Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
|
|
- Ari Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Lausunto: Matti Viren 1. Taustaa Vuoden 2017 budjettiesitys noudattaa aiempien vuosien kaavaa sisältäen suuren joukon alalukukohtaisia muutoksia muuttamatta kuitenkaan menojen ja tulojen yleislinjaa. Menojen taso ei olennaisesti muutu kuluvasta vuodesta. Menot eivät kuitenkaan supistu, vaan kasvavat lähes miljardilla eurolla. Myös budjetoidut tulot kasvavat niin, että budjettitalouden alijäämä näyttäisi aavistuksen verran supistuvan. Lopputuloksena on finanssipoliittisen virityksen kannalta jossain määrin mitäänsanomattoman linjan jatkuminen: finanssipoliittisen elvytyksen voi sanoa jatkuvan ja valtiontalouden tasapainottuminen jää tulevien vuosien (hallitusten) haasteeksi. Epäselväksi tosin jää, miten tasapainottumien todellisuudessa tapahtuu, koska mitään selkeää toimenpideohjelmaa tasapainottumisen suhteen ei esitetä. Perusideana on edelleen se, että tulevien vuosien talouskasvu generoi riittävästi lisätuloja, jotka tasapainottavat budjetin. Mitään selitystä sille, miksi talouskasvu alkaisi, ei kuitenkaan esitetä, vaan vedotaan siihen, että nykyinen nollakasvu johtuu epäedullisista suhdannetekijöistä, Nokia yhtiön ongelmista, Venäjän kauppasaarrosta, Brexitistä jne. Koska suhdannetekijöillä yhäkin uskotaan olevan suuri merkitys, ajatellaan, että budjettialijäämiä ei voi eliminoida, koska silloin kasvu vaarantuisi. Eli ollaan tilanteessa, jossa alijäämien eliminoimiseen kuvitellaan tarvittavan ainakin nykyisen kokoisia, tai jopa suurempia alijäämiä, jotka sitten johtaisivat talouden kasvu-uralle. Jos näin ajatellaan, alijäämäkehitykseen ei voida koskaan puuttua. VM:n ennusteen kasvuskenaariossa olennaista roolia näyttelee myös olettamus, että inflaatio kiihtyy olennaisesti vuosikymmenen loppua kohden niin, että nimellisen BKT:n kasvu ylittää 3 %. On hieman vaikea mieltää sitä, että inflaatio olisi niin sensitiivinen talouskasvun suhteen, että kokonaistuotannon kasvun ylittäessä yhden prosentin inflaatio kiihtyisi nykyisestä vajaasta puolesta prosentista kahteen. Empiirisen evidenssin kanssa tämä olettamus ei ole sopusoinnussa. Toki on mahdollista, että inflaatio kiihtyy (jos nyt näin pienistä luvuista puhuttaessa on legitiimiä puhua kiihtymisestä), mutta silloin on varmaankin kyse koko Euroaluetta koskevasta muutoksesta. Jos näin tapahtuu, on ilmeistä, että korot alkavat palautua normaalitasolle, mikä on valtion talouden kannalta jossain määrin ongelmallista, koska nollakoroista siirrytään jonnekin, ehkä kolmen prosentin tasolle, mikä tietäisi usean miljardin lisälaskua valtiolle. Tätä korkoriskiä budjettilaskelmissa ei kuitenkaan ole huomioitu, edes keskipitkän aikavälin skenaarioissa.
2 Kuten tunnettua, Suomen taloudella menee huonosti. Vielä vuosikymmen sitten Suomi oli Euroopan mallimaa nopean kasvun, korkean teknologian, hyvän koulutuksen ja korkean elintason maa. Mutta nyt tilanne näyttää tyystin toisenlaiselta. On menty jopa niin pitkälle, että ulkomaisissa talouslehdissä Suomea kutsutaan Euroopan sairaaksi maaksi. BKT:n kasvussa Suomi on EU:n heikoin suoriutuja yhdessä Kreikan ja Italian kanssa. Kuluttajahinnoilla mitattuna Suomi on euroalueen kallein maa. Julkinen sektori on kooltaan maailman (markkinatalousmaiden) suurin. Työvoimakustannusten kasvun vertailuissa Suomi on EU19 maiden keskiarvon yläpuolella siitäkin huolimatta, että lähtökohtaisesti kilpailukyky on huono. Näin jälkeenpäin on selvää, että 2000-luvun alun hyvät vuodet olivat harhaa hieman samalla tavalla kuin Kreikassa, jossa silläkin kolkuteltiin viiden prosentin kasvulukuja. Ongelmallista on se, että nyt kasvun moottoreiksi ovat muodostuneet yksityinen ja julkinen kulutus. Vuoden 2015 luvut kertovat, että kulutusmenojen BKT-osuus oli yli 80 prosenttia. Toki se on hieman vähemmän kuin Kreikassa, jossa vastaava luku oli 90, mutta niin korkea osuus ei ole sopusoinnussa terveen talouskasvun kanssa. Ongelmallista on etenkin se, että kotitalouksien säästäminen on olematonta - kotitalouksien säästämisaste olikin viime vuonna negatiivinen (ks. liitekuvat). Kotitalouksien pitkään jatkunut nollasäästäminen merkitsee sitä, että kotitalouksilla on keskimäärin hyvin vähän nettovarallisuutta, jonka turvin ne voivat selviytyä toimeentulo-ongelmista. Tämä johtaa siihen, että taloutta kohtaavat negatiiviset sokit johtavat välittömästi paineisiin julkisen sektorin tulosiirtojen suhteen. Alkuvuodesta 2016 kulutusmenot (yksityinen ja julkinen) olivat suuremmat kuin koko kansatalouden käytettävissä oleva tulo. Tilanne on tässä suhteessa täysin nurinkurinen: kansatalouden säästöt ovat negatiivisia ja (netto)investoinnit rahoitetaan lainarahalla. Vaikka Suomessa useaan otteeseen puhutaan Kreikan tapaan leikkauksista ja kurjistamispolitiikasta, on hieman vaikea mieltää, että kuvatun kaltainen velkarahoitteinen kulutuksen kasvu olisi jotenkin leimattavissa kireäksi talouspolitiikaksi. Vuoden 2007 (siis finanssikriisin alun) jälkeen Suomen henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen keskimääräinen kasvuvauhti on ollut -1.1 %. Elintaso on siis laskenut, mutta lasku ei vielä ole näkynyt oikeastaan missään, koska kotitalouksien tulot ja kulutusmenot ovat lamasta huolimatta kasvaneet lähes puolen prosentin vuosivauhdilla. Tulevaisuutta ajatellen vieläkin pahaenteisempää on se, että sekä teollisuustuotanto että vienti jatkavat laskuaan, tavaravienti peräti kuuden prosentin vuosivauhdilla. Teollisuustuotanto on nyt vuoden 2000 ja tavaravienti vuoden 2005 tasolla. Valtionhallinto ja tutkimuslaitokset lupaavat yleensä runsaan prosentin kasvulukuja ensi vuodelle ja sitä seuraaville vuosille. On vaikea sanoa, miten näihin ennusteisiin pitäisi suhtautua, kun vuoden 2007 jälkeiset ennustetut luvut ovat lähennelleet kahta, kolmea, eikä suinkaan miinus yhtä prosenttia. VM:n nyt omasumaan vajaan puolentoista prosentin kasvuskenaarioon sisältyy optimismiharhan lisäksi ainakin kaksi sudenkuoppaa. Ensinnäkin talous on viime vuosina kasvanut julkisen sektorin velkaelvytyksen avulla. Valtion ja kuntien yhteenlasketut alijäämät ovat olleet yli kolme prosenttia BKT:sta. On selvää, että näin ei voi jatkua loputtomiin, varsinkin kuin BKT:n lähes olematon kasvu ei riitä kompensoimaan kasvavaa velkaantuneisuutta.
3 Korjausliikkeet tulevat väistämättä supistamaan kokonaistuotannon kasvua ja niissä vaikuttavat samat kerroinvaikutukset kuin aiemmassa elvytyspolitiikassa. Toinen sudenkuoppa liittyy korkokehitykseen. Ennätyksellisen alhaiset korot Euroopassa normalisoituvat jossain vaiheessa, kun Euroopan talous pääsee kasvu-uralle. Suomelle tämä tietää ongelmia, jos talous edelleen jatkaa nollakasvu-urallaan. Korkojen noustessa valtion ja kuntien alijäämä kasvaa helposti jopa useilla prosenttiyksiköillä suhteessa BKT:n arvoon. Tämä hankaloittaa edelleen valtion (ja kuntien) talouden tasapainottamista; siksi tasapainottamisen lykkääminen ajankohtaan, jolloin rahapolitiikka väistämättä kiristyy, on hyvin riskialtista. Alkusyksystä on useaan otteeseen povattu talouskasvun käynnistymistä, mutta ennusteiden katteena ovat useimmiten olleet vain jonkin yksittäisen kuukauden kasvuluvut. Viimeksi näin kävi heinäkuun kokonaistuotannon kuukausikuvaajan lukujen suhteen, jotka heijastelevat Tilastokeskuksen tekemiä työpäiväkorjauksia tuotannon määriin. Todellisuudessa korjaamattomat tuotannon kasvuluvut heinäkuussa (vuoden takaisin lukuihin verrattuna) olivat -1.2 % koko alkuvuoden kasvun jäädessä 0.1 prosenttiin, eli kauas kesällä povaillusta 1.4 prosentista. Paljon suurempi uutinen oli, että heinäkuussa tavaravienti suorastaan romahti (- 13 %) vuoden takaiseen verrattuna ja lasku jatkui elokuussa niin, että alkuvuoden (8 kuukauden) laskuksi tuli 6 %. Koska myös palvelusten vienti on ollut alamaissa, on täysin mahdotonta, että viennin volyymi kasvaisi kuluvana vuonna niin kuin VM:n taloudellisessa katsauksessa povataan. Kokonaistuotannon kasvu on ollut pitkälle vain kulutuksen varassa ja siltäkin osain painopiste on ollut kestokulutustavaroissa (autokauppa yli 10 %, syyskuussa ennätykselliset 13.3 %). Toki myös jonkin sorttinen asuntohintabuumi on saanut asuntoinvestoinnit liikkeelle (alkuvuona + 11 %), mutta kasvun ja viennin kannalta tärkeä tuotannolliset investoinnit eivät ole käynnistyneet. Toki työttömyysluvut ovat parantuneet mutta vain Tilastokeskuksen työvoimatiedustelussa. Työ- ja elinkeinoministeriön kortistodatassa ei ole mitään muutosta havaittavissa, mikä merkitsee sitä, että työttömyysmenot eivät muutu miksikään (osa ihmisistä putoaa pois ansiosidonnaiselta, mutta siirtyy sitten KELA:n muiden etuuksien piiriin). Työllisyys on ehkä hieman parantunut viime kuukausina, mutta sekin koskee vain julkista sektoria. Ne jotka mielellään tulkitsevat kansantalouden tilinpidon lukujen desimaalitason muutoksia, unohtavat helposti sen, että nykyinen kasvu ei olisi mahdollista ilman jatkuvaa velkaantumista. Kotitaloudet, valtio ja kunnat (lisä)velkaantuvat jatkuvasti (ks. oheiset kuvat) ja rahoittavat kulutustaan lisävelalla. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä tänä ja ensi vuonna on runsaat seitsemän miljardia euroa ja yhteenlaskettu velka lähentelee lähivuosina 120 miljardia euroa. Kotitalouksien velkaantuminen on ennätystasolla ollen 126 % suhteessa käytettävissä olevin tuloihin. Mutta mitä tapahtuisi, jos velanotto loppuisi nyt? Jos kunnat ja valtio sopeuttaisivat menonsa tuloihin, tietäisi se mekaanisesti tulkittuna noin seitsemän miljardin supistusta kulutuksessa (yksityisessä tai julkisessa). Jos unohdetaan kerroinvaikutukset, BKT supistuisi runsaat 3 %. Nollakasvun maailmassa tämä olisi tietenkin paljon, mutta kyse olisi tietenkin vain yhtä vuotta koskevasta muutoksesta.
4 Optimistien mukaan talouskasvu lähtee liikkeelle, kun on riittävästi kysyntää, mutta on uskallettua ajatella, että kasvu voisi pysyvästi rakentua kotimaisen kulutuksen varaan. Pienen avoimen talouden ajatellaan yleensä rakentavan elintasonsa maailmanmarkkinoilta saatavan kasvun varaan. Jos talous ei pärjää kansainvälisessä kilpailussa, edessä on väistämättä elintason lasku. Asiaa voi toisaalta katsoa myös tuotannon ja tuotantopanosten näkökulmasta. Yleensä ihan oikein ajatellaan, että kasvu seuraa tuotantopanosten ja tuottavuuden kasvusta. Mutta kun näkyvissä on, että (markkinasektorin) työvoima ei kasva ja tuotannollinen pääoma supistuu, mistä sitten kasvu syntyy? Kokonaistuottavuus on vuoden 2007 jälkeen ollut laskussa, keskimäärin prosentin vuodessa (ks. liitekuviot). Miksi se nyt kääntyisi kasvuun? Kokonaistuottavuuden ohella myös työn tuottavuus on vuoden 2007 jälkeen pysynyt ennallaan poiketen aivan olennaisesti aiempien vuosikymmenten mallista, jossa tuottavuuden kasvu oli keskimäärin noin 2 %. On vaikea sanoa, mistä tämä johtuu varsinkin tilanteessa, jossa IT vallankumous näyttää jatkuvan ja ns. digitalisointi tuntuisi vaikuttavan kaikkiin tuotantoprosesseihin. Voi olla, että viime vuosina on tapahtunut olennainen muutos teknisessä kehityksessä siinä mielessä, että kehitys ei enää olekaan säästänyt työvoimaa vaan pääomaa. Siksi investointien tarve on kaiken aikaa minimaalisen pieni, vaikka rahapolitiikan viritys on lähestulkoon maksimaalisen ekspansiivinen. Kasvun ohella hallitus esittää alijäämien eliminoimisen aseiksi ns. leikkauksia ja reformeja. Leikkauksiin hieman vaikea ottaa kantaa, kun valtion ja kuntien menot kaiken aikaa kasvavat. Toki mukana ovat myös erilaiset indeksijäädytykset, mutta niiden teho on epäilyksenalainen, koska nollainflaatioregiimin jatkuminen tekee tyhjäksi jäädytysten menovaikutukset. Taas termi reformit näyttää olevan synonyymi SOTE uudistukselle, jonka kustannusvaikutuksista on lähes mahdoton sanoa mitään eksaktia. Uudistukseen on toki ladattu paljon toiveita, mutta tehdyistä päätöksistä on vielä pitkä matka sellaisiin konkreettisiin kustannuslaskelmiin, joiden oikeellisuutta voisi arvioida. 2. Budjetin perustana olevat oletukset tulevasta talouskehityksestä Budjettiesitys perustuu olennaiselta osin suhdannekehitykseen, jonka voi tiivistää seuraaviin numeroihin: - BKT:n kasvu on runsaan prosentin luokkaa. - Inflaatio kiihtyy keskipitkällä ajanjaksolla lähelle kahta prosenttia. - Palkkojen kasvuvauhti on vain (hieman runsaan) prosentin luokkaa, reaalipalkat laskevat Työttömyysaste laskee 8 prosenttiin. - Nollakorkoregiimi jatkuu aina vuoteen 2020 asti.
5 Ennustettu kasvu-ura on historiallisessa perspektiivissä kovin vaatimaton, mutta syytä kysyä, onko sekään mahdollinen nykyisessä taloustilanteessa (tuotannollinen pääoma pienenee ja työllisten määrä pysyy ennallaan). Viimaisen viiden aikana tehdyt ennusteet ovat olleet äärettömän huonoja (ks. kuvio 1-4). Lamaa on tulkittu ohimeneväksi suhdanneilmiöksi ja kasvun on aina oletettu palaavan aiemmalla 2-3 prosentin trendille. Ennustetarkistukset ovat aina tuottaneet alhaisempia lukuja. Siksi tälläkin kertaa on paikallaan kyseenalaistaa ennusteiden lähtötaso. Näin siitäkin huolimatta, että kasvuennusteissa on nyt omaksuttu realistisempi ote. Edelleen lähtökohtana on verraten optimistinen kehityskulku, johon ei sisälly mitään suuria riskejä. Taloudellisessa katsauksessa on vain ohimennen tarkasteltu vaihtoehtoisskenaarioista, joissa kasvu olisi olematointa puhumattakaan siitä, että tuotanto supistuisi koko vuosikymmen loppukauden. Aiemmista virheistä olisi syytä ottaa oppia ja panostaa aiempaa enemmän vaihtoehtoistarkasteluihin, jotka ottavat vakavasti mahdolliset negatiiviset kasvuyllätykset. Vaikka yllätyksiä on mahdotonta ennustaa, olisi ainakin identifioitava mahdolliset häiriöiden syyt. Niistä hyvänä esimerkkinä on pakolaiskriisi, jonka vaikutuksista ei vieläkään ole mitään kattavaa laskelmaa. Olettamalla runsaan prosentin kokonaistuotannon kasvu ja lähes kahden prosentin inflaatio, saadaan aikaiseksi kohtuullinen verokertymien kasvu (esimerkiksi ALV:n osalta yli 2 % vuodessa). Jos kokonaistuotannon arvon kasvu jää lähelle nolla, putoaa pohja näiltä luvuilta. Toisaalta sama putoaa pohja myös indeksijäädytysten teholta, jotka kuitenkin edustavat huomattavaa osaa kaavailluista 4 miljardin sopeuttamistoimista. Oletus reaalipalkkojen pysyvästä laskusta on sekin epäuskottava, kun huomioidaan suomalaisten työmarkkinoiden erityspiirteet. Vaikka sopimuspalkoissa jatkettaisiin nolla-linjaa, liukumat ovat yleensä niin suuret, että nimellispalkkojen kasvu ylittää inflaatiovauhdin. Julkinen sektori on siinä määrin työvaltaista, että palkkojen oletettua nopeampi kasvu vaikuttaa välittömästi kielteisesti alijäämätavoitteiden toteutumiseen. Julkisen sektorin tilaa arvioitaessa on huomioitava se huolestuttava kehitys, joka on liittynyt SOTU -rahastojen (erityisesti eläkerahastojen) ylijäämien pienenemiseen ja kuntasektorin alati kasvaneisiin alijäämiin (kuvio 5 ja 6). Näissä ennusteissa on omaksuttu hyvin optimistinen käsitys tulevien vuosien kehityksestä, mikä on tuskin mahdollista. Kun vielä muistetaan korkomenojen uhkaava kasvu tulevaisuudessa, on julkisen sektorin velkaantumisen katkaiseminen (kuviot 7 ja 8) entistä haasteellisempaa. Budjetissa ei oteta varsinaisesti mitään kantaa SOTE -ratkaisun mahdollisiin kustannusvaikutuksiin. Toki siinä mainitaan aiempi kolmen miljardin säästötavoite, mutta mitään perusteellisempaa arviota eri osatekijöistä ja mekanismeista ei ole tehty. Tämä on yllättävää, kun kuitenkin kaavaillut säästöt aiemmin edustivat leijonan osaa sopeuttamisen menosäästöistä. Harmaasta taloudesta saatavat suuret lisätulot ( miljoona euroa), joista aiemmin pidettiin suurta ääntä, ovat nekin häipyneet jonnekin. Ehkä sekin kertoo kasvaneesta realismista tulokehityksen suhteen.
6 Budjetin perustelut ovat kunnioitettavan yksityiskohtaisia muutaman miljoonan euron hankkeista, mutta itse isoon kuvioon ei suunnitelmassa oteta kantaa. Aiotaanko julkisten menojen taso pitää nykyisellään tästä eteenpäin, vai yritetäänkö sitä supistaa lähemmäs Euroopan Unionin maiden keskimääräistä tasoa (joka on BKT:hen suhteutettuna noin kymmenen prosenttia Suomen nykyistä tasoa alempi). Miten julkisen talouden toiminta saadaan palvelemaan tarvetta palauttaa Suomen talous kasvu-uralle? Ensin mainitun asian suhteen budjetin perusteluissa ollaan täysin hiljaa, jälkimmäisen tavoitteen osalta viitataan vain hallituksen ns. kärkihankkeisiin, joka kuitenkin näyttävät olevan enemmän budjettitaloudellinen rasite kuin todellinen talouskasvun kiihdyttäjä. Kriisejä tulee väistämättä vastaa tulevaisuudessa. Niihin pitää varautua ja se edellyttää liikkumatilaa finanssipolitiikassa. Siksi mitään mielitä ei ole käyttää finanssipolitiikan jäljellä olevaa liikkumatilaa nykyisessä suhteellisen normaalissa tilanteessa elvytystoimiin. Kokemukset kotimaasta ja ulkomailta kertovat, että finanssipoliittinen elvytys on huono lääke talouden rakenteellisille ongelmille. Sellaisten maiden kuin Italian ja Japanin esimerkit kertovat, että jopa usean vuosikymmenen nollakasvu on mahdollista, eikä se taitu tavanomaisilla raha- ja finanssipoliittisilla toimilla (kuviot 9 ja 10). Päinvastoin löysä politiikka tekee tyhjäksi tarpeelliset rakenteelliset muutokset ja suhteellisten hintojen korjausliikkeet. Tavoitteeksi on siten otettava velkatason kasvun nopea pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Samalla on pyrittävä katkaisemaan myös yksityisen sektorin kasvava velkaantuminen alun kriisin opetus on se, että pahasti velkaantunut yksityinen (erityisesti yritys-)sektori on pahaa myrkkyä kriisitilanteessa, varsinkin jos korkokehitys ei ole hallinnassa. Johtopäätöksiä Yhteenvetona voi todeta, että hallituksen linjaamat sopeutustoimet eivät yksin riitä suunnitelmassa asetettujen alijäämätavoitteiden saavuttamiseen, vaikka lähtökohtana pidettäisiin nykyisiä talousennusteita. Samalla tavalla ne eivät myöskään riitä niiden Suomen sitoumusten täyttämiseen, jotka perustuvat EU:n talouskoordinaatioon.. Alijäämätavoitteiden saavuttaminen ja EU-sitoumusten täyttäminen, puhumattakaan talouskasvua koskevista tavoitteista, edellyttävät muita talouspolitiikan toimia. On vaikea nähdä, että hallituksen suuren luokan hankkeet (yhteiskuntasopimus, SOTE-hanke) muuttavat tilannetta julkisen sektorin tasapainon, saati sitten kustannusrasituksen osalta olennaisesti. Kaikki tämä merkitsee sitä, että jatkossa on otettava olennaisesti tiukempi linja menojen kasvun suhteen ja budjettialijäämä on eliminoitava mahdollisimman nopealla aikataululla, ja pääsääntöisesti leikkaamalla menoja. Menojen leikkaaminen tekisi samalla tilaa verotuksen keventämiselle ja julkisen sektorin kustannusrasituksen keventämiselle, jotka ovat välttämättömiä edellytyksiä kasvun käynnistymiselle. Niin kauan kuin Suomi on lähestulkoon Euroopan kallein maa, Suomen kyky vallata takaisen vientimarkkinoita on liiankin haasteellista. Toki se vaatii muitakin toimia markkinoin toiminnan tehostamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi. Ne eivät kuitenkaan ole välittömästi budjettitalouteen liittyvä ongelmia.
7 VM:n taloudellinen katsaus, Tulukko 2
8 Kuvio 1 VM:n BKT-ennusteiden osuvuus 2 Budjetin yhteydessä julkaistu VM:n BKT:n kasvuennuste 1,5 1 0, ,5-1 -1, =2016.tammi- Todellinen VM syksy
9 Kuvio 2. BKT -ennusteiden toteutuminen: kevään 2011 ennusteet ja toteutuma 4 3 Todellinen VM 3/ * -1-2
10 Kuvio 3 Julkisen sektorin yli/alijäämä koskevat ennusteet vuodelta todellinen vm 3/11 pt 3/ * Kuvio 4 Suomen Pankin BKT ennusteiden kehitys
11 Kuvio 5 Sote-rahastojen ylijäämän kehitys sotu-rahastot 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, Luvut on suhteutettu BKT:hen Kuvio 6 Kuntien toimintaylijäämän kehitys Lähde Kuntaliitto
12 Kuvio 7 Julkisyhteisöjen velka (miljoonia euroja) Kuvio 8 Valtion korkomenot
13 e Kuvio 9 Suomen ja Italian BKT (7) Italy Lähde Ameco. Luvut ovat volyymeja (laskettu kiintein 2010 hinnoin). Vuosien 2016 ja 2017 luvut ovat Komission ennusteita. Italian 2015 BKT luku on pienempi kuin vuoden 2000 arvo. Vastaavasti Suomen BKT:n luku vuodelle 2015 on pienempi kuin vuoden 2007 arvo. Kuvion 10 VM:n arvio finanssipolitiikan kireydestä Rakenteellisen jäämä muutoksia käytetään usein tahdonvaraisen finanssipolitiikan indikaattoreina. Vastaavasti koko alijäämän ja rakenteellisen alijäämän erotusta tulkitaan alijäämän suhdannekomponentiksi.
14 Taustamateriaalia: A1 Suomen teollisuustuotanto Työllisyys
15 Kotitalouksien säästämisaste Työn tuottavuus
16 Työn tuottavuus Suomessa (pitkä sarja) OECD ennusteita Kokonaistuottavuus Suomessa
17
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
1 Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Eduskunnan tarkastusvaliokunta 4.5.2016 Lausunto: Matti Viren, professori, Turun yliopisto 1. Taustaa Suomen taloudella menee
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Eduskunnan valtiovarainvaliokunta 11.10.2016 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti:
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotTalouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto
Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio 2018 Matti Viren Turun yliopisto Perusongelma ja yhteenveto Suomen taloudella menee huonosti: kasvu on hidasta ja velkaantuminen
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218-221 Seppo Orjasniemi Pääsihteeri 15 toukokuuta 217 Hallituksen finanssipolitiikan linja Keskeiset tavoitteet Julkisen
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotAlkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?
Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotBLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat
BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTalouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010
Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus
LisätiedotValtiovarainministerin budjettiehdotus
Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua
LisätiedotTalouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi
Olli Rehn Pääjohtaja, Suomen Pankki Talouskasvun näkymät epävarmuuden oloissa: Eurooppa ja Suomi Rauman ja Satakunnan kauppakamarit 1 Kriisien sarjan kuusi vaihetta reaalitalouden syvä taantuma valtionvelkakriisi
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys
LisätiedotRahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne
Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Sivu 1 / 7 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 9.5.217 Viite: VNS 4/217 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 218 221 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotTaloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016
Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotTalouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle
Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotTalouskatsaus
Talouskatsaus 20.5.2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit 11
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015
Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotVM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019
VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019 Taloustorstai 16.8.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva budjettiesityksen taustalla on varsin hyvä BKT on vihdoinkin saavuttanut
LisätiedotSyksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2018 talousarvioesityksestä
24.1.217 Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 17.1.217 Viite: HE 16/217 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 218 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotMuistio 1 (6) Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Lauri Kajanoja Julkinen
Muistio 1 (6) Asiantuntijalausunto valtiovarainvaliokunnalle. Asia: O 9/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 1 Julkisen talouden sopeuttaminen on tarpeen
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotSuhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Vaihtoehtoislaskelma: Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu olisikin nopeampaa? 3 VAIHTOEHTOISLASKELMA Mitä jos viennin ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotPellervon Päivä Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia. Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT
Pellervon Päivä 2007 Talousennusteet mitä yritysjohto voi niistä oppia Raija Volk Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Talouden tila ja uhkat keskipitkällä aikavälillä Julkisen talouden liikkumavara
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotPalkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?
Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen
LisätiedotTalouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille
Sivu 1 / 6 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 27.4.2018 Viite: VNS 1/2018 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 2022 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston lausunto vuoden 2019 talousarvioesityksestä
11.10.2018 Sivu 1 / 5 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle Lausuntopyyntönne 28.9.2018 Asia: HE 123/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Talouspolitiikan arviointineuvoston
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotBoF Online. Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla
BoF Online 5 2007 Palkkojen nousu ja kokonaistaloudellinen kehitys: laskelmia Suomen Pankin Aino-mallilla Lauri Kajanoja Jukka Railavo Anssi Rantala Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan
LisätiedotKomissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
LisätiedotSuomen talous vahvistumassa
Suomen Pankki Suomen talous vahvistumassa Pardian seminaari 31.10.2017 31.10.2017 1 Suomen vuotuinen kasvuvauhti on nyt ohittanut euroalueen, mutta takamatka on huomattava 120 Bruttokansantuote Suomi Euroalue
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotTalouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit
Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3
LisätiedotHallituksen talouspolitiikasta
Hallituksen talouspolitiikasta Seppo Orjasniemi Talouspolitiikan arviointineuvoston pääsihteeri 9.3.2017 Talouspolitiikan arviointineuvoston tehtävä Arvioi hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta
LisätiedotOsa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)
Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotTalouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
LisätiedotEK:n Talouskatsaus. Huhtikuu 2019
EK:n Talouskatsaus Huhtikuu 2019 Sisältö Kansainvälinen talous Maailmantalous 3 USA 4 Eurooppa 5 Kiina 6 Venäjä 7 Suomen talouden näkymät Graafi Ennakoivat suhdanneindikaattorit 8 BKT 9 Vienti 10 Investoinnit
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 2012-2014 Euro & talous 3/2012 Pääjohtaja 1 Kasvunäkymät vaimenevat 2 Suomen talous kasvaa lähivuosina hitaasti 180 Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
LisätiedotTalous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri
Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotSuomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010
Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
Lisätiedot