KAS. Kajaani suunniʃelee, rakentaa ja ylläpitää Myydään. LisäƟedot kohteista sivulla 20. Kajaanin sivistystoimia Ɵ ĞĚŽƚƵƐůĞŚƟ

Transkriptio

1 Säilytä le hti, sisält ää paljon hyödyllis tä tietoa! Kajaani suunniʃelee, rakentaa ja ylläpitää 2014 Myydään den: Sisäl ös leh y m ä ä t KAS Säilytä lehti, sisält ää pa ljon h yödyll istä ti etoa! Kajaanin sivistystoimia lan Ɵ ĞĚŽƚƵƐůĞŚƟ 2014 Kajaanin kaupunki ilmoiʃaa myytäväksi vuokratonɵlla sijaitsevan ns. kirjastotalon, osoiʃeessa Brahenkatu 3, Kajaani. Varhaiskasva Kajaanin kaupunki ilmoiʃaa myytäväksi vuokratonɵlla sijaitsevan ns. LönnroƟn koulun, osoiʃeessa LönnroƟnkatu 1, Kajaani. LisäƟedot kohteista sivulla 20. tus s. 8-9 Perusopetus s. 10 Nuoriso s. 11 Kulttuuri s Kajaanin Mam selli s. 14 Lapset Tapio lan lastentarhan portilla lu vulla.

2 P 2 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Toimintaympäristö muu uu - Kajaani mie i kehi ämisvaihtoehtojaan Kainuun maakunnan väkiluku on laskenut alle Kajaanin väliluku ei ole 2000-luvulla kasvanut, väestö ikääntyy ja toimintaympäristö muu uu. Kajaanin kaupunkistrategiaa ollaan uudistamassa. Kaupunginvaltuusto mie i kehittämisvaihtoehtoja. On varaudu ava pahimpaan vaihtoehtoon ja toisaalta turva ava paras mahdollinen kehitys. Keskustaajaman vuoteen 2030 tähtäävä osayleiskaava on työn alla. Maankäy öpolii sta ohjelmaa vuosille laaditaan parhaillaan. Kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka on selvite y. Toimi laohjelmaa, jossa päätetään rakennusten ylläpidosta, peruskorjaamisesta, ns. saa ohoidosta ja purkamisesta tai myymisestä, ollaan laa massa. Kunnallistekniikan verkostojen korjausvelkaa selvitetään. Kun kaupunki asemakaavoi aa jonkin alueen, sen on rakenne ava alueen kunnallistekniikka ja pidettävä se kunnossa. Uusien alueiden kaavoituspäätökset, uusien palvelurakennusten ja kunnallistekniikan verkostojen rakentamispäätökset on syytä tehdä harkiten, koska niiden todennäköinen käyttöikä on vähintään vuo a. Investoin kulujen lisäksi on käy öaikana pysty ävä maksamaan ylläpitokulut ja peruskorjaus- tai purkukulut. On vauhdikkaampaa vaa a uusien alueiden käy ööno oa, uusien palvelurakennusten rakentamista ja ilmaisten rantaton en kaavoi amista ympäri laajaa kaupunkia. Nykyisen katu- ja vesihuoltoverkon sekä kaupungin omistamien rakennusten vuosi aiset peruskorjaustarpeet vaa vat noin miljoonaa euroa. Lähivuosina on tulossa merki äviä uudisrakennushankkeita: mm. Hauhola-Leh kangas -koulukeskus (noin 22 miljoonaa euroa) ja uusi sairaalahanke (Kajaanin osuus noin miljoonaa euroa). Siksi on syytä mie ä nykyisten palvelurakennusten käy öasteen koho amista, vaihtoehtoises vajaassa käytössä olevista palvelurakennuksista luopumista ja olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston käy öasteen lisäämistä. Näin palvelurakenteen Kajaanin kaupungin maaomaisuus asemakaava- ja haja-alueella. vaa mat ylläpitokulut pysyvät kohtuullisina. Lyhyes sano una tämä tarkoi aa maankäytössä kaupunkirakenteen ivistämistä. Rakenteen ivistäminen ei ole ris riidatonta: naapuriton lle ei haluta uu a maankäy öä tai ainakaan naapureita. Museoviranomaisilla on intressi suojella useita huonokuntoisia rakennuksia monista eri syistä. Lisäksi liito-oravat liitävät, viitasammakot kutevat, lepakot asustelevat ja kaikki uhanalaiset lintulajit tuntuvat pesivän aivan Kajaanin keskustassa. Yhdyskuntarakenteen ehey äminen ja ivistäminen ei kuitenkaan merkitse kaiken vanhan hävi ämistä, luonto- tai kul uuriarvoista luopumista. Tavoi eena on halli u, vuorovaiku einen muutos, joka tähtää kestävään taloudelliseen ja ekologiseen kehitykseen. Hyviä rakenteellisia tavoi eita kaupunkistrategiaan ovat: kaupungin kunnallistekniikka ja lat vastaavat käy äjien tarpeita, kunnallistekniikan ja toimi lojen kustannukset pysyvät hallinnassa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, kunnallistekniikan ja toimi lojen panostusten pääpaino on ylläpidossa ja laadun parantamisessa uudisrakentamisen sijaan. Kajaanin kaupungilla on kiitos perustajansa Kreivi Pietari Brahen merki ävä maaomaisuus: 9300 hehtaaria, joista 7100 hehtaaria on metsätalousmaata, 830 hehtaaria asemakaava-alueen ton eja ja 1370 hehtaaria muuta asemakaavoite ua aluetta. Maaomaisuuden tasearvo kaupungin kirjanpidossa on 31,8 miljoonaa euroa, josta asemakaavoite ujen alueiden osuus on 19,8 miljoonaa euroa. Maaomaisuus tuo aa kaupungille maanvuokra- ja puunmyyn tuloina 2,5 miljoona euroa vuodessa. Pääosa kaupungin asemakaava-alueen ulkopuolella olevasta alueesta ns. Pietari Brahen Lahjoitusmaa - sijaitsee keskustaajaman eteläpuolella. Muualta asemakaavoitetun keskustaajaman ympäriltä kaupunki on hankkinut omistukseensa rii äväs maata siten, e ä keskustaajaman mahdollinen laajeneminen on turva u seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Merki ävinä kaupunkilaisten virkistysalueina kaupunki on hankkinut omistukseensa Rehjansaaren Nuasjärveltä ja Toukansaaren Oulujärveltä. Viimeisen vuosikymmenen aikana kaupunki on myynyt erilliset pienet metsäpalstat, 1800 hehtaaria harjoitusalueita Kainuun prikaa n käy öön ja asemakaava-alueen ton eja markkinahintaan. Parhaan myyn tuoton kaupunki saa myymällä asemakaava-alueen ton eja, jolloin asemakaavasta ja kunnallistekniikan rakentamisesta johtuva arvon nousu jää kaupungille. Kaupungin omistamia metsätalousalueita käytetään metsätalouden harjoi amisen lisäksi kaupunkilaisten ulkoilu- ja virkistysalueina sekä vedeno amo-, jätekeskus- ym. erityisalueina sekä Kainuun prikaa- n harjoitusalueina. Osa alueista on vuokra u erilaisille yhdistyksille ja yh öille monenlaisiin käy ötarkoituksiin. Kajaanin kaupungin maaomaisuus on kaupunkilaisten strategista omaisuu a, jonka käyttöä on mie ävä pitkällä tähtäimellä. Kajaanin keskustaajamassa ja sen väli ömällä vaikutusalueelle asuu 90 % väestöstä. Keskustaajaman asemakaava-alueella asuu yli 80 % väestöstä. Yksityiset ja julkiset palvelut, työpaikat sekä ikääntyvä väestö keski yvät keskustaajamaan. Kaupungin maankäy öpolii sin toimenpitein on pyri y vaiku amaan siihen, e ä ydinkeskustaan rakennetaan korkeaa ja ivistä kaupunkirakenne a. Ydinkeskustan väli ömään läheisyyteen kävelymatkan päähän, esimerkiksi vanhaan Teppanaan, Hunajakujan alueelle, Harjukujan alueelle, Purolan en sen kentän alueelle ja rajavar oston en selle ton lle on asemakaavoite u ivistä ja matalaa pientaloasutusta. Näillä toimenpiteillä pyritään lisäämään kunnallistekniikan verkoston käy öaste a ja vähentämään autoliikenteen tarve a. Palvelut näillä asuinalueilla ovat saavute avissa joko kävellen, pyöräillen tai vaikka rollaa oria tai potkukelkkaa lykkien. Keskustaajaman asemakaavoite u ton varanto eri käy ötarkoituksia varten on tällä hetkellä rii ävä. Uusien asemakaavaton en käy ööno o edelly ää kunnallistekniikan rakentamista. Kunnallistekniikan uusinvestointeja käynnistetään vain ton kysynnän mukaises. Ennen uusinvestointeja valmiin kunnallistekniikan äärellä olevat ton t on rakenne ava. Keskustaajaman vaikutusalueelle Kuluntalahteen, Koutaniemelle, Kirkkoaholle ja Jormuaan on yleiskaavoite u yksityisten omistamille alueille suurempia haja-asutusmaiseen rakentamiseen tarkoite uja ton eja. Näiltä alueilta keskustaajaman palvelut ovat autolla kohtuullises saavute avissa. Rakentaminen näille alueille on valinta, jota tehdessä on edoste ava se, e ä asukas omatoimises joutuu järjestämään vesi- ja jätevesihuoltonsa sekä työmatka- ja muun palveluliikenteensä. Yhdyskuntarakenteen suunni elussa puhutaan näistä alueista ns. autovyöhykkeenä. Pääosa Vuolijoen kaupunginosan vanhasta asemakaavasta on kumo u ja loppuosa päivite y vastaamaan nykyistä toimintaympäristöä. Vuolijoen kaupunginosassa jatkuu muutetun asemakaavan toteu aminen erilaisin maanomistusjärjestelyin ja maanmi austoimituksin. Otanmäen kaupunginosan pientaloalueen asemakaavan päivitys on tehty. Päivityksen edelly ämät omistusjärjestelyt ja maanmi austoimitukset on pääosin tehty. Otanmäen kerrostaloalueen vanhan asemakaavan päivitystyö on käynnistymässä. Keskustaajaman uudessa yleiskaavassa linjataan Kajaanin kehityssuuntia ja vaihtoehtoja pitkällä aikavälillä. Tulevassa maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa kaupunginvaltuusto määrittelee keskeiset kaavoituksen ja maankäyttöpolitiikan keinot sekä maaomaisuuden hallinnan linjaukset vuosille Kyse on yhteisestä tulevaisuudesta ja yhteisestä maaomaisuudesta. Nyt on hyvä syy kajaanilaisena tuoda esiin oma näkemyksensä tulevaisuuden vaihtoehdoista - osallistua ja vaiku aa. Timo Soininen tekninen johtaja

3 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Puurakentamista Kajaaniin Kainuussa käynnistetään Kajaani-Kuhmo yhteistyöakselilla PuuKainuu -hanke, jossa hyödynnetään kainuulaista puunjalostusta kahdessa kajaanilaisessa puurakentamisen pilo kohteessa. Hanke on Kajaanin ja Kuhmon kaupunkien sekä Kuhmon Woodpoliksen ja sen yritysryhmän yhteistyöhanke. Yhteistyön tavoi eena on tukea kainuulaista puurakentamista, vahvistaa Woodpoliksen puurakentamisen yritysten yhteistyöverkostoa ja luoda uu a liiketoimintaa alalle. Puutalokohteet sisälle kaupunkirakenteeseen Puusta aina elänyt Kajaani tarjoaa hyvät lähtökohdat puurakentamiselle, jonka tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat. Uu a innova ivista kasvua tulee olemaan erityises kerrostalorakentamisessa. Myös puupientalojen markkinoilla on paljon mahdollisuuksia. Kajaanin kohteet tulevat olemaan Woodpoliksen referenssikohteita, jotka edistävät kainuulaisen osaamisen vien ä maakunnan ulkopuolelle. Woodpolis-konsor o toimii jo nyt eri puolilla Suomea puurakentajana. Sen yritysten liiketoiminnan kasvupolku on nähtävissä ja sitä voidaan merki äväs edistää käynnistyvällä hankkeella. Woodpolis, liiketoimintaa kainuulaisille Hankkeen yhteistyökumppani Kuhmon Woodpolis luo uu a liiketoimintaa kainuulaisille puunjalostusyrityksille ja toimii yritysverkostonsa yhteistyön moo orina. Verkostoon kuuluu rakennusliikkeitä, suunni elutoimistoja ja puukomponen valmistajia. Woodpolis toimii yhteistyössä alan yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä väli ää ja jalostaa uusinta etoa yritystensä hyödynne äväksi. Kajaanin puutalokohteiden veturiyritys on puurakentamiseen jo pitkään erikoistunut Rakennusliike Halonen Oy, yksi Woodpoliksen yli 20 yhteistyöyrityksestä. Kuva Kyös Heino Kajaanin kaupunki luovu aa puukerrostalorakentamiseen neljä ton a läheltä keskustaa Rajavar oston alueelta. Alue vapautui uuteen käy öön, kun rajan varusmieskoulutus loppui Kajaanissa. Kilpailun kau a kaavoitetusta alueesta tulee yhdistelmä uu a ja vanhaa. Puupientalorakentamiseen luovutetaan viiden rakennuksen ryhmärakennuston keskellä Purolan kaupunginosaa en sellä urheilukentällä. Omaleimainen kaarikatujen asuinalue syntyi viereisen paperitehtaan työväen tarpeisiin ja se on perinteistä puu-kajaania so en jälkeisen ajan puupientaloineen. Woodpolikselle uusia referenssejä Kajaanista Pilaantumiselle herkkiä alueita suojellaan ympäristönsuojelumääräyksillä Ympäristönsuojelulain yhtenä tärkeänä tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista ja turvata terveellinen ja viihtyisä ympäristö. Ympäristönsuojelulain täytäntöönpanossa keskeinen asema on asetuksilla ja val oneuvoston päätöksillä. Lisäksi kunnilla on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia yleisiä ympäristönsuojelumääräyksiä. Määräykset ovat voimassa koko kunnan alueella ja koskevat yksityisiä henkilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä sekä viranomaisia. Määräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kajaanissa ympäristönsuojelumääräysten laa minen tuli ajankohtaiseksi kun asetus talousjätevesien käsi elystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (ns. hajajätevesiasetus) muu ui vuonna Muutoksessa aikaisemmasta lievemmästä jätevesien käsi elyvaa muksesta tuli perusvaa mus. Herkkien alueiden, kuten ranta- ja pohjavesialueiden suojelemiseksi kunta voi antaa ukennetut jätevesien puhdistusvaa mukset ympäristönsuojelumääräyksillä. Kajaanissa ukennetut vaa mukset tulevat koskemaan ranta- ja I- ja II -luokan pohjavesialueita. Lisäksi pohjavedeno amoille määritellään suojavyöhykkeet, joilla jätevesien johtamista ja lannan levitystä tullaan rajoi amaan. Erityisen häiritsevää, lapäistä melua tai tärinää aiheu avasta toiminnasta tehdään kirjallinen meluilmoitus kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelumääräyksissä maini uja toimintoja lukuun o ama a. Jos toiminnasta ei tarvitse tehdä meluilmoitusta, on melua tai tärinää aiheu avan toiminnan harjoi ajan kuitenkin edote ava toiminnasta tarpeeksi ajoissa ennen toiminnan aloittamista asukkaille ja häiriintyville kohteille, kuten päiväkodeille ja kouluille. Ympäristönsuojelumääräysten käsi ely on vielä vireillä ja ne käsitellään kaupunginvaltuustossa tämän vuoden loppuun mennessä. Lisä edot: Paula Malinen ympäristönsuojelutarkastaja p Inkeri Neuvonen ympäristönsuojelusuunni elija p

4 VT5 4 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Rakennusinvestoinnit Kaupunginlampi Kajaaninjoki VT5 Sotkamontie VT Vimpelinlampi 1. Kaupunkialueella olevat investoin kohteet Leh kankaan kouluhankkeen suunni elu 2. Vimpelin urheilukeskus, vesikaton uusiminen 3. Pääterveysasema, sisä lojen muutokset, korjaukset ja hissien peruskorjaus 4. Sosiaalipalvelukeskus, sisä lojen muutokset 5. Kalliokatu 11, Kallioko, ulkomaalaus ja vesika o 6. Kajaanin lukio, kei ön peruskorjaus ja muu aminen palvelukei öksi 7. Teppanan koulu, hankesuunni elun jatkaminen 8. Kaupungintalo, ruokalaosan peruskorjaus 9. Lohtajan koulu, vesikaton maalaus 10. Purolan päiväko, lämmöntuotannon vaihtaminen maalämpöön 11. Kiva Paikka päiväko, vesikaton korjaus 12. Pikku Karitsa päiväko, ulkovuorauksen maalaus 13. Huuhkajanvaaran päiväko, sade- ja perusvesiputkistot ja piha 14. Kaukametsä, parkkipaikka 15. Kaukametsä, ulkoseinien pinnoitus 16. Musiikkiopisto, vesi- ja valoka ojen korjauksia 17. Pääkirjasto, ka oikkunoiden uusinta ja vesikaton uusinta 18. Vimpelinlaakson kehi ämisliikelaitos, Oppi - rakennushankkeet, metallialan laratkaisujen suunni elu Kartan ulkopuolella olevat kohteet Vimpelinlaakson kehi ämisliikelaitos, Seppälä, Impilinnan peruskorjaus ja lämmöntuotannon sekä aluetalotekniikan uusiminen Hoitoko Toppila, kei ön remon n loppuun saa aminen Nakertajan koulu, sähkölai eiden peruskorjausta Lisä edot: Jari Pietarila rakennu ajapäällikkö p Markku Haverinen toimi lapäällikkö p

5 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Hauhola - LehƟkangas monitoimitalo K jen ja päiväkoɵen sekä Kuluntalahden ja Jormuan koulujen ruoanvalmistus. Tuotantokeiƫö tuoʃaa noin 4100 annosta päivässä ja monitoimitalossa päiviʃäisiä ruokailijoita on noin ajaanin LehƟkankaan kaupunginosaan suunnitellaan uuʃa monitoimitaloa. Monitoimitaloon tulee Ɵlat LehƟkankaan yhtenäisen peruskoulun 0-9 luokan oppilaille, päiväkodille, kirjastolle ja tuotantokeiƫölle. Monitoimitalon suunniʃelu kestää tämän vuoden loppuun ja rakentaminen on tavoitteena käynnistää keväällä 2015 ja koulunkäynɵ voitaisiin aloiʃaa syksyllä Elinkaarensa lopussa olevat LehƟkankaan ja Hauholan koulut toimivat monitoimitalon valmistumiseen saakka ja tämän jälkeen ne puretaan. Monitoimitalorakennus sijoiʃuu pääosin Hauholan koulun tonɵlla olevan hiekkakentän alueelle ja pureʃavan Hauholan koulun alueelle rakennetaan monitoimitalon piha- ja liikunta-alueet. Hauholan koulun erillinen liikuntasalirakennus on valmistunut 1985 ja se jää palvelemaan koulun ja nuorisotoimen käyʃöä ja on siten osa monitoimitalon palveluja. Hankkeen laajuus on noin k-mр ja tavoitehinta-arvio on 23 miljoonaa euroa. Rakennuksen arkkitehtuuri ja tekniset ratkaisut suunnitellaan siten, eʃä ne ovat kauniita ja kestäviä, pedagogisesɵ tarkoituksenmukaisia, ympäristö- ja käyʃäjäystävällisiä sekä energiaa säästäviä. Julkisivumateriaalina käytetään polteʃua Ɵiltä, joka kestää hyvin säätä ja ikääntymistä. Rakennuksen eri toiminnot jakautuvat korkean keskeisaulan ja kirjaston ympärille ja ovat helposɵ saavuteʃavissa. Kouluosa on kolmikerroksinen ja sen pihat rajautuvat pohjoisrinteeseen. PäiväkoƟ on kaksikerroksinen, jonka piha avautuu etelään. Keiƫö sekä koulun teknisentyön Ɵlat ovat yksikerroksisia ja sijoiʃuvat siten, eʃä niitä palveleva huoltoliikenne on saatu eroteʃua koulun ja päiväkodin saaʃoliikenteestä. Päiväkodissa 7 kokopäiväryhmää 84 hoitopaikkaa yli 3-vuoƟaille 36 hoitopaikkaa alle 3-vuoƟaille PäiväkoƟ avoinna joka päivä klo Monitoimitalon lisäksi nuorisotoimi hyödyntää vanhan liikuntasalin yhteydessä olevia Ɵloja toimintaansa. LehƟkankaan kirjasto on suosiʃu ja sen vuotuiset kävijämäärät olivat vuonna 2011 noin henkilöä. Tuotantokeiƫöön keskitetään kaikki LehƟkankaan, keskustan ja Lohtajan alueen koulu- mo / istusk elupo rtaat kiipeily seinä katso mo / / park our Hankkeen suunniʃelijoina toimivat pääsuunniʃelija ArkkitehƟtoimisto Marƫ Karsikas Oy, arkkitehɵsuunniʃelu ALT arkkitehdit Oy, rakennesuunniʃelu SuunniƩelutoimisto MääƩä Oy, talotekniikkasuunniʃelu Arkins SuunniƩelu Oy ja ƟetomallikoordinaaƩori Tietoa Finland Oy. istusk elupo rtaat lumen läjitys PURE TTAVA KOULU rampit, hyppyrit ja reilit skeittaukseen yms. ar eena vaijeri liuku TTAVA Hankkeessa on varauduʃu tulevaisuuden muutostarpeisiin mm. suunniʃelemalla päiväkodin Ɵlat muuntojoustaviksi ja osoiʃamalla laajennusvaraus koulu- ja liikuntaɵlarakentamiselle. Monitoimitaloon sijoiʃuva kirjasto korvaa nykyisen LehƟkankaan kirjaston ja tulee olemaan ns. kombikirjasto, joka toimii sekä yleisenä eʃä koulukirjasto- uudelleen linjattavat kevyenliikenteen väylät urheilukentän kulmalla PURE Monitoimitalon liikuntapalvelut järjestetään lähiliikuntaperiaaʃeella ja oppimisympäristöksi suunniteltu piha-alue muuntautuu koulupäivän jälkeen kaikenikäisten kuntalaisten urheilu- ja vapaa-ajan alueeksi. Koulun ulkoalueiden suunniʃelussa huomioidaan oppimis- ja maisemalliset tarpeet, jossa pihaympäristö on osa koulun oppimisympäristöä. Piha-alueelle rakennetaan iso pelikenʃä ja toiminnallisesɵ eri ikäisille käyʃäjille suunniteltuja leikkija pelialueita, jotka mahdollistavat alueen monipuolisen käytön pienistä lapsista ikäihmisiin. TilasuunniƩelussa on huomioitu Ɵlojen monikäyttöisyys niin, eʃä Ɵlojen käyʃö on joustavaa ja toiminnan organisoinɵ ja tavat voivat ajan kuluessa muuʃua. Tilat houkuʃelevat akɵivisuuteen sekä tarjoavat käyʃäjille myös mahdollisuuden muokata ympäristöä. Monitoimitalon synergiaetua löytyy yhteiskäyʃöɵloista, mm. liikuntasali, koulun käsityön- ja taideaineiden opetusɵlat, neuvoʃeluɵlat, ruokailu, tukitoiminnot ja terveydenhoito sekä henkilökunnan Ɵlat. Ulkopuoliset käyʃäjät voivat hyödyntää monitoimitalon liikunta- ja harrasteɵloja täydentäen rakennuksen käyʃöasteʃa. Keskeisaula ja liikuntasali yhdessä musiikkiɵlan kanssa mahdollistavat esitysten ja tapahtumien järjestämisen. KouluƟlat 800 oppilaalle 200 oppilasta 1-2 luokille 300 oppilasta 3-6 luokille 300 oppilasta 7-9 luokille katso na, millä saavutetaan toiminnallisia synergiaetuja. Uusi kirjasto on innovaɵivinen ja innostava paikka, jossa perinteinen kirjastotoimi sulautuu osaksi kasvu- ja oppimisympäristöä. Se toimii koululaisten ja päiväkoɵ-ikäisten olohuoneena ja odotusɵlana matkalla koɵin. Samalla se tarjoaa myös alueen väestölle informaaɵopalveluja ilta- ja viikonloppuaikoina. Kirjasto toimii kohtaamispaikkana, joka sulautuu osaksi aula- ja ravintolaɵloja sekä rakennuksen muita toimintoja. am te atte ri KOULU sadekatos lumen läjitys pulkkamäki TOIMINTAVÄLINEET 97 PP SÄILYTETTÄVÄT LEIKKIVÄLINEET sadekatos adekat SÄILYTETTÄVÄÄ PUUSTOA hyötykasviviljelmät LEIKKIVÄLINEET lumen läjitys 40 PP 40 PP rullalu URHEILUKENTTÄ (naisten pesäpallokentän mitoituksella) lumen läjitys asfa, potk ltoitu kie rro ulauta ilu, p s / yörätu olike laus y 50 PP hyötykasviviljelmät pulkkamäki amäki istelu Ulkova rastot YLÄKOULU ms. s. 50 PP III EHA PIHA d k t sadekatos lumen läjitys 30 PP 35 PP EHA SALI III RUOKALA 45 PP pääsi säänk I KIRJASTO KEITTIÖ äynti JÄTT ÖA 45 PP 45 PP LUE AUKIO TEKNINEN KÄSITYÖ / VSS / INV Atak sit 45 PP JÄTTÖALUE / henkilöautot JÄTTÖ A II IKOITU S8 AP PÄIVÄKOTI ATTOPA HUOLTOPIHA PVK SA 74 AP LEIKKIVÄLINEET ALAKOULU riemukumpu PVK PIHA aidattu 100 AP LUE / Linja-a utot

6 Teryleenitie Likolahti Sormustie Vaeltajantie Laavup. Rastitie Mustalampi V Vimpelinlampi tu Pieni Vimpeli Valkeajärvi Katajanki erto Kaupunginlampi Salokallio Tähtitie Karoliinantie Hoikanlampi Leirikatu Koulukj. Kuusanraitti Alakatu Mansikkap. Iso Ruuhijärvi kj. Korpikuja Rehjantie Kätönkuja HapontieHeinimäentie Halmetie Vanha Heinimäentie Kylmänlampi Siikalahti Copyright: Kajaanin kaupungin Maankäyttöpalvelut 2012 Mustalahti Pärsänlampi 6 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Paltaniemen uimarannan ja venesataman kunnostus Paltaniemen kul uurihistoriallises ja maisemallises merki ävällä alueella sijaitsee Paltaniemen uimaranta ja venesatama. Satama on vilkkaas käyte y paikallisten veneilijöiden tukikohta, jossa on sataman lisäksi aida u veneiden talvisäilytysalue. Hienohiekkainen ja matala uimaranta on kesäisin suosi u käyn kohde. Paltaniemen uimarannan ja venesataman kunnostaminen alkoi maaliskuussa 2014 uimarannan ruoppaamisella. Kohteen yleissuunnitelma valmistui jo vuonna 2010 ja ruoppauslupa sai lainvoiman kesällä Hankkeen tavoi eena on parantaa uima- ja venerannan käyte ävyy ä sekä käyn satamapalveluja. Vaiheessa 1 toteute avia töitä ovat alueen pienimuotoinen ruoppaus, ko sataman aitaaminen, rantaan johtavan Satama en loiventaminen, talvisäilytysalueen ja pysäköin alueiden järjestelyt sekä uimaranta-alueen laajentaminen ja monikäyttöisyyden lisääminen. Suunnitelmassa on esite y lankkupolku rannassa olevan kirkkolaiturin sivuun. Aallonmurtajan länsipuolella syvennetään rantaa ruoppaamalla, jolloin nykyisellään kovin matala ranta-alue soveltuu paremmin myös aikuisuimareiden käy öön. Ko sataman aitauksia järjestellään uudelleen sekä kameravalvontaa tehostetaan turvallisuuden lisäämiseksi. Ruoppaus toteute in Oulujärven vedenpinnan ollessa alimmillaan maalis-huh kuun aikana ja tulo- en loivennus tehdään ennen veneily- ja uimarantakauden alkua huh -toukokuussa. Lankkupolku, aitajärjestelyt ja muut rakennustyöt tehdään kesän ja syksyn aikana. Viimeistelytöitä alueella tehdään kevään 2015 aikana. Hankkeen kustannusarvio on noin euroa ja rahoituksesta vastaavat Kajaanin kaupunki ja Kainuun ELY-keskus. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt tekemällä päätöksellään Paltaniemen uima- ja veneranta -projek lle vuoden 2013 EAKR- ja val onrahoitusta yhteensä 64,5 % projek n hyväksytyistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään euroa. Kajaanin vuoden 2014 talousarviossa hankkeen toteu amiseen on osoite u euroa. Kajaanin paikallisliikenteen uudet rei t ja aikataulut tulevat voimaan Kajaanin paikallisliikenteen kilpailu aminen on osa joukkoliikenteen lakisääteistä muutosta, jossa Suomen kaupunkiseutujen joukkoliikenteet siirtyvät joukkoliikenneviranomaisten järjestämiksi alkaen Kajaanin kaupunki on oman alueensa toimivaltainen viranomainen. Kajaanin kaupunki on kilpailu anut paikallisliikenteensä bruttomallilla, jossa kaupunki maksaa liikennöitsijälle kiinteän liikennöin korvauksen ja lipputulot jäävät kaupungille. Uusi liikennöitsijä ML-Charter Oy aloi aa liikennöinnin kesäajan liikenteellä (linja 1) alkaen. Elokuussa koulujen alkaessa ( ) aloitetaan myös muiden linjojen liikennöin uusilla reiteillä ja aikatauluilla. Liikennöin heydet ovat aikaisempaa ka avammat ja ensimmäiset vuorot ajetaan aikaisemmin aamulla sekä linjoja liikennöidään illalla myöhempään. Linja 1 ajetaan kahdella bussilla klo , puolen tunnin välein Linja 3 ajetaan klo , tunnin välein Linja 4 ajetaan klo , tunnin välein Linja 6 ajetaan klo , tunnin välein Linja 7 ajetaan klo , tunnin välein Linja 1 liikennöi jatkossa kesäaikana maanantaista perjantaihin sekä elokuusta alkaen myös lauantaisin. Paikallisliikenteen lippujenhinnat pysyvät ennallaan. Aikuisen 6 km kertalippu maksaa 3,30 euroa, vuo aan lapsen kertalippu maksaa 1,70 euroa. Kaksi alle 4-vuo asta matkustaa maksavan aikuisen seurassa maksu a. Aikuisen 30 päivän kaupunkikor n hinta on 43 euroa. Eläkeläisten alennuslippusopimus jatkuu. Veteraanit matkustavat maksu a Kajaanin kaupungin kustantamina paikallisliikenteessä. liikuntarajoi eisten matkustajien ja lastenra aiden kanssa liikkuvien on helppo nousta. Uusien aikatauluvihkojen jakelu aloitetaan kesäkuussa. Paikallisliikenteen uuden (voimassa alkaen) rei kartan ja aikataulut löydät osoi eesta: > Kaupunki eto > Liikenneyhteydet Iisalmi - Kuopio VT5 Hevossuontie Teerisuontie P ellavatie Samettitie Puuvillatie Satiinitie Männiköntie Verkatie Kretonkitie KANGASMAASTO Hevossuontie Teerisuontie 7 1 Pirtapolku Sukkulatie Pirtapolku Sarkatie Avaintie Kannik Jokivarrentie Telakkakj. Lukkotie Kankurintie Vuoreslahdentie Sotalapsentie ontie Mensalontie Värttinäp. Salpatie Kontionkuja Menninkäisentie Lehtoniementie Tontunkuja Tontunkuja Peukaloisenp. Kotipolku Maastontie Karjalankatu Suunistajantie Ojakatu Peikontie Keijunp. Laavutie Koivuniementie Peikontie Maahisentie Vipusenkatu Vipusenk. Kuninkaanniementie Hiidentie Syväojankatu Hiillostie 7 1 Kekäletie Tuohustie Laavutie Tervastie Kontiosaarentie Kaaritie Katiskatie Retkitie Velhontie Velhontie Taikatie Korikj. Ensitaival KETTU Askeltie Nuotiop. Muramaantie Lohtajanp. Lohenpyrstö Nuotiotie Sukkat. Mainuanp. Viestitie Samoojanp. Saapast. Honkam äentie Koposentie Sammaltie Nakertajantie Yhdystie Sauna puisto Savottatie Kämppätie Pakkaajankatu Nikkarinp. LOHTAJA Lohenpyrstö Rinkkatie Metsäp. Kintasp. Kintast. Retkitie Korpelantie Nuohoojantie Hölkkätie Särkilahdentie Ilvestie Hölkkätie Repolaisentie Rullamiehentie Työmiehentie Särkilahdentie Pakkaajank. Länsitie Sahurintie Mertap. Hokkitie Haukitie Haukitie Rasintie TIHISENNIEMI Rysätie Mertap. Pirttikatu Pajukatu Lohtajanp. VT5 Nuottap. Nuottakj. Rasintie 7 iilarinka Työmiehent. Kuulat. Tallitie Katajakatu Länsitie Sepänp. Pennip. Huuhkajantie Pennip. Nakertajantie Länkit. Niittykatu Latotie Häkkit. Kulkust. Kopsankatu Rauhal antie Latotie Suovat. Jousitie Hetteenkatu Pyykönkatu Haapalant. Aisatie Jousit. Karhitie Suvantolantie Lamminkatu Sepänkatu Kopsankj. Viertokatu Oravantie Revontie Haratie Haasiatie Maamiehentie Kansakoulunkatu Lähteenk. Aittatie Notkotie Palotorninkatu Kärpäntie PUISTOLA Sotilaspojantie Riihitie Mäkitörmä Toukok. Pohjois-Kenttäkatu Etelä-Kenttäkatu Koivukatu Purolantie Kurrenp. NAKERTAJA Törmäpurontie Ristikatu Kansakoulunkatu Vainionkatu Lohtajank. Suksikatu Kotirinne PUROLA Kotirinne Ensiläntie Ponttoonipolku Viertokatu Purolantie Lamminkatu Ensiläntie 7 1 Asemieskatu Lohtajankatu Huhtakatu Suksikatu Kettukalliontie Purokatu Ketunpolku Harjukatu Niilonkatu Vimpelinkatu VT5 Ketunk. Kaltiokatu Paavo Kiven katu Harjukuja Tullikallionk. Kapteeninkj. Ratakatu 3 PALTANIEMI Vaaraintie Jauhokalliont. Satamakatu Osmonkatu Armeijankj. Kasakankj. Sissikj. Prikaatintie 4 Kainuunkatu Kainuunk. tie Vaarain HETTEENMÄKI 4 Ridellinkj. Karoliinanp. Metsäpellontie Seminaarink. Kalliokatu Vesilinnankj. Vuorikatu Viitasent. 6 Postikuja Linnankatu Louhikatu Prikaatintie Lisä edot Tiina Rusanen henkilöliikenteen asiantun ja p Karoliinanp. Ämmäkoskenkatu Kirkkokatu Sammonkatu Kalkkisillant. Linnank. Kauppakatu Väinämöisenkatu Tapionk. Varikkotie Karhunp. Sudenp. 6 KIRKKOAHO 1 Karhunp. Välikatu Pöllynraitti Brahenkatu Jukerontie Pöllyvaarantie Koivukoskenk. Sammonkatu Kalevank. Sammonkj. Sotkamontie Sudensuu Sudenpolku HANNUSRANTA Pöllyrinte enk. Ilmarint. Lunkankj. Mittamiehenk. Pietarinp. Uitontie Linnanp. Urho Kekkosen katu Varastokatu Savonkatu Tornikuja Prikaatintie Varastok. Hakakatu Uitontie Kauppak. Vienankatu Hoikankatu Tornitie Syrjäläntie Ajomiehenk. Pitkäahontie Voudintie Ahtelantie Koulukatu Suojalantie SALMIJÄRVI 6 Nurmikatu Kantolantie Tiemiehenk. Vesimie henkatu Valonkatu Riistap. Riistap. Ansapolku Erätie Kuurnantie Eliaksenpolku Kivipuronsuu Asemakatu Nurmikatu Jarrukuja Mäkip. Liiste Juontop. Erätie Samuelintie Eliaksent. Yhdysk. Mäkikatu Yläkatu Koskikatu Rekitie TEPPANA Joukonk. Lehdontie Kaplaskj. Kaplastie Samuelinp. Messeniuksentie Sienip. Komila Messeniuksentie Kajaaninjoki Ainonkatu Leirikatu Marjap. Kuurnantie Oikopolku Jokik. Honkakatu Partiokatu Kaivok. LEHTIKANGAS KULUNTALAHTI Naavatie Ratamonp. Vartiopolku Vartiok. Torik. Partiokatu Kangask. Mäntykatu Metsokatu Kulmakj. Rihmakuja Kivitie Poikkipolku Veturitie Kangask. Laitakatu Marjatanpolku KOMIAHO Teerikatu Vanam Koukkutie Mielikinp. Tuulikinp. Suomelanp. Varsitie Palstatie Kangastie Honkakatu Puomip. Tuulikinp. Rihmap. Varsip. Kyllikinp. Kallenkj. Peltokj. Puomitie Viittatie Viittatie Jalastie Karjaportinp. Loukkutie Loukkutie Partiokatu Karankakatu Mustikkatie onp. Takakatu Virkotie 3 Korpikuja Heinisuontie Annikinpolku Viittatie Keksitie Jalasp. Onnelantie Suorakatu Laitakatu Sivukatu Lehtikankaantie Soidinkuja Mesiheinäntie Jäkkip. Kortep. Jalastie Tamppip. KUURNA 3 Pihkapolku Komiahontie Kaivokuja Lenkkitie Tamppisaarentie Tamppip. Lukkarinpolku Onnelanpolku Hunajakuja Veteraanip. Kielonp. Kaislap. Nokkospolku Sarapolku Heinäkj. 3 Juolavehnänt. Nurmikantie Hauholan Rajamiehentie Yrjöntie Junkkarinkuja Sirkunkuja Tanskasentie Kuutinkuja Yrjöntie Lehtokuja Yrjöntie Pitkostie Aleksintie Kumputie Kuusitie Karjaportintie Oksatie Rehjanp. Kevätkuja Onnelantie Riekonpolku Honkirämeentie Kylmänkatu Kylmänkj. Kielontie Vuokonpolku Apilap. Karpalokuja Betonitie KÄTTÖ VT5 Vuokonpolku Vehkatie Vadelmat. Sirkunpolku Lehtokuja Oksap. Pyykuja Honkirämeentie Kanervatie Rentukantie Tattitie Elementtitie Elementtitie 6 Kinttup. Rentukantie Yrittäjäntie Raitatie Sienirinne Rouskutie Oksatie Villentie Evakkotie Evakkotie Komiahontie Onnelantie Kiilakatu Kiilakatu 7 Sirkunpolku Peiponpolku Kiurunpolku Kanervap. Rahkapolku Jäkäläpolku Kuukusenkuja Kanervatie HEINISUO Putkinotkont. Silmukj. Kätönp. Käenpolku Närhipolku Oksatie Leiripolku Pajakatu Pajakatu Veistäjänkatu Pyynp. Haukantie Muurainpoku Tuiskutie Hankitie KYLMÄ Valmuskankuja Aittaharjuntie Laaksokatu Lehtokuja Kätönkuja Lankkukuja Viitasammakontie Peräläntie Tuohitorventie Pajupillint. Takojankatu Porttilant. Laidunpolku Piitie Pulttikuja Toivolantie Kätönkj. Komiahontie Paimenpolku Kuikanhuuto Varsapolku Ketotie Sopukka Ahjokatu Ahjop. Kuovikuja Tilhitie Lokintie Huurretie Pakkastie Rastaantie Tiirantie Vititie KÄTÖNLAHTI PETÄISENNISKA Kotkankatu Kotkanp. Kotkankatu Tikantie Mustalahdentie Riitetie Savikontie Kinostie 1 Savikonpolku TIKKAPURO 3 Savikontie Tuohikontintie Kukonaskel Kätönlahdentie Telkkätie Joutsenpolku Jokelaisenp. Takojank. Kuovintie Kurjen Petäisentie Tikkapurontie Tuohikontintie Joutsenp. Tietokatu Teknologiaraitti Kuurakuja Talvitie Pyrypolku Nuoskap. Suojap. Nietosp. Talvitie Heinilehdontie jalka Petäisenrannanp. Konttip. Tikan kontti Kätönlahdentie Tunturintie Mutterikuja Taitokatu Könttäläntie Nuaskatu Taitoraitti Heinisuontie Patrosentie Päivölänt. Reunalantie Kuuselantie Polvelantie Siikapurontie Jussilantie Takkarannantie VT5 Särämäntie P Kuurnantie Empuntie Pärsänsuontie Pärsäntie 0 0.5km 1km Myötärinteentie Hilskantie Virtasalmentie Kuusamo - Oulu Kajaanin kaupungin paikallisliikenteen kaikki bussit tulevat jatkossa olemaan matalala abusseja, joihin Karankaj Sotkamo - Joensu Suvirannantie Karankalahti

7 Säilytä le KAS hti, sisält ää paljon hyödyllis tä tietoa! Kajaanin sivistystoimialan ƟedotuslehƟ 2014 Varhaiskasvatus s. 8-9 Perusopetus s. 10 Nuoriso s. 11 Kulttuuri s Kajaanin Mamselli s. 14 Lapset Tapiolan lastentarhan portilla luvulla.

8 8 Kajaanin sivitystoimiala Toimintavuoden katsaus R eilu vuosi on vierähtänyt siitä, kun aloitimme toimintamme melkein kokonaan uusitulla kokoonpanolla sivistyslautakunnassa. Demokraattinen päätöksenteko on ollut hyvin antoisaa avoimesti keskustelevassa ilmapiirissä. Yhteistyömme on ollut tiivistä sivistysjohtajan ja toimialajohtajien sekä muiden valmistelijoiden kuin myös johtoryhmän kesken. Sivistystoimialan jokainen työntekijä on arvokas ja tärkeä sekä ansaitsee kiitoksen työpanoksestaan ja uhrauksestaan budjetin onnistumisen hyväksi. Erityisen huomion osoituksen haluan tuoda tässä onnittelujeni muodossa varhaiskasvatukselle, sen täyttäessä tänä vuonna 100 vuotta. Toivotan teille jaksamista suurella sydämellä tekemäänne työhön lasten ja heidän perheidensä parissa. Strategioita suunnitellessamme ja visioita miettiessämme sekä toisia auttaessamme on tärkeää pitää huolta jokaisen omasta hyvinvoinnista. Vain hyvinvoiva ihminen voi levittää hyvinvointia ympärilleen. Eilinen on mennyt ja huomisesta emme tiedä. Tämä päivä ja tämä hetki on meillä nyt viisaasti käytettävissä. Haluan olla tuomassa uskoa tämän kaupungin tulevaisuuteen ja luomassa toivoa paremmasta huomisesta. ELÄMÄLLE KIITOS Kiitollisuus avaa oven täydelliselle elämälle. Se muuttaa kielteisen myönteiseksi, järjestää kaaoksen, selkeyttää sekasorron. Se muuttaa aterian juhlaksi, talon kodiksi, vieraan ystäväksi. Eija Hakkarainen sivistyslautakunnan puheenjohtaja Kiitollisuus auttaa ymmärtämään mennyttä, antaa rauhan nykyhetkessä ja luo vision tulevaisuudesta. - Melody Beatte - Lasten leikkiä Kasselissa pian 20 vuoʃa Aamulla Kasselin päiväkodissa on täysi tohina päällä. Jo ulos asti voi kuulla lasten iloisia ääniä ja kurkistaapa ikkunasta jonkun pienet kasvotkin. Eteisessä lapset ovat juuri pukeutumassa ulos kevään leikkeihin ja ihan ne pienimmätkin vetävät kumisaappaita jalkaansa. Tunnelma on lämmin, aivan kuin mummolaan olisi tullut. 9 0-luvun alussa päiväkoti Kasselin perustaja Tarja Hukkanen työskenteli vetovastuussa Kajaanin ortodoksisen seurakunnan lasten päiväkerhossa. Tuolloin lapset olivat kerhossa vain aamupäivisin. Vanhemmat toivoivat, että Kajaaniin saataisiin vastaavaa hoitoa tarjolle kokopäiväisesti. Toiveen Tarja päätti toteuttaa vuonna 1996 perustamalla päiväkoti Kasselin. Tilat päiväkodille löytyi- vät Väinämöisenkadulta, Pappilan talosta. Toiminta on alusta asti ollut ekumeenista ja painottunut auttamiseen ja lähimmäisyyden korostamiseen. Tätä arvoa tuodaan esiin muun muassa vierailemalla lasten kanssa vanhusten luona Arvola-kodissa. Kasselissa tapahtui sukupolven vaihdos vuonna 2010, jolloin yrittäjiksi siirtyivät Tarjan tytöt Tanja Niskanen ja Sirja Hukkanen. Syksyllä 2013 päiväkoti Kasseli muutti Väinämöisenkadulta Rajavartioston alueelle vanhaan komentajan taloon, jossa lapsilla on nyt reilusti tilaa leikeille ja luonnon tutkimiselle lähimetsissä. Alueella on myös Rajavartioston liikuntasali, jota lapset pääsevät hyödyntämään liikuntaleikeissään. Tällä hetkellä päiväkodissa on yhteensä 20 lasta, jotka ovat jaettu kolmeen pienryhmään: eskareihin (6v.), viskareihin (5v.) ja tikkareihin (2-4v.). Yksityisen päiväkodin yrittäjät ovat kokeneet yhteistyön kaupungin kanssa hyväksi apua on aina ollut saatavilla kun sitä on tarvittu. Päiväkoti Kasselissa vuoden kohokohta on pääsiäinen, johon aletaan valmistau- tua heti laskiaisesta alkaen paastokorin ja paastopolun avulla. Paastonajan paastokoriin kerätään herkkuja ja sydämiä, joita saadaan silloin kun on tehnyt ystävällisen teon toiselle. Herkkuja lapset saavat tuoda päiväkotiin muun muassa syntymäpäivinään, jolloin he saavat itse valita paastoavatko vai herkuttelevatko saman tien. Pääsiäisenä jokainen saa omat korit kotiinsa herkuteltaviksi. Paastopolku auttaa lapsia havainnoimaan pääsiäisen kulkua seinälle tehdyn polun avulla, jonne kerätään ajankohdan tärkeimpiä asioita. Perinteisesti lapset pääsevät myös virpomaan vanhainkotiin, kiipeävät kirkon kellotorniin kelloja soittamaan ja lopuksi kaiken kruunaa pääsiäisen juhlalounas kaikkine herkkuineen. Sitten alkaa pääsiäisen juhla-aika, joka kestää aina helluntaihin saakka. Kuvat Jonna Kallunki sselista. Tunnelmia Ka Suurella Markuksen paastokori ssa herkut ovat talles sa. pihalla o n paljon Ɵlaa leik eille.

9 Kajaanin sivitystoimiala Lastentarha tuli Kajaaniin 100 vuoʃa siʃen lista ottaa lasta, jotka kehityksensä mukaan jaettiin kahteen osastoon. Kansanlastentarhojen tarkoituksena oli auttaa ensisijaisesti köyhiä koteja 4-6-vuotiaiden lasten kasvatuksessa ja tarjota heille lämmin ateria päivän aikana sekä huolehtia lasten vaatetusavusta. Erityisesti korostettiin sitä, ettei pienen lapsen ole soveliasta mielin määrin kulkea kaduilla ja pihoilla ilman Tapiolan päiväkodin kevätjuhla vuonna hoitoa. Haluttiin, että lapsi lastentarhassa Syksyllä 2014 tulee kuluneeksi 100 ollessaan saa olla kasvattajan huolenpivuotta Kajaanin kaupungin ensim- don alaisena sekä leikkiä. mäisen lastentarhan perustamisesta. Kajaanin kaupungin valtuusmiehet Kansanlastentarhojen siirryttyä vuonna päättivät kokouksessaan 1920-luvul kouluhallituksen alaisuudesta sosila ensimmäisen kansanlastentarhan aaliministeriön hallintaan, lastentarhojen perustamisesta Kajaaniin. Kajaanin sosiaalisen toiminnan merkitys korostui. kaupunki sai vuonna 1913 Suomen Varsinkin kun maamme oli kokenut sokoulutoimen Ylihallitukselta kirjeen, ta-ajan ja haluttiin lastentarhatoiminnan jolla luvattiin kansanlastentarhojen avulla lievittää monien kotien kärsimystä perustamiseen valtionapua tietyin ja ahdinkoa. ehdoin. Yleinen elintarvikepula ja ajalle tyypilliansanlastentarhojen toimintaoh- set sairaudet heijastuivat myös Kajaanin jelmien täytyi olla Ylihallituksen lastentarhaan. Ruokaa oli vaikea saada, vahvistamat ja opettajien tuli olla kaksi- mikä myös oli kustannuskysymys. Kavuotisen lastentarhakurssin suorittaneita jaanin kaupungin lastentarhan taloutta sekä lastentarhojen täytyi alistua Ylihalli- tukevana toimintana päätettiin silloisessa vanhempainkokouksessa korottaa tuksen tarkastuksiin. perheen suorittamaa ruokamaksua hiekajaanin kaupungin kansanlastentarha, man varakkaimmilta 10 pennistä 50:een. jota myöhemmin Keski-kaupungin las- Kaikkein köyhimmät perheet olivat vatentarhaksi kutsuttiin, aloitti toimintansa pautettuja ruokamaksusta kauppias Sergejeffin liiketalon pihanpuoleisessa rakennuksessa. Las- Lastensairauksista yleisempiä tuohon tentarhaan oli lastentarhan johtokunnan aikaan olivat tuli-, tuhka- ja vihurirokko laatiman ohjesäännön mukaan mahdol- sekä keuhko- ja keltatauti, hinkuyskä ja K ravitsemuksesta johtuvat puutostaudit. Sairaudet ja sääolosuhteet, sekä niihin liittyvä vaatepula kuten lapsella ei ollut kenkiä tai takkia, olivatkin pääasiallisia lasten poissaolosyitä. Lastentarhaan tulijoiden määrän kasvaessa, Keski-kaupungin lastentarha joutui tilaongelmien vuoksi muuttamaan liikemies Sergejeffin talosta rouva Korhosen talon kellarikerrokseen. Seuraavaksi lastentarha muutti vuonna 1921 kaupungin omistamaan entiseen Puustisen taloon kunnes kaupunki vuokrasi lastentarhan käyttöön rouva Niemisen talon vuonna Samainen rouva Niemisen talo nykyinen Tapiolan päiväkoti, sijaitsee edelleen Tapion- ja Koivukoskenkadun kulmauksessa muistuttamassa meitä menneistä vuosista. Keskikaupungin lastentarha sijaitsi keskellä kaupunkia mutta suurimmat lastentarhan tarvitsijat, kuten köyhät työläisperheet asuivat yleensä Purolan ja Lehtikankaan kaupunginosissa. Lehtikankaan lastentarhatoiminta alkoi työmies Pekka Korhoselta vuodeksi vuokratuissa tiloissa. Seuraavaksi alueen lastentarhatoiminta erinäisten muutos- ja muuttovaiheiden jälkeen päätyi Mäntykadulle, jossa sijaitsee tänä päivänä Mäntylän päiväkoti. Lastentarhoihin pyrkivien lasten määrä kasvoi merkittävästi 1930-luvulla. Syksyllä 1938 valmistui Purolan lastentarha - nykyinen Purolan päiväkoti Makkolankadulle. Se oli pomminkestävine väestösuojineen maamme uudenaikaisempia! Saavuttaessa 1970-luvulle kaupunki omisti kolme lastentarhaa. Vuonna 1971 Kajaaniin perustettiin neljäs lastentarha, jolle toimintatilat lupasi Puolustusministeriö. Perustettu yksikkö sai nimekseen Hoikankankaan lastentarha. Nykyisin Hoikankankaan alueella toimii päiväkoti Hoijakka. Vuonna 1973 voimaan tullut päivähoitolaki- ja asetus, joka on voimassa vielä tänäänkin, mahdollisti lapsiperheiden palvelutarpeen toteutumisen kunnissa. Kajaaniin on perustettu 1970-luvun jälkeen lukuisia päiväkoteja, joista vuonna 2014 on kunnallisia yksiköitä 18. Vaikka aika on muuttunut ja määrät palveluiden tarpeen sekä tarjonnan suhteen ovat vaihdelleet, niin yksi asia ei ole muuttunut ja se on pienten lasten oma toiminta eli leikki. Leikki on lapsen oppimisen toiminnoista tärkein! Siihen kytkeytyvät lapselle merkittävät tapahtumat, jotka muodostavat uuden oppimiselle perustan. Juhlavuotena Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus juhlistaa lastentarhatoiminnan 100-vuotista taivalta erilaisissa tapahtumissa yhdessä lapsiperheiden, päivähoitohenkilöstön sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Jaana Savolainen Tapiolan päiväkodin johtaja päivä lapse Hyvä lle 100 vuotta KAJAANIN varhaiskasvatus Lisätiedot tapahtumista löydät: Perhepäivähoidon arkea O len kunnallinen perhepäivähoitaja Eeva Heikkinen Kajaanin Takkarannasta. Keskustasta meille on matkaa noin viisi kilometriä. Koulutukseltani olen päivähoitaja. Ryhmässäni on kolme hoitolasta ja yksi oma lapsi. Lapset ovat iältään 1-, 4-, 5- ja 6-vuotiaita. Aamulla herättyäni aloitan lounaan valmistelut, jotta ruoka on valmista kun tulemme lasten kanssa sisälle. Työpäiväni alkaa nykyisin kahdeksan aikoihin, jolloin hoitolapsi Essi saapuu aamupalalle. Hän syö aamupalan oman lapseni Emilian kanssa, jonka jälkeen tytöt aloittavat leikkimisen. Yhdeksän jälkeen lähdemme ulos vastaanottamaan Eliasta ja Joonaa. Ulkoilemme joko omalla pihalla tai lähimetsässä. Luonto ja vuodenaikojen vaihtelut tarjoavat meille monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiselle ja luonnon havainnoimiselle. Talvella isommat lapset hiihtävät ja harjoittelevat luistelemista järven jäällä, jonne on aurattu alue. Omalle pihalle puolisoni on tehnyt traktorilla pulkkamäet lapsille. Lumien alkaessa sulamaan vesilätäköt kutsuvat ja keväällä sitten onkin vuorossa hiekkaleikit, keinumiset, pyöräilyt ja retket lähimaastoon. Kuva Eeva Heikkinen Noin klo 11 valmistaudumme lähtemään sisälle ja vuorossa on ruokailu. Puolenpäivän aikaan lapsista nuorin Elias on jo unten mailla. Isommat lapset valmistautuvat sadun kuunteluun, jonka jälkeen hekin menevät unileluineen päiväunille. Isommat lapset heräävät yleensä klo 14 mennessä tai sitten minä herätän heidät, jonka jälkeen on välipalan aika. Iltapäivällä leikimme tai harjoittelemme esim. kädentaitoja. Kolmen aikoihin lähdemme ulos touhuamaan ja lapset lähtevät kotiin yleensä klo 16 mennessä. Työpäivän jälkeen on kodin siistimisen ja kaupassa käynnin vuoro. Välillä valmistan liharuokia valmiiksi pakastimeen tai leivon sämpylöitä. Suunitelmallista hoitotyötä Ohjatun toiminnan olen suunnittelut päiville, jolloin kaikki 4 lasta ovat paikalla ja pääsevät nauttimaan yhdessä esimerkiksi laulamisesta tai sisäliikunnasta. Vaikka työni on hyvin itsenäistä, sitä ohjaa kuitenkin suunnitelmallisuus. Perhepäivähoidossa on käytössä varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU, jonka olen tehnyt jokaisesta lapsesta yhdessä las- ten vanhempien kanssa. Tämä toimii pohjana kun suunnittelen yksilöllisesti lasten hoitopäivää. Yhtenä tärkeänä asiana esille nousee kasvatuskumppanuus minun ja lasten vanhempien välillä. Keskustelemme lasta koskevista asioista päivittäin ja meillä on yhteinen tavoite lapsen kasvun tukemiseksi. Perhepäivähoidossa tämä tapahtuukin aika luontevasti, kun hoitajan ja lapsen perheen hoitosuhde voi kestää vuosia. Perhepäivähoitajan työhön on tullut uusia asioita kuten mobiilikirjaaminen, työaikamuutokset ja tiimityöskentely. Viime syksynä meillä alkoi tiimityöskentely ja tiimissämme on 6 hoitajaa. Suunnittelemme yhteistä toimintaa lapsille ja hoitajille, kuten joulun alla pidimme yhteisen joulujuhlan ja seuraavaksi kokoonnuimme pääsiäisteeman merkeissä. Tiimityöskentely on tuonut tunteen, että kuulun työyhteisöön kiinteämmin. Hoitajat tiimissämme ovat idearikkaita ja mielestäni olemme päässeet hyvin tiimityössä alkuun. Eeva Heikkinen perhepäivähoitaja

10 10 Kajaanin sivitystoimiala Tietotekniikka oppimisen tukena teydessä. Opiskelussa Tuomas käyttää omaa älypuhelintaan ajoittain tiedonhakuun ja laittaa puhelimen muistuttamaan koepäivistä. Hyvän ja ajanmukaisen TVT-välineistön mahdollisuudet eivät vielä pelkällä laitteiden olemassaololla tule kuitenkaan kuntoon. Opetushenkilöstön kouluttautumismahdollisuudet laitteiden käyttöön tarvitsevat kohennusta. Näihin seikkoihin pitää kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota. Tieto löytyy verkosta Näkymä Ɵetokoneluokasta. Kajaanin kouluihin on hankittu viime vuosina runsaasti erilaisia tieto- ja viestintäteknisiä (TVT) opetusvälineitä. Useimmilla kouluilla välineiden määrä ja ajanmukaisuus ovat hyvällä tasolla. Kaupungin sivistysjohto on asettanut TVT-strategiatyöryhmän suunnittelemaan Kajaanin koulujen ja oppilaitosten TVT-asioita. Strategiatyöryhmän johtajana toimii Keskuskoulun luokanopettaja Pentti Mankinen. Strategian laatimisen tavoitteena on saada TVT-opetuksen puitteet kuntoon vuoden 2016 opetussuunnitelman edellyttämälle tasolle. Videotykki ja älytaulu apuna opetuksessa M illaisia opetusvälineitä kouluissa nykyään käytetään? Luokkavarustuksessa tärkein TVT-laite lienee videotykki, joka mahdollistaa tietokoneen näkymän heijastamisen luokan taululle isona jopa noin kaksi metriä leveänä ja melkein yhtä korkeana kuvana. Kun videotykin kuvalähteeksi valitaan dokumenttikamera, niin tykillä voidaan näyttää pöydälle asetettuja kohteita kuten oppikirjaa ja tehtävien ratkaisuja. Tähän kokonaisuuteen voidaan liittää vielä älytaulu, joka on kosketuksiin reagoiva videotykin kuvaa näyttävä laite. Tietokoneen näkymä tai dokumenttikameran kuva voidaan laittaa oppitunnilla näkyviin älytaululle käsiteltävän asian pohjaksi ja kuvaan voidaan tehdä merkintöjä. Työskentely on tallennettavissa myöhempää käyttöä varten videoksi tai työskentelyn vaiheet voidaan tallentaa yksittäisinä kuvapohjina myöhempää muokkausta varten. Valmis opetusvideo voidaan katsoa yhteisesti luokassa tai sen voi jakaa internetissä, jolloin sitä voi käyttää esimerkiksi koekertauksen yhteydessä. Video voidaan asettaa näkyville myös internetiin. Opettaja voi ladata opetustaan varten oppimateriaalin tekijöiden valmiita älytaulusovelluksia ja laatia niitä itse. Aleksis Keskuskoulun 3A -luokalta tableƫ sylissään. Tietokone valitaan työskentelyn mukaan Älylaitteiden käyttöä järkevästi Tietokoneluokissa on tavalliset kiinteästi paikoilleen asennetut pöytätietokoneet - aivan kuin monella nykyään kotona. Kaikkein raskaimmat tietotekniset työt, jotka vaativat koneelta maksimaalista suorituskykyä, on mielekkäintä tehdä näillä koneilla. Tällaista työskentelyä on esimerkiksi korkeatasoista kuvaa ja ääntä sisältävä videoeditointi. Pienryhmätyöskentelyyn voidaan tietokoneena käyttää älypöytää, jossa on iso vaakatasossa oleva kosketusnäyttö. Älypöydän avulla voidaan työstää yhdessä vaikkapa maantiedon karttatehtävää, jossa kaupunkien nimiä siirrellään sormella paikoilleen. Kannettavat tietokoneet eli läppärit ovat nykyään ominaisuuksiltaan melko lähellä näitä pöytätietokoneita. Kannettavien tietokoneiden etuna tavallisiin pöytätietokoneisiin nähden on, että niitä voi liikutella helposti luokkatilasta toiseen. Internetiin pääsyä varten johdoton tietokone ja muut langattomat päätelaitteet tarvitsevat langattoman verkon. Läppäreiden rinnalle on viimeisimpänä tulleet tabletit eli kosketusnäyttötietokoneet. Näissä on yleensä hyvät kamerat ja niiden etu läppäreihin verrattuna on keveys, kun opiskeluun tarvitaan tietokonetta vaikkapa ulkona kasvien kuvaamiseen. Tabletti mahdollistaa myös sähköisten kirjojen mukana kuljettamisen. Yhdessä pienen kirjan painoisessa tabletti-laitteessa voidaan kuljettaa vaikkapa kymmeniä sähköiseen muotoon käännettyjä kirjoja. Aleksis Keskuskoulun 3A-luokalta kertoo käyttävänsä kotona tablettia opiskeluun esimerkiksi englannin kielen sanakirjana ja tiedonhakuun. Älytaulua hän pitää tussitaulua monipuolisempana ja pitää älytaulun koske t u s o h jausta mielekkäänä. Oman älypuhelimensa kalenteritoimintoja hän on käyttänyt asioiden muistamiseen. Koulun kannettavia tietokoneita Aleksin luokka käyttää melko usein. Älypuhelimet ovat löytäneet jo melko monen peruskoululaisen taskuun. Niiden tietokoneominaisuudet ovat lähellä tablettien ominaisuuksia. Miten oppilaan oman laitteen hyväksyminen ja kieltäminen kussakin opetustilanteessa ratkaistaan, vaatii pedagogista silmää. Pahimmillaan kännykkä vie viihdesovelluksineen oppilaan pois tunnin aiheesta, mutta parhaimmillaan se tuo lisämahdollisuuksia opiskeluun, kun se on nopeasti kaivettavissa esiin tiedonhakua, kuvausta ja opetusvideoita varten. Tuomas Keskuskoulun 9B-luokalta pitää videotykkiä ja älytaulua hyödyllisinä välineinä, koska oppitunneilla voidaan katsoa opetusvideoita ja siksi, että keskustelun pohjaksi voidaan ottaa kuvamateriaalia esimerkiksi netistä. Myös tehtävien tarkastusvaiheessa hän kokee laitteista olevan hyötyä. Keskuskoulun tietokonekantaa Tuomas pitää hyvänä. Erityisen hyvänä hän ajattelee TVT-välineistön olevan kieltenopiskelun yh- Pienryhmätyöskentelyä älypöydän ääressä. Koulujen mediakasvatuksessa on syytä huomioida, että nykypäivänä TV-kanavat, radio, lehdistö ja internet eivät ole enää toisistaan irrallaan olevia medioita. Radio ja TV-kanavilla on omat internetsivut ja lähetyksiä voi seurata radion ja TV:n lisäksi myös netin kautta. Ohjelmien sisällöistä voi lukea netistä ja moniin lähetyksiin voi osallistua ohjelman nettisivujen keskustelutoiminnoilla. Lehtien tekstien lomassa on yhä useammin viittauksia internetistä löytyviin videomateriaaleihin ja kirjoitetun artikkelin lisätietoihin. Tämänkin kirjoituksen sisältö saa sähköisen lisäsisällön - Keskuskoulun valinnaisen videoviestintäkurssin ja valinnaisen englannin kielen kurssin yhteistyönä valmistui tammikuussa 2014 video, jolla osallistuttiin amerikkalaiseen White House Film Festivalin videokilpailuun. Videokilpailun aiheena oli teknologia koulussa. Video on katsottavissa nettiosoitteessa: tv-keskuskoulu.hpage.com Teksti Timo Mikkonen Kuvat Pentti Mankinen, Timo Mikkonen

11 Kajaanin sivitystoimiala Nuorten osallisuus Nuorten osallisuus on tärkeää nuoria koskevassa päätöksenteossa. Vuosittain löytyy muutamia nuoria, teistyötä kaupungin päättäjien kanssa jo jotka haluavat toimia sanoista tekoihin ja itse yrittää vaikuttaa epäkoh- välit kehittyvät Kajaanissa edelleen. On- vuosien ajan, niin nuorten ja päättäjien tiin - enemmänkin nuoria kaivattaisiin neksi aikuiset haluavat yhä enemmän mukaan. Tammikuussa 2014 pyörähti kuulla nuorison mielipiteitä ja ymmärtävät, että se on tärkeää palveluiden ke- jälleen käyntiin Kajaanin nuorisovaltuuston uusi toimikausi. Uudet aktiivit sekä hittämisen kannalta. Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista jatkavat nuvalaiset odottavat innolla tulevaa vuotta. Luvassa on tapahtumien ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa järjestämistä, aloitteita, kannanottoja, koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa valtuusto- ja lautakuntakokouksia ja yhteistyötä päättäjien kanssa. asioissa. sanoo nuorisolain 8. pykälä. Nuorisovaltuusto haluaakin edelleen kehittää nuorten osallisuutta, Vaikka nuorisovaltuusto on tehnyt yh- avoimuutta ja yhteistyötä vaikuttajien kanssa. Vuosi alkoikin tehokkaasti sivistyspalvelujen arvioinnilla heti tammikuun puolenvälin jälkeen. Nuoret puhuvat päättäjille Käytännön esimerkki nuorten vaikuttamismahdollisuuksista on sivistyspalveluiden vuosittainen arviointitilaisuus. Tapahtuma järjestettiin viimeksi ja tällä kertaa paikalla oli nuorisovaltuuston jäseniä sekä sivistystoimen luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Ryhmissä keskusteltiin ajankohtaisista asioista, muun muassa uudesta koulukeskuksesta ja koulujen viihtyvyydestä sekä päivän päätteeksi nuoret esittivät puheenvuorot päättäjille. Kysymysten ja esitysten pohjalta keskustelua virkamiesten kanssa olisi riittänyt enemmänkin, kuitenkin oleelliset asiat saatiin ylös ja jatkotoimenpiteet suunniteltua. Palaute tilaisuudesta oli nuorten sekä päättäjien puolelta positiivista. Esille nousseisiin asioihin tartuttiin tarmolla puolin ja toisin, joten ainakin tällä kertaa osallisuus toteutui: nuoria kuunneltiin ja esityksiä lähdettiin työstämään. Esille nousi muun muassa kiusaamiseen puuttumisen tärkeys ja kouluviihtyvyys. Hauholan koululle on jo järjestetty nuorten toiveesta mahdollisuus tehdä koulutehtäviä pöydän ääressä välituntien aikana. Kiusaamisasiaan palataan vielä kevään aikana, kun nuva kutsuu eri toimijat koolle keskustelemaan, kuinka Kajaanin kouluissa ja oppilaitoksissa kiusaamiseen puututaan. Nuorisovaltuustoon kuuluu lähes parikymmentä jäsentä, muun muassa oppilaita Hauholan -, Lyseon - ja Keskuskoulun kouluista sekä opiskelijoita KAO:lta ja Lukiosta sekä muutama nuori näiden ulkopuolelta. Tämän vuoden alusta Kainuun Liitossa aloitti myös maakunnallinen nuorisovaltuusto, jossa on nyt edustajat kaikista Kainuun kunnista sekä Kainuun ammattiopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajat. Kajaanilaisilla nuorilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon eri foorumeissa, unohtamatta koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntia. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten pitää myös huomioida omissa asioiden valmisteluissaan ja päätöksenteossaan niin nuorten kuin muidenkin ryhmien kuuleminen ja osallistaminen - onhan kaupungin tehtävänä tuottaa hyvinvointipalveluja kuntalaisilleen. Osallisuuden ja osallistamisen kautta tieto kulkee puolin ja toisin. Amadeus ja Anna Karenina Kajaanin kaupungintea erin syksyn helmet Anna Karenina. Kuva Soile Savela Kajaanin kaupunginteatterin syksyssä nähdään tänä vuonna Peter Shafferin kirjoittama draama Amadeus sekä Leo Tolstoin romaanista dramatisoitu Anna Karenina. Amadeus on Mozartin loisteliasta musiikkia, 1700-luvun lopun Wienin henkeä, Rokokoon pukuloistoa sekä fiktiota ja faktaa yhdistelevä menestysdraama yhdestä aikakautemme suurimmasta säveltäjästä. Tätä kunniaa Mozartin aikalaiset eivät hänelle kuitenkaan suoneet, vaan pitivät Mozartia sietämättömänä keikarina, joka oli tavalla tai toisella hiljennettävä. Mozartin lahjakkuudesta häikäistynyt, kateudesta sairas hovisäveltäjä Salieri tarttuu toimeen ja punoo katalan juonen, joka vie Mozartilta lopulta kaiken: työn, terveyden, perheen ja hengen. Amadeus on suurten tunteiden teatteria, joka kertoo kaikkialla läsnäolevasta pelosta pudota. Anna Kareninan keskiössä on intohimoinen kolmiodraama, mutta se kertoo myös universaalin tarinan elämälleen epätoivoisesti tarkoitusta etsivien ihmisten suhteista toisiinsa, heidän rakkaudestaan, intohimostaan ja mustasukkaisuuden tuhoavasta voimasta. Pinnallisesta ihmissuhdedraamasta sen kuitenkin erottaa se, että kaksoisvalottaessaan Annan ja Levinin henkilöitä se samaan aikaan kertoo elämän voimasta, siitä vieraantumisesta, kuoleman pelosta sekä elämäntarkoituksen katoamisesta ja uudelleen löytämisestä. Liput: Kajaani Info, p Avoinna ma-pe klo Teatteritalo, p Avoinna ti-pe klo Pietarin Venäläisen museon virtuaalinen sivupiste ava in kaupunginkirjastoon Maaliskuussa 2014 avattiin Kajaanin kaupunginkirjastoon Pietarin Venäläisen museon virtuaalinen sivupiste. Avajaisissa oli paikalla venäläisten yhteistyökumppaneiden (Pietarin Venäläinen museo ja Karjalan tasavallan kansalliskirjasto, Petroskoi) edustajia ja kutsuvieraita Kajaanista. Pääkirjaston opintosaliin on hankittu tekniikkaa, jonka avulla on mahdollista tutustua Venäläisen museon ainutlaatuisiin kokoelmiin. Venäläinen museo Pietarissa on maailman laajin venäläisen taiteen kokoelma. Museokokonaisuuteen kuuluvat rakennuksen lisäksi Mihailovskin puisto, Kesäpuisto ja Pietarin Kesäpalatsi. Virtuaalisen museo ei ole tutkittavissa vapaasti verkossa, mutta aineistoon voi tutustua kirjaston lainausosastojen aukioloaikoina opintosalin tietyiltä tietokoneilta. Tietokoneilla on satoja multimediaohjelmia sekä lapsille että aikuisille. Valtaosa virtuaalisen museon aineistosta on venäjäksi, mutta osa on myös englanniksi ja suomeksi. Aineistoa on tarvittaessa mahdollisuus katsoa myös opintosalin infotaululta. Ohjelmat sisältävät myös Kalevalaan liittyvää aineistoa. Opintosaliin tullaan hankkimaan myöhemmin venäläistä taidetta ja kulttuuria käsittelevää kirjallisuutta. Pietarin Venäläisen museon virtuaalimuseohanke on aloitettu vuonna Vir- Kuva Leila Pie lä Kuvassa Petroskoin kirjaston - Karjalan kansallisen kirjaston Yulia Krylova, Kajaanin sivistysjohtaja Mikko Saari, Pietarin Venäläisen museon asiantun jat Tatjana Svidunovich ja Sergey Fokin sekä Kajaanin kaupunginkirjaston kirjastotoimenjohtaja Erkki Romppainen tutkimassa virtuaalisen museon tarjontaa. tuaalisia sivupisteitä on avattu yhteensä lähes 150 Venäjälle ja ympäri maailmaa. Virtuaalinen sivupiste on osa Karjalan kansalliskirjaston, Kajaanin kaupunginkirjaston sekä Joensuun seutukirjaston yhteistä Libraries Make a Difference -hanketta. Hanke kuuluu Karelia ENPI CBC -ohjelmaan, jonka tarkoituksena on lisätä hyvinvointia Kainuun, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Karjalan tasavallan alueilla rajanylittävän yhteistyön avulla. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan Unioni, Suomi ja Venäjä.

12 12 Kajaanin sivitystoimiala Oppimisen iloa! - taiteen perusopetusta lapsille Kuva Minna Härkönen Kuvassa Vauvasanataide -ryhmä, Sanataiteen valmentava opetus. Taiteen perusopetuksessa opetus tuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan perustuu ihmiskäsitykseen, jossa aisti- ja tunneherkkyyttä sekä tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehitty- ihminen on ainutkertainen ja toimii vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. kulttuurien ymmärtämistä ja tulkitsemismistä. Tavoitteena on myös kehittää eri Keskeistä on oppilaan luovan ajattelun ta.taiteen perusopetuksen tavoitteena ja toiminnan tukeminen. Taidekasva- on tukea oppilaan minän kasvua ja ke- hittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta. Oppilas rakentaa maailmankuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen merkityksellisiä elämän sisältöjä. Opiskelussa on keskeistä taiteen tekeminen ja sen kokemisen ilo sekä halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja tuetaan oppilaan kehittymistä hänen omista lähtökohdistaan. Opetus on taiteen perusopetuslain tavoitteiden mukaan rakennetun opetussuunnitelman mukaan etenevää opetusta. Kaukametsän opistossa lapsille suunnattua kuvataiteen ja käsityön taiteen perusopetusta annetaan Visuaalisten taiteiden koulussa sekä sanataiteen perusopetusta esittävien taiteiden koulussa. Tulevana lukuvuonna aloittaa jälleen kolmen taiteenalan perusopetus 7-9-vuotiaille lapsille: Kuvataidekoulu I keskiviikoisin klo alkaen Kaukametsän opiston kuvanveistoluokassa Käsityökoulu I maanantaisin klo alkaen Kaukametsän opiston ompelu ateljeessa Sanataide I Unelmien sanataidekerho maanataisin klo alkaen Keskuskoululla yhteistyössä peruskoulun kanssa Barokki Soi -fes vaali Jacques Brel meets Claudio Monteverdi, jossa barokkisoittajien joukkoon liittyy näyttämötaiteen monitaituri Janne Marja-aho. Hän laulaa sekä ranskalaisia chansonia että varhaisbarokin kaihoisia lauluja rakkaudesta ja kuolemasta. Tanssia kaiken ikää Ballet Kaukametsässä Kuva Mikko-Pekka Salo Domino, verevää ranskalaisen täysbarokin musiikkia, jota Olli Virtaperkon ja Tomi Räisäsen sävellykset oivallisesti täydentävät. Barokki Soi -festivaali tarjoaa ensi kesänä monipuolisen 14 barokkikonsertin kokonaisuuden. Juhlimme muun muassa Carl Philipp Emanuel Bachin 300-vuotissyntymäpäivää! Hänen kunniakseen taiteilija Aapo Häkkinen tuo oman klavikordinsa Kajaaniin ja kuulemme C.P.E. Bachin huikeita teoksia. Konsertit järjestetään entiseen tapaan Raatihuoneella, Paltaniemen kuvakirkossa, Kajaanin kirkossa ja Kouta-salissa. Avajaisia juhlimme Bio Rexissä klo 18.00, jossa Kajaanin elokuvakerho antaa alkusykäyksen barokkiaiheisella elokuvalla.viiniravintola Maria P:ssä vietämme barokkifestivaalin avajaisillan jatkoja. Barokki Soi -festivaalin taiteilijakaarti tulee olemaan jälleen mittava, jossa tänä vuonna on noin 20 taiteilijaa eri Euroopan maista muun muassa sopraanot Minna Nyberg ja Katja Vaahtera, Tilman Gey cembalo, Sirkka-Liisa Kaakinen barokkiviulu, Barokkiyhtye Cornucopia. Tarjolla muun muassa: Kitaraduo, kahden 6 -, 10-kielisten kitaroiden hurmaa, decacorden taitajan Mari Mäntylän ja Hannu Annalan esittäminä. Lintu ja kala, yhdistelee jännittävästi ja ennakkoluulottomasti italialaista varhaisbarokkia sekä suomalaista musiikkia kolmelta vuosisadalta. Tarjolla on myös koko perheen, erityisesti lapsille suunnattu ihastuttava elämys: Kuningas ja mahdottomat hovineidit. Esitys vie yleisönsä 1600-luvun Ranskan kuninkaan hoviin ja Versaillesin puistoon. Kaksi Aurinkokuninkaan piknikille kutsumaa hovineitiä kilpailee kuninkaan huomiosta ja illallisseuralaisen paikasta välillä kyseenalaisiakin keinoja käyttäen ja hyvän käytöksen rajamailla liikkuen. Yleisö pääsee toimimaan esityksessä niin kuninkaallisena raatina kuin sotajoukkonakin. Lopulta kaikki päättyy hyvin, kun molemmat hovineidit pääsevät kaikesta huolimatta kuninkaan seuralaiseksi. La Donna Barbara on konserttiversio dramatisoidusta esityksestä barokin naissäveltäjän Barbara Strozzin elämästä ja tuotannosta. Draamassa käydään vuoropuhelua nuoren ja vanhan Barbaran välillä ja pukeudutaan Barbaran eri rooleihin naisena ja taiteilijana 1600-luvun Venetsiassa. Lisätiedot ja liput: Kainuun musiikkiopiston tanssiosasto, Ballet Kaukametsä, järjestää tanssijoille taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta, jonka kautta löytyy väylä ammattiopintoihin saakka. Tanssin voi aloittaa jo alle kouluikäisten lastentanssiryhmissä ja vanhemmille harrastajille on nyt tarjolla myös aikuisbaletti. Tanssi on harrastajille elämäntapa, jonka kautta yhdessä tekemällä avautuu rikas ja antoisa näköala kulttuuriin. Kainuun musiikkiopiston tanssiosasto on aloittanut toimintansa lukuvuonna Syksyllä 2014 Ballet Kaukametsä tarjoaa lastentanssia ja alkeisbalettia, nykytanssia, modernia tanssia, jazz-tanssia, klassista balettia, nuorisoja aikuisbalettia sekä klassisen baletin erikoiskoulutusta. Tanssin harrastus on tavoitteellista ja yhteisöllistä toimintaa, joka rikastuttaa koko Kainuuta ja luo myös kansainvälisiä verkostoja kulttuuritoimijoiden välille. Kajaanissa Ballet Kaukametsä järjestää vuotuiset joulu- ja kevätnäytökset. Tämän lisäksi ryhmät esiintyvät kulttuuritilaisuuksissa ja osallistuvat kilpailuihin, katselmuksiin sekä tekevät opintoja tutustumismatkoja. Toiminnan tueksi on perustettu Ballet Kaukametsän tuki ry, jonka toimintaan voi tutustua yhdistyksen Facebook -sivujen kautta.

13 Kajaanin sivitystoimiala Ensi kesänä Kajaanin Runoviikolla lauletaan Kuvassa Aulikki Oksanen ja Vuokko Hova a. Huhtikuun ensimmäisenä päivänä julkaistiin Kajaanin Runoviikon ohjelma ensi kesäksi. Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto kertoi, että ohjelma pitää sisällään noin 40 maksullista esitystä ja 20 esitystä, joihin on vapaa pääsy. Tänä vuonna Kajaanin Runoviikolla näkyy erityisesti laulurunouden vahva asema Suomessa. Tämä kumpuaa luontevasti Suven runoilijan valinnasta. Kuva Liisa Valonen Aulikki Oksanen on Suomen rakastetuimpia runoilijoita. Hänen laulurunonsa soivat samalla ajattomalla universaalilla nuotilla kuin kansanrunous. Hänen tärkein aiheensa on rakkaus, mitä hän onnistuu käsittelemään tavalla, joka on niin vilpitön, että edes aika ei ole sitä onnistunut syövyttämään. Runoviikolla Oksasen tuotantoa esitetään muun muassa Kaj Chydeniuksen säveltäminä klassikoina. Uudemmat runot ovat tulleet tunnetuiksi Vuokko Hovatan tulkintoina ja myös hän esiintyy tapahtumassa. Reimaluoto valmistaa Oksasen runoista monologiesityksen, joka saa ensi-iltansa tapahtumassa. Nuorempaa laulurunoutta edustaa kansainvälistäkin mainetta saavuttanut jouhikonsoittaja ja lauluntekijä Pekko Käppi. Ensimmäistä kertaa runoviikolla esiintyy saamelaisartisti Wimme Saari, joka on kehittänyt uuden joikaustekniikan sukunsa vanhojen joikujen pohjalta. Hän yhdistää pohjoisen ulottuvuuden laulurunoteemaan. Oman lisänsä tuovat myös off-ohjelmisto ja Rauniokaupunki ry:n järjestämät Runoviikon rock-klubit, joissa tulevana kesänä esiintyy muun muassa kovan kulttimaineen suomenkielisillä sanoituksillaan saavuttanut Ukkosmaine. Muusta ohjelmistosta kiinnostusta herättävät varmasti Erkki Saarelan esittämä Emmi Jurkka sekä Juhani Niemelän monologi, jossa hän lausuu muun muassa Lauri Viidan ja Esko Valtaojan tekstejä. Molemmat esitykset myytäneen loppuun ennen tapahtuman alkua. Kansallisteatterin kiertuenäyttämö tuo Kajaaniin tarinan Neuvostoliitosta, kertomuksen nuoresta suomalaisesta miehestä, joka 1930-luvun laman keskellä päättää etsiä toimeentuloa ja parempaa elämää idästä, mutta kohtaa vankileirien todellisuuden onnistuen kuitenkin palaamaan Suomeen. Esitys pohjautuu hoitokotivierailuihin ja se vierailee myös Kajaanissa vanhusten hoitokodissa. Näin se jatkaa Runoviikon yhteisöteatteripainotusta. Klassikko-ohjelmistosta mukana on muun muassa Iiron koulu, jonka aiheina ovat 120 vuotta juhliva Aleksis Kivi ja 90 vuotta juhliva Marja-Liisa Vartio. Runoilijan ääni -sarjassa Tuula-Liina Varis haastattelee Suven runoilijan lisäksi kymmenennen kokoelmansa julkaissutta runoilija Jouni Inkalaa sekä hänen tuotantoaan unkariksi kääntänyttä Béla Jávorskya. Uutuutena Kajaanissa nähdään Yleisradion vahva panostus: muun muassa Tanssiva karhu -runopalkinto jaetaan Runoviikon avajaisissa. Tänä vuonna valitaan myös vuoden nuori lausuja. Veikko Sinisalo -kilpailun loppukilpailuun on valittu 6 osallistujaa Hämeenlinnassa järjestetystä alkukilpailusta. Loppukilpailu on Runoviikon viimeisenä päivänä sunnuntaina Taiteen puutarhuri Teoksia Tuomo Sepon kokoelmasta Kajaanin taidemuseossa Tapani Rai la: Puutarhuri, Tuomo Sepon kokoelma. Kuva Mika Friman Maaliaineiden tuoksut turruttivat minulta taloudellisen ajattelun kerta toisensa jälkeen, kertoo Tuomo Seppo, jonka kajaanilaiset tuntevat paitsi englannin ja ranskan kielen lehtorina, myös intohimoisena taiteen keräilijänä.tärpätin ja öljyvärin tuoksu vietteli häntä ensimmäistä kertaa yli kuusikymmentä vuotta sitten metsänhoitaja Einar Reuterin ateljeessa, jossa nuoren miehen oma taidekäsitys alkoi syntyä. Hän osti ensimmäiset teokset kukkakaupan lähettinä hankkimillaan taskurahoilla, ja vähitellen hankinnoista on syntynyt yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista. Tuomo Seppo on ostanut aina vain itseään puhuttelevia taideteoksia kuin taiteen puutarhuri, jota kiehtovat milloin hehkuvat värit, milloin taitavat viivat. Joka kesä kajaanilaiset ovat saaneet ihailla hänen huolella hoidettua kaupunkipuutarhaansa sen ohi kulkiessaan. Nyt tarjoutuu loistava tilaisuus tutustua myös hänen taidekokoelmansa helmiin: Tuomo Seppo on itse valinnut teokset näyttelyyn, joka avautuu Kajaanin taidemuseossa kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Esille tulee muiden muassa metsänhoitaja Reuterin pelkistettyjä maalauksia, jotka hän signeerasi taiteilijanimellään Ahtela. Myös Ina Collianderin, Reino Hietasen, Tapani Raittilan, Ellen Thesleffin, Rafael Wardin ja Veikko Vionojan teokset nousevat esiin kymmenien muiden joukossa. Kajaanin taidemuseo Linnankatu 14, Kajaani Avoinna su-ti, to klo ke klo pe-la suljettu Kainuun Museossa puutarhojen vaiheita Tänä kesänä Kainuun Museon valtaa Puutarhan lumo. Kesäkuun 1. päivä avautuva näyttely esittelee kainuulaisen puutarhakulttuurin vaiheita. Ensimmäiset puutarhavaikutteet tulivat Kainuuseen pappiloiden ja virkatalojen kautta 1800-luvun lopulla. Pappiloiden pihoilla kasvatettiin usein muun muassa lääkeyrttejä, hyötykasveja ja hedelmäpuita. Pappiloiden pihoilla saattoi olla myös lehtimajoja, joissa vietettiin vapaa-aikaa. Puutarhat kertoivat isäntäväen varallisuudesta, sillä vapaa-aika oli suurelle osalle kansaa tavoittamatonta ylellisyyttä. Kun ihmiset vierailivat pappiloissa, vaikutteet alkoivat levitä ympäristöön. Vähitellen kainuulaisille, perinteisesti tyhjille pihoille alkoi ilmestyä muun muassa kaalia, perunaa ja kessua. Ajan kuluessa pappiloiden pihoilta tutut syreenit ja ruusut esiytyivät myös tavallisen kansan pihoihin. Kajaanissa oli joitakin kaupunkipihoja, joilla varhaiset puutarhavaikutteet näkyivät selvästi. Yksi kaupunkipuutarhojen ylläpitäjistä oli Herman Renfors, jonka pihalla oli useita koristekasveja ja selkeästi rajattuja hiekkakäytäviä. Kajaani Oy:n asukkailleen järjestämät puutarhakilpailut vakiinnuttivat osaltaan puutarhakulttuuria Kajaaniin. Kilpailuja järjestettiin kesästä 1944 lähtien yhtiön vuokratalojen pihamailla. Voittamaton kil- pailija oli useina vuosina Kaarlo Tuhkanen hyvin hoidetulla pihamaallaan Makkolassa. Pihakilpailuja järjesti sittemmin myös Kainuun Sanomat. Yksi keskeisistä puutarhavaikuttajista Kainuussa oli Kajaanin seminaari, jossa tulevia kansakoulun opettajia koulutettiin puutarhanhoitoon ja hyötykasvien käyttöön. Seminaarin pitkäaikainen puutarhuri Pasi Ailio rakennutti 1930-luvun puolivälin jälkeen trooppisen puutarhan puutarhurin asunnon yhteyteen. Puutarhassa saattoi törmätä eksoottisten kasvilajien lisäksi kanarialintuihin ja kultakaloihin. Perusnäyttelyn lisäksi Puutarhan lumo Galleriahuoneessa Ei mennyt niin kuin Strömsössä Kainuun Museo, Asemakatu 4

14 14 Kajaanin sivitystoimiala Kaukavedessä palvellaan asiakkaita ilolla, amma taidolla ja asenteella Kuva Jonna Kallunki Vesiliikuntakeskus Kaukaveden suosio on ollut todella huikea: kävijän tavoite ylittyi ennätysajassa, vajaassa neljässä kuukaudessa jo maaliskuun alkupuolella. Kajaanin Mamselli -liikelaitos vastaa Kaukaveden puhtaanapito-, aulaja kahviopalveluiden tuottamisesta. Sisääntuloaulan palvelupisteessä asiakkaita toivottaa tervetulleeksi ystävällinen ja iloinen aulapalvelutyöntekijä. Aulapalvelutyöntekijät opastavat ja ohjaavat sekä myyvät uimahallin, kuntosalin ja solariumin käyttöön oikeuttavia rannekkeita. Rannekkeiden myyntiin siirtyminen on vaatinut uuden opettelua niin asiakkailta kuin työntekijöiltäkin. Valoisaa ja avaraa uimahallia on ilo katsella. Asiakkaiden on helppo liikkua tilavissa puku- ja pesuhuonetiloissa. Lattioissa on pintamateriaalina mikrokarhennettua ja karhennettua laattaa, saunaosastoissa mosaiikkilaattapintaa ja seinissä isoa seinälaattaa. Useiden erityyppisten pintamateriaalien puhtaana pitämiseksi tarvitaan työtä helpottavia tehokkaita siivouskoneita ja -laitteita ja hyvää siivoustyön suunnittelua. Vesiliikuntakeskuksen haasteellinen puhtaanapito vaatii työntekijöiden sitoutumista, osaamista ja ammattitaitoa. Viikoittaisilla pintapuhtausnäytteillä seurataan siivouksen onnistumista. Työntekijöiden on ymmärrettävä siivouksen hygienian merkitys, vaikka uimahallin lika ei välttämättä näykään siivottavalla pinnalla. Pitkät aukioloajat ja iso kävijämäärä lisäävät puhtaanapidon vaatimuksia. Aukioloajat vaikuttavat siivouksen ajoittamiseen, sillä kaikkia puhtaanapidon tehtäviä ei pystytä tekemään asiakkaiden ollessa uimahallissa. Niinpä laitoshuoltajat työskentelevätkin kolmessa eri työvuorossa aamuvarhaisesta myöhäisiin iltatunteihin. Uimahallin sisälämpötila vaihtelee C välillä ja se tuo omalta osaltaan vaatimuksia siivoustyöskentelyn jaksottamiseen. Uinnin jälkeen on mukava istahtaa Kaukaveden aulakahvioon ja ihailla jokimaisemia tai tarkkailla allasosaston tapahtumia. Kahvion ehdottomia tuotteita ovat erilaiset suolaiset ja makeat purtavat kahvin, teen tai mehun kera. Jäätelö maistuu aina hyvälle, olipa talvi tai kesä. Suosittuja ovat myös monenlaiset makeiset ja kuntoilijoiden suosimat runsasproteiiniset trendituotteet. Kahviosta on helppo tilata kokoustarjoilut Kaukaveden neuvottelutilaan. Soitto kahvioon, niin kokouskattaus ja tarjottavat tuotteet laitetaan valmiiksi. Kaukavesi Avoinna ma, ke klo ti, to, pe, la, su klo Allasalueita 4 Allaspinta-ala 1160m² Kuntosali, solarium Neuvotteluhuone noin 20 henkilölle Kahviossa 88 istumapaikkaa Kajaanin tapahtumia Kajaani Street Run Mahdollisuuksien tori Raatihuoneentorilla Elias Lönnrot -kävely ja perhepyöräilytapahtuma Kainuun Erämessut Sirkus Finlandia Raatitori rallattaa Barokki Soi -festivaali Kesäiset torisoitot Kauppatorilla Kävelykierrokset Paltaniemen teatteri: Nummisuutarit Kaupunkikiertoajelut Torisoitot Kauppatorilla Tervansoutunäytökset Pietarin päivä (linnanraunioilla, tervansoutunäytöksen jälkeen) Runoviikko Off Markkinakatu Kajaanin Runoviikko Runoviikon kulttuurikävelyt Kainuun Musiikkijuhlat Vuolijoen kesäteatteri: Tankki täyteen Kajaanin kesäteatteri: Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi 6.7. Eino Leinon syntymäpäivät ja Kainuun Eino Leino Seuran 40-vuotis -päivät Eino Leino -talolla Paltaniemi -päivät ja Eino Leino -talon kirjapäivät Kajaanin kaupunki Sivistystoimiala Pohjolankatu 13 PL 133, Kajaani Päätoimittaja: Jarmo Kinnunen Ulkoasu ja taitto: Jonna Kallunki Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy Wanhan ajan maatalousnäyttely Riihipihalla Kyläjuhlat Rocking Friday Kajaanin kaupunkifestivaali Suomen Tivoli MILjazz Seppälän maalaismarkkinat Syysmarkkinat Lost in Kajaani Adventure Yritysten Yö Lisäksi kaupunginteatterin syksyn ohjelmistossa: AMADEUS Peter Shaffer ohjaus Miko Jaakkola Ensi-ilta Teatteritalossa ANNA KARENINA Leo Tolstoi ohjaus Hanna Kirjavainen Ensi-ilta Sissilinnassa AURINGONLASKUN SANKARIT Hanna Kirjavainen Sissilinnassa NUMMISUUTARIT Aleksis Kivi ohjaus Vihtori Rämä ja Ari Numminen Teatteritalossa JUOKSUHAUDANTIE Kari Hotakainen ja työryhmä ohjaus Otso Kautto Sissilinnassa TÄNÄKIN JOULUNA ELÄMÄ JANOTTAA! alkaen Teatteritalossa KATOAVAA MAA Satu Rasila ohjaus Eino Saari Teatteritalossa KIVIÄ TASKUSSA Marie Jones ohjaus Ilkka Laasonen Teatteritalossa Muut tapahtumat ja lisätiedot: > Tapahtumat

15 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Kajaanin kaupunki uusii rakennusjärjestyksensä Nykyinen rakennusjärjestys on ollut voimassa vuoden 2005 alusta läh en. Tarve uusia rakennusjärjestys on tullut muu uneesta ja uudesta lainsäädännöstä sekä puu uvista ympäristönsuojelumääräyksistä. Tavoi eeksi on asete u myös rakentamisen ohjauksen yhtenäistäminen Sotkamon kunnan ja Kuhmon kaupungin kanssa. Rakennusjärjestysluonnos on laadi u yhteistyössä Sotkamon ja Kuhmon vastaavien viranhal joiden kanssa. Luonnos esitel in ympäristötekniselle lautakunnalle ja sen lupajaostolle vuoden 2013 lopussa, luo amushenkilöt pi vät luonnosta onnistuneena. Maankäy ö- ja rakennuslaki (MRL) antaa kunnille laajat mahdollisuudet hoitaa itsenäises ympäristöään koskevaa suunni elua ja päätöksentekoa. Rakennusjärjestyksellä kunta voi antaa hyvän elinympäristön toteutumisen ja säily ämisen kannalta tarpeellisia määräyksiä (MRL 14 ). Näillä huolehditaan lakiin sisältyvien tavoi eiden toteutumisesta, kuten paikallisista oloista johtuva suunnitelmallinen ja sopiva rakentaminen sekä kul uuri- ja luonnonarvojen huomioiminen. Rakennusjärjestyksen määräyksillä voidaan tukea myös kunnan maankäy östrategian toteu amista. Kaavoituksen ja rakennusjärjestyksen välillä selkeä ero Kaavoilla varataan alueita eri käy ötarkoituksiin ja annetaan niille yksityiskohtaisia määräyksiä. Rakennusjärjestyksellä ei voida korvata kaavoitusta, mu a kaavoja täydentävänä elemen nä rakennusjärjestyksen käy öä on mahdollista kehi ää juuri paikallises merki ävien yleisten ohjeiden ja määräysten antamisessa sekä kaavoihin lii yen määräysten ajantasaisina ja yhtenäisinä pitämisessä koko kunnan alueella. Paikallisten arvojen määri äminen edelly ää asiantun juu a ja etopohjaa. Rakennusjärjestyksen sisällön valmisteluun sovelletaan kaavoitusta koskevia mene elysäännöksiä soveltuvin osin (MRL 15 ). Rakennusjärjestyksen uudistamiseen lii yy omana selvityksenään vaikutusten arvioin, jonka tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin uuden rakennusjärjestyksen nouda amisen aiheu amia ympäristövaikutuksia kaikilla niillä oikeusvaiku eisilla osayleiskaava-alueilla, joiden kaavoissa on vii aus rakennusjärjestyksen lomarakentamisen rakennusoikeuden määrään. Näitä yleiskaava-alueita on yhteensä seitsemän kaikista Kajaanin kaupungin alueen kymmenestä yleiskaavasta. Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa yhdyskuntarakenteeseen ja -talouteen, rakenne uun ympäristöön, maisemaan ja luonnonympäristöön kohdistuvat merki ävät vaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan vertaamalla toisiinsa rakennusjärjestysehdotusta ja aikaisempia rakennusjärjestyksiä, jotka ovat olleet voimassa osayleiskaavoja hyväksyttäessä. Vii aamalla osayleiskaavassa rakennusjärjestyksen määräyksiin on tarkoitus ollut, e ä noudatetaan lupa-asian vireille tullessa voimassa olevaa rakennusjärjestystä ja osayleiskaava pysyy tältä osin ajantasaisena. Näin on menetelty tähän saakka, kunnes korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun perustuen nyt edellytetään vaikutusten arvioin a rakennusjärjestyksen uusimisen yhteydessä, mikäli rakennusjärjestyksen rakennusoikeuden määrää koskevan muutoksen halutaan koskevan myös aikaisemmin laadi uja osayleiskaavoja. Rakennusjärjestyksen hyväksyy kaupunginvaltuusto ja uusi rakennusjärjestys on tarkoitus saa aa voimaan viimeistään vuoden 2015 alusta. Olennaisimmat muutokset Asemakaava-alueilla ei tarvita mitään lupaa kooltaan enintään 10 m talousrakennuksen ja muualla kunnan alueella kooltaan enintään 20 m talousrakennuksen rakentamiseen. Poikkeuksena ovat grillimajat ja vastaavat tulisijalliset rakennelmat, jotka tulevat vaa maan toimenpideluvan, kun niiden koko on m. Suurin muutos on ns. kevennetystä ilmoituslupamenettelystä luopuminen. Ilmoituslupamene ely on poiste u toimenpidelue elosta kokonaan. Tämä tarkoi aa sitä, e ä mene elyinä on vain rakennuslupa rakennuksille ja toimenpidelupa rakennelmille, julkisivumuutoksille ja asunnon sisäisille huoneistojärjestelymuutoksille. Lämmitysjärjestelmän muutos maalämpöön ja uuden jätevesijärjestelmän rakentaminen tai peruskorjaus tulevat vaa maan toimenpideluvan koko kaupungin alueella. Rakentaminen rantavyöhykkeelle on tullut paljon uu a ja muutoksia. Loma-asunnon enimmäiskokoa on kasvate u 170 m, samalla sen etäisyysvaa mus rannasta on kasvanut 40 metriin. Loma-asunnon kooltaan enintään 120 m voi edelleen rakentaa vähintään 30 m etäisyydelle rannasta. Pienen perinteisen rantasaunan voisi rakentaa 10 m etäisyydelle rannasta. Talousrakennusten sijoi elua rakennuspaikalla on ohja u en stä tarkemmin. Korjausrakentaminen, joka kohdistuu rakenteiden uusimiseen, lisäeristämiseen tai terveyshai ojen poistamiseen edelly ää rakennuslupamene elyä. Yleisimpiä korjauskohteita ovat märkä lojen rakenteet, perustusten kuiva aminen, yläpohjan rakenteet sekä lvi-järjestelmien uusiminen. Uusi rakennusjärjestysehdotus on ollut virallises nähtävillä osallisten kuulemista varten. Ylikunnallinen rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan järjestämistä nykyistä suuremmissa kun en yhteisissä yksiköissä selvitetään tämän vuoden aikana Kainuussa. Selvitys on osa val oneuvoston marraskuisen rakennepolii sen ohjelman toimeenpanoa. Ylikunnallisilla rakennusvalvontayksiköillä pyritään säästämään pienten kun en resursseja. Suuremmissa yksiköissä rakennusvalvonnan menot saataisiin kate ua maksutuloilla ja päällekkäisiä toimintoja voitaisiin karsia. Rakennusvalvonnan amma kunnasta noin 85 % kanna aa nykyistä suurempia, ylikunnallisia yksiköitä, joissa asiantun juus voitaisiin asianmukaises varmistaa. Ajatus saa tukea myös rakennusurakoitsijoilta ja -suunni elijoilta. Heille päänvaivaa on tuo anut määräysten tulkitseminen eri tavoin eri kunnissa. Nykyisellään viranomaisohjaus saa aa poiketa paikkakunni ain, ja esimerkiksi suunni elijoiden ja toteuttajien pätevyyksiä tai rakentamis-, energia- ja palomääräyksiä saatetaan tulkita eri tavoin. Rakennusvalvonnan keski äminen lisäisi toimintaan asiantun juu a ja yhdenmukaisuu a. Rakennusvalvonnan lanne Suomessa Suomessa on noin 290 rakennusvalvontaorganisaa ota ja tuhat tarkastajaa, eli noin yksi amma lainen vajaata 6000 asukasta kohden. Suomen kun en rakennusvalvonnat ovat ka aneet tuloillaan menoistaan noin 77 %. Kainuun kunnista vain Kajaani ja Sotkamo ovat reilus pystyneet ka amaan tuloillaan tuon tason. Muissa kunnissa tulojen taso menoista on vaihdellut noin 50 % tasossa. Ylikunnallisten yksiköiden itsenäisyys vaa si vähintään euron liikevaihtoa ja asukkaan asukaspohjaa. Kainuun kun en muodostama rakennusvalvontayksikkö täy äisi tuon vaa muksen. Muu uneet määräykset Rakentamista koskevat määräykset ovat vuoden 2000 jälkeen muu uneet melkoises. Ilmastotavoi eet, energiansäästö, eurokoodit ja -standardit sekä jatkuvas muu uva lainsäädäntö tuo avat päänvaivaa. Lisäksi viranomaisvalvontaa vaa via pieniä lisätehtäviä on ppunut vuosien varrella lisää niin vero- kuin ympäristöhallinnolta. Rakennusvalvonta on kytköksissä jo harmaan talouden torjuntaan. Sähköisten palvelujen kehi äminen rakennuslupien hakuun ja käsi elyyn on myös alkuvaiheessa. Lisäksi sukupolvenvaihdoksen myötä kunnista poistuu eläkkeelle kokenut joukko rakennustarkastajia, joten laaja-alaista osaamista tarvitaan. Hallituksen rakennemuutoksen täytäntöönpanopäätös toteutetaan erillisenä hankkeena. Hallituksen päätöksen mukaan taloudellises itsenäiset ylikunnalliset rakennusvalvontayksiköt perustetaan vuoden 2016 aikana. Tällä aikataululla lainsäädäntömuutosten tulisi olla valmisteltuina tulevana syksynä. Ylikunnallisten yksiköiden muodostamisessa ei synny kuntauudistuksen tapaista perustuslaillista ongelmaa. Rakennusvalvonnan harkinta on oikeusharkintaa, eikä se sisällä polii sta tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Rakennuslupapäätöksiin ei ole o o-oikeu a kunnassa ja päätöksenteon tulee olla poli ikasta riippumatonta. Lupa on myönne ävä, jos oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Tarkastajista tulee erikoisosaajia Ylikunnallisen rakennusvalvonnan minimikoko tulisi olla vähintään kymmenen asiantun jaa, joista puolet työskentelisi lupakäsi elyssä ja toinen puoli ken ätyössä tarkastuspuolella. Heidän lisäkseen tarvitaan toimistohenkilökuntaa. Sisäisillä järjestelyillä tarkastajat voivat erikoistua ja pätevöityä e yihin aihekokonaisuuksiin. Erikoisosaamista tarvitaan mm. energialaskelma- ja rakennetarkastuksessa, puurakentamisessa, kaavoituksessa, kaupunkikuvallisessa tarkastelussa ja lainkäytössä. Erikoisosaamista voitaisiin konsultoida kuntarajoista riippuma a. Tavoi eena olisi myös, e ä ennakoiva lupakäsi ely tulisi pääosin pakolliseksi. Lopullisen lupahakemuksen saisi vireille vasta kun hakija on ensin ollut yhteydessä lupaviranomaiseen, joka antaa keskeiset ohjeet prosessin eteenpäin viemiseksi. Rakennusvalvonnan käy öön halutaan myös nykyistä toimivampi sank ojärjestelmä. Nykyisellään luva omaan rakentamiseen voidaan puu ua vain satunnaises. Tavallises se perustuu viranomaiselle tehtyyn ilmiantoon eikä omaan systemaa seen valvontaan. Tarvi avat pakkokeinot rakennetun ympäristön ja itse rakennuskohteen valvonnassa ovat liian raskaat ja pitkäkestoiset. Tavoi eena tehtävien selkey äminen Kuntaliiton mielestä rakennusvalvontaa tulee kehi ää ensisijaises osana kuntarakenne a. Kuntalii o selvittää kevään aikana rakennusvalvonnan nyky laa, asemaa ja roolia erityises kunnan maankäytössä. Olennaista on selvi ää ja tunnistaa rakennusvalvonnan suhde maankäyttöön ja kunnan strategioiden toteu amiseen sekä kiinteistörekisteri- ja mi austehtäviin. Kuntaliiton mielestä rakennusvalvonta osallistuu kaavojen valmisteluun, poikkeamislupaharkintaan sekä rakentamisen laadun ohjaukseen kunnan sisältä käsin. Rakennusvalvonnan irroi aminen kuntaorganisaa osta johtaa muutoksiin myös kunnan muissa toiminnoissa. Kuntaliiton tavoi eina ylikunnallisen rakennusvalvonnan lainsäädäntötyössä tulee olemaan rakennusvalvonnan tehtävien nykyistä selkeämpi määri ely, rakennusvalvonnan toiminnan tehostaminen ja oikea suuntaaminen sekä kun en maankäy ötavoi eiden toteu amisen turvaaminen. Lähiaika näy ää löytyykö Kainuun kunnista rohkeu a lähteä todelliseen yhteistyöhön rakennusvalvontatehtävien hoitamiseksi ylikunnallisena, puoluee omana ja itsenäisenä yksikkönä.

16 16 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Kaavoituskatsaus 2014 Kaavoitus on maankäy ö- ja rakennuslain mukaista: osayleiskaavojen, asemakaavojen ja ton jakojen laadintaa ja muu amista, maankäytön selvitysten laadintaa, rakennuskielto-, suunni elutarveja kehi ämisalueiden määri elyä, poikkeamislupien valmistelua ja muuta rakentamisen ohjausta. Kaavoitustyö tehdään vuorovaikutuksessa osallisten ja kaupunkilaisten kanssa. TIEDOTTAMINEN Kaavoituskatsaus on interne ssä tapahtumien mukaan päivite ynä: > Ajankohtaista > Kaavahankkeet. Sisältönä on etoa mene elytavoista, maksuista, osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta sekä ajankohtaisista kaavahankkeista. Ilmoitukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja joka ko in jae avassa kaupunkilehdessä (Ko -Kajaani).Ajankohtaiset kaavahankkeet ja kaavoituskatsaus ovat jatkuvas esillä myös kaupungintalon Infossa ja kaupunginkirjaston lukusalissa. MAAKUNTAKAAVOITUS Val oneuvosto vahvis Kainuun maakuntakaavan Maakuntakaava on koko Kainuun alueiden käytön suunni elua ohjaava yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan kehi ämisen kannalta tarpeellisia alueita, kuten taajama-alueita, liikenneväyliä, virkistys- ja matkailualueita sekä luonnonsuojelualueita. Maakuntakaava on ohjeena laadi aessa ja muute aessa kun en yleis- ja asemakaavoja. Maakuntakaavan laa i Kainuun lii o, www. kainuu.fi. Ympäristöministeriö vahvis puolustusvoimien alueita ja maakuntakaavan selvitysalueita koskevan Kainuun 1. maakuntavaihekaavan. Kainuussa on vireillä Kainuun tuulivoimamaakuntakaava ja Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava. Kainuun maakuntakaavan 2020 kokonaistarkistus käynnistetään, kun se on valmisteilla olevan maakuntasuunnitelman ja vireillä olevien vaihemaakuntakaavojen kannalta mahdollista. SELVITYKSIÄ KAAVOITUSTA JA SUUNNITTELUA VARTEN Tärkeimpiä uusia selvityksiä: Kajaanin ydinkeskustan lii yminen kaupunkiin -lähtö lanneselvitys ja yleissuunnitelma suuntaviivat Kajaanin keskustan kehi ämiselle vuoden kuluessa -palvelee sekä yleis- e ä asemakaavoitusta ja kunnallisteknistä suunnittelua. Valta en 22 kehi äminen välillä Oulu-Kajaani liikennepoli ikan, maakuntakaavan, yleiskaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman taustaselvitys. Kajaanin raidelogis ikan kehi ämisselvitys 2011 yleiskaavoituksen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman taustaselvitys. Kajaanin vesihuollon kehi ämissuunnitelma 2011 palvelee vesihuollon lisäksi myös yleiskaavoitusta. Kajaanin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa Kajaanin keskustaajaman meluselvitys perustuu liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Tehtävänä olevia selvityksiä: Kajaanin keskustaajaman kul uuriympäristön kerrokset perustuu inventoinneille ja eritasoisille valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset - päätöksille ja selvityksille, valmistuu Kajaanin keskustaajaman luontoselvitys valmistuu YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoi aminen ja yhteen sovi aminen. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäy öratkaisut. Siinä osoitetaan aluevaraukset muun muassa tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle ja maankäy öä rajoi avat seikat, kuten virkistys- ja suojelualueet sekä kul uurihistoriallises merki ävät kohteet. Yleiskaavalla ohjataan asemakaavoitusta ja lupamene elyä haja-asutusalueella. Yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Rakennusluvan perusteena käyte äviä oikeusvaiku eisia osayleiskaavoja on Kajaanissa voimassa Oulujärven rannoilla en sen Vuolijoen alueella, Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara alueella, Hannusrannan ja Jormuanlahden sekä Kirkkoahon-Takkarannan alueilla, muutoinkin Nuasjärven rannoilla, Kuluntalahden kyläalueella ja Laakajärvi-Kivijärvi-Iso-Soppi alueella. Ammeniemi-Vihtaniemi osayleiskaavasta tehty valitus on hylä y ja kaava on saanut lainvoiman. Osayleiskaavan muutos Kuluntalahden satama on vireillä. TUULIVOIMA UPM:n Kokkosuon tuulivoimahankkeen osayleiskaava on vireillä. Metsähallituksen Siikalatva-Kajaani-Pyhäntä-Vieremän alueen Piiparinmäki-Lammaslamminkangas tuulivoimapuiston osayleiskaava on vireillä. Voimassa oleva yleiskaava: > Kar a ja paikka eto > teema: Kaavoitus, hakuryhmä: Yleiskaavat YLEISKAAVAN MUUTOS KAJAANIN KESKUSTAAJAMA 2030 man alueella RKY-kohteita ovat Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus ja voimalaitokset, Kauppakadun funkistalot, Raa huoneentori, kirkot ja rauta easema ympäristöineen. Suunni elualue käsi ää Kajaanin keskustaajaman kaupunginosat (asemakaavoitetun alueen) laajennus- ja lähialueineen sekä Pärsänsuon risteysalueen eritasolii ymää varten. Alueen pinta-ala on hehtaaria. Alueella asuu noin asukasta. Kainuun maakuntakaava (2009) edelly ää muutoksia yleiskaavaan muun muassa liikenteen osalta ja uusi kauppoja koskeva lainsäädäntö kaupallisten palveluiden osalta. TAVOITEAIKATAULU Kajaanin keskustaajama 2015 osayleiskaava (hyväksy y 1992) on oikeusvaiku eisena voimassa, kunnes muutos on lainvoimainen/pantu täytäntöön. Se on pääosin toteutunut ja toisaalta monet asiat ovat muu uneet sen hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavan muutoksessa on ote ava huomioon val oneuvoston päätökset valtakunnallisista alueidenkäy ötavoi eista (2000) ja niiden tarkistuksesta (2009). Museovirasto on laa- nut inventoinnin valtakunnallises merki ävistä rakennetuista kul uuriympäristöistä (2010). Keskustaaja- Vireille tulo ja osallistumis- ja arvioin- suunnitelma Alustava luonnos kaavoituskatsauksessa Kaupunginhallitus ase hankkeelle ohjausryhmän Luonnos: kaavakar a, selostus ja valmistunu a selvitysaineistoa - nähtäville, käsi elyyn ja vaikutusten arvioin in Yleisö laisuus ja työpajoja, mahdollisuus esi ää mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Palau een käsi ely, selvitysten ja suunnitelmien täydentäminen. Kajaanin keskustaajaman liikenteen melun ennuste lanne 2040 (meluselvitys 2014). Alustavan ehdotuksen esi ely ja vaikutusten arvioinnin viimeistely. Yleisö laisuus ja arvioin ryhmiä. Kaavaehdotus käsi elyyn ja nähtäville 2015 Mahdollisuus antaa lausuntoja ja kir- jallisia muistutuksia. Lausuntojen ja muistutusten käsi ely, ehdotuksen viimeistely ja hyväksymisestä pää äminen.

17 Kajaanin ympäristötekninen toimiala ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaises rakentamista ja muuta maankäy öä niin, e ä paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa, olemassa oleva rakennuskanta ja lainsäädännön vaa mukset otetaan huomioon. Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Vaikutukseltaan vähäisen asemakaavamuutoksen hyväksyy ympäristötekninen lautakunta. Voimassa oleva asemakaava: www. kajaani.fi > Kar a ja paikka eto > teema: Kaavoitus, hakuryhmä: Asemakaavat KAJAANIN KESKUSTAAJAMA VALMISTUNEET : 83. Betoni e 1 ja 3 Teollisuuskor elin käy ötarkoituksen muutos. 86. Rajavar osto 1. vaihe Rajavar oston käy ötarkoituksen muutos asuin- ja palvelualueeksi. 91. Linnantaus e 27 Kerrostalokaavan muutos. 92. Sokajärvi Ranta-asemakaavan tarkistaminen. 95. Perälän e Teollisuusalueen käy ötarkoituksen tarkentaminen. 96. Purolan ken ä ja koulu Kaupunkirakenteen ivistäminen laajentamalla pientaloalue a urheilukentälle. 87. Pohjois-Kä ö Pientaloalueen laajentaminen. 97. KAKS:n lii ymä Mahdollistaa uuden ton lii ymän toteu aminen Kainuun keskussairaalalle. VIREILLÄ: 69. Linnan lukio Kaavamuutoksen tavoite on muu aa ja laajentaa kouluton liike- ja toimistokäy öön, mahdollistaa lisärakentaminen ja laajentaa suojellun Kainula-rakennuksen käy ötarkoitusta. Asemakaavalla ratkaistaan myös koulurakennusten suojelu. Kaavaehdotus tulee nähtäville Terran kerrostalot Tavoite on täydentää kaupunkirakenne a mahdollistamalla asuin- ja liikekerrostalojen rakentaminen Niskan elle kaupunkikuvallises merki ävään Kajaaninjoen maisemaan. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaavasta valite in Oulun hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valitukset. Kaavasta on valite u korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 98. Heinisuon en levennys Tavoi eena liikennejärjestelyjen parantaminen. Kaavaehdotus tulee nähtäville SELVITYSVAIHEESSA: Seuraavat asemakaavahankkeet tulevat todennäköises vireille. Aluerajaukset ovat likimääräisiä ja vireilletulojärjestys on avoin. Hanke voi tulla vireille useassa osassa tai tässä esitettyä pienempää tai laajempaa alue a koskevana. A. Rajavar osto 2. vaihe Uutta kerrostalorakentamista noin k-m, liike- ja toimitilaa nykyisiin rakennuksiin noin k-m. Kaavoitus B. Petäisenniska Timperin e-kiilakatu Mahdollistaa teollisuusalueen kehitys monipuolisena yritystoiminnan alueena ja liikennejärjestelyjen selkey äminen. C. Hupari Selvitetään mahdollisuu a sijoi aa alueelle asumista. Kaavoitus D. Asemakaavan muutoksia ydinkeskustassa Asemakaavaa uudistetaan osana keskustan kehi ämistä. Kauppatori kor elit 7 ja 11 E. Pon oonisilta Liikenneturvallisuuden parantaminen ja sataman kehi äminen. F. Asemanseutu ja matkakeskus Kajaanin rauta easema puistoineen on valtakunnallises merki ävä rakenne u kul uuriympäristö. Asemakaavalla ratkaistavia asioita ovat muun muassa uusi matkakeskus ja alueen rakennussuojelu. Alue kaavoitetaan useassa osassa. Hankesuunnittelu Matkakeskuksen kaavoitus Lisäksi mahdollisia vähäisiä asemakaavan muutoksia esimerkiksi kerrosluvun tai ton n rajan tarkistuksia. OTANMÄEN JA VUOLIJOEN KAUPUNGINOSAT VALMISTUNEET : 93. Vuolijoen taajaman ympäristö Asemakaavan kumoaminen. VIREILLÄ: 94. Vuolijoen taajaman rakenne u alue Asemakaavan tarkistaminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan Kaavasta on valite u Oulun hallinto-oikeuteen. SELVITYSVAIHEESSA: G. Otanmäen keskustan kul uuriympäristö H. Uunimiehen e Asemakaavan kumoaminen YHTEYSTIEDOT Asiakaspalvelun parantamiseksi pyydämme Teitä varaamaan ajan käyn änne varten Osoite Kaupungintalo Pohjolankatu Kajaani PL 133, Kajaani Asiakaspalvelu Kajaani Info Pohjolankatu 13 Avoinna: ma-pe klo (juhlapyhen aatot klo ) Maankäy öpalvelut Pohjolankatu 13, 1. kerros Sähköpos Kirja ava (virallinen) asioin : kajaani@kajaani.fi Muut asiat: etunimi.sukunimi@kajaani.fi Asiakaspalvelu ja ajanvaraus Asiakaspalvelu p Anja Hyrkäs, suunni eluavustaja p (ma-ke) Tuija Kaarakainen, kartoi aja p Asemakaavoitus Anne Siltavuori, kaupunginarkkiteh p (ajanvaraus) Piia Väyrynen, kaavoitusarkkiteh p Rii a Korhonen, kaavasuunni elija p Sisko Marke a Moilanen, kartoi aja p Yleiskaavoitus Irmeli Hanka, yleiskaava-arkkiteh p (ajanvaraus) Haja-asutusalueen poikkeamisluvat Osmo Nuu nen, kaavasuunni elija p (2.6. alkaen) Aila Karjalainen, suunni eluavustaja p (ma-to klo 8-12)

18 18 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Purolan urheilukentän ja koulun korʃelin asemakaavan muutos ja uudet omakoɵtonɵt P urolan yɵmessä, Makkolankadun varressa sijaitsevat Purolan päiväkoɵ, enɵsen koulun lisärakennus ja Purolan urheilukenʃä. Urheilukentän Ɵlalle (korʃeliin 68) on asemakaavan muutoksen myötä tullut kahdeksan uuʃa omakoɵtalotonƫa ja yksi asuinpientalojen tonƫ. TonƟt sijaitsevat reilun kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Makkolankadun toisella puolella olevalle Kansakoulunpuistoksi nimetylle puistoalueelle rakennetaan lähiliikuntapuisto, joka rakennetaan väistyvää urheilukenʃää korkeatasoisemmin. PäiväkoƟ säilyy paikallaan ja enɵnen Purolan koulun jäljellä oleva rakennus on edelleen Purolan-Puistolan kyläyhdistyksen käytössä. ErillispientalotonƟt eli omakoɵtalotonɵt myydään julkisen tarjouskilpailun perusteella. Asuinpientalojen tonƫ on jo varaʃu puurakentamishankkeeseen. KorƩeliin 68 on valmisteilla rakennustapaohjeet, jotka tulevat asemakaavamääräysten ohella ohjaamaan rakentamisen sopeutumista Purolan puutaloalueelle. Rakennustapaohjeista kerrotaan lisää lopuksi. Aikataulu TonƟt tulevat myynɵin syys-lokakuussa Alin myynɵhinta on Purolan omakoɵtalotonɵn myynɵhinta 13,08 euroa/mр. Ennen suunniʃelun aloiʃamista tonɵn halɵjan on yhdessä pääsuunniʃelijan kanssa oteʃava yhteyʃä Kajaanin kaupungin rakennustarkastajaan. Rakennustapaohjeisiin tutustumisella jo ennen suunniʃelun aloiʃamista on tarkoitus varmistaa, eʃä rakentamiselle asetetut vaaɵmukset huomioidaan. SuunniƩeluvaihe ajoiʃuu tonƫen varaamisajankohdasta kevääseen. Kesän kynnyksellä päästään rakentamaan. Taustaa Purolan puistomainen, hevosenkengän muotoon rakentunut asuinalue on pitkästä toteutusajastaan ja yksityiskohdiltaan erilaisesta rakennustavasta huolimaʃa muotoutunut suhteellisen yhtenäiseksi puutaloalueeksi. Vaihtelevuus antaa alueelle oman leimansa. Koulu hevosenkengän kainalossa aloiƫ toimintansa syksyllä 1919 ja jatkoi koulukäytössä 2000-luvulle. Koulun rakennukset myyɵin yksityiskäyʃöön ja kyläyhdistykselle. Päiväkodin vanha osa on vuodelta Purolan urheilukenʃä on palvellut koulun toimintaa muʃa myös alueen asukkaita. Purolan koulun toiminnan loppuminen ja lopulta koulun päärakennuksen palaminen vuonna 2011 olivat osaltaan sysäämässä liikkeelle kaavan muuttamista Purolan yɵmessä. Kaupunginhallitus pääƫ kaavoituksen käynnistämisestä Purolan urheilukentän ja koulun korʃelin alueelle Kentän käytön muuʃaminen asumiseen vastaa valtakunnallisten alueiden käyttötavoiʃeiden tavoiteʃa torjua ilmastonmuutosta Ɵivistämällä kaupunkirakenneʃa. Sama tavoite on hieman eri tavoin kirjaʃu myös vuosien Kajaanin maankäyʃöpoliiƫseen ohjelmaan. Asemakaavan muutos Purolan urheilukentälle ja koulun korʃeliin sai lainvoiman Asuminen sijoittuu toiseen korʃeliin ja julkisen luonteinen toiminta toiseen. Vanhempi päiväkoɵrakennus ja jäljellä oleva Purolan koulun rakennus ovat asemakaavassa suojeltu. PäiväkoƟa on mahdollista laajentaa. Samaan korʃeliin sijoiʃuva lähiliikuntapuisto palvelee myös päiväkoɵa ollen turvallisen yhteyden päässä ilman kadunylityksiä. Asemakaavan mukainen rakentaminen Asuintonƫen muoto noudaʃelee Purolan vanhojen pientalotonƫen muotoa sopeutuen hevosen kengän sisäpuolen Ɵukkaan kaarteeseen. OmakoƟtalotonƫen (kaavassa erillispientalotonɵt) koko vaihtelee noin 730 mр ja 890 mр välillä ja vastaa Purolan alueen tonƫkoon vaihtelua. Tehokkuusluku on sama kuin Purolassa yleisesɵ omakoɵtalotonteilla eli e=0,3. Puurakennushankkeeseen varatulla asuinpientalojen tonɵlla asuinrakennusoikeuʃa on 750 k-mр ja rakennusaloja on viidelle asuinrakennukselle. Kerroskorkeus vaihtelee asuinpientalojen tonɵn Iu1/2-II:sta omakoɵtalotonƫen Iu1/2:aan. Asuinpientalojen tonɵlla rakennusten korkeus voi siten vaihdella puolestatoista kahteen, kun sen täytyy omakoɵtalotonteilla olla puolitoista. Puolet toisen kerroksen alasta tulee olla yli 1,6 metrin korkuista asuinɵlaa. Koska luku on kaavassa alleviivaʃu, tulee rakennuksen korkeuden olla ehdoʃomasɵ ilmoitetun korkuinen. Tällöin yksikerroksiset ratkaisut ja omakoɵtalotonteilla kaksikerroksiset, eivät tule kysymykseen. Kerroskorkeuksien määriʃämisessä on huomioitu ympäröivän rakennuskannan korkeudet. Asuinrakennukset tulee rakentaa kiinni rakennusalan kadun puoleiseen rajaan, paitsi asuinpientalojen korʃelissa kaksi rakennusalaa jää korʃelin sisälle. Rakennuksen harjasuunnan tulee olla kadun suuntainen. Näin muodostuu yhtenäistä, alueen näkymiä eheyʃävää katuɵlaa. Talousrakennukset sijoitetaan pihan perälle suojaisan pihapiirin aikaansaamiseksi. Rakennusten pääasiallisena julkisi- vumateriaalina tulee käyʃää puuta. Lisäksi korʃelin 68 osalta on asemakaavassa määräys harjakatosta katon muotona. LapekaƩo sallitaan talousrakennuksissa ja autotalleissa. Rakennustapaohjeiden mukainen rakentaminen Kaavamääräykset ohjaavat rakennusten sijoiʃumista, kokoa ja kerroslukua. Rakennustapaohjeissa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita. Rakennustapaohje liiʃyy tonɵnluovutusehtoihin, mikä tekee ohjeista rakentajaa ja tonɵn halɵjaa sitovia. Rakennustapaohjeella ohjataan Purolan korttelin 68 rakentamista olennaisilta osin yhtenäiseksi Purolan vanhimman, suhteellisen yhtenäisen rakennuskannan kanssa kuitenkin niin, eʃä rakentaminen on yksityiskohdiltaan erilaista eli sopivasɵ vaihtelevaa kuten muukin rakentaminen Purolassa. Ohjeita annetaan muun muassa tonƫen rakentamisesta ja korkeusasemasta sekä kasvillisuudesta, rakennusten sijoiʃamisesta tonɵlle, rakennusten muodosta, rakennusten materiaaleista ja väreistä, ikkunoista, ovista ja muista yksityiskohdista. Rakennustapaohje julkaistaan tonɵnluovutuksen käynnistyessä syksyllä. Rakentaminen tonteille alkaa keväällä AsuinpientalotonƟn puurakentamishanke toteutunee 2016 tai 2017.

19 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Vuoden 2014 kunnallistekniikan ja Kajaanin Vesi -liikelaitoksen rakennushankkeet Kajaanin kaupungin kunnallistekniikka investoi vuonna 2014 kadunrakentamiseen yhteensä noin 5,0 miljoonaa euroa. Kajaanin Veden investoinnit vesihuoltoverkostojen osalta ovat 2,2 miljoonaa euroa Vesihuollon ja kadun rakentamisen merki ävimmät rakennuskohteet ovat Rajavar oston alueen katujen sekä vesihuollon rakentaminen, Pihkapolun saneeraaminen ja Sivukadun saneerauksen viimeistelytyöt. Lisäksi saneerataan Nakertajassa Hölkkä etä noin 300 metrin osuudelta ja Lunkan kor elin ympärillä olevia Väinämöisenkatua sekä Lunkankujaa. Uu a katua ja vesihuoltoverkostoja rakennetaan Harjukujalle, jonne rakentuu yhdeksän uuden omako talon ton t Viime vuosien aikana lykä yjä asuntokatujen päällystämistä on tälle vuodelle suunniteltu laajamittainen ohjelma. Lopulliseen päällystysohjelman laajuuteen vaiku aa kevään aikana kilpailute avan asfaltoinnin hinta. Asfaltoinnin kilpailutuksen jälkeen päällystyskohteiden kustannusarviot tarkennetaan ja tarvi aessa toteu avien kohteiden määrää tarkistetaan niin, e ä varatut investoin rahat rii ävät. Kajaanin kaupunki jatkaa panostamista uima- ja venerantoihin. Tänä vuonna on vuorossa Paltaniemen uima- ja veneranta, jossa työt ovat jo käynnissä. Hankkeessa on mukana Kainuun ELY-keskus, joka on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoituksen. Hankkeessa rakennetaan muun muassa uimarantaa syventämällä uu a hiekkarantaosuu a nykyisen rantamuurin kylkeen, parannetaan pysäköin ja veneranta-alueen aitauksia uusitaan P 0 0.5km 1km Kaupungin silloista tänä vuonna korjaukseen tulee Koivukosken silta, josta korja in kaksi vuo a si en yläpuoleiset osat eli pintarakenteet. Tänä vuonna peruskorjataan sillan alapuoleiset rakenteet ja reunapalkit sekä uusitaan kaiteet ja valaistus. Kajaanin Vesi -liikelaitos panostaa pohjaveden muodostumisalueiden suojeluun, rakentamalla tänä vuonna Joutenlammen alueelle jätevesiviemärin, jonka avulla saadaan alueen kiinteistöjen jätevedet johde ua Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Hankkeessa on mukana Kainuun ELY-keskus, joka on myöntänyt hankkeelle Euroopan aluekehitysrahaston EAKR -rahoitusta noin 70 %. Lisä edot Ma Nousiainen kaupungininsinööri p Jari Kauppinen suunni elupäällikkö p Kajaanin Vesi -liikelaitos Markku Piirainen verkostopäällikkö p Päällystäminen 20 Nuoskapolku 21 Pyrypolku 22 Kinos e 23 Nietospolku 24 Suojapolku 25 Kuurakuja 26 Kekäle e 27 Suunnistajan e 28 Samoojan en lisälenkki 29 Tervas e 30 Tikankon 41 Hunajakuja 46 Leirikatu 47 Petäisenranta (Kehrämön e, Petäisen e, Petäisenrannanpolku, Mu erikuja, Pul kuja) Vesihuollon ja kadun rakentaminen 40 Väinämöisenkatu väli Koulukatu-Vienankatu ja Lunkankuja 42 Harjukuja 43 Rajavar oston kadut 44 Pihkapolku 45 Sivukatu 48 Hölkkä e Rakennetaan ja peruskorjataan nimetyt kadut sekä vesihuoltoa yhteistyössä Kajaanin veden kanssa. Pelkkä katu/muu rakentaminen 50 Savikonpolku 51 Syväojankatu 52 Peikon e 53 Heinisuontein kevyenliikenteenväylä välillä Kätönkuja-Tuohikon n e 54 Pysäköin mi arit Puistot 60 Teppananpuiston kunnostus Sillat 80 Koivukosken sillan 2. vaihe (sillan alapuoleiset rakenteet ja kaiteet sekä valaistus) Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat 70 Paltaniemen uima- ja veneranta 71 Vimpelin urheiluken ä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen erilliskohteet 90 Joutenlammen alueen jätevesiviemäröin 91 Vuolijoen terveysaseman vedensaannin turvaaminen (uusi talousveden jakelujohto)

20 20 Kajaanin ympäristötekninen toimiala Kaupunki uudistaa Internet-kar apalvelunsa Kajaanin kaupungin paikka etojärjestelmä perustuu Tekla Oy:n tuo amaan järjestelmään, joka ka aa kaupungin perusrekisterit ja sähköiset kartat. Järjestelmää on kehite y systemaa ses yli 10 vuo a. Sähköisen asioinnin kehi ämiseksi nykyinen kaupungin Internet -kar apalvelu vaihdetaan Tekla Oy:n vastaavaan palveluun. Rakenteilla olevaan kar apalveluun voi jo tutustua osoi eessa kar a.kajaani.fi. Kar apalvelussa on kartan vasemmassa yläkulmassa vali avissa useita pääaineistoja; opaskar a, kantakar a, kaavoitus, ilmakuva. Palvelussa voit katsella kiinteistöjaotusta, eri kaavojen aluerajauksia, niiden kaavamääräyksiä ja Kuvassa näkymä kar apalvelusta: kaupungin maaomaisuus. kaavakar oja. Lisäksi näet useita aluejakoja, kuten kaupungin omistamat maat ja Kajaanin Veden sekä vesiosuuskun en toiminta-alueet. Nähtävillä on myös ilmakuvia vuodesta 1961 läh- en. Palveluhausta löytyy vanhassakin kar apalvelussa olleet hakukohteet kuten virastot, oppilaitokset, päiväkodit, apteekit, hotellit jne. Omien kar alinkkien teko on myös mahdollista. Yritysten ym. Internet -sivuilla poistuvaan kar apalveluun (Infokar a.fi/kajaani) osoitetut kar alinkit eivät enää toimi. Sivujen ylläpitäjien täytyy rakentaa linkit uuteen kar apalveluun manuaalises. Uusi ton pörssi Tekla Oy:n kar apalvelu mahdollistaa myös useiden sähköisten asioin palveluiden käy öönoton. Tällaisia asioin palveluja ovat esimerkiksi Kajaanin kaupungilla jo käytössä oleva koko kaupungin ka ava kar apohjainen palautepalvelu (asioin.kajaani. fi/palaute), yleisten alueiden lupien ja rakennuslupien haku sekä ton pörssi. Tänä vuonna julkaistavassa ton pörssissä voi selailla vapaita ton eja sekä hakea niitä sähköises. Selailussa voit ryhmitellä vapaat (ja varatut) ton t asuntoaluei ain tai luokituksen (omako -, rivitalo-, kerrostalo-, teollisuus- tai liiketon ) mukaan. Kuvassa näkymä tulevasta ton pörssistä. Ton n edoissa näytetään sen pinta-ala, rakennusoikeus, kerrosluku sekä mahdollinen myyn hinta tai vuokrauksen tullessa kyseeseen vuosivuokra. Voit myös avata ton a koskevan ton jakokartan tai kaavamääräyksen. Myös rakentamistapaohjeet on tarkoitus lisätä niille tonteille, joille sellainen on olemassa. Vapaita ton eja voi hakea kirjautumalla palveluun ja täy ämällä ton hakemuksen. Palvelu kysyy mm. hakijan edot, nykyisen asumisen edot, perhe edot, perus etoa suunnitellusta rakennushankkeesta sekä mahdollisia lisä etoja ja lii eitä. Myytävänä Kajaanin kaupunki ilmoi aa myytäväksi vuokraton lla sijaitsevan ns. kirjastotalon, osoi eessa Brahenkatu 3, Kajaani. Rakennusta on käyte y kokoontumis- ja työ loina. Kohde on rakenne u Kajaanin kaupungin rakennus- etokannan mukaan 1852 ja se on hirsirunkoinen, luonnonkiviperustuksella oleva harjaka oinen rakennus. Rakennus on kaksikerroksinen ja kokonaisala noin 464 m². Kajaanin keskustaajaman osayleiskaavassa rakennus on merki y suojelukohteeksi. Rakennuksessa on huopaka o. Rakennus on sähkölämmi einen, ja siinä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tarjoukseen kuuluu rakennus, sähkö-, vesi- ja viemärilii ymä sekä muut aluerakenteet. Vuokraton n koko on 2059 m ja rakennusoikeus 1500 k-m. Kajaanin kaupunki ilmoi aa myytäväksi vuokraton lla sijaitsevan ns. Lönnro n koulun, osoi eessa Lönnro nkatu 1, Kajaani. Rakennusta on käyte y toimisto- ja työ lana. Kohde on rakenne u 1923 ja on hirsi- ja kivirunkoinen, betoniperustuksella oleva harjaka oinen rakennus. Rakennus on kolmekerroksinen ja kokonaisala noin 777 m². Rakennus on suojeltu asemakaavamääräyksellä sr-14. Rakennuksessa on pel ka o. Rakennus on kaukolämmössä ja siinä on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tarjoukseen kuuluu rakennus, sähkö-, vesi-, viemäri-, hulevesi- ja kaukolämpölii ymä sekä muut aluerakenteet. Vuokraton n koko on 1193 m ja rakennusoikeus 800 k-m. Kaupunki pidä ää itsellään oikeuden korvaukse a hylätä tai hyväksyä tarjoukset. Kirjalliset tarjoukset tulee jä ää klo mennessä osoi eella: Kajaanin kaupunki, Kajaani Info, Pohjolankatu 13, Kajaani Kuoreen merkintä: Brahenkatu 3 tai Lönnro nkatu 1. Lisä edot ja esi ely: Ari Heikkinen p Markku Haverinen p Esi eet ja edot kohteista: > nostot Kajaani Info, Pohjolankatu 13. Onko mielessäsi asia, josta haluaisit antaa palaute a Kajaanin kaupungille? Palaute a voit antaa osoi eessa: asioin.kajaani.fi/palaute Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala PL 133, Kajaani Avoinna ma-pe Käyn osoite Pohjolankatu 13, 1. kerros Kajaani Päätoimi aja: Timo Soininen Ulkoasu ja tai o: Jonna Kallunki Paino: Kajaanin Kirjapaino Oy