehittämispäällikkö 1 Projektipäällikkö 5 Yhteensä 290 Kehittämispäällikkö 4 Tieinsinööri 4 Tienpidon asiantuntija 4 Vesitalousasiantuntija 4 Assistentti 3 Projektisuunnittelija 3 Yksikön assistentti 3 Ympäristöasiantuntija 3 Johtaja 2 Johtava vesitalousasiantuntija 2 Joukkoliikenneasiantuntija 2 Yhteensä

60

61

62

63

64

65

66

67

68 Pirkanmaa2019 loppuraportti Talousteemaryhmä

69 Talousteemaryhmä 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Jukka Männikkö (puheenjohtaja), Tanja Anttalainen, Kari Auvinen, Markus Auvinen, Mikko Hannola, Heli Hirvelä, Eero Laesterä, Minna Talonen, Kaija Järvinen, Annikka Paavola (sihteeri) Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Työryhmä kokoontui keväällä 2017 neljä kertaa: tammi-, helmi-, huhti- ja toukokuussa Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Käytännön tehtäväksi työryhmälle jäi siirtyvän omaisuuden kartoitus, joka tehtiin. Valtakunnallisen TAHE palvelukeskuksen muotoutumista seurattiin aktiivisesti ja luonnoksia kommentoitiin. Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelua ei aloitettu työryhmässä, koska asiasta oli tilattu konsulttiselvitys. Arvio: Edettiin kohtuullisesti. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) Resurssitarpeita ei toistaiseksi ole

70 Nykytila 1/3 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tehtävä 1: Seurata ja tukea valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelua Ryhmä kommentoi TAHE-skenaarioita ja piti videopalaverin projektipäällikkö Mia Hokkasen kanssa Tehtävä 2: Valmistella selvitykset talous- ja henkilöstöhallinnon volyymeistä ja nykyjärjestelyistä, henkilöstöstä sekä toimintaan liittyvistä tietojärjestelmistä ja -palveluista mukaan lukien mahdollisesti siirtyvistä ja siirrettävistä sopimuksista. Päällekkäisistä tehtävistä henkilöstöteemaryhmän ja tieto- ja viestintätekniikkaryhmän kanssa luovuttiin projektiryhmän linjauksen perusteella. Siirtyviä sopimuksia taloushallinnossa on lähinnä perintään, laskutukseen ja pankki- ja maksuliikenteeseen liittyen. Kangasalla on sopimus taloushallinnon palvelujen hoitamisesta KuntaPron kanssa. Nykyjärjestelyistä on tehty valtakunnallisen kyselyn pohjalta koonti (23 sivuinen pp-esitys)

71 Nykytila 2/3 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tehtävä 3: Siirtyvän omaisuuden, vastuiden ja velkojen kartoittaminen Kyselyn perusteella Pirkanmaalla on maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, kiinteitä rakenteita ja laitteita sekä koneita ja kalustoa, 52 milj. eurolla. Leasing-vastuita sairaanhoidon laitteista, työasemista ja autoista oli 15 milj. eurolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä siirtyy rakennusmassaa ja maa-alueita yhteensä 266 milj. eurolla. Muutama palvelunsa ulkoistanut kunta ei vastannut kyselyyn. Liittenä excel soteomaisuudesta, jossa on myös kuntakohtaiset tase-erittelyt niiltä osin kuin niitä on toimitettu. Tehtävä 4: Maakunnan taloushallinnon järjestämisen ja organisoinnin valmistelu Väliaikaishallinnon talousarvion valmistelu siirtyi Pirkanmaan liitolle ja muutostiimille. Suunniteltu yhteinen työpajatyöskentely henkilöstöhallinnon ja ICT-teemaryhmän kanssa organisoinnin valmistelemiseksi ei toteutunut. Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki tilasivat Deloittelta tukipalveluselvityksen, jonka pohjalta valmistellaan tukipalveluiden järjestämistä uudessa maakunnassa ja Tampereen kaupungissa

72 Nykytila 3/3 Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla lähes jokainen sote-alue tai -toimija hoitaa taloushallinnon omana työnään. Vain Kangasala on ulkoistanut palvelunsa KuntaPron hoidettavaksi alkaen. Liikkeenluovutuksessa 14 talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijää siirtyi KuntaPron Kangasalle perustamaan toimipisteeseen. Sastamalassa on yhtiöitetyt tukipalvelut. Tampereen kaupungin konsernipalveluyksikkö Koppari hoitaa Tampereen kaupungin lisäksi sen taseyksikkönä toimivan Pirkanmaan Pelastuslaitoksen ja Pirkanmaan liiton taloushallinnon palvelut. Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Valtakunnallisen kyselyn mukaan taloushallinnon prosessit Pirkanmaalla ovat koko maan vastauksiin verrattuna automatisoidummin ja enemmän sähköisin palveluin hoidettuja. Pirkanmaan paras vastausprosentti osoittaa vahvaa yhteistä tahtoa asioiden hoitamisessa. Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet 1) Tietojärjestelmäintegraatio. Nyt on käytössä neljä eri pääjärjestelmää, Sap, Raindance, Pro Economica ja Aditro, joka mm. PSHP:llä. Tampereen näkökulmasta Tampereen kaupungin käyttöön jo vakiintunut integroiva SAP-järjestelmä on toimiva taloushallinnon alusta, mutta sen soveltumisesta sote-ympäristöön ei ole paljon kokemuksia. 2) Tehtävien keskitetty hoitaminen. Laskutus hoidetaan Pirkanmaalla hajautetummin kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Henkilöstöhallinnon teemaryhmä selvittää maakuntaan siirtyvän henkilöstön kokonaisuudessaan, joten siirtyvää taloushallinnon henkilöstöä ei selvitetty erikseen. Konsernijohtaminen ja rakenne työryhmän kanssa yhteinen huolenaihe on ollut asiakasmaksujen asemointi hallintorakenteeseen

73 Muutokset 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Pirkanmaalla on Suomessa eniten sote:n kokonaisulkoistuksia, mikä vaikuttaa myös tukipalvelujen järjestämiseen. Valtakunnallisen kyselyn pohjalta maakunnan taloushallintoon olisi siirtymässä vajaa 200 htv:tä. TAHE:n suunnitellun palvelutarjoaman mukaan näistä vain osa siirtyisi varsinaiseen palvelukeskukseen. Esim. asiakasmaksuprosessi viranomaistoimintana jää maakunnan tehtäväksi ja sen asemointi on kesken. Myös taloushallinnon peruspalveluiden ulkopuolisten lisäpalveluiden asemointi ei ole vielä selvää. Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten mukaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimiminen alueellisessa yhteistyössä kuntien kanssa on mahdollista. On kuitenkin tulkinnanvaraista, koskeeko tämä kuntakonsernia eli myös kuntien tytäryhteisöjä. Luonnosten mukaan palvelukeskuksen asiakkaina voivat maakunnastakin olla vain ne maakunnan tytäryhteisöt, jotka eivät toimi kilpailutilanteessa markkinoilla. Tämä tulee hankaloittamaan mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista. Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton tilaama selvitystyö on hahmotellut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen organisoimista ristiintaulukoiden ulottuvuuksia yhdessä tehden vai erikseen, itse tehden vai ulkoa ostaen. Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta Lakiluonnosten tulkintaepäselvyydet vaikeuttavat yhteistyön kehittämistä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluissa kunnan ja maakunnan välillä. Ulkoa ostaen tulkintaongelmaa ei ole. Se voidaan tehdä myös yhteistyössä

74 Palvelukokonaisuus 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Palvelumallin/tehtäväkokonaisuuden kuvaus, valtakunnallinen linjaus: Talousteemaryhmän mielestä jako TAHE:n tuottamiin peruspalveluihin ja maakunnan tuottamiin lisäpalveluihin on hyvä. Taloussuunnittelu, ennustaminen ja johdon raportointi on perusteltua pitää lähellä yksikön johtoa

75 Palvelukokonaisuus 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus Ehdotuksia palveluverkon suunnitteluun (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Keskitettyjen palvelujen integroitu hoitaminen edellyttää keskitetysti johdettua toimintaa sekä tarkoituksenmukaisesti keskitettyjä toimitiloja. Toimitilaratkaisuissa on huomioitava mahdollisuus myös sopivasti hajautettuun ratkaisuun koska palvelujen digitaalinen hoitaminen ei edellytä fyysistä läheisyyttä. Integraatiotarve maakunnan muihin palveluihin (esim. kasvupalvelut-sote) Integraatio ICT-palveluihin on oleellinen. Valtakunnallinen linjaus erillisestä tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskuksesta on kuitenkin lähtökohtana

76 Muuta 5. Asiakkuuden hallinta Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely Asiakassegmentointi ja asiakasohjaus (palvelukanavat jne.) 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.) Asiakasmaksujen sijoittuminen uudessa maakunnassa on suunniteltava ja linjattava. Niiden asemointi on mahdollista toteuttaa maakuntahallinnon konsernihallinnon matriisirakenteessa hajautetusti palvelulinjoittain tai keskitetysti johonkin palvelut läpäisevään konsernin järjestäjän tehtävään tai maakuntaliikelaitokseen. 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Markkinoilla toimiva maakunnan sote-yhtiö ei kilpailuneutraliteetin vuoksi voi hankkia tukipalveluita TAHE:lta vaan jostakin muualta, mikä pirstaloittaa maakunnan tukipalvelut. (Ks. Kuntalehti 6/2017, s. 27) Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen

77 Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu 8. Vaikutusten arviointi Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset, taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset, ympäristövaikutukset 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi Lakiluonnosten perusteluteksteissä on mainittu talous- ja henkilöstöhallinnon keskeisinä ulkoisina toimijoina Taitoa Oy, KuntaPro Oy ja Monetra Oy. Nämä sidosryhmä ovat mukana myös Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan liiton yhteisessä selvityksessä. Selvityksen avulla linjataan tulevat yhteistyömuodot. 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat) Teemaryhmä keräsi maakuntaan siirtyvää sote-omaisuutta, jota kertyi 52 milj. euroa (vuoden 2016 kyselyssä 41 milj. euroa)

78 Mahdolliset yhteistyötahot ja valmistelu 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Palvelunsa ulkoistaneiden kuntien osalta tietoja ei saatu ja esim. Mänttä-Vilppula on myymässä osuuttaan sote-palveluja hoitavasta Mäntänvuoren Terveys Oy:stä estääkseen omaisuuden vastikkeettoman siirtymisen maakuntaan. Myös isäntäkunnalle sote-tehtävänsä luovuttaneista kunnissa ei juuri ollut ilmoitettavaa sote-omaisuutta. Kuntalehden mukaan ( ) omaisuuden vastikkeettoman siirron perustuslainmukaisuus on selvittämättä ja Norjassa se on johtanut kuntien rahoituksen riskitason nousuun. Tampereen ja maakunnan selvitystyö tuottaa perusteltuja vaihtoehtoja linjata talous- ja henkilöstöhallinnon organisoitumista Pirkanmaalla. Selvityksessä otetaan kantaa jatkovalmisteluun ja myös eri vaihtoehtojen vaatimiin aikatauluihin. Väliaikaishallinnolta edellytetään ripeitä päätöksiä, jotta palvelukeskuksen valmistelu voi käynnistyä ajoissa. Deloitten selvitystyö on kesken eikä talousteemaryhmä ota kantaa ratkaisuun eri vaihtoehtojen välillä. Pirkanmaalla on selkeää tahtoa hoitaa asioita yhdessä ja myös monille kunnille yhteinen ratkaisu on varteen otettava vaihtoehto hoitaa koko kunnan taloushallintopalvelut. Edellä mainitun rakenneratkaisun lisäksi selvitettäviä kysymyksiä tai huomioitavaa: miten hoidetaan hallitusti asiakasmaksuprosessi, joka on viranomaistyötä sote-palvelujen ulkoistusten osalta taloushallinto on ostopalvelujen hoitamista, mutta näiden osalta sopimushallinta on oleellinen maakunnan järjestäjän tehtävä suunnitelma rajata pois kilpailutilanteessa markkinoilla toimivat maakunnan sote-yhtiöt palvelukeskusten käyttäjäpiiristä vaikeuttaa merkittävästi talouden hoitoa mm. maakunnan konsernitilinpäätöksen laatimista

79 Hankinnat ja logistiikka sekä siivous ja ruokahuolto Loppuraportti

80 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely (dia 4) 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Teemaryhmän kokoukset 1.4. Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ja tehty yhteistyö 2. Nykytilankuvaukset teemoittain (dia 7) 2.1. Hankinnat ja logistiikka 2.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto 2.3. Henkilökuljetukset 3. Maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen (dia 11) 3.1. Toiminnan organisointivaihtoehdot Hankinnat ja logistiikka Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Henkilökuljetukset 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun

81 Sisällys 4. Vaikutusten arviointi (dia 19) 4.1. Strategiset tavoitteet 4.2. Asukkaat 4.3. Henkilöstö 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset 4.5. Ympäristö 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat (dia 24) 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa 5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys sekä hankinnat ja logistiikka 6. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset (dia 26) 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset Liite 1. Hankinnat ja logistiikka -alatyöryhmän loppuraportti Liite 2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto -alatyöryhmän loppuraportti Liite 3. Henkilökuljetukset -alatyöryhmän loppuraportti

82 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Vesa Haapamäki, puheenjohtaja, Virrat Tanja Welin, Tampere Reko Martti, Tuomi Logistiikka Marja-Riitta Mattila-Nurmi, Pirkanmaan liitto Petri Mäkinen, KuHa Raine Nuolikoski, Sastamala Sami Reunanen, KELA Tarja Alatalo, Voimia Petteri Paavola, PSHP Jyrki Moilanen, Punkalaidun Erkki Harju, Tuomi Logistiikka Sirkka Yli-Kyyny, Hämeenkyrö Matti Anttonen, PSHP Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Marko Keski-Sikkilä, Pirkanmaan yrittäjät ry Mikko Koponen, asiantuntijasihteeri, Pirkanmaan liitto

83 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät Teemaryhmä on organisoitunut kolmeen alatyöryhmään: Hankinnat ja logistiikka (pj. Petteri Paavola) Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto (pj. Tarja Alatalo) Henkilökuljetukset (pj. Erkki Harju) Alatyöryhmien loppuraportit ovat liitteinä Teemaryhmän kokoukset Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa ( , , , , 17.2., 17.3., 12.4., 9.5.). Näiden lisäksi alatyöryhmät ovat kokoontuneet kuukausittain työstämään sisältöjä teematyhmän käsiteltäväksi ao. mukaisesti. Hankinnat ja logistiikka: Ryhmä kokoontui yhteensä seitsemän kertaa. Kevään kokousten teemat ovat olleet maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiön tuottamat palvelut, selvitys Pirkanmaan kuntien halukkuudesta olla mukana hankinta- ja logistiikkavolyymeissä, aikatauluehdotus toteutuksen vaiheista , väliaikaishallinnolle luovutettavan aineiston kokoaminen, läpikäynti ja hyväksyminen alatyöryhmän työn tulokseksi. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Työryhmä kokoontui 5 kertaa; työsuunnitelman hyväksyminen ja nykytilakartoituksen suunnittelu, nykytilakartoituksen alustavien tulosten käsittely, 7.3. vaihtoehtojen alustava tarkastelu, 4.4. johtopäätökset ja loppuraportin valmistelu sekä 4.5. loppuraportin hyväksyminen ja työskentelyn arviointi. Henkilökuljetukset: Työryhmä kokoontui 8 kertaa. Prosessin aikana työryhmään yhdistettiin Kotona asumisen -teemaryhmän Kuljetukset ja tuet -alatyöryhmä. Samoin prosessin aikana käytännön työskentely yhdistettiin Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus -teemaryhmän Joukkoliikenne -alatyöryhmän kanssa. Työtä on tukenut henkilöliikenteen verkostojohtamista tutkinut konsulttiselvitys

84 1.4. Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ja tehty yhteistyö Keskeiset esivalmisteluvaiheen teemaryhmät ovat ainakin: Yhteistoiminta-alueet (yhteiset) Kiinteistöt (yhteiset) Henkilöstö (yhteiset) Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset) Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (SOTE) Valinnanvapaus ja kilpailutus (SOTE) Palveluverkko- ja integraatioryhmä (SOTE) Alueen elinvoiman edistäminen (MAKU) Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt keskustelun valinnanvapaus- ja kilpailutus sekä palveluverkko -teemaryhmien puheenjohtajien kanssa. Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti myös pidetty Pirkanmaan2019-seminaari järjestettiin palveluverkkotyöpaja projektiryhmille, jossa yhtenä näkökulmana palveluverkkoon oli logistiikka. Työpajassa esiin nostettuja huomioita on kirjattu kappaleeseen 3.2. Teemaryhmän puheenjohtaja on keskustellut erikseen myös palveluverkko- ja valinnanvapaus- sekä kilpailutus -teemaryhmien kanssa. Myös alatyöryhmien järjestämissä tilaisuuksissa on jaettu tietoa sidosryhmille valmistelutilanteesta. Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopaleluiden nykytilakysely (ajalla ) lähetettiin 22 Pirkanmaan kuntaan, Jämsään, Kuhmoisiin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Vastauksia saatiin 23 kappaletta, Parkano ja Kihniö eivät vastanneet. Jämsän tiedot jätettiin pois yhteenvedosta. Lisäksi sidosryhmille järjestettiin kuulemis- ja keskusteluseminaari, johon osallistui 42 henkilöä. Henkilökuljetusten työpaja pidettiin Tilaisuus avasi maakunnan henkilökuljetusten kokonaisuutta ja nykytilaa hyvin (kuntien käytännöt, prosessit, työsuoritteet, päätökset yms.). Tilaisuudessa avattiin myös kuljetusten kustannuskehityksen tilannekuvaa

85 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1. Hankinnat ja logistiikka Sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin hankinta- ja logistiikkapalvelut tuottaa Tuomi Logistiikka Oy, josta Tampereen kaupunki omistaa 51 % ja sairaanhoitopiiri 49 %. Sairaanhoitopiirin osalta kaikki hankinta- ja logistiikkapalvelut on keskitetty Tuomelle lääkkeiden hankinta pois lukien. Lisäksi Tuomi myy ja toimittaa hoitotarvikkeet kehyskunnille sekä Hämeenkyrölle että Ikaalisille. Tuomi tuottaa myös erva-yhteishankintapalvelun, jossa ovat mukana Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä sekä Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kehyskunnilla on myös oma hankintayhtiö Kuntien hankintapalvelut Oy. Yhtiö tuottaa kehyskunnille hankintapalveluita niin yhteishankintoihin kuin erillishankintoihin. Yhtiö ei tuota logistiikkapalveluita. Muut kuin keskusseudun kunnat ovat ratkaisseet hankinnan ja logistiikan itse. Lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus käyttää valtakunnallista KL Kuntahankinnat Oy:tä. Hankinnan näkökulmasta tarkasteltuna sote-hankintojen jakauma maakunnassa ilmenee oheisesta kuvaajasta, jossa jaottelu perustuu muut hankintalajit, hoitotarvikkeet sekä markkinoilta ostettavat palvelut. Palvelusostoissa esitetyt luvut eivät sisällä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksia % 15 % 9 % Laitteet, kalusto, yleistarvikkeet 90M Hoidolliset tarvikkeet 55M Palveluostot markkinoilta 460M

86 2.2. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut on organisoitu kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvin monella eri tapaa. Yleisin organisointimuoto on tukipalvelu osana kunnan toimialaa, mutta myös taseyksiköitä on jonkin verran. Myös yt-alueita ja ostopalveluja hyödynnetään tukipalvelun järjestämisessä. Kunnissa tuotetaan puhtauspalveluita yhtiömuotoisesti ateriapalveluita enemmän. Ateriapalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on 27,3 milj. ateriaa, josta sote-aterioiden osuus on vajaa neljännes eli 6,5 milj. ateriaa. Ateriapalvelun tuotantoverkko on Pirkanmaalla tiheä: erikokoisia tuotantokeittiöitä on yli 130, jonka lisäksi on yli 600 palvelu-/osastokeittiötä. Valmistuskapasiteettia on runsaasti suhteessa ateriamääriin ja uusia teknologioita ja ateriatuotantotapoja hyödynnetään vielä varsin vähän. Investointisuunnitelmia keittiöverkkoon näyttää olevan lähivuosina liki 30 milj. eurolla. Ateriapalvelun parissa Pirkanmaalla julkisella sektorilla työskentelee noin 1200 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun kokonaisvolyymi Pirkanmaalla (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut) on noin 2,1 milj. siivottavaa m2, josta sote-palveluihin liittyy noin 28 prosenttia. Laitos- ja sairaalahuoltopalveluihin sisältyy hyvin erilaisia tehtäviä yksiköittäin painottuen aterioiden tarjoiluun, vuode- ja välinehuoltoon. Puhtaus- ja laitoshuoltopalvelun piirissä työskentelee Pirkanmaalla julkisella sektorilla noin 1600 htv (sis. kuntien vastuulle siirtyvät palvelut ja sote-palvelut). Kehittämisresurssit ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluissa ovat vähäiset; muutama organisaatio on resursoinut erikseen toiminnan kehittämiseen. Tukipalvelutoimialojen tietojärjestelmiä on käytössä, kuitenkin vain muutamalla organisaatiolla on mahdollista hyödyntää niitä laajemmassa toiminnanohjauksessa. Palveluiden vaikuttavuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta epäselväksi jää, kuinka kattavaa ja systemaattista toiminnan tulosten mittaaminen ja hyödyntäminen on. Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluiden toiminta- ja palvelumallia voidaan kehittää tuottavuuden ja palveluiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Lisäksi toimintaa voidaan organisoida Pirkanmaalla eri laajuisesti yhteistoiminnassa maakunnan ja kuntien kesken

87 2.3. Henkilökuljetukset Henkilökuljetusten tarkastelun piirissä on ollut yhteiskunnan järjestämis- tai kustannusvastuulla olevat kuljetukset riippumatta siitä kenellä vastuu muutoksen jälkeen. Pirkanmaalla kokonaiskustannukset ovat nousseet viidessä vuodessa + 17 % (tilastossa ei Kela mukana). Joukkoliikenteen rooli merkittävä Tampereen seudulla muualla alle 10 % kokonaisuudesta Tuotantotapa ja palveluverkko (ELYn tilastojen ja työpajan työpajan pohjalta) Kunnissa hyvin erilaisia toimintatapoja ja osaamista, suurelta osin kuljetusten suunnittelu ja hankinta tehdään sivutoimisesti ja tehtäväaluekohtaisesti. Toiminta on siiloutunutta ja kuljetuskokonaisuudet pirstoutuneita. Tampereella kaikki joukkoliikenteen ulkopuoliset kuljetukset Tuomi Logistiikan hankinnassa ja ohjauksessa. Tuomi Logistiikka ohjaa myös kymmenen muun kunnan vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaiset kuljetukset. Suurin osa useiden kymmenien miljoonien arvoisesta taksiliikenteestä kilpailuttamatonta. Kilpailutuksella saavutettavissa %:n säästö. VPL-kuljetukset pääosin ja SVL-kuljetukset (sairausvakuutuslain mukaiset) täysin kilpailuttamatta. Kilpailutuksissa on myös epäonnistuttu ja hinnat ovat nousseet (osaamisvajeet). Sopimushallinta haasteellista (kumppaneina monia pieniä yrityksiä). Kuljetustoiminnan valvonnassa on myös puutteita Pirkanmaalla ELY-keskuksen ja kuntien välinen yhteistyö ollut vähäisempää kuin monissa muissa maakunnissa -> merkittävä potentiaali yhteistyössä koulukuljetusten kanssa Tuotannonohjausjärjestelmiä käytössä ainoastaan KUOHKE:ssa ja Tampereen Aluetaksissa (sama perusjärjestelmä) Alustavien tunnustelujen perusteella kunnilla löytyy kiinnostusta yhteistyöhön muiden kuntien ja maakunnan kanssa tarvitaan vetäjä, joka voisi olla Tuomi Logistiikka Kiireettömien ambulanssilla tapahtuvien potilassiirtojen järjestämisvastuu on määrätty sairaanhoitopiireille. Pirkanmaalla kaikki ambulanssilla tapahtuvat siirrot ohjataan Tuomi Logistiikan kuljetustenohjauskeskuksesta. Taksilla, invataksilla ja paaritaksilla tapahtuvat siirrot järjestää ja kustantaa pääsääntöisesti lähettävä laitos (Tuomi Logistiikka hoitaa Tampereen, PSHP:n ja muutaman muun kunnan osalta)

88 KELA:n kuljetusten nykytila Kelalla on kustannustehokas sairausvakuutuslain mukaisten matkustuskustannusten suorakorvausmenettely, jota kehittämällä mahdollistetaan asiakkaille yhdenmukaiset, kattavat, laadukkaat kuljetuspalvelut koko maassa perus- ja erikoistason hoitoon ja kuntoutukseen. Asiakasprofiili mahdollistaa matkojen lukumäärän, kustannusten ja henkilökohtaisen budjetin seurannan lähes reaaliaikaisesti Kustannusten maksaminen palveluntuottajille sähköisesti kaikista eri matkoista Asiakkailla käytössä verkkohakeminen oman auton ja joukkoliikenteen käytöstä aiheutuneista kustannuksista Pirkanmaan henkilökuljetukset

89 3. Maakunnan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestäminen 3.1. Toiminnan organisointivaihtoehdot Hankinnat ja logistiikka Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tarpeen täyttämiseen on tunnistettu kolme eri organisointimallia sillä asetelmalla, että tarkoituksena on tuottaa hankinta- ja logistiikka palvelut järjestäjälle, tuottajalle sekä halukkaille kunnille. Näin ollen yhtiö vastaa tuotannostaan näille tahoille. Yhtiö ei myy palveluita markkinoilla oleville toimijoille, vaikka ne olisivatkin julkisyhteisön omistamia. Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tuottaminen maakunnan omana tuotantona rajataan ulkopuolelle, koska järjestely ei mahdollistaisi kuntien mukanaoloa. Osatoimintojen kuten logistiikan tai varastotoimintojen ostaminen markkinoilta on rajattu myös tarkastelun ulkopuolelle, koska hallittavuuden ja toimitusvarmuuden näkökulmasta tehokkain tapa on, että maakunnan suuntaan on yksi tuottaja, jonka palveluiden tuottamistapaan tarvittaessa vaikutetaan omistajaohjauksella. Erittäin keskeistä hallinnan ja ohjauksen näkökulmasta on, että hankinta- ja logistiikkatoimija vastaa omistajilleen kokonaisuudesta oli ne sitten yhtiön omaa tuotantoa tai alihankintaa. Nämä kolme eri vaihtoehtoa ovat: A. Hankinta- ja logistiikkapalvelut ostetaan kilpailutuksen kautta markkinoilta B. Hankinta- ja logistiikkapalveluiden tuottajana toimii Tuomi Logistiikka Oy C. Hankinta- ja logistiikkapalveluita tuottamaan perustetaan kokonaan uusi yhtiö Vaihtoehtojen tarkempi arviointi on esitetty alatyöryhmän loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä

90 Esitys hankinnan ja logistiikan toteuttamisesta maakunnassa: Vaihtoehto B. Tuomi Logistiikka Oy Ehdotus selvitysten ja analyysien jälkeen on, että hankinta- ja logistiikkayhtiönä maakunnalle toimii Tuomi Logistiikka Oy, joka jo nykymuodossaan tuottaa keskitettyjä hankinta- ja logistiikkapalveluita. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistus 49 % Tuomi Logistiikka Oy:stä siirtyy uudistuksessa maakunnalle, joka tuo Inhouse aseman. Mahdollistetaan halukkaille kunnille mukanaolo maakunnan volyymeissä. Jokainen kunta ratkaisee itse haluaako mukaan yhteistyöhön. Tuotantomalli on skaalattavissa yli maakuntarajojen sekä Pirkanmaan alueella. Tuomi Logistiikan tarkoituksena on tuottaa hankinta- ja logistiikka palvelut järjestäjälle, tuottajalle sekä halukkaille kunnille. Näin ollen yhtiö vastaa tuotannostaan kyseisille tahoille. Yhtiö ei tuota palveluita kansalaisille tai markkinoilla oleville toimijoille, vaikka toimijat olisivatkin maakunnan tai muun julkisyhteisön omistamia. Tulevissa tilaratkaisuissa Tuomi Logistiikka huomio myös tulevaisuuden tilatarpeet. Tuomi Logistiikka kehittää toimintaansa siten, että sillä on nopealla reagoinnilla mahdollisuus ottaa vastaan myös uusia logistiikkatehtäviä. Tuomi Logistiikalle luodaan ohjausmalli, jolla varmistetaan maakunnan asettamien tavoitteiden ja tarpeiden täyttäminen

91 Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto Tavoiteltavan toiminta- ja palvelumallin suuntaviivat Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vahvistuu Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut linkittyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttamiseen niin kunnissa kuin maakunnassa terveellisten, turvallisten ja laadukkaiden palveluiden kautta sekä asiakkaiden osallisuuden keinoin. Laajempi tukipalvelukokonaisuus toimii paikallisesti asiakkaan tukena Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluita johdetaan yhtenä kokonaisuutena toiminnan laadun, asiakasvaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi. Maakunnan ja kuntien ydinpalvelut keskittyvät perustehtäväänsä. Palvelu toimii paikallisesti asiakaskohtaisten tarpeiden mukaan ja paikalliset mahdollisuudet huomioiden. Keskitetty tuotanto ja uusi teknologia parantavat tuottavuutta ja palvelun laatua ja vähentävät investointeja Tukipalveluissa hyödynnetään uusia, innovatiivisia teknologioita. Puhtauspalveluissa yhdenmukaistetaan teknistä laatua ottaen huomioon tilan käyttötarkoitus ja asiakkaan toiminta. Ateriatuotantoa keskitetään harvoihin keittiöihin ja tuotantotapana on pääosin cook and chill (valmista ja jäähdytä) ja kylmävalmistus. Investointitarpeita vähennetään hyödyntämällä valmistuskapasiteettia nykyistä laajemmalla alueella. Näin parannetaan työn tuottavuutta ja kapasiteetin käyttöä sekä asiakastyytyväisyyttä valinnanvaran, ruoan laadun ja palvelun joustavuuden lisääntymisen kautta. Henkilöstön uudistuva ammattiosaaminen ja osallistava johtaminen korostuu

92 Moniosaava henkilöstö tuottaa hyvän palvelukokemuksen tuloksellisella työllä Palvelussa asiakasrajapinnassa hyödynnetään monipalvelutyötä sekä parannetaan tuottavuutta ja työhyvinvointia teknologian avulla. Henkilöstön asiakaslähtöinen palvelu- ja ammattiosaaminen korostuu. Tukipalveluhenkilöstö on syvällä asiakkaan prosesseissa tukemassa asiakkaan onnistumista. Työnjaosta hoitotyön ja tukipalvelun kesken sovitaan siten, että kokonaisprosessi on asiakaslähtöinen ja tehokas. Asiakkaiden nopean toipumisen ja hyvän elämänlaadun turvaamiseksi hoito- ja hoivayksiköiden aterioiden jakelussa ja tarjoilussa huomioidaan miellyttävä asiakaskokemus ruokailutilanteessa tai kodinomainen ruokailu ja ravitsemushoidon toteutuminen yksilöllisen asiakastarpeen mukaan. Johtamiseen, asiantuntijuuteen ja kehittämiseen panostetaan, ict vahvana tukena Keskitettyä toimintaa ohjataan ja tuetaan järjestelmillä ja niiden hyödyntämiseen panostetaan. Yhtenäinen johtaminen vahvistuu, kun tuki- ja kehitysresurssit (esim. tuotannon, laadun ja henkilöstön ohjaus, hankinnat) keskittyvät ja tietojohtamista tuetaan vahvemmin ICT-ratkaisuilla ja analytiikalla. Asiantuntijapalveluita voidaan tuottaa asiakastarpeen mukaisesti. Vahvalla tukipalvelukokonaisuudella varmistetaan huoltovarmuus ja varautumismahdollisuudet poikkeaviin tilanteisiin

93 Toiminnan organisoinnin laajuusvaihtoehdot Maakunta ja kunnat voivat järjestää tukipalvelunsa yhteistoiminnassa. Valmistelussa on arvioitu neljä eri laajuusvaihtoehtoa erityisesti tuottavuuden parantumisen ja investointien hillitsemisen kautta: Palvelutoiminnan tuottavuuden parantamiseksi ja päällekkäisten investointien hillitsemiseksi olisi suositeltavaa, että kaikki Pirkanmaan kunnat ja maakunta yhdistäisivät ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelunsa (VE2). Mahdollisesti kaikki kunnat eivät halua lähteä mukaan yhteiseen organisaatioon, joten realistinen kehityspolku tavoitteeseen on VE4, jolloin maakunta ja osa Pirkanmaan kunnista hoitaisi tukipalvelunsa yhdessä. Maakunnan ja kuntien alueellinen yhteistoiminta useampana kokonaisuutena (VE3) hajottaisi maakunnan resursseja. Maakunnan ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalveluiden toimiminen yksin (VE1) ei paranna toimintaa nykyiseen verrattuna Pirkanmaalla. Vaihtoehtojen tarkempi arviointi on esitetty alatyöryhmän loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä 2. Laajuusvaihtoehto Tuottavuus Investointitaso Nykytila - ++ VE VE VE3 + - VE4 + (?) - (?)

94 Henkilökuljetukset Ehdotus joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämiseksi. Ehdotusta on tarkemmin esitelty alatyöryhmän loppuraportissa, joka on teemaryhmän raportin liitteenä 3. Järjestäjä Henkilöliikennepäällikkö (Johtaa yksikkörajat ylittävää henkilöliikennetiimiä, vastuussa kokonaisuudesta) Vastuu toimivaltaisen viranomaisen valmistelijan roolista Joukkoliikenteen edunvalvonta Yhteistyö seudun toimivaltaisen viranomaisen, maakunnan liikelaitosten ja muiden yksiköiden kanssa Johtaminen Suunnittelu Joukkoliikenneasiantuntija (strateginen suunnittelu) Henkilöliikenneasiantuntija (Raideliikenteen suunnittelija) Kuntayhteistyön koordinointi (koulukuljetukset, yhteishankinnat maakunnan kanssa) SOTE-kuljetusten koordinointi ja ohjaus Joukkoliikenteen suunnittelu tai suunnittelun tilaaminen SOTE-liikelaitoksessa SOTE Kuljetusoikeuspäätösten valmistelijat ja heidän esimiehensä (vammaispalvelulaki VPL, sosiaalihuoltolaki SHL) Kehitysvammalain mukaiset toimet Kotona asumista tukevat palvelut Kiireettömät potilassiirrot Jatkossa sairausvakuutuslain SVL mukaiset kuljetukset Tuottaja (In-house yhtiö) Maakunta omistaa noin puolet osakkeista (siirtyy pshp:ltä) Kuljetustuotannon suunnittelu, hankinta ja ohjaus Matkojen välitys ja yhdistely Kuljetusten (mahdollisesti myös joukkoliikenne) kilpailuttaminen ja tilaaminen Ryhmäkuljetusten suunnittelu Mahdollisesti myös kuntien koulukuljetusten yhdistäminen kokonaisuuteen Sairausvakuutuslain korvauspiiriin kuuluvien matkojen yhdistäminen kokonaisuuteen Tuomi Logistiikka Voidaan tehdä liikelaitoksessa, jolloin keskijohdon määrä kasvaa. Ei tunnistettu hyötyjä siirtämisestä liikelaitokseen. Ongelmana erityisesti strategisen suunnittelun heikkous.

95 Henkilöliikenteen erilaiset palvelualueet ja kehittämistavoitteet 1. Joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle. Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä Tiivis yhteistyö maankäyttö & joukkoliikenne 2 2. Kustannustehokas joukkoliikenteen, erilaiset henkilökuljetukset ja junaliikenteen yhdistävä liikennejärjestelmä. Koulukuljetusten ja joukkoliikenteen yhteistyö korostuu. Tarpeiden mukaan räätälöityjä liikennepalveluita. Huomio esteettömyydessä ja joustavuudessa Vastataan kasvaviin palvelutarpeisiin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Maakunnallinen kilpailutus ja matkojenyhdistely SHL-, VPL- ja kehitysvammalain mukaisissa matkoissa sekä ryhmäkuljetuksissa. Jatkossa yhteistyö SVL-matkojen kanssa.

96 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun Palveluverkon suunnittelun periaatteet ovat: 1. asiakaslähtöinen palveluverkko, 2. palvelujen saavutettavuus, 3. keskuksien kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä, 4. valinnanvapaus ja monituottajuus, 5. digitalisaation laajeneminen ja 6. palveluverkon ja tilojen optimointi. Maakunnallisen apuvälinekeskuksen suunnittelun käynnistäminen ja maakunnallisen tilaratkaisun löytäminen on tärkeää. Määritettävä millaisella ratkaisulla (huolto, varastointi, logistiikka) hoidetaan apuvälineiden keskitetty ja hajautettu jakelu. Apuvälinekeskuksen kokonaiskuvan haltuun otto tukee osaltaan palveluverkon kehittämistä. Henkilökuljetusten näkökulmasta kuljetustenohjauskeskuksen on syytä olla keskitetty koko maakunnassa. Varsinainen palveluverkko kattaa koko maakunnan, mutta oleellisat on hoitaa määritellyn palvelutason mukaisen kuljetuspalvelun suunnittelu, kilpailuttaminen ja toiminnan ohjaus keskitetysti. Palveluverkkotyöpajassa esiin nousseita huomioita logistiikan näkökulmasta Tehdäänkö evoluutio vai revoluutio: syntyykö aidosti uudistunut tapa toimia vai muokataanko vain vanhaa? Digitalisaatio mullistaa tehtäväkenttää merkittävästi. Palveluverkkotyön taustaksi tarvitaan syvällisempi analyysi digitalisaation ja valinnanvapauden vaikutuksesta logistiikkaan ja liikkumiseen. Liikutellaanko tulevaisuudessa asiakasta vai ammattilaista? Kokonaisuuden ja synergioiden hahmottaminen korostuu, kun yhdistetään eri toimijoiden logistisia ratkaisuja. Lopputuloksena ei voi olla usean eri toiminnon logistiset putket. Miten voidaan hyödyntää tyhjänä ajavat palvelubussit, taksit yms., miten yhdistetään erilaiset kotiin vietävät palvelut kuten kauppa- ja siivouspalvelut? Kuntien hyvien käytäntöjen kartoitus ja hyödyntäminen. Palveluinnovaatiot, joissa voidaan yhdistää asiakkaan kohtaaminen ja hyvinvoinnin seuraaminen (esimerkiksi Postin tervehdyspalvelu). Muodostaako valinnanvapaus ja yksityiset palveluntarjoajat ongelman logistisessa mielessä: jäävätkö ihmiset, jotka eivät pysty liikkumaan palveluihin maakunnan tehtäväksi?

97 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Strategiset tavoitteet Kansalliset kulmakivet: Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen), 2) palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan), 3) valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys, kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen), 4) kustannusten kasvun hillintä 3mrd vuoteen 2029 mennessä, 5) ditalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä). Pirkanmaa2019-tavoitteet: Tavoitteina oltava yhteisesti sovitut maakuntatasoiset hankkeet. Fokuksessa toiminnallinen uudistaminen uuden organisaatiomallin sijaan. 1. Kehittämisen kattotavoitteina toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan integrointi ja toiminnan vaikuttavuus 2. Palveluiden nykyaikaistaminen ja uudistaminen (ennaltaehkäisevä ote, palveluiden asiakaslähtöinen integrointi, palveluverkon optimointi, digitaalisuus, asiakas- ja ohjaustiedot palveluiden kehittämiseksi, käyttäjät mukaan palveluiden kehittämiseen) 3. Maakunnan, sen ydinseudun ja kuntien mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako 4. Julkisen talouden kestävyysvajeen leikkaus (300 M )

98 Pirkanmaa2019 tavoitteena on toiminnallinen uudistuminen sekä modernit organisaatioratkaisut. Alla on nostettu esiin yleisiä huomioita, joilla on vaikutusta uudistuksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pirkanmaa2019 -uudistuksen yhtenä keskeisimmistä tavoitteista on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteisiin pääsemistä tukee, että maakunnalla on käytössään laadukkaat, toimivat ja kustannustehokkaat tukipalvelut. Asiakas- ja ohjaustietoja käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen, otetaan palvelujen käyttäjät mukaan palvelujen kehittämiseen. Henkilökuljetusten näkökulmasta on tiivistettävä kehittämisyhteistyötä ja lisättävä ennakointia yhdessä seudun, maakunnan, kuntien ja KELA:n kanssa. Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnettävä matkojenyhdistelyssä, tiedottamisessa ja MaaS?. Tehostetaan henkilöliikenteen järjestämistä (säästöt) hyödyntämällä välttämättömiä kuljetuksia osana joukkoliikennettä, sekä yhdistelemällä kuljetuksia (koulu, sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, sairausvakuutuslaki). Varmistettava ammattitaitoinen kilpailutus ja valvonta

99 4.2. Asukasvaikutukset Henkilökuljetukset integroidaan asiakaslähtöisesti ihmisten tarpeiden mukaan (kuljetusten yhdistely). Asiakas- ja ohjaustietoa käytetään systemaattisesti palveluiden parantamiseen. Palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen kehittämiseen. Massajoukkoliikennettä kehitetään siellä, missä sille on aidosti kysyntää. Näin myös kannattavuus paranee. Lisätään joustavia ja esteettömiä palveluja. Luotava nykyaikaiset ja yhteensopivat lippu- ja maksujärjestelmät. Ateria-, puhtaus- ja laitoshuoltopalvelut linkittyvät vahvasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttamiseen niin kunnissa kuin maakunnassa terveellisten, turvallisten ja laadukkaiden palveluiden kautta sekä asiakkaiden osallisuuden keinoin. Palveluiden suunnittelussa huomioidaan asiakaskokemus ja mahdollisuus yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen Henkilöstövaikutukset Osaava henkilöstö kriittinen resurssi. Onko riittävästi tarjolla? Hankintaosaaminen korostuu järjestäjän toiminnoissa. Tukipalvelutyössä henkilöstön uudistuva ammattiosaaminen ja asiakaslähtöinen palveluosaaminen korostuvat. Työn tuottavuutta ja työhyvinvointia on mahdollista parantaa osallistavan johtamisen ja teknologian avulla. Edellyttää joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kokonaisvaltaisen osaamisen vahvistamista. Lisää joukkoliikenteen suunnitteluresurssin tarvetta. Koko maakunnan henkilökuljetusten haltuunotto edellyttää Tuomi logistiikassa resurssien lisäämistä ja tuotannonohjausjärjestelmäkehitystä sekä joukkoliikenteen tilaamisosaamisen vahvistamista. Sivutoiminen henkilöliikenne- ja taloushallintotyö vähenee kunnissa (vrt. nykyiset Tuomen asiakkaat)

100 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset Merkittävien hankintojen aloittaminen samanaikaisesti vuoden 2019 alusta voi olla suuri haaste markkinoiden toiminnalle. Syntyykö maakuntien välistä koordinaatiota ja volyymietujen tavoittelua, kun maakuntien välinen hankintayhteistyö on vapaaehtoista. Vaarana on nykyisen erva-näkökulman heikentyminen, kun maakunnat keskittyvät vain oman hankinnan järjestämiseen. Jos erva-yhteistyö taantuu, voi se myös nostaa kustannuksia eikä se palvele uudistuksen kustannussäästötavoitteita. Asiaa edistettävä väliaikaishallinnon toimesta? Markkinoilla toimiville julkisyhteisön omistamille yhtiöille maakunnan tukipalveluyhtiö ei voi tuottaa palveluita, joten näiden tulee järjestää omat tukipalvelunsa itse tai yhdessä muiden markkinoilla toimivien yhtiöiden kanssa. Tällä on vaikutusta maakunnan tukipalveluvolyymeihin. Volyymejä voisi olla mahdollista säilyttää, jos markkinoilla toimivalta yhtiöltä ostettaisiin vain hoidollinen palvelu. Tällöin maakunta järjestäisi tilat, tarvikkeet ja muut tukipalvelut kilpailutettavaan hoitotyöhön. Epäselvää on, voisiko vastaavaa mallia hyödyntää valinnanvapauden piirissä oleville toimijoille. Päijät-Hämeen suuntautuminen HUS:in yhteistyöalueeseen tarkoittaa noin 30 % pienempiä volyymejä nykytilaan verrattuna yhteishankinnoissa. Pelisääntömuutoksilla, yhteishankinnoilla/kilpailutuksilla ja ohjauksen keskittämisellä saavutettavissa useiden miljoonien eurojen säästöt

101 4.5. Ympäristövaikutukset Lopullinen fyysinen palveluverkko ja palvelutuotannon mobiilit/sähköiset ratkaisut määrittävät asiakkaiden liikkumistarpeen. Palveluverkon, maankäytön, asumisen ja liikenteen periaatteet määrittävät saavutettavuuden kysymyksiä ja ovat ensisijaisesti poliittisia periaatelinjauksia. Perustuuko fyysinen palveluverkko esimerkiksi saavutettavuuteen joukkoliikenteellä? Matkojen yhdistelyllä vähennetään ajettuja kilometrejä. Samoin tehokkaalla kuljetuskapasiteetin ohjauksella voidaan vähentää tyhjänä ajettujen kilometrien määrää. Yhdistelemällä eri sektoreiden asiakkaita samoihin kuljetuksiin kilometrisuorite alenee edelleen. (Tuomi Logistiikan VPL-/SHL-matkojen yhdistelyllä säästetään vuosittain yli matkustus-km. Tähän liittyviä tyhjänäajokilometrien säästöä ei ole mitattu.) Myös palvelutasopäätöksillä voidaan vaikuttaa ajokilometreihin (esimerkiksi loogiset asiointialueet, omavastuuhinnoittelu yms.) Keskitetyssä kilpailutuksessa voidaan asettaa kalustovaatimuksia, joilla tuetaan esimerkiksi vähähiilisyyttä

102 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa Kuntien halukkuus tukipalveluyhteistyöhön selvitettävä (tukipalveluselvitys). Hankintalain 5% ulosmyyntiraja haastaa kuntayhteistyötä (maakuntien kyky hankkia palveluita kuntien yhtiöiltä). Tärkeää selvittää, mitkä kunnat haluavat olla mukana hyötymässä maakunnan hankintojen ja logistiikan + muiden tukipalveluiden volyymieduista. Juridisesti ja teknisesti on mahdollista, että maakunnat ja kunnat tekevät yhteistyötä hankinnassa ja logistiikassa sekä muissa tukipalveluissa. Kun yhteishankintoja ei järjestetä valtakunnan tasoisesti, on linjattava onko maakunnan fokus maakunta- vai erva-tasoinen ja mikä hankintakokonaisuus kuuluu millekin tasolle. Ylimaakunnallinen hankintayhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, kun valtakunnallisesta yhteishankintojen palvelukeskuksesta luovuttiin. Saavutetaanko vapaaehtoisuudella mittakaavaetuja, riittääkö hankintaosaaminen? Maakuntien väliset avaukset ja yhteistyö on syytä käynnistää nopeasti ja merkittävällä painoarvolla. Tiiviin yhteistyön tarve kuntien ja maakunnan välillä henkilökuljetusten järjestämisessä ja joukkoliikenteen rahoituksessa sekä käyttäjän näkökulmasta yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän luomisessa. Keskeinen tekijä harvaan asutun alueen joukkoliikenteessä on koulukuljetusten tarve. On edistettävä kuntien mahdollisuutta suunnitteluttaa ja mahdollisesti tilata myös koulukyytinsä osana maakunnan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuutta. Tähän on jo nyt joidenkin kuntien taholta osoitettu kiinnostusta. Ja päinvastoin tarve ylläpitää sosiaalitoimen kuljetusten ja joukkoliikenteen palvelutasoa haja-asutusalueella koulukuljetusreittien ja yhteisen kapasiteetin avulla

103 Maakunnalle tarvitaan maakunnan ja kuntien muodostama yhteistyöryhmä, jonka tavoitteena on sitouttaa eri osapuolet henkilöliikenteen kehittämiseen ja edistää yhteistoimintasopimuksia. Edellyttää tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen kanssa (erityisesti yhteishankinnat ja yhtenäinen lippu- ja maksujärjestelmä). Yhteistyötä tarvitaan myös muiden maakuntien kanssa rajat ylittävän liikenteen suhteen sekä liikennöitsijöiden kanssa, jotta säilyy kokonaiskuva myös markkinaehtoisesti syntyvistä palveluista. Tiivis yhteistyö KELA:n kanssa sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten siirtymisen valmistelussa Maakunnallinen tukipalveluselvitys sekä hankinnat ja logistiikka Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden (ml. ateria-, laitos- ja puhtauspalvelut, hankinta- ja logistiikka, ICT, TAHE, osaltaan kiinteistöt) ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien/kiinnostuksen kartoittamisen. Tavoitteena on hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja, niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Teemaryhmät tuottavat kunkin substanssiteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte ja se valmistunee alkukesästä. Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä). Lisäksi sen toivotaan selvittävänhankintalain sidosyksikkösäännösten vaikutuksia eri yhteistyömuotoihin ja palvelumahdollisuuksiin

104 6. Kohti väliaikaishallintoa 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kahdeksan kertaa. Työryhmän tehtävä päivittyi ja valmistelun fokus hieman muuttui, kun valtakunnallista yhteishankintojen palvelukeskusta ei perusteta. Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alatyöryhmittäin on tuotettu vaihtoehtoja tukipalveluiden järjestämiseksi, arvioitu niiden vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehty esitykset jatkotyön pohjaksi (kpl 3). Tavara- ja palveluhankintojen sopimuskokonaisuuden selvittämisen osalta noudatetaan voimaanpanolain määrittelemää aikataulua. Teemaryhmä tukee tietojen koonnissa väliaikaishallintoa muun muassa laatimalla ohjeistuksen sopimusten keräämisestä ja tarjoamalla substanssiasiantuntemusta. Tavoite 24.5.: Esitys maakunnan hankinnan järjestämistavasta väliaikaishallinnon käsiteltäväksi on laadittu. Tavoite : Maakunnan oma hankintatoimi on organisoitu. Alatyöryhmien työstä, keskeisistä tuloksista ja esityksistä voi lukea tarkemmin liitteinä olevista alatyöryhmien loppuraporteista

105 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun Huomioitava valmistelussa ja päätöksenteossa, että maakunnan hankinta- ja logistiikkayhtiöön ei siirry sairaanhoitopiiriltä toiminnanohjausjärjestelmää, koska Tuomi Logistiikka tuottaa kyseiset palvelut sairaanhoitopiirille käyttäen Tampereen kaupungin konserniin kuuluvana yhtiönä Tampereen kaupungin SAP-toiminnanohjausjärjestelmää. Suomessa olisi luontevaa olla tulevaisuudessa viisi hankinta- ja logistiikkatoimijaa. Hankintalain sidosyksikkösäännösten ja valinnanvapauslainsäädännön tarkemmat vaikutukset tukipalvelujen organisointimahdollisuuksiin on selvitettävä perusteellisesti väliaikaishallinnon toimesta. Myös kuntien ja maakunnan halukkuus yhteistyöhön vaikuttaa tehtäviin valintoihin. Tarve juridiselle konsultaatiolle voi olla suuri. Väliaikaishallinnon on laadittava tarkempi tuotantoverkkosuunnitelma todennäköisimpiin tukipalveluvaihtoehtoihin. Tukipalvelujen tarkemman suunnittelun kannalta on oleellista hahmottaa mahdollisimman pian, millaiseksi SOTE-palvelujen palveluverkko muotoutuu. Laadittava myös vaiheistus ja tarkempi toimenpideohjelma. Käynnissä on alueellinen apuvälinevälinehanke, jonka tavoitteena on keskittää apuvälinetoiminnot yhdelle toimijalle (apuvälinekeskus). Perusapuvälineiden luovuttaminen tapahtuu myös jatkossa terveyskeskuksesta, jossa asiakkaalle apuväline tarvittaessa säädetään ja annetaan käytönopastus ennen sen luovuttamista. Vireillä olevassa lainsäädäntövalmistelussa terveyskeskukset korvautuvat sote-keskuksilla, jotka ovat markkinatoimijoita. Näin ollen apuvälinevälinekeskus ei voisi jatkossa myydä vastikkeellista palvelua tai vuokrata apuvälineitä sote-keskuksille. Asia on pitää huomioida maakunnan jatkovalmistelussa. Problematiikka koskee myös kunnista siirtyvää hoitotarvikejakelua. Yksi vaihtoehto voisi olla, että apuvälineet ja sen ympärillä oleva palvelu järjestetään maakunnan omana toimintana kytkettynä maakunnan muuhun logistiikkaan

106 Väliaikaishallintoon tarvitaan yksi henkilö valmistelemaan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestämistä maakunnalle. Tehtävinä on mm. määritellä tavoitetila maakunnan omistuksesta, selvittää kuntien halukkuus tulla omistajiksi ja valmistella toiminnan käynnistäminen. Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilöresurssi valmistelemaan ateriat, puhtaus ja laitoshuolto -kokonaisuutta päätöksentekoa varten. Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilö valmistelemaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajaa kokonaisuutta. Työryhmätyöskentelyä on tarpeen jatkaa rekrytoitavan henkilön tukena (esitys: yhdistetty joukkoliikenne + henkilökuljetusryhmä). Mikäli kokoaikainen resurssi saataisiin vasta maaliskuun 2018 jälkeen, olisi liian myöhäistä enää saada toimivaa kokonaisuutta vuoden 2019 alkuun mennessä. Muun muassa kilpailutusten kesto otettava huomioon. Muutoksen mahdollistaminen 2019 alusta edellyttää myös käytännön kenttätyön aloittamisen ja Tuomi Logistiikka tarvitsee suhteellisen varman mandaatin työn käynnistämiseen. Neuvottelut työn käynnistämisestä väliaikaishallinnon ja Tuomi Logistiikan välillä pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. Vaikutusten arviointiin ei tässä raportissa ole lähinnä aikataulusyistä kiinnitetty kattavasti huomiota. Väliaikaishallinnon on panostettava kattavaan vaikutusten arviointianalyysiin erityisesti tehtyjen vaihtoehtotarkastelujen ja esitysten osalta (asukas, henkilöstö, ympäristö, markkina, talous). Teemaryhmä on laatinut mallin sopimustietojen keräämiseksi ensisijaisesti tavara- ja palveluhankintojen kartoittamisen osalta. Tiedot toimitetaan maakunnan laatimalla asiakirjalla tai järjestämällä sähköisellä järjestelmällä. Maakunnan järjestämä resurssi tuottaa selvityksen hankintasopimusten tilasta, jossa on sopimuksittain kuvattu ennalta määritetyt sopimustiedot. Kootuista sopimustiedoista tehdään analyysi, jonka pohjalta luodaan maakunnalle riskien mukaan priorisoitu hankintasuunnitelma. Sopimusten osalta esitetään, että uudet hankinta- ym. sopimukset kannattaa laatia sellaisiksi, että ne jatkuvat toistaiseksi voimassa olevina päättymispäivän jälkeen. Tämä tuo liikkumavaraa siirtymävaiheen hallintaan

107 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset Resurssitarpeet 8/ /2018 Hankinnat ja logistiikka: Väliaikaishallintoon yksi henkilö valmistelemaan hankinta- ja logistiikkatoimintojen järjestämistä maakunnalle. Tehtävinä on mm. määritellä tavoitetila maakunnan omistuksesta, selvittää kuntien halukkuus tulla omistajiksi, toiminnan käynnistämisen valmistelu. Ateriat, puhtaus ja laitoshuolto: Projektipäällikkö, jolla on palveluliiketoiminnan vahvaa osaamista ja toimialan tuntemusta. Tehtävä palvelukokonaisuuden jatkovalmistelu päätöksentekoa varten. Hyödynnetään myös konsulttityötä ja verkoston johtamiskokemusta ja asiantuntemusta. Henkilökuljetukset: Väliaikaishallintoon tarvitaan henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen laajan kokonaisuuden valmisteluun erillinen henkilöresurssi. SOTE-kuljetuksiin liittyvien palvelutaso- ja kriteerien määritys ja yhtenäistämissuunnittelu käynnistettävä niin, että kun poliittinen päätöksenteko toimii, ovat esitykset valmiina. Aikatauluja ja työnjakoja Voimaanpanolain 19 ja 23 :n mukaan sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot tekevät viimeistään maakunnille yksityiskohtaisen selvityksen mm. kuntayhtymän omaisuudesta, veloista, vastuista ja sopimuksista. Kunnan on tehtävä vastaavanlainen selvitys siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista mennessä. Maakunta käsittelee kuntien ja kuntayhtymien selvityksen ja päättää sen pohjalta sopimusten ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä maakunnalle. Teemaryhmä koordinoi ja tukee ensisijaisesti tavara- ja palveluhankintojen sopimuskokonaisuuden selvittämistä (kilpailutetut hankintasopimukset). Se on laatinut kunnille yhteisen menettelytapaohjeen sopimusten kokoamisesta. Laadittu ohjeistus on hankinnat ja logistiikka alatyöryhmän loppuraportin liitteenä. Aikataulu tulee lakiesityksessä määritellyistä tavoitteista. Väliaikaishallinto rekrytoi varsinaisten sopimusten kokoajat, teemaryhmä tarjoaa prosessiin substanssiasiantuntemusta. Sopimustietojen keräämisessä ja hallinnassa voidaan mahdollisesti käyttää Cloudia-ohjelmaa

108 Kiinteistöt-teemaryhmä Loppuraportti

109 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely (dia 4) 1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset 1.2. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi (dia 7) 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) 2.2. Pirkanmaan palveluverkko - SOTE-toimipisteet 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen (dia 11) 3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun 4. Vaikutusten arviointi (dia 16) 4.1. Strategiset tavoitteet 4.2. Asukkaat 4.3. Henkilöstö 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset 4.5. Ympäristö

110 Sisällys 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat (dia 20) 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa 5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt 6. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset (dia 22) 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset

111 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano ja kokoukset Virpi Ekholm, Tampereen kaupunki, pj. Mikko Koponen, Pirkanmaa 2019, siht. Minna Uschanoff, Valkeakosken kaupunki Sakari Ermala, Verte Oy Petri Laurikka, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Hannu Järvi, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Kalle Mäkelä, Ikaalisten kaupunki Kai Muukkonen, Valkeakosken kaupunki Ritva Asula-Myllynen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Jukka Alasentie, Pirkanmaa 2019 Kari Hakari, Pirkanmaa 2019 Teemaryhmän on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa ( , , 20.2., 20.3., 12.4., 22.5.). Ryhmä kokoontuu tarvittaessa vielä

112 1.2. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Kiinteistöt teemaryhmä työskenteli osana yhteiset asiat -projektiryhmää, joka koostui yhdeksästä teemaryhmästä. Valmistelua on tehty myös MAKU- ja SOTE-projektiryhmissä ja niiden substanssiteemaryhmissä (katso Pirkanmaa2019-valmistelun organisointi tarkemmin dialta 6). Tunnistetut kiinteistöihin liittyvät esivalmisteluvaiheen teema- ja sidosryhmät ovat ainakin: Henkilöstö (yhteiset) ICT (yhteiset) Talousasiat (yhteiset) Hankinnat ja logistiikka (yhteiset) Konsernirakenne ja johtaminen (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio (SOTE) Pelastustoimi ja varautuminen (MAKU) Projekti- ja teemaryhmät, joilla on valmistelun yhtymäkohtia siirtyvien tilojen, kiinteistöjen, sopimusten ja omaisuuden kartoittamiseen Maakuntien tilakeskus Oy (valtakunnallinen ohjeistus ja tehtävänanto tilojen sekä kiinteistöjen perus- ja sopimustietojen keruusta) Projektiryhmien välistä vuoropuhelua edisti pidetty Pirkanmaan2019-seminaari, jossa kiinteistö- ja PALM-näkökulmaa korostettiin osana maakuntastrategiakeskusteluja järjestettiin myös palveluverkkotyöpaja projektiryhmille, jossa yhtenä näkökulmana palveluverkkoon oli tilanäkökulma. Työpajassa esiin nostettuja huomioita on kirjattu kappaleeseen

113 Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistus Valtuuskunta (110), Hallitus (13), Johtoryhmä (18) Pirkanmaa2019-valmistelun organisoituminen N=141 N=30 Yhteiset asiat projektiryhmä (11) (Kari Hakari) Maakuntaprojektiryhmä (12) (Jukka Alasentie) Soteprojektiryhmä (7) (Jaakko Herrala) N=341 TEEMARYHMÄT 1. ICMT (18) 2. Henkilöstöasiat (16) 3. Talousasiat (9) 4. Hankinta ja logistiikka (14) 5. Kiinteistöt (8) 6. Konsernirakenne ja johtaminen (16) 7. Osallistuminen (14) 8. Järjestäjän ja tuottajan roolit (11) 9. Yleishallinto ( 11) 1. Pelastustoimi ja varautuminen (16) 2. Alueen elinvoiman edistäminen (16) 3. Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus (12) 4. Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen (13) 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -ryhmä (18) 2. Tiedolla johtamisen ryhmä (15) 3. Palveluiden digitalisointiryhmä (13) 4. Lapsi- ja perhepalveluiden ryhmä (27) 5. Kotona asumisen kehittämisen ryhmä (16) 6. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen ryhmä (13) 7. Palveluverkko- ja integraatioryhmä (23) 8. Tutkimus, opetus- ja kehittämistyöryhmä (17) 9. Valinnanvapaus- ja kilpailutusryhmä (17) 10. Yhteistoiminta-alue asiat (8) N=117 N=57 N=167

114 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Pirkanmaalla kartoitetut kiinteistöt ja tilat (kevät 2016) Keväällä 2016 valmisteltiin sote- ja maakuntauudistuksen nykytilankuvaus. Yhtenä osa-alueena kartoitettiin maakunnan SOTE-kiinteistöt. Kiinteistötiedot koottiin alla mainitulla erittelyllä (tutustu tarkemmin tai ) Omistetut rakennukset Muut rakennukset, joissa SOTE-palveluja Ulkoa vuokratut tilat Leasing Osakehuoneistot Muu omaisuus Tehty kartoitus SOTE-kiinteistöistä on kattava: Pirkanmaan julkisten, yksityisten ja 3. sektorin sote-toimipisteiden osalta aineiston kattavuus on 95 %. Kiinteistöjen ja tilojen käyttötarkoitustietoja puuttuu jonkin verran Tampereelta. Ylä-Pirkanmaan kuntien osalta puuttuu tasetietoja. Keskeiset kootut tiedot Pirkanmaan osalta: Tasearvo 2015: 489 M (tasearvo määritelty 83%:lle kerrosalasta, 94% jos poislukien PSHP:n UO2020) Nykyhinta: 993 M (määritelty 72%:lle kerrosalasta, sis. UO2020) Vuokra- ja leasingvastuut ja yhtiövastikkeet ~ 34 M / v Lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M / v

115 Sote-palveluiden tilat ~ 0,9 miljoonaa kerrosneliötä Omistetuissa "sote-rakennuksissa" ~ m 2 Muissa omissa rakennuksissa ~ m 2 Ulkoa vuokrattu tai liisattu ~ m 2 Muu omaisuus, taseissa ja leasing-vastuut: 70 M Maakunnan MAKU-kiinteistöjä ja -tiloja ei ole vielä kartoitettu (pelastuslaitos, vapaapalokunnat, yhteispalvelupisteet, maakunnan liitto, ELY-keskus, TE-toimistot, aluehallintovirasto, ympäristöterveys, maaseudun palvelut yms.). Tämän osalta odotetaan Maakuntien tilakeskuksen tehtävänantoa, jonka jälkeen teemaryhmä tarvittaessa tukee kyselyn toteuttamista maakunnassa. Keväällä 2016 laadittu nykytilankuvaus on luettavissa osoitteessa Kappale 13 käsittelee kartoitettuja SOTE-kiinteistöjä. Yleisesti ottaen, kiinteistöpalvelut on järjestetty maakunnassa hyvin vaihtelevalla tavalla. Oleellista on ajaa muutos läpi siten, että hyvät toimintamallit säilyvät ja siirtymävaihetta hyödynnetään myös toiminnan kehittämisen osalta

116 2.2. Pirkanmaan palveluverkko SOTE-toimipisteet Sitran selvityksen (09/2016) mukaan Pirkanmaalla on tällä hetkellä 669 toimipisteen palveluverkko. Uuden maakunnan tehtävänä on tarkastella palveluverkkoa kokonaisuutena ja optimoida se asiakaslähtöisemmäksi

117 Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään. Nordic Healthcare Groupin selvityksen (9/2016) mukaan valtakunnallinen laitospaikkojen vähennystarve vuoteen 2022 mennessä on noin 35%. Laitostyypeittäin vähennystarve on PTH:n vuodeosastot -35%, vanhainkodit -52%, vammaisten hoitolaitokset -65%, päihdehuollon laitokset -34%. Suurimman riskin kohteiksi on luokiteltu tiheän palveluverkon maakuntien (ml. Pirkanmaa) taantuvien kuntien vanhat kiinteistöt. Nordic Healthcare Groupin arvion mukaan koko maan sote-riskiryhmäkiinteistöjen" arvo on M. Näistä todennäköisimmin poistuvia kiinteistöjä on M arvosta. Karkeasti arvioiden Pirkanmaan osuus tästä on noin 10 %. Lue lisää: /asset_publisher/ /selvitys-sote-uudistuksenvaikutuksista-kuntien-kiinteistoihin Lähde: Oulun yliopisto, Sitra (2016), Sosiaali-ja terveyspalveluverkon kehityskuva 2025-raportti, kuntien, kaupunkien ja maakuntien palveluverkkosuunnitelmat

118 3. Uuden maakunnan kiinteistö- ja tilapalveluiden järjestäminen 3.1. Maakunnan tilapalveluiden organisointi Teemaryhmän näkökulmasta ei ole järkevää luoda ylimääräisiä tasoja maakunnan tilapalveluihin. Maakuntaan ei ole tarkoituksenmukaista luoda erillistä tilapalveluiden organisaatiota vaan toiminnallinen organisaatio voi määritellä asiakastarpeet osana järjestäjän toimintoja. Kiinteistö- ja tilapalveluiden hoitamiseksi tarvitaan myös palveluverkon asiantuntijoita. Valtakunnallinen Maakuntien tilakeskus Oy vastaa maakuntien tilojen hallinnoinnista ja edelleen vuokraamisesta (sopimushallinta, kiinteistötietojärjestelmä). Tilakeskuksesta toivotaan toimijaa, joka toimii kunkin maakunnan alueella tilahallinnon ja kiinteistöjen asiantuntijana, tuottaa yhdenmukaista ja vertailtavaa tietoa sekä ottaa osaltaan kantaa esimerkiksi palveluverkkoon. Kunnat tekevät vuokrasopimukset suoraan Maakuntien tilakeskus Oy:n kanssa. Tarve yhtenäiselle vuokranmäärittelylle ja vakiosopimuspohjille korostuu. Tilakeskus huolehtii kaikista maakunnan toiminnassaan tarvitsemista tiloista vuokranantajan ominaisuudessa. Tilakeskus vuokraa omistamiaan toimitiloja ensisijaisesti maakuntien käyttöön ja muilta vuokraamiaan tiloja ainoastaan maakunnan käyttöön. Vuokra sisältää kiinteistöjen hoidon, kunnossapidon sekä korvauksen pääomakustannuksista. Tilakeskus toteuttaa ja rahoittaa kiinteistöihin tehtävät muutos- ja korjausinvestoinnit, joista on etukäteen tehty vuokrasopimus maakunnan ja tilakeskuksen välillä. Investointiin sisältyvät tarveselvitys, hankesuunnitelma ja varsinainen toteutus ja niiden kustannukset ovat osa investointia. Tarveselvitys tehdään tiiviissä yhteistyössä maakuntakonsernin käyttäjien kanssa. Tilakeskus vastaa kiinteistöjen osalta varautumisesta, valmiussuunnittelusta ja huoltovarmuudesta. Asetuksella säädetään tarkemmin periaatteet, joilla kunnat vuokraavat tilat maakunnalle. Asetus valmistunee toukokuussa

119 Toiminnan ja tilojen rahoitusta toivotaan käsiteltävän kokonaisuutena maakuntatasolla tilankäytön tehostamiseen tulee kannustaa ja edistää digitalisaatiolla. Maakunta huolehtii itse: maakuntakonsernin käytössä olevien tilojen siivouksesta, kulunvalvonnasta ja vartioinnista, aulapalveluista sekä muista ns. käyttäjäpalveluista, jotka ovat osa maakuntakonsernin toimintaa ja prosesseja. Irtaimesta omaisuudesta kuten lääkintäteknisistä ja muista laitteista ja kalusteista

120 3.2. Huomioita palveluverkon suunnitteluun Pirkanmaan palveluverkon suunnittelun periaatteet ovat: 1. asiakaslähtöinen palveluverkko, 2. palvelujen saavutettavuus, 3. keskuksien kehittäminen monipuolisina palvelukeskittyminä, 4. valinnanvapaus ja monituottajuus, 5. digitalisaation laajeneminen ja 6. palveluverkon ja tilojen optimointi (kustannustehokas ja joustava palveluverkko, nykyverkon käytettävyys, tilojen sopeuttaminen huomioiden yksityisen palvelutuotannon kasvu, tilojen monipuolinen yhteiskäyttö). Palveluverkko työpaja : tila- ja kiinteistönäkökulma palveluverkon kehittämiseen ja suunnitteluun Keskeisimmät palveluverkon suunnittelun periaatteet tila- ja kiinteistönäkökulmasta ovat palveluverkon optimointi ja tilojen käyttöasteen nosto sekä keskusten kehittäminen monipuolisina ja saavutettavina palvelukeskittyminä. Muutos mahdollistaa uusien tilamarkkinoiden synnyn, mutta samanaikaisesti vallitsee suuri riski tilojen käyttämättä jäämiselle siirtymäkauden jälkeen. Pirkanmaa tiheän palveluverkon aluetta (SOTE-toimipisteitä 669), jossa verkon optimointiin suuri paine erityisesti taantuvien kuntien vanhoissa kiinteistöissä. Työpajan ja teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseet keskeiset huomiot on koottu viiden alla olevan teeman alle 1) Tilojen monikäyttöisyyden ja yhteiskäytön mahdollistaminen Keskeistä on tilojen käyttöasteen nosto ja käytön optimointi. On pohdittava eri toimijoille/tuottajille/asiakasryhmille eri aikoina soveltuvien tilojen yhteishyödyntämistä. Tarvitaan SOTEMAKU-yhteiskäyttö- ja palvelupisteitä sekä yhteistyötä kuntien muun palveluverkon suunnittelun kanssa

121 2) Tilojen muutosjoustavuus Tiloja ja niiden hyödynnettävyyttä on kehitettävä mahdollisuuksien mukaan muutosjoustaviksi, jotta ne mukautuvat sujuvasti muuttuviin olosuhteisiin. Muutosjoustavuutta määrittelee tosin toiminnan luonne: onko tiloissa tapahtuva toiminta markkinoilta vuokrattavaa/ostettavaa lyhytaikaista käyttöä vai esimerkiksi pysyvää toimisto-/vuodeosastotarvetta. Myös muut reunaehdot kuten palvelujen hygieniatasot määrittelevät tilojen soveltuvuutta. Muutosjoustavuuden näkökulma on hyvä huomioida jo tilainvestointeja ja palveluverkkoa suunniteltaessa. Tilatarpeita on hyvä kartoittaa proaktiivisesti myös 3.sektorilta, yksityiseltä puolelta ja kansalaisyhteiskunnalta. 3) Toiminta ja palvelutarve määrittävät fyysisen tilatarpeen Palveluverkon ja toiminnan kehittäminen on tilasuunnittelun keskeinen periaate ja lähtökohta. Tilatarve/-vaatimukset vaihtuvat asiakkaan tarpeiden ja palvelutuotannon erityispiirteiden mukaan. Toiminnallisten reunaehtojen tunnistaminen on edellytys myös muutosjoustavuuden ja monikäyttöisyyden optimoinnille. Myös digitalisaatio tulee vähentämään fyysistä tilatarvetta. 4) Toimitilaverkko sekä tilojen toiminnallisuus, laatu ja sijainti kilpailuetuina Toimitilaverkon optimointi ja joustavuus ovat kilpailuetuja. Kuntien etu olisi luoda itselleen hyväkuntoinen ja saavutettava tilaverkko (kuntotarkastetut ja ylläpidetyt tilat). Keskeistä on huomioida PALM-näkökulma kaikessa suunnittelussa yhdessä maakunnan ja kuntien kanssa. Myös kiinteistöjen kulttuurihistoriallisuus ja arvorakennukset yleensäkin voidaan nähdä houkuttelevina kohteina. Matalan kynnyksen palvelujen brändäys vaikuttaa niiden käyttöön ja siten myös tilatarpeisiin (esimerkiksi palvelu markettien yhteydessä, sekoittuneet tilat)

122 5) Ennakointi ja heikkojen signaalien analyysi Tarvitaan syvällisempää analyysiä ja ennakointia digitalisaation, mobiilien ja kotiin tuotavien palveluiden vaikutuksesta fyysiseen tilaverkkoon. Perinteiset lähestymistavat (väestösuunnite, etäisyysanalyysit, joli-vyöhykkeet, saavutettavuusanalyysit yms.) eivät enää yksinään riitä palveluverkon suunnittelun pohjaksi. Teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseita huomioita: Huoli palveluverkon suunnittelun pitkittymisestä, kun vaikeita palveluverkkopäätöksiä ei tehdä siirtymäkauden aikana. Selvitettävä konkreettisesti, mistä tiloista voidaan digitalisaation myötä luopua ja tehdä irtautumissuunnitelma siirtymäajan aikana. Haasteena, miten maakunnallisen palvelutilaverkon kehittäminen onnistuu väliaikaishallinnon aikana (kuntapoliittiset ristiriidat). Esitetään, että Maakuntien tilakeskus Oy osallistuu maakuntien palveluverkon laatimiseen tilojen asiantuntijana. Palveluverkon kartoituksessa hyödynnettävä paikkatietoanalyyseja (väestön painospisteet, minkä kokoisia yksiköitä tarvitaan missäkin, tilojen katvealueet suhteessa väestöön, saavutettavuus jne.) Palveluverkon valmistelun yhtenä lähtökohtana kiinteistöjen näkökulmasta tulee olla olemassa olevien tilojen parempi hyötykäyttö ja tilojen käyttöasteen korottaminen. Jatkovalmistelussa tulee jo pohtia, mitä kiinteistöille tapahtuu siirtymäkauden jälkeen keskipitkällä aikavälillä. Siirtymäkauden aikana maakunnan on päätettävä palveluverkko sekä kehitettävä kiinteistö- ja tilaverkko sen mukaiseksi. Olisi järkevää, että keskipitkällä aikavälillä kunnat keskittyisivät omaan ydintehtäväänsä eivätkä omistaisi enää SOTEkiinteistöjä

123 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Strategiset tavoitteet Kansalliset kulmakivet: Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen), 2) palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan), 3) valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys, kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen), 4) kustannusten kasvun hillintä 3mrd vuoteen 2029 mennessä, 5) ditalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä) Pirkanmaa2019-tavoitteet: Tavoitteina oltava yhteisesti sovitut maakuntatasoiset hankkeet. Fokuksessa toiminnallinen uudistaminen uuden organisaatiomallin sijaan. 1. Kehittämisen kattotavoitteina toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan integrointi ja toiminnan vaikuttavuus 2. Palveluiden nykyaikaistaminen ja uudistaminen (ennaltaehkäisevä ote, palveluiden asiakaslähtöinen integrointi, palveluverkon optimointi, digitaalisuus, asiakas- ja ohjaustiedot palveluiden kehittämiseksi, käyttäjät mukaan palveluiden kehittämiseen) 3. Maakunnan, sen ydinseudun ja kuntien mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako 4. Julkisen talouden kestävyysvajeen leikkaus (300 M )

124 4.2. Asukasvaikutukset Asiakkuuksien hallinnan näkökulmasta Maakuntien tilakeskus Oy tarjoaa maakunnan tilasuunnitteluun tukea, dataa ja asiantuntemusta (tiedolla johtaminen) Henkilöstövaikutukset Huomioitava kiinteistöpuolen osaavan henkilöstön saatavuus, josta voi tulla muutostilanteessa kilpailua. Osaavan henkilöstön tarve on erityisen suuri, kun uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Siirtymässä nykyinen taso pitää kyetä säilyttämään sekä sopimusten siirrot ja keskeisten hankkeiden jatkuvuus hallitsemaan. Miten ja mistä työntekijäresursseista luodaan Maakuntien tilakeskuksen organisaatio niin, että se voidaan Pirkanmaalla jo käynnistää? Hatanpään sairaalan vuokraus päivystystoiminnalle: tarkoituksenmukaisin vuokraustapa olisi sellainen, joka muuttaisi nykyistä järjestelyä mahdollisimman vähän. Vuokraus tulisi toteuttaa siten, että kiinteistöihin liittyvä ylläpito tuotettaisiin nykyisin käytössä olevalla mallilla Tampereen tilakeskus liikelaitoksen kautta. Mikäli vuokrataan kylmänä, edellyttää YTneuvotteluita kiinteistönhoitohenkilöstön kanssa. Hatanpään sairaalan järjestelyt olisi tehtävä Tampereen ja PSHP:n välillä ennen kuin SOTE-järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle Vuokrasopimusten siirtyminen sisäisistä ulkoisiksi (kaupungilta maakunnalle), voi tulla tarvetta lisätä asiakaspalveluresurssia tilojen järjestelyyn ja vuokrasopimusten hoitoon liittyviin asioihin (kunnossapitotarpeet, investoinnit, muutot jne.)

125 4.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset Kiinteistökauppa kunnan ulkopuoliselle omistajalle saattaa näyttäytyä joissakin kunnissa houkuttelevammalta kuin vuokraus maakunnalle siirtymäajan jälkeen. Näin erityisesti valinnanvapauden piirissä olevan toiminnan osalta. Teknisen nykyarvon ongelmallisuus: Tekninen nykyarvo laskentatapana ei huomioi aikaelementtiä. Tämä voi johtaa siihen, että toiminnallisesti eri arvoiset tilat saavat saman vuokratason. Arvonlisäveroproblematiikka ja kustannusseuraukset kunnille: Siltä osin, kun kuntien vuokraamat kiinteistöt tulevat valinnanvapauden piiriin tulevan toiminnan käyttöön, kiinteistöt vuokrataan arvonlisäverottomalle toimijalle. Tällöin vuokrausta ei voi toteuttaa arvonlisäverollisena eikä kunnalle muodostu vähennysoikeutta kiinteistöinvestointien tai ylläpitokulujen arvonlisäverokustannuksista. Jos kiinteistö ei enää jatkossa ole vähennykseen tai palautukseen oikeuttavassa käytössä, niin kunnat joutuvat palauttamaan investointeihin liittyviä arvonlisäveroja valtiolle. Näissä tapauksissa myös kyseisiin kiinteistöihin liittyvien ylläpitokustannusten arvonlisäverojen vähennysoikeus poistuisi. Tämän arvioidaan aiheuttavan kunnille kansallisesti noin 50 miljoonan euron kustannukset. Syntyvät arvonlisäverokustannukset on korvattava kunnille. Kiinteistön siirtyessä arvonlisäverotuksessa vähennysoikeudettomaan käyttöön, on vuokratasoa tarkastettava ottaen huomioon vuokranantajalle muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset. Myös Maakuntien tilakeskukselle siirtyvissä ulkoisissa vuokrasopimuksissa tulee huomioida, että mitään vuokrasopimuksissa olevaa kustannusriskiä ei jää kunnille. Vuokrantarkistuksiin voi olla tarvetta esimerkiksi yhtiöittämisjärjestelyjen johdosta. Pirkanmaa kuuluu tiheän palveluverkon alueisiin, jossa tarve verkon optimointiin on suuri. Tämä synnyttää kiinteistöriskin erityisesti maakunnan vanhojen kiinteistöjen osalta. Katso tarkemmin loppuraportin kappale 2.2. sekä lue lisää:

126 4.5. Ympäristövaikutukset Lopullinen fyysinen palveluverkko ja palvelutuotannon mobiilit/sähköiset ratkaisut määrittävät asiakkaiden liikkumistarpeen. Digitalisaatio muokkaa fyysistä palvelutilaverkkoa vähentäen muun muassa asukkaiden liikkumistarvetta ja kiinteistö- /tilainvestointeja. Palveluverkon, asumisen, liikenteen ja maankäytön (PALM) periaatteet määrittävät saavutettavuuden kysymyksiä ja ovat ensisijaisesti poliittisia periaatelinjauksia. Ratkaisevaa ympäristövaikutusten näkökulmasta on, perustuuko fyysinen palveluverkko ensisijaisesti saavutettavuuteen joukkoliikenteellä ja kuinka maakunnan keskuksia onnistutaan kehittämään saavutettavina palvelukeskittyminä. Kokonaisvaltaisella PALM-suunnittelunäkökulmalla voidaan saavuttaa huomattavia ympäristöhyötyjä sekä sujuvoittaa asukkaiden liikkumista ja optimoida tilojen kustannustehokasta sijoittumista

127 5. Yhteistyö ja yhdyspinnat 5.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa Palveluverkko-, asuminen-, liikenne- ja maankäyttökokonaisuus (PALM) keskeinen maakunnan ja kunnan vuoropuhelua kokoava alusta ja yhteistyön väline. Kuntien ja maakunnan on laadittava yhdessä pitkän aikavälin suunnitelmana. Teemaryhmä korostaa, että kuntien SOTE-kiinteistöistä ja -tiloista pitää olla pitkän tähtäimen kunnossapito- ja investointisuunnitelma, joka antaa kokonaiskuvan kiinteistöjen kunnosta, tulevista korjaustarpeista, niiden ajankohdista ja mahdollisista kustannuksista. Kuntien on huolehdittava, että Maakuntien tilakeskus Oy:lle vuokratut tilat sopivat käyttötarkoitukseensa. Kun kunnilla ei ole tietoa jatkuvuudesta, löytyykö intoa panostaa tilojen kunnossapitoon ja investoida toiminnallisiin muutoksiin ja peruskorjauksiin? Kuka tekee investoinnit siirtymäkaudella? Maakuntien tilakeskus Oy on keskeinen kumppani uusille maakunnille, erityisesti siirtymävaiheessa sopimusmenettelyt kuntien suuntaan korostuvat

128 5.2. Maakunnallinen tukipalveluselvitys ja kiinteistöt Selvitys sisältää maakunnallisten tukipalveluiden kokonaisuuden (ml. ateria-, laitos- ja puhtauspalvelut, hankinta- ja logistiikka, ICT, TAHE, osaltaan kiinteistöt) ja kuntayhteistyön mahdollisuuksien/kiinnostuksen kartoittamisen. Tavoitteena on hahmotella vaihtoehtoisia tukipalveluiden kokoamisen malleja, niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Teemaryhmät tuottavat kunkin substanssiteeman sisällöt ja tarpeet selvityshenkilölle. Selvityksen laatii Deloitte ja se valmistunee alkukesästä. Tukipalveluselvityksen toivotaan ottavan kantaa siihen, tekeekö maakunta tiivistä ja laajaa yhteistyötä kuntien kanssa vai perustuuko tukipalvelutoiminta enemmänkin maakunnan ja kuntien omiin ratkaisuihin (tiivis ja kokonaisvaltainen vs. hajautunut tukipalvelukenttä). Tiloihin tarjottavat käyttäjäpalvelut tulisi selvittää ja sopia osana tukipalveluselvityskokonaisuutta

129 6. Kohti väliaikaishallintoa 6.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Teemaryhmä on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa. Esivalmisteluvaiheen työskentely ja mm. kiinteistöjen perus- ja sopimustietojen inventointi on ollut riippuvaista valtakunnallisista linjauksista ja Maakuntien tilakeskuksen määrittelemästä prosessista. Työryhmän alkuperäistä tehtävää on päivitetty ja valmistelun fokus on muuttunut hieman syksystä Tehtävä koostuu kahdesta kokonaisuudesta: 1) Koordinoida siirtyvien ja vuokrattavien kiinteistöjen, tilojen ja omaisuuden maakunnallinen kysely Maakuntien Tilakeskuksen projektiryhmän asettamien tavoitteiden mukaisesti sekä 2) arvioida omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia Pirkanmaan kuntien talouteen. Lisäksi teemaryhmä selvittää keinoja, joilla käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää. Tavoite : Siirtymäkauden ajaksi Maakuntien tilakeskukselle siirtyvien tilojen ja sopimusten inventointi (sairaanhoitopiirit, kunnat) on käynnistetty ja valmistuvat Maakuntien tilakeskuksen projektiryhmän edellyttämässä aikataulussa. Muut väliaikaishallinnon edellyttämät selvitykset laadittu tai käynnissä. Tavoite : Toiminnan häiriötön jatkuminen on turvattu tilahallinnon osalta. Alkuperäinen tavoite toteutunee kuntien tilojen ja sopimusten kartoittamisen osalta, mikäli Maakuntien tilakeskus Oy saa kilpailutettua suunnitellussa aikataulussa selvitystyön toteuttajan. Aikataulutavoitteet on määritelty voimaanpanolaissa ja hankittavassa palvelukuvauksessa (ks. loppuraportin kpl 6.3.). Teemaryhmä tukee alueellisesti Maakuntien tilakeskuksen selvitystä sekä tarjoaa substanssiasiantuntemusta väliaikaishallintoon rekrytoitaville sopimusten kokoajille. Omaisuusjärjestelyjen vaikutukset kuntatalouteen: Teemaryhmä ei ole juurikaan arvioinut muuten kuin tässä raportissa esiin nostettujen yleisten huomioiden muodossa (kappaleet 2.2. ja 4.4.). Omaisuusjärjestelyjen vaikutuksia kuntiin ja maakuntiin on arvioitu melko laajasti lakiluonnoksen yleisperusteluosassa (HE maakuntalaki ja sote-järjestämislaki, s ). Analyysin syventäminen Pirkanmaan kontekstissa laadittava väliaikaishallinnon aikana (7/ /2018)

130 6.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun Jatkovalmistelussa on selvitettävä ainakin: Konkreettinen selvitys digitalisaation käytännön vaikutuksista palvelutilaverkkoon. Palvelutilaverkossa säilyvien tilojen määrittely ja sen perusteella neuvottelu omistajan kanssa joko kiinteistöjen ostosta tai jatkovuokrauksesta. Palvelutilaverkosta poistuvien kiinteistöjen kartoittaminen ja niistä luopumisen aikataulun määrittely, jotta kunnille jää mahdollisuus minimoida luopumisesta mahdollisesti syntyvät haitalliset vaikutukset esimerkiksi kehittämällä kiinteistö muuhun käyttöön tai realisoimalla muulla tavoin. Tehtävä analyysi omaisuusjärjestelyjen vaikutuksista Pirkanmaan kuntien talouteen, kun siirtymäajan jälkeen palvelutilaverkossa säilyvät tilat ovat tiedossa. Miten käyttämättömien tilojen vaikutusta kuntatalouteen voidaan lieventää? Väliaikaishallinnon on laadittava tilatarpeisiin kohdentuva investointisuunnitelma yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa osana palvelumallin ja -verkon suunnittelutyötä. Myös kunnissa valmistelussa olevien SOTE-hankkeiden valmistelun siirtämisestä maakunnan vastuulle tulee sopia. Näin varmistetaan toiminnan häiriötön jatkuminen. Kartoitettava sopimusteknistä eriyttämistä vaativat tilanteet, joissa julkiselle toimijalle vuokrattuja tiloja käyttävät yksityiset toimijat (hyvinvointikeskustyyppiset tilaratkaisut). Selviävät todennäköisesti maakuntien tilakeskuksen toteuttaman kyselyn yhteydessä. Muita huomioita: Maakunnan yhtenäisiä vuokrasopimuskäytäntöjä voisi edistää esimerkiksi Seututipan kautta. Toimintatavat olisi ehkä helpompi sisäistää myös päätöksenteossa. Tällä hetkellä kunnissa on tieto, että nk. erityisryhmien palveluilla tuettu asumisen olisi maakunnan järjestettäväksi siirtyvää SOTE-palvelua. Käytännön toimintatapoja ei kuitenkaan ole kuvattu. Nykytilanteessa asukkaat ovat usein huoneenvuokralain mukaisessa sopimussuhteessa joko palveluntuottajaan tai kuntaan. Arvonlisäverovähennysoikeuden mahdollinen poistuminen lisää asumiskustannuksia ja edelleen mahdollisesti myös asumistukimenoja

131 6.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset Resurssitarpeet 8/ /2018 Kiinteistöalan asiantuntijat ja tehtävät: Vuokrasopimusten kokoamisen ja yhdenmukaisen aineiston tuottamisen maakunnalliset avustamistehtävät (Maakuntien tilakeskus koordinoi kyselyn) Vuokratilojen soveltuvuuden arviointi. Tulevan asiakkaan (käyttäjän) vastuuhenkilö tiloihin liittyvien sopimusneuvotteluiden osalta. Kiinteistöjen investointisuunnitelman laatiminen yhteistyössä Maakuntien tilakeskuksen kanssa (työpari mahdollisesti palveluverkkoasiantuntijan kanssa). Aikataulut ja selvitysprosessin kuvaus Voimaanpanolain 19 ja 23 :n mukaan sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit ja maakuntien liitot (maakuntaan siirrettävät lakisääteiset kuntayhtymät) tekevät viimeistään maakunnille yksityiskohtaisen selvityksen mm. kuntayhtymän omaisuudesta, veloista, vastuista ja sopimuksista. Kunnan on tehtävä vastaavanlainen selvitys siirtyvästä omaisuudesta, sopimuksista ja kunnalta vuokrattavista toimitiloista mennessä. Maakunta käsittelee kuntien ja kuntayhtymien selvityksen ja päättää sen pohjalta sopimusten ja irtaimen omaisuuden siirtymisestä maakunnalle. Maakunnan on viimeistään lähetettävä kirjallinen ilmoitus maakunnan vastuulle siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille. Maakuntien tilakeskus Oy käynnistää kilpailutuksen kunnista maakuntiin siirtyvien rakennusten/tilojen perus- ja sopimustietojen keruusta sekä siirtymäkauden vuokrien määrittelystä toukokuussa Tähän liittyen Maakuntien tilakeskus on tilannut Trellum Oy:ltä kilpailutuksen palvelukuvauksen, jonka on tarkoitus antaa prosessista kiinnostuneille palveluntuottajille käsitys siitä, mitä on tarkoitus tehdä. Toimittajakilpailutus tehdään touko-kesäkuussa, vuokranmäärityshankkeen on tarkoitus alkaa Suunnitelman mukainen perus- ja sopimustietojen keruu valmistuu mennessä (ks. tarkemmin seuraava dia)

132

133 Lakisääteisistä kuntayhtymistä siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu

134 Kunnilta vuokrattava/siirtyvä omaisuus ja selvitysaikataulu

135

136 Maakunnan omaisuuden, sopimusten ja vastuiden siirto palvelukeskukselle (Maakuntien tilakeskus Oy)

137 Konsernirakenne ja johtaminen Loppuraportti

138 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely (dia 4) 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Teemaryhmän kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt 1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat 2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi (dia 8) 2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2.3. Valtuusto-hallitus-malli: Pirkanmaan liitto 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus 2.5. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi 3. Maakunnan konsernirakenteen jäsentyminen (dia 22) 3.1. Vaihtoehtoiset toimielinrakenteet 3.2. Maakuntahallinnon organisoituminen 3.3. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot 4. Maakunnan johtaminen (dia 41) 4.1. Hallintosääntö 4.2. Omistajaohjaus ja konserniohje 4.3. Tuotannon ohjausmallit

139 Sisällys 5. Vaikutusten arviointi (dia 47) 5.1. Sote- ja maakuntauudistuksen sekä Pirkanmaa2019 strategiset tavoitteet 5.2. Asukasvaikutukset 5.3. Henkilöstövaikutukset 5.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset 5.5. Ympäristövaikutukset 6. Yhteistyö ja yhdyspinnat (dia 53) 6.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa 6.2. Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi 7. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset (dia 55) 7.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen 7.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun 7.3. Resurssitarpeet ja aikataulukysymykset

140 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Mervi Saarinen, PSHP Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Juho Kivistö, PSHP Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija)

141 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet Konsernirakenteen kuvaus 1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli-Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, Riikka Joutsensaari, Anniina Tirronen 2. Palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot: teemaryhmä Johtamisrakenteen kuvaus 3. Hallintosäännön keskeiset kohdat Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho 4. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus, tulosohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Tarja Puskala, Kristiina Lumme Alleviivatut henkilöt ovat toimineet koollekutsujina Maakuntastrategian valmistelu siirrettiin teemaryhmältä erilliselle työryhmälle maaliskuussa

142 1.3. Teemaryhmän kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely Järjestäjätehtävät ja - organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorganisaation ja toimielinrakenteen työstö Konsernirakenteiden nykytilaesitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielinrakenteesta väliraporttiin Maakuntahallinnon organisointi. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot. Hallintosäännön työstö : Konserni- ja omistajaohjaus. Hallintosääntötyön yhteenveto. Palvelutuotannon org.vaihtoehdot Konsernirakenne. Maakuntahallinnon org.vaihtoehdot. Loppuraportin käsittely. Lokamarraskuu Joulukuu 2016 Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla. Tammikuu Helmikuu Järjestäjätehtävät ja organisaatio Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu väliraportti loppuraportti Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

143 1.4. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen teemaryhmät ovat olleet: SOTE- ja MAKU-projektiryhmät kokonaisuudessaan Järjestäjän ja tuottajan roolit (yhteiset) Henkilöstöasiat (yhteiset) Talousasiat (yhteiset) Yleishallinto (yhteiset) Osallistuminen (yhteiset) Kaikki substanssiteemaryhmät, jotka arvioivat ja hahmottelevat eri toimintojen uudenlaista organisoimista Erityisen tiivistä yhteistyötä on tehty järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmän kanssa. Lisäksi maakuntahallinnon organisoinnin valmisteluun perustettiin erillinen valmisteluryhmä, jossa oli edustus KoJo-, järjestäjän ja tuottajan roolit-, yleishallinto-, talousasiat- ja henkilöstöasiat -teemaryhmistä. Vuoropuhelua teemaryhmien välillä on edistänyt myös projektiryhmille tarkoitettu Pirkanmaan2019-seminaari sekä MAKU- ja yhteiset -projektiryhmien kehittämisiltapäivä Teemaryhmän puheenjohtaja on käynyt esittelemässä KoJo-ryhmän työtä Ympäristön turvallisuus teemaryhmälle 11.4., osallistuminen-teemaryhmälle ja alueiden käyttö -teemaryhmälle 4.5. Teemaryhmän työ on keskeisessä roolissa reunaehtojen/viitekehyksen määrittelyssä muille teemaryhmille. Monet ryhmät ovat todenneet olevansa riippuvaisia uuden maakunnan johtamisperiaatteiden ja rakenteiden mahdollisimman pikaisesta linjaamisesta. Jatkotyössä konsernirakenteen hahmotelmat ovat pitkälti riippuvaisia siitä, miten teemaryhmät näkevät palvelukokonaisuuksien ja järjestäjän toimintojen organisoituvan loppuraporteissaan. Väliaikaishallinnon aloittaessa olisi mahdollisimman pian linjattava valmistelun periaatteita tai vähintään priorisoida eri vaihtoehtoja

144 2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi Kappaleessa on esitetty neljän eri esimerkin kautta maakuntaan siirtyviä erilaisia johtamis- ja hallintomalleja, jotka toimivat osaltaan myös kappaleen 3 toimielintarkasteluiden pohjana. Lisäksi on pyritty arvioimaan eri mallien vahvuuksia ja haasteita Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Tampereen kaupunkikonsernin. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Tytäryhteisöön rinnastetaan myös kaupungin määräysvaltaan kuuluva säätiö. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta sekä tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon tai toimintaan. Konserniohjauksen keinot: Konserniohje, omistajaohjauksen periaatteet Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa -ohje Strateginen ohjaus: kuntastrategian osana omistajapolitiikka, yhtiökohtaiset omistajastrategiat Epämuodollinen vaikuttaminen: vuosittaiset omistaja- ja tavoitekeskustelut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajien ja toimitusjohtajien kanssa, vaikuttaminen yhtiökokouksissa Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallin (v ) vahvuuksia ja heikkouksia on avattu seuraavilla sivuilla

145 Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin arviointia Tilaajan roolin on koettu mahdollistaneen keskustelun kokonaisuudesta ja vaikuttavamman palvelukokonaisuuden luomisesta. Tilaajan on tullut hankkia eri palvelutarpeet huomioiva, elinkaarimallin mukainen mahdollisimman vaikuttava palvelukokonaisuus kaupunkilaisten käyttöön, eikä niinkään katsoa yksittäisten palvelujen merkittävyyttä. Tarvittaessa tilaaja on voinut allokoida voimavaroja sinne, missä palvelujen tarve on suurin. Toisaalta tilaaja-tuottajamalliin sisältyvä jako konserniin, tilaajaan ja tuottajaan on osin mahdollistanut uudenlaisen osaoptimoinnin. Tilaaja-tuottajamalli on lisännyt monituottajuutta. Sidosryhmät pitävät kaupunkia merkittävänä yhteistyökumppanina ja arvostavat kilpailutusosaamista. Tilaamis-/hankintaosaaminen keskittynyt, millä mahdollisia synergiaetuja Sopimusohjausmalli on periaatteessa koettu hyvänä, mutta sen ongelmina ovat nousseet hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen. Yksityiskohtaisiin suoritteisiin perustuvat sopimusmallit ovat olleet haasteena innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle. Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä myös palvelusisältöjen kehittämistä. Kuitenkin mallin aikana toteutetut, kiristyneestä taloustilanteesta johtuvat useat säästöt on toteutettu osin toimintamallin logiikan vastaisesti. Yhteiskehittäminen on toteutunut erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joissa on saatu merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelusta. Mukana ovat olleet kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät. Tuotannon poliittinen ohjaus on mahdollista hoitaa kaupunginhallituksen toimesta. Tuotannon johtokuntien tehtävä on ollut epäselvä. Johtamisen selkeytymättömyys (kuka johtaa mitäkin). Tuotannon liikkumavara henkilöstöasioissa ollut vähäistä.

146 Tampereen kaupungin uusi organisaatio alkaen

147 Tampereen kaupungin konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa Konsernijohtaja Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Konserniohjausyksiköt Strategia Strategiajohtaja Kehittäminen Kehittämisjohtaja Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Johtaja Johtaja Johtaja Talous Talousjohtaja Omistajaohjaus Rahoitusjohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Viestintä Viestintäjohtaja Hallinto Hallintojohtaja Konsernipalveluyksikkö Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palvelutoiminta Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt

148 Lautakuntien ja palvelualueiden rakenne uudessa toimintamallissa , Tampereen kaupunki KONSERNIJOHTAJA KONSERNIOHJAUS HALLINTO - HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA - TALOUS - OMISTAJAOHJAUS - VIESTINTÄ Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO HYVINVOINNIN PALVELUALUE Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO APO ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut

149 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaminen perustuu valtuuston hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategiaan sekä perussopimukseen perustuvaan sopimusohjaukseen ja konsernin omistajaohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto (67 jäsentä), joka vastaa sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta, käyttää ylintä päätösvaltaa sekä siirtää sitä hallintosäännön määräyksillä. Se valitsee toimikaudekseen sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen. Hallitus (13 jäsentä) edustaa kuntayhtymää, valvoo sen etua ja tekee kuntayhtymän sopimukset. Hallituksen esittelijänä toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat omistajaohjauksesta. Toimivallan siirto on määritelty konserniohjeessa. Hallituksen alaisuudessa toimii yhtymähallinto, joka sairaanhoitopiirin johtajan johtamana vastaa sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta ja päätöksenteosta yhdessä sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen kanssa. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa työskentelee lisäksi prosessiomistajat, jotka johtavat sairaanhoitopiiritasoisia prosesseja. Prosessijohtaminen ei perustu hierarkiaan vaan verkostojohtamiseen. Yhtymähallinto johtaa myös yliopistollisen sairaalan toimintaa ja huolehtii ERVA-yhteistyöstä. Prosessiomistajista koostuva sairaanhoitopiirin johtoryhmä avustaa johtajaa strategisessa johtamisessa ja sairaalan operatiivisessa johtamisessa. Sairaanhoitopiirissä toimii myös johtajisto, joka on sisäinen johtamisverkosto. Siihen kuulu sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet, toimialueiden ja palvelukeskuksen johtajat, henkilöstön edustaja sekä muita johtavia viranhaltijoita. Lisäksi on muita toimielimiä, kuten tarkastuslautakunta (7 jäsentä) ja johtokuntia. Päätöksenteko- ja kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän hallinnollista toimintaa ohjataan perussopimuksella ja eräillä johtosäännöillä. Sairaanhoitopiirissä on lisäksi kaksi erityislainsäädäntöön perustuvaa toimikuntaa. Niitä ovat alueellinen eettinen toimikunta sekä erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Lisäksi on muita toimikuntia mm. Rakennustoimikunta. Sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita johtavat toimitusjohtajat

150 PSHP:n yhtymähallinnon prosessit Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiin ja Taysin johtaminen Konsernin omistajaohjauksen johtaminen Johtajaylilääkäri Potilashoidon ja palvelutuotannon johtaminen Tutkimuksen ja opetuksen johtaminen Hallintoylihoitaja Hoitotyön ja asiakaspalvelun johtaminen Terveysalan opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen johtaminen Talousjohtaja Talouden ja rahoituksen johtaminen Hallintoylilääkäri Yhteisöasiakkuuksien ja tiedolla johtaminen Hallintojohtaja Päätösvalmistelun ja toimeenpanon johtaminen Kehitysjohtaja Toiminnan uudistamisen johtaminen HR johtaja Henkilöstöresurssien ja työnantajatehtävien johtaminen Tietohallintojohtaja Tietohallinnon johtaminen Viestintäjohtaja Sisäisen ja ulkoisen viestinnän johtaminen

151 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin organisaatio

152 2.3. Valtuusto-hallitus -malli: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, jossa on jäseninä Pirkanmaan maakunnan kunnat. Pirkanmaan liiton tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä sille annetuista tehtävistä (mm. laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, maankäyttö- ja rakennuslaki) sekä jäsenkuntien sille antamista tehtävistä. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksentekoja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan eri johtosäännöillä (maakuntavaltuuston työjärjestys, taloussääntö, tarkastussääntö, palkkiosääntö). Maakuntavaltuusto (59 jäsentä): Käyttää ylintä päätösvaltaa. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajista kunnallisvaalikauden ajaksi siten, että poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Pirkanmaalla. Vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta. Hyväksyy maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavan. Valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan jäsenet sekä maakuntajohtajan. Maakuntahallitus (11 jäsentä): Kokoonpanossa on huomioitu poliittisten puolueiden saama kannatus kunnallisvaaleissa sekä tasa-arvolaki. Voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä saamaansa toimivaltaa maakuntajohtajalle tai muulle alaiselleen viranhaltijalle. Nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen lisäksi sen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. Valitsee muut viranhaltijat. Päättää Pirkanmaan liiton toimiston organisaatiosta. Tarkastuslautakunta (5 jäsentä): Valvoo liiton toiminnan ja taloudenpidon asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunta on vastuullinen maakuntavaltuustolle

153 Maakuntajohtaja Johtaa Pirkanmaan liiton toimistoa ja päättää henkilöstön tehtävistä. Voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viran- tai toimenhaltijalle. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä. Allekirjoittaa kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset ja kirjelmät. Pirkanmaan liiton toimisto Toimiston tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena huolehtia kuntayhtymän toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta kuntayhtymän perussopimuksen, muiden sääntöjen ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Toimistolla on johtoryhmä, jonka muodostavat maakuntajohtaja, liiton johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- tai toimenhaltijat. Toimisto on organisoitunut aluekehitys-, innovaatio- ja tulevaisuustyö-, maakuntakaavoitus-, edunvalvonta- sekä hallintoryhmään. Huomioita hallinto- ja johtamismallista Kansanvaltaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutuminen: maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnanvaltuustojen jäseniä, maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta. Maakuntavaltuustoon nimetään yksi jäsen kustakin kunnasta jokaista kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden (kuitenkin enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä). Pohjautuu valtuusto-hallitus-malliin. Liiton hallintosääntö mahdollistaa toimivallan delegoimisen maakuntahallitukselta maakuntajohtajalle, ja edelleen maakuntajohtajalta muille viran- tai toimenhaltijoille. Päätöksenteon suoraviivaistamiseksi on hallintosäännössä maakuntajohtajalle delegoitu päätösvaltaa mm. maakunnan kehittämisrahasta ja EU:n rakennerahastovaroista tehtävistä pienimuotoisista rahoituspäätöksistä sekä hankkeiden muutospäätöksistä (sisältävät paljon rutiinipäätöksiä ). Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Muilta osin lausunnot antaa maakuntajohtaja tai maakuntakaavaasioissa maakuntakaavoitusjohtaja. Maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat kuntien valtuustojen edustajia. Se, millaisena he ymmärtävät roolinsa (kunnan vai maakunnan edustajana) on keskeistä ja vaikuttaa päätöksentekoon

154 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus ELY-keskuksen ohjauksen perusrakenne ELY-keskukset ovat valtion aluehallintoviranomaisia, jotka hoitavat lukuisia kehittämis-, valvonta- ja toimeenpanotehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa oman hallinnonalansa lisäksi ELY-keskusten yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta. ELY-keskusten toiminta perustuu ministeriöiden tulosohjausmalliin: substanssiministeriöt ohjaavat ja asettavat mm. tulostavoitteet, tulossopimusmittarit sekä seurantaindikaattorit vastuualueille. ELY-keskuksen vastuualue voi olla useamman ministeriön ohjauksessa. Tulosohjausmallille on keskeistä, että se pohjautuu hallitusohjelmassa asetettuihin politiikkatavoitteisiin, yhtenäisiin koko valtiokonsernille asetettuihin tavoitteisiin ja muihin hallinnolle asetettuihin poikkihallinnollisiin tavoitteisiin. Tulosohjaus on merkittävä osa laajaa resurssi- tai budjettiohjauksen kokonaisuutta. Tulosohjaus on vuorovaikutteinen sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli, jonka tavoitteena on löytää tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavissa olevien tulosten välille. Samalla tarkoituksena on kehittää palvelujen laatua ja varmistaa niiden tuottamisen kustannustehokas toteutustapa. Tulosohjauksen keskeisimmät ohjausvälineet ovat valtion talousarvio ja ministeriön ja viraston välille laadittava tulossopimus

155 Moni- ja tulosohjausmallin haasteita ELY-keskusten ohjausmallilla on ollut kunniakas pyrkimys sovittaa lukuisa joukko erilaisia tavoitteita yhteen, mutta käytännön tasolla se on ollut hyvin haastava toteuttaa. ELY-keskus on organisoitu perustamisvaiheessa käytännössä hallinnonaloittain Rakenne ei edistä poikkihallinnollisuutta, tehtäväkirjo on erittäin laaja Ministeriöiden keskinäinen sopiminen ja tavoitepriorisointi olisi moniohjauksen ehdoton edellytys Paljon erilaisia ja eri tasoisia tavoitteita / indikaattoreita / mittareita Moniohjaus luo tulossuunnitteluprosessiin hallitsemattomuutta ja päällekkäistä työtä. Toimialakohtaiset substanssitavoitteet jäävät irralliseksi strategisesta suunnittelusta ja koko ELY-keskusta koskevasta tulossopimusmenettelystä

156 2.5. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi Maakunnassa on useita eri toimielinmalleja ja johtamiskulttuureita, jotka jatkossa sulautuvat yhteen maakuntakonserniin. Muutosjohtajuuden ja avoimen viestinnän merkitys korostuvat vrt. muutosprosessin laajuus ja aika. Suurin toimintakulttuurinen siirtymä lienee valtion aluehallinnon viranomaisilla, jotka siirtyvät edustuksellisen päätöksenteon malliin. Tunnistettava ja hyödynnettävä kunkin mallin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä (strategia, hallintosääntö, konserniohje), jotta johtamisrakenteesta muodostuu mahdollisimman suoraviivainen ja tehokas unohtamatta poliittisia ja osallistumisen reunaehtoja. Uuden maakunnan johtamisen mekanismit ja rakenteet valmisteltava laajalla eri organisaatioiden asiantuntijapohjalla. Keskeisimpiä haasteita saada uuden maakunnan konsernirakenne ja johtamismallit tukemaan aidosti asiakas- ja asukaslähtöisyyttä. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto tapausesimerkkien ohjausmekanismeista

157 Sarake1 Poliittinen ohjaus Johtamismalli Sopimusohjaus Tavoite- ja tulosohjaus Omistajaohjaus Tampereen kaupunki Edustuksellinen (valtuustohallitus-lautakunta), erityispiirteenä pormestarimalli. Pormestari on hallituksen puheenjohtaja. Valtuusto-hallituslautakuntamalli. Apulaispormestarit ovat lautakuntien puheenjohtajia. Toiminnan johtamisessa tavoitejohtamisen piirteitä. Sisäisestä tilaajatuottajamallista hyvinvointipalveluissa luovuttu. Monituottajamallissa sopimusohjaus ulkoisissa hankinnoissa. Liikelaitosten kanssa sisäisiä sopimuksia. Valtuusto hyväksyy strategian ja talousarvion, joiden kautta tuloksellisuusohjaus toteutuu johtamisjärjestelmässä. Tavoiteasiakirja toiminnan johtamisessa. Valtuuston hyväksymä konserniohje, omistajapolitiikan periaattee ja strategia. Kh:n jaosto vasta omistajaohjauksesta. Omistajastrategiat sekä vuosittaiset omistaja- ja tavoitekeskustelut. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Edustuksellinen (valtuustohallitus). Poliittinen johtaminen: valtuusto-hallitusmalli, operatiivinen johtaminen: prosessijohtamismalli. Perussopimus, kuntaasiakkaiden kanssa tehtävät sopimukset, vapaahoitopaikan valintaohje, yhtymähallinto vastaa erva-yhteistyöstä, tytäryhtiöidenohjaus. Valtuuston hyväksymä strategia ja talousarvio. Yhtymähallinto vastaa toiminnan strategisesta johtamisesta ja päätöksenteon valmistelusta. Valtuuston hyväksymä konserniohje, hallitus ja PSHP:n johtaja vastaavat konsernin omistajaohjauksesta. Ulkoinen omistajaohjaus: jäsenkunnat ohjaavat toimintaa. Pirkanmaan liitto Edustuksellinen (valtuustohallitus). Valtuusto-hallitus-malli, maakuntajohtaja, tavoitejohtaminen. Hallitus vastaa liiton sopimuksista, toimivaltaa delegoitu maakuntajohtajalle. Valtuusto vastaa toiminnasta ja taloudesta. Hyväksyy maakuntasuunnitelman ja - ohjelman sekä maakuntakaavan. Maakuntahallitus vastaa toimeenpanosta. Omistajakunnat ohjaavat liito toimintaa, mm. kuntakierros Pirkanmaan ELYkeskus ja TE-toimisto Ministeriöt (eduskunta) Valtion tulosohjausmalli, päällikkövirasto, toiminta perustuu halitusohjelmaan. Moniohjausmalli, ministeriöiden keskinäinen sopiminen ja tavoitepriorisointi korostuu Substanssiministeriökohtaine n moniohjausmalli, sektoraalisuus, perustuu talousarvioon. Tehtävät perustuvat lakiin ja asetuksiin.

158 3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen 3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut keskustelun pohjaksi kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arvion niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Arvioidut vaihtoehdot ovat: A. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli B. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot C. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Esivalmistelun johtoryhmä ja hallitus käsittelivät toimielinrakennemalleja kokouksissaan keväällä Esivalmistelun hallitus kävi alustavan keskustelun vaihtoehdoista. Toimielinrakenteen suunnittelussa ja valmistelussa väliaikaishallinnon tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: Mitä tavoitellaan? Vahvaa poliittista ohjausta, laajaa edustuksellisuutta, suoraviivaisuutta ja tehokkuutta, osallistavaa hallintoa. Mikä on tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen periaatteena (elinkaariajattelu, palveluintegraatio, toiminnallisuus, hallinnonala)? Tukeudutaanko perinteisiin malleihin vai haetaanko uusia toimintamalleja? Onko mahdollista, että maakunnassa on erilaisia toimielimiä sen mukaan mikä on tarkoituksenmukaista kunkin tehtäväkokonaisuuden kannalta? Seuraavilla dioilla on kuvattu eri toimielinmallien vahvuuksia ja heikkouksia

159 A. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä. Vahvuudet: Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkkovaliokunta) Korostaa maakuntastrategian roolia Sitouttaa ja motivoi luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin. Politiikan näkökulmasta todellista maakunnallista vaikuttamista Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteosta voi tulla jojoilua, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen Muita huomioita: Selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön valiokuntamalli (maakuntalaki). Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö substanssiosaaminen ja aika? Toisaalta motivoi poliitikkoja. Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi ylikorostua päätöksenteossa. Osallistuminen: kuntalaisten osallistuminen, foorumit, työpajat, tilaisuudet julkisia ja avoimia, teema tilaisuudet (asiantuntijat apuna). Mahdollisuus perustaa päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien tueksi. Ehkä mahdollistavin osallistamisen näkökulmasta (tarkoituksenmukaiset hybridiratkaisut)

160 B. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot Kuvaus: Hallitus hoitaa perinteisten lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on erityisen käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön vuoksi. Hallitus voi jakautua päättäviin tai valmisteleviin jaostoihin, jolloin käsittelykuormaa voidaan jakaa. Vahvuudet: Ketterä toimintamalli erityisesti toimintaansa aloittavaan uuteen maakuntaan Tehokas ja suoraviivainen päätöksenteko, nopea päätösten toimeenpano (ei otto-oikeutta, päätökset nopeasti lainvoimaisiksi) Erityisesti strategisen johtamisen ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan kannalta selkeä ja tehokas malli Keskitetty omistajaohjaus hallituksella Päätös- ja toimivallan sekä valmistelukuorman siirtomahdollisuus jaostoille Tuotannon ja liikelaitoksen johtokunnan rooli kasvaa Laajemmalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytykset, mikäli jaostoiden kokoonpanossa on muitakin kuin hallituksessa olevia Jaostot ainakin imagollisesti ketterämpiä kuin lautakunnat. Heikkoudet/huomioitavaksi: Poliittinen päätöksenteko kapeutuu, kun vähemmän poliittisen päätöksenteon paikkoja Epäsuora poliittinen ohjaus ja vaikuttaminen voivat lisääntyä valmisteluvaiheessa Päätöksentekoon vaikuttaminen voi vaikeutua Vaarana vallan keskittyminen Päätösten paljous tai vaihtoehtoisesti päätökset jäävät ylätasoisiksi Muita huomioita: Edellyttää voimakasta delegointia hallintosääntöön. Määriteltävä tarkasti, mikä on hallituksen ja jaostojen keskinäinen työnjako ja toimivaltasuhteet. Tällä on vaikutusta suoraviivaisuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Malli sopisi maakunnan alkuvaiheeseen, jolloin asioita saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti ja reaktiivisesti. Asiantuntijuuden korostuminen. Osallistuminen: Jaostoissa asiantuntijajäsenet ja edustukselliset jäsenet (ei saisi olla niin, että vain hallituksen jäseniä, poliittisia päättäjiä). Jaostoissa tulisi olla hyvin edustettuna eri väestöryhmät, moniäänisyys, kolmas sektori. Yhtenä osallistavana keinona hallituksen iltakoulut yms. ratkaisut, jossa asioita pohjustetaan ja haetaan konsensusta. Myös laajat tilaisuudet ja foorumit, joissa koko valtuusto ja hallitus mukana

161 C. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Kuvaus: Ns. perinteinen malli, jossa eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa ja hallituksella on otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Puheenjohtajamallissa lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä. Vahvuudet: Hallinnonalakohtainen valmistelu ja osaaminen Puheenjohtajamalli vahvistaa edustuksellisuutta Sitoutuminen, valmistelun laatu, aika ja osaaminen substanssikohtaisille järjestäjätehtäville Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteon monikerroksisuus: lautakuntien toimivalta suhteessa liikelaitosten johtokuntiin? Hallinto- ja johtamisjärjestelmän näyttäytyminen byrokraattisena Perinteisessä lautakuntamallissa hallinnon lähestyttävyys ja imago ei vastaa uuden maakunnan visiota Puheenjohtajamalli lisää poliittista ohjausta valmisteluun Sektoroituminen, kokonaisuuden hallinta ja systeemisten muutosten läpiajo vaikeutuu (esim. sote-ltk ja maku-ltk) Lautakuntien ristivedot, palveluketjujen integroimisen ja asiakkuuksien hallinnan vaikeutuminen Muita huomioita: Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin toteutuuko perinteisellä mallilla? Tuttu ja turvallinen, luo jatkumon kuntien nykyiselle mallille. Ohjaa helposti perinteisiin ajattelumalleihin. Kuinka paljon jää aidosti päätettävää lautakuntiin suhteessa liikelaitoksen johtokuntiin? Voi lisätä yhden ylimääräisen käsittelytason MAKU-asioihin. Osallistuminen: ltk-järjestelmän tuttuudesta sekä hyötyä että haittaa. Vaatii kehittämistä ja uudistumista; miten saadaan uudistettua esim. lautakuntatyöskentelyä ja kokoustekniikkaa, jotta monitasoinen osallistuminen mahdollista? Onko lautakunta liian pieni piiri osallistamisen aitouden näkökulmasta?

162 3.2. Maakuntahallinnon organisoituminen Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä on valmistellut järjestäjän toimintoja ja tehtäviä. Tämä työ ohjaa myös KoJo-ryhmän konserniorganisaation hahmottelua. Myös esivalmistelun hallitus on käsitellyt järjestäjän toimintoja ja tehtäviä kokouksessaan Tarkemmat tiedot järjestäjän toiminnoista löytyvät järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmän loppuraportista. Järjestäjän toiminnot on jaettu viiteen toimintoon: 1) suunnittelu ja seuranta, 2) ohjaus ja valvonta, 3) palveluiden hankinta ja hallinta, 4) kehittäminen, 5) yhteistyö ja edunvalvonta. Alla on kuvattu toiminnoittain järjestäjän tehtäviä ja alustavaa hahmotelmaa maakuntahallinnon organisoimiseksi. Maakuntahallinnon organisointia on valmisteltu erillisessä työryhmässä, jossa on ollut edustus henkilöstö-, talous-, järjestäjän ja tuottajan roolit-, yleishallinto- sekä KoJo-teemaryhmistä. Maakuntahallinnon organisoituminen: järjestämisen toiminnot ja strategiset konsernipalvelut Huomio: jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, on asiakas ja asiakkuuksien hallinta luonteva yhtymäpinta kuntiin (yhteiset asiakkaat). Viestintä on ymmärrettävä strategisena välineenä, johtamisen tukena ja maakuntahallinnon läpileikkaavana toimintona. Alla on esitetty viestintäryhmän nostamia huomiota viestinnästä erityisesti konsernirakenteen ja johtamisen näkökulmasta

163 Järjestäjän toiminnot Luonnos Järjestämisen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Ajantasainen tiedontuotanto ja data analyysi, tiedolla johtaminen Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Omistajaohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi Sopimusohjaus ja seuranta, markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

164 Muut maakuntahallinnon tehtävät yleishallinto Luonnos Yleishallinto Tietohallinto HR Viestintä Laki Päätösvalmistelu Sisäinen tarkistus Tehtävät Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi

165 Maakuntajohtaja Luonnos Palvelut 1 järjestäminen Suunnittelu ja seuranta (mm. strategia, talous ja tiedolla johtaminen) Ohjaus ja valvonta (mm. omistajaohjaus ja valvontatoiminnot) Palveluiden hankinta ja hallinta (mm. strateginen hankinta) Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Palvelut 2 järjestäminen Palvelut 3 järjestäminen Asiakkuuden hallinta Palvelut n järjestäminen Strategiset konsernipalvelut (mm. tietohallinto, strateginen HR ja työnantajatoiminta, viestintä, lakiasiat ja päätösvalmistelu, sisäinen tarkastus)

166 Viestintä strategisena toimintona ja johtamisen tukena Viestintä on strateginen toiminto ja osa johtamista. Lähtökohtana tulee olla avoimuus ja riittävät resurssit. Jatkovalmistelussa huomioitava, että viestintä tarvitsee budjetin ostopalveluihin ja riittävästi henkilöstöä. Viestintätoiminnon tulee sijaita konsernihallinnossa / järjestäjäorganisaatiossa. Päätöksentekoviestintä määrittelee, että viestinnän tulee olla maakuntajohtajan alaisuudessa strategisena toimintona. Viestintäjohtajan tulee olla johtoryhmän jäsen. Markkinointi on osa viestintää. Yleishallinnossa sijaitsee myös henkilöstöhallinnon viestintä. Viestintävastuut määritellään hallintosäännössä (myös suhteessa palvelukeskukseen / -keskuksiin, yhtiöihin). Viestintä ja tiedonkulku on huomioitava eri toimielinten työssä. Pelastuslaitoksen viestinnän hyödyntäminen maakunnallisissa häiriötilanteissa. Järjestäjä-tuottaja asetelmassa pitää huomioida palvelutuotannon sisäisen viestinnän tarpeet ja mahdollisesti markkinointiviestinnälliset tarpeet (ovat saatavilla tuotannon johtamisen tukena). Henkilöstö on tuotannon johdon alaisuudessa. Vaikka tiedottaja olisi palvelutuotannossa, lähiesimies olisi viestintäjohtaja. Osakeyhtiöt, osakeyhtiölaki: viestinnän osaaja tulee olla osakeyhtiöissä, toimitusjohtajan alainen viestintäverkosto mahdollistaa vuorovaikutuksen, tehokkaamman viestimisen, yhteismarkkinoinnin. Yhtiöissä on hyvä olla viestinnän ja/tai markkinoinnin henkilöstöä, muuten tieto ei liiku. Kysymyksiä: Viestintää on myös kuntien ja maakunnan rajapinnassa, yhtiöissä. Kaavoituksen osallistumismenettelyt, asiakas- ja neuvonta, asiakaspalvelukeskus? Kuka viestii valinnanvapaudesta, seteleistä väestölle, tuottaa ulkoisen materiaalin? Liikelaitoksen ja järjestäjätoiminnon välissä on potentiaalinen kuilu. Voiko liikelaitoksen viestintä ohittaa konsernin/järjestäjän viestijätason? Ohjaako viestintäyksikkö myös liikelaitoksen viestintää?

167 3.3. Palvelutuotannon organisoinnin vaihtoehdot Teemaryhmä on valmistellut jatkovalmistelun pohjaksi vaihtoehtoja palvelutuotannon organisoinniksi sekä arvioita niiden vahvuuksista ja heikkouksista. Vaihtoehdot ovat: 1. Liikelaitosmallit 1A. Liikelaitosmalli 1B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt 2. SOTE-yhtiömallit 2A. Laaja SOTE-yhtiö -malli 2B. SOTE ESH-yhtiö -malli 3. Maakunnan liikelaitos -malli 3A. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU) 3B. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU-PELA) Väliaikaishallinnon on linjattava palvelutuotannon vaihtoehtoja ja päätettävä jatkovalmistelun suuntaviivoista. Mitä tavoitellaan? Vahvaa SOTE-integraatiota tukevaa palvelutuotannon organisointia, päätöksenteon ketteryyttä ja nopeutta, kilpailuetua markkinoilla, resilienssiä. Tavoitteena on myös löytää moderneja organisaatioratkaisuja, jotka mahdollistavat uudenlaisen johtamisen. Vaihtoehtojen fokus on maakuntakonsernin näkökulmassa ja yleispiirteisessä tuotantorakenteessa eikä niissä kuvata erikseen markkinarajapintaa. Palvelutuotannon toimijoita ei ole asemoitu hierarkiajärjestykseen, vaan niiden esitystapavalinta on puhtaasti tekninen. Vaihtoehtotarkasteluissa ei myöskään mennä yksittäisten palveluiden kuvaamisen tasolle

168 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V1 A. Liikelaitosmalli Pääosa maakunnan omasta palvelutuotannosta on erillisissä liikelaitoksissa (SOTE, MAKU, PELA), joita johtavat asiantuntijoista koostuvat johtokunnat. Maakunnalla voi olla myös erillisiä tase-/toimintayksiköitä. Tämän lisäksi maakunnan palvelutuotannosta vastaavat maakunnan omat In house -yhtiöt sekä kilpailluilla markkinoilla toimivat yhtiöt. In house -yhtiö voi omistaa tytäryhtiöitä. V1 A palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-LIIKELAITOS Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU-LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

169 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V1 B. Liikelaitosmalli + MAKU-toimintayksiköt Erona 1A vaihtoehtoon on, että MAKU-palvelut tuotetaan MAKU-toimintayksikössä. Merkittävin ero liikelaitokseen on se, että toimintayksikön taloutta ei ole eriytetty ja sillä ei ole omaa johtokuntaa. Toimintayksikön voidaan katsoa olevan suoremmin konsernijohdon alainen, koska sillä ei ole omaa johtoelintä ja sen johto raportoi toiminnastaan suoraan maakuntajohtajalle ja -hallitukselle. Toimintayksikkö voi olla brutto- tai nettobudjetoitu yksikkö. V1 B palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-LIIKELAITOS Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU- TOIMINTAYKSIKÖT TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

170 V1. Liikelaitosmallit (sisältää 1A ja 1B mallien arvioinnin) Vahvuudet + Pelastuslaitos-liikelaitos toimintansa luonteen mukaisesti selkeä ja läpinäkyvä organisointimalli, joka mahdollistaa hyvän yhteistoiminnan kuntakentän ja valtion suuntaan + Teemakohtaiset palvelukokonaisuudet paremmin järjestäjän ohjauksessa ja kontrollissa + Vahvan edustuksellisuuden toteutuminen johtokuntien ja järjestäjän toimielinten myötä + Mahdollistaa prosessiajattelun maakunnan johtamisessa + Teemakohtainen asiakasyhteyspintakokemus Heikkoudet - Integraation toteutuminen hankaloituu - Liikelaitosten väliset rajapinnat voivat aiheuttaa kitkaa Huomioita:! MAKU ja SOTE itsenäisinä kokonaisuuksina! Perinteinen malli, vastaako Pirkanmaa2019 ja uudistuksen tavoitteisiin?! Imagon ja brändin näkökulmasta voi näyttäytyä vanhana mallina. Miten Pirkanmaa erottautuu tällä mallilla muista?! Toimintayksikkö voidaan ymmärtää kevyimpänä tuotannon järjestämisen tapana ja on tuotannon näkökulmasta lähimpänä järjestäjää (1B)! Palvelut tuotetaan liikelaitoksissa tai toimintayksiköissä lukuun ottamatta palveluja, jotka lainsäädännön mukaan tulee yhtiöittää Konsernirakenne ja johtaminen

171 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V2 A. Laaja SOTE-yhtiö -malli Vaihtoehdossa maakunnan SOTE-tuotanto on laajasti yhtiöitetty. Maakunnan laaja Sote-yhtiö Oy sisältäisi TAYS:n (ml. aluesairaalat ja Hatanpää) palvelutoiminnan, SOTE-palveluita ja maakunnan päättämällä tavalla muita konsultaatiopalveluita (mm. erikoislääkäripalveluita). SOTE-liikelaitokseen jää julkisen vallan käyttö, sairaala-apteekki sekä ohjaus- ja valvontatehtäviä. Maakunnan hallitus omistajaohjaa mm. SOTE-yhtiö Oy:tä, jolla voi olla tyttäriä. V2 A palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTEliikelaitos Johtokunta Maakunnan laaja SOTE- YHTIÖ Oy (emo, In house) Hallitus PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU- LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

172 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V2 B. SOTE ESH-yhtiö -malli Vaihtoehto perustuu erikoissairaanhoidon palvelutoiminnan yhtiöittämiseen. Vaihtoehdossa SOTE-liikelaitoksen toiminta on laajempaa kuin 2A -vaihtoehdossa. Esimerkiksi sosiaalitoimi on laajasti liikelaitoksen puolella. V2 B palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus SOTE-liikelaitos Johtokunta SOTE ESH- YHTIÖ Oy (In house) Hallitus PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta MAKU- LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

173 V2. SOTE-yhtiömallit (sisältää 2A ja 2B mallien arvioinnin) Vahvuudet + Yhtiömallin dynamiikkaedut, tehokas ja vaikuttava tuotantomuoto + Varmistaisi olemassa olevien yhtiöiden säilymisen + Ketteryys päätöksenteossa ja toiminnassa + Vastaa hyvin kilpailuun ja muuttuviin markkinatilanteisiin + Asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy + Laaja SOTE-integraatio (2A) + Laaja SOTE-yhtiö voi tuottaa tehokkaammin säästöjä (2A) + Yhteisöllisyys ( pienemmän talon tuntua ) Heikkoudet - Jääkö liikelaitos vain hallinnolliseksi rakenteeksi vaihtoehdossa 2A? - Edustuksellinen ohjaus vähäisempää - Järjestäjän näkökulmasta kokonaisuuden hallinta/ohjaus/seuranta vaikeutuu - Konkurssin uhka henkilöstön epävarmuus Huomioita:! 2A voi olla haasteellinen malli henkilöstöjohtamisen näkökulmasta (etuuksien yhdenmukaistaminen, työkyvyn kehittäminen, eläketurva-asiat)! Keskeistä saada yhtiöt toimimaan maakunnan kokonaisedun mukaisesti, keskeistä vahva omistajaohjaus! Integraation toteutuminen voi olla haasteellista monitoimijaisessa yhtiökentässä (2A)! Mahdollistaa tytäryhtiöjärjestelyt Konsernirakenne ja johtaminen

174 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V3 A. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU) Vaihtoehdossa SOTE- ja MAKU-palvelut on yhdistetty yhden liikelaitoksen ja johtokunnan alle. Selkeä pelastustoimen ja varautumisen rakenne on näkyvissä kaikissa edellä mainituissa vaihtoehdoissa (oma liikelaitos). Pelastustoimen organisaatio on keskeinen Pirkanmaan kuntien yhteistyökumppani kaikissa poikkeus- ja häiriötilanteissa. Se toimii myös pelastustoimen yhteistoiminta-alueen keskuspelastuslaitoksena. Tämä vuoksi selkeä oma organisaatio voidaan nähdä vahvuutena. V3 A palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis. SOTE ja MAKU) Johtokunta PELASTUS- LIIKELAITOS Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

175 MAAKUNNAN PALVELUTUOTANTO JÄRJESTÄMIS- TEHTÄVÄ MAAKUNTAKONSERNI V3 B. Maakunnan liikelaitos -malli (integroitu SOTE-MAKU-PELA) Vaihtoehdossa maakunnan laajassa liikelaitoksessa on SOTE- ja MAKU-palveluiden lisäksi myös pelastuslaitos. Vaihtoehdoista ainoa, jossa pelastustoimella ja varautumisella ei ole omaa erillistä liikelaitosta. V3 B palvelutuotannon rakenteen luonnostelua, Pirkanmaa2019 MAAKUNTAVALTUUSTO HALLITUS Toimielin 1 Toimielin 2 Toimielin n Maakuntajohtaja Järjestäjäorganisaatio ja konserniohjaus MAAKUNNAN LAAJA LIIKELAITOS (sis. SOTE, MAKU ja PELA) Johtokunta TASE- /TOIMIN TAYKSI- KÖT In house -yhtiöt Markkinoilla toimivat yhtiöt mm. SOTE-keskus, kasvupalvelut Konsernirakenne ja johtaminen

176 V3. Maakunnan liikelaitos -mallit (sisältää 3A ja 3B mallien arvioinnin) Vahvuudet + Palveluketjujen integraation mahdollistaminen + SOTE-MAKU:n poikkihallinnollisuuden toteutuminen yhdessä tuotanto-organisaatiossa (3A) + Malli korostaa liiketaloudellista osaamista (3B). Johtokunta ei puutu substanssiin vaan sparraa liiketaloudellista näkemystä. Heikkoudet - MAKU:n marginalisoituminen - Megalaitos, hierarkinen rakenne - Ohjauksen ja johtamisen yleispiirteisyys ja epämääräisyys niin maakuntakonsernin kuin valtion näkökulmasta - Poliittisen ohjauksen vaikeutuminen - Yhden liikelaitoksen mallissa johtokunnan asiaosaaminen haastavaa (3B) - Synnyttää erikoisen toimielinmallin. Ohjaako useampi toimielin yhden liikelaitoksen johtokuntaa? (erit. 3B) - Johtaminen problemaattista, kun pelastustoiminta kaukana konsernin johdosta poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa (3B). Huomioita:! Voi näyttäytyä liian suurena johtamisen kannalta, toisaalta mahdollistaa yhtenäisen tuotannon kontrollin! Myös henkilöstöjohtaminen haasteellista monitoimijaisessa liikelaitoksessa! Hukkuuko palvelutarvearviointi?! Palveluiden integraatio toteutetaan siellä missä se on tarkoituksenmukaisinta! Kaikki mallit vanhan maailman malleja. Keskeistä pohtia, mikä malleista mahdollistaisi parhaiten modernin johtamisen.! Pelastustoimen oma organisaatio on keskeinen Pirkanmaan kuntien yhteistyökumppani kaikissa poikkeustilanteissa. Se toimii myös sisäministeriön päättämän pelastustoimen yhteistoiminta-alueen keskuspelastuslaitoksena. Tämä vuoksi selkeä oma organisaatio voidaan nähdä välttämättömänä Konsernirakenne ja johtaminen

177 4. Maakunnan johtaminen Maakunnan johtamista määrittävät keskeisesti maakuntalaki, hallintosääntö ja maakuntastrategia. Konserniohjauksen ja omistajaohjauksen avulla varmistetaan maakuntakonsernin kokonaisedun toteutumista. Muita keskeisiä johtamisjärjestelmän elementtejä ovat johtoryhmätyöskentely, tavoite- ja kehityskeskustelut sekä palkitsemisjärjestelmät ja -mallit, jotka tulee valmistella väliaikaishallinnon toimesta. Perinteinen hallintosääntö vai uudistuva hallintosääntö? Keskeisenä tavoitteena on laatia moderni, mahdollistava ja joustava hallintosääntö, joka delegoi viranomaisten ja toimielinten toimivaltaa sekä asemoi poliittisen ohjauksen tarkoituksenmukaisesti. Tämän tulisi olla väliaikaishallinnossa hallintosääntövalmistelun keskeinen tulokulma. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle toiminnan tarpeista ja lähtökohdista, jotta se on ohjaa maakunnan toimintaa kokonaisedun mukaisesti. Maakunnan sisäiset toimivaltasäännökset annetaan hallintosäännöllä, joten sillä vaikutetaan tehokkaasti päätöksenteon ja valmistelun suoraviivaisuuteen. Suoraviivaisuuden edistämiseksi on tarkasti määriteltävä, kuinka paljon ja kuinka isoista kokonaisuuksista päätetään kerrasta. Poliittisten luottamuselinten päätökset pitää hallintosäännöllä ohjata riittävän suuriin asiakokonaisuuksiin. Viranomaisille delegoitava rutiini- ja substanssipäätösmassaa. Vielä auki olevia kysymyksiä: Kirjataanko vain hierarkiseen/hallinnolliseen johtamiseen liittyvät pakolliset määräykset? Kirjataanko hallintosääntöön maakunnan ja liikelaitoksen johtamis- ja ohjausjärjestelmien perusteet? Järjestämisvastuulla olevien toiminnan johtaminen prosessien tms. kautta? Ohjaustavat; esim. sopimusohjaus, talous- ja tavoiteohjaus?

178 4.1. Hallintosääntö Huomioita ja määriteltäviä asioita maakunnan hallintosääntöön. Hallintosäännössä on oleellista on löytää rakenteet, jotka yhdistävät järjestämistä ja tuottamista. Niitä tulee käsitellä yhtenä kokonaisuutena. Järjestäminen Toimielinrakenne / tehtävät ja toimivallat MAKU-toimintojen sijoittuminen järjestäjä -organisaatioon? Järjestäjän viranhaltijaorganisaatio, tehtävät ja toimivallat Viranomaistoimintaa koskevan toimivallan delegointi maakunnan sisällä Maakunnan ohjauksen ja valvonnan toteuttamisesta maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita tuottavissa yhteisöissä ja säätiöissä Palvelunkäyttäjien ja asukkaiden osallisuus: esim. edustajien valitseminen maakunnan toimielimiin/jaostoihin Omistajaohjaus; konkreettisena välineenä konserniohje, jonka hyväksyminen kuuluu valtuuston tehtäviin Konsernijohtoon kuuluvat hallitus ja maakuntajohtaja / muiden k- johtoon kuuluvien viranhaltijoiden määrittely Konsernijohdon tehtävien ja toimivallan määrittely omistajaohjauksessa ja konsernivalvonnassa Järjestäjän rooli pikemminkin toimintaa edistävä kuin ohjaava Tuottaminen Liikelaitokset / organisaatio, tehtävät ja toimivalta SOTE-liikelaitoksessa yksilöasioita käsittelevä monijäseninen toimielin/liikelaitoksen johtokunta tai sen jaosto Toimivalta SOTE-yksilöasioissa delegoitava liikelaitoksen viranhaltijoille Pelastusliikelaitos Pelastusviranomaisten määrittely/aina viranhaltijoita Palvelutuotannon ohjaaminen ja valvontavastuu Sopimusohjaus Palvelutuotannon yhteensovittaminen Käyttäjien osallistuminen esim. asiakasraatien perustaminen ja palveluista tiedottamisen periaatteet Konsernin liiketaloudellinen omistajaohjaus ei kuulu liikelaitokselle

179 Hallintosäännön sisältö (Maakuntalakiluonnos 78 ) Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset ainakin: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämiseen liittyvistä seuraavista asioista: a) toimielimistä ja johtamisesta; b) maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävistä; c) henkilöstöorganisaatiosta; d) taloudenhoidosta; e) hallinnon ja talouden tarkastuksesta; f) sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; g) palvelujen tuottamista ja viranomaispäätöksiä koskevan toimivallan käytön järjestämisestä maakunnassa ja liikelaitoksessa; h) maakunnan ohjauksen ja valvonnan toteuttamisesta maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita tuottavissa yhteisöissä ja säätiöissä. 2) päätöksenteko- ja hallintomenettelyyn liittyvistä seuraavista asioista: a) toimivallan siirtämisestä; b) toimielinten kokoontumisesta; c) varajäsenten kutsumisesta; d) toimielimen puheenjohtajan tehtävistä; e) kokouksen tilapäisestä puheenjohtajasta; f) maakuntahallituksen edustajan ja maakuntajohtajan läsnäolosta ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa; g) muiden kuin jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielinten kokouksissa; h) toimielinten päätöksentekotavoista sekä siitä, miten maakunta huolehtii, että sähköiseen kokoukseen ja sähköiseen päätöksentekomenettelyyn osallistumiseen tarvittavat tekniset välineet ja yhteydet ovat käytettävissä; i) esittelystä; j) pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja tiedoksi antamisesta; k) asiakirjojen allekirjoittamisesta l) asiakirjahallinnon järjestämisestä; m) asiakirjoista tai tiedon antamisesta perittävistä maksuista; n) 24 :ssä tarkoitetun aloitteen käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista; o) viestinnän periaatteista; 3) maakuntavaltuuston toimintaan liittyvistä seuraavista asioista: a) maakuntavaltuuston kokousmenettelystä; b) varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle; c) valtuutetun aloitteen käsittelystä; d) valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä; e) kokouksiin osallistumisesta ja kokouskutsun lähettämisestä sähköisesti; f) valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa, jos ne ovat tarpeen kokouksen kulun turvaamiseksi. Hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset, joilla turvataan kielilaissa (423/2003) ja muualla laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen maakunnan hallinnossa.

180 4.2. Omistajaohjaus ja konserniohje Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla maakunta omistajana ja jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön tai laitoksen hallintoon ja toimintaan. Toimien tavoitteena on, että ohjauksen kohteena oleva yhteisö ottaa toiminnassaan huomioon omistajansa tahdon ja tavoitteet. Tavoitteiden tulee perustua maakuntastrategiaan. Maakunnan tytäryhteisöjen ohjaus perustuu omistajaohjauksen periaatteiden lisäksi maakuntavaltuuston hyväksymiin konserniohjeisiin, joiden sisällöstä säädetään maakuntalain 43 :ssä. Juridisen maakuntakonsernin ulkopuolella ohjaus perustuu lähtökohtaisesti omistajaohjauksellisiin keinoihin sekä sopimusvalvontaan. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota myös palvelujen hankkimisesta vastaavien maakunnan toimielinten ohjaamiseen. Toimielinten tulee mm. valvoa, että maakunnan strategiset tavoitteet toteutuvat myös maakuntakonsernin ulkopuolella hoidettavissa maakunnan palveluissa. Palvelutuotannon hallinnan, ohjaamisen ja toimintojen yhteensovittamisen vuoksi maakunnan hallintosäännön toimivaltasäännöksissä on otettava huomioon maakunnan toiminnan erilaiset palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät tilanteet kuten maakunnan liikelaitos, konserniyhteisöt, osakasyhteisöt, maakuntien yhteistoiminta ja sopimuksiin perustuva palvelutuotanto. Hallintosäännössä tulee päättää, miten toimivalta ja valvontavelvoitteet näiden osalta jakautuvat maakunnan eri toimielimille. Mikäli erityisiä määräyksiä hallintosääntöön ei oteta, on toimintavelvoite ja valvontavastuu konserniyhteisöjä lukuun ottamatta maakuntahallituksella. Maakunnan tytäryhteisöjen osalta omistajaohjauksellisia toimia toteuttaa konsernijohto (konsernijohdosta säädetään :ssä 44). Maakuntavaltuusto täsmentää hallintosäännöllä toimivallan jakautumiseen maakuntahallituksen ja konsernijohdon välillä. Omistajaohjauksen lisäksi esille nousevat myös sopimusvalvonnalliset kysymykset, jotka koskevat palvelujen tuottamista ja joilla ei ole suoraa liittymää varsinaiseen omistajuuteen liittyviin kysymyksiin. Näiden sopimusten osalta kyse on tavanomaisesta sopimusvalvonnasta ja palvelutuotannon hoitamisesta. Tämä monitahoisuus on huomioitava myös maakunnan sisäisessä toimivallan jaossa. järjestäjäohjaus (tavoite-, sopimus-, tulosohjaus) vs. omistajaohjaus problematiikka

181

182 4.3. Tuotannon ohjausmallit Teemaryhmä on hahmotellut ohjausmalleja palvelujen eri tuotantomuotojen suhteen. Ne eivät ota kantaa palveluiden tosiasialliseen järjestämiseen vaan tarkoitus on ollut havainnollistaa valtuuston, hallituksen, toimielinten ja järjestäjän toimintojen mahdollista asemoitumista erilaisten palvelutuotannon yksikköjen ohjauksen suhteen. Tarkastellut kolme vaihtoehtoa ovat olleet: A. Maakunnan SOTE-yhtiöiden ohjausmalli (In-house -yhtiö ja kilpailuilla markkinoilla toimiva SOTE-keskus) B. Pelastusliikelaitoksen ohjausmalli C. Lomituspalvelut-toimintayksikön ohjausmalli Loppuraportin julkaisuvaiheessa ohjausmallityö oli vielä pahasti keskeneräinen, jonka vuoksi niitä ei julkaista raportin yhteydessä. Ohjausmallien työstämistä jatketaan väliaikaishallintovaiheessa ja ne tuodaan syksyllä valmistelutoimielimen ja hallituksen käsitteltäväksi

183 5. Vaikutusten arviointi 5.1. Sote- ja maakuntauudistuksen sekä Pirkanmaa2019 strategiset tavoitteet Uudistuksen kansalliset kulmakivet: 1. Vahva järjestäjä (järjestäjän ja tuottajan erottaminen) 2. Palvelujen integraatio (asiakkaan tarpeen mukaiset kokonaisuudet ja hoitoketjujen saumattomuus, oikea hoito oikeaan aikaan) 3. Valinnanvapaus (asiakaslähtöisyys, kilpailun hyödyntäminen, markkinaehtoistuminen) 4. Kustannusten kasvun hillintä 3mrd vuoteen 2029 mennessä 5. Digitalisaatio (arki on digitalisoitu, tiedolla johdetaan, tietojärjestelmät ovat yhtenäisiä) Pirkanmaa2019-tavoitteet: Tavoitteina oltava yhteisesti sovitut maakuntatasoiset hankkeet. Fokuksessa toiminnallinen uudistaminen uuden organisaatiomallin sijaan. 1. Kehittämisen kattotavoitteina toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, toiminnan integrointi ja toiminnan vaikuttavuus 2. Palveluiden nykyaikaistaminen ja uudistaminen (ennaltaehkäisevä ote, palveluiden asiakaslähtöinen integrointi, palveluverkon optimointi, digitaalisuus, asiakas- ja ohjaustiedot palveluiden kehittämiseksi, käyttäjät mukaan palveluiden kehittämiseen) 3. Maakunnan, sen ydinseudun ja kuntien mutkaton suhde ja tarkoituksenmukainen toimivallanjako 4. Julkisen talouden kestävyysvajeen leikkaus (300 M )

184 Pirkanmaa2019 tavoitteena on toiminnallinen uudistuminen sekä modernit organisaatioratkaisut, jotka mahdollistavat uudenlaisen johtamisen. Alla on nostettu esiin yleisiä huomioita, joilla on vaikutusta uudistuksen strategisten tavoitteiden saavuttamiseen: Maakunnan hallintosäännön on oltava mahdollistava ja moderni erityisesti päätöksenteon ja johtamisen suoraviivaisuuden sekä toimivallan tarkoituksenmukainen delegoinnin näkökulmasta. Toimielinmalleista valiokuntamalli on modernein vaihtoehto ja esimerkki uudistuvasta johtamismallista. Toimielinrakenne voi olla myös ns. hybridimalli, jossa tarkoituksenmukaisuus määrittää toimielimen (jaosto, valiokunta, tai valtuustohallitus). Lisäksi toimielimet voisivat olla joko päättäviä, valmistelevia tai sekä että. Poliittinen ohjaus ei saisi suoraan tulla operatiivisen palvelutuotannon puolelle. Poliittisen vaikuttamisen on rajauduttava järjestäjäorganisaatioon, joka määrittää palvelutuotannon viitekehyksen. Tuotannolla pitää olla liikkumavaraa määritellä ja ohjata omaa toimintaansa, koska sillä on paras kosketus ja ymmärrys asiakasrajapinnasta. Liikelaitosten johtokuntiin tulee valita maakuntalain edellyttämiä talouden ja liiketoiminnan/toimialan johtamisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä. Maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen, ei yhtä mallia kaikille palvelukokonaisuuksille ja järjestäjän toiminnoille. Niille on jo maakuntastrategiassa ja hallintosäännössä kirjattava mahdollistava ja ei-hierarkinen luonne. Kyse on uudistumiskykyisen ja reaktiivisen toiminta- ja johtamiskulttuurin luomisesta maakuntaan. Ennaltaehkäisy ja varhaisen vaiheen puuttuminen: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävissä kunnat ja maakunta ovat vastinpari. Oleellista on, miten HYTE-toiminta onnistutaan jalkauttamaan maakuntakonserniin ja rakentamaan tarkoituksenmukaiset yhtymäkohdat kuntien toimintoihin. Kestävyysvaje: matala organisaatiorakenne ja henkilöstön autonomiaa korostava johtamiskulttuuri on kustannustehokkaampi kuin hierarkisesti johdettu monitasoinen organisaatio. Miten konserniohjeella (omistajaohjauksella) ja järjestäjän ohjausmekanismeilla tuetaan parhaiten strategisten tavoitteiden saavuttamista? Asukkaille on taattava kokemus siitä, että osallistumisella on ollut vaikutusta tai että palautteeseen on vähintään reagoitu. Lisää maakuntahallinnon ja päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja kumuloi osallistumista valmisteluun. Kaikki esitetyt toimielinvaihtoehdot mahdollistavat asukkaiden osallistumisen. Kehitettävä tarkoituksenmukaiset ja toimivat mallit asukkaiden suoraan ja edustukselliseen osallistumiseen. Miten löydetään ne ihmiset, joihin päätökset vaikuttavat?

185 5.2. Asukasvaikutukset Tiedolla johtaminen ja tietojärjestelmät ovat kriittisiä palveluiden kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden vertailtavuuden sekä asiakkuuksien hallinnan ja asiakaskokemuksen kehittämisen näkökulmasta. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien maakunnan asiavalmisteluun ja päätöksentekoon voidaan katsoa tuottavan positiivisia asukasvaikutuksia. Esimerkiksi eri asukasryhmien (ikäihmiset, vammaiset, nuoret) edustajat voisivat osallistua lakisääteisten neuvosto- ja valtuustoelinten lisäksi toimielinten työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella. Erilaisilla organisatorisilla ratkaisuilla voidaan edistää asukkaiden edustuksellista ja suoraa vaikuttamista. Hallinnon ja asiavalmistelun lähestyttävyyttä ja matalan kynnyksen osallistumista voidaan edistää esimerkiksi hallinnon digitalisoinnin keinoin. Myös kasvojen antaminen poliittiselle päätöksenteolle voi sitoa maakunnallista valmistelua paremmin asukkaiden arkeen. Monituottajamalli ja heterogeeninen palvelutuottajakenttä voi hankaloittaa palvelujen integrointia ja kasvattaa riskiä asiakkaan palveluketjun katkeamiseen. Ratkaisevaa on myös, miten järjestäjä onnistuu tuotannon ohjaamisessa. Järjestelmään pitää luoda kannustavia mekanismeja, jotta verraten itsenäiset tuotanto-organisaatiot toimivat järjestäjän tavoitteiden mukaisesti. Tuotanto-organisaatiot toimivat asiakasrajapinnassa ja niiden toiminnasta syntyy ensikäden asukasvaikutukset ja asiakaskokemukset. Ohjaus- ja toimintamallien, toimivaltajakojen, kannusteiden sekä johtamisen lähtökohtana pitää olla positiivinen asiakaskokemus. Asukasvaikutusten näkökulmasta viestinnän merkitys on kriittistä ja sille tulee varata riittävät resurssit maakuntahallinnossa. Viestinnän tulee olla strategista, johdonmukaista ja kohdennettua. Luotava mahdollisuuksia moninaiselle osallistumiselle. Kaikkia asukkaita ei voida koskaan saavuttaa, mutta pitää aktiivisesti hakea niitä ihmisiä, joita päätöksenteko erityisesti koskee. Muu osallistaminen tukemaan edustuksellista toimintaa. Toimintamallit ja konsernirakenne on mietittävä tästä näkökulmasta. Jatkovalmistelussa on oleellista pohtia, mikä malleista takaisi parhaiten asukkaiden osallistamisen moninaisuuden ja luottamushenkilöiden poliittisen kasvun?

186 5.3. Henkilöstövaikutukset Maakuntaan tulee hyvin laaja järjestäjäammattikunta, jolta edellytetään vahvaa substanssiosaamista (mm. johtaminen, tukipalvelut). Riittävä järjestäjäosaaminen on kriittistä uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen ja sujuvan siirtymän näkökulmasta. Tuleeko osaavista henkilöresursseista kilpailua, millainen vaikutus uuden maakunnan perustamisella on kuntakentän henkilöstöön? Työnantajakuvan rakentaminen: vetovoimainen työnantajakuva on kilpailukykytekijä osaajien houkuttelussa. Perinteiset johtamis- ja organisaatiomallit ja hierarkiset toimintakulttuurit eivät näyttäydy houkuttelevina tulevaisuuden osaajille. Henkilöstö osallistettava johtamis- ja toimintamallien kehittämiseen. Asukkaat, henkilöstö ja johtaminen ovat toiminnan ytimessä, organisaatiorakenteet tukevat. Oleellista on määritellä, millaista johtamisen mallia ja toimintakulttuuria tavoitellaan. Haluammeko, että maakuntakonserni näyttäytyy hyvin johtajakeskeisenä ja hierarkisena vai pikemminkin asiantuntijoiden autonomiaa korostavana työyhteisönä? Organisaatioiden erilaiset toimintakulttuurit haasteena. Johtajille muutos on suuri haaste, toimintakulttuuri muuttuu vain ihmisten kautta (kulttuuri asuu organisaatioissa). Moniammatillisen johtamisen merkitys korostuu erityisesti suurissa ammattiryhmissä. Uusi maakunta on useiden eri toiminta- ja organisaatiokulttuurien fuusio. Edellyttää henkilöstöltä väkisinkin sekä toiminnallista että ajatuksellista uudistumista. Muutoksen onnistuminen edellyttää myös riittävää resursointia henkilöstön koulutukseen, uuteen osaamiseen ja kompetenssien kehittämiseen. Uudistus, ja jo uudistuksen valmistelu on aiheuttanut epävarmuutta siirtyvässä henkilöstössä avoin viestintä keskeinen johtamistehtävä, henkilöstöpoliittinen suunnitelma. Järjestäjän vahva rooli ja suuri järjestäjäorganisaatio: onko vaarana järjestäjän toimintojen korostuminen suhteessa tuotannon henkilöstöön? Jakaako asetelma maakunnan henkilöstöä kahteen koulukuntaan negatiivisessa mielessä? Mitä tämä voisi tarkoittaa konsernirakenteen ja johtamisen näkökulmasta? Yhtiö vs. julkinen. Yhtiöissä ammattimainen johto henkilöresurssin hyödyntäminen ja henkilöstön tyytyväisyys. Toisaalta yhtiökulttuuri on kilpailuhenkinen (asiakkaat laadun kautta), henkilöstön yllä konkurssin uhka. Henkilöstön palkitsemisjärjestelmät ja motivointi. Pohdittava myös henkilöstön osallistumismahdollisuuksia toimielintyöskentelyyn. Viestinnän merkitys korostuu (maakuntakonsernin strategiset tavoitteet, työnantajakuva, uusi integroitu ja heterogeeninen työyhteisö)

187 5.4. Talous-, yritys- ja markkinavaikutukset Yhtiöittämisselvityksen johtopäätökset oleellisia ja viitoittavat valmistelua. Tarvitaan kattava liiketoimintaympäristön analyysi, joka huomioi asetelman In house -yhtiö- ja liikelaitospalvelutuotanto vs. laaja kilpailluilla markkinoilla toimiva palvelutuotanto. Markkinaehtoisuus ja toiminnan tehokkuustavoitteet toteutuvat parhaiten, jos tuotannolla on tarkoituksenmukaista liikkumavaraa ja toimivaltaa asiakasrajapinnassa. Järjestäjän ohjauksen yksityiskohtaisuus määrittelee tuotannon toimintapuitteita joko mahdollistaen tai rajoittaen (tavoiteja laatutaso, kriteerit) Päätöksenteon ja hallinnon suoraviivaisuus ja joustavuus sekä tarkasti määritellyt vastuut ja toimivaltakysymykset mahdollistavat reaktiivisuuden markkinahäiriöihin. Yhtiörakenne kustannustehokkaana tuotantoratkaisuna: kilpailluilla markkinoilla toimivien yhtiöiden ansaintalogiikka perustuu positiiviseen asiakaskokemukseen ja palvelun laatuun (valinnanvapaus). Toimintaa tehostaa myös sparraus ja kiritys muilta markkinoilta toimivilta yhtiöiltä. Yhtiömallilla on positiivinen markkinavaikutus, sen välinevalikoima on laajempi, johtaminen on ammattimaisempaa ja reagointi markkinahäiriöihin ja mahdollisuuksiin ketterämpää. Toimielin- ja tuotantorakenteita on suunniteltava asiakas- sekä kustannussäästöjen ja integraation näkökulmasta. Tiedolla johtamisen on oltava konserni- ja talousjohtamisen perustana (ei mitään hyötyä elleivät järjestelmät tue ja johtamis- ja ohjauskäytäntöjä ei aidosti omaksuta)

188 5.5. Ympäristövaikutukset Etäosallistumisen mahdollistavien tekniikkojen omaksuminen ja käyttö vähentävät liikkumistarvetta. Sähköiset kokouskäytännöt, paperiton toimisto. Kattava ympäristövaikutusten arviointi ja analyysi laadittava, kun toimielin-, palvelutuotanto- ja muu konsernirakenne hahmollaan

189 6. Yhteistyö ja yhdyspinnat 6.1. Yhteistyö kuntien, maakuntien ja valtion kanssa Maakunta-kunta -suhde ja työnjako nähtävä läpileikkaavana teemana kaikissa maakunnan tehtäväkokonaisuuksissa. Päällekkäisyyden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi työnjako kuntien ja maakunnan kanssa määriteltävä tarkasti. Edellyttää yhtymäkohtien tehtäväkohtaista tunnistamista (kukin substanssiteemaryhmä pohtii omassa valmistelussa). Kunta-maakunta -suhdetta on mahdollista jäsentää ja fokusoida toimialakohtaisesti maakuntastrategiassa. Strategiaan voisi laatia yhteisen osion maakunnalle ja kunnille. Jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, on asiakas ja asiakkuuksien hallinta luonteva yhtymäpinta kuntiin. (yhteiset asiakkaat). Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on läpileikkaava ja konkreettista yhdessä tekemistä/suunnittelua kokoava teema. Oleellista on pohtia, miten HYTE-toiminta organisoidaan maakuntakonserniin (omana keskitettynä toimintona vs. palveluja läpileikkaavana toimintona). Valtakunnallisten palvelukeskusten palveluiden käyttövelvoite määrittää paljon sitä, miten järjestäjä organisoi omia tukipalvelutoimintojaan ja palvelutuotantoa. Palvelukeskuksiin liittyvät maakunnallisten tukipalveluiden organisointiehdotukset tulevat substanssiteemaryhmien kautta. Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävä JTS-neuvottelu määrittää maakunnan valtionohjauksen taloudelliset puitteet. Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on pohjauduttava maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin. Perustettavalla valtion lupa- ja valvontavirastolla (LUOVA) on luonteva yhtymäkohta maakunnan järjestäjän ohjaus- ja valvontatoimintojen sekä edistämistehtävien (esim. luonnonsuojelun vapaaehtoisen suojelun prosessit) kanssa. Toimintojen on oltava linjassa keskenään, jotta ei synny kahden putken ohjaustilanteita. Uudistuksen myötä on useita toimialueita, joissa kaikilla kolmella tasolla on tehtäviä (kunta, maakunta, valtio). Näiden toimialueiden roolien ja tehtäväjakojen tunnistaminen on tärkeä osa järjestäjän tehtävien organisointia. Yhteistyö on organisoitava näiden tasojen yhdyspintaan. Niiden tehtävien osalta, joissa maakunnalla on selkeä koordinaatiovastuu, määrittää maakunta tarkoituksenmukaiset yhteistyömallit

190 6.2. Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi Suoran ja edustuksellisen demokratian vaikuttamiskeinot ja foorumit on mahdollistettava mahdollisimman laajasti. Muun muassa toimielimille on hallintosäännöllä taattava palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiset yhteistyön edistämisen toimintamallit. Keskeistä pohtia, miten saadaan uudistettua toimielintyöskentelyä ja kokoustekniikkaa, jotta monitasoinen osallistuminen mahdollistuisi. Eri asukasryhmien ja kolmannen sektorin (ikäihmiset, vammaiset, nuoret) edustajat voisivat osallistua lakisääteisten neuvosto- ja valtuustoelinten lisäksi toimielinten työskentelyyn läsnäolo- ja puheoikeudella. Myös elinkeinoelämän, yrittäjien sekä tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntemusta tulisi hyödyntää maakunnan asia- ja päätösvalmistelussa (toimielinedustus/kumppanuusfoorumit). Mietittävä keinoja ja hyviä käytäntöjä, miten yhteistyön painopistettä voidaan siirtää jo valmisteluvaiheisiin. Matalan kynnyksen osallistumisen foorumit ja kanavat (asukasillat, some, digitaaliset välineet). Vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) kumppanuustyökaluna. EVA:n nelikenttä osaltaan hahmottaa yhteistyön suuntia ja valmistelun tietotarpeita

191 7. Kohti väliaikaishallintoa: teemaryhmän suositukset ja ehdotukset 7.1. Ryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmän esivalmisteluvaiheen tehtäväkokonaisuudet ja niiden toteutuminen on esitetty seuraavassa taulukossa. Tiettyjä toimeksiannossa olleita teemoja on muutosjohdon kanssa sopien jätetty pois tai muokattu tarkoituksenmukaisemmiksi. Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmä on työssään painottanut erilaisten vaihtoehtojen tuottamista SOTEMAKU-valmisteluun esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen käyttöön. Tavoite : Vaihtoehdot uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteesta väliaikaishallinnolle. Periaatekeskustelut hallituksessa käynnistetty toimielinrakenteen ja palvelutuotannon organisoinnin osalta (kpl 3). Tavoite : Väliaikaishallinnon työtä konserni- ja johtamisrakenteen jatkovalmistelussa tuetaan. Tavoite : Uuden maakunnan ketterä konserni- ja johtamisrakenne on valmis (valmius itsehallinnolle). Valtuusto on nimennyt käynnistyvän maakunnan toimielimet sekä hyväksynyt hallintosäännön Alla olevassa taulukossa on eritelty teemaryhmälle asetettujen tehtävien toteutuminen osatavoitteittain

192 Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmä Osatavoitteet Tilanne loppuraportoinnissa, toukokuu Nykytilan kuvaus (tiivis) Nykytila-kuvaus sekä analyysit esimerkkien kautta. Esimerkkeinä eri hallinto- ja johtamisrakenteet Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus. (kpl 2) 2 Esitys/vaihtoehtoja uuden maakunnan konsernija johtamisrakenteeksi 2.1 Arvioida uuden maakuntastrategian roolia keskeisenä johtamisen työvälineenä 2.2 Tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan hallintosääntöön ja konserniohjeeseen. 2.3 Benchmarkata mielenkiintoisia eurooppalaisia alueellisia hallinto- ja johtamisratkaisuja Valmisteltu keskustelun ja jatkovalmistelun pohjaksi toimielinrakenteiden kolme vaihtoehtoista mallia sekä arviot niiden heikkouksista ja vahvuuksista. Lisäksi maakuntahallinnon organisointiamalli yhdessä järjestäjäteemaryhmän kanssa (kpl 3.1 ja 3.2). Valiokuntamalli tunnistettu kiinnostavaksi ja uudeksi poliittisen johtamisen malliksi. Maakuntastrategian valmistelu siirrettiin erillisvalmisteluun väliraportoinnin jälkeen. Hallintosääntö erittäin tärkeä. Tuotu esille asioita hallintosäännön laadintaan järjestäjän ja tuottajan näkökulmasta. Hallintosäännön runko keskeisimmiltä osin. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle toiminnan tarpeista ja lähtökohdista, jotta se on ohjaa maakunnan toimintaa kokonaisedun mukaisesti. (kpl 4) Benchmarkausta ei toteutettu tässä kohdin. Pohdittiin, miten työnjako kuntien, maakunnan ja valtion välillä on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Erityisesti maakuntastrategia tunnistaa yhtymäkohtia kuntien toimintaan ja valtakunnallisten palvelukeskusten kautta jäsentyy valtion suhde maakunnan konsernirakenteeseen. Myös maakunta-maakunta -yhtymäkohdat realisoituvat yhteistyöaluekysymysten kautta. (kpl 6) 3 Etsiä synergiaetuja ja karsia päällekkäisyyksiä maakunnalle siirtyvistä tehtäväkokonaisuuksista ja tämän työn pohjalta arvioida tarkoituksenmukaista toimielinjakoa 4 Hahmotella pirkanmaalaista verkottunutta monituottajamallia Työpajatuotos siitä, mitä tehtäviä tulisi tarkastella kokonaisuuksina tehty ja raportoitu. Valmisteltu keskustelun ja jatkovalmistelun pohjaksi kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arviot niiden heikkouksista ja vahvuuksista. (kpl 3.1 ja 3.2). Valmisteltu kolme vaihtoehtoista mallia (sis. 6 vaihtoehtoa) maakunnan palvelutuotannon organisoinniksi sekä arviot niiden vahvuuksista/heikkouksista sekä huomioon otettavia asioita (kpl 3.3). Ohjausmalliesimerkkien avulla on hahmoteltu erilaisten tuotannon organisointimuotojen ohjausinstrumentteja (omistajaohjaus, sopimusohjaus jne.) (kpl 4.3) 5 Seurata kansallista maakuntalain valmisteluryhmää ja maakuntalain valmistelua (hallinnon järjestämisen ja johtamisen osalta) Kansallista valmistelua seurattu erityisesti laki-alatyöryhmässä

193 7.2. Teemaryhmän keskeiset viestit jatkovalmisteluun Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmä tuo loppuraportissa esille erilaisia vaihtoehtoja jatkovalmistelun pohjaksi ja nostot jatkovalmisteluun on koottu alla olevaan yhteenvetoon (kohdat 1-7). 1. Esivalmistelun hallituksen tulisi tehdä keskeinen periaatelinjaus liittyen osallistumiseen: uuden maakunnan toimielinrakenne luodaan niin, että se mahdollistaa asukkaiden edustuksellisen ja suoran osallistumisen. 2. Toimielinmalleista valiokuntamalli on modernein vaihtoehto ja esimerkki uudistuvasta johtamismallista. Toimielinrakenne voi olla myös ns. hybridimalli, jossa tarkoituksenmukaisuus määrittää toimielimen (jaosto, valiokunta, tai valtuusto-hallitus). Lisäksi toimielimet voisivat olla joko päättäviä, valmistelevia tai sekä että. Kaikki esitetyt toimielinvaihtoehdot mahdollistavat asukkaiden osallistumisen. Kehitettävä tarkoituksenmukaiset ja toimivat mallit asukkaiden suoraan ja edustukselliseen osallistumiseen. 3. Maakunnan hallintosäännön on oltava mahdollistava ja moderni erityisesti päätöksenteon ja johtamisen suoraviivaisuuden sekä toimivallan tarkoituksenmukainen delegoinnin näkökulmasta. Tämän tulisi olla väliaikaishallinnossa hallintosääntövalmistelun keskeinen tulokulma. Hallintosäännön laadinnassa tulisi lähteä liikkeelle toiminnan tarpeista ja lähtökohdista. Maakuntakonsernin kokonaisedun ja monituottajamallin onnistumisen kannalta on tärkeää, että ohjausinstrumentit määritellään hallintosäännössä huolellisesti. Myös ohjaus- ja järjestäjätoimien tulee toimia saumattomasti yhteen. 4. Maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen on perustuttava tarkoituksenmukaisuuteen. Palvelukokonaisuuksille ja järjestäjän toiminnoille on jo maakuntastrategiassa ja hallintosäännössä kirjattava mahdollistava ja ei-hierarkinen luonne. Kyse on uudistumiskykyisen ja reaktiivisen toiminta- ja johtamiskulttuurin luomisesta maakuntaan. Matala organisaatiorakenne ja henkilöstön autonomiaa korostava johtamiskulttuuri on kustannustehokkaampi kuin hierarkisesti johdettu monitasoinen organisaatio

194 5. Poliittisen vaikuttamisen tulisi rajautua järjestäjäorganisaatioon, joka määrittää palvelutuotannon viitekehyksen. Tuotannolla pitää olla liikkumavaraa määritellä ja ohjata omaa toimintaansa, koska sillä on paras kosketus ja ymmärrys asiakasrajapinnasta. Liikelaitosten johtokuntiin tulee valita maakuntalain edellyttämiä talouden ja liiketoiminnan/toimialan johtamisen asiantuntemuksen omaavia henkilöitä. Perusperiaatteena tulee olla, että järjestäjä päättää tavoitteista, kriteereistä ja rahasta; palvelutuotannon tulee saada organisoida toimintansa mahdollisimman vapaasti. 6. Väliaikaishallinnon selvitettävä ja täsmennettävä erityisesti hallituksen jäsenten roolia, tehtäväkuvaa ja ottaa kantaa heidän päätoimisuutensa (politiikan ammattimaistuminen). 7. Maakunnan toimielinmalli, palvelutuotannon organisoituminen ja ohjausjärjestelmien määrittely ovat keskinäisriippuvaisia kokonaisuuksia. Jatkovalmistelun kannalta on oleellista saada yhtiöittämisselvityksen tulokset ja teemaryhmien näkemykset tehtäväkokonaisuuksien organisoinnista. Näiden pohjalta väliaikaishallinnon pitää linjata valmistelun periaatteita tai vähintään eri vaihtoehtojen prioriteetteja. Muutosjohdolta kaivataan linjauksia Miten KoJo-teemaryhmä jatkaa? Mitkä ovat väliaikaisvaiheen suunnitteluperusteet ja yksityiskohtainen tehtävänanto? Mikä on teemaryhmän rooli ja suhde väliaikaishallintoon (ohjaava vai valmisteleva ryhmä)? Resurssitarpeet 8/ /2018 Maakuntastrategian ja hallintosäännön valmistelu- ja kirjoittamistyö Johtaminen ja johtamisjärjestelmä, konserniohje Maakuntahallinnon järjestäminen (strategiset konsernipalvelut)

195 Pirkanmaa2019 loppuraportti Osallistuminen - teemaryhmä Versio 2 _

196 Osallistumisen teemaryhmä Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet sekä varsinaiset että varahenkilöt 110 %:sesti Lähtökohtana pidetty Osallistumisen perusarvot (IAP2) (oma slide) Työryhmän kokoontumisia on ollut yhteensä 7 ja kesäkuussa tulossa yksi, työpajoja järjestetty itse kaksi ja osallistuttu toisten teemaryhmien työpajoihin (mm. HYTE, Palveluverkko) Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteiseen ollut hyvää Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) (oma slide) 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi tehty ja havaittu maakunnaassa lukuisia erinomaisia osallistumisen toimintamalleja, joita on hyvä laajentaa joko sitoviksi (ml lakisääteiset) tai toivottaviksi toimintamalleiksi Yhdyspinta osallistumisessa on lähes jokaiseen teemaryhmään erityisesti jatkossa

197 Osallistumisen perusarvot IAP2 = International Association for Public Participation 1. Kansalaisella tulee olla mahdollisuus sanoa kantansa asioihin, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä. 2. Osallistumiseen sisältyy lupaus siitä, että osallistuminen vaikuttaa päätöksiin. 3. Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan. 4. Osallistuminen hakee ja auttaa niitä osallistumaan, joihin vaikutuksia voi kohdistua ja joita päätökset saattavat kiinnostaa. 5. Osapuolten panokset työskentelyyn varmistetaan suunnittelemalla osallistumistavat 6. Osallistumiseen kuuluu riittävän informaation toimittaminen osapuolille, jotta osallistuminen on mielekästä. 7. Osallistujille kuuluu kertoa, kuinka heidän kannanottonsa vaikuttivat päätöksiin

198 Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) Henkilöresurssitarpeita o o o Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa hanke o Rahoitus OKM ja maakunta. LAPE- muutosagentti Titta Pelttari, Tampereen Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen toiminnan nuoriso-ohjaaja Laura Sirén ja Tampereen seutukunnallisen nuorisotyön koordinaattori Elina Mäki kutsutaan jatkossa mukaan Osallistuminen teemaryhmään. Muutosagentit kokoavat työnsä tueksi Nuorten vaikuttajaryhmän, jonka toiminta otetaan huomioon työryhmässä (mm. nuorten maakuntapäivät). Kuntaliiton Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön. Mukana pilottimaakuntana yhtenä kahdeksasta. Aloituskokous Helsingissä o Tähän liittyen tiivis yhteistyö myös I&O kärkihankkeen kanssa, työryhmään kutsutaan mukaan muutosagentti Mari Patronen Tutkimuskumppanina Liisa Häikiö ryhmineen Tampereen yliopistolta (Ketterät kaupungit -tutkimushanke sekä haettavana oleva Tavoitteena ihmislähtöiset maakunnan -tutkimushanke) Erilaiset työpajatyöskentelyt/ ulkopuoliset asiantuntijat / 2017, / 2018 o Alustajaksi ja luennoitsijaksi esimerkiksi Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio otsikolla Asiakkaiden ja käyttäjien osallisuus muutoksessa (Viite: Sote-johdon np ), kehittämisjohtaja Marika Järvinen palvelumuotoilusta Yleisötapahtumat Aamulehden, YLEn tmv. tahon kanssa järjestettävä maakunnallinen osallistumisen yleisötapahtuma syksyllä 2017, jossa esitellään osallistumisen teemaryhmän ehdotuksia osallistumisen malleiksi maakuntauudistuksessa Viestinnän apu tässä ja kustannukset näiltä osin? Piirrosohjelma osallistumisesta (2-4 min), noin (2018)

199 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä osallisuus ja vuorovaikutus on tunnistettava niin järjestämisessä kuin tuottamisessa. Loppuraportissa kuvataan ehdotuksina erilaisia toimintamalleja maakuntaan ja arvioitavaksi suhteessa muissa teemaryhmissä Osallistuminen maakuntatasolla toimielinorganisaatioissa ehdotetaan otettavaksi huomioon Järjestäjä ja tuottaja toteuttavat kumpikin osaltaan osallistumista niin palvelulupausten arvioimisessa kuin palvelujen käyttökokemuksen hyödyntämisessä ja palvelujen kehittämisessä. Uusista erityisesti valinnanvapauslaki sekä maakuntalaki (palvelulupaus) vaikuttavat, miten ja minkälaisia osallistumisen foorumeja tulisi suunnitella tulevassa maakunnassa (Potilas- ja vammaisjärjestöjen rooli, erilaisten neuvostojen rooli, jne.) Tukipalveluissa tarvitaan mm. ICT/ Digitaliset välineet osallistumiseen erilaisissa foorumeissa Viestintä osallistumismahdollisuuksista (mitä, missä, miten, sekä palaute siitä miten osallistuminen on vaikuttanut) Osaamisen varmistaminen mm. valmennuksella (taidot, asenteet, menetelmät) Kiinteistöt (osallistumiseen tarvittavat sopivat tilat)

200 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen jatkuu Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta / maakunta Osallistumisen malleissa - riippumatta toteutuvatko ne organisaatio- kunta- tai maakuntatasolla - tulee konkretisoitua: Osallisuus ja osallistuminen Vaikuttavuus Saavutettavuus Käytettävyys Mallien tulee siis olla tehokkaita ja helppokäyttöisiä sekä maakunnan sisällä riittävän yhdenmukaisia Asiakas (yritys, kuntalainen, asukas, asiakas, potilas jne.) on motivoitunut osallistumaan palvelujen jatkuvaan kehittämiseen Näkyy osallistumisprosentteina (äänestys, osallistujamäärä, palautteet, jne.) Palvelujen tuottajien edellytetään taas osaavan käyttää yhteissuunnittelun mahdollisuuksia ja vaikuttavaa asiakassegmentointia Näkyy vaikuttavina ja saavutettavina sekä helposti käytettävinä palveluina (lähi-, seudulliset ja maakuntapalvelut sekä digitaalisina palveluina) 6

201 Mallinnuksessa on pyritty kuvaamaan soveltuvin osin läpi seuraavia asioita: Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus on kuvattu osallistumisen mallina Asiakkuuden hallinta sisältyy osallistumisen malliin lähtökohtaisesti Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jakoa on pohdittu mallissa osallistumisen näkökulmasta Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten, muut voimavarat) on pyritty kuvaamaan malliin Vaikutusten arviointi näkyy arvioituina lopputuloksina mallissa. Esimerkkeinä on käytetty projektin aikana saatuja asukkaiden esimerkkejä osallistumisen hyvistä ja huonoista kokemuksista. Yhteistyö ja yhdyspinnat on pyritty myös kuvaamaan mallissa

202 Maakunta-Sote Osallistumismalli

203 Halutaan muuttaa esimerkkejä vuodelta 2017 Vanhaa: nyt kaikki viralliset lautakunnat ja niiden alaiset neuvostot toimivat ns. vanhoilla rutiineilla läpi vuoden, - jäädäänkö käsittelemään melkoisen pieniä asioita monen kertaan nyt kaupunginhallituksen, valtuuston ja lautakuntien työ löytyy vaikeasti/ etsimällä kunnan/maakunnan kotisivuilta, mutta Asukaslautakunnan tilalle -> Uutta olisi: voisiko aihepiirien mukaan kutsua vierailevia toimijoita, henkilöitä enemmän; esim. hyviä kokemuksia, kun on kutsuttu hyvinvointikoordinaattori kertomaan hyvinvointiasioista tai nuorisovaltuuston jäsen vierailemaan eri lautakunnissa Tulisi saada näkyvämmäksi kaikille kuntalaisille; kotisivut, sähköiset kysely- ja palautejärjestelmät, ajankohtaiset pikakyselyt kaupungin kotisivuilla/kirjastoissa/asukasilloissa/ asukasfoorumeilla hyvinvointilautakunta

204 Päämenetelmät Vuorovaikutus, viestintä ja osallisuus yleisesti digimenetelmät koko maakunnan asioille (esim. avoin, moderoitu digiverkosto) vuorovaikutteiset tilaisuudet, joita edeltävät miehitetyt näyttelyt, tilaisuudet striimataan Vaikuttaminen ja osallistuminen fokusryhmät (tulevat palvelut ja tulevat asiakkaat) asiakasraadit (nykypalvelujen parantaminen) yhteistyöryhmät (isommat monivaiheiset hankkeet) neutraali intressien sovittelija (vaikeat ristiriidat)

205 Osallistuminen Vuorovaikutus, viestintä ja osallisuus

206 Digimenetelmät koko maakunnan asioille Ehdoton edellytys on www-palvelujen saavutettavuus ja käytettävyys Olisiko mahdollista kehittää osallisuusportaalia, joka kokoaisi sähköisen osallistumisen muotoja saman portaalin alle? Palautekanavat (kuntien henkilökunnalle avattu sähköinen kysely, milloin pääsevät ääneen potilaat/kuntalaiset/järjestöt?) Esimerkkejä: Kuntalaisaloite.fi, Kuntalaiskyselyt, Kaupungin ja kunnan www-sivut (palaute, blogi), Otakantaa. fi palvelu, talousarviolaskuri Palaute (myös karttapohjainen tai sähköinen esim. spontaani, kyselyt, digipalautejärjestelmä (esim. Requeste) Paikalliset foorumit: paikallisradio-ohjelmat, joihin voi soittaa, chat- palvelut Sosiaalisen median erilaiset keskustelufoorumit ja palvelut siellä (Facebook, Twitter, Linkedl, Instagram) SOTE-asiakkaat: sähköiset palautejärjestelmät, (virtuaaliset) asiakasraadit, Virtuaalisairaala, ODA, Tietojärjestelmät (mm. Omakanta) Henkilöstökysely, työtyytyväisyyskysely ym. Verkkokyselyt, Sähköiset palaute- ja ideakanavat Mobiiliaplikaatiot jne., Game Time: pelialusta kiinnostuneille nuorille polkuja työelämään INNO-kylä

207 Vuorovaikutteiset tilaisuudet, joita voi edeltää myös miehitetyt näyttelyt, tilaisuuksien striimaus Vaalit (eduskunta, maakunta, kunta) ja kansanäänestykset Kansalaisvaikuttaminen: valtakunnalliset tai seututasoiset järjestöt (esimerkiksi järjestöedustamo, SOSTE jne.) Erilaiset hankkeet (Parempi Arki- ja Tesoman Miähet -hankkeet ja Arkeen Voimaa toiminta, 6Aika-hanke, Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä" hanke) Vapaaehtoistoimintaan perustuvat: järjestöt, yhdistykset, kylätoimikunnat, talkoolaiset Järjestöjen toimintafoorumit, kokemusasiantuntijuus, vertaistuki, vapaaehtoistoiminta, sosiaalinen pääoma, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, vaikuttaminen/edunvalvonta Erilaisten järjestöjen ja yhdistysten yhteistyö kunnan eri toimialueiden kanssa (esim. kulttuuri, vapaa-aika, liikunta, ympäristö); esim. urheiluseurat valvovat liikuntapaikkojen kuntoa ja siisteyttä, pitävät avantosaunaa ja maksavat tilasta vuokraa kaupungille, ulkoilualueiden siivoustalkoita, johon kaupunki lainaa välineitä. kuntien ja seutukuntien poikkihallinnollisissa työryhmissä myös järjestöjen edustajia kutsuttuna, esim. kunnan hyvinvointiryhmä, mielenterveyskahvilat, nuorisotilat jne. Yritys-, yhdistys- ja kuntayhteistyö: messut, retket, konsertit, tutustumismatkat, liikuntatapahtumat, huvipuistot, retkeily- luonnonpuisto ja Natura-alueet jne Aluekerhot (paikalliset), seurafoorumit ja -parlamentit (kaupungin ja urheiluseurojen yhteistyö)

208 Osallistuminen Vaikuttaminen ja osallistuminen

209 Pirkanmaan maakunnan vaikuttamisen perustana jo nyt Välkky Ehyt Älykäs erikoistuminen ja elinkeinorakenteiden uudistuminen Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kestävä Luonnonvarojen kestävä käyttö sekä hyvinvoivat luonnon- ja asuinympäristöt Saavutettava Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa

210

211 Tulevat palvelut ja tulevat asiakkaat (fokusryhmät) Alueelliset ryhmät / tilapäiset ryhmät / kriittiset ryhmät (osallistuminen julkisuuden kautta) Neuvostot jne., kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, seurakunta, vapaaehtoiset talkoolaiset, paikalliset kulttuuriyhdistykset, vanhempainyhdistykset, avoimet liikuntaryhmät, ikäihmisten porinapiirit jne., ryhmätilaisuudet elämänkaariajattelulla Foorumeita voisi ajatella myös erillään elämänkaariajattelusta (eri ikäisistä koostuva asiakasfoorumi testiasiakkaat ) Perhefoorumi, Hyvinvointifoorumi, Seniorifoorumi, Työikäisten foorumi Paikalliset foorumit (läheisten illat, kyselytunnit, erityisryhmät, vammaisuus, pitkäaikaissairaudet ja harvinaiset sairaudet, kokemusasiantuntijat Etsivä työ, kolmas sektori mukaan tieto heistä, jotka eivät nyt osallistu Mobiilisovellukset, virtuaalipalvelut/ INNO-kylä

212 Kohti yhteistä kehittämistä (mm. yhteissuunnittelua ja palvelumuotoilua käyttäen) PAM Kyselyt, mittarit Spontaani palaute Asiakas- ja potilasraadit näkyvä tieto funktionaaliset tarpeet asiantuntijavetoisuus Valittaminen Tiedon antaminen Kuunteleminen ja havainnointi Konsultointi ja ohjeistus Yhteissuunnittelu hiljainen tieto emotionaaliset tarpeet osallistuva suunnittelu Bate & Robert 2006 Mukaillen Marika Järvinen

213 Nykypalvelujen parantaminen (asiakasraadit jne.) Kokemustoimijuus: asukasillat, asukasraadit, asukastoimikunnat. asukasjärjestöt ja verkostot, potilasfoorumit Erilaiset neuvostot ja neuvottelukunnat (Lastenneuvosto, nuorisovaltuusto, Oppilaskunnat, maahanmuuttajaneuvosto, Vanhusneuvosto, Vammaisneuvosto, Veteraaniasian neuvottelukunta, Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta, Kulttuuriasiain neuvottelukunta ) Alue-Alvarit/Alueverkostot Osallistuva budjetointi (maakunta, kuntataso; kansalaiset mukana) Henkilöstönäkökulma mukaan myös Luottamushenkilöiden tilaisuudet, aytoiminta Henkilöstöä koskevien suunnitelmien työstäminen/työpajat, esim. työhyvinvointisuunnitelma Perushenkilöstön johtoryhmään osallistumisen mahdollisuudet Ruohonjuuritason työntekijöille vaikutuskanava maakunta- ja kuntapäättäjiin keinoina esim. kyselytunnit tms. Yksilötaso hyvä tunnistaa: Esimerkkeinä hoito- ja palveluneuvottelut ja hoito/palvelusuunnitelmat, potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta, suorat yhteydenotot johtoon ja työntekijöihin, kehityskeskustelut, henkilöstöaloite, työssä jaksamisen tukeminen, työn räätälöinti tarvittaessa yhdessä työntekijän kanssa

214 Isommat monivaiheiset hankkeet (yhteistyöryhmät) Asukkaat, asiakkaat ja potilaat Epäviralliset Kylä-kyllä projekti Asukaslautakunta, potilasjärjestöt (valtakunnalliset, alueelliset, paikalliset) Aluekerhot (paikalliset) Hyvinvointikahvilat, Vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminta Kokemustoimijat (kokemusasiantuntijuus) VESOTE, I&O, LAPE Henkilöstö Seminaarit ja vuorovaikutteiset työpajat Koulutukset, Muutosvalmennus Yhteistyötoimikunta, yt-neuvottelut Työsuojelujaosto, Työhyvintioiminta Työpaikkakokoukset, tiimi- / osastopalaverit, työryhmät Johdon ja työntekijöiden vuoropuhelu Järjestöt, luottamushenkilöt jne. Kansalaisjärjestöt Koulujen oppilaskunnat, vanhempainyhdistykset yms. Kuntien ja kaupunkien erilaiset luottamustoimet (edustuksellinen osallisuus; kunnan /kaupunginhallitus ja valtuusto, lautakunnat) Seudulliset päätöksentekoelimet Nuorisotilojen tilatoimikunnat, seuraparlamentti jne. Verkostot Perhepalveluverkosto, Hyvinvointikertomus/-verkosto, Kulttuurisen kehitysvammatyön verkosto, TampereSeniorohjelma, Omaisjärjestöt, Kylä- ym. yhdistysverkostot, erilaiset verkostohankkeet, Kolmannen sektorin ja kaupungin yhteisverkostot, Soste, Järjestöedustamo, NV Neurologiset vammaisjärjestöt, NCD (tarttumattomat taudit)-verkosto ymv Lapsen tähden-verkosto, Nuorten verkostotyöpaja Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Savuton verkosto Tapahtumaverkosto (Tampereen Koilliskeskuksessa) Tutkijaverkostot, Yrittäjäverkostot, Yrittäjyyskasvatusfoorumi ww.pirkanmaa2019.fi

215 Vaikeat ristiriidat - neutraali intressien sovittelija NÄKYY ONNISTUESSAAN JA EPÄONNISTUESSAAN: Yksilötaso Palvelutarpeen arviointi Hoito/asiakasneuvottelut ja hoitoja palvelusuunnitelmat Palaute Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminta Yhteistyötoimikunta, yt-neuvottelut, Tyhy toiminta, Työsuojelujaosto, Työpaikkakokoukset, tiimi- / osastopalaverit, työryhmät Johdon ja työntekijöiden vuoropuhelussa EDELLYTTÄÄ: Työn kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa (osallistava kehittäminen systemaattiseksi toimintatavaksi, henkilöstön kouluttaminen asiakkaita osallistaviin työtapoihin) Kuntien ja seutukuntien poikkihallinnollisissa työryhmissä myös järjestöjen edustajia ainakin kutsuttuna, esim. kunnan hyvinvointiryhmä Yhdistysten vuosiavustukset (jakoperusteet selkeät ja oikeudenmukaiset) Leader-rahoitusryhmät Vaikuttamista valtakunnantasolla, jopa lakiesityksiä laadittaessa -> jatkuva viestintä ja tiedottaminen! 21

216 Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Tätä mallia lähdetään jatkossa kehittämään yhdessä maakunnan asukkaiden kanssa! Tiedon tuottaminen ja hyödyntäminen 1) sähköisten palautekanavien kehittäminen jo nyt maakuntauudistussivustolle vastaava palautekanava kuin henkilöstö teemaryhmässä 5) päätöksentekoon osallistuminen; äänestäminen, kansalaisaktiivisuuden mahdollistaminen, asiakkaat ja omaiset mukaan mahdollisiin kilpailuttamisiin 6) Järjestöjen roolin turvaaminen maakunnassa; kansalaisjärjestöyhteistyö merkityksellistä ( /asset_publisher/jarjestojen-asemaa-vahvistetaan-uudessavalinnanvapausmallissa ) 2) asiakasraadit järjestäjä- ja tuottajatasolla; kokemusasiantuntijuus 3) osallisuuden kautta saadun tai tuotetun tiedon käyttäminen näkyy kansalaisille (jo kehitetyt hyvät käytänteet koko maakuntaan) Edustuksellinen osallisuus 4) paikalliset hankkeet, kuulluksi tuleminen (eri ikäiset, eri puolilla maakuntaa asuvat, erilaisissa elämäntilanteissa olevat) Toiminta-osallisuus: 7) kuntalaisten omaehtoisen toiminnan tukeminen kunta- ja maakuntatasolla 8) kuntalaisten osallistumisen tueksi järjestettäisiin ainakin yksi poikkihallinnollinen asiakasraati/ työpaja vuosittain (esim. perusturva & liikuntatoimi & kirjasto & tekninen toimi & maakuntaedustajat mukana myös). 9) kuulumista johonkin yhteisöön=on tarjolla erilaisia matalan kynnyksen yhteisöjä 10) Huomioidaan esteettömyys (esim. kulkemisesteet tilaisuuksiin, järjestetään kyyditys ym.)

217 Osallistuminen Pirkanmaan maakunnassa Päättävien elinten iltakoulut, jonne on mahdollista päästä esittelemään päätöksen alla olevia asioita ennen varsinaista käsittelyä Pirkanmaan maakunnan Osallistumisen mallit Osallisuus Vaikuttavuus Saavutettavuus Käytettävyys Palautteeseen reagoiminen millä tavoin ja mihin annettu palaute vaikuttaa? Sotekeskuksen osallistumisen mallit 23 Kunta x Osallistumisen mallit Sairaalassa järjestettiin omahoitopäivä keuhkoahtaumatautia sairastaville. Tilaisuudessa jaettiin tietoa ja sain yhteyden toiseen sairastavaan. Toisen sairastuneen kanssa keskusteluista oli iso apu diagnoosin saamisen käsittelyssä. Nykyisin toimin Pirkanmaan Käypä hoito työryhmässä potilasedustajana ja voi sitä kautta auttaa myös muita sairastuneita. Tehokkaat, yhdenmukaiset ja helppokäyttöiset osallistumisen mallit

218 Ehdotus maakunnan osallistumisen malleiksi 1) Sähköiset ja muut palautekanavat verkkokyselyt ja palautteet seudulliset julkaisut, ilmoitustaulut, kirjalliset palautteet 2) Seudullinen päätöksenteko maakunnan poikkihallinnolliset osallisuus-, hyvinvointi- ja strategiatyöryhmät (+kolmas sektori, srk..) mahdollisuus vaikuttaa ennen päätöksentekoa luottamushenkilötoiminta, mutta päätöksentekoelimiin asiantuntijajäsenet poliittisten jäsenien tueksi äänestäminen 3) Seudullinen osallisuustoiminta kaikille avoimet, maksuttomat tai hyvin edulliset kokoontumis- ja toimintatilat seudulliset verkostot, yhteistyö kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden ja srk:n kanssa maakuntaraadit seudullinen hyte -työ Ei-poliittisesti valitut asiantuntija ja kokemusasiantuntijat/kehittäjäasiakkaat mukaan päätöksentekoon (esim. lautakunta/jaosto/valiokunta) ja palvelustrategian ja palvelulupauksen laatimiseen. Pirkanmaan maakunnan Osallistumisen mallit Osallisuus Vaikuttavuus Saavutettavuus terveydenhuollon Käytettävyys 4) Seudulliset hankkeet monirahotteiset alueelliset kehittämishankkeet (STEA, ESR, Leader jne.) palveluketjut, eri toimialojen palvelukokonaisuudet julkinen, yksityinen, kolmas sektori, yritykset, osuuskunnat yli kuntarajojen alueellinen koulutus- ja kehittämistoiminta (apurahat, koulutusfoorumit, tapahtumat, messut jne.) valtakunnalliset kärkihankkeet, koordinointi ja yhdessä 24 kuntien kanssa Neuvostot, yritys/järjestökumppanuudet Digitaaliset ja reaaliaikaiset osallistumismahdollisuudet Jalkautuminen sinne, missä maakuntalaiset liikkuvat arjessa Maakunnallisesti resurssoitu rakenteellinen sosiaalityö ja tiedontuotanto pohjana tietojohtamiselle ja päätöksenteolle maakunnassa

219 Ehdotus malliksi kunta / maakunta 1)Sähköiset ja muut palautekanavat - jatkuvan palautteen nettisivut ja ohje netissä ja kunnan ilmoitustaululla (esim. kaupungintalo ja kirjastot) kuinka voi jättää palautteen paperisena ja keneen voi olla yhteydessä eri asioissa, jos haluaa antaa palautteen esim. soittamalla - netin pikakyselyt ajankohtaisista asioista, jotka vaikuttavat kuntalaisten arkeen, esim. muutokset infrassa, liikenne, palvelut - kohdennetut teemakyselyt (talousarvio, turvallisuus, esteettömyys, ympäristö jne) - asiakas- ja asukastyytyväisyyskyselyt - paikallislehdet (mielipidekirjoitukset, haastattelut) Selkeä nopea tiedon kulku/vaihto maakunnassa/kunnassa esiintyvistä tarpeista ja palveluiden tarpeista sekä järjestettävillä palveluilla näihin vastaamisesta. Pirkanmaan ne huomioidaan? maakunnan Osallistumisen mallit 2)Asiakas- ja asukasraadit, yleisötilaisuudet sekä asukasillat lisäävät osallisuutta -yhteiset ja säännölliset tilaisuudet ilta-aikaan, jossa kuntalaiset voivat tavata päättäjiä, luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja eri alojen ammattilaisia, yrittäjiä (keskustelut, työpajat, te lat, hyvinvointifoorumi, puolueista riippumattomat raadit jne.) 3) Päätöksenteossa osallisena - kuntien ja kaupunkien osallisuus-, hyvinvointi- ja strategiatyöryhmät (kunnan eri toimialueet, ryhmissä myös kolmannen sektorin edustus, neuvostoista, srk jne.) Yhdessä toimimisen areenat esim. Lähitorit, hyvinvointikeskukset, - palaute ja kannanottomahdollisuus ennen päätöksiä vertaisarviointi, Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä, - äänestäminen Vanhusneuvoston laatuvaliokunta - aloitteet kaupungin neuvoston yhteinen www-sivujen arviointityöryhmä - sähköinen mahdollisuus seurata esim. valtuustoseminaaria kaupungin järjestämät osallisuus ja kuulemistilaisuudet kokemustoimijoiden ohjausryhmät -luottamushenkilötoiminta Osallisuus Vaikuttavuus Saavutettavuus Käytettävyys 4)Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa eri väestöryhmien osallistumisen tekemisen kautta - kaikille avoimet, maksuttomat tai hyvin edulliset kokoontumis- ja toimintatilat (kortteliolohuoneet, harrastustilat, yhteiset ruokailut jne.) - messut, retket, tapahtumat, kyläjuhlat, talkoot, korttelikeittiöt, katuteatteri, kävelyporukat - etsivä työ (jalkaudu, mene kyliin ja rappuihin, mitä asukkaat haluaisivat tehdä yhdessä ja yksin) - kolmas sektori, kunta/kaupunki, yksityinen sektori, asukkaat, yritykset, srk, vapaaehtoiset, vertaistoimijat yhdessä 25 Palvelustrategian ja - lupauksen tiedottaminen kuntiin. Palvelulupauksessa kunnan palvelujen yhteensovittaminen. Miten Kunta x Osallistumisen mallit

220 Ehdotus maakunnan (järjestäjä) ja palvelutuottajan osallistumisen malleiksi OSALLISUUS ON KUULUMISTA, KUULLUKSI TULEMISTA JA VAIKUTTAMISTA 1) Tietoa tuottamalla ja sitä hyödyntämällä mahdollistetaan ihmisten osallistumista - monipuoliset palautekanavat sähköiset ja muut - oikea ja riittävä informaatio oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan - miten saatu tieto on vaikuttanut päätöksiin, tieto kansalaisille 2) Päätöksentekoon osallistuminen lisää vaikuttavuutta ja demokratiaa - maakunnan osallisuus- ja hyvinvointistrategian työryhmät (poikkihallinnollisuus, kolmas sektori, srk / monipuolinen edustus) - vaikuttaminen ennen päätöksiä (foorumit ja keskustelut, EVA, työpajat jne.) - äänestäminen - luottamuselintoiminta - osallisuutta vahvistava johtaminen 3) Osallisuustoiminta kuuluu kaikille - matalan kynnyksen yhteisöt, foorumit, poikkihallinnolliset asiakasraadit, yhteiset kokoontumispaikat - osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri Maakunnan palvelulupauksen ja sen palautteen kautta vaikuttaminen. Palvelulupaukseen tiedonsaanti palveluntuottajilta (tiedonkulku tarjottavista palveluista) Yhteiset palvelulupaukset. Pisteytys (kolmen tähden vai viiden tähden palvelu) Maakunnan ja palvelun tuottajien välinen yhteistyöelin? Hoito- ja palveluketjujen ohjaus ja seuranta? Organisaatio z Pirkanmaan maakunnan Osallistumisen mallit Osallisuus Vaikuttavuus Saavutettavuus Käytettävyys Kaikilla yhtenäiset hoito-ohjelmat ja seurantajärjestelmät Osallistumisen Läpinäkyvyys: Asiakkaiden antamat palautteet mallit ja palautekanavat kaikista toimijoista kaikkien tietoon? Sähköisesti? Asiakkaat, omaiset mukaan: kriteerien määrittäminen. - omaehtoisen toiminnan tukeminen (talkootyö, vapaaehtoistyö, työote ja työkulttuuri, Asiakas-/asukasraadit naapuriapu (virtuaaliset jne.) ja kasvokkaiset - yhteiset tapahtumat (messut, konsertit, retket, te lat jne.) keskustelu- ja kuulemistilaisuudet, teemoitetut ja - sosiaalityön uudet muodot ohjatut työpajat ymv. osallistumisen mallit - hankkeet yhdessä eri toimijoiden kanssa yli kuntarajojen 26 asukkailla - kolmannen sektorin toimijoiden roolin turvaaminen maakunnassa

221 Maakunnan sote-keskusten osallistumisen mallit: 27 Tärkeä tiedottaa, miten osallistuminen on vaikuttanut! 1) Sähköiset jatkuvat palautekanavat eri palveluista ja mahdollisuus kirjalliseen sekä suulliseen palautteeseen - suora palaute hoito -ja palvelutilanteessa, huom kirjaaminen Palvelumuotoilu sekä systemaattinen ja - sähköinen palaute tai paperilomakkeella palvelukokemuksesta monikanavainen palautteen kerääminen, - muistutukset ja huomautukset (potilas -ja sosiaaliasiamies) vuorovaikutteiset kanavat - palautteen vaikutukset toimintaan (palvelujen kehittäminen) 2) Potilas -ja asiakasraadit - yleiset te lat (uni, ravitsemus, liikunta, mielen hyvinvointi jne.) - tietyt potilasryhmät (diabeetikot, sydänpotilaat jne.) - keskustelu -ja kyselytilaisuudet (sosiaaliset etuudet, potilaan oikeudet, hoitoketjut, palveluverkot, hoitoon pääsy jne.) Sotekeskuksen osallistumisen mallit Pirkanmaan maakunnan Osallistumisen mallit Osallisuus Vaikuttavuus Saavutettavuus Käytettävyys Asiakasraadit, testiasiakkaat sekä henkilöstön osallistuminen suunnitteluun/kehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa 3) Osallistuminen omaa hoitoa koskevaan päätöksentekoon koko hoito- ja palveluprosessin ajan - palveluohjaus (asiakkaan tarpeista lähtevää) - hoito -ja palvelusopimukset /-neuvottelut (aina asiakas, potilas tai asukas mukana) - sosiaalityön uudet muodot 4) Verkostoilla lisää osallisuutta ja mukana sote -hankkeissa - poikkihallinnollinen hyte -työ näkyväksi sote -keskuksien toiminnassa - potilasjärjestöt, vertaistuki, kokemusasiantuntijat, vapaaehtoiset - osakunnat, srk Sijainti (mm. virastojen yhteinen aukioloaika, kiertävä palvelubussi. Minkä palvelun pitää olla lähellä, mihin palveluun voi mennä kauemmas (kysely käyttäjiltä!) Sotekeskuksen osallistumisen mallit

222 Järjestäjän ja tuottajan roolit teemaryhmä Loppuraportti

223 Sisällys Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Työryhmän kokoontumiset Aikataulutus kevät 2017 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/2017-3/2018 (arvio) 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Tuotantotapa ja palveluverkko Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Yhdyspinnat: muut teemaryhmät 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Tukipalveluiden muutostarpeet, mahdolliset organisointiehdotukset Yhdyspintojen ja työnjaon arviointi: kunta/maakunta

224 Sisällys 4. Palvelukokonaisuus Palvelumallin kuvaus Ehdotus palveluverkoksi (lähipalvelut, seudulliset ja maakunnalliset palvelut, digitalisaatio) Integraatiotarve 5. Asiakkuuden hallinta Palvelutarve Asiakassegmentointi Asiakasohjaus 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (mikä osa tehtävistä kuuluu järjestäjälle jne.) 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa Muut voimavarat: esim. läheisapu, yhteisöt ja osallisuus Valinnanvapaus

225 Teemaryhmien loppuraporttirunko 8. Vaikutusten arviointi Esimerkiksi vaikutukset strategisiin tavoitteisiin, henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset, taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, yritys- ja markkinavaikutukset, ympäristövaikutukset 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Yhteistyö kuntien, maakunnan ja valtion kanssa Ulkoiset sidosryhmät ja ehdotukset yhteistyömuodoiksi 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto teemaryhmän keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset (valmistelun kannalta kriittiset ajankohdat)

226 1. Teemaryhmän työskentely Teemaryhmän työskentelyyn osallistuneet Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Anniina Tirronen, Tampere Arto Lemmetty, Tampere Pirkko Lindström, Juupajoki Janita Koivisto, Pälkäne Kari-Matti Hiltunen, PSHP Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto/sitra Riikka Joutsensaari, ELY-keskus Riku Immonen, TE-toimisto Merja Litmanen, Pirkkala Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Työryhmän kokoontumiset , , , , , ja Resurssitarpeet 8/2017-3/2018 (arvio); erillinen projektipäällikkö

227 1. Teemaryhmän työskentely etenemisen arviointi suhteessa esitettyihin tavoitteisiin Aikataulutus kevät Jäsentää ja kirkastaa, mitä (sosiaali- ja terveydenhuollon) järjestämisvastuu sisältää. Valmis/ työ käynnissä 2. Määritellä maakunnan järjestämistehtävän kokonaisuus 3. Tehdä esitys järjestäjän toiminnoista ja resurssitarpeista 4. Valmistella järjestäjäorganisaatio yhdessä konsernirakenne ja johtaminen -ryhmän kanssa 5. Osallistua Sitran ja STM:n valtakunnalliseen yhteishankkeeseen. 6. Teemaryhmä toimii hankkeen ohjausryhmänä. 7. Tesoman hyvinvointikeskuksen allianssimallin seuraaminen Valmis/ työ käynnissä Esitys valmis/ työ käynnissä Esitys valmis Työ käynnissä Työ käynnissä Valmis/ työ käynnissä Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin (oma arvio) Ryhmän työ on edennyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti (?) Ryhmän arvion mukaan olosuhteisiin nähden (lakien viivästymiset yms.) hyvin

228 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Valtakunnallisen muutoksen tavoitteena olevasta järjestämismallista ei ole aiempaa kokemusta. Järjestämistehtävä suunnitellussa laajuudessa on uusi kokonaisuus. Taustamateriaalina valmistelussa voidaan osittain käyttää erilaisten tilaaja-tuottaja mallien (Tampere, Oulu, Hämeenlinna, kansainväliset mallit soveltuvin osin) kokemuksia ja oppeja. Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Kokemukset Suomessa toimineista tilaaja-tuottaja malleista nostavat keskiöön erityisesti mm. : Vahvan järjestäjän roolin Tilaajan ja tuottajan roolien selkeän eriyttämisen, Kustannustietoisuuden Tiedolla johtamisen Asiakas- ja palveluohjauksen integroinnin Vaikuttavuuden seuraamisen Erilaiset yhteistyömallit

229 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Uudessa maakuntamallissa järjestäjän järjestämisvastuulle tulee hoitaa ja yhteensovittaa uudella tavalla nykyiset ELY-keskusten, TE-toimistojen, aluehallintovirastojen, maakuntien liittojen, kuntien ja sairaanhoitopiirien hoitamat palvelut. Palvelut tulee yhteensovittaa myös kuntien ja valtion muiden palvelujen kanssa. Maakuntien odotetaan jatkossa hallitsevan palveluita kokonaisuutena ja vahvistavan palveluintegraatiota. Maakuntauudistuksen valmistelussa on tarve löytää kustannussääntöjä ja kehittää uudenlaisia toimintamalleja eri palvelukokonaisuuksien synergiaetujen löytämiseksi, esimerkiksi sote-, työllisyys- ja kasvupalveluiden palveluyhdistelmät eri asiakasryhmille. Järjestäjän tehtävien hoitaminen edellyttää jatkossa osaavaa henkilöstöä sekä kehittyneitä työkaluja. Tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten mukaan järjestämisen tueksi ei saatu tarpeeksi analysoitua tietoa ja tiedolla johtaminen oli haasteellista. Laajassa maakunnallisessa järjestämistehtävässä, jossa on tarve hallita ja yhteensovittaa erilaisia tehtäviä, tarve integroidulle tietotuotannolle ja analysoidulle tiedolle on entistä suurempi

230 2. Yhdyspinnat: muut teemaryhmät Tunnistetut yhdyspinnat: muut teemaryhmät Konsernirakenne ja johtaminen Palveluverkko- ja integraatioryhmä Tiedolla johtaminen Valinnanvapaus Digitalisaatio (sis. Maku) ICT asiat Hankinta teemaryhmä, sopimukset Yhteistyöalueasiat (yhteistyösopimukset) Osallistuminen Tutkimus, opetus ja kehittämistyö Pelastustoimi ja varautuminen Yleishallinto Alueen elinvoiman edistäminen Alueiden käyttö ja yhdyskuntarakenteen toimivuus Ympäristön turvallisuus, luonnonvarat ja alkutuotannon edistäminen Muut tunnistetut yhdyspinta osa-alueet teemaryhmistä Valvonta osana Lapsi- ja perhepalvelut teemaryhmää Palveluohjaus osana Kotona asumisen teemaryhmää

231 2. Työnjako Konsernirakenne ja johtamisen ryhmän kanssa Konsernirakenne ja johtaminen ryhmän tehtävät Maakunnan konserni- ja johtamisrakenteen määrittely Maakunnan hallintosääntö ja konserniohje (maakunnan johtaminen, toimielin- ja henkilöstöorganisaatio, toimielinten tehtävät ja toimivalta, konserni- ja omistajaohjaus ja sopimukset) Maakuntastrategia johtamisen työvälineenä. Järjestäjän ja tuottajan roolit ryhmän tehtävät Järjestämisvastuu ja järjestämistehtävän kokonaisuus Järjestäjäorganisaation valmistelu yhdessä konsernirakenne ja johtaminen - ryhmän kanssa Järjestäjän toiminnot ja resurssitarpeet Ohjausmallien kuvaaminen (sisällöt)

232 4. Palvelu- tai tehtäväkokonaisuus 4.1.Järjestäjän tehtävät ja toiminnot 4.2. Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit 4.3. Maakuntahallinnon organisaatioluonnos 4.4. Järjestäjän ohjausmallit

233 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Pirkanmaan valmistelussa on valmisteltu keskeisiä järjestäjän tehtäviä tavoitteena määrittää järjestämistehtävän kokonaisuus. Esitys käsitelty esivalmistelun johtoryhmässä Määriteltyjen järjestäjän tehtävien kautta on johdettu seuraavat toiminnot: Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset

234 Yhteys valtakunnalliseen työhön Järjestäjän keskeiset tehtävät ja niistä johdetut toiminnot on hyväksytty osaksi valtakunnallista valmistelutyötä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja sen johtamisen ryhmän kokouksessa. STM:n kanssa on sovittu että määritettyjä toimintoja käytetään myös runkona julkaistavassa Järjestäjän käsikirjassa. Käsikirja valmistellaan laaja-alaisessa yhteistyössä ministeriöiden, maakunnan valmistelijoiden, Sitran ja Kuntaliiton sekä ministeriöiden alaisten laitosten virkamiesten kanssa. Järjestäjän käsikirja julkaistaan alueuudistus.fi tiekartassa

235 Järjestämisen määrittelyn konteksti Tilaajatuottaja mallit Järjestäjän tehtävät Olemassa olevat organisaatiot Toiminnot Maakunnallinen järjestäjä organisaatio Lakiluonnokset Järjestäjän käsikirja (STM) Järjestäjän geneeriset tehtävät on määritelty tilaaja-tuottaja malleista saatujen kokemusten ja lainvalmistelusta saatavien tietojen perusteella. Järjestäjien geneeristen tehtävien kuvaamisen kautta on määritelty järjestäjän toiminnot. Maakunnallisen järjestäjän organisaatioluonnos on koottu määriteltyjen toimintojen sekä olemassa olevien organisaatioiden rakenteiden pohjalta tukemaan järjestämistehtävän katsomista kokonaisuutena ja palveluiden yhteensovittamista

236 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Suunnittelu ja seuranta Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen Palvelutarpeiden arviointi, palveluiden saatavuuden varmistaminen ja ennakointi Palveluverkon suunnittelu ja hallinta yhdenvertaisuus varmistaen Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määritys Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Asiakkuuksien hallinta, asiakas- ja palveluohjaus Strategisten tavoitteiden (palvelustrategia) toteuttaminen operatiivisena toimintana (palvelulupaus) Maakunnan budjetointiprosessi: resurssien kohdentaminen Ohjaus ja valvonta Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Asiakas- ja potilasasiakirjojen rekisterinpitäjä

237 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Palveluiden hankinta ja hallinta Monituottajamalli: strategian mukainen palveluiden hankinta Strateginen, perinteinen, tulosperusteinen ja määriteltyjen lopputulosten perusteella tehtävä hankinta Uudet innovatiiviset markkinat ja toimintatavat tavoitteellinen palvelujen kehittäminen, kehittämiskumppanuus Palveluiden vaikuttavuus- ja tulostavoitteiden asettaminen Valinnanvapauden hallinnointi: strategian mukainen osuus valinnanvapautta Kriteerien asettaminen palvelun tuottajille, sopimusten laatiminen, korvauksien määrittely, julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskus valintojen hallinnointi (sote) Sopimusohjaus ja seuranta Palvelutuotannon hallinta: palveluiden laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustavoitteet ja niiden seuranta. Markkinoiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu

238 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Kehittäminen Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan koordinointi TKI-tiedon hallinta (esim. yhteiset alustat) Sektorien välinen yhteistyö Innovaatioympäristöjen kehitys ja rahoitus Eri tasoinen kehittäminen: kansainvälinen, valtakunnallinen, yhteistyöalueellinen, maakunnallinen ja alueellinen Kansainvälisten ohjelmien ja verkostojen hyödyntäminen Valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautus Yhteistyöalue tasolla tehtävä kehittäminen Maakunnallinen kehittäminen strategisten tavoitteiden ja palvelutarpeen pohjalta Alueelliset kehittämismallit lähipalveluissa; paikalliset ratkaisut

239 4.1 Järjestäjän tehtävät ja toiminnot Yhteistyö Palvelutuottajien ohjaaminen Palvelutuottajien yhteistyön varmistaminen (palveluketjut) Verkostojohtaminen Yhteistyöalueasiat Yhteistyö monelle eri taholle: Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat, yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus Järjestäjän organisoituminen ja osaamisvaatimukset Geneerinen organisaatiorakenne Osaava henkilöstö

240 4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Työkalut Toimivat tietojärjestelmät (integroitu tietotuotanto) asiakkuuksien, toiminnan ja sopimusten hallintaan Asukastieto, paikkatieto, palvelutieto, asiakastieto Tulos-, laatu- ja vaikuttavuusmäärittelyt ja seuranta Tietojohtamisen valtakunnalliset ja maakunnalliset mittarit ja tietojen vahva hyödyntäminen Sote-tietopaketit (Palvelupaketit) Hankinnan innovatiiviset tavat, vaikuttavuusinvestointimallit Integraatiovälineet Valvonta ja sen välineet Aktiiviset asukkaat: osallistumisen mallit Hyvin resursoitu ja substanssin osaava henkilöstö Valinnanvapauden toteuttamisen välineet

241 4.2 Keskeiset järjestäjän työkalut ja yhteistyömallit Yhteistyömallit Allianssimallit Yhteisyritykset Integraattorimallit Kunnan ja maakunnan kumppanuusmallit Asiakas- ja asukasfoorumit

242 4.3 Maakuntahallinnon organisaatioluonnos Taustaa Järjestäjän toiminnot organisaatioluonnoksen pohjana (dia 23). Muut tehtävät on nimetty strategisen konsernipalvelun tehtäviksi (dia 24). Erillinen työryhmä valmisteli alustavan organisaatiorakenteen. Ryhmässä todettiin prosessimainen matriisiorganisaatio mahdolliseksi ratkaisuksi uudessa tilanteessa. Kokoamalla järjestäjän toiminnot eri palvelualueet yhdistäviksi geneerisiksi prosesseiksi saavutetaan prosessimaisen organisaatiomallin edut. Tällöin sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteena oleva palveluiden yhteensovitus ja integraatio on helpommin toteutettavissa (dia 25). Kukin palvelukokonaisuus vastaa omista asiakkuuksistaan ja kohdentaa määrärahat eri palveluihin (dia 25). Prosessit tukevat kaikkia palvelukokonaisuuksia oman toimintonsa osalta. Suurin osa järjestäjän resursseista sijoittuu prosesseihin. Palvelukokonaisuuksissa työskentelee ko. substanssin asiantuntijoita. Strategiset konsernipalvelut palvelevat koko maakuntakonsernia

243 Maakuntahallinto osana päätöksentekorakennetta Maakuntahallinnon rakenne Sote- ja maakuntauudistus HE

244 Järjestäjän toiminnot Järjestäminen toiminnot Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Tehtävät Palveluiden tarvelähtöinen määrittäminen ja palveluverkon suunnittelu ja hallinta Palveluiden kokonaisuuden hallinta monituottajamallissa Asiakaslähtöinen palveluintegraatio ja sen seuranta Strategisten tavoitteiden valmistelu (palvelustrategia) ja jalkauttaminen (palvelulupaus) Taloussuunnittelu; resurssien kohdentaminen, rahoitustehtävät Ajantasainen tiedon tuotto ja data analyysi, tiedolla johtaminen Vastuu viranomaistoiminnasta Palvelutuotannon valvonta ja ohjaus, omavalvonta Omistajaohjaus Strateginen hankinta, valinnanvapauden hallinnointi, liikelaitoksen ohjausmallit Sopimusohjaus ja seuranta, markkinavuoropuhelu Kehittämisen koordinointi ja kehittämisen eri tasot; kansainvälinen, valtakunnallinen, maakunnallinen ja alueellinen Verkostojohtaminen Valtio, yhteistyöalueet, maakunnat, kunnat (mm. hyte), yritykset, kolmas sektori, asukkaat, tutkimus

245 Muut maakuntahallinnon tehtävät Strategiset konsernipalvelut Strategiset konsernipalvelut Tietohallinto HR Viestintä Laki Päätösvalmistelu Sisäinen tarkistus Tehtävät Järjestelmien hallinnointi ja sopimukset, kehittäminen Henkilöstöhallinto, HR tuki ja työnantajatoiminta Viestintä, tiedottaminen ja osallistumisen hallinta ja edistäminen Oikeudellinen edustaminen, juridinen tuki mm.sopimusasiat Päätöksenteon tuki, asiakirjatiedon hallinta Riskienhallinta-, valvonta- ja johtamisprosessien arviointi

246 Maakuntajohtaja Palvelut 1 Palvelut 2 Palvelut 3 Palvelut n järjestäminen järjestäminen järjestäminen järjestäminen Asiakkuus, Asiakkuus, Asiakkuus, Asiakkuus, Suunnittelu ja seuranta Ohjaus ja valvonta Palveluiden hankinta ja hallinta Kehittäminen Yhteistyö ja edunvalvonta Järjestäjän työkalut ja resurssit Strategiset konsernipalvelut

247 4.4 Järjestäjän ohjausmallit Valtioneuvoston kanslia Ministeriö Ministeriö Virastot Ministeriö Ministeriö Yhteistyö -alueet kunta kunta kunta kunta Yhteistyö, rakennettavat toimintamallit ja sopimukset Sopimus STRATEGINEN OHJAUS Maakunnallinen järjestäjä Omistajaohjaus Sopimusohjaus Yhteistyö ja rakennettavat toimintamallit Hallintosääntö Ammatillinen koulutus Korkeakoulut Maakunnan liikelaitokset Henkilökohtainen budjetti Asiakasseteli Sotekeskus oy:t Markkinoilla toimivat muut oy:t ja järjestöt Maakunnan Oy:t, mm. julkiset sote-keskukset

248 5. Asiakkuuden hallinta Palvelutarve ja asiakassegmentointi Asiakkaiden palvelutarve ja sen määrittely - Asiakkaiden ja asukkaiden palvelutarpeesta kerättävä tieto toimii pohjana järjestäjän järjestämille palveluille. - Palvelutarpeen arvioinnissa tarvittavaa tietoa voidaan jaotella asiakassegmentoinnin keinoin eri palveluissa eri tavoin; mm. ikäryhmittäinen jako, sote-tietopaketit, palvelukokonaisuudet ja ketjut, diagnoositiedot yms. - Järjestäjä tarvitsee ajantasaista tietoa palveluista ja soveltuvat työkalut tietojen hallintaan Tietojen saaminen kaikista palveluista varmistettava, jotta mm. palveluketjujen toteutumista voidaan valvoa Ajantasainen tieto käytössä kuhunkin palveluun sopivalla asiakassegmentointimenetelmällä

249 5. Asiakkuuden hallinta - Asiakassegmentointi Järjestäjä määrittää palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen määrittelyllä halutun palvelurakenteen sekä asettaa sille mitattavat tavoitteet, liikelaitoksen ja suoran valinnan tuottajien työnjaon sekä lähete- ja konsultaatiokäytännöt hyödyntäen mm. kansallisia hoitosuosituksia ja yhtenäisiä hoidon ja hoivan perusteita. Palvelukokonaisuus = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden määrittely, jossa huomioidaan kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut sekä rajapinnat mm. kunnan palveluihin. Palveluketju = tietyn asiakasryhmän, esimerkiksi lonkkaproteesipotilaiden hoitoketju kotoa kotiin huomioiden kaikki perustason, laajennetun perustason ja erityistason julkiset ja yksityiset palvelut

250 5. Asiakkuuden hallinta - Asiakasohjaus Kokonaisvaltainen asiakkuuden ohjaus on järjestäjän tehtävä - Asiakkuuden ohjaus liittyy palvelujen asiakaslähtöiseen integraatioon. Järjestäjä määrittää tasapuoliset, oikea-aikaiset ja oikeat palvelut kullekin asiakasryhmälle = määritellylle palveluketjulle Yksilötason asiakasohjaus muodostuu palvelutarpeen arvioinnista, asiakassuunnitelman laatimisesta ja näihin liittyvästä palveluohjauksesta maakunnan liikelaitoksessa. Asiakassuunnitelma sitoo laissa olevien säännösten perusteella kaikkia asiakkaan palveluketjua toteuttavia tuottajia. Asiakas voi vaikuttaa suunnitelman mukaisten palvelujen toteutukseen valitsemalla itse suunnitelmaa toteuttavat palvelun tuottajat. Käytössä voi tällöin olla myös asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti, mikäli laista tulevat tai maakunnan määrittämät kriteerit täyttyvät

251 6. Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako Järjestäjän tehtävä on strateginen ja palvelutuotanto eriytetään järjestäjän toiminnasta. Järjestäjä ja tuottaja toimivat monissa toiminnoissa rinnakkain, mutta eri rooleissa. Tällaisia toimintoja ovat mm. Hankinnat ja kilpailutusten hoitaminen (liikelaitos tai muu toimintayksikkö). Järjestäjän vastuulla strateginen hankinta, järjestäjä antaa raamit kilpailutuksen toteuttamisen. Yksilötason asiakasohjaus (tuotanto, liikelaitos). Järjestäjä määrittää raamit asiakkuuden ohjauksen kautta ja palveluketjujen määrityksillä. Palvelutapahtumista syntyvä tieto mm. palvelutiedot, asiakastyytyväisyystiedot, asiakasrajapinnassa syntyvät kehittämistiedot (tuotanto). Järjestäjä kerää tiedot yhteen ja analysoi ne toiminnan kehittämiseksi. Viranomaistehtävien hoito (liikelaitos). Järjestäjällä vastuu viranomaistoiminnasta. Valvontatehtävät (tuotannossa ja liikelaitoksessa). Vastuu valvonnasta järjestäjällä. Palveluiden integraation toteuttaminen (tuottajat). Järjestäjä määrittelee integraatiotavoitteet. Valinnanvapaudenpalveluiden toteutus (tuottaja). Järjestäjä määrittää palveluiden tuottamiseen liittyvät kriteerit ja muut tavoitteet sote-keskusten kanssa laadittaviin sopimuksiin

252 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Näkemys mahdollisista julkisen, yksityisen ja järjestöjen rooleista palvelutuotannossa - Useimmat maakuntaan siirtyvistä palveluista ovat palvelutuotantoa, jotka eriytetään järjestämisfunktiosta. Näitä palveluita voidaan toteuttaa palvelustrategian mukaisesti niin julkisen palveluntuottajan, yksityisen tai järjestöjen toteuttamina. - Kasvupalvelujen osalta julkista palvelutuotantoa voi olla vain siirtymäaikana. Palvelut tuotetaan markkinoilla. - Viranomaistehtäviä ei voida siirtää julkisen vallan ulkopuolelle. - Kunnilla jatkossakin tärkeä rooli osana palvelutuotantoa, mahdollisia mm. erilaiset palveluiden yhteistuotantomallit. Myös valtio mahdollinen kumppani. - Järjestöjen rooli jatkossakin tärkeä palvelutuotannon tukena, esimerkiksi tulosperusteisen hankinnan avulla

253 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (sote) - Järjestäjän tehtävään kuuluu valinnanvapauden hallinnointi. - Sote-keskuksiin siirtyvistä palveluista maakunnallinen järjestäjä tekee päätöksen valinnanvapauden toteutusmallista ja aikataulusta mennessä. - Asiakasseteleihin ja henkilökohtaisen budjetin (lain velvoittamien palveluiden lisäksi) osalta maakunta päättää käytettävissä olevat palvelut. - Järjestäjä määrittää kriteerit suoran valinnan palveluiden tuottajille, ja laatii niiden kanssa sopimukset

254 7. Monituottajuus ja tuottamistavat (kuka ja miten) Valinnanvapaus ja sen toteuttaminen (kasvupalvelut) - Kasvupalvelulakiluonnoksessa edellytetään työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamista markkinaehtoisesti siirtymäajan jälkeen ja asiakkaan valinnanvapautta palveluntuottajan valitsemisessa. Julkista palvelutuotantoa voi olla vain markkinapuutetilanteessa. Järjestäjän vastuulla on varmistaa palveluiden saatavuus kaikilla alueilla ja kaikille asiakasryhmille. - Nykyisissä työvoima- ja yrityspalveluissa on jo paljon kokemusta palveluiden tuottamisesta monituottajamallilla ja tulosperusteisella hankinnalla sekä asiakkaan valinnanvapauden pilotointia eri palveluissa. - Joidenkin palvelujen osalta on todennäköistä, että toimivien markkinoiden luominen vaatii järjestäjältä työtä

255 8. Vaikutusten arviointi Vaikutukset strategisiin tavoitteisiin - Maakunta ottaa huomioon strategisissa tavoitteissaan valtakunnalliset kehittämistavoitteet ja kärkihankkeet. - Maakunnalliset strategiat valmistellaan siten, että palvelustrategia ja siihen liittyvät tavoitteet edistävät palveluiden yhteensovittamista. Henkilöstön osaamiseen kohdistuvat vaikutukset - Järjestämistehtävän ja tuottajan erottaminen aiheuttaa suuria henkilöstön siirtoja. Osa henkilöstöstä siirtyy uudenlaisiin tehtäviin ja syntyy uusia ammattikuntia. - Järjestämisosaamista on Suomessa hyvin rajallisesti. Osaamisen lisäämiseksi tarvitaan koulutusta

256 8. Vaikutusten arviointi Taloudelliset ja ihmisiin kohdistuvat vaikutukset - Järjestämisen ja tuottamisen eriyttämisestä voi syntyä päällekkäisiä toimintoja jotka aiheuttavat lisäkustannuksia. - Palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannukset tulevat maakuntien aloittaessa kasvamaan, mm. ICT kustannuksista johtuen. - Maakunnat pystyvät kuitenkin tekemään keskitetympiä hankintoja, sovittamaan palveluita laajasti yhteen, panostamaan painopisteen siirtoa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja perusterveydenhuoltoon sekä parantamaan hoitoketjujen toimivuutta. Näistä toimenpiteistä syntyy pidemmällä aikavälillä kustannussäästöjä. - Asiakkaille ja asukkaille järjestäjän toimet näyttäytyvät parempina ja oikea-aikaisempina palveluina, jotka ovat helposti saavutettavissa

257 8. Vaikutusten arviointi Yritys- ja markkinavaikutukset - Suoran valinnan palveluiden siirtymisellä yritysten hoidettavaksi ja maakuntien jatkossa toteuttamalla julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisellä on merkittäviä markkinavaikutuksia. - Kasvupalveluiden osalta osa palveluista siirtyy kokonaan markkinoiden hoidettavaksi. Tämä muuttaa erityisesti työnvälitystoiminnan osalta markkinoita vahvasti. - Järjestäjä voi strategisten tavoitteidensa mukaisesti luoda edellytyksiä markkinoille toimiville pk-yrityksille. Ympäristövaikutukset - Järjestäjän toiminnalla voi olla ympäristövaikutuksia mm. palveluverkkosuunnittelun kautta. Palveluverkot rakennetaan siten, että palveluiden piiriin on helppo päästä mm. julkisilla liikennevälineillä. Lisäksi mm. haja- asutusseutujen julkisen liikenteen tukeminen on järjestäjän tehtävää, joka vähentää tarvetta yksityisautoilulle

258 9. Yhteistyö ja yhdyspinnat Järjestäjän yhteistyö eri toimijoiden kanssa

259 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Keskeiset tulokset: Geneeriset järjestäjän tehtävien ja toimintojen määritykset. Luonnos maakuntahallinnon organisaatioksi. Järjestäjän käsikirjan rakenne: lopullinen käsikirja valmistuu ennen väliaikaishallinnon aloittamista. Jatkotoimenpiteet: Järjestäjän tehtäviä on täsmennettävä loppuraporteista saatavien tietojen perusteella kunkin substanssin osalta vuoden 2017 aikana. Palveluita yhdistäviä (sote-maku) uusia toimintamalleja on kartoitettava syksyllä jatkavien teemaryhmien työssä. Järjestäjän ohjaus- ja johtamismallien tarkempi kuvaus toteutettava syksyn 2017 aikana. Maakuntahallinnon organisaatio rakennetaan siten, että järjestäjän tehtävät ja strategiset konsernipalvelut on sovitettu yhteen

260 10. Teemaryhmän suositukset ja ehdotukset Jatkotoimenpiteet Järjestämistehtävien hoitamiseen tarvittava osaaminen on määriteltävä: luovuttavista organisaatioista on löydettävä osaajat ja arvioitava mahdollinen koulutustarve. Tarvittavaan koulutustarpeeseen on vastattava yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Järjestämistehtävään liittyvät ohjaus- ja valvonta-asiat vaativat koordinaatiota: perustettava oma työryhmä. Tällä hetkellä valmistelu on jakautunut useaan teemaryhmään. Hankinnat ja logistiikka -ryhmän vastuulla on koordinoida eri teemaryhmien (palvelu) hankintaan liittyviä asioita. Väliaikaishallinnossa on käynnistettävä koordinoidusti maakuntien, valtion, kuntien ja järjestöjen palveluiden yhteistuotantomahdollisuuksien kartoitus. Erilaisten valtakunnallisten pilottien tiedot kerättävä kootusti ja hyödynnettävä väliaikaishallinnossa

261 Liite: Kehittämisen viitekehys

262 Liite: Kehittämisen yhdyspinnat Kansainvälinen yhteistyö Kansainväliset ohjelmat ja verkostot - Globaalit ekosysteemit Yhteistyöaluetasoinen kehittäminen Valtakunnalliset kehittämistavoitteet Maakunta Maakunta Korkeakoulut Tutkimusyhteistyö TKI-toiminnan koordinointi - Kehittämiskokonaisuuden hallinta - Mm. innovaatioalustat ja strategiset kehittämisohjelmat Maakunnan strategiset kehittämistavoitteet Maakunnallinen kehittäminen Konsernin sisäinen kehittäminen ja innovatiivisuus Alueellinen kehittäminen - Asukkaiden osallistaminen Yritykset ja yhteisöt 1. Palveluiden kehittäminen - Kehittämiskumppanuus - Ekosysteemipolitiikka 2. Kehittämistä ja innovaatioita tukevat palvelut - Kasvupalvelut yrityksille