Laitoksen julkaisusarjojen asetukset ja julkaisuohjeet

Transkriptio

1 1 Helsingin yliopisto Taloustieteen laitos Laitoksen julkaisusarjojen asetukset ja julkaisuohjeet Näitä kirjoitusohjeita noudatetaan Taloustieteen laitoksen Julkaisuja- ja Selvityksiä -sarjoissa. Kirjoitusohjeista voidaan poiketa julkaistaessa Discussion papers -sarjassa, jolloin voidaan noudattaa sen lehden ohjeita, johon paperia ollaan lähettämässä arvioitavaksi. Julkaisu lähetetään.pdf- tai.doc -muodossa julkaisutoimittajille (Anu Raijas & Marko Lindroos). Julkaisutoimittajat lisäävät artikkeliin etu- ja takasivun ja julkaisevat sen laitoksen julkaisut-sivuilla < Mikäli haluat tietää julkaisun numeron etukäteen esim. tiedottamista varten, ota yhteys julkaisutoimittajiin. Kun olet saanut julkaisusi valmiiksi, ja se julkaistaan laitoksen sarjassa, siihen on tehtävä yhdenmukaiset asetukset. Asetuksista on olemassa.dot -tiedosto, jonka saat julkaisutoimikuntaan kuuluvilta henkilöiltä. Tiedosto upotetaan julkaisuusi seuraavalla tavalla. Ota esiin Tools -valikko ja valitse sieltä kohta Templates and add-ins. Etsi tallentamasi mmtal.dot -tiedosto attach -komennolla. Add -komennolla haetaan alla olevaan ruutuun sama tiedosto. Täytä muut kohdat alla olevan mukaisesti. Paina ok, ja tiedosto on upotettu julkaisuusi.

2 2 Fontit ja fonttikoot Julkaisuissa käytetään normaalina tekstinä Times New Romania, fonttikokoa 12. Taulukko- ja kuvio-otsikoissa käytetään samaa fonttia, mutta fonttikoko on 10. Nimiösivulla otsikon fonttikoko on 24 ja tekijän nimen tai tekijöiden nimien fonttikoko 16. Nimiösivu on vastaava kuin julkaisun kansi, mutta siinä on pelkät tekstit. Sisällysluettelo Sisällysluettelossa käytetään valikosta löytyvää esim. Formal -asetusta. Page Setup Jos julkaisusta tehdään painettu versio, tulee Page setup -asetuksiin laittaa Multiple pages - kohtaan Mirror margins -asetus ja Gutter tulee olla 1cm. Jos julkaisu on vain sähköinen tulee Gutter -kohdassa olla 0 cm ja Multiple pages -kohdassa tulee valita vaihtoehto Normal. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sivun muut asetukset.

3 3 Paragraph-asetukset (Rivivälit yms) Sivunumerointi Sivunumerot laitetaan sivun oikeaan yläreunaan, jos kyseessä on sähköinen julkaisu. Painetuissa julkaisuissa numerointi tulee sivun ulompaan yläreunaan alla olevan ohjeen mukaisesti. Sivunumerointi alkaa nimiösivulta, mutta numerot näkyvät vasta johdantosivusta eteenpäin.

4 4 Lähdeviitteet Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin viitattaessa koko teokseen Ekström (1995) tai tiettyihin sivuihin (Hjerppe 1998, 13 17). Mikäli lähde viittaa vain yhteen virkkeeseen, piste sijoitetaan lauseen loppuun (Palan & Wilkes 1997, ). Jos viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään lauseeseen (Kajanoja 1998, 37.) Elektronisiin ja digitaalisiin lähteisiin viitataan kuten muihinkin kirjallisiin lähteisiin. Vaikka sivunumeroita ei näissä yleensä pystytäkään merkitsemään, on silti pyrittävä mahdollisimman tarkkaan ilmaisuun. Tekstin sisäisiin viittauksiin merkitään mahdollisuuksien mukaan kirjoittajan nimi sekä päivitysvuosi aivan samoin kuin kirjallisissa lähteissä. Jos sivun tekijästä ei saada selkoa, voidaan viitata esimerkiksi kokonaiseen verkkosivuun. Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos ne ovat alle neljä riviä pitkiä. Tätä pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleeksi ja sisennetään. Opinnäytetöistä käytetään seuraavia nimityksiä: pro gradu -työ tai maisterintutkielma, lisensiaatintutkimus, väitöskirja. Näitä esiteltäessä on muistettava laittaa viite, esim. (Raijas 1990). Lähdeluettelo Täydellinen lähdeluettelo liitetään käsikirjoituksen loppuun. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaan aakkostettuna. Jos tekstissä on viitattu saman tekijän useampaan julkaisuun, merkitään nämä julkaisuvuoden mukaiseen järjestykseen. Mikäli julkaisut ovat samalta vuodelta, ne erotetaan pikkuaakkosilla (esim. 2002a, 2002b). Teoksista ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka. Tarvittaessa ilmoitetaan myös suomentaja ja alkuperäisteoksen ilmestymisvuosi. Artikkeleista merkitään lisäksi julkaisun nimi, vuosikerta, numero ja artikkelin sivunumerot. Toimitettujen kirjojen artikkeleista ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimen alkukirjain, julkaisuvuosi, teoksen toimittajat, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä artikkelin sivunumerot. Internet-lähteistä merkitään mahdollinen tekijä, vuosi, dokumentin nimi, http-lähteen osoite (URL), koska sivu on päivitetty sekä päivämäärä, jolloin artikkelin kirjoittaja on lukenut dokumentin.

5 5 Esimerkkejä: Alkula, T., Pöntinen, S. & Ylöstalo, P Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. Helsinki: WSOY. Eskola, A. & Järventie, I Sigmund Freud. Psykoanalyyttinen teoria. Teoksessa V. Hänninen, J. Partanen & O-H Ylijoki (toim.) Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Tampere: Vastapaino, Petty, W Political Arithmetick (päivitetty ). < (Luettu ). Therborn, G Framtida historier i framtidens ljus. Sosiologia 33 (1), Lisäohjeita lähdeviitteistä ja luettelon laatimisesta: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 11. painos. Helsinki: Tammi Alaviitteet Alaviitteitä suositellaan käytettäväksi mahdollisimman vähän. Jos niitä kuitenkin käytetään, ne asetetaan sivun alareunaan ja numeroidaan juoksevasti arabialaisin numeroin (1,2,3 ) Abstraktit Abstraktit tulee kirjoittaa julkaisun kielellä sekä englanniksi, jos se ei ole julkaisun kieli. Julkaisunkielinen abstrakti tulee ensimmäisenä. Abstraktin fonttikoko on 10. Abstraktin yläja alaosien tekstit tulee kirjoittaa Arial -fontilla. Asetuksista löytyy tyylitiedosto jonka nimi on Abstractin ylä- ja alaosa. Liitteenä malli abstraktista. Abstraktit sijoitetaan heti nimiösivun ja mahdollisen esipuheen jälkeen. Julkaisun kansi ja ISBN-numero Laitoksen julkaisujen kansi on kaikilla sarjoilla samanlainen. Ainoastaan julkaisusarjan nimi ja tiedot vaihtuvat. Jokaiselle julkaisuja-sarjan osalle tulee hankkia ISBN-numero, jonka saa soittamalla Suomen ISBN-keskukseen. Muille sarjoille ei tyypillisesti haeta ISBN-numeroa. ISBN-numero tulee kirjoittaa takasivun oikeaan alalaitaan. Alla malli julkaisun takasivusta. Samaan kohtaan tulee myös sarjan ISSN-numero (muuttumaton) sekä julkaisija ja mahdollinen painopaikka. Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti: isbn-keskus@helsinki.fi

6 6

7 7 Liite: Malli julkaisun ensimmäisistä sivuista Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Maidontuotannon 141-tuen jatkotarpeen selvittäminen Jukka Pekonniemi, Timo Karhula ja Matti Ylätalo Tiivistelmä: Suomen Euroopan unionin liittymissopimukseen sisällytettiin 141 artikla. Suomella on tällä hetkellä nelivuotinen päätös artiklasta 141:stä, joka päättyy vuoden 2003 lopussa. Suomella ei ole toistaiseksi valtuuksia maksaa tukea kuin sen ajan, joka Suomen maataloudelta menee EU-jäsenyyteen sopeutumiseen. Maidontuotannon laskeva tulokehitys ja suuri työmäärä ovat nopeuttaneet ja lisänneet maidontuotannosta luopumista ja/tai kasvinviljelyyn siirtymistä. Maidontuotanto on kuitenkin merkittävin kotieläinsektorin kansallisen tuen saajista. Tämän tutkimuksen pääpaino on A- ja B-alueen maidontuotantotilojen tuloksen ja kannattavuuden selvittämisessä vuoteen 2004 saakka ja vakavien vaikeuksien tuen tarpeen arvioinnissa A ja B-alueiden maidontuotantotiloille. Lisäksi selvitettiin maitotilojen reaaliprosessista aiheutuvia vakavia vaikeuksia Suomessa luonnonolosuhteet aiheuttavat maidontuotantotiloille monia lisäkustannuksia. Haitat ovat pysyviä ja tilakoon kasvulla näitä kustannuksia ei voida kokonaan poistaa, koska Suomessa joudutaan toimimaan paljon suuremmalla alueella ja lyhyemmällä kasvukaudella. Maatalouden teknologisessa kehityksessä Keski-Eurooppa menee Suomen edellä ja työvoimatarpeen kausiluonteisuus luo omat ongelmansa maidontuotannon harjoittamiseen. Maitotilojen tulos- ja kannattavuuskehitys on ollut A- ja B-tukialueilla heikkoa. Kannattavuuteen on vaikuttanut osaltaan mm. vuosittain laskeva maidon 141-tuki. Kokonaistuotot olivat A- ja B-tukialueen maitotiloilla keskimäärin vuonna Kokonaiskustannukset olivat noin tilaa kohden. Maidontuotannon kannattavuusnäkymät heikkenevät edelleen tulevaisuudessa tämänhetkisestä heikosta nykytasosta huolimatta. Eteläsuomalaisilla maitotiloilla saavutettiin esimerkiksi vuonna 2000 vain noin 58 % asetetuista viljelijäperheen palkka- ja oman pääoman korkotavoitteista. Maitotilojen kannalta 141-tuki on merkittävä kannattavuuteen vaikuttava tekijä. Arvion mukaan kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,60 vuonna 2003, jos 141-tuki lakkautetaan, kannattavuuskerroin laskee 0,45:een jo vuonna Lisäksi Euroopan Komission esittämän Agenda 2000 välitarkistusesityksen mukaan maidontuotannon taloudelliset toimintaedellytykset tulevat heikkenemään koko Suomessa vielä Agenda 2000:n perusteella tehtyjä arvioita enemmän. Etelä-Suomessa tukialueiden A- ja B maitotiloille aiheutuu toimintaympäristöstä suurta epävarmuutta 141- neuvotteluista, EU-komission välitarkistusesityksestä ja lisäksi vielä maailmankaupan vapauttamista koskevista ehdotuksista johtuen. Harjoitetun maatalouspolitiikan suunnan muutokset vaikuttavat välillisesti tai aivan suoraan suomalaisten maidontuottajien toimintaedellytyksiin ja usein heikentäen niitä. Avainsanat: 141 artikla, maitotila, tuloskehitys, kannattavuuskehitys

8 8 University of Helsinki, Faculty of Agriculture & Forestry, Department of Economics and Management Research findings on the need for dairy production prolonged aid of article 141 Jukka Pekonniemi, Timo Karhula and Matti Ylätalo Abstract: Article 141 was included in Finland s Treaty to the European Union. Currently Finland has four years Regulation of article 141which is valid until the end of For the time being Finland does not have the mandate for national agricultural aid payment except during the period required for the adaptation of the Finnish agriculture to the EU s membership. The decreasing income development of dairy production and the immense amount of work have been the causes for acceleration of quitting dairy production and the increased shift to crop farming production line on many dairy farms. However, dairy production is the most significant livestock production sector which is recipient of the national aid. The main task of this research is to analyse the return and profitability of the dairy farms in A and B aid areas until the year 2004 as well as to evaluate the need for aid by dairy farms which are in difficult situations in A and B aid areas. Additionally the severe problems caused by the dairy farms real process were studied in the research. In Finland, the natural environment causes numerous extra costs for dairy farms. The disadvantages are permanent and people can not get rid of these costs totally by increasing the farm size, because people in Finland are obliged to work on much wider area and within shorter growing season. In regard to agricultural technological development Middle Europe is by far ahead of Finland. The seasonal labour force need creates also problems for practising dairy production. The return and profitability development of dairy farms have been poor in A and B aid areas. The annually decreasing article 141 s aid for milk has had impact partly on the profitability of dairy production. The total return of dairy farms in A and B aid areas were on an average in the year 2000 while the total costs were about per farm. The profitability development of dairy production is going to be worse in the future despite the poor level prevailing at present. For example, in the year 2000 only 58% of targeted own capital interest and farm family wage was obtained on dairy farms in Southern Finland. As regards dairy farms, the 141 aid is a significant determinant factor of profitability. According to estimation the profitability rate was on an average 0.6 in the year If the 141 aid is banned the profitability rate will decrease to 0.45 already in the year Additionally according to Agenda 2000 intermediate inspection report presented by the EU Commission, the economic operational environment of dairy production in whole Finland will be less effective than it was predicted on the basis of Agenda On account of the 141 negotiation, the EU Commission s intermediate inspection report and the proposals concerning the World Trade Liberalization, there will be tremendous uncertainty in the operational environment of dairy farms in Southern Finland. Changes in the direction of the practised Agricultural Policy affect indirectly or directly the operational environment of the Finnish dairy producers thereby usually weakening them. Keywords: article 141, dairy farm, return development, profitability development

9 9 Esipuhe Tämän tutkimuksen tavoitteena oli Etelä-Suomessa 141-tukialueella toimivien maitotilojen tuloksen ja kannattavuuden selvittäminen sekä 141-tuen tarpeen arviointi. Tutkimusaineistona käytettiin MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin maitotilojen reaaliprosessia, millä pyrittiin selvittämään taloudellisten tunnuslukujen taustalla olevia eri tekijöitä, jotka eivät suoraan näy rahaprosessin tunnusluvuista. Reaaliprosessista aiheutuvia vakavia vaikeuksia arvioitiin kirjallisuuteen perustuen ja pitämällä asiantuntijapaneelit 1) lypsylehmien rehustukseen ja ruokintaan sekä 2) maatalouden luonnonolosuhteisiin ja teknologiaan liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuksen alkuosassa on selvitetty myös maidontuotantotilojen rakennekehitystä, investointeja ja maidontuotannon kerrannaisvaikutuksia. Lisäksi tutkimukseen sisältyi maidontuotantotilojen kansainvälistä vertailua tulo- ja rakennekehityksestä eri aineistoihin perustuen. Maidontuotantoon kohdistuvat taloudelliset epävarmuustekijät tekivät haasteelliseksi maidontuotantotilojen lähivuosien tulo- ja kannattavuuskehityksen arvioiden laadinnan. 141-tuki on erittäin merkittävä kannattavuuteen vaikuttava tekijä, joten tuen tasossa tapahtuvat muutokset näkyvät suoraan maitotilojen kannattavuuskehityksessä. Lisäksi tutkimuksen aikana saatiin luonnokset maatalousuudistuksen aiheuttamista muutoksista, mutta maatalousuudistuksen lopullinen sisältö ei vielä ollut tiedossa tämän tutkimuksen aikana. Tutkimus liittyi suurempaan hankekokonaisuuteen, johon kuuluivat myös MTT Taloustutkimuksessa ja Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa tehdyt 141-tutkimukset. Näiden tutkimusten tuloksia voitiin käyttää hyödyksi 141-tuen neuvotteluissa. Päätös 141-tuen jatkosta saatiin lokakuussa vuonna 2003 komission kanssa käydyissä neuvotteluissa. Tutkimukselle oli asetettu ohjausryhmä, joka kokoontui kaikkiaan viisi kertaa. Ohjausryhmään kuuluivat Esa Hiiva (puheenjohtaja), Kari Valonen, Ahti Hirvonen, Seppo Aaltonen, Kyösti Pietola ja Markku Järvenpää. Tutkimuksen toteuttamisesta ovat vastanneet Helsingin yliopiston Taloustieteen laitoksen tutkijat MMM Jukka Pekonniemi ja MMM Timo Karhula sekä allekirjoittanut. Esitänkin parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille, asiantuntijoille ja tutkijoille hyvästä yhteistyöstä. Helsingissä Matti Ylätalo

10 10 Sisällysluettelo 1. Johdanto...Error! Bookmark not defined Tutkimuksen tausta...error! Bookmark not defined Tutkimuksen tavoitteet...error! Bookmark not defined. 2. Tutkimusmenetelmät ja -aineisto...error! Bookmark not defined Tuloskehityksen kuvaaminen...error! Bookmark not defined Kannattavuuskehityksen kuvaaminen...error! Bookmark not defined. 3. Vakavien vaikeuksien ilmeneminen A- ja B-alueen maidontuotantotiloilla...error! Bookmark not defined Luonnonolosuhteet...Error! Bookmark not defined Asiantuntijapaneeli rehustus- ja ruokintakysymyksistä ) Error! Bookmark not defined Asiantuntijapaneeli teknologiakysymyksistä Error! Bookmark not defined Rakennekehitys ja tuotannon kuvaus...error! Bookmark not defined. Rakennekehityksen vaikutukset...error! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen tuet A- ja B-alueella...Error! Bookmark not defined Maidontuotannon kerrannaisvaikutukset...error! Bookmark not defined. Maidontuotannon työllisyysvaikutukset...error! Bookmark not defined. Maidontuotanto ja maaseutuarvot...error! Bookmark not defined. 4. Maidontuotantotilojen talouskehitys...error! Bookmark not defined Aikaisemmat tutkimukset maidontuotantotilojen talouskehityksestäerror! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen tulo- ja kannattavuuskehitys A- ja B-alueella vuosina Error! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen tulo- ja kannattavuuskehityksen tarkastelu neljänneksittäin ja navettakokoluokittain...error! Bookmark not defined. Maidontuotantotilojen tarkastelu neljänneksittäin...error! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen rakenteen ja tulokehityksen kansainvälinen vertailuerror! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen tuotto- ja kustannusrakenne maittain FADN-aineiston perusteella...error! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen vertailu IFCN-aineiston perusteellaerror! Bookmark not defined. 5. Maidontuotantotilojen talouskehitys vuosina A- ja B-tukialueellaError! Bookmark not defined Ennusteen oletukset ja laskentamallin kuvaus...error! Bookmark not defined Maidontuotantotilojen tulos- ja kannattavuuskehitys Agenda 2000 oletuksin (skenaario 1)...Error! Bookmark not defined.

11 Agenda 2000 välitarkastuksen vaikutus maidontuotantotilojen tulos- ja kannattavuuskehitykseen (skenaariot 2 ja 3)...Error! Bookmark not defined. 6. Johtopäätökset...Error! Bookmark not defined. LÄHTEET...Error! Bookmark not defined. LIITTEET...Error! Bookmark not defined.