AMMATTIKEITTIÖT & RUOKATRENDIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTIKEITTIÖT & RUOKATRENDIT"

Transkriptio

1 Elintarviketieteiden Seuran jäsenlehti Kehittyvä 1/2014 kehittyvaelintarvike.fi Elintarvike Hankintadirektiivi uudistuu Ikäihmisten ruokapalvelut remonttiin AMMATTIKEITTIÖT & RUOKATRENDIT I Kehittyvä Elintarvike 1/2014 1

2 WiseBox Myrkytön ratkaisu jyrsijätorjuntaan WiseBox -loukun tehokkuus perustuu jyrsijöiden luontaisiin käyttäytymismalleihin ja tapaan hakeutua suojaan. Loukun anturit aktivoituvat jyrsijän jouduttua sisään WiseBox -loukkuun. Eläin eliminoituu nopeasti ja kivuttomasti loukun elektrodeihin. WiseBox palaa valmiustilaan siirrettyään jyrsijän suljettuun säiliöön. LOUKUN OMINAISUUDET: LOUKKU ON TÄYSIN MYRKYTÖN JA SITÄ VOIDAAN KÄYTTÄÄ SISÄ- JA ULKOTILOISSA LOUKKU ASENNETAAN ESIM. RAKENNUSTEN SEINÄMIEN VIERUSTOILLE, ROTTIEN JA MUIDEN JYRSIJÖIDEN LUONTAISILLE KULKUREITEILLE ELEKTRONINEN OHJAUS TAPAHTUU HELPOSTI WISEPLAN-OHJELMISTON KAUTTA JA/TAI ITSE LAITTEEN KAUTTA LOUKUSSA ON TÄMÄN LISÄKSI GPS- PAIKANNUS JA VALVONTA LOUKKU VOIDAAN ASENTAA TOIMIMAAN HALUTTUNA VUOROKAUDENAIKANA ESIM. SITEN, ETTÄ SE ON AKTIIVINEN VAIN KLO Kysy lisää! Lisätietoja: Asiakaspalvelu p Kehittyvä Elintarvike 1/2014 I

3 n PÄÄKIRJOITUS 1/2014 Kuka tekee ruokamme? Kuva: Tauno Rantala Elinkeinoelämä tutkimuslaitoksen Etlan arvion mukaan ravintola- ja suurtaloustyöntekijöiden ammattien arvioidaan häviävän tai niiden sisällön muuttuvan olennaisesti 73,2 prosentin todennäköisyydellä seuraavan vuoden aikana. Siinäpä miettimistä! Tällä hetkellä tässä ammattiryhmässä on työpaikkaa. Avustavien keittiötyötekijöiden ammatti häviää tai muuttuu 85 prosentin todennäköisyydellä. Siis tältäkin osin työpaikkaa on muutoksessa. Prosessityöntekijöitten kohtalo elintarviketeollisuudessa on vielä kovempi; todennäköisyys häviämiselle tai muutoksille on peräti 81,6 prosenttia. Tällä hetkellä tässä ammattiryhmässä on työpaikkaa. Ravintolapäälliköiden ja keittiöpäälliköiden tulevaisuus näyttää vähän helpommalta; todennäköisyys häviämiselle tai muutoksille on ensimmäiselle ryhmälle vain 8,3 prosenttia ja jälkimmäiselle 36,5 prosenttia. Alkutuotannon ammattien häviäminen tai muuttuminen tapahtuu kaikilta osin yli 50 prosentin todennäköisyydellä. Parhaiten sijoittuivat pelto- ja avomaan viljelijät sekä hedelmäpuiden ja pensaiden kasvattajat 57 prosentin todennäköisyydellä. Maa- ja metsätalouden johtajat sekä vesiviljely- ja kalatalouden johtajat voivat huokaista helpotuksesta. Todennäköisyys ammatin häviämiselle tai muutoksille on vain 4,7 prosenttia. Vielä parempi sijoitus on maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijoilla, todennäköisyys on vain 1,2 prosenttia. Kaikkein valoisin tulevaisuus on ravitsemusalan erityisasian tuntijoilla. Muutosten todennäköisyys on vain 0,4 prosenttia. Mutta näitä työpaikkoja on nykyisin vain 413, joten häviämiseen ei olisi varaakaan. Väkisin alkaa miettiä, kuka tekee ruokamme tulevaisuudessa, millaisista raaka-aineista ja millä tavoin? Tosin Etla otti tulevaisuusselvityksessään huomioon ainoastaan tietotekniikan, ohjelmistojen ja robotiikan kehittymisen vaiku- tukset nykyisiin suomalaisiin työn sisältöihin. Eläköitymiseen, maahanmuuttoon tai nykyiseen työttömyyteen Etla ei ota kantaa. Ruoka-alan hurjimmat visiot herättävät monia kysymyksiä. Tulevatko robotit heilumaan niin pelloilla, navetassa, ruokateollisuudessa kuin ammattikeittiöissäkin? Koko homman ohjannee tietokone. Valkokaulustyöläinen korkeintaan joskus vilkaisee ruutuun varmistaakseen kaiken olevan hyvin. Näin jäänee aikaa uuden bisneksen tekoon? Toivottavasti. Tai jospa ei enää tarvitakaan peltoja ja navetoita. Kaikki ruokavalmisteiden raaka-aineet tuotetaan tietokoneohjatulla reaktorilla. Mutta mistä raaka-aineet reaktoriin? Ruoka-alan hurjimmat visiot herättävät monia kysymyksiä ja melkein pelottavat. Mutta nyt eletään vielä suht tavalliseen malliin ; ihmiset tekevät ruokaa koneiden ja laitteiden avulla varsin perinteisesti tuotetuista raaka-aineista. Mutta se on selvä, että ruuan valmistus teollisuudessa ja ammattikeittiöissä muuttuu yhä teknisemmäksi. Syitä muutostarpeisiin on monia. Niitä ja vastauksia niihin esitellään tässä lehden numerossa erityisesti ammattikeittiöiden osalta. Myös ravitsemusalan erityisasiantuntijoilla takuuvarmasti riittää töitä, ainakin lähitulevaisuudessa, kun kansalliset ravitsemussuositukset ovat jälleen päivittyneet. Raija Ahvenainen-Rantala päätoimittaja, TkT PS. Olemme Gastro-messuilla Tervetuloa piipahtamaan osastollemme 7D48! I Kehittyvä Elintarvike 1/2014 3

4 s.18 Julkisten ammattikeittiöiden kehityshaasteita Muun muassa selkeä strategia, asiakastarpeiden ennakointi ja uudet palvelujärjestelmät kaipaavat kehittämistä julkisissa ammattikeittiöissä. s.22 Ravintola-annoksista terveellisempiä Ravintola-annoksista saa terveellisempiä aivan pienillä muutoksilla. Kuva: Margit Kojo Kuva: Unilever Food Solutions Sisältö Pääkirjoitus: Kuka tekee ruokamme? Raija Ahvenainen-Rantala...3 Kolumni: Trendejä vuonna 2014? Erkki Vasara...6 Maailma mausteilla: Kahdeksan maailman mielenkiintoisinta ravintolakonseptia, Ari Virtanen...38 Pakina: Ahmatteja ja heittiöitä, Heikki Manner...58 n Ajankohtaista Ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmäpilotti alkamassa, Anna Vainikainen Bioaktiiviset yhdisteet säilyvät vaihtelevasti kasvisten käsittelyssä, Pirjo Mattila, Jarkko Hellström & Marja Lehto...11 Suurkeittiöillä keskiarvoa leveämpi Oiva-hymy, Pirjo Huhtakangas n Teema: Ammattikeittiöt & Ruokatrendit Puheenvuoro: Ruokatoimijat tarvitsevat selkänojan, Anne Kalmari Seija Kurunmäki: Kuluttajan asema ruokaketjussa on vahvistunut, Pirjo Huhtakangas Julkisten ammattikeittiöiden on kehityttävä monin tavoin, Margit Kojo Ravintola-annoksista terveellisempiä pienillä muutoksilla, Pirjo Huhtakangas...22 Kannattavat, asiakaslähtöiset ruokapalvelut kovan työn takana, Anne Haapanen...24 Hankintadirektiivin uudistus mahdollistaa lähiruokahankinnat, Anu Arolaakso, Hanne Husso & Irma Ikäheimo...26 Hankintaosaaminen avainasemassa lähi- ja luomuruuan lisäämisessä, Hanne Husso...28 Ravintola-asiakas arvostaa tuoreita ja vastuullisia makuelämyksiä, Irma Ikäheimo...30 Lahden Ateria on ajan hermolla, Raija Ahvenainen-Rantala...32 Tuotteiden tarinat esille ammattikeittiöissä, Terhi Pohjanheimo...34 Alipainetekniikka tuo tehoa jätehuoltoon...36 n Ravitsemus & Terveys Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut remontin edessä, Kaisu Meronen...40 n Talous & Markkina Pakkaus voi olla hauska ja kätevä yhtä aikaa, Pirjo Huhtakangas...42 Jalostuspioneerit tuottavat vuohenlihaa Grenadassa, Eeva Vänskä...44 Abruzzon alueen pientuottajat tekevät yhteistyötä, Eeva Vänskä...46 n Tapahtumia Suomen juustonvalmistajain yhdistys opintomatkalla Englannissa, Erkki Vasara...48 s.38 Kiinnostavimmat ravintolakonseptit Tämän hetken kuumimmat ravintolakonseptit yhdistelevät makuihin viihdettä, fuusiota ja funktiota. Kuva: Ari Virtanen n Tiede & tutkimus Tiedekatsaus: Makumaailmatutkimus on Suomessa monitieteistä, Mari Sandell & Oskar Laaksonen...50 Opinnäytetöitä...53 Painonhallintaa tavoittelevia kuluttajia tulisi tukea kaupassa, Anna-Maria Saarela...54 n Palstat Alkupaloja...8 Tunnustuksia...55 Haarukassa...56 Julkaisuja...57 Hankintaopas...59 Tapahtumakalenteri...63 Nimityksiä...63 n ETS-sivut Keittiö ja olohuone ulkosalla, Raija Ahvenainen-Rantala...64 ETS-palsta, Anna Kojo Kehittyvä Elintarvike 1/2014 I

5 s.16 Kuluttajan asema ruokaketjussa on vahvistunut Kuluttajat symppaavat tuottajia, mutta elintarviketeollisuuden ja kaupan asema on heikentynyt. Sosiaalinen media on murtanut auktoriteettien asemaa. Kun kuluttajilta puuttuu medialukutaitoa ja terveystietoa, homma voi lähteä laukalle. Elintarvikeammattilaisten ja viestijöiden pitäisi lyödä päät yhteen ja saada myös yhteistä ruokaviestiä valtavirtaan, Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön johtaja Seija Kurunmäki perää. Kuva: Seija Kurunmäen kuva-arkisto Teemat & erikoisteemat Nro ilmestyy teema Ammattikeittiöt & Ruokatrendit Vastuullisuus, Ravitsemus & Tuotekehitys Raaka-aineet & Lisäaineet Prosessit & Pakkaaminen Analytiikka, Hygienia & Jäljitettävyys Erikoisteema: Elintarvikeketju esittäytyy Koulutus, Markkinointi & Kansainvälinen kauppa Erikoisteema: Lehden 25-vuotisjuhlanumero n Mikäli haluat kirjoittaa lehteen, ota hyvissä ajoin yhteyttä toimitukseen, jotta kirjoitukselle voidaan varata tilaa. Kunkin numeron sisäl tö päätetään jo noin kolme kuukautta ennen lehden ilmestymistä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. Kirjoituksista ei makseta palkkioita. Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä mielipiteistä vastaa niiden laatija. n Kehittyvä Elintarvike -lehteä julkaisee Elin tarviketieteiden Seura r.y. (ETS). Se on maamme suurin elintarvikealan yhdistys. Seura toimii yhdyssiteenä tutkimuksen ja teol lisuuden välillä ja kattaa elintarvike kemian, -teknologian ja -ekonomian sekä ravitsemuksen ja biotekniikan alueet. I Kehittyvä Elintarvike 1/2014 5

6 n KOLUMNI Trendejä vuonna 2014? Kuva: Jaakko Hiidenhovi Mtt Luin hiljattain Agronomiliiton jäsenlehden Alimentan numeroa Lehdessä referoitiin ruoka-alan markkinatutkimusyrityksen RTS:n laatimaa ennustetta ruokateollisuuden kansainvälisiksi trendeiksi kuluvana vuonna. RTS esittää viittä trendiä. Ensimmäinen on luonnon raaka-aineisiin pohjautuvat välipalat. Toisekseen kuluttajat hakevat helppoja, valmiita hyvän olon ruokia ja juomia, joihin he saavat itse tehdä viimeisen silauksen. Villiruoka on kolmas trendi, joka nyt laajenee valmisruokaan. Neljäs on maku, joka menee ohi terveellisyyden. Ihmiset haluavat syödä maukkaita hyötyjä niin, että tuote ei kuitenkaan ensisijaisesti myy itseään terveellisyydellä vaan maulla ja houkuttelevuudella. Viidentenä trendinä listassa on proteiinipainotteisuus, joka näkyy luontaisesti runsasproteiinisten raaka-aineiden arvostuksena. Osin samanlaisista elementeistä koostuu Yhdysvaltalaisen verkkojulkaisun Huffington Postin kolumnistin Dawn Jackson Blatnerin 5 top Food Trends (julkaistu ). 1) Sweet Veggies: Vihannespohjaiset tuotteet esimerkiksi kesäkurpitsakeksit tai kasvispohjaiset muffinssit, eli korvaamalla sokereita tai viljoja vihannesraaka-aineella saadaan tuotteiden kalorimäärää alemmas. 2) Pea Protein: Herne gluteenittomana proteiinin lähteenä korvaa viljapohjaisia proteiineja tai maidottomana maitoproteiineja erilaisissa energiapatukoissa. 3) Super Seeds esimerkiksi Chia ja hamppu: Sopivat pähkinäallergikoille, kuten edellä voidaan käyttää juomissa, leipomotuotteissa yms. Azteekkien perinnekasvin Chian nauttiminen lupaa ihan soturin kestävyyden, lohikäärmeen voimat ja jumalattaren kyvyt nauttia elämästä. 4) Flavor With A Passport: Perinteiset maut yhdistyvät eri maiden suosikkien kanssa, esimerkkinä currylta maistuvat suolakeksit, Välimeren alueen maut popcornissa ja chili-porkkanat. 5) Need something? There`s a bar for that. Erilaiset välipalamarkkinat jatkavat kasvuaan: aamupalapatukka, jälkiruokapatukka jne. Toivottavasti maukkaasta ruuasta, hyvästä seurasta ja yhdessä olosta tulee kasvava trendi. Englantilaisessa Food Manufacture -lehden uutisessa Mike Stones listaa 12 trendiä. Keskeistä näissäkin on terveellinen ravitsemus, proteiinien saanti, välipalat ja edellisestä poiketen lupa nauttia on nouseva trendi. Sokerin välttäminen, jopa sen demonisointi, jatkuu edelleen. Kun näiden pohjalta ja omia mielipiteitä lisäillen lähden miettimään omaa Top 5 -listausta, niin se näyttää perusteluineen seuraavalta: 1) Kiinnostus lähiruokaan kasvaa. Kuluttajan mielessä lähiruoka sekoittuu edelleen luomun tai villiruuan kanssa. Luonnonlaidunliha sai kriteerit kesällä 2013, sertifiointia tehdään parhaillaan. Luomun ja villiruuan osalta tarvitaan tuotteistamista, jalostusasteen nostoa. RTS:n mainitsema itse tehty viimeistely, eli tuunaus, on osa tätä trendiä. 2) Vastuullisuus ja jäljitettävyys konkretisoituvat teoiksi. Osin tämä on yhtenevä edellisen kanssa. Esimerkiksi sikojen hyvinvointia parantava asetus astui voimaan Muitakin vastuullisen tuotannon esimerkkejä varmasti tulee kuluttajan saataville. 3) Välipalasektorin kasvu jatkuu. Lehdissä kerrotaan onnistuneista laihdutusprojekteista, ja niissä korostetaan monen pienen aterian syömistä päivän aikana. Terveelliset välipalat tuovat ratkaisuja laihduttajille. 4) Proteiini. Karppausmuoti tuli ja meni, mutta proteiinien saantiin kiinnitetään edelleen huomiota. Runsaasti proteiinia sisältävien tuotteiden kysyntä kasvaa. Samalla kasvaa myös tarve löytää uusia proteiininlähteitä. 5) -Ton tai ei. Näistä trendeistä vanhin jatkaa edelleen kasvuaan. Tuotteet, jotka eivät sisällä laktoosia, gluteiinia, sokeria yms. eli laktoositon, gluteeniton, maidoton. Tuotteet ilman lisättyä sokeria, ei sisällä natriumglutamaattia, ei sisällä kolesterolia. Jokerina haluaisin nostaa Food Manufacturen listasta luvan nauttia. Toivottavasti maukkaasta ruuasta, hyvästä seurasta ja yhdessä olosta tulee kasvava trendi. Kiireisillä ihmisillä ei vaan tahdo löytyä aikaa, mutta Slow Food, elämyksellisyyden ja puhtaiden makujen arvostus kasvavat. Tämä laajentaa entisestään ensimmäisen trendin moninaisuutta. Lisää esimerkkejä voi kukin hakea itse. Miltä näyttää sinun listasi? Erkki Vasara puheenjohtaja, ETM Elintarviketieteiden Seura ry 6 Kehittyvä Elintarvike 1/2014 I

7 Kehittyvä Elintarvike 25. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) Julkaisija TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Avustajat TOIMITUSKUNTA 1/2014 Neuvottelukunta ILMOITUSMYYNTI Ulkoasu PainO Tilaushinta 2014 Kansikuva Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä ETS r.y:n jäsenasiat Elintarviketieteiden Seura r.y. PL 115, Helsinki p./f. (09) Raija Ahvenainen-Rantala p Pirjo Huhtakangas p Anne Haikonen Anna Hillgrén Heikki Manner Kaisu Meronen Mari Sandell Jari Toivo Virpi Varjonen/Tanska Ari Virtanen/Etelä-Korea Raija Ahvenainen-Rantala Anna Hillgrén Pirjo Huhtakangas Minna Lehdonvirta Suvi Luoma Tiina Luoma Erkki Vasara Sampsa Haarasilta Matti Kalervo Eeva-Liisa Lehto Merja Leino Jussi Loponen Janne Sallinen Tarja Suomalainen Marleena Tanhuanpää Jari Toivo Päivi Tähtinen Erkki Vasara Infoteam Oy p. (09) f. (09) Mari Kivi Vammalan Kirjapaino Oy Kestotilaus 59 /vsk. määräaikaistilaus 65 /vsk. kestotilaus oppilaitokset 48 /vsk. määräaikaistilaus 55 irtonumero 9,50 + postituskulut vähintään 10 kpl jälkitilaus 2,50 /kpl + postituskulut. Hintoihin sisältyy ALV EkoCentria / Tero Takalo-Eskola Elintarviketieteiden Seura ry. Anna Kojo assistentti-taloudenhoitaja PL 115, HELSINKI p , f. (09) Elintarvikepäivä 2014 uudistaa ajatteluasi! Elintarvikealan ammattilaisten ohittamaton koulutustapahtuma Elintarvikepäivä 2014 avartaa näkökulmia ja haastaa uudenlaiseen ajatteluun. Päivä tarjoaa mittavan paketin ajankohtaisia teemoja ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja. Pääpuheenvuorot avaavat haasteita ja mahdollisuuksia Pitkän uran politiikassa sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tehtävissä tehnyt europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen valottaa, miltä elintarvikealan haasteet näyttävät Euroopan parlamentin näkökulmasta. Elintarvikealaa ravisuttavista vähittäiskaupan ja kuluttajien ostokäyttäytymisen trendeistä kertoo sadassa maassa toimivan tutkimusyritys GfK:n pohjoismaiden johtaja Henrik Rasmussen. Haasteiden keskellä yritysten on erottauduttava rohkeasti ja haettava kasvua. Findus Nordicin Chief Executive Officer Jari Latvala kertoo, miten se tehdään. Kuusi rinnakkaisohjelmaa mikä sinua kiinnostaa eniten? Rinnakkaisohjelmat tarjoavat ajankohtaisia teemoja asiakkuudesta, lainsäädännöstä, kansainvälistymisestä, ympäristöstä, tuotekehityksestä ja tieteestä. Kiinnostaako sinua elintarvikemarkkinoiden digiaika vai haluatko uutta pakkaustietoa? Rinnakkaisohjelmista löydät eloa ja iloa syömiseen, evästystä viennin tuplaamiseen ja paljon muuta. Tule tapaamaan yhteistyökumppaneita Elintarvikepäivässä tapaat tuhat elintarvikealan edustajaa. Ständeillä voit tutustua palveluitaan ja tuotteitaan esittelevien uusimpaan tarjontaan. Päivä huipentuu juhlaan, jossa kuulet, mikä innovatiivinen uutuuselintarvike voittaa Tähtituote 2014 kilpailun. Elintarvikepäivä 2014 Messukeskuksessa Helsingissä tiistaina kello 8 19 Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu! Lisätiedot: Elintarvikepäivässä tavataan! Elintarvikkeiden Tutkimussäätiö Elintarvikepäivän tuotolla tuetaan elintarvikealan tutkimusta. Twitterissä #elintarvikepäivä I Kehittyvä Elintarvike 1/2014 7

8 n ALKUPALOJA Suomalaisille pohjoismaisia tiukempi suolan saantisuositus Uudet, koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset noudattavat pitkälle syksyllä 2013 julkaistuja pohjoismaisia ravitsemussuosituksia: niissä korostuu terveellisen ruokavalion kokonaisuus. Suolan saantisuositus on kuitenkin pohjoismaisia suosituksia alempi, eli 5 g/vrk. Pohjoismaisissa suosituksissa määrä on 6 g/vrk. Uusissa suosituksissa D-vitamiinin saantisuositusta on vähän nostettu yli 2-vuotiailla, aikuisilla ja iäkkäillä, samoin seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman korotettu. Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien alarajaa vähän laskettu. Suosituksissa painotetaan rasvan ja hiilihydraattien laatua. Niissä korostuvat kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit, täysjyvävilja, kala, kasviöljyt, kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät, sie- menet sekä rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Punaisen lihan (nauta, sika, lammas) ja lihavalmisteiden sekä paljon tyydyttynyttä rasvaa, lisättyä sokeria ja suolaa ja vähän kuitua sisältävien elintarvikkeiden käyttöä suositellaan vähennettäväksi. Suosituksissa ovat kappaleet myös kasvisruokavalioista, pakkausmerkinnöistä ja suositusten soveltamisesta ruokapalveluissa. Ruokavalintoja on käsitelty myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Uudet ravitsemussuositukset löytyvät osoitteesta Ruokavalintojen tukena on uusi ruokakolmio ja lautasmalli. Lähiruokaa kuntakeittiöihin Lähiruuan käyttöä kunnissa voidaan edistää, jos kuntapäättäjät ovat valmiita sitoutumaan sen lisäämiseen. Ruokapalveluissa pitäisi panostaa sesonkiruokaan sekä korvata esimerkiksi riisi kotimaisella ohralla ja tuontivihannekset juureksilla aina kun mahdollista, selviää Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen hankeraportista Lähiruoan lisääminen kuntien julkisissa hankinnoissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lähiruuan käytön lisäämisestä kuntien ruokapalveluissa keskusteltiin seitsemässä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnassa vuonna EU:n maaseuturahastosta rahoitetun hankkeen keskusteluissa tuli esille monia suosituksia lähiruuan käytön edistämiseksi. Lähiruuan käyttö kuntien ruokapalveluissa on ensisijaisesti arvovalinta. Raha ei niinkään noussut esille kohdekunnissamme, sanoo MTT:n ja Oulun yliopiston maaseutututkimuksen yhteisprofessori Toivo Muilu. Lisätietoja: mttraportti99.pdf Ammattikeittiöille säästöjä sähkön- ja vedenkulutuksen mittaamisesta Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimushanke Ruokapalvelujen energiatehokkuudesta ja prosessien kehittämisestä kilpailukykyä Ekoälykäs keittiö-toimintamallin rakentaminen on etsinyt keinoja kestävän kehityksen edistämiseen ammattikeittiöissä. Osana hanketta on julkaistu opas avuksi ammattikeittiöille energianmittausjärjestelmän hankinnassa. Energianmittausjärjestelmän hankintaopas ammattikeittiöille Sähköenergian ja vedenkulutuksen seuranta osaksi ammattikeittiön energiatehokkuutta -opas sopii myös perustietopaketiksi asiasta kiinnostuneille ruokapalvelualan ammattilaisille ja opiskelijoille. Oppaassa kerrotaan suomalaisten ammattikeittiöiden sähkön ja veden kulutuksesta, energiatehokkaasta toiminnasta ja kulutuksen mittaamisesta ja kuvataan mittausjärjestelmän hankinta käytännön kokemusten kautta. Oppaan on kirjoittanut lehtori Teija Rautiainen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Energiamittausjärjestelmä toki maksaa, mutta se on myös edellytys säästöjen syntymiselle. Jos sähkön ja veden kulutusta ei pystystä mittaamaan, ei pystytä myöskään valitsemaan energiataloudellisempia toimintatapoja, lehtori, projektipäällikkö Tiina Tuovinen Mikkelin ammattikorkeakoulusta sanoo. Lautakunta valvoo elintarvikeketjun hyvää kauppatapaa Suomi on ensimmäisten EU-maiden joukossa ryhtynyt valvomaan elintarvikeketjun hyvää kauppatapaa uudella itsesääntelyelimellä. Keskuskauppakamarin yhteyteen perustetun elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan tehtävänä on edistää hyvän kauppatavan periaatteita ja antaa niitä koskevia yleisiä kansallisia suosituksia. Euroopan tasolla hyvän kauppatavan periaatteiden noudattamisen valvonnasta vastaa elintarvikeketjun eturyhmistä koostuva hallintoryhmä. Hyvän kauppatavan rikkomista koskevat valitukset tulevat kansalliseen lautakuntaan siinä edustettujen järjestöjen kautta. Lautakunta ei käsittele kuluttajien valituksia tai ota kantaa yksittäisten yritysten välisiin kiistoihin. Vireille tulevat ns. yhdistetyt riita-asiat, eli kiistatilanteet, joissa periaatteiden rikkomista väitetään vakavaksi ja useaan elinkeinonharjoittajaan samanaikaisesti vaikuttavaksi. Kansallisen lautakunnan tehtävä on antaa ratkaisuesitys siitä, onko hyvää kauppatapaa noudatettu. Lopullisen ratkaisun vahvistaa eurooppalainen hallintoryhmä. Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivut osoitteesta ja EU-tason hallintoryhmän verkkosivut osoitteesta 8 Kehittyvä Elintarvike 1/2014 I

9 Tähtituote kilpailu etsii elintarvikeuutuuksien huippua Tähtituote-kilpailu etsii jälleen elintarviketeollisuuden maistuvinta vähittäiskaupassa myynnissä olevaa tuoteinnovaatiota. Yritykset ovat ilmoittaneet kilpailuun viime vuonna myyntiin tulleita tuotteita, jotka erottuvat massasta maukkautensa ja innovaationsa vuoksi. Tänä vuonna joukossa erottuivat aikaisempaa aktiivisempana leipomoalan tuotteet. Ilmoittautuminen päättyi Jotta tuote voi menestyä kilpailussa, sillä pitää olla sellainen huippuominaisuus, joka erottaa sen kilpailijoista. Kuluttajia puhuttelevalla tarinalla on myös suuri merkitys, jotta tuote innostaa kokeilemaan ja jää mieleen. Maku on voittajan valinnassa kuitenkin aina se kaikkein tärkein tekijä, ETL:n tuotekehitykseen liittyvistä asioista vastaava johtaja Marleena Tanhuanpää kertoo. Kilpailun voittaja julkistetaan toukokuussa Ruoka-alan ammattilaisista koostuva asiantuntijaraati arvioi helmi maaliskuun aikana kilpailuun osallistuvien tuotteiden innovaatiota, aistittavaa laatua ja kaupallisia näkymiä. Tänä vuonna raadissa ovat mukana toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä (Marttaliitto), ruokabloggaaja Riikka Karppinen (Vatsasekaisin Kilinkolin), puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen (Suomen Elintarviketyöläisten Liitto), työmarkkinajohtaja Mika Lallo (Elintarviketeollisuusliitto), toimit- taja Riitta Mustonen (Maaseudun Tulevaisuus), markkinointipäällikkö Tommi Tanhuanpää (Kkauppiasliitto) ja puheenjohtaja Erkki Vasara (Elintarviketieteiden Seura). Raadin valitsemat finalistituotteet julkaistaan Elintarviketeollisuusliiton kotisivuilla myöhemmin keväällä. Kuluttajat valitsevat finalisteista oman suosikkinsa yleisöäänestyksessä. Tähtituote voittaja ratkeaa puoliksi raadin arvion ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Voittaja julkistetaan Elintarvikepäivässä Helsingin Messukeskuksessa. Lisätietoja: Neuvottelukunta logistiikka-asiakkaille Merkittävät kotimaan ja tuonnin logistiikkaa edustavat liitot sekä näiden jäsenyritykset ovat perustaneet Logistiikka-asiakkaiden Neuvottelukunnan (LONK). Jäsenet edustavat Elintarviketeollisuusliitto ry:tä, Rakennusteollisuuden INFRA ry:tä, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:tä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä, Puolustusvoimia, kaupan yrityksiä sekä Yleinen Teollisuusliitto ry:tä. Neuvottelukunnan pääsihteerinä työskentelee Kyösti Orre YTL:stä. Panimoiden hiilijalanjälki on laskenut Suomalaisten panimoiden hiilijalanjälki on laskenut neljä prosenttia vuodesta 2001 vuoteen Eniten tähän on vaikuttanut suorien CO2-päästöjen eli sähkön ja lämpöenergian käytön vähenemisellä. Helsingin yliopistossa tehdystä Pro gradu -tutkimuksessa laskettiin hiilijalanjäljet viidelle eri materiaalikategorialle: juomaraaka-aineet, pakkausmateriaalit, energia, jätteet ja suorat hiilidioksidipäästöt. Näistä kategorioista muodostettiin koko panimoteollisuuden hiilijalanjälki. Jätteen hiilijalanjälki on laskenut ja pakkausmateriaalien kasvanut. Suorien CO 2 -päästöjen ja energian käytön hiilijalanjäljet ovat laskeneet melko tasaisesti ja juomaraaka-aineiden hiilijalanjälki ei ole juuri muuttunut. Tutkimus tuotti panimoteollisuudelle ensimmäisen kaikki juomaryhmät huomioivan hiilijalanjäljen. Aiemmin on tutkittu ainoastaan oluen hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen hyvä taso on erityisesti huipputasoisen juomapakkausten kierrätyksen ansiota, Pro gradun tehnyt Pia Karjalainen kertoo. Panimot ja kauppa ovat olleet edelläkävijöitä kehittäessään pullonpalautusjärjestelmiä. Juomapakkausten kokonaispalautusaste on Suomessa yli 95 prosenttia. Tutkimuksessa käytettiin aineistona panimoteollisuuden kokoamaa ympäristötasetta. Se kertoo, kuinka paljon raaka-aineita, energiaa ja muita materiaaleja teollisuus käyttää valmistettua juomalitraa kohden ja kuinka paljon materiaaleja tuotannosta jää hyödyntämättä päästöiksi, jätevedeksi ja kaatopaikkajätteeksi. Laskennoissa käytettiin CCalC-työkalun elinkaariarviointimenetelmää. Lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa suuria eroja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT kehittää yhteistyössä WWF:n ja lounasravintoloiden kanssa vuosina toteutettavassa Ilmastolounas-hankkeessa ilmastoystävällisen ja ravitsevan lounasaterian konseptia. Tätä varten MTT arvioi kolmen lounasravintolan 81 aterian ilmastovaikutusten suuruusluokat. Tulosten mukaan sekä pääruokien että lisukesalaattien ilmastovaikutukset vaihtelivat suuresti. Arvioinnissa huomioitiin lounasaterioiden eli leivän, maidon, lisukesalaatin ja pääruuan raaka-aineiden tuotannon ilmastovaikutukset. Ero lounasaterioiden ilmastovaikutuksissa oli suurimmillaan lähes viisinkertainen. Kuormittavimman pääruuan ilmastovaikutukset olivat lähes 20-kertaiset vähiten kuormittavaan pääruokaan verrattuna. Kuormittavimman salaatin ilmastovaikutukset olivat jopa nelinkertaiset verrattuna vähiten kuormittavaan salaattiin, kertoo hankkeen vastuututkija Hannele Pulkkinen MTT:stä. Keskimäärin pääruuan osuus koko aterian ilmastovaikutuksista oli 45 prosenttia, salaattien vajaat 30 prosenttia, maidon 20 prosenttia ja leivän vajaat 10 prosenttia. Hankkeessa ei pyritty selvittämään yksittäisten raaka-aineiden tarkkoja eroja, vaan erilaisten lounaslautasten ilmastovaikutusten suuruusluokat ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisätietoja: I Kehittyvä Elintarvike 1/2014 9

10 n AJANKOHTAISTA Ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmäpilotti alkamassa kuva pirjo huhtakangas Euroopan komissio kehittää menetelmää tuotteiden ja yritysten ympäristöjalanjäljen laskentaan ja viestintään. Haku elintarvikepilotteihin päättyy 28. maaliskuuta. Pilotti on osa komissio kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintaohjelmaa. Sen tarkoituksena on kehittää EU-tasolla yhtenäinen menetelmä tuotteiden ja organisaatioiden hiilijalanjäljen arviointia varten. Komission vuonna 2010 julkaistun selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöihin keskittyvä laskenta- ja viestintämenetelmä ei ole riittävä lähestymistapa, koska useilla tuotteilla muut ympäristövaikutukset voivat olla ilmastovaikutusta merkittävämpiä. Siksi komissio kehittää kattavampaa ympäristöjalanjäljen laskentamallia sekä tuotteille että yrityksille (Product and Organisation Environmental Footprint, PEF ja OEF). Osana kehitystyötä tarkastellaan mahdollisuutta laatia tuote- ja toimialakohtaisesti tarkennettuja laskentakäytäntöjä (Product/Organisation Environmental Footprint Category/Sector Rules) ja selvittää keinoja hyödyntää laskennan tuloksia osana yritysten viestintää. Kymmenkunta elintarvikepilottia PEF- ja OEF -menetelmien valmistelussa on hyödynnetty pilottituotteita ja -yrityksiä. Laskentamenetelmien kehittämisessä on ollut mukana myös kansainvälisiä elintarvikealan toimijoita. Toimialakohtaisia, tarkennettuja PEF- ja OEF -menetelmiä testataan kahdessa vaiheessa. Elintarvikkeita koskeva testivaihe on käynnistynyt vuoden 2014 alussa. Elintarvikkeiden pilottihankkeita on tarkoitus käynnistää yhteensä noin kymmenen. Haku pilottihankkeisiin päättyy Testattavat tuoteryhmät ja toimialat valitaan haun perusteella toukokuuhun mennessä. Yhdessä pilottiyritysten kanssa on tarkoitus kehittää käytännöt tuoteryhmäkohtaisten pelisääntöjen laatimiseksi ja edistää elintarvikkeiden ympäristövaikutusten yhdenmukaista laskentaa ja arviointia. Pilotissa määritellään myös keskeiset tuoteryhmäkohtaiset painopisteet, joihin elintarvikkeiden ympäristövaikutusten laskennassa tulee keskittyä sekä asetetaan eri tuoteryhmille soveltuvia vertailukohtia. Lisäksi testataan käytäntöjä, joilla voidaan varmentaa ja osoittaa yritysten toteuttamien tuotekohtaisten ympäristövaikutusten arviointien läpinäkyvyys. Pilotissa arvioidaan myös erilaisten B2B- ja kuluttajaviestinnän työkalujen toimivuutta. Pilotit alkavat kesäkuussa Elintarvikkeiden ohella testivaiheessa tarkastellaan rehuja, lannoitteita, elintarvikepakkauksia sekä ruokapalveluja. Kesäkuusta 2014 alkaen keskitytään tuoteryhmäkohtaisiin laskentasääntöihin ja keväällä 2015 varmennuskäytäntöihin. Tammikuussa 2016 alkavan testivaiheen aiheena ovat viestintämenetelmät. Testauksen tuloksena syntyvät tuoteryhmäkohtaiset laskentakäytännöt vakiinnutetaan virallisiksi PEF -menetelmän laskentasäännöiksi. Kaikkien alan toimijoiden pitää noudattaa niitä EU:ssa ja/tai kansainvälisesti, jos ne haluavat soveltaa PEFin mukaista ympäristövaikutusten arviointia ja viestintää omiin tuotteisiinsa. Komissio ilmoittaa menetelmiin liittyvistä jatkosuunnitelmista testivaiheiden päätyttyä. PEF ja OEF ovat elinkaarimenetelmiä PEF ja OEF ovat monikriteeriarviointiin perustuvia menetelmiä. PEF -menetelmällä voidaan arvioida tuotteen tai palvelun ympäristötehokkuutta sen koko elinkaaren ajalta. PEF -ohjeessa tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointia muun muassa materiaalivirtojen ja energiankäytön näkökulmasta. Muita menetelmään liittyviä näkökohtia ovat muun muassa päästöt ja jätteet. Elintarvikkeiden ohella testivaiheessa tarkastellaan rehuja, lannoitteita, elintarvikepakkauksia sekä ruokapalveluja. OEF -menetelmällä voidaan arvioida tuotteita ja palveluja tarjoavan yrityksen ympäristötehokkuutta. Menetelmän tarkoituksena on vähentää yritystoiminnan ympäristövaikutuksia mukaan lukien toimitusketjun muiden toimijoiden toiminnan. ENVIFOOD Protocol 1.0 julkaistiin jo 2013 FoodDrinkEuropen (FDE) johdolla Food SCP Round Tablessa kehitetty ENVIFOOD Protocol 1.0 vastaa osaltaan samoihin tarpeisiin, joita varten tuoteryhmäkohtaisia PEF-laskentasääntöjä ollaan kehittämässä. Tämän menetelmäkokoelman ensimmäinen versio julkaistiin loppuvuodesta Alan tavoitteena on hyödyntää PEF-testauksessa mahdollisimman kattavasti jo Food SCP Round Tablessa tehtyä työtä elintarvikkeiden ympäristövaikutusten yhtenäisen laskentamenetelmän kehittämiseksi. PEF- ja OEF -menetelmät ovat lisäksi mukana Euroopan komission julkaisemassa tiedonannossa, jolla pyritään edistämään tuotteiden ja yritysten ympäristötehokkuuden laskentaa ja siihen liittyvää tiedottamista. Anna Vainikainen toimialapäällikkö Elintarviketeollisuusliitto anna.vainikainen(at)etl.fi Lisätietoja: product_footprint.htm corporate_footprint.htm smgp/index.htm 10 Kehittyvä Elintarvike 1/2014 I

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA

ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA ONNISTUU! LUOMU ON MAHDOLLISTA Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista

Lisätiedot

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki

PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja. Hämeenlinnan kaupunki PIENMEIJERIPÄIVÄT Hämeenlinna 14.11.2014 Sanna Tuomi Terveystarkastaja Hämeenlinnan kaupunki 13.11.2014 Mikä on Oiva? Oiva-järjestelmä on Eviran määräämä tapa julkaista valvontatiedot. Valvontatietojen

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Hämeenlinna

Hämeenlinna Hämeenlinna 24.5.2016 MIKÄ OIVA? Valtakunnallista uutta elintarvikevalvonnan tietojen julkistamisjärjestelmää kutsutaan Oivaksi. Valvontatietojen julkistaminen perustuu elintarvikelakiin (23/2006). MIKÄ

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

TUNNETAANKO LUOMU

TUNNETAANKO LUOMU Luomu keittiöissä Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön lisäämistä ja hankintaosaamista www.ekocentria.fi

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset

Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Elintarvikehankinnan vähimmäisvaatimukset ja tuotekohtaiset kriteeriehdotukset Hyvinkää 18.5.2016 NYT-Tuotekehitystä ja hankintaosaamista -hanke Vienti 95,3 milj.e TUONTI 4,2 miljardia euroa Elintarvikkeiden

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus

Uuselintarvikkeet. Terveys ja elintarviketurvallisuus Uuselintarvikkeet Terveys ja elintarviketurvallisuus Johdanto Uuselintarvikkeiksi kutsuta an elintarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia, joita on käytetty Euroopan unionissa (EU) vain vähän tai ei

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna

Ruokatrendit 2014. Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Ruokatrendit 2014 Tuomo Tupasela, 22.5.2015, Hämeenlinna Sisältö MTT Biotekniikka- ja elintarviketutkimus BIP/BMO tiimien EU-hankkeet Food Navigator Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 20.5.2014

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi

Luomu ammattikeittiöissä. Lähiruoka-tuottajatapaaminen. Polvijärvi Luomu ammattikeittiöissä Lähiruoka-tuottajatapaaminen Polvijärvi 6.2.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset

Lisätiedot

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa Kaupunginvaltuusto 12 28.01.2014 Kaupunginhallitus 109 16.05.2016 Kaupunginvaltuusto 66 21.06.2016 Helena Särkijärven ym. aloite lähiruoan käyttöä edistävän hankkeen käynnistämiseksi Paraisten kaupungissa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät,

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Ruokahuolto ja ruokaturva haavoittuvassa yhteiskunnassa Varautumisen IV opintopäivät, 12.10.2016 Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa, Ruokatieto

Lisätiedot

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt Suomen akatemian rahoittama strategisen tutkimuksen konsortiohanke, Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi (PIHI) ohjelma, 2015-2020

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry

Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille. Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Arktisuudesta selkänojaa elintarvikeviennille Pohjois-pohjanmaan maakuntapäivät 2016 Minna Asunmaa, Ruokatieto Yhdistys ry Ruokatieto Yhdistys ry - edistää suomalaista ruokakulttuuria viestimällä ruuasta

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto

Tilataan, Luomua! Sisältö. Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto Tilataan, Luomua! Jaakko Nuutila Sisältö Jaska Nuutila, mikä mies? Luomu nyt EU:n ohjeet Suomen ohjeet Syyt luomuun Kuluttajien toiveet Tulevaisuus Luomuliitto 1 Luomu nyt Suomi on jäljessä muista maista

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi

Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä klo Evira, kokoustila Kalevi Luomukasvisten arvoketjutyöryhmä 18.01. 2016 klo 10.00-12.00 Evira, kokoustila Kalevi Osanottajat Nimi Paikalla 18.1.2016 Paavo Pulkkinen, Lietlahden tila X Ari Kulmanen, Ikaalisten Luomu Antti Vauhkonen,

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012

ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 3.5.2013 ERITYISRUOKAVALIOPROJEKTI 2012 Gluteenittomuusväitteiden valvonnan projektiyhteenveto Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Sanna Tuomi terveystarkastaja Viranomaispalvelut Wetterhoffinkatu 2

Lisätiedot

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus

Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Terhi Latvala, Erikoistutkija, MMT MTT Taloustutkimus Esityksen pääteemat Vastuullinen ruokajärjestelmä Keinoja vastuullisiin valintoihin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 10.4.2014 2 Vastuullinen

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta?

Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? VASTUULLINEN LEIPÄ Tiesitkö, että leipä on ekologinen valinta? Varsinkin täysjyväleipä on osa ympäristöystävällistä ruokavaliota. Suurin osa leivistä valmistetaan käyttämällä vain kasvipohjaisia raaka-aineita.

Lisätiedot

Tarkastuskertomus. Havainnot ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus. Toimija Vuoristo-yhtiöt Oy, 0115993-7

Tarkastuskertomus. Havainnot ja toimijalta edellytetyt toimenpiteet. Valvontasuunnitelmaan sisältyvä tarkastus. Toimija Vuoristo-yhtiöt Oy, 0115993-7 LÄHETTÄJÄ Porvoon kaupunki Tekniikankaari 1 A 06100 PORVOO Tarkastuskertomus Elintarvikevalvonta VASTAANOTTAJA Kartanoravintola Haikon kartanon pääkeittiö Vuoristo-yhtiöt Oy Haikkoontie 114 06400 PORVOO

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri

Moilas Oy. Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955. 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri Moilas Oy Hyvää pöytäseuraa jo vuodesta 1955 24.3.2006 Janne Poikselkä, Laatu- ja ympäristöinsinööri. Moilas Oy Perustettu 1955 Perheyritys kolmannessa polvessa Yhtiöittäminen ja sukupolvenvaihdos 1.1.2006:

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014

Luomu ammattikeittiöissä. Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 Luomu ammattikeittiöissä Näe hyvä LÄHELLÄSI -seminaari 29.1.2014 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Sivu 1 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO TUTKINNON OSA: LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Sivu 2 LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Tutkinnon suorittaja Tutkintotilaisuuden paikka Tutkintotilaisuuden aika

Lisätiedot

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa

Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Kasvinsuojeluainejäämät tavanomaisissa ja luomuelintarvikkeissa Sanna Viljakainen Ylitarkastaja, TkT Tuoteturvallisuusyksikkö Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinsuojeluaineiden käyttö Käytetään

Lisätiedot

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat Ruokafaktat - 0 10 % 20 % 30 % 40 % ilmastopäästöt Sähkönkäyttö Liikenne Fossiilisten polttoaineiden käyttö Teollisuustuotanto hiilidioksidi Metsäkato Maatalous Jätteet METAANI Ruoan ILMASTOPÄÄSTÖT Kauppa

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot