Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Transkriptio

1 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta kommentoida opetussuunnitelman 2016 (OPS 2016) perusteluonnoksia. Uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa (2016) tavoitteet, sisällöt ja kriteerit on pyritty laittamaan yhteneväisiksi, mikä lisää opetussuunnitelman käytettävyyttä. Aikaisemmassa opetussuunnitelmassa 2004 tavoitteet ja ainekohtaiset sisällöt eivät vastanneet toisiaan. Lähtökohtana olivatkin tällöin sisällöt. Nyt opetussuunnitelmassa pyritään antamaan opettajille tietoa siitä, miten opetus tapahtuu. Sisältöjä on karsittu, jotta kiireetön opetus olisi mahdollista. Tämä tärkeä periaate pitäisi näkyä myös matematiikan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa tulee näkyä myös se, ettei kiireettömyys tarkoita samojen sisältöjen toistoa ja syventämistä vaan erilaisten taitojen harjoittamista. Olemme huomanneet joitakin epätarkkuuksia yhtenäisissä linjoissa tai tekstin selkeydessä. Tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien tulee vastata toisiaan. MAOL katsoo tärkeäksi yhteistyön erityisesti alaluokkien opetuksen sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja matematiikan kanssa. Siksi olemme katsoneet opetussuunnitelmia myös tältä kannalta. Olemme tarkastelleet opetussuunnitelmaa myös yleisten tavoitteiden kannalta. Niiden pitäisi näkyä ja toteutua kaikissa oppiaineissa. Suuri puute on se, että näitä yleisiä tavoitteita on toistettu ainekohtaisissa osioissa tai ne eivät näy siellä ollenkaan. Ainekohtaisissa osioissa tulee viitata yleisiin tavoitteisiin ja toiston sijaan kirjata vain oppiainekohtaisia täsmennyksiä. Tällä tavoin opetussuunnitelmasta tulisi selkeämpi ja tiiviimpi. Ainekohtaisia yleisiä tavoitteita tulisi työstää myös kouluilla, jolloin niitä on mahdollista sisäistää. Opetussuunnitelmassa on esitetty hyvin nykyinen oppimiskäsitys (2.3). Puutteena on se, ettei tämä välity työtapoihin ja oppimisympäristöön (4.2 ja 4.3). Tämä olisi erityisen tärkeää, kun pyritään vastaamaan kysymykseen, miten opetus tehdään. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on kirjoitettu yksinomaan heikosti suoriutuvan oppilaan kannalta. Yksittäisen lahjakkaan oppilaan ja yhteiskunnan etu vaatii, että tukitoimia suunnataan myös sellaisille oppilaille, joiden tiedot ja taidot ylittävät olennaisesti ikäluokan keskitason ja jotka eivät siksi saa yhteisestä opetuksesta edistymisensä tarvitsemia virikkeitä. Lisäksi oppiainekohtainen tuen ohjaus (Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa) on tässä opetussuunnitelman versiossa liian yleistä, tarvitaan yksilöllisempiä ohjeita eri aineissa. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa tuen tulee lähteä oppilaan havaitsemiskeinojen, ajattelutaitojen ja käsiterakenteiden tunnistamisesta. Myös oppimisen ilon tärkeys tulee huomioida. Uudessa opetussuunnitelmassa näkyy se, että fysiikan ja kemian ja matematiikan opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan. OPS:ssa on muun muassa linjauksia oppilaiden motivoimiseen; opetus lähtee oppilaiden omasta arkielämästä. Sinänsä tärkeää oppilaan motivaatiota ei kuitenkaan arvioida erikseen, koska oppilaiden motivaatio tulee esiin opettajan muussa arvioinnissa. Tämä periaate tulisi kirjata kriteereihin. Opetussuunnitelmissa näkyy luonnontieteen ja matematiikan tiedon luonteen esiin tuominen. Myös TVT:n käyttö näkyy tavoitteissa, sisällöissä ja työtavoissa.

2 2 Laaja alainen osaaminen Laaja alaisessa osaamisessa 7 9 (L1) mainitaan tavoite, että oppilasta ohjataan tunnistamaan omat oppimisja opiskelustrategiansa ja kehittämään niitä tietoisesti. Tämä tärkeä tavoite tulee näkyä myös oppiainekohtaisissa tavoitteissa (esim. T2:ssa). Se pitäisi lisätä myös työtapoihin sekä kappaleeseen Ohjaus ja tuki. Esimerkiksi lauseen Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, jälkeen voisi kirjata: eri työtavat auttavat oppilasta tunnistamaan oppimistapojaan. Opettajien perinteiseen ajattelutapaan ei välttämättä kuulu, että oppitunnilla käytetyt työtavat auttavat oppilasta tiedostamaan oppimistyyliään. Laaja alaisen osaamisen kohdassa (L1) ei mainita matemaattista ajattelua lainkaan, vaikka sen merkitys sekä tieteiden että taiteiden ja erityisesti teknologian alalla on hyvin tärkeä nykyisessä yhteiskunnassa. Katsomme myös, että taiteiden lisäksi tieteet syventävät eettistä ajattelua (L1). Matemaattis luonnontieteelliset aineet Kestävän kehityksen arvot ovat hyvin esillä kaikissa oppiaineissa, mutta esitystapa pitäisi yhtenäistää. Tavoitteet, sisällöt ja kriteerit ovat selkeästi ympäristöopissa (3 6). Näissä oppilaan edellytetään toimivan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Yläluokkien luonnontieteissä ja maantiedossa on erilaisia tavoitteita, sisältöjä ja kriteereitä. Maantiedossa tavoitteena on, että oppilas tietää, miten toimitaan. Tavoitteena pitäisi olla myös yläluokilla kestävän kehityksen arvojen mukainen toimiminen. Yläluokkien eri oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä tulisi näkyä yhteistyö eri luonnontieteiden välillä. Esimerkiksi maantiedon sisällöissä mainitaan ympäristömuutos ja ilmastonmuutos, jotka ovat myös muiden luonnontieteiden sisältöjä, vaikka niitä ei mainita. Maantiedon opetussuunnitelman tavoitteissa esiintyy käsite maantieteellinen ajattelu. Tämä pitää täsmentää, mitä se tarkoittaa. Tämän voisi korvata sisällöissä olevilla sanoilla, kuten muissa luonnontieteissä on tehty. Oppimiskokonaisuudet on tarkoitettu koulukohtaisesti toteutettaviksi eri aineiden yhteisprojekteiksi. Oppimiskokonaisuus mainitaan opetussuunnitelmissa, mutta tähän pitäisi täsmentää, että se sisältää yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Koulukohtaisesti päätetään riittävän pitkien oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta. Johtaako tämä eriarvoisuuteen? Lisäksi ihmettelemme, johtavatko päättöarvioinnin kriteerit yhdenvertaiseen arviointiin kouluissa. Arviointi koskee nyt oppilaan ilmaisua ja tekemistä, kun aiemmin arvioitiin sisältöjen muistamista tai soveltamista. Matematiikan opetussuunnitelmasta puuttuu maininta yhteistyöstä luonnontieteiden ja muiden tieteiden kanssa. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa mainitaan aineiden merkitys laajasti. Samaan tapaan matematiikan merkitys pitäisi näkyä Merkitys, arvot ja asenteet otsikon alla. Matematiikasta on paitsi hyötyä oppilaan arjessa, käytetään sitä myös muissa luonnontieteissä ja yhteiskunnassa. Matematiikan tehtävä kappaleessa ei myöskään ole mainintaa matematiikan merkityksestä muille aineille ja kestävälle kehitykselle.

3 3 Matematiikka Opetussuunnitelman perusteiden hyvä ajatus kiireettömyydestä tulisi olla pääperiaatteena myös kaikissa ainekohtaisissa tavoitteissa. Fysiikan ja kemian sisältöjen määrää on vähennetty ja kiireettömyyden tavoite on toteutettu, mutta matematiikassa asia toisin. Matematiikan sisältöjä ei juurikaan ole karsittu ja lisäksi sinne on tuotu uutena aihealueena ohjelmointi. Matematiikan oppiminen vaatii riittävästi aikaa harjoitella, omaksua ja ymmärtää matemaattiset käsitteet ja lainalaisuudet. Lisäksi matematiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt yläluokilla on ilmaistu osittain liian yksityiskohtaisesti sisältöjen avulla, jolloin kokonaisuus ja pääperiaatteet eivät hahmotu tarpeeksi. Toisaalta taas alaluokkien opettajat tarvitsevat yksityiskohtaisempia ohjeita. Matematiikan sisältöihin uutena aihealueena lisätty ohjelmoinnin sisältö ja sen sitominen matematiikan opetukseen on syytä avata tarkemmin. Sen laajuus on ilmaistava tarkemmin huomioiden matematiikan opetuksen kokonaisuus ja kiireettömyys. Tällöin opetuksen suunnittelu ja yhtenäinen arviointi tulevat mahdolliseksi. (T20 S10) Matematiikan tuntimäärien ja tavoitteiden lukumäärän välillä on epäsuhtaa. Kouluvuosijaksolla 3 6 on enemmän vuosiviikkotunteja kuin jaksolla 7 9, mutta edellisellä on 14 tavoitekohtaa ja jälkimmäisellä 20. Tämä merkitsee välttämättä sitä, että yläluokkien tavoitteiden kuvaaminen on hienojakoisempaa kuin alempien luokkien ja opetuksen suunnittelu hankaloituu. Matematiikan opetuksen tehtävä toistetaan täsmälleen samoilla sanoilla jokaisen vuosiluokkajakson alussa. Opiskelun merkitys kullekin opiskelijalle on hyvin eriluonteinen alkuopetuksessa kuin yläluokilla. Kunkin luokkatasojakson oppisisältöjen merkitys persoonallisuuden kehittymiselle on otettava huomioon oppimistilanteita suunniteltaessa. Sen pitäisi näkyä selvästi näissä alkuteksteissä. Laaja alaisen osaamisen kohta Tieto ja viestintäteknologinen osaamisesta (L5) on jäänyt puutteelliseksi. Tieto ja viestintäteknologian käyttö on myös matematiikan oppiainekohtaisessa osuudessa yksipuolista (T14; S10). Tietokoneohjelmat eivät ole paras tapa ajatella ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta. Monet pelit ja tietokoneiden tai älypuhelinten hyöty ja hupiohjelmistot tarjoavat houkuttelevia ja nykyaikaisia mahdollisuuksia tutustua ohjelmoinnin perusideoihin. Oppiainekohtaisissa sisällöissä voisi tarpeen mukaan viitata tietokoneohjelmien, kuten taulukkolaskennan käyttöön tilastojen yhteydessä (S15). Erityisen tärkeää on tietotekniikkaympäristön merkitys lahjakkaiden oppilaiden tukemisessa ja heille tarjottavassa oppimateriaalissa. Alempien vuosiluokkien keskeisten taitojen ja sisältöjen osaamisen tukeminen ja ennakoivan tuen huomioiminen luonnostekstissä tukee tasavertaista resursointia koulutuksenjärjestäjien kesken. Tämä luo heikommin menestyvillekin oppilaille kuvan matematiikasta laajempana kumulatiivisena kokonaisuutena. Oppilaan arviointi tulisi olla oppimista tukevaa, mikä olisi mainittava selvästi (6.1). Formatiivista arviointia voisi tuoda matematiikan arviointiosiossa vahvemminkin esille, jotta teksti olisi paremmin linjassa perusteluonnoksen arviointiluvun 6 kanssa. Lisäksi päättöarvosanan 8 kuvaukset ovat epätarkkoja ja liiaksi opetuksen tavoitetekstin suoraa toistoa. Opintojen aikaisen arvioinnin ja päättöarvioinnin yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta missään matemaattis luonnontieteellisessä aineessa.

4 4 Vuosiluokat 1 2 Ensimmäisten luokkien opetussuunnitelmaan tarvitaan oppimiskäsitysten tulkintaa sisältöjen valintojen sekä työtapojen pohjaksi. Opetuksen järjestämisen ja pedagogisen ohjauksen vahvistamisen kannalta oppimisympäristöön ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1 2 voisivat olla tarkempia ja yksityiskohtaisempia. Vuosiluokat 3 6 Matematiikan alaluokkien arvioinnissa tulisi nostaa esiin hyvän arvosanan kriteereissä se että oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään usealla eri tavalla (T4). Tämä poikkeaa selvästi aiemmista käytänteistä. Periaate ilmaisee matematiikan luonnetta ja helpottaa yläkoulun matematiikan opetusta. Negatiivisten lukujen mainitseminen tässä luokkajaksossa on hyvä asia, mutta sen sijoittaminen ei tee oikeutta kokonaisuuden rakentumiselle (S6). Negatiiviset luvut eivät varsinaisesti ole opetettava itsenäinen sisältö, vaan niiden rooli on uusien ideoiden tarjoamisessa, lukukäsitteen rajojen laajentamisessa ja konkreettisten mielikuvien luomisessa tulevalle opetukselle. Vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetussuunnitelmassa hyvää on pitkäjänteisen työskentelyn ja kokonaisuuksien hallinnan korostaminen osana matematiikan luonnetta oppiaineena. Päättely ja päässälaskutaidon tärkeyttä tulee ottaa esille korostetummin, koska TVT ja ohjelmointitaidot ovat luonnoksessa vahvasti esillä (T10 ja T11). Osa sisällöistä on kirjoitettu hyvin yksityiskohtaisesti. Jotkut opetussuunnitelmassa mainitut asiat ovat sekä laajuudeltaan että käsitteellisesti eritasoisia (S14; S2); käsitteet sisältyvät jo mainittuihin yleisempiin käsitteisiin (esimerkiksi Thaleen lause S14). Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat Fysiikan ja kemian opetuksen haasteet on huomioitu opetussuunnitelmassa. Ajattelun taidot, kysymysten ja johtopäätösten tekeminen sekä selittämisen taidot käsitteiden muodostamisprosessissa ovat hyvin esillä. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, miten fysiikan ja kemian opetus rakentaa oppilaiden maailmankuvaa. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa tarvitaan täsmennyksiä joihinkin käsitteisiin. Esimerkiksi tulee määrittää, mitä tarkoitetaan teknologisilla sovelluksilla tai kemiallisilla prosesseilla. Samalla tavalla tulisi selventää se, mitä tarkoitetaan kriittisellä ajattelulla erityisesti fysiikassa ja kemiassa? Ympäristöoppi (1 2 ja 3 6) Eri luonnontieteiden ja terveysopin tavoitteet ja sisällöt on koottu hyvin yhteen. Olisi hyvä vielä tarkistaa, että sisältöjä on tasapuolisesti kaikista aineista. Olisi syytä huolehtia siitä, että vaikeina pidettävien aineiden, fysiikan ja kemian näkökulma on mukana. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos kuuluvat kaikkiin luonnontieteisiin, mutta fysiikan ja kemian osuus näissä aihealueissa usein unohtuu.

5 5 Olemme huomanneet joitakin epäyhtenäisyyksiä eri aineiden tavoitteissa. Tärkeää on, että Ympäristöopin tehtävä kappaleessa eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt ovat linjassa. Fysiikan kannalta keskeistä on tukea luonnon perusrakenteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on rakentaa ymmärrystä aineiden ominaisuuksista, rakenteista ja muutoksista. Biologiassa keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä.. ja maantiedossa keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä ja ymmärtää erilaisia alueita maapallolla. Fysiikan ja kemian osuuteen tulee kirjata, että ennen ymmärtämistä ja käsitteiden rakentamista ovat ilmiöiden havaitsemista ja tunnistamista. Alaluokkien opetussuunnitelmassa tulisi välttää käsitteitä, joita pidetään vaikeina. Tällainen sana on teknologia. Esimerkiksi teknologiset sovellukset ei ole yksiselitteinen käsite. Teknologian tutkimisen voisi korvata sanomalla, että tutkitaan laitteiden toimintatapoja. Lisäksi annetaan esimerkkejä laitteista. Tärkeää on pitää huolta siitä, että opetuksessa käytetyt käsitteet eivät ole liian vaikeita, kuten nykyisissä alakoulun oppikirjoissa usein on. Fysiikka ja kemia (7 9) Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa on väljyyttä, joka mahdollistaa kiireettömyyden oppitunneilla. Lisäksi opetussuunnitelmassa on tavoitteena, että mahdollisimman moni ymmärtäisi fysiikan ja kemian ilmiöitä. Toivottavasti nämä periaatteet takaavat riittävät, myös kvantitatiiviset taidot, jatko opintoja varten. Luonnontieteellinen tutkimus tulee hyvin esille opetussuunnitelmassa. Kokeellisuus ja tutkiminen asettavat suuria vaatimuksia kokeellisuuden välineille, tiloille ja ryhmäkoolle. MAOL ry on huolissaan siitä, ovatko fysiikan ja kemian sisällöt riittävän yksityiskohtaisia opettajille. Toisaalta on hyvä, että opetussuunnitelmassa kerrotaan se, miten aihetta lähestytään, kuten fysiikassa sähkön kohdalla. Sen sijaan lämpökäsite on esitetty hyvin suppeasti. Toivottavasti oppilaat saavat kuitenkin riittävät tiedot arkielämäänsä ja esim. ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen.

6 6 Tiivistelmä Uudessa opetussuunnitelmassa näkyy se, että fysiikan, kemian ja matematiikan opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja kriteerit tulee olla linjassa eri oppiaineiden välillä. MAOL ry katsoo tärkeäksi yhteistyön erityisesti alaluokkien opetuksen sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja matematiikan kanssa. Opetussuunnitelmassa pyritään antamaan opettajille tietoa siitä, miten opetus tapahtuu. Sisältöjä on karsittu, jotta kiireetön opetus olisi mahdollista. Tämän periaatteen tulisi näkyä paremmin matematiikan opetussuunnitelmassa. Yleisten opetuksen tavoitteiden pitäisi näkyä ja toteutua kaikissa oppiaineissa. Ainekohtaisissa osioissa tulee viitata yleisiin tavoitteisiin ja toiston sijaan kirjata vain oppiainekohtaisia täsmennyksiä. Yleisiä tavoitteita tulisi myös ainekohtaisesti työstää kouluilla, jotta ne sisäistyisivät. Opetussuunnitelmassa on esitetty hyvin nykyinen oppimiskäsitys. Puutteena on se, ettei tämä välity täysin työtapoihin ja oppimisympäristöön. Opetussuunnitelmia kouluissa ja kunnissa tekevät tarvitsisivat yleisohjeita ja periaatteita ohjaamaan työnsä yksityiskohtien suunnittelua. Etenkin matematiikassa sisältö ja tavoiteluettelot eivät palvele täysin tätä tarkoitusta, vaan tarvittaisiin suuntaviivoja ja teoreettista perustaa. Fysiikassa ja kemiassa kaivataan sisältöjen täsmentämistä. Myös oppiainekohtaisen tuen ohjaus on liian yleisellä tasolla eri oppiaineissa. Kokeellisuus ja tutkiminen asettavat suuria vaatimuksia kokeellisuuden välineille, tiloille ja ryhmäkoolle. Opettajat tarvitsevat myös koulutusta ja tukimateriaalia opetussuunnitelmien perusteiden tulkinnassa ja paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa. MAOL ry Lisätietoa: Leena Mannila, MAOL ry, puheenjohtaja, Juha Sola, MAOL ry, toiminnanjohtaja,