Opetushallitus Helsinki Drno 17/421/2015

Transkriptio

1 Opetushallitus Helsinki Drno 17/421/2015 Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry:n lausunto lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksista Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksesta Historia Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry pitää lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksen historian osuudessa hyvänä, että oppiaineen keskeiset uudet ajatukset ovat näkyvissä. Esimerkiksi historiallinen empatia ja historiapolitiikka nousevat perusteluonnoksessa vahvasti esiin. Lausuntoluonnoksen historian osuuden kieliasu on osin epäselvä ja monitulkintainen. Tekstiä tuleekin tiivistää, yksinkertaistaa ja muokata niin, ettei se jää tulkinnanvaraiseksi. Käytettyjen käsitteiden, esim. kulttuuri, tulee olla kussakin kohdassa tarkasti määriteltyjä. Valtakunnallisen opetussuunnitelman kielellinen selkeys ja yksitulkintaisuus helpottavat kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien tekemistä. Ulkoa opiskelua tulisi välttää ja pyrkiä kehittämään opiskelijoiden tiedonhankinta ja -prosessointitaitoja. Tästä syystä historian johdantotekstin kolmannessa kappaleessa olevan lauseen ja omaksua laajoja tietokokonaisuuksia voisi korvata lauseella ja käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia. Historian johdantotekstin viimeinen kappale on hyvin normatiivinen ja yhteen tulkintaan ohjaava. Johdantotekstin viimeisessä virkkeessä sanat kansallista historiaa olisi hyvä muuttaa neutraalimmaksi ja korvata esimerkiksi sanoilla oman maan historiaa. Perusteluonnoksessa käytetään useissa kohdin käsitteitä, jotka ovat asenteellisia ja joita ei muun muassa siitä syystä enää käytetä historiatieteessä. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi Ruotsin vallan aika, Kolmas maailma, Kaksinapainen maailmanjärjestys ja Porvariston vuosisata. Ne tulisi muuttaa. Opetuksen tavoitteet Kohdassa Opetuksen tavoitteet hyvää on, että historiatietoisuuden ja historian käytön opettamiselle on annettu suuri merkitys. HYOL pitää kuitenkin muotoilua historian julkinen käyttö epätarkkana. Tämän voisi muotoilla esimerkiksi historian käyttö yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja kurssisisältöjen tulisi olla toisiaan vastaavia. Esimerkiksi nykyisyys näkyy tavoitteissa, muttei juuri lainkaan kurssisisällöissä. Arviointi Viime vuosina Suomessa on puhuttu arvioinnin kehittämisestä ja yhdenmukaistamisesta. Lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksen Arviointi-kappale ei anna opettajille riittävästi työkaluja opiskelijoiden yhdenmukaiseen arviointiin.

2 Kurssit HI1 Historian ensimmäisen pakollisen kurssin keskeiset sisällöt ovat tyydyttävät ja selkeästi esitetyt. Verrattuna tällä hetkellä käytössä olevan opetussuunnitelman kursseihin HI1 ja HI2 ehdotettujen uusien kurssien HI1 ja HI4 sisällöt ovat selkeät. Ehdotetun kurssin HI1 otsikointi on kuitenkin ylimalkainen. Kurssin sisältöä kuvaisi paremmin esimerkiksi nimi Maailman talous-, sosiaali- ja ympäristöhistoria. Sanaa kulttuuri on syytä välttää otsikoinnissa, koska se voidaan ymmärtää monin eri tavoin. HI2 Tämän kurssin nimeä HYOL pitää hyvänä ja kurssin sisältöjä vastaavana. Kansainvälisten suhteiden kurssilla opetussuunnitelman perusteluonnoksen historian johdantotekstissä mainitut tavoitteet ja kurssin sisältö olisi helppoa yhdistää. Esimerkiksi historian käyttöä politiikan välineenä olisi luontevaa pohtia tämän kurssin yhteydessä. Kohtaan Keskeiset sisällöt sisältyvä virke dekolonisaatio kaksinapaisen järjestelmän osana ja haastajana on monimutkaisesti ilmaistu ja asiasisällöllisesti kyseenalainen. Tämä virke on syytä korjata. Viimeisen asiakokonaisuuden osalta HYOL esittää huolensa siitä, että erilaisten historiallisten tulkintojen opettaminen vaikeutuu, jos opetussuunnitelma ohjaa tarkastelemaan vain tiettyä näkökulmaa. Asiakokonaisuuden nimenä voisi olla Globaali maailma. Viimeisessä asiakokonaisuudessa kohta Maailman valtakeskittymät ja niiden riippuvuussuhteet tulisi korvata esimerkiksi muotoilulla Maailman valtakeskittymät ja niiden vuorovaikutussuhteet tai kokonaan toisin Kansainvälisen politiikan keskeiset toimijat. HI3 Kurssissa HI3 on kaikista perusteluonnoksessa esitetyistä historian kursseista suurimpia ongelmia. Kurssi ei palvele nykypäivästä lähtevää historian opetusta, vaan painottuu liikaa itsenäisyyden ajan alun ja jopa 1800-luvun asioihin. Kurssin painotuksen tulee olla 1900-luvun historiassa. Kurssin keskeisten sisältöjen alkuosassa on liian yksityiskohtaisia sisältöjä. Näitä tulisi karsia ja yhdistää toisiinsa. Kurssille ehdotettu nimi tulisi vaihtaa. Nimi on asenteellinen, kurssin esitettyihin sisältöihin sopimaton ja lisäksi sen kautta tarjotaan opiskelijalle valmis kertomus. Kurssin nimi ei sovi yhteen historian oppiaineen tulkinnallisen luonteen kanssa. Kurssin nimeksi voisi tulla esimerkiksi Näkökulmia Suomen historiaan. Erityisesti tässä kurssissa, jota opiskelevat lukio-opinnoissa jo ainakin melko pitkälle edenneet opiskelijat, tulisi korostaa historian tulkinnallisuutta. HI4 Opetussuunnitelmaluonnoksessa esitellyt kurssin HI4 sisällöt ovat selkeät, joskin niitä voisi hieman tiivistää.

3 HI5 Kurssin HI5 yleinen osa on hyvä ja selkeä, pois lukien päälle liimattuja viimeisiä sanoja, jotka on syytä poistaa. Viimeinen virke tulisi korjata muotoon: Kurssilla syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin monipuolisia oppimistapoja hyödyntäen. Keskeisten sisältöjen ensimmäinen asiakokonaisuus tulisi otsikoida vain sanalla Esihistoria. Koska esihistoria ei ole tieteenala vaan osa historiatiedettä, ei otsikkona voi olla Esihistoria tieteenalana. Erityisen tärkeänä HYOL pitää sitä, etteivät kurssit HI3 ja HI5 ole sisällöllisesti päällekkäisiä 1800-luvun historian osalta. HI6 Kurssin HI6 tavoitteet tulisi muotoilla selkeästi ja tekstistä nyt esiintyvästä toistosta tulisi päästä eroon. Keskeisten sisältöjen johdantolauseessa sanotaan, että kurssilla perehdytään alueiden kulttuureihin. Osa kulttuureista määritellään kuitenkin esimerkiksi uskonnon kautta (Islamin kulttuuripiiri) tai osin päällekkäisesti (alkuperäiskulttuurit ja arktiset kulttuurit). HYOL:n näkemyksen mukaan perehtymisen kohteina olevat aihepiirit on muotoiltava yhdenmukaisesti ja yhteismitallisesti Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin oppiaine on pääosin kuvattu hyvin ja opetuksen tavoitteet on ilmaistu selkeästi. Yhteiskuntaopin kuvaukseen tulisi lisätä maininta tilastoaineistojen hallitsemisesta, joka on keskeinen osa oppiaineessa opetettavia taitoja. Lisäyksen voisi tehdä esimerkiksi kohtaan: Erityistä huomiota kiinnitetään yhteiskunnallisen ajattelun taitoihin, kuten monipuoliseen tiedon hankintaan, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittiseen tulkintaan, digitaalisiin valmiuksiin sekä keskustelu- ja argumentointitaitoihin. Yhteiskuntaopin keskeisiin piirteisiin kuuluu ajankohtaisten ilmiöiden kriittinen arviointi sekä tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen pohdinta. Tämä tulisi tuoda esille jo oppiaineen kuvauksessa ja tavoitteissa. Tavoitekohta seitsemän, kykenee muodostamaan itselleen perusteltuja näkemyksiä, on muuten perusteltu, mutta sanan itselleen voisi poistaa. Yhteiskuntaopissa näkökulmia tulee perustella laajemmin kuin yksilökeskeisesti. Kurssien YH2 ja YH3 sisällöissä on täsmennettävää. Etenkin kurssien rajausta tulisi tarkentaa. Paikoin jää epäselväksi, mitä kokonaisuuksia opetetaan missäkin kurssissa. Esimerkkinä rahapolitiikka ja valuuttakurssit, jotka voidaan käsitellä talouspolitiikan yhteydessä (YH2) tai Euroopan keskuspankin yhteydessä (YH3). Kurssien on muodostettava eheitä kokonaisuuksia ja niiden on toimittava myös yhdessä. Arviointi Yhteiskuntaopin kurssien arviointiosioissa mainitaan asenteiden arviointi. HYOL:n kanta on, että asenteiden arviointi tulisi poistaa opetussuunnitelmasta. Ensinnäkin käsite asenteet on tässä yhteydessä epämääräinen, ja lisäksi niiden arviointi on vaikeaa tai mahdotonta. Vaatimus asenteiden arvioinnista on

4 myös ristiriidassa opetussuunnitelman yleisen osan luvun 6.2 kanssa, jossa nimenomaan todetaan, että opiskelijan asenteita ei saa arvioida. Kurssit YH1 Kurssin YH1 sisällöt ovat hyvät, mutta tässä kurssissa kaivataan kriittistä suhtautumista ja tulevaisuusnäkökulmaa. Luonnosehdotuksen mukainen kurssi käsittelisi yhteiskuntaa liian pysyvänä ilmiönä. HYOL esittääkin, että kurssin tavoitteisiin lisätään viimeiseksi kohdaksi: Osaa eritellä erilaisten sosiaalisten kysymysten taustoja ja ratkaisumahdollisuuksia eri kansalaisryhmien näkökulmista. Avauksen toiseen virkkeeseen voisi lisätä kriittisyyden, esimerkiksi näin: Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan kriittiseen analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Kurssisisällöissä termi kulttuurinen rakenne on altis väärintulkinnoille ja sitä olisi syytä selventää. Kurssin nimi Suomalainen yhteiskunta ei kuvaa kurssin sisältöä ja tavoitteenasettelua parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi Suomen yhteiskunta olisi nimenä selkeämpi ja osuvampi. YH2 Taloustiedon kurssin sisällöistä oman talouden hoito on pedagogisesti epätarkoituksenmukainen. Talouden ilmiöiden käsittely yksilöiden ja kotitalouksien kautta on tärkeää, mutta tämä näkökulma tulisi sisällyttää läpäisyperusteella kurssin kaikkiin sisältökokonaisuuksiin. Oman talouden hoidon voisikin poistaa kurssisisällöistä ja lisätä kotitalouksien näkökulman kurssikuvaukseen ja tavoitteisiin. Sekä koko taloustiedon kurssin että joidenkin sen sisältökokonaisuuksien otsikoita HYOL pitää harhaanjohtavina. Ehdotettu nimi Taloustiedon perusteet antaa kurssista liian yksinkertaisen kuvan nimi Taloustieto riittäisi. Ensimmäisen sisältökokonaisuuden otsikko puolestaan voisi olla Kansantalous ja talouskasvu. Lisäksi HYOL toivoo kiinnitettävän huomiota joihinkin epätäsmällisiin tai arvoväritteisiin sanamuotoihin, jotka toivotaan poistettavan tai täsmennettävän. Tällaisia ovat lauseet taloutta koskevan tiedon muodostaminen, Verotus valtion ja kuntien talouden selkärankana, Työnteon ja yrittäjyyden merkitys ja keskeinen rooli kansantaloudelle sekä Politiikka ja markkinavoimat. HYOL esittää, että nyt opetussuunnitelmaluonnoksesta kokonaan puuttuvat säästäminen, sijoittaminen, korot ja rahoitusmarkkinat lisättäisiin siihen. YH3 Kurssin otsikko viittaa Suomeen, Eurooppaan ja globaaliin maailmaan. Tästä huolimatta kurssin esitetyt sisältöt ja tavoitteet ovat voimakkaasti EU-keskeisiä. Sisällöissä tulisi huomioida kansainvälisen politiikan näkökulma laajemmin. Erityisesti tämä koskee turvallisuuspolitiikkaa, jonka yhteydessä tulisi EU:n lisäksi käsitellä esim. Yhdysvaltoja ja Venäjää. HYOL pitää kurssin painotuksen siirtämistä laajemmin Eurooppaa ja maailmaa käsittäväksi erittäin tärkeänä.

5 Johdantotekstin viimeinen virke on työskentelymenetelmiä ohjaava, eikä siten sovi opetussuunnitelman perusteiden henkeen. Tutkiva oppiminen opetusmenetelmänä kuuluu kaikkiin yhteiskuntaopin kursseihin, ei vain kurssiin YH3. Tiukka ohjaus tiettyyn työtapaan ei ole pedagogisesti tarkoituksenmukaista. HYOL toivoo, että epämääräiseen ilmaisuun Tulevaisuuden muut haasteet kiinnitetään huomiota ja että vanhentunut käsite kolmas maailma korvataan ajanmukaisella termillä. YH4 Lakitiedon kurssin kuvaus on perusteluonnoksessa liian lyhyt, puutteellinen ja harhaanjohtava. Euroopan unioni ei ole keskeinen osa lakitiedon kurssia, eikä kurssin tulisi niinkään opettaa hoitamaan oikeustoimia vaan kehittää opiskelijoiden oikeustoimia koskevia tietoja ja ratkaisukykyjä. HYOL:n aiemmin tekemässä ehdotuksessa lakitiedon kurssi on kuvailtu yksinkertaisesti ja selkeästi: Opiskelija saa kurssilla perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja oikeudenkäytöstä. Opiskelija tuntee tärkeimmät oikeudelliset sopimukset ja kykenee hoitamaan tavanomaisia oikeusasioita. Hän tuntee oikeutensa ja velvollisuutensa kansalaisena, kuluttajana ja työntekijänä. Opiskelija kykenee etsimään oikeudellista tietoa ja osaa ratkaista tavanomaisia oikeustapauksia. Lakitiedon kurssi vaikuttaa sisältöjensä osalta vielä keskeneräiseltä. Esimerkiksi kohta oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät sisältää vain alakohdan EU-oikeus ja Suomi. Tämän voisi hyvin poistaa tai siirtää kurssiin YH3. Suomen oikeushistoria ei ole lakitiedon kurssin keskeistä sisältöä. Keskeisten sisältöjen kolmas otsikko Kansalaisen yleisimmät oikeudenalat vaatii tarkentamista. Teemaopinnot HYOL:n mielestä on hyvä, että teemaopinnot ovat sisällöltään aiempaa soveltavampia. Tällöin ne eivät jää lukio-opinnoista irralliseksi. Teemaopintojen tavoitteet ja arviointi on muotoiltu selkeästi ja hyvin. Kurssien sisällöissä tulisi huomioida nyt esitettyä paremmin soveltavuus ja soveltuvuus jatko-opintoihin valmistautumisessa. Kurssit eivät saa jäädä irrallisiksi suhteessa muihin lukio-opintoihin.

6 Lausunnon keskeinen sisältö Historia Historian osuuden kieliasua tulee tiivistää, yksinkertaistaa ja muokata niin, ettei se jää tulkinnanvaraiseksi. Käytettyjen käsitteiden, esim. kulttuuri, tulee olla kussakin kohdassa tarkasti määriteltyjä. Historian opetussuunnitelman luonnoksessa käytetään useissa kohdin käsitteitä, jotka ovat asenteellisia ja joita ei mm. siksi enää tavallisesti käytetä historiatieteessä. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi Ruotsin vallan aika, Kolmas maailma, Kaksinapainen maailmanjärjestys ja porvariston vuosisata. Ne tulisi muuttaa. Opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja kurssisisältöjen tulisi olla toisiaan vastaavia. Esimerkiksi nykyisyys näkyy tavoitteissa, muttei juuri lainkaan kurssisisällöissä. Lukion opetussuunnitelman perusteluonnoksen Arviointi-kappale ei anna opettajille riittävästi työkaluja opiskelijoiden yhdenmukaiseen arviointiin. Kurssissa HI3 on kaikista perusteluonnoksessa esitetyistä kursseista suurimpia ongelmia. Esitetty kurssi ei palvele nykypäivästä lähtevää historian opetusta. Kurssit HI3 ja HI5 eivät saa olla sisällöllisesti päällekkäisiä. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin osuuden kieliasua tulee yksinkertaistaa, selkeyttää ja muokata niin, ettei se jää tulkinnanvaraiseksi. Yhteiskuntaopin kuvaukseen tulisi lisätä maininta tilastoaineistojen hallitsemisesta, joka on keskeinen osa oppiaineessa opetettavia taitoja. Yhteiskuntaopin keskeisiin piirteisiin kuuluu ajankohtaisten ilmiöiden kriittinen arviointi ja tulevien kehityssuuntien ja vaihtoehtojen arviointi. Tämä tulisi tuoda esille jo oppiaineen kuvauksessa ja tavoitteissa. Kurssien YH1 ja YH2 nimet tulisi muuttaa niiden sisältöjä vastaaviksi. Oman talouden hoidon voisi poistaa kurssin YH2 sisällöistä ja lisätä kotitalouksien näkökulman kurssikuvaukseen ja tavoitteisiin. Kurssien YH2 ja YH3 sisällöissä on jonkin verran täsmennettävää. Etenkin kurssien rajausta tulisi tarkentaa. Paikoin jää epäselväksi, mitä kokonaisuuksia opetetaan missäkin kurssissa. Kurssin YH3 sisällöissä tulisi huomioida kansainvälisen politiikan näkökulma esitettyä laajemmin. Kurssin YH4 kuvaus on perusteluonnoksessa liian lyhyt, puutteellinen ja harhaanjohtava. Kurssi on myös sisältöjen osalta vielä keskeneräinen. Yhteiskuntaopin kurssien arviointiosioissa mainittu asenteiden arviointi pitäisi poistaa opetussuunnitelmasta. HISTORIAN JA YHTEISKNTAOPIN OPETTAJIEN LIITTO HYOL ry Jari Aalto Eero Kitunen Kirsi Ruhanen Hallituksen puheenjohtaja Lukioryhmän puheenjohtaja Toiminnanjohtaja