Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta"

Transkriptio

1 1 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry:n lausunto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto ry MAOL ry kiittää saamastaan mahdollisuudesta kommentoida opetussuunnitelman 2016 (OPS 2016) perusteluonnoksia. Uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa (2016) tavoitteet, sisällöt ja kriteerit on pyritty laittamaan yhteneväisiksi, mikä lisää opetussuunnitelman käytettävyyttä. Aikaisemmassa opetussuunnitelmassa 2004 tavoitteet ja ainekohtaiset sisällöt eivät vastanneet toisiaan. Lähtökohtana olivatkin tällöin sisällöt. Nyt opetussuunnitelmassa pyritään antamaan opettajille tietoa siitä, miten opetus tapahtuu. Sisältöjä on karsittu, jotta kiireetön opetus olisi mahdollista. Tämä tärkeä periaate pitäisi näkyä myös matematiikan opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa tulee näkyä myös se, ettei kiireettömyys tarkoita samojen sisältöjen toistoa ja syventämistä vaan erilaisten taitojen harjoittamista. Olemme huomanneet joitakin epätarkkuuksia yhtenäisissä linjoissa tai tekstin selkeydessä. Tavoitteiden, sisältöjen ja arviointikriteerien tulee vastata toisiaan. MAOL katsoo tärkeäksi yhteistyön erityisesti alaluokkien opetuksen sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja matematiikan kanssa. Siksi olemme katsoneet opetussuunnitelmia myös tältä kannalta. Olemme tarkastelleet opetussuunnitelmaa myös yleisten tavoitteiden kannalta. Niiden pitäisi näkyä ja toteutua kaikissa oppiaineissa. Suuri puute on se, että näitä yleisiä tavoitteita on toistettu ainekohtaisissa osioissa tai ne eivät näy siellä ollenkaan. Ainekohtaisissa osioissa tulee viitata yleisiin tavoitteisiin ja toiston sijaan kirjata vain oppiainekohtaisia täsmennyksiä. Tällä tavoin opetussuunnitelmasta tulisi selkeämpi ja tiiviimpi. Ainekohtaisia yleisiä tavoitteita tulisi työstää myös kouluilla, jolloin niitä on mahdollista sisäistää. Opetussuunnitelmassa on esitetty hyvin nykyinen oppimiskäsitys (2.3). Puutteena on se, ettei tämä välity työtapoihin ja oppimisympäristöön (4.2 ja 4.3). Tämä olisi erityisen tärkeää, kun pyritään vastaamaan kysymykseen, miten opetus tehdään. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on kirjoitettu yksinomaan heikosti suoriutuvan oppilaan kannalta. Yksittäisen lahjakkaan oppilaan ja yhteiskunnan etu vaatii, että tukitoimia suunnataan myös sellaisille oppilaille, joiden tiedot ja taidot ylittävät olennaisesti ikäluokan keskitason ja jotka eivät siksi saa yhteisestä opetuksesta edistymisensä tarvitsemia virikkeitä. Lisäksi oppiainekohtainen tuen ohjaus (Ohjaus, eriyttäminen ja tuki oppiaineessa) on tässä opetussuunnitelman versiossa liian yleistä, tarvitaan yksilöllisempiä ohjeita eri aineissa. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa tuen tulee lähteä oppilaan havaitsemiskeinojen, ajattelutaitojen ja käsiterakenteiden tunnistamisesta. Myös oppimisen ilon tärkeys tulee huomioida. Uudessa opetussuunnitelmassa näkyy se, että fysiikan ja kemian ja matematiikan opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan. OPS:ssa on muun muassa linjauksia oppilaiden motivoimiseen; opetus lähtee oppilaiden omasta arkielämästä. Sinänsä tärkeää oppilaan motivaatiota ei kuitenkaan arvioida erikseen, koska oppilaiden motivaatio tulee esiin opettajan muussa arvioinnissa. Tämä periaate tulisi kirjata kriteereihin. Opetussuunnitelmissa näkyy luonnontieteen ja matematiikan tiedon luonteen esiin tuominen. Myös TVT:n käyttö näkyy tavoitteissa, sisällöissä ja työtavoissa.

2 2 Laaja alainen osaaminen Laaja alaisessa osaamisessa 7 9 (L1) mainitaan tavoite, että oppilasta ohjataan tunnistamaan omat oppimisja opiskelustrategiansa ja kehittämään niitä tietoisesti. Tämä tärkeä tavoite tulee näkyä myös oppiainekohtaisissa tavoitteissa (esim. T2:ssa). Se pitäisi lisätä myös työtapoihin sekä kappaleeseen Ohjaus ja tuki. Esimerkiksi lauseen Fysiikan tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita itsenäiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn, jälkeen voisi kirjata: eri työtavat auttavat oppilasta tunnistamaan oppimistapojaan. Opettajien perinteiseen ajattelutapaan ei välttämättä kuulu, että oppitunnilla käytetyt työtavat auttavat oppilasta tiedostamaan oppimistyyliään. Laaja alaisen osaamisen kohdassa (L1) ei mainita matemaattista ajattelua lainkaan, vaikka sen merkitys sekä tieteiden että taiteiden ja erityisesti teknologian alalla on hyvin tärkeä nykyisessä yhteiskunnassa. Katsomme myös, että taiteiden lisäksi tieteet syventävät eettistä ajattelua (L1). Matemaattis luonnontieteelliset aineet Kestävän kehityksen arvot ovat hyvin esillä kaikissa oppiaineissa, mutta esitystapa pitäisi yhtenäistää. Tavoitteet, sisällöt ja kriteerit ovat selkeästi ympäristöopissa (3 6). Näissä oppilaan edellytetään toimivan kestävän tulevaisuuden edistämiseksi. Yläluokkien luonnontieteissä ja maantiedossa on erilaisia tavoitteita, sisältöjä ja kriteereitä. Maantiedossa tavoitteena on, että oppilas tietää, miten toimitaan. Tavoitteena pitäisi olla myös yläluokilla kestävän kehityksen arvojen mukainen toimiminen. Yläluokkien eri oppiaineiden tavoitteissa ja sisällöissä tulisi näkyä yhteistyö eri luonnontieteiden välillä. Esimerkiksi maantiedon sisällöissä mainitaan ympäristömuutos ja ilmastonmuutos, jotka ovat myös muiden luonnontieteiden sisältöjä, vaikka niitä ei mainita. Maantiedon opetussuunnitelman tavoitteissa esiintyy käsite maantieteellinen ajattelu. Tämä pitää täsmentää, mitä se tarkoittaa. Tämän voisi korvata sisällöissä olevilla sanoilla, kuten muissa luonnontieteissä on tehty. Oppimiskokonaisuudet on tarkoitettu koulukohtaisesti toteutettaviksi eri aineiden yhteisprojekteiksi. Oppimiskokonaisuus mainitaan opetussuunnitelmissa, mutta tähän pitäisi täsmentää, että se sisältää yhteistyötä eri oppiaineiden kanssa. Koulukohtaisesti päätetään riittävän pitkien oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta. Johtaako tämä eriarvoisuuteen? Lisäksi ihmettelemme, johtavatko päättöarvioinnin kriteerit yhdenvertaiseen arviointiin kouluissa. Arviointi koskee nyt oppilaan ilmaisua ja tekemistä, kun aiemmin arvioitiin sisältöjen muistamista tai soveltamista. Matematiikan opetussuunnitelmasta puuttuu maininta yhteistyöstä luonnontieteiden ja muiden tieteiden kanssa. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa mainitaan aineiden merkitys laajasti. Samaan tapaan matematiikan merkitys pitäisi näkyä Merkitys, arvot ja asenteet otsikon alla. Matematiikasta on paitsi hyötyä oppilaan arjessa, käytetään sitä myös muissa luonnontieteissä ja yhteiskunnassa. Matematiikan tehtävä kappaleessa ei myöskään ole mainintaa matematiikan merkityksestä muille aineille ja kestävälle kehitykselle.

3 3 Matematiikka Opetussuunnitelman perusteiden hyvä ajatus kiireettömyydestä tulisi olla pääperiaatteena myös kaikissa ainekohtaisissa tavoitteissa. Fysiikan ja kemian sisältöjen määrää on vähennetty ja kiireettömyyden tavoite on toteutettu, mutta matematiikassa asia toisin. Matematiikan sisältöjä ei juurikaan ole karsittu ja lisäksi sinne on tuotu uutena aihealueena ohjelmointi. Matematiikan oppiminen vaatii riittävästi aikaa harjoitella, omaksua ja ymmärtää matemaattiset käsitteet ja lainalaisuudet. Lisäksi matematiikan opetuksen tavoitteet ja sisällöt yläluokilla on ilmaistu osittain liian yksityiskohtaisesti sisältöjen avulla, jolloin kokonaisuus ja pääperiaatteet eivät hahmotu tarpeeksi. Toisaalta taas alaluokkien opettajat tarvitsevat yksityiskohtaisempia ohjeita. Matematiikan sisältöihin uutena aihealueena lisätty ohjelmoinnin sisältö ja sen sitominen matematiikan opetukseen on syytä avata tarkemmin. Sen laajuus on ilmaistava tarkemmin huomioiden matematiikan opetuksen kokonaisuus ja kiireettömyys. Tällöin opetuksen suunnittelu ja yhtenäinen arviointi tulevat mahdolliseksi. (T20 S10) Matematiikan tuntimäärien ja tavoitteiden lukumäärän välillä on epäsuhtaa. Kouluvuosijaksolla 3 6 on enemmän vuosiviikkotunteja kuin jaksolla 7 9, mutta edellisellä on 14 tavoitekohtaa ja jälkimmäisellä 20. Tämä merkitsee välttämättä sitä, että yläluokkien tavoitteiden kuvaaminen on hienojakoisempaa kuin alempien luokkien ja opetuksen suunnittelu hankaloituu. Matematiikan opetuksen tehtävä toistetaan täsmälleen samoilla sanoilla jokaisen vuosiluokkajakson alussa. Opiskelun merkitys kullekin opiskelijalle on hyvin eriluonteinen alkuopetuksessa kuin yläluokilla. Kunkin luokkatasojakson oppisisältöjen merkitys persoonallisuuden kehittymiselle on otettava huomioon oppimistilanteita suunniteltaessa. Sen pitäisi näkyä selvästi näissä alkuteksteissä. Laaja alaisen osaamisen kohta Tieto ja viestintäteknologinen osaamisesta (L5) on jäänyt puutteelliseksi. Tieto ja viestintäteknologian käyttö on myös matematiikan oppiainekohtaisessa osuudessa yksipuolista (T14; S10). Tietokoneohjelmat eivät ole paras tapa ajatella ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutusta. Monet pelit ja tietokoneiden tai älypuhelinten hyöty ja hupiohjelmistot tarjoavat houkuttelevia ja nykyaikaisia mahdollisuuksia tutustua ohjelmoinnin perusideoihin. Oppiainekohtaisissa sisällöissä voisi tarpeen mukaan viitata tietokoneohjelmien, kuten taulukkolaskennan käyttöön tilastojen yhteydessä (S15). Erityisen tärkeää on tietotekniikkaympäristön merkitys lahjakkaiden oppilaiden tukemisessa ja heille tarjottavassa oppimateriaalissa. Alempien vuosiluokkien keskeisten taitojen ja sisältöjen osaamisen tukeminen ja ennakoivan tuen huomioiminen luonnostekstissä tukee tasavertaista resursointia koulutuksenjärjestäjien kesken. Tämä luo heikommin menestyvillekin oppilaille kuvan matematiikasta laajempana kumulatiivisena kokonaisuutena. Oppilaan arviointi tulisi olla oppimista tukevaa, mikä olisi mainittava selvästi (6.1). Formatiivista arviointia voisi tuoda matematiikan arviointiosiossa vahvemminkin esille, jotta teksti olisi paremmin linjassa perusteluonnoksen arviointiluvun 6 kanssa. Lisäksi päättöarvosanan 8 kuvaukset ovat epätarkkoja ja liiaksi opetuksen tavoitetekstin suoraa toistoa. Opintojen aikaisen arvioinnin ja päättöarvioinnin yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta missään matemaattis luonnontieteellisessä aineessa.

4 4 Vuosiluokat 1 2 Ensimmäisten luokkien opetussuunnitelmaan tarvitaan oppimiskäsitysten tulkintaa sisältöjen valintojen sekä työtapojen pohjaksi. Opetuksen järjestämisen ja pedagogisen ohjauksen vahvistamisen kannalta oppimisympäristöön ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 1 2 voisivat olla tarkempia ja yksityiskohtaisempia. Vuosiluokat 3 6 Matematiikan alaluokkien arvioinnissa tulisi nostaa esiin hyvän arvosanan kriteereissä se että oppilas esittää ratkaisujaan ja päätelmiään usealla eri tavalla (T4). Tämä poikkeaa selvästi aiemmista käytänteistä. Periaate ilmaisee matematiikan luonnetta ja helpottaa yläkoulun matematiikan opetusta. Negatiivisten lukujen mainitseminen tässä luokkajaksossa on hyvä asia, mutta sen sijoittaminen ei tee oikeutta kokonaisuuden rakentumiselle (S6). Negatiiviset luvut eivät varsinaisesti ole opetettava itsenäinen sisältö, vaan niiden rooli on uusien ideoiden tarjoamisessa, lukukäsitteen rajojen laajentamisessa ja konkreettisten mielikuvien luomisessa tulevalle opetukselle. Vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetussuunnitelmassa hyvää on pitkäjänteisen työskentelyn ja kokonaisuuksien hallinnan korostaminen osana matematiikan luonnetta oppiaineena. Päättely ja päässälaskutaidon tärkeyttä tulee ottaa esille korostetummin, koska TVT ja ohjelmointitaidot ovat luonnoksessa vahvasti esillä (T10 ja T11). Osa sisällöistä on kirjoitettu hyvin yksityiskohtaisesti. Jotkut opetussuunnitelmassa mainitut asiat ovat sekä laajuudeltaan että käsitteellisesti eritasoisia (S14; S2); käsitteet sisältyvät jo mainittuihin yleisempiin käsitteisiin (esimerkiksi Thaleen lause S14). Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat Fysiikan ja kemian opetuksen haasteet on huomioitu opetussuunnitelmassa. Ajattelun taidot, kysymysten ja johtopäätösten tekeminen sekä selittämisen taidot käsitteiden muodostamisprosessissa ovat hyvin esillä. Samoin kiinnitetään huomiota siihen, miten fysiikan ja kemian opetus rakentaa oppilaiden maailmankuvaa. Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa tarvitaan täsmennyksiä joihinkin käsitteisiin. Esimerkiksi tulee määrittää, mitä tarkoitetaan teknologisilla sovelluksilla tai kemiallisilla prosesseilla. Samalla tavalla tulisi selventää se, mitä tarkoitetaan kriittisellä ajattelulla erityisesti fysiikassa ja kemiassa? Ympäristöoppi (1 2 ja 3 6) Eri luonnontieteiden ja terveysopin tavoitteet ja sisällöt on koottu hyvin yhteen. Olisi hyvä vielä tarkistaa, että sisältöjä on tasapuolisesti kaikista aineista. Olisi syytä huolehtia siitä, että vaikeina pidettävien aineiden, fysiikan ja kemian näkökulma on mukana. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos kuuluvat kaikkiin luonnontieteisiin, mutta fysiikan ja kemian osuus näissä aihealueissa usein unohtuu.

5 5 Olemme huomanneet joitakin epäyhtenäisyyksiä eri aineiden tavoitteissa. Tärkeää on, että Ympäristöopin tehtävä kappaleessa eri oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt ovat linjassa. Fysiikan kannalta keskeistä on tukea luonnon perusrakenteiden ja ilmiöiden ymmärtämistä ja selittää näitä ilmiöitä käyttäen kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Kemian kannalta keskeistä on rakentaa ymmärrystä aineiden ominaisuuksista, rakenteista ja muutoksista. Biologiassa keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä.. ja maantiedossa keskeistä on tutkia omaa lähiympäristöä ja ymmärtää erilaisia alueita maapallolla. Fysiikan ja kemian osuuteen tulee kirjata, että ennen ymmärtämistä ja käsitteiden rakentamista ovat ilmiöiden havaitsemista ja tunnistamista. Alaluokkien opetussuunnitelmassa tulisi välttää käsitteitä, joita pidetään vaikeina. Tällainen sana on teknologia. Esimerkiksi teknologiset sovellukset ei ole yksiselitteinen käsite. Teknologian tutkimisen voisi korvata sanomalla, että tutkitaan laitteiden toimintatapoja. Lisäksi annetaan esimerkkejä laitteista. Tärkeää on pitää huolta siitä, että opetuksessa käytetyt käsitteet eivät ole liian vaikeita, kuten nykyisissä alakoulun oppikirjoissa usein on. Fysiikka ja kemia (7 9) Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmissa on väljyyttä, joka mahdollistaa kiireettömyyden oppitunneilla. Lisäksi opetussuunnitelmassa on tavoitteena, että mahdollisimman moni ymmärtäisi fysiikan ja kemian ilmiöitä. Toivottavasti nämä periaatteet takaavat riittävät, myös kvantitatiiviset taidot, jatko opintoja varten. Luonnontieteellinen tutkimus tulee hyvin esille opetussuunnitelmassa. Kokeellisuus ja tutkiminen asettavat suuria vaatimuksia kokeellisuuden välineille, tiloille ja ryhmäkoolle. MAOL ry on huolissaan siitä, ovatko fysiikan ja kemian sisällöt riittävän yksityiskohtaisia opettajille. Toisaalta on hyvä, että opetussuunnitelmassa kerrotaan se, miten aihetta lähestytään, kuten fysiikassa sähkön kohdalla. Sen sijaan lämpökäsite on esitetty hyvin suppeasti. Toivottavasti oppilaat saavat kuitenkin riittävät tiedot arkielämäänsä ja esim. ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen.

6 6 Tiivistelmä Uudessa opetussuunnitelmassa näkyy se, että fysiikan, kemian ja matematiikan opetuksen haasteisiin on pyritty vastaamaan. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja kriteerit tulee olla linjassa eri oppiaineiden välillä. MAOL ry katsoo tärkeäksi yhteistyön erityisesti alaluokkien opetuksen sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja matematiikan kanssa. Opetussuunnitelmassa pyritään antamaan opettajille tietoa siitä, miten opetus tapahtuu. Sisältöjä on karsittu, jotta kiireetön opetus olisi mahdollista. Tämän periaatteen tulisi näkyä paremmin matematiikan opetussuunnitelmassa. Yleisten opetuksen tavoitteiden pitäisi näkyä ja toteutua kaikissa oppiaineissa. Ainekohtaisissa osioissa tulee viitata yleisiin tavoitteisiin ja toiston sijaan kirjata vain oppiainekohtaisia täsmennyksiä. Yleisiä tavoitteita tulisi myös ainekohtaisesti työstää kouluilla, jotta ne sisäistyisivät. Opetussuunnitelmassa on esitetty hyvin nykyinen oppimiskäsitys. Puutteena on se, ettei tämä välity täysin työtapoihin ja oppimisympäristöön. Opetussuunnitelmia kouluissa ja kunnissa tekevät tarvitsisivat yleisohjeita ja periaatteita ohjaamaan työnsä yksityiskohtien suunnittelua. Etenkin matematiikassa sisältö ja tavoiteluettelot eivät palvele täysin tätä tarkoitusta, vaan tarvittaisiin suuntaviivoja ja teoreettista perustaa. Fysiikassa ja kemiassa kaivataan sisältöjen täsmentämistä. Myös oppiainekohtaisen tuen ohjaus on liian yleisellä tasolla eri oppiaineissa. Kokeellisuus ja tutkiminen asettavat suuria vaatimuksia kokeellisuuden välineille, tiloille ja ryhmäkoolle. Opettajat tarvitsevat myös koulutusta ja tukimateriaalia opetussuunnitelmien perusteiden tulkinnassa ja paikallisten opetussuunnitelmien laadinnassa. MAOL ry Lisätietoa: Leena Mannila, MAOL ry, puheenjohtaja, Juha Sola, MAOL ry, toiminnanjohtaja,

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka

Lukuvuosi Luonnontiede- ja matematiikkaluokka Mertalan koulun LuMa-luokka Lukuvuosi 2017-2018 Luonnontiede- ja matematiikkaluokka LuMa-luokka tarjoaa ylöspäin eriyttävää opetusta matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa vahvan pohjan perusopinnoissa

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa Tiina Tähkä, Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa 14.11.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla

Lisätiedot

OPPIAINEET. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu 30.10.2014

OPPIAINEET. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu 30.10.2014 OPPIAINEET Paula Äimälä Rauman normaalikoulu 30.10.2014 Miten luen opsin perusteita? ts Miten uusien opetussuunnitelman keskeiset asiat näkyvät eri oppiaineiden kohdalla? Arvopohja oppiaineiden näkökulmasta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan

Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan Missä mennään? Mitä meidän kunnassa/koulussa on tehty? Miten uudistustyö on otettu vastaan? Miten eri sidosryhmiä kuullaan opetussuunnitelmaprosessissa? Miten tänä syksynä edetään? Aikataulu Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Yhteisöjen monimuotoisuus

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

OPS2016 ja ohjelmointi

OPS2016 ja ohjelmointi 1 OPS2016 ja ohjelmointi - johdattelu ohjelmointiin alakoulussa MIKKO HORILA & TUOMO TAMMI OPS2016 ja ohjelmointi 2 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet päivittyvät syksyllä 2016. Koodaustaidot

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta

Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma 2014 Tiistai 13.10. 2015 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016 Edellinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Koulun nimi: Tiirismaan koulu Koulun nimi: Tiirismaan koulu OPS2016 Arviointi, Tiirismaan peruskoulun ops-työpaja 28.10.2014 Mitä ovat uuden opetussuunnitelman (2016) mukaisen arvioinnin keskeiset tehtävät? Ohjata oppimaan Tukea kehitystä

Lisätiedot

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai

KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka. 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai KTKO104 Tieto- ja viestintätekniikka 2. Luento - Opetussuunnitelma ja TVT Tiistai 25.10. 2016 OPS 2014 Perusopetuksen Opetussuunnitelman Perusteet 2014, eli OPS 2014 Hyväksytty 2014, astuu voimaan 2016

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen

OPS Koulu katsoo tulevaisuuteen OPS2016 - Koulu katsoo tulevaisuuteen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen laaja-alaisen osaamisen osana ITK-konferenssi 9.-11.4.2014 Juho Helminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Taustaa

Lisätiedot

Kansallinen seminaari

Kansallinen seminaari Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 DIGITAALISUUS Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30. Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori Kaikki vastaajat (N=81) 40 33 30 N 20 10 16 20 12 0 Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori 22% 19% Kielet (myös äidinkielen opettajat) Reaaliaineet Taito ja taideaineet Opettajat jakautuivat hyvin tasaisesti

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot