Espoon kaupunkitekniikan keskus Kaupungin kirjaamo Pl Espoo.

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/6883/ Espoon kaupunkitekniikan keskus Kaupungin kirjaamo Pl Espoo kirjaamo@espoo.fi pia.k.salonen@espoo.fi Lausuntopyyntönne , 1935/ /2016 Lausunto Espoon kaupunkitekniikan keskuksen maa-ainesten ottolupahakemuksesta osalle kiinteistöille Berg , Bergskog ja Ämmässuo Espoonkartanon kylässä ja Histanmaa Nuuksion kylässä (Kulmakorpi I asemakaava-alue) Hakemus Espoon kaupunkitekniikan keskus hakee maa-aineslain mukaista ottolupaa asiakohdassa mainitulle alueelle. Hakemuksen mukaan on tarkoitus kymmenen (10) vuoden aikana ottaa kalliokiviaineksia yhteensä noin m 3 ktr noin 39,8 ha:n suuruiselta alueelta. Suunnittelualueen pinta-ala on 70 ha, ja se käsittää Kulmakorpi I- asemakaava-alueen kokonaisuudessaan. Alueen tuleva taso vaihtelee koillisessa tasosta +53 m tasoon +65 m alueen keskiosassa. Keskiosasta länteen päin tuleva taso laskee tasolle +60 m. Louhintatasot perustuvat Kulmakorpi I-alueen vuoden 2012 kunnallistekniikan ja esirakentamisen yleissuunnitelmaan, ja sen mukaiset tasot on esitetty asemakaavaehdotuskartassa. Hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa alueen rakentaminen työpaikka-alueeksi Kulmakorpi I-asemakaavaehdotuksen mukaisesti. Asemakaavan toteuttaminen edellyttää alueen tasausta ja sen myötä kallion louhintaa, louheen murskausta ja murskeen poiskuljettamista alueelta. Ottoa suoritetaan kolmessa eri vaiheessa, aloittaen alueen itäosasta (1). Ennen siirtymistä vaiheeseen 2 Kulmakorven tie siirretään tilapäisesti jo louhitun vaiheen 1 alueelle. Vaiheessa 3 louhinta etenee länteen ja kohdistuu pääosin vanhan motocrossradan mukaiselle alueelle. Alueella, missä on ollut motocrossrata ja muuta yritystoimintaa, tullaan tekemään erillinen PIMA-tutkimus ennen ottotoiminnan aloittamista. Pintamaat poistetaan vaiheittain siten, että kallio on paljastettu muutaman vuoden louhintatarpeen vaatimassa laajuudessa. Puhtaat UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 pintamaat välivarastoidaan ensisijaisesti ottamisalueen reuna-alueilla. Alueen länsireunalle, Ruduksen turvapuistoalueen kohdalle, pintamaista rakennetaan suojavalli. Hakemukseen on myös liitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsee 7 pohjaveden havaintoputkea, joiden keskimääräinen pinnan korkeus vuosina on ollut tasolla noin +47,7 +65,1 m. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat noin 500 metrin etäisyydellä hankealueen länsi-, pohjois- ja itäpuolella. Ottotoiminnan aikaiset hulevedet kerätään rakennettaviin syvennyksiin, joista ensimmäinen sijaitsee ottamisalueen koillispuolelle, josta vedet ohjautuvat siitä olemassa olevaan ojaan alueen pohjoispuolella. Louhinnan siirtyessä alueen länsiosaan, toteutetaan työnaikainen hulevesiallas alueen länsiosaan. Tämä alue on kaavassa esitetty hulevesien keräysalueeksi. Vedet ohjautuvat altaisiin painovoimaisesti, eikä pumppauksia pääosin tarvita. Molemmilta keräysalueilta vedet kulkeutuvat Turunväylän viereiseen valtaojaan, josta edelleen Nupurinjärveen ja Gumbölenjokeen. Louhintatyömaalla noudatetaan Espoon kaupungin ja HSY:n vuonna 2015 julkaistua työmaavesiopasta. Kulmakorpi 1-hanke esitetään liitettäväksi Ämmässuon-Kulmakorven yhteistarkkailuun ennen toiminnan aloittamista. Hankkeen liittämisestä yhteistarkkailuohjelmaan tehdään myöhemmin erillinen suunnitelma, joka toimitetaan hyväksyttäväksi ympäristöviranomaisille ennen toiminnan aloittamista. Alueen tukitoiminnoille rakennetaan tuotannon aikainen tukitoimintaalue, jossa varastoidaan poltto- ja voiteluaineita ja työkoneiden tankkaukset tapahtuvat. Tukitoiminta-alue sijoitetaan alkuvaiheessa vaiheen 2 varastokentän yhteyteen. Louhinnan siirtyessä vaiheen 2 alueelle, siirtyy tukitoiminta-alue lännemmäksi jo louhitulle alueelle. Tukitoiminta-alueen pohjalle asennetaan tiivis kalvo (HPDE), jonka päälle levitetään noin 30 cm paksuinen hiekkakerros. Reunat korotetaan ja tarvittaessa hulevedet johdetaan pois öljynerotuskaivon kautta. Ottamisalueen kuljetusliikenne ohjataan alueen itäpuolella olevalle Kulmakorventielle, josta kuljetukset ohjautuvat edelleen maantielle 110 (Nupurintielle), ja siitä pääosin valtatielle 1 (Turunväylälle). Ottovaiheen 2 aikana ohjataan Kulmakorventien liikenne tilapäiseen tielinjaukseen, joka kulkee vaiheessa 1 louhitun alueen kautta. Tarkemmat suunnitelmat tiejärjestelyihin laaditaan ennen ottotoiminnan aloittamista. Louhintatyö on alueen esirakentamista asemakaavan teollisuuden ja varastointi sekä toimitila- ja toimistoalueille, eikä perinteistä maisemointia tehdä. Ottotoimintaan liittyvät laitteet, työkoneet, työmaaparakit sekä muu ylimääräinen tavara poistetaan alueelta. Tukitoiminta-alue puretaan ja varmistetaan, ettei haitta-aineita ole

3 3 joutunut maaperään. Ottotoiminnan päätyttyä alueen pohjataso jätetään murskepintaiseksi. Kallioseinämät rusnataan ja tarvittaessa verkotetaan, mikäli se turvallisuuden takia on tarpeen. Mikäli kallioseinämien kohdalla rakennetaan luiskat 1:2, tämä tilanne on esitetty suunnitelmakartalla. Kaava-alueen varsinaisen rakentamisen suunnitelmat tehdään myöhemmin. Samalla haetaan lupaa maa-ainesten ottamisen aloittamiseen ennen lupapäätöksen lainvoimaisuutta. Hakemukseen ei ole liitetty perusteluja eikä ehdotusta vakuudeksi. Samanaikaisesti alueella on vireillä ympäristölupahakemus kallion louhintaa ja murskausta varten ympäristölupahakemus Espoon ympäristökeskuksessa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELYkeskuksen) lausunto Ympäristövaikutusten arviointimenettely Hankkeesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Arviointiselostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa , UUDELY/5430/2014. Lausunnossa on painotettu, että ympäristölupaa ja maa-aineslupaa haettaessa on syytä esittää, millä tavoin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyt keinot haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on huomioitu. Erityisesti on tarpeellista esittää ne tekniset ja toiminnalliset keinot, jolla melun-, pölyn- ja tärinäntorjunta suunnitellaan toteutettavaksi. Yhteysviranomainen on arviointiselostuksesta antamassa lausunnossaan katsonut mm. että jatkovalmistelussa: - hankealueen pintamaiden mahdollinen pilaantuneisuus on syytä selvittää ennen maiden toimittamista pois alueelta - hankealueen kallioperän vedenjohtavuutta on syytä selvittää vielä tarkemmin - havaintopisteessä 207A havaitut epäpuhtaudet tulee huomioida ja varmistaa, ettei hankkeella ole haitallisia vaikutuksia epäpuhtauksien leviämiseen maa- ja kallioperässä - huomioitava riski Kulmakorven vanhan maankaatopaikan suotovesien kulkeutumisesta louhinta-alueelle - toiminta-alueen hulevesien käsittely tulee toteuttaa siten, ettei alueelta pääse poikkeuksellisissakaan tilanteissa alapuolisiin vesitöihin sellaisia päästöjä, joista olisi haittaa kalastolle, muulle vesieliöstölle taikka vesikasvillisuudelle

4 4 - hankealueen arkeologinen inventointi on päivitettävä hyvissä ajoin ennen hankkeen mahdollista toteuttamista - hankkeen vaikutusten seuranta on syytä yhdistää alueen yhteisseurantaohjelmiin Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :ssä säädetään luvan myöntämisen edellytyksistä. Lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, päätöksestä on käytävä ilmi, miten mainitun lain mukainen arviointi on otettu huomioon. Saman lain 5 :n 1 momentissa säädetään ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelman sisällöstä ja rakenteesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella /468. Hakemus ja hakemusasiakirjat Hakemusasiakirjat ovat ELY-keskuksen käsityksen mukaan selkeät ja asiantuntevasti laadittu. Hakemusasiakirjat ovat pääosin asetuksen mukaiset. Mahdolliset korjaukset asiakirjoihin tulee tehdä ennen lopullista lupapäätöstä. Pilaantuneet maat (PIMA) Hakemuksen mukaan tullaan hankealueella tekemään erillinen PIMAtutkimus ennen ottotoiminnan aloittamista. ELY-keskus katsoo, että ennen ottotoiminnan aloittamista on myös varmistettava, ettei alueelle ole viety täyttömaita ja tarvittaessa otettava maanäytteitä maaperän puhtauden varmistamiseksi. PIMA tutkimusraportti pyydetään toimittamaan tiedoksi ELY-keskukselle ennen toiminnan aloittamista. Mikäli pilaantuneita maita havaitaan, tulee asiasta tehdä asianmukainen ilmoitus ELY-keskukselle ja Espoon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hulevedet ja tukitoiminta-alue ELY-keskus pitää tärkeänä, että tukitoiminta-alueen hulevedet ohjataan hulevesialtaaseen öljynerotuskaivon kautta, kuten hakemuksessa on esitetty. Hulevesialtaiden mitoituksessa on huomioitava myös hetkellisten rankkasateiden aiheuttama vesimäärä, ettei selkeytymättömiä vesiä kulkeudu hallitsemattomasti altaista pois. Toiminnassa tulee myös huomioida altaiden kunnossapito ja huolehdittava altaisiin kerääntyneen hienoaineksen poistamisesta säännöllisesti. Altaat tulee sijoittaa siten, että ne palvelevat hulevesien käsittelyä koko toiminnan ajan. Näistä toimenpiteistä huolimatta vesien mukana kulkeutuu jonkin verran

5 5 hienojakoista kiintoainetta ympäröiviin vesiin, mikä voi aiheuttaa mm. ojien liettymistä. Laskeutusaltaiden yhteydessä tulee varautua myös poistovesien ph-mittaukseen ja -säätöön, koska louhosalueiden poistovedet ovat usein hyvin emäksisiä. Ympäristöön johdettavien vesien ph-arvo tulee olla välillä ph 6-9. Laskeutusaltaat eivät pidätä typpiyhdisteitä juuri lainkaan, joten odotettavissa on typpiyhdisteiden pitoisuuden nousua lähiympäristön pintavesissä. Typpiyhdisteillä saattaa olla mm. vesikasvillisuutta lisäävä vaikutus lähistön pintavesissä. ELY-keskus katsoo, että alueelle kerääntyvät hulevedet tulisi tehokkaasti hyödyntää pölyntorjunnassa. ELY-keskus ei pidä suolan käyttöä pölyntorjunnassa ympäristön- ja vesiensuojelun kannalta kestävänä ratkaisuna. Hankealueiden vesien tarkkailu tulee liittää Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun, jonka ohjelma on parhaillaan hyväksyttävänä ELY-keskuksessa. Mahdolliset yhteistarkkailuohjelmaan tulevat muutokset tulee toimittaa riittävän ajoissa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi. Toiminnan vaatima hyväksytty tarkkailu tulee olla käynnissä ennen toiminnan aloittamista. Pohjavesi, vedenhankinta ja kaivot Hakemusasiakirjojen mukaan louhintataso ulotetaan pohjaveden havaintotietojen perusteella lähelle pohjaveden pintaa. Pohjaveden havaintopisteessä vedenpinta on korkeimmillaan ollut + 57,92 m, ja alimmaksi ottotaso on kyseisen putken läheisyydessä suunniteltu n m. Putkessa 253/07 vedenpinta on ylimmillään ollut tasolla +62,32 m, ja alimmaksi ottotasoksi suunniteltu m. Ottamisalueen vaiheiden 1 ja 2 eteläosasta ei ole tietoa pohjaveden korkeudesta. Havaintopisteessä 35A vedenpinta on ylimmillään ollut tasolla +63,96 m ja havaintopisteessä 46/05 tasolla + 48,44 m. Suunniteltu ottotaso m saattaa aiheuttaa pohjaveden virtauksen voimistumisen pohjoisen ja koillisen suuntaan, ja tämän myötä mahdollisesti vaikuttaa myös Kulmakorven maankaatopaikan vesien virtaussuuntaan. ELY-keskus katsoo, että kallioperän rikkonaisuudesta, maankaatopaikan läheisyydestä ja suunnitellusta ottotasosta johtuen tulee vaiheiden 1 ja 2 alueille asentaa 1-2 uutta havaintoputkea seurantaa ja turvallisen ottotason määrittämistä varten. Kyseiset havaintoputket tulee tarvittaessa lisätä yhteistarkkailuun. Voimanjohtolinja Toiminnassa ja lupamenettelyssä tulee huomioida Carunan vireillä oleva Espoo-Ämmässuo-Kolmiranta 110 kv:n voimajohtohanke.

6 6 Hankkeen vaihtoehdon VE5 mukaan voimajohto tulisi kulkemaan maaaineslupa-hakemuksen tarkoittaman alueen eteläosassa. Muinaismuistot Hakemusasiakirjojen mukaan arkeologinen täydennysinventointi tullaan tekemään kevään 2016 aikana, ja siitä valmistuu erillinen raportti. ELYkeskus pitää tärkeänä, että kyseinen inventointi raportteineen on tehty ennen luvan myöntämistä. Asiassa tulee kuulla kaupunginmuseota. Melu ELY-keskus pitää tärkeänä, että määrätään riittävästä melutilanteen seurannasta toiminnan eri vaiheissa. Koska meluvaikutukset ovat suurimmat heti hankkeen alkuvaiheessa, on syytä määrätä ensimmäiset meluselvitykset tehtäviksi heti toiminnan alettua. Lisäksi meluntorjunnan toteuttamisesta ja ennen kaikkea sen toimivuuden todentamisesta olisi syytä antaa riittävät määräykset. Tarvittavat meluselvitykset tulisi määrätä tehtäviksi niin, että toiminnan muutokset tulisi aina huomioitua mahdollisimman hyvin. ELY-keskus pitää tärkeänä, että mahdollisissa häiriintyvissä kohteissa käytäisiin jo etukäteen mittaamassa melutasoja, jotta voitaisiin nähdä miten toiminta oikeasti vaikuttaa niiden melutasoihin jos mitenkään. Tosin muutokset ovat todennäköisesti niin vähäisiä, että eroa ei voi todentaa, joten tärkeintä täällä olisi meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisen seuranta hanke alueella ja niiden riittävyyden arviointi ja vertailu YVA selvitykseen. Muutokset lainsäädännössä Maa-aineslakiin (4 a ) ja ympäristönsuojelulakiin (47 a ) on tullut voimaan muutos maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelystä, jonka mukaan ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Yhteistä lupaa voidaan hakea yhdellä lupahakemuksella. Maa-aineslain 7 :ään tehdyn muutoksen myötä maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

7 7 Maa-aineslain 14 :ään tehdyn muutoksen myötä yhteislupien osalta kunnan valvontaviranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Yhteiskäsittelyssä olevien lupien voimassaolo määräytyy maa-aineslain mukaisesti, eli määräajaksi (MAL 10 ja YSL 87 ). Maa-aineslain 26 :n mukaan (siirtymäsäännös) hallintoviranomaisessa tai tuomioistuimessa tämän lain 4 a :n voimaan tullessa vireillä olevat lupa-asiat käsitellään ja ratkaistaan tämän lain 4 a :n voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti, jollei toisin säädetä. Perustelut Mikäli otetaan huomioon lausunnossa mainitut seikat, ELY-keskus katsoo, ettei ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa maa-aineslain 6 :n mukaisesti. ELY-keskuksen käsityksen mukaan hakemuksen tarkoittama hanke ei ennakkoon arvioiden aiheuta vesilain 3:2 :n tarkoittamia seurauksia. Lupapäätöksestä on viivytyksettä ilmoitettava MAL 19 :n edellyttämällä tavalla. Ilmoitukseen on liitettävä kaikki ne päätökseen liittyvät asiakirjat (myös täydennetyt), jota MAL 20 :n mukaisen muutoksenhakumahdollisuuden mahdollinen käyttö asiassa edellyttää. Myös ELY-keskuksella on valitusoikeus. Lupapäätösasiakirjojen lisäksi ELY-keskus muistuttaa lupaviranomaista lähettämään MAL 23 b :n mukaisesti ottamislupaa koskevat tiedot (Ympäristöministeriön kirje Dnro YM2/501/2008) sähköisellä lupapäätöslomakkeella, joka löytyy UUDESTA osoitteesta: ELY-keskus painottaa lomakkeen huolellista täyttämistä. Lomakkeeseen täytetyt tiedot siirtyvät sellaisenaan Nottorekisteriin. Asian on ratkaissut hydrogeologi Timo Kinnunen ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa.

8 8 Lausuntoon on osallistunut Olli Jaakonaho ja Sirpa Penttilä (pintavedet ja vesistöt), Larri Liikonen (Y-meluasiat) sekä Kaija Savelainen (Ypilaantuneet maat) TIEDOKSI Espoon kaupungin ympäristökeskus/harri Anttila

9 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kinnunen Timo :59