Brimborium. saatesanat

Transkriptio

1 saatesanat Brimborium Mit einem Freund, einem Restaurantbesitzer, sprach ich über das Brimborium, das bei Gästen eine gute Stimmung aufkommen lässt. Begrüßung durch den Chef, ein kleiner Gruß aus der Küche, besonders schöne Servietten das alles sind liebevolle Gesten, die einem das Gefühl geben, ein erwarteter und willkommener Gast zu sein. Wenn es um die Hochzeit geht, sind Internet und Zeitschriften voller Tipps für jede Menge Brimborium. Doch wichtiger als dass die Dekoration der Hochzeitstorte zur Farbe der Brautschuhe passt, ist dann am Ende wohl doch, dass die Feier zum Brautpaar passt. Das war wesentlich auch für Silja und Sebastian, Mari und Andreas sowie Laura und Christian. Sie wollten ihre finnischdeutsche Hochzeit so gestalten, dass sich jeder wohlfühlt auch sie selbst. Wie das aussah, erzählen sie ab S. 7. Und für diejenigen, die demnächst den Schritt vor den Altar planen, gibt Pfarrer Anssi Elenius wertvolle Tipps auf S. 10. Gute Planung ist bei einer Feier wichtig und sollte rechtzeitig begonnen werden. Doch das allerwichtigste bei der Hochzeitsplanung wie auch im Leben sonst scheinen mir Gelassenheit und Humor. Dass der kleine Gast beim Fangenspielen das Tablett mit den Sektgläsern herunter fegt oder die unerwartete Welle der perfekten Hochzeitsaufnahme am Strand eine ganz neue Note verleiht, bleiben hoffent- lich besondere Ausnahmen. Aber meistens kommt es anders als geplant und wird dadurch unvergesslich - und nicht unbedingt schlechter! Yksi suomalaisen seurakuntatyön tärkeitä tehtäviä on tarjota jumalanpalveluksia suomen kielellä. Suomalainen seurakunta on kuitenkin paljon enemmän kuin messu. Ruokahalun herätteeksi kerromme Ruhrin alueen soppakerhon retkestä ja Bremenin naisten väri-ilottelusta sivulta 21 alkaen. Syksyn toiminta on pyörähtänyt käyntiin kaikissa seurakunnissa. Soppaa on taas tarjolla ja paljon muutakin; katsopa oman seurakuntasi sivuilta! Olet tervetullut joukkoon! Nehmen Sie die Pfützen in diesem Herbst mit Humor, iloa syksyn keskelle hymyillään kun tavataan! kuva/foto: Timo Prinz Ritva PRinz Renkaan toimittaja / Rengas-Redakteurin

2 Tässä lehdessä / In dieser Ausgabe Naimisiin! Yhden päivän prinsessana kukapa ei pikkutyttönä olisi unelmoinut siitä. Romantiikka kukoistaa ainakin häälehtien palstoilla. Sivulta 5 lähtien kerromme, mitä tämän hetken morsiamen prinsessaunelmiin kuuluu, kannattaako hääpaikaksi suunnitella linnaa ja miten eri suomalais-saksalaiset parit rakensivat unelmiensa häät. 5 Suomen kesä ja uudet ystävät Siinä kaksi riparikesän vahvaa valttia - tänäkin vuonna. Lue sivuilta kuulumisia Hvittorpin leirikeskuksesta ja Harvan saarelta. Kaikki vuonna 1999 syntyneet suomalaiset ja suomalaissaksalaiset nuoret ovat tervetulleita iloon mukaan ensi kesänä. Ilmoittautua kannattaa ensi tilassa, viimeistään Tango wird in Finnland seit 100 Jahren getanzt. In den letzten Jahrzehnten ist der Tanz wieder sehr beliebt geworden vor allem im Sommer. Er verkörpert für viele das finnische Lebensgefühl. Warum, erzählen wir Ihnen auf S. 17. Dort können Sie auch Näheres zum Tango-Geburtstagsfest in Hamburg Ende September lesen. Der Herbst ist da und mit ihm starten alle Kreise in unseren Gemeinden. Ab Seite 21 erfahren Sie, was es mit dem theologisch-philosophischen Eintopfessen in Bochum auf sich hat. Und obwohl der Chefkoch inzwischen eine sechssternige Mütze hat, ist Nachahmen durchaus erlaubt! 10 vuotta on Päivi Nurmi-Steinke kuulunut kielikoulujen opettajien yhteiseen elimeen, pedagogiseen neuvostoon. Yli viisi vuotta hän toimi sen puheenjohtajana. Nyt on tullut vahdinvaihdon aika. Sivuilla 26 ja 27 Päivi muistelee, mitä kaikkea kuluneisiin vuosiin mahtuikaan. Kielikoulujen opettajat ja oppilaat sanovat: Kiitos Päivi! kuvat/fotos: afitz - Fotolia.com Anssi Elenius, poplasen - Fotolia.com, lichtkunst73/pixelio.de

3 Ajankohtaista / Aktuelles Saksan suomalaisten seurakuntien toimintaan kuuluvat oleellisesti lähetystyö ja kansainvälinen diakonia. Suomalaiset seurakunnat ovat tukeneet vuodesta 2008 alkaen Namibiassa sijaitsevaa Nkurenkurun koulua Suomen Lähetysseuran kautta ja vuodesta 2013 alkaen Naisten Pankkia Kirkon Ulkomaanavun kautta. Myös yksityishenkilöiden maksamat lahjoitukset välitetään SKTK:n kautta em. kohteisiin. Missionsarbeit und internationale Diakonie gehören zu den wesentlichen Aufgaben der finnischen Gemeinden in Deutschland. Seit 2008 sammeln die finnischen Gemeinden für die Schule in Nkurenkuru / Namibia (über die Finnische Missionsgesellschaft) und seit 2013 für Women s Bank (über Finn Church Aid). Auch Spenden von Privatpersonen werden gern entgegengenommen. Tiliyhteystiedot / Kontoverbindung: S. 64. Lisätietoa / weitere Informationen: Lähetystyöstä vastaava pappi / Verantwortliche Pfarrerin: Päivi Lukkari, pappi.lukkari@gmx.de Aika on aikaa on Tervetuloa Naisten seminaariin! Aika: Paikka: Evangelische Tagungsstätte Hofgeismar im VCH Hinta täysihoitoineen: yhden hengen huoneessa 140, kahden hengen huoneessa 125 Mukana ajassa: Päivi Lukkari ja Helena Eckhoff Sitovat ilmoittautumiset mennessä -> yleinen tapahtumakalenteri Lisätiedot: pappi.lukkari@gmx.de; ; helena.eckhoff@gmx.de Pohjoisen pappi Päivi Vähäkankaan ja hänen puolisonsa Alin Suciun tytär Elsa Suciu syntyi Unsere Pfarrerin für Norddeutschland und ihr Ehemann Alin Suciu bekamen am eine Tochter, Elsa. Alle sind wohlauf. kuvat/fotos: privat, Marija Skara Rengas 11/2013 ilmestyy KV 44 marraskuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle: Sydämellisesti onnea ja Jumalan siunausta koko perheelle! Herzlichen Glückwunsch und Gottes Segen! Rengas 12/2013 ilmestyy KV 48 joulukuun tapahtumatiedot artikkelit: seurakuntien tapahtumatiedot oman seurakunnan tiedottajalle:

4 En usko Jeesus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen useita kertoja opetuslapsilleen. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kohtaamisesta, jossa Tuomas ei ollut muiden joukossa. Jälkikäteen muut kertoivat Tuomaalle tapahtuneesta. Tuomas totesi: En usko. Tuomas ei usko ystäviensä kertomusta. Hän haluaa itse nähdä hän haluaa itse koskea ja tuntea. Moni nykyajan ihminen on taipuvainen ajattelemaan, että Jeesuksen aikana eläneiden oli helpompi uskoa, koska Jeesus oli käsin kosketeltavan lähellä ja moni pääsi näkemään hänen ihmetekojaan. Moni meidän aikanamme on sitä mieltä, että juuri kertomukset Jeesuksen ihmeteoista ovat suurin kynnys, miksi emme voi uskoa. Meillä on luonnonlaeista ja ihmisestä niin paljon enemmän tieteellistä tietoa, kuin Jeesuksen ajan ihmisillä oli Uskon esteeksi voi nousta myös kirkon historia kaikki se väkivalta ja ihmisten ja kansakuntien alistaminen, jota kirkkopolitiikan nimissä on harjoitettu. Tai yksittäiset ihmiset, itseään kristityiksi kutsuvat, hengellinen vallankäyttö, manipulointi, lasten ja nuorten henkinen, hengellinen ja fyysinen hyväksikäyttö herättävät kysymyksen, miksi Jumalaan pitäisi uskoa. Miksi usko rakastavaan Jumalaan ei näy häneen uskovien ihmisten keskinäisenä rakkautena? Tai miksi uskovat riitelevät asioista ohi uskon ytimen: saako homo uskoa, saako nainen kastaa ja saarnata? En usko, sanoo Tuomas. Tuomas ei uskalla luottaa. Liian paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun Jeesus puhui lähestyvästä poismenostaan ja Tuomas kysyi: Me emme tiedä, minne sinä menet. Kuinka voisimme tuntea tien? Tuomas oli seurannut Jeesusta kolmisen vuotta, rakentanut elämänsä ja tulevaisuuden suunnitelmansa hänen läsnäolonsa varaan. Jeesuksen kuolema vei kaiken toivon, elämä tuntui ajautuneen umpikujaan. En usko, sanoo Tuomas. Kun ystävät kertovat kohdanneensa Jeesuksen, Tuomas ei usko. Hän ei uskalla toivoa mahdotonta mahdolliseksi. Tuomas on pettynyt niin rankasti, että usko Jeesuksen ylösnousemiseen, luottamus tulevaisuuteen ei synny noin vain. Hän sanoo sen ystävilleen, kiertelemättä, selittelemättä ja puolustelematta, sanoo, mitä hän tarvitsee. Jeesus ottaa meidän kaipauksemme ja tarpeemme todesta. Tuomas saa juuri sen, mitä hän tarvitsee: nähdä ja koskea. Omassa elämässämme Jumalan kädenjälki tai rukouksiin vastaaminen ei aina merkitse sitä, että saisimme kaiken haluamamme. Tulemme petetyksi ja petämme itse. Joudumme kestämään lähes sietämättömäksi kasvavaa kärsimystä. Miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Usko on jotain muuta kuin tiettyjen uskonkappaleiden totena pitämistä. Usko Jumalaan on luottamusta siihen, että Jumala kerää sirpaleeni, uudestaan ja uudestaan. Usko ylösnousemukseen on takertumista Jumalan lupaukseen, siihen, että umpikujastakin johtaa tie eteenpäin, jonakin päivänä. Elämä on. Tulevaisuus ei tuo mukanaan pelkkää kipua, vaan myös kokemuksen Jumalan läheisyydestä. PÄivi lukkari

5 Päivä prinsessana Rüschen, Tüll oder Seide? kuva/foto: afitz - Fotolia.com Bei meiner Hochzeit wollte ich wie eine Prinzessin aussehen. Das Kleid sollte meinen Vorstellungen möglichst nahe kommen. Und es sollte einen wow -Effekt auslösen, erzählt Linda, die im Juli geheiratet hat. Das Brautkleid ist bei der Hochzeitsvorbereitung ein zentrales Thema für die Braut. Modisch gesehen bietet sich heute eine große Vielfalt vom langen weißen Brautkleid mit Schleppe und Schleier bis hin zum Minikleid oder Hosenanzug. Die meisten Frauen treten vor den Altar eher klassisch, in einem bodenlangen Kleid. Es kann schlicht, schmal geschnitten und weichfließend sein oder ein typisches Prinzessinnenkleid mit viel Tüll oder Spitze, schmalem Oberteil und üppigem Rock. Trotz der heute möglichen Farbenvielfalt überwiegen traditionelles Weiß, Elfenbein und Creme- oder Champagnertöne. Bei der Auswahl des Brautkleids spielt vor allem der individuelle Geschmack, die Statur und Persönlichkeit der Braut, die Ausrichtung der Hochzeit und das zur Verfügung stehende Budget eine Rolle. Auch bei der Gestaltung der Feier ist fast alles möglich. Wichtig ist, dass man sich traut, das Fest individuell nach dem eigenen Geschmack zu gestalten. Wenn Braut und Bräutigam bei ihrer Feier zu Hause und entspannt sind, fühlen sich die Gäste auch wohl. Prinsessa Ruusunen Melkein jokainen pikkutyttö haaveilee jossain vaiheessa prinsessana olemisesta. Prinsessa voi kuitenkin olla häissäkin - monessa asussa. Oikeidenkin prinsessojen hääpuvuissa on eroja. Valitako romanttinen runsaasti pitsillä koristeltu puku, kuten Ruotsin prinsessa Madeleine tämänkesäisissä häissään vai yksinkertaisen tyylikäs, kuten kruununprinsessa Victoria kolme vuotta sitten? Julkkisten häähumua seurataan innolla

6 ja onnistunut hääpukuvalinta voi vaikuttaa jopa muotitrendeihin. Niinpä englantilainen hääsuunnittelija Mark Niemierko kertoikin Me Naiset lehden haastattelussa tänä keväänä, että Katen ja Williamin häiden jälkeen morsiamet haluavat selvästi enemmän pitkähihaisia ja umpinaisia pukuja. Tulevan syksyn mallistoistakin löytyy olkapäät paljastavien pukujen rinnalla myös hihallisia malleja, joiden hihat usein ovat pitsiä. Syksyn uusi hääpukuväri on hento roosa. Useimmat morsiamet pysyttelenevät silti valkoisessa, norsunluun tai kerman värisessä. Väriä antamassa näkee silloin tällöin vyötäröllä tai hiuksissa nauhan, joka voi olla pinkki, mintunvihreä, sininen, turkoosi, syvänpunainen jopa musta. Väri voi toistua hääkimpussa, morsiamen kengissä, pöytäkorteissa tai vaikka hääkakun koristelussa. Mahdollisuuksia siis on lähes rajattomasti. Tehkää häistänne omannäköiset Hääpukua ja kenkiä! - valitessa on kuitenkin parasta pysyä uskollisena itselleen. Prinsessaksi tuntee itsensä ja hääpäivästään nauttii vain, jos tuntee olevansa niin puvussa kuin juhlissa kotonaan. Todella pakollisia kuvioita häissä on nykyään hyvin vähän, joten juhlista voi rohkeasti tehdä omannäköiset. Mitkä sitten ovat meidän näköiset häät? Suunnitelma voi lähteä väristä, parin mieluisimmasta lomakohteesta tai yhteisestä harrastuksesta. Tärkeä näkökohta on myös, kuinka paljon rahaa juhliin halutaan käyttää. Niin häälehdissä kuin netissä on paljon ideoita, hyödyllisiä(kin) vinkkejä ja muistilistojen pohjia. Apua kannattaa pyytää ystäviltä tai sukulaisilta. Taitava ystävä voi askarrella kutsut ja pöytäkortit. Tai juhlapuhvetin voi rakentaa osin nyyttikestiperiaatteella. Saksalais-suomalaisissa häissä tärkeä näkökohta on myös kieli. Miten juhlasta tehdään sellainen, että kaikki ymmärtävät tarpeeksi ja heillä on joku, jonka kanssa he pystyvät keskustelemaan? Tosin mukavassa tunnelmassa kielimuurikin usein ylittyy aivan odottamattomalla tavalla. Mitä sitten ainakin pitää muistaa? Vinkkejä kysellessä yltää kaksi vihjettä ylitse muiden: uskaltakaa tehdä häistänne juuri teidän näköiset ja aloittakaa suunnittelu ajoissa. Ja itse hääpäivänä on sitten parasta unohtaa muistilistat, rentoutua ja nauttia! Ritva Prinz kuva/foto: JMP/ pixelio.de

7 Klassisch mit Familie und Freunden Silja Germund-Zerwas ja Sebastian Zerwas vihittiin Haanissa He tunsivat suomalaispappi Helena Eckhoffin jo ennestään ja pyysivät häntä vihkipapikseen. Tärkeää parille oli, että jumalanpalveluksessa on niin suomalaisia kuin saksalaisiakin elementtejä. der Gottesdienst war zweisprachig, es wurden deutsche wie auch finnische Lieder gesungen und die Hochzeitsmärsche waren Finnische. Das war mir besonders wichtig. Silja Germund-Zerwas (26) und Sebastian Zerwas (27) sind seit 9 Jahren ein Paar. Sie haben einen 9 Monate alten Sohn, Jonathan. kuva/foto: berwis/pixelio.de, privat Warum wolltet ihr von einer finnischen Pfarrerin getraut werden? Silja Germund-zerwas: Es war für uns von Anfang an klar, dass wir von Helena getraut werden wollen. Sie hat schon die Kinder in der Familie und auch unseren Sohn getauft, und so wussten wir, dass sie die Richtige ist. Das Finnische ist von Anfang an Teil unserer Beziehung, so dass es ganz natürlich war, eine finnische Pfarrerin zu wählen. Und unsere finnische Verwandtschaft, die extra für unsere Hochzeit angereist ist, hat sich natürlich auch gefreut. Was meinst du damit, dass das Finnische von anfang an ein teil eurer Beziehung war? Genau genommen haben wir uns schon über Finnland kennengelernt. Sebastian hörte mit Begeisterung finnische Musik und somit war auch sein Interesse an Finnland geweckt. Ich war und bin immer sehr stolz auf das Finnische in mir und habe das auch gezeigt. So sprach er mich irgendwann auf meine Finnland-Fahne auf meinem Rucksack an. In meiner Familie sprechen wir überwiegend Finnisch. Damit musste Sebastian von Anfang an umgehen lernen, was aber gut klappte. Wie habt ihr gefeiert? Wir wollten eine klassische Hochzeit mit unserer Familie und den engsten Freunden. Und so war es auch. Der Gottesdienst war wunderschön und danach haben wir gefeiert und getanzt. Was war euch bei der Planung der Hochzeit besonders wichtig? Uns war wichtig, dass sich die deutschen sowie die finnischen Gäste alle wohl fühlen, das heißt, Silja Germund-Zerwas ja Sebastian Zerwas Habt ihr ein paar tipps für leute, die anfangen, ihre Hochzeit zu planen? Fangt frühzeitig an mit der Planung. Vor allem, wenn man schon Kinder hat, rückt die Planung immer etwas in den Hintergrund und plötzlich ist nicht mehr viel Zeit und es ist noch viel zu erledigen. Meidän näköiset häät Mari Mielityinen-Pachmann und Andreas Pachmann wurden am in Jena durch Pfr. Christian Dietrich getraut. Ihnen war wichtig, dass alle Gäste sich im Gottesdienst wohl fühlen, ob evangelisch oder katholisch, finnisch oder deutsch. Mari Mielityinen-Pachmann on lähtöisin Viitasaarelta, Andreas Pachmann on paljasjalkainen jenalainen. Heidät vihittiin Jenan lähellä Dornburgin kirkossa. Meille kirkollinen vihkiminen oli itsestäänselvyys - uskonto on molemmille tärkeä, vaikka eri kirkkokuntiin kuulutaankin, selvittää Mari. Hän on evankelis-luterilainen, Andreas puolestaan katolilainen

8 Mari Mielityinen-Pachmann ja Andreas Pachmann Missä ja miten juhlitte? Mari Mielityinen-Pachmann: Meidät vihki saksalainen pappi Nohran seurakunnasta, Christian Dietrich. Nohran seurakunta on syntymäkuntani Viitasaaren ystävyysseurakunta jo Itä-Saksan ajoilta, ja olin tutustunut Christianiin viitasaarelaisten ystävyysseurakuntavierailulla vuotta aikaisemmin. Christianista ja hänen perheestään ja Nohran seurakunnasta oli ehtinyt tulla minulle tärkeä kiintopiste, kun Jenassa en ollut omaa seurakuntaa löytänyt, eikä ystäviä tai tuttaviakaan monta ollut (olin ollut Jenassa vasta vuoden). Juhlimme Dornburgin linnojen kupeessa, Ravintola ja Pension Schlossbergissa. Häät olivat näköisemme. Mikä teille häitä suunnitellessa oli erityisen tärkeää? Tärkeää oli se, että jokainen tuntisi olevansa tervetullut, toivottu vieras. Ei päivää täyteen hienoa, tarkoin suunniteltua ohjelmaa, vaan lämmintä yhdessäoloa. Tärkeää meille oli erityisesti itse vihkiminen kirkossa ja juhlajumalanpalveluksen suunnitteleminen niin, että sekä saksanettä suomenkieliset vieraat ja sekä evankeliset että katoliset vieraamme pystyvät osallistumaan omalla kielellään. Osa jumalanpalveluksesta oli suomeksi, osa saksaksi. Teimme kirkkoa varten vihkosen, josta jokainen pystyi seuraamaan koko jumalanpalveluksen omalla kielellään. Virsistäkin löytyi riittävästi sellaisia, jotka olivat molemmilla kielillä ja molemmissa uskonnoissa tuttuja. Tärkeintä päivässä on olla yhdessä - ainakin meille oli. Mikä nyt, pari vuotta myöhemmin, on paras muisto? Hmm - en pysty yksittäistä muistoa poimimaan. Päivä oli kokonaisuudessaan kaunis. Oli niin hienoa, että kaikki tunsivat olonsa kotoisaksi, huolimatta kielimuurista (jota ahkerasti puolin ja toisin purettiin!) ja uskonnollisista eroista. Parasta oli, että vieraat olivat niin läsnä, olivat meidän ja toistensa kanssa juhlimassa yhteisen matkamme aloitusta. Hääpäivämme oli käsittämättömän kaunis. Tekisitkö jotain toisin? Mitä annat vinkiksi häitä suunnittelevalle? Jos jotain tekisin toisin, niin en stressaisi niin paljon, miten kukakin mahtaa viihtyä ja mitä kukakin ajattelee juhlastamme. Mutta suunnittelu kannattaa todellakin aloittaa ajoissa. Ennen muuta kahden maan ja kahden uskonnon paperisodassa menee yllättävän paljon aikaa ja hermoja! Päivästä tulee ihan paras, kun osaa ja uskaltaa tehdä juhlasta omannäköisen. Ei sen tarvitse olla suurella rahalla tehty, eikä kannata tehdä asioita, jotka pitää olla häissä. Pääasia, että on omissa häissään kotonaan. Rento, kiireetön juhla Laura und Christian Schneider wurden am von der finnischen Pfarrerin Anna- Maari Ruotanen getraut. Sie heirateten auf der Insel Usedom, weil Christian in der Nähe aufgewachsen ist. Die zweisprachige Hochzeit sollte vor allem entspannt sein und ihnen entsprechen. Laura Schneider (23) on kotoisin Mikkelistä ja lukee lakia Hampurissa, jonne muutti noin 4 vuotta sitten. Christian (23) opiskelee lääketiedettä Hampurissa. Hän on syntynyt ja viettänyt lapsuuden lähellä Usedomin saarta. kuva/foto: privat

9 Laura ja Christian Schneider ihana kokemus. Sai uudestaan mahdollisuuden ihan vain nauttia naimisiinmenosta! Miksi halusitte vihkimään suomalaisen papin? Varsinkin minulle kirkkovihkiminen oli tärkeä asia, ja koska asumme Saksassa ja vietimme täällä häitä, halusin edes ripauksen jotain suomalaista. Kirkkovihkiminen meni suomalaisen kaavan mukaan, suomeksi ja saksaksi, ja se oli todella koskettava tilaisuus myös meidän sukulaisille ja ystäville. Suomalaisessa papissa oli juuri se etu, että hän puhui kumpaakin kieltä. Onhan se ihan eri asia sanoa omalla äidinkielellä tahdon kuin sillä aikuisena opitulla... kuvat/fotos: berwis/pixelio.de, Kathrin Sammetinger Laura ja Christian tutustuivat noin 7 vuotta sitten Lauran ollessa vuoden vaihto-oppilaana Saksassa. Olimme samalla luokalla ja niin siinä sitten tutustuttiin, muistelee Laura. Heti lukion jälkeen hän muutti Saksaan ja asumaan yhdessä Christianin kanssa Hampuriin. Missä ja miten juhlitte? laura Schneider: Juhlimme Usedomin saarella, Kölpinseellä. Halusimme viettää häitä Saksassa, koska asumme täällä, mutta halusimme kuitenkin paikan, joka on jommankumman kotipaikka. Sen takia valitsimme mieluummin Usedomin kuin Hampurin. Vieraita oli noin 65, puolet Suomesta, puolet Saksasta, ja kaikki ohjelma oli järjestetty kaksikielisesti. Juhla oli todella rento, ei minuuttiaikataulua ja parasta oli se, että ohjelmaa ei ollut liikaa ja että vieraat pystyivät osallistumaan siihen. Oli mukava nähdä, kuinka kaksi eri kulttuuria tuli niin hyvin toimeen! Virallinen osuus, siis Standesamt, ja kirkko olivat samana päivänä. Standesamtissa olivat vain vanhemmat ja sisarukset paikalla. Täytyy kyllä suositella tätä kahdesti vihkimistä kaikille, koska itse olin todella außer mir Standesamtissa, enkä oikein muista siitä mitään. Ja koska se oli virallinen osuus, niin pystyin nauttimaan kirkosta täysin. Olin todella rento, ja se oli Mikä teille häitä suunnitellessa oli erityisen tärkeää? Tärkeintä oli se, että meillä on sellainen olo, että kyse on vain meistä. Ei siitä, että häät miellyttävät mummoa tai jotain kaveria, vaan kyse on meistä. Tietysti sukulaiset ja ystävät ovat tärkeitä ja halusimme häät, joissa kaikki viihtyvät, mutta häitä valmistellessa kaikilla ihmisillä on oma mielipide täydellisistä häistä ja se joskus vähän häiritsee Koska oikeastaan kyse pitäisi olla vain siitä, että kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Meille tärkeää oli siis se, että häät näyttävät meidän eikä jonkun muun häiltä. Ja siinä me onnistuimme ja vieraatkin olivat todella onnellisia! Mitä annat vinkiksi häitä suunnittelevalle? Ota paljon aikaa! Me suunnittelimme häitä vuoden ja varsinkin, jos on kahdesta eri kulttuurista kyse ja on paljon vieraita, ei 3 kk oikein riitä. Jo kaikkien paperiasioiden kanssa menee aikaa. Jotta häistä ei tule pelkkä stressinaiheuttaja, niin on hyvä ottaa muutama kuukausi ekstraa! Sitten: jokainen naimisiin menevä jossain vaiheessa ainakin kokee pienen paniikin. Mielestäni hyvä lääke siihen on: puhu kumppanisi kanssa rehellisesti! Ja: pitää kaikkien elokuvien, ystävien ja sukulaisten mielipiteistä huolimatta yrittää vain muistaa, että kyse on teidän päivästä ja tärkeintä on se, että se miellyttää teitä. HaaStattelut: Ritva PRinz

10 Häät linnaan tai metsien huminaan? 10 Olisiko mahdollista, että vihkisitte meidät avioliittoon jossain linnassa Reinin varrella? Saksan suomalaispapeilta kysytään useasti vuodessa mahdollisuutta tulla vihityksi erikoisessa paikassa. Reininlaakson viinialueiden lisäksi Saksan eri vuoristoseudut kiinnostavat niitä suomalaisia, jotka haluavat ehkä yllättää kotiväen avioitumalla ulkomailla. Suomessa asuvien vihkituristien kaikkiin toiveisiin vastaisi pappina mielellään kyllä, sillä viinitarha ja vuorenhuippu ovat ilman muuta romanttisia kohteita. Valitettavasti vihkipaikkaa ei voi valita niin vapaasti kuin Suomessa. Saksassa täytyy anoa erikseen lupa melkein mihin tahansa tilaisuuteen, joka halutaan toteuttaa ulkoilmassa. Haaveillun vihkitilaisuuden toteuttamiseksi tarvittava saksalainen byrokratia usein latistaa mielikuvituksen, joten kannattaa silmäillä suosikkimaisemansa kirkkoja ja kappeleita, joita myös saksalaiset käyttävät juhlahetkiinsä. Paikallinen seurakunta myöntää kirkon ja juhlatilat vihkiparin käyttöön usein hyvin kohtuullista maksua vastaan Suomesta vihkimatkalle Saksaan Jos Suomessa asuva suomalainen suunnittelee kirkkohäitä toisen suomalaisen kanssa Saksaan, byrokratia jää minimiin. Kaikille viidelle Saksan suomalaispapille on myönnetty lupa vihkiä Suomen kansalaisia avioliittoon Saksan liittotasavallan maaperällä. Vihkihetkellä parin jalkojen alla on tavallaan pala Suomea, sillä papin vihki-ilmoitus lähtee suoraan Suomeen siihen kirkkoherranvirastoon tai maistraattiin, joka on antanut parille todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta. Byrokratia tapahtuu Suomessa: todistuksen saaminen kestää yleensä viikon ja se on voimassa neljä kuukautta. Me suomalaispapit toimimme siis Suomen viranomaisina ja vihimme avioliittoon Suomen lakien mukaan kirkollisesti opetusministeriön myöntämällä vihkioikeudella, jonka Suomen valtio on hankkinut Saksan liittotasavallan alueelle. Saksan suomalaispappien työ rahoitetaan Saksassa asuvien suomalaisten maksamin kirkollisveroin. Koska pappi ei ota palkkiota kirkollisesta toimituksesta ja koska Suomessa asuvilla kirkon jäsenillä olisi mahdollisuus tulla vihityksi kotimaassa, saa hääpari erityisen lisäpalvelun, josta ei ole maksanut kirkollisveroina Suomessa. Ylimääräisten kulujen kattamisesta on hyvä huolehtia lahjoituksella Suomalaisen kirkollisen työn keskukselle, joka vastaa Saksan suomalaispappien kulukorvauksista. Sopivaa summaa voi lähteä arvioimaan matkakulujen perusteella. kuva/foto: Dieter Schütz/ pixelio.de

11 Saksalaisittain avioon ja vihille kirkossa Saksassa näkyy selkeästi, että avioliitto on ensisijaisesti yhteiskunnallinen instituutio. Ensin tapahtuu avioliiton solmiminen (Eheschließung) paikallisen viranomaisen (Standesamt) edessä allekirjoituksin ja sen jälkeen kirkollinen vihkiminen (Trauung). Usein maistraattikäynti jää virka-aikana tapahtuvaksi muodollisuudeksi, ja varsinaisen viikonlopulle sijoittuvan hääjuhlan aloittaa vihkijumalanpalvelus, jossa aviopuolisot julkisesti antavat lupauksen toinen toiselleen ja pyytävät yhdessä koolla olevan seurakunnan kanssa kolmiyhteisen Jumalan varjelusta liitolleen. Useimmat suomalaispappien toimittamista kirkkohäistä ovat Saksan viranomaisen edessä solmitun avioliiton kirkollisia vihkimisiä tai siunaamisia. Kirkollisen vihkimisen edellytys on pääsääntöisesti se, että molemmat puolisot kuuluvat kirkkoon. Jos molemmat ovat evankelisia, byrokratia on yksinkertaisin eli hoituu saksalaisen kotiseurakunnan virastossa. Tunnustuskuntien välisiin avioliittoihin löytyy monia hienoja jumalanpalveluksia, joiden toteuttamismahdollisuuksista suomalaispapit kertovat mielellään. Jos toinen puolisoista ei kuulu mihinkään kristilliseen yhteisöön, niin silloinkin kannattaa kysellä suomalaispapilta mahdollisuuksia kirkkohetken järjestämiseen. Reinin varrelta saa järjestymään linnan, vaikka ei olisikaan aatelinen. Mutta vaiva hääpaikan järjestämiseksi täytyy nähdä itse ja varautua ruhtinaallisiin kustannuksiin. Vaikka kreivien linnat houkuttelevat ja moottoriteiltä näkyvät ihanat vuoristometsät humisevat, niin kirkko tai kappeli on monessa suhteessa vaivattomin paikka hääjuhlan aloittamiseksi. anssi elenius Renkaan seuraavassa numerossa Anssi Elenius kertoo hautajaisten järjestelyistä. kuvat/fotos: Kirkon kuvapankki Aarne Ormio, berwis/pixelio.de

12 Konfi-Erinnerungen Kiitos kun saan tässä olla. Näin lauloivat 40 riparilaistamme konfirmaatiossa Espoon Olarin kirkossa 2.8. Konfirmaatiopäivänä mielen täytti juhlatunnelma niin Olarissa kuin Turun Martinkirkossa - mutta myös haikeus, sillä oli aika päättää yhteinen rippikoulumatkamme ja halata hyvästiksi monta uutta ystävää. Yhteiset kokemukset ja hetket 10 päivän leiriemme aikana lämmittävät varmasti mieltä vielä pitkään jatkossakin. Kiitos jokaiselle leiriläiselle, isoselle ja ohjaajalle. Ja kiitos ennen kaikkea Taivaan Isälle, että saimme yhdessä jakaa hetken elämää. Anna-Maari Ruotanen rippikoulupappi Saksalais-suomalaisia rippikoululeirejä järjestetään myös vuonna Niihin tulee ilmoittautua mennessä. Lisätietoja netissä > nuoret Anmeldungen für die Konficamps in 2014 sind noch bis möglich. Weitere Informationen unter > nuoret Netistä löydät tietoja myös JuureS-viikonloppuleiristä ja ISO-koulutuksesta. Ensimmäinen venekyyti Harvan saareen lähdössä Heinänokan laiturista. Turun Sasu-ripari pidettiin ensimmäistä kertaa NMKY:n saarella, joka on 400 m pitkä ja 100 m leveä. Suomalais-saksalaisille rippikoululeireille vuonna 2013 osallistuivat: Turussa: Robin Klaus William Band, Nora Katarina Christlein, Lasse Martin Eisenblätter, Ramin Gondal, Anna Katariina Herbricht, Joni Samuel Rudolf Katila, Jonni Mikko Aleksanteri Luttinen, Ludwig Rigel, Laura-Helena Suominen, Edo Ville Aleksi Tahvanainen ja Henning Hermanni Wolff. Espoossa: Maija Katriina Bind, Tjark Bodien, Nea Sofia Husso, Patrik Sebastian Jüngling, Samuel Jutila, Senja Sabina Jyrkinen, Karoliina Lundell, Henrik Lundell, Tapio Mahr, Raphael Samuli Neist, Kamilla Renshagen, Anna-Sofia Schaller, Johanna Julia Simone Schön, Marja Agustina Steuer, Olivia Alexandra Tarvainen, Henna Aurora Tiihonen ja Sanna Aliisa Wirzenius. Meri näkyi aina, kun katsoi ikkunasta ulos. Osa isosista haki lämpimän ruoan moottoriveneellä Heinänokan leirikeskuksesta noin kilometrin päästä. Harvan kajakkeja käytimme lähes joka päivä. Tässä varmistetaan tasapainon hallintaa nuorisotyönohjaaja Hannele Lundin opastamana

13 Espoon isosten päiväkirjasta Monikäyttöiseen kotaan mahtui kerralla koko Sasu-leiri eli lähes 50 henkeä. Lettuja sai paistaa niin paljon kuin itse halusi ja ehti. Nuotio paloi lähes aina myös jumalanpalveluksissa, joita päivittäin vietimme kodassa. kuvat ja kuvatekstit: Turun rippileiriltä, Anssi Elenius Vau nyt se vihdoinkin alkoi: ensimmäinen päivä Hvittorpin leirikeskuksessa. Oli tosi jännää tutustua noin moneen ihmiseen, ja vaikka riparilaiset saapuivat vasta neljän jälkeen, päivä tuntui kuitenkin tosi pitkältä. Ohjaajat ja isoset aloittivat jo aamuvarhaisella viimeiset valmistelut, jotta tästä päivästä tulisi kiva kaikille. Tutustumisen jälkeen riparilaiset jaettiin 8 hengen ryhmiin. Jokaista ryhmää tulee ohjaamaan kaksi isosta. Näihin ryhmiin kokoonnumme leirin loppuun asti. Oli erinomainen ensimmäinen päivä Heute war ein besonderer Tag, nämlich der Besuchstag. Die Familien und Freunde der Konfirmanden hatten die Möglichkeit, die Konfis zu besuchen und an einem Campgottesdienst teilzunehmen. Dieser wurde am Vormittag in Gruppen vorbereitet. Nach dem Mittagessen trudelten dann die Gäste ein und nach dem Kaffeetrinken war es an der Zeit, sich schon wieder zu verabschieden. Das Abendprogramm war diesmal für Jungs und Mädchen getrennt und beide Gruppen diskutierten über mehr oder weniger tiefgehende Dinge. Später trafen sich beide Gruppen am See und wir verbrachten dort einen schönen Abend am Lagerfeuer und mit Sonnenuntergang. Nach der Abendandacht verkrochen sich einige Konfis in das aufgebaute Zelt, wo sie die Nacht verbringen durften. Und so ging auch dieser Tag zu Ende. Viimeinen venekyyti jätti Harvan saaren aurinkoisena sunnuntaiaamuna. Hienon Sasu-riparin kruunasi konfirmaatiojuhla Turun Martinkirkossa Und da ist er schon, der letzte Tag des Camps und somit auch der letzte Tag vor der Konfirmation. Heute haben wir gemischte Gefühle: einerseits die Aufregung und Vorfreude auf morgen und gleichzeitig sind wir auch ein bisschen traurig, dass jetzt schon alles vorbei ist. Allerdings bleiben uns viele schöne Erinnerungen von unserem Verwöhnungsprogramm im Himmel (auch Insel genannt), produktiven Gruppenstunden, lustigen Abendprogrammen, spannenden Ping-Pong-Matchen und kurzen Nächten im Zelt. Zum Glück haben heute alle den Abschlusstest bestanden, also steht der Konfirmation nichts mehr im Wege. Damit morgen alle ausgeschlafen sind, herrscht jetzt Nachtruhe und wir hoffen, dass diese Nacht dann auch alle Fenster zubleiben. Emilia & Ida

14 toripaikka / Marktplatz Vuokrataan hyviä, lämpimiä rantamökkejä. H. Laurila Lempäälä p , fax , Yöpymismahdollisuus Berliinin Suomikeskuksessa. Schleiermacherstr. 24 a, Berlin, alk. 30 /yö, booking@finnlandzentrum.de PEPESOUND Äänentoistopalvelu/Beschallungstechnik Digitalisoin levyt, kasetit sekä nauhat / Haluatko mittatilaustyönä tehdyn aidon ja edullisen suomalaisen saunan? Tarvikkeet ja tekijät Suomesta. Lyhyt toimitusaika. Mallisauna nähtävissä sop. mukaan. Soita: (suom./deutsch)/ Rauli tai (suom.)/ykä AUTO, MB (vanha) - myy pois! Ostan edullisen dieselin, G- tai 300 farmarin tai pienen linja-auton n paikkaisen, vaikka harrasteautoksi! Myös lievästi korjauskelpoiset! vaeltaja100@suomi24.fi Finnisch-Schwedisch-Englisch Spanisch-Deutsch u.a. Sprachen WM Dolmetsch- und Übersetzungsbüro Ökon.mag./KTM Gunn Wasenius-Mahn vereidigte Dolmetscherin und Übersetzerin/ valantehnyt kielenkääntäjä Spittweg 3, Bad Zwischenahn Tel Fax Mobiltel service@wm-uebersetzungsbuero.de GOOD NIGHT, BETTER DAY. Juuret Suomessa Turun yliopiston Takaisin Suomeen -esiselvityshankkeen ja sitä seuranneen Juuret Suomessa -jatkohankkeen verkkojulkaisu on ilmestynyt. Teoksessa tarkastellaan ulkosuomalaisten yllättäviäkin käsityksiä Suomesta ja suomalaisuudesta sekä etsitään niitä tekijöitä, jotka joko estävät henkilön Suomeen muuton tai edistävät sitä. Teos tarjoaa erityisesti uutta tietoa aiemmin tutkimuksen ulkopuolelle jääneistä Euroopan toisen polven ulkosuomalaisista. Lisäksi teoksessa annetaan taustatietoa Euroopasta suomalaisen maastamuuton kohteena sekä Ruotsissa asuvien ulkosuomalaisten 2000-luvun tilanteesta, sekä niistä kasvatuksellisista ongelmista, jotka syntyvät perheissä, joissa vanhemmat edustavat eri kieltä ja kansallisuutta. Linkki julkaisuun löytyy osoitteesta: urn.fi/urn:isbn: Runkosängyt Jenkkisängyt Petauspatjat Sängynpäädyt Helmalakanat Pussilakanat Hanauer Landstrasse Frankfurt Puh Fax info@fennobed.de Frankfurt München Düsseldorf Berlin Stuttgart Hamburg Wien Zürich Erikoispsykologi, psykoterapeutti, työterveyspsykologi, työnohjaaja/coach, PsL MERVI SEPPÄLÄ Psykologin palvelut ja psykoterapia internetvälitteisesti (mm. Skype) , merviseppala@gmail.com, Valviran laillistama ( Ks. myös

15 Palveluhakemisto / Dienstleistungen Suomalainen kätilö ja (perhe)terapeutti Finnische Hebamme und Systemische Therapeutin Taina Palokangas-Büsing Steinbruchstr. 15, Hannover, Hebamme.Taina@web.de, Suomalainen hammaslääkäri Hannoverissa Zahnarztpraxis Marianne Lienard Hauptstr. 42, Ortsteil Wettbergen, Hannover Telefon: Suomalainen toimintaterapeutti / Ergotherapeutin Sari Heipp München, puh./tel , sari@heipp.de Vereidigte Übersetzerin & Dolmetscherin Virallinen kääntäjä & tulkki, KTM (Helsinki) ELINA OLDENBOURG Tel Fax Güntherstr. 4, Frankfurt a.m. elinao@aol.com FinniSCH-deutSCH-FinniSCH Vereid. Übersetzerin u. Dolmetscherin Dr. Angela Plöger Vogt-Groth-Weg 22, Hamburg Tel Valantehnyt kielenkääntäjä/tulkki, KK Vereidigte Übersetzerin/Dolmetscherin RITVA JAKOILA Treisberger Str. 8, Frankfurt a.m. Tel Fax jakoila@t-online.de Valant. kielenkääntäjä beeidigte Dolmetscherin Ritva Kaarina Schröder FINNISCH-SCHWEDISCH-DEUTSCH Ebelingstr. 4, Hannover Tel , Fax ritvaschroeder@gmx.de Rechtsanwalt, Fachanwalt für Steuerrecht Kai Schröder Beeidigter Dolmetscher, Englisch-Deutsch Tel , Fax Psychologische Einzel- & Paarberatung auf Deutsch, Finnisch und Englisch Satu Marjatta Massaly HP Psychotherapie Köln Guldenbachstraße 1 Mobil suomalainen yleislääketieteen erikoislääkäri Sanna Rauhala-Parrey Bahrenfelder Steindamm 37 / Ecke Thomasstraße, Hamburg Puh , Fax avoinna: ma 9-13 ja 16-18, ti 9-14, ke 9-12, to 9-12 ja sekä pe 9-14 Suomalainen psykoterapeutti Dr.med. Carita Schneider Friedensallee 62a, Hamburg Puh./Tel.: Psychotherapie auf Schwedisch, Deutsch und Finnisch Lento-ja laivaliput, seuramatkat Eija Kassner, TravelNet Tel , , eija.kassner@t-online.de Tarv. myös iltaisin ja viikonloppuisin! Verot/Steuern Veroja suomeksi ja saksaksi Deutsch - Finnisches Steuerrecht Steuerberatung Trosien Steuerberaterin Dipl. Kffr. Sari M. Trosien Tel , Fax: -51, info@tifcon.de Ks. myös

16 Päättymätön taistelu nimeltä elämä Jos kuka kaipaa realistista kuvaa nyky-suomesta, voin suositella alkuun muutamaa romaania. Mikko Rimmisen Nenäpäivä, Tuomas Kyrön Kerjäläinen ja jänis, Kari Hotakaisen Ihmisen osa ja Petri Tammisen Rikosromaani käsittelevät kaikki pahoinvointi-suomea. Niissä liikutaan kansan syvissä riveissä ja pohditaan sitä, miksi onnellisuustilastojen kärjessä keikkuvassa maassa voidaan niin huonosti. Teokset lähestyvät aihettaan ironian ja huumorin keinoin, mutta siinä, missä Nenäpäivän päähenkilö Irma herättää lukijassa lähinnä myötähäpeää, on Tammisen Rikosromaanin rikoskomissario Vehmas lämmin ymmärtäjä. Rikosromaanissa on kyse psykologisesta sodankäynnistä. Vihdoinkin ihmisten loppuunpalamisille ja masennuksille on löytynyt konkreettinen syy, ja tuo syy on Malmin musertaja Ångström. Hän on psykologian taituri, joka toimittaa ihmisiä laitoksiin, sairaslomille ja itsemurhiin musertamalla heidän itsetuntonsa ja peruuttamalla jopa menneet onnenhetket. Ångström on kaikkialla ja ei missään, eikä kukaan uhreista muista kunnolla hänen ulkonäköään. Musertajaa vastaan nousee keski-ikäinen Vehmas, joka on hiljainen korpifilosofi ja antisankari, joka haluaa pelastaa ihmiset itseltään. Työnsä ohessa Vehmas pohtii elämää ja sitä, mihin maailma on menossa. Koiran ulkoiluttamisen lisäksi Vehmas harrastaa sääuutisten keräämistä ja ideoi positiivisen ajattelun kampanjaa televisioon. Teoksen nimi johdattaa harhaan. Kyse on nimittäin rikoksesta nimeltä ihmisyys, ja toisaalta keski-ikäisen miehen melankolisesta odysseiasta. Tarinan kuluessa käy selväksi, että ei Vehmaskaan lopulta mikään puhdas pulmunen ole. Vaikka Tammisen teos pohjautuu lähinnä yhdelle idealle, se kantaa loppuun asti. Tammismaiseen tyyliin lauseet ovat ytimekkäitä päälauseita, ja kaikki on niin loppuun asti mietittyä, että lukijalla on turvallinen olo. Paikoin lauseet ovat kuin aforismeja, joita on syytä jäädä mutustelemaan. Stereotyypeiltä ei silti vältytä: kun Suomessa muserrutaan negaatioon, Ruotsissa on samaan aikaan valloillaan rakkauden aalto, jonka syytä paikallinen viranomainen tutkii. Mutta Ei elämä kaivannut vastauksia, elämä kaipasi hyväksyntää, ja kaikki olisi sitä myöten selvää, toteaa Vehmas. Heidi ViheRJuuri Petri Tamminen, Rikosromaani Otava 2012 ISBN Pokkariversio: ISBN kuva/foto: Otava

17 Kraftvoll und melancholisch Der Tango beschreibt seit 100 Jahren das finnische Lebensgefühl kuva/foto: poplasen - Fotolia.com Ende des 19. Jahrhunderts entstand der Tango in Südamerika. Ganz Europa wurde vom Tangofieber gepackt und 1913 vor genau hundert Jahren - kam der Tango auch nach Finnland. Die Finnen fühlten sich durch den Tango in ihrem Leid unter der russischen Herrschaft verstanden. Der Tango drückte das aus, worüber zu sprechen unmöglich war. Der finnische Tango ähnelt dem argentinischen Tango der 1930er Jahre, ist jedoch weniger formell und erinnert an Polka. Die Tonart liegt eher im Moll statt im Dur und die Melodien sind vorwiegend absteigend. Die Natur und romantische Liebe bilden den Kern der Tangolyrik. Der finnische Tango wird nicht als kunstvoller Tanz südamerikanischer Art getanzt, sondern die Tanzpaare bewegen sich meistens im Grundschritt. Der Tanz gilt nicht als Performance, sonder jede und jeder mit oder ohne Tanzkurs und Traumfigur tanzt ihn. Einer der wichtigsten Tangokomponisten war Toivo Kärki ( ), dessen Siks oon mä suruinen (dt. Version: So traurig und allein) zur Zeit des Zweiten Weltkrieges eine Hochblüte des finnischen Tangos einläutete. Seit den 1980er Jahren erfreut sich der Tango in Finnland wieder großer Beliebtheit. Tangomusik wird dort von Tanzbands oder auf dem Akkordeon gespielt. Sie ist bei festlichen Gelegenheiten, in Restaurants, Tanzlokalen und auf den Fährschiffen, vor allem aber im Sommer beim sogenannten Lavatanssi (dt. Tanz auf dem Bretterboden) und in Fußgängerzonen anzutreffen. Tango hat in Finnland eine große Tradition, die Musik ist fest im Leben der Finnen verankert. Vor allem um die Zeit der Mitternachtssonne gehört Tango zum alltäglichen Leben, erklärt Timo Valtonen, Tangosänger sowie Initiator und künstlerischer Leiter des Festivals FINtango. Zum 100. Geburtstag des finnischen Tangos wird Hamburg-Altona zum Zentrum des finnischen Lebensgefühls: Im Rahmen von FINtango erklingt vom 27. bis 29. September die kraftvolle und melancholische Musik aus dem Norden an verschiedenen Spielorten. Schirmherr des ersten deutschen Tangofestivals ist Aki Kaurismäki. Der Kultregisseur benutzt oft finnische Tangos in der Musik seiner Filme und hat den Tango als finnische Nationalmusik bezeichnet. Ritva Prinz Quelle: Wikipedia, FINtango FINtango Saksan ensimmäistä suomalaisen tangon festivaalia ja suomalaisen tangon satavuotisjuhlaa vietetään FINtangon merkeissä Hampurin Altonassa Kolmipäiväisellä festivaalilla esiintyvät mm. Amadeus Lundberg & Uusikuu, Bändi, Tangon Taikaa, Tango-Orkesteri Unto sekä Vallilan Tango. Lisäksi ohjelmassa on tangokursseja, näyttely tangon historiasta, sauna ja tangobaariteltta. Lisätietoja

18 Sooloilua Berliinissä Eeva Rysä Die Konzertreihe SOOLO widmet sich ganz der Neuen Musik. Die Solisten Eeva Rysä, Juho Laitinen sowie Joonas Ahonen haben in ihrer Laufbahn einen besonderen Schwerpunkt auf das Zeitgenössische gesetzt. Die hervorragenden Musiker ermöglichen uns einen facettenreichen Blick in die Klangwelten selten gehörter Solostücke. Gleichzeitig fungiert die kleine Konzertreihe als Impulsgeber für das Sibelius-Jubiläumsjahr 2015, in dem der Fokus auf Neue Musik im Finnland- Institut fortgesetzt und vertieft wird. Radion sinfoniaorkesterin toinen soolosellisti Eeva Rysä valitsi konserttinsa lähtökohdaksi erityyppiset äänikategoriat. Uudet ja odottamattomat efektit, hälyt ja muutenkin laajentunut äänimaailma ovat inspiroineet minua myös perinteisen ohjelmiston parissa. Nykyinen nk. hälymusiikki on mielestäni sukua 1970-luvun kokeiluille. Oikeastaan voi kuulla jatkumon, joka johtaa aina Anton Weberniin ja Wienin toiseen koulukuntaan asti, Rysä kuvailee. Konsertin kaikissa sävellyksissä tutkitaan erilaisia tapoja tuottaa ääntä. Sellisti ja säveltäjä Juho Laitinen tunnetaan paitsi virtuoosina ja kokeilijana myös Helsingin Kallio New Music Days -festivaalin taiteellisena johtajana. Laitinen yhdistää konserttiohjelmassaan omia teoksiaan muihin läheisiksi kokemiinsa sävellyksiin, joissa suhtaudutaan kokeilevasti niin musiikin raaka-aineeseen, ääneen, kuin esittämisen rituaalisiin elementteihin. Laitinen hyödyntää konsertissa elektroniikkaa, jonka hän näkee Juho Laitinen paitsi estetiikan ja akustiikan oivallisena laajentamismahdollisuutena myös eräänlaisena virtuaalisena kamarimusiikkikumppaninaan. Ohjelma tulee erottumaan ns. perinteisestä nykymusiikkiresitaalista, Laitinen lupaa. Sarjan viimeisenä solistina kuullaan kansainvälisen uran rakentanutta pianisti Joonas Ahosta. Uudella musiikilla on ollut merkittävä rooli myös Ahosen taiteellisessa toiminnassa. Hän on Klangforum Wien -kamariyhtyeen vakituinen jäsen ja Lux Musicae -tapahtuman taiteellinen johtaja. Viime aikoina Ahosta on kuultu muun muassa West Cork Chamber Music- ja Wien Modern -festivaaleilla sekä Buenos Airesin Teatro Colónin konserttisarjassa ja Milanon Teatro alla Scalassa. essi Kalima Kulturreferentin Finnland-Institut in Deutschland Konzertreihe Soolo , 19 Uhr EEVA RYSÄ, CELLO Werke von Andre, Hartikainen, Hirvelä, Puumala, Saariaho, Salonen und Virtaperko , 19 Uhr JUHO LAITINEN, CELLO UND Elektronik Werke von Laitinen, Hynninen, Jalkanen, Savikangas und Tuomela , 19 Uhr JOONAS Ahonen, Klavier Werke von Ives, Ligeti, Kilpiö, Romppanen, Sciarrino, Webern kuvat/fotos: Pekka Saarinen, Maarit Kytöharju, Heikki Tuuli Finnland-Institut in Deutschland Georgenstr. 24, Berlin finnland-institut.de Tickets: 8 EUR, ermäßigt 5 EUR Mitveranstalter: Unerhörte Musik, The Finnish Music Foundation (MES) Joonas Ahonen

19 Kiitos, Hampuri Hampurin keskustassa hansatyylisten rakennusten joukosta kohoaa moderni kapeajalustainen rakennus, jota koristaa katon reunan alla punaisella pohjalla loistava Suomen leijona. Talo nimeltään Finnlandhaus on näkyvä, keskeisellä paikalla ja Hampurin alueella hyvin tunnettu. Samoilla sanoilla voi myös kuvailla talossa melkein 50 vuotta sijainneen Suomen pääkonsulaatin toimintaa. Perinteisten edustamistehtävien, innovatiivisten viestintäprojektien ja laajan verkostoitumisen ansiosta pääkonsulaatin henkilökunta on näkyvästi edistänyt Suomi-kuvaa Pohjois- Saksassa. Osallistumalla aktiivisesti alueen tärkeimpiin talouden ja kulttuurialan tapahtumiin Suomi on pystytty nostamaan niiden suunnittelu- ja toteuttamisvaiheissa keskeiseen asemaan. Pääkonsulaatti on edistänyt aktiivisesti suomalaisen elinkeinoelämän etuja alueella, ja Suomi on Pohjois-Saksassa haluttu yhteistyökumppani. Pääkonsulaatin järjestämät tapahtumat kuten itsenäisyyspäiväjuhlat, erilaiset vastaanotot ja toimittajille suunnattu pressiglögi ovat itsessään jo instituutioita. Pääkonsulaatin tähänastinen toiminta antaa erinomaiset lähtökuopat tuleville toimijoille konsulaatin suljettua ovensa Hampuriin Hampurin pääkonsulaatin viimeinen tiimi (vas. Erja Tikka, Marianne Sinemus-Ammermann, Noora Dietrich, Tuijamari Pahl, Mikko Ylitalo, Jussi Kiho ja Krista Ruuli) ollaan nimittämässä kunniakonsulia, ja kansalaispalveluita saa tulevaisuudessakin uudesta palvelupisteestä Hampurin merimieskirkon kupeesta. Suomen suurlähetystö Berliinissä tulee omalta osaltaan toimimaan alueella pääkonsulaatin jättämän aukon täyttämiseksi. Muina arvokkaina suomalaistoimijoina jatkavat mm. merimieskirkko, kauppakilta sekä DFG. On aika kiittää kaikkia Hampurin pääkonsulaatissa vuosien varrella toimineita heidän korvaamattomasta panoksestaan. Lukuisten pääkonsulien, virkamiesten sekä avustajien tie on käynyt hansakaupungin kautta, ja jokainen on tuonut oman leimansa pääkonsulaatin työhön. Berliinin kanssa vahdinvaihdon tehneen Hampurin tiimin tehtävä koota menneet kokemukset ja tulevat haasteet on ollut ainutlaatuinen projekti. Suomalainen toiminta kuten myös suojeltu Finnlandhaus on vahvasti ankkuroitu Pohjois-Saksan yhteisöön. Tästä kaikille sydämellinen kiitos! PÄivi luostarinen Suurlähettiläs Kulttuurivinkit löydät Suomen suurlähetystön verkkosivujen kulttuurikalenterista osoitteesta

20 Glucosamin für die Gelenke Glukosamiinia nivelille Ilmoitus/Anzeige Gelenkknorpel haben in den Gelenken zwischen zwei Knochen einen Kisseneffekt, welcher verhindert, dass die zwei Knochenenden aufeinander reiben. Das Altern und auch Verletzungen beschleunigen den Abbau von Gelenkknorpel, was zu dünnem spröden Knorpel und abnehmender Gelenkschmiere führt. Glucosamin ist eine natürliche Substanz im Körper und ein wichtiger Grundbestandteil des primären Knorpelproteins. Nivelruston haurastuminen Miljoonat ikääntyneet ihmiset kärsivät nivelten kulumisesta ja sen aiheuttamista liikerajoituksista, jotka heikentävät elämänlaatua. Tyypillisesti nivelkulumaa esiintyy polvien, lonkkien ja sormien nivelissä. Nivel on jäykkä, arka ja siinä tuntuu jomotusta, joka pahenee liikkuessa, mutta lievittyy levossa. Nivelkuluminen johtuu nivelruston haurastumisesta, jota edistää mm. ikääntyminen, lihavuus, perinnölliset tekijät ja niveliä kuormittava fyysinen rasitus. Nivelruston haurastumista ei voida pysäyttää, mutta nivelen toimintakykyä voidaan ylläpitää ja lisätä mm. liikunnalla ja painonhallinnalla. Kohtuullinen liikunta ja hyvä lihaskunto kaikissa elämän vaiheissa edistävät myös nivelen terveyttä. Nivelen jäykkyyttä ja arkuutta alkaa esiintyä, kun nivelrusto vähitellen ohenee ja halkeilee sekä niveltä voiteleva nivelneste vähenee. Sen seurauksena nivelrusto menettää joustavuutta ja kimmoisuutta. Nivelrusto ja glukosamiini Nivelessä nivelrusto toimii joustavana iskunvaimentimena kahden luun välissä. Rusto koostuu rustosoluista ja erilaisista rustoproteiineista. Osa rustoproteiineista sitoo vettä, jonka ansiosta rusto saa sen kimmoisuuden ja iskunvaimennusominaisuuden. Tärkeimpänä rustoproteiinin rakennusaineena toimii mm. elimistön luonnollinen glukosamiini, joka aktivoi rustosoluja tuottamaan myös nivelnestettä. Nivelkulumisen aiheuttamaan jäykkyyteen ja arkuuteen voi käyttää glukosamiinivalmistetta. Valmisteena nautittua glukosamiinia rustosolut hyödyntävät muodostaessaan uutta rustoproteiinia ja nivelnestettä. Käytön myötä nivelen jäykkyys helpottuu ja toimintakyky paranee. ARTHRO balans 750 mg on Suomessa valmistettu vahva glukosamiinivalmiste, joka on saatavana ravintolisänä apteekeista. Martta Raatikainen Vitabalans Oy, Hämeenlinna, Finnland Vertrieb in Deutschland durch Blanco Pharma GmbH, Oasenweg 3, Ellerbek kuva/foto: Shutterstock