Online. Puolan talouskasvu hidastuu No. 12. Tarja Kauppila. Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
|
|
- Joonas Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BOFIT Online 2001 No. 12 Tarja Kauppila Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos, BOFIT
2 Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) PL Helsinki Puh: (09) Faksi: (09) ISSN X (online) Helsinki 2001 Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa.
3 Sisällys...4 Tiivistelmä...4 Johdanto Vienti kasvaa tuontia nopeammin...7 Suorat sijoitukset vaihtotaseen vajeen rahoittajana...7 Budjettiongelmia tänä vuonna...8 ja ensi vuonna...9 Inflaatio hidastuu, korot alenevat...10 Pankkien yksityistäminen jatkuu, osakekurssit laskussa Puolan EU-näkymät...12 Kohti rahaliittoa BOFIT Online 12/2001
4 Tarja Kauppila Tiivistelmä Puolan 1990-luvun toisen puoliskon talouskasvua on usein luonnehdittu jopa vaikuttavaksi. Viimeisen vuoden ajan maan talouden kasvu on kuitenkin hidastunut selkeästi, ja tälle vuodelle ennustetaan enää noin kahden prosentin vuosikasvua. Hitaan kasvun taustalla on pääasiassa kotimaisen kysynnän heikentyminen. Ainoastaan vientikysyntä on pönkittänyt kasvua. Inflaatio hidastui alkuvuonna huomattavasti. Vaikka korkotasoa on laskettu tänä vuonna jo neljästi, reaalikorko on kuitenkin yhä yksi Euroopan korkeimpia. Lisäksi työttömyysaste on kivunnut takaisin 90-luvun alkupuolen noin 16 prosenttiin. Lisähuolta uudelle vasemmistojohtoiselle hallitukselle tuo valtion budjetti, joka on sekä tälle että ensi vuodelle reilusti alijäämäinen. Budjetin vakauttamisen lisäksi uuden hallituksen keskeisenä tehtävänä on maan EU-jäsenyysneuvotteluiden edistäminen. Puolan tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen ensi vuoden loppuun mennessä ja liittyä EU:n jäseneksi ensimmäisten uusien maiden joukossa. Asiasanat: Puola, talouskehitys, talouspolitiikka, EU 4 BOFIT Online 12/2001
5 Johdanto Aivan viime aikoina Puola on joutunut luopumaan ainakin kahdesta sille viimeisen kymmenen vuoden aikana tutuksi tulleesta asiasta. Ensinnäkin, Lech Walesan aikoinaan johtama Solidaarisuus-liike katosi poliittiselta kartalta syyskuun parlamenttivaaleissa. Vaaliliiton saama äänimäärä ei riittänyt ainoaankaan edustajan paikkaan sejmissä eli parlamentin alahuoneessa. Toiseksi, Puola, jota on pidetty yhtenä menestyneimmistä siirtymätalouksista ja jonka luvun toisen puoliskon talouskasvua on luonnehdittu jopa vaikuttavaksi, on nyt ajautunut varsin hitaan kasvun aikaan ja jäänyt EU-jäsenyysneuvotteluissa jopa joidenkin myöhemmin neuvottelut aloittaneiden maiden jälkeen. Puolan syyskuiset parlamenttivaalit voitti vasemmisto, joka ei kuitenkaan vastoin ennakkoodotuksia yltänyt ehdottomaan enemmistöön. Demokraattisen vasemmistoliiton SLD:n ja pienen Työväenpuolueen UP:n muodostama vaaliliitto sai äänistä 41 % ja sejmin 460 paikasta 216. SLD:n johtajan Leszek Millerin mukaan Puola kuitenkin tarvitsee enemmistöhallituksen selviytyäkseen budjettikriisistä ja edistääkseen maan pyrkimyksiä Euroopan unionin jäseneksi. Niinpä SLD sopi hallitusyhteistyöstä 42 edustajaa saaneen Puolan talonpoikien puolueen (PSL) kanssa. Vaaleissa toiseksi eniten ääniä saanut keskustaoikeistolainen Kansalaisjulistus (65 paikkaa) kieltäytyi hallitusyhteistyöstä SLD:n kanssa. Talonpoikien puolue suostui hallituskumppaniksi mutta ei yksimielisesti. Puolueilla on erilainen näkemys mm. jäljellä olevien valtionpankkien yksityistämisestä ja keskuspankin itsenäisyydestä rahapolitiikassa. Vuosina SLD ja PSL hallitsivat Puolaa yhdessä, mutta yhteistyö ei ollut kivutonta. Kansalaisjulistuksen lisäksi äänikynnyksen ylitti kolme uutta puoluetta: EU-jäsenyyttä vastustava maanviljelijäpuolue Itsepuolustus (53), oikeistolainen Laki ja oikeus (44) ja EUvastainen, konservatiivinen Puolalaisten perheiden liitto (38). Äänestysvilkkaus jäi 46 prosenttiin. Viime viikkojen uutisointi lehdissä on antanut Puolan talouden tilasta varsin synkän kuvan. On totta, että viimeisen vuoden ajan kasvu on hidastunut selkeästi. BKT kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,6 %, ja koko kuluvalle vuodelle ennustetaan kaikkiaan noin kahden prosentin kasvua. Työttömyysaste on kääntynyt uudelleen kasvuun, ja lisärasitteena Puolalla on suureksi paisunut budjettivaje. Julkisen talouden ongelmia on sekä meno- että tulopuolella, ja niiden kestävä ratkaisu vaatii rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi työttömyydestä arviolta neljä viidesosaa on rakenteellista ja vain yksi viidesosa selittyy suhdannevaihteluilla. Rakenneongelmiin tarttuminen vaatii työmarkkinoilta joustavuutta ja hallitukselta kykyä ja rohkeutta myös epäsuosittuihin ratkaisuihin. Lantilla on kuitenkin myös kirkkaampi puolensa. Puolan sisäinen ja ulkoinen tasapaino ovat parempia kuin koko siirtymäkauden aikana. Inflaatio on hidastunut huomattavasti, ja tälle vuodelle asetetun 6-8 prosentin inflaatiotavoitteen uskotaan toteutuvan. Lisäksi vaihtotaseen vaje on laskenut viime vuoden alkupuoliskon 5,6 miljardista dollarista (7,5 % BKT:sta) kuluvan vuoden tammi-kesäkuun 4,4 miljardiin dollariin (5,2 % BKT:sta). Vienti kasvoi alkuvuonna hyvin huolimatta zlotyn vahvistumisesta ja talouskasvun huomattavasta hidastumisesta EU-maissa, joihin kuitenkin menee noin 70 % Puolan viennistä. Myös suorat ulkomaiset sijoitukset ovat jatkuneet, vaikka yksityistäminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Ulkomaisten investoijien luottamuksesta kertoo myös vakaana säilynyt zlotyn arvo. 5 BOFIT Online 12/2001
6 Bruttokansantuote kasvoi kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,3 % ja toisella neljänneksellä enää 0,9 %. Vielä viime vuoden tammi-maaliskuussa BKT kasvoi lähes 6 %, mutta sen jälkeen talouskasvua kannatellut kotimainen kysyntä alkoi vaimeta ja kasvu hidastua. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa kotimaisen kysyntä jopa laski (-1,3 %). Toisella neljänneksellä etenkin kotimaiset investoinnit laskivat jyrkästi (-8,4 %). Investoinnit pienenivät vuositasolla mitattuna ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Kuvio 1. Reaalinen BKT, %-muutos * 2002* Lähde: EBRD Transition report update 2001; *Eastern Europe Consensus Forecasts 9/2001 Puolan teollisuustuotannon kasvu on hidastunut viime vuoden loppupuoliskolta lähtien. Kuluvan vuoden tammi-syyskuun aikana Puolan teollisuustuotanto kasvoi vuotta aiemmasta 0,6 %. Tehdasteollisuus kasvoi reilun prosentin, energiantuotanto noin 5 % ja kaivosteollisuuden tuotanto laski reilun 5 %. Tärkeimmät teollisuuden alat Puolassa ovat elintarviketeollisuus sekä kone- ja pajateollisuus noin viidenneksen osuuksilla koko teollisuustuotannosta. Talouden muista sektoreista pahin tilanne on rakennusalalla, missä tuotanto laski tammi-syyskuussa yli 10 % viime vuodesta. Kuvio 2. Teollisuustuotannon myynti sektoreittain tammi-kesäkuussa ,2 % 5,4 % Tehdasteollisuus Energia Kaivosteollisuus Lähde: Puolan talousministeriö 82,4 % 6 BOFIT Online 12/2001
7 Talouden taantuma näkyy lähes jokaisella talouden sektorilla, ja työttömyys on kivunnut huippulukemiin. Puolan työttömyysaste oli syyskuussa yli 16 %, kun vielä kaksi vuotta sitten työttömiksi oli rekisteröitynyt noin 10 % työvoimasta. Kotimaista kysyntää heikentävät työttömyyden ohella kotitalouksien reaalitulojen lasku ja etenkin reaalikorko, joka on yhä yksi Euroopan korkeimpia, vaikka keskuspankin rahapoliittinen komitea laski ohjauskorkoaan elokuussa jo neljännen kerran tänä vuonna. Vienti kasvaa tuontia nopeammin Puolan keskuspankin alustavien maksutasetietojen mukaan vienti kasvoi dollareissa mitattuna tammi-kesäkuussa 14,2 % ja tuonti 4,3 %. Vaihtotaseen alijäämä pieneni viime vuoden tammikesäkuun 5,6 miljardista (7,5 % BKT:sta) kuluvan vuoden alkupuoliskon 4,4 miljardiin dollariin (5,2 % BKT:sta). Puolan tilastokeskuksen mukaan vienti kasvoi vastaavasti 16,7 % ja tuonti 2,8 %, ja kauppataseen alijäämä laski 7,1 miljardiin dollariin viime vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon lähes 9 miljardista dollarista. Analyytikot odottivat viennin kasvun hidastuvan zlotyn vahvuuden ja EU-maiden, etenkin Saksan, talouskasvun hidastumisen seurauksena. EU-maiden osuus on Puolan viennistä lähes kolme neljäsosaa, ja Saksa on ollut Puolan selkeästi tärkein kauppakumppani (tammikesäkuussa Saksan osuus noin 35 % viennistä ja 24 % tuonnista) jo kymmenen vuoden ajan. Viennin kasvua on kuitenkin edistänyt Puolan yritysten tehostuminen yksityistämisen ja rakenneuudistusten myötä sekä reaalipalkkojen aleneminen ja tuottajahintojen useita EUmaitakin hitaampi kasvu. Puolan tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet, kuljetusvälineet ja varaosat. Alkuvuonna eniten kasvoi autojen, auton varaosien sekä huonekalujen vienti. Suorat sijoitukset vaihtotaseen vajeen rahoittajana Viime vuosina ulkomaisten suorien sijoitusten nettosumma on riittänyt kattamaan suurimman osan vaihtotaseen vajeesta. Vuonna 2000 suorien ulkomaisten sijoitusten nettomäärä oli keskuspankin maksutasetilastojen mukaan noin 8 miljardia dollaria, kun vaihtotaseen alijäämä oli lähes 10 miljardia dollaria. Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa ulkomaiset suorat sijoitukset olivat noin 3 miljardia dollaria, mikä on lähes saman verran kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksista Puola on tähän mennessä houkutellut eniten suoria sijoituksia Unkarin ollessa toisella sijalla. Kuitenkin henkilöä kohden laskettuna Puola sijoittuu vasta viidenneksi. Valtionyhtiöiden yksityistäminen on ollut yksi tärkeimmistä ulkomaisten suorien sijoitusten kohteista. Viime vuonna noin kolmasosa Puolan yrityksistä toimi osittain ulkomaisella pääomalla. Yksityistäminen alkoi mm. maan hallitsevassa tietoliikenneyhtiössä (TPSA), maan suurimmassa öljy-yhtiössä (PKN Orlen) ja yhdessä maan suurimmista pankeista (Pekao SA). Kuluvana vuonna yksityistäminen on edennyt suunnitelmia hitaammin, ja lisäksi uusi hallitus on aikonut suhtautua yksityistämiseen entistä varovaisemmin. 7 BOFIT Online 12/2001
8 Kuvio 3. Vaihtotase ja suorat sijoitukset, miljoonaa dollaria Vaihtotase Suorat sijoitukset /2001 Lähde: Puolan keskuspankki Keskeisiä talouden tunnuslukuja ajalta Reaalisen BKT:n kasvu, % H1/2001 Teollisuustuotannon kasvu, % /2001 Investointien kasvu, % H1/2001 Työttömyysaste syys.01 Vienti, miljardia USD /2001 Tuonti, miljardia USD /2002 Vaihtotase, % BKT:sta * H1/2001 Lähde: : EBRD Transition report update 2001; vuosi 2001: GUS, ING Barings; *oma laskelma Budjettiongelmia tänä vuonna Talouskasvun hidastuminen kuluvan vuoden alkupuoliskolla johti budjettitulojen tuntuvaan supistumiseen suunnitellusta. Alkuperäinen valtion tulo- ja menoarvio perustui oletukselle, että BKT kasvaa tänä vuonna 5,1 % (nyt ennuste on 2,0-2,5 %). Sekä valtion tulojen että menojen arvioitiin kasvavan viime vuodesta hieman yli kymmenen prosenttia. Budjettivajetavoite oli 2,6 % BKT:sta. Jo tammi-toukokuun budjettivaje oli kuitenkin lähes yhtä suuri kuin koko vuoden tavoite, minkä seurauksena budjettia jouduttiin korjaamaan. Edellisen hallituksen valtiovarainministeriön arvion mukaan tuloja kertyy koko vuonna 17 miljardia zlotya eli lähes 11 % suunniteltua vähemmän. Kotimaisen kysynnän heikkenemisen seurauksena etenkin välillisiä veroja kertyi alkuvuonna selvästi tavoiteltua vähemmän. Budjetin menoista kuitenkin valtaosa on lailla määrättyjä kiinteitä menoja, mikä vaikeuttaa niiden leikkauksia. Tämän vuoden menoja lisäsi mm. tarve lisätulonsiirtoihin sosiaalivakuutusvirastolle (ZUS) eläkeuudistusta varten. Valtiovarainministeriö esitti tulovajeen ratkaisemista leikkaamalla menoja noin 8 miljardilla zlotylla ja lisäämällä 8 BOFIT Online 12/2001
9 lainanottoa noin 9 miljardilla zlotylla. Hallitus ei kuitenkaan kyennyt erittelemään parlamentille leikkausten kohteita, ja lopulta elokuussa hyväksyttiin uusi budjetti ilman menojen leikkauksia. Alijäämää korotettiin 8,6 miljardilla zlotylla 3,9 prosenttiin BKT:sta, mutta tulojen odotettiin jäävän alkuperäisestä tavoitteesta vain alle 9 miljardia zlotya. Juuri aloittanut uusi hallitus kuitenkin antoi jo oman esityksensä, jonka mukaan myös menoja aiotaan leikata yli 8 miljardilla zlotylla. Taulukko 1. Muutokset vuoden 2001 budjettiin (luvut miljardia zlotya) Alkuperäinen budjetti Valtiovarainministeriön esitys Vanhan hallituksen esitys Uuden hallituksen esitys Tulot Menot Vaje (-2.6 % BKT:sta) (-3.9 % BKT:sta) (-3.9 % BKT:sta) (-3.9 % BKT:sta) Viime vuosina budjetin alijäämää on rahoitettu lähinnä valtionyhtiöiden myynneillä. Tältä vuodelta yksityistämistuloja odotettiin noin 18 miljardia zlotya, joista kuitenkin vain reilut 10 % oli saatu kokoon heinäkuun loppuun mennessä. Yksityistämistulojen arvioidaan jäävän tänä vuonna kaikkiaan 7 miljardia zlotya suunniteltua pienemmäksi. Tulot riippuvat mm. maan suurimman öljy-yhtiön PKN Orlenin, vakuutusyhtiön PZU:n ja Gdanskin öljynjalostamon yksityistämisten etenemisestä. Budjettivajetta onkin tarkoitus paikata mm. lisäämällä lainanottoa. Jo tammi-heinäkuussa valtion joukkovelkakirjoja laskettiin liikkeelle enemmän kuin oli alun perin koko vuodelle asetettu tavoite. Valtion kokonaisvelka oli ensimmäisen vuosipuoliskon aikana 1,8 % suurempi kuin vuoden 2000 tammi-kesäkuussa. Kotimaisen velan määrä kasvoi ja ulkomaisen velan määrä pieneni. ja ensi vuonna Kuluvan vuoden valtion talousarvion vaikeuksien lisäksi uusi hallitus joutuu ratkaisemaan myös ensi vuoden budjettiongelmia. Vanhan hallituksen valtiovarainministeri Jaroslaw Bauc varoitti elokuun alussa, että ensi vuoden valtion budjetin alijäämä voi nousta jopa yli 10 prosenttiin BKT:sta (88 miljardia zlotya), jos nykyinen tulo- ja menokehys säilytetään. Samaan tulokseen päätyi hallituksen asettama erillinen työryhmä omassa arviossaan. Buzekin hallituksen syyskuun lopussa jättämässä luonnoksessa vuoden 2002 budjetiksi menot asetettiin 197 miljardiin, tulot 157 miljardiin ja vaje 40 miljardiin zlotyyn (noin 5 % BKT:sta). Uusi hallitus on kuitenkin kritisoinut mm. ehdotuksen nojaamista väliaikaisiin tulonlähteisiin kuten tuontiveroon ja rajanylitysmaksuun. Hallitus aikoo muokata täysin oman ehdotuksensa, joka myös tähtää alijäämään noin 5 % BKT:sta mutta jäädyttää budjetin menot 183 miljardiin zlotyyn. Hallituksen on tarkoitus antaa budjettiesitys parlamentille marraskuun loppupuolella. 9 BOFIT Online 12/2001
10 Inflaatio hidastuu, korot alenevat Puolan inflaatio on nyt koko siirtymäajan hitainta. Tämän vuoden tammi-syyskuussa Puolan kuluttajahinnat nousivat 6,1 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Syyskuun vuosimuutos oli 4,3 %. Eniten tammi-syyskuussa kallistuivat asumiskustannukset (lähes 10 %) ja ruoka (noin 6 %). Rahapolitiikan suuntaviivoista on vuodesta 1998 alkaen päättänyt keskuspankkiin perustettu 10-jäseninen rahapoliittinen komitea. Syksyllä 1998 komitea päätti siirtyä suoran inflaatiotavoitteen rahapolitiikkaan. Tavoitteena on saavuttaa alle 4 prosentin vuosi-inflaatio vuoteen 2003 mennessä.. Inflaatiotavoite on toistaiseksi asetettu kuluttajahinnoille, koska monissa maissa sovellettavaan pohjainflaation seuraamiseen ei ole ollut vielä laskennallisia edellytyksiä. Kuluttajahintaindeksin käyttö on perusteltua sikäli, että se on jo vuosikymmenen ajan toiminut Puolassa inflaation mittarina ja on siten yleisölle tuttu. Saavuttaakseen inflaatiotavoitteen keskuspankki on harjoittanut kireää rahapolitiikkaa. Korkotasoa on kuitenkin laskettu tänä vuonna jo neljästi. Elokuun kokouksessaan rahapoliittinen komitea päätti laskea ohjauskorkoa yhdellä prosenttiyksiköllä 14,5 prosenttiin. Tänä vuonna korkotaso on pudonnut yhteensä 4,5 prosenttiyksikköä. Komitea näkee tiukan finanssipolitiikan ja pyrkimyksen julkisen sektorin perusteellisiin uudistuksiin edellytyksenä koronalennuksiin jatkossa. Hyväksyttyään inflaatiotavoitteen syksyllä 1998 komitea laajensi valuuttaputken vaihteluväliä vähittäin, kunnes huhtikuussa 2000 zloty päästettiin kellumaan vapaasti. Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana zloty vahvistui dollariin nähden noin 5 % ja euron suhteen yli 10 %, mutta arvo on nyt palautunut vuodenvaihteen tason tuntumaan. Kuvio 3. Reaalinen efektiivinen valuuttakurssi, 1990 = Q/1998 2Q/1998 3Q/1998 4Q/1998 1Q/1999 2Q/1999 3Q/1999 4Q/1999 1Q/2000 2Q/2000 3Q/2000 4Q/2000 1Q/2001 2Q/2001 Lähde: CASE 10 BOFIT Online 12/2001
11 Kuvio 4. Ohjauskorko ja inflaatio ohjauskorko inflaatio tammi.98 maalis.98 touko.98 heinä.98 syys.98 marras.98 tammi.99 maalis.99 touko.99 heinä.99 syys.99 marras.99 tammi.00 maalis.00 touko.00 heinä.00 syys.00 marras.00 tammi.01 maalis.01 touko.01 heinä.01 Lähde: IFS Pankkien yksityistäminen jatkuu, osakekurssit laskussa Puolan pankki- ja rahoitussektorit lukeutuvat Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehittyneimpiin ja vakaimpiin. KIE-maista Puolan pankkisektori on vähiten keskittynyt; alle puolet pankkien kokonaispääomasta on viiden suurimman pankin hallussa. Yksityistämättä on vielä kaksi suurta pankkia: Puolan suurin pankki PKO BP ja maatalouspankki BGZ. Puolan hallitus hyväksyi elokuussa säästöpankki PKO BP:n yksityistämissuunnitelman, jonka mukaan kuitenkin vähintään 50 % osakkeista jää valtiolle. Yksityistämisen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus alkaa ensi vuonna. Tällä hetkellä noin 70 % pankkisektorin pääomasta on ulkomaisessa omistuksessa. Puolan pankkijärjestelmää valvoo Puolan keskuspankki, ja Puola on yhdenmukaistanut pankkilakejaan EU:n lainsäädännön mukaiseksi. Puolassa osakekurssit ovat tasaisesti laskeneet jo vuoden 2000 maaliskuusta alkaen. Kurssit ovat nyt yhtä alhaalla kuin vuonna 1998 Venäjän kriisin jälkeen. Talouskasvun hidastuminen sekä Puolassa että useissa kehittyneissäkin talouksissa on kurssien laskun taustalla. Varsovan pörssi, joka aloitti toimintansa huhtikuussa 1991, on nyt Keski- ja Itä-Euroopan suurin pörssi. Listattuja osakkeita on reilut 200, ja markkina-arvo oli viime vuoden lopussa 30 miljardia dollaria eli noin 20 % BKT:sta. Nopeasti kehittynyt eläkerahastointi on edesauttanut Puolan osakemarkkinoiden vakautta ja likviditeettiä. Viime vuoden lopussa eläkerahastoja oli yhteensä 21, joista kolmella suurimmalla rahastolla on yhteensä yli 60 prosentin markkinaosuus. Puolan ja Liettuan pörssit solmivat elokuussa yhteistyösopimuksen koskien tiedonvälitystä, markkinoiden kehittämistä ja tukea teknisissä kysymyksissä. 11 BOFIT Online 12/2001
12 Kuvio 5. Puolan pörssi-indeksi, indeksi = Lähde: Bloomberg Rahatalouden tunnuslukuja ajalta Kuluttajahintojen kasvu, %, vuoden lopussa /2001 M2, 12-kk kasvu, % /2001 Bruttokeskipalkka yrityssektorilla, zlotya syys.01 Korot, ajanjakson keskiarvo -talletuskorko*, % elo.01 -antolainauskorko**, % elo.01 Valuuttavaranto, mrd. USD syys.01 PLN/USD, vuoden lopussa syys.01 Lähde: GUS, Puolan keskuspankki, EBRD *alhaisin 6 kk:n talletuskorko; **alhaisin liikepankkien päälainaajilta pyytämä korko Puolan EU-näkymät Ruotsin EU-puheenjohtajuuskaudella tammi-kesäkuussa EU-hakijamaat etenivät ripeästi unionin yhteisölainsäädännön (acquis communautaire) asiakohtien neuvotteluissa. Puola sai kuitenkin päätökseen vain kolme neuvottelulukua, vaikka tavoitteeksi oli asetettu 11 asiakokonaisuutta Puolan tavoitteena on saattaa neuvottelut päätökseen ennen vuoden 2002 loppua ja liittyä EU:n jäseneksi ensimmäisten uusien maiden joukossa, ehkä vuonna Euroopan komission ja Puolan hallituksen mukaan alustavasti sovittujen asiakokonaisuuksien lukumäärä ei ole oikea mittari arvioida maan EU-valmiutta. Ilmassa on kuitenkin pelkoa, että Puolan jäseneksi liittyminen viivästyy. Heinäkuun lopussa Puolalla oli avoinna 12 asiakokonaisuutta. 12 BOFIT Online 12/2001
13 Parlamenttivaalien alla neuvottelutahti hidastui, mutta uuden hallituksen muodostuttua Puola uskoo voivansa hyvin nopeasti saattaa päätöksen viisi asiakokonaisuutta: kalastus, ympäristö, verotus, liikenne ja yhtiölaki. Myös työvoiman ja pääoman vapaata liikkumista koskeviin asiakohtiin Puola toivoo ratkaisua vielä Belgian puheenjohtajuuskauden aikana. Työvoiman suhteen Puola ei itse haluaisi siirtymäaikaa, mutta etenkin Saksa ja Itävalta ovat halunneet asettaa alkuvaiheessa jotain rajoitteita työvoiman liikkumiselle. Vapaita pääoman liikkeitä koskevan luvun Puola olisi valmis sulkemaan alustavasti, mutta siten, että maanomistusta koskeva kohta jätettäisiin toistaiseksi avoimeksi. Puolan on pyytänyt 18 vuodeksi vapautusta säännöstä, joka antaa EU-kansalaisille oikeuden ostaa vapaasti maata. Vaikeimpia asiakohtia ovat maatalous ja aluepolitiikka. Maatalouden rakenteiden uudistaminen on edennyt varsin hitaasti samoin kuin siirtyminen maataloudesta palvelu- ja teollisuussektoreille. Puola on kuitenkin sopinut jo syksyllä 2000 maataloustuotteiden kaupan asteittaisesta vapauttamisesta. Puola on myös sopinut maatalouden rakenneuudistukseen ja maaseudun kestävään kehitykseen tähtäävästä SAPARD-ohjelmasta. Vuosina Puola saa EU:n myöntämää tukea vuoden 2000 kiintein hinnoin laskettuna 172 miljoonaa euroa vuosittain, mutta tuen saamiseksi Puolan on vielä täytettävä tiettyjä ehtoja. Tuki voidaan kuitenkin maksaa tarvittaessa myös takautuvasti. EU-hakijamaiden ostovoima suhteessa EU-maihin (BKT henkeä kohden ostovoimapariteetein laskettuna) Kypros Slovenia Tshekki Malta Unkari Slovakia Puola Viro Latvia Liettua Turkki Romania Bulgaria CC EU Lähde: Eurostat (Unitig Europe ) Kansalaismielipide EU-jäsenyydestä on osittain epäilevä. Toukokuun mielipidetiedustelun mukaan 55 % kannatti jäsenyyttä, 30 % vastusti, ja 15 % ei osannut muodostaa kantaansa. Parlamenttivaaleissa kaksi avoimesti jäsenyyttä vastustavaa puoluetta, maanviljelijäpuolue Itsepuolustus (Samoobrona) ja konservatiivinen Puolalaisten perheiden liitto, saivat yhteensä lähes viidenneksen äänistä. Myöskään yrittäjien suhtautuminen EU-jäsenyyteen ei ole 13 BOFIT Online 12/2001
14 yksiselitteistä. Syyskuussa Puolan yksityisten työnantajien liitto huomautti, että vaikka yksityisyrittäjät tukevat Puolan hallitusta sen pyrkimyksissä liittyä Euroopan unioniin mahdollisimman nopeasti, yrittäjien tuki ei ole varauksetonta. Heidän mukaansa hyvät jäsenyysehdot ovat tärkeämpiä kuin pikainen jäsenyys. Marraskuussa ilmestyvät Euroopan komission kaikkien hakijamaiden edistymisraportit. EU-hakijamaiden kehitys jäsenyysneuvotteluissa (heinäkuun lopussa 2001) päätetyt avoimet ei avatut Kypros Unkari Slovenia Tshekki Viro Slovakia Liettua Malta Puola Latvia Bulgaria Romania Lähde: Unitig Europe Kohti rahaliittoa Onko toistaiseksi olennaista esittää kysymystä Puolan ja Euroopan rahaliiton välisestä suhteesta? Ennen EU:n jäseneksi liittymistä hakijamaille ei aseteta vaatimuksia Maastrichtin kriteerien suhteen, jotka koskevat korkoja, inflaatiota, julkisen talouden tasapainoa, valtion velkaa sekä valuuttakurssia. Vielä EU:n jäseneksi tultuaan maa saa vapaasti valita valuuttakurssijärjestelmänsä ja säilyttää oman rahapolitiikkansa. Uudet jäsenmaat kuitenkin osallistuvat EMU:n kolmanteen vaiheeseen poikkeusmaan asemalla, mikä tarkoittaa, että niiden tulee pitää valuuttakurssi- ja talouspolitiikkansa yhteisen edun asiana. Ennen euron käyttöönottoa maita joka tapauksessa vaaditaan osallistumaan ERM II-järjestelmään ja täyttämään Maastrichtin sopimuksen. 14 BOFIT Online 12/2001
15 1999 No 1 Jouko Rautava: Suorat sijoitukset Suomesta Venäjälle ja Baltian maihin vuonna 1997 No 2 Pekka Sutela: The Northern Dimension: Interdependence, specialisation and some popular misconceptions. No 3 Tuomas Komulainen, Lauri Taro: The 1998 economic crisis in Russia and Finland s foreign trade No 4 Pekka Sutela: RUSSIA: The State and Future of the Economy No 5 Anton Stroutchenevski: RUSSIA: Virtual Stabilization and Real Crisis No 6 Laura Solanko: Regional budgets and intergovernmental transfers in Russian North and Northwest regions No 7 Jukka Taskinen: Changing incentives for Chinese state-owned enterprises No 8 Iikka Korhonen: Some implications of EU membership on Baltic monetary and exchange rate policies No 9 Lauri Taro: Baltic economies in : effects of the Russian financial crisis No 10 Juhani Laurila: Power Politics and Oil as Determinants of Transition: The Case of Azerbaijan No 11 Pekka Sutela: The Financial Crisis in Russia No 12 Vladimir Mau: Russian Economic Reforms as Perceived by Western Critics 2000 No 1 Iikka Korhonen, Mare Randveer: Assessment of the euro s implications for economic development in the Central and Eastern Europe No 2 Rupinder Singh: Political Stability and Consensus: Keys to Sustainable Transition No 3 Tuomas Komulainen: Siirtyikö Venäjä vuonna 1999 kriisistä vakauteen? No 4 Pekka Sutela: Venäjä vaalien jälkeen No 5 Iikka Korhonen, Toivo Kuus, Villu Zirnask: Baltic Securities Markets No 6 Seija Lainela: Lamasta kasvuun Baltia vuosituhannen vaihteessa No 7 Elmar Koch and Iikka Korhonen: The Aftermath of the Russian Debt Crisis No 8 Richard E. Ericson: The Post-Soviet Russian Economic System: An Industrial Feudalism? No 9 Peter Backé and Jarko Fidrmuc: The Impact of the Russian Crisis on Selected Central and Eastern European Countries No 10 Rasmus Pikkani: The Monetary Sector under a Currency Board Arrangement: Specification and Estimation of a Model with Estonian Data No 11 Magnus Feldmann: Understanding the Baltic and Estonian Puzzles: The Political Economy of Rapid External Liberalization in Estonia and Latvia No 12 Vladimir Tikhomirov: Is Russian Economic Crisis Really Over? No 13 Thomas E. Graham, Jr.: The State of U.S.-Russian Relations and the New Bush Administration 2001 No 1 Magnus Feldmann and Razeen Sally: From the Soviet Union to the European Union: the political economy of Estonian trade policy reforms, No 2 Tuuli Koivu ja Iikka Korhonen: Talouskasvu ripeää Baltiassa vuonna 2000 No 3 Jouko Rautava: Suomen Venäjän-kauppa Epävakaa toimintaympäristö rajoittaa kauppaa No 4 Iikka Korhonen: EU-kandidaatit ja rahaliitto No 5 Pekka Sutela: Venäjän talouden kasvunäkymät No 6 János Gács, Iikka Korhonen and Mare Randveer: The Impact of EMU s Third Stage on Estonian Economic Development, No 7 Jouko Rautava: Venäjän reformistrategia: rakenneuudistukset vs. liberalisointi No 8 Tuuli Koivu: Current issues in pension reform in the Baltics No 9 Jaana Rantama: Baltian pankkijärjestelmät No 10 Pekka Sutela: Venäjän talouspolitiikka ja talouden näköalat lokakuussa 2001 No 11 Pekka Sutela: Finnish relations with Russia : Better than ever? No 12 Tarja Kauppila: 15 BOFIT Online 12/2001
Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotTalousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti
Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotSuhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTalouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät
Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011
LisätiedotKääntyykö Venäjä itään?
Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotViron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009
Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin
LisätiedotAlkaako taloustaivaalla seljetä?
..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotMaailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia
Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotSuhdanteet ja rahoitusmarkkinat
Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotKasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotRahapolitiikka ja kansainvälinen talous
4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotSuomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?
Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä
LisätiedotSuhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki
Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotBOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013
BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys
Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian
LisätiedotPankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä
Zuzana Fungáčová & Laura Solanko Suomen Pankki Pankkijärjestelmä tukee suuryrityksiä BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.215 5.6.215 Julkinen 1 Investointien rahoitus vaikeuksissa Ulkomainen rahoitus (lainat ja
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotRaakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista
Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen
Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa
LisätiedotOtteita Viron taloudesta
Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotMihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.
LisätiedotTALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
LisätiedotVenäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät
Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotTalouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla
Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMaailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka
Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvu
Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta
LisätiedotVenäjän talouden näkymät
Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotKasvua poikkeuksellisten riskien varjossa
Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa
LisätiedotTALOUSENNUSTE 13.10.1999
TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½
LisätiedotTalouden mahdollisuudet 2009
Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotElintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019
Elintarviketeollisuuden talouskatsaus Syyskuu 2019 Suhdannetilanne normaali, varovaisin odotuksin syksyyn Alkuvuosi 2019 oli elintarviketeollisuudelle suotuisa ja suhdanteet etenivät myönteisesti. Odotukset
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotGROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE
YHTEENVETO: ITÄ-EUROOPPA TUTKIMUS 6.9.2007 GROWTH PROSPECTS OF EMERGING MARKET ECONOMIES IN EUROPE HOW FAST WILL THEY CATCH UP WITH THE OLD WEST? Tutkimus Itäisen Euroopan kasvunäkymistä: Kuinka nopeasti
LisätiedotEuroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?
Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotKaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa
Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotMillä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?
14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma
LisätiedotAasian taloudellinen nousu
Aasian taloudellinen nousu Iikka Korhonen Suomen Pankki 27.4.2011 Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Japanin ja myöhemmin Etelä-Korean taloudellinen nousu antoi ensisysäyksen modernin Aasian taloudelliselle
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotBruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 219 on heikennetty viime kuukausina 3,2 3 2,8 2,6 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1,8,6,4,2 BKT:n konsensus-ennusteet vuodelle 219, % 218, tammi helmi maalis huhti
LisätiedotMakrokatsaus. Toukokuu 2016
Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50
LisätiedotMaailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019
Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin
LisätiedotYleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.
Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)
LisätiedotNäköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen
Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen KEVA-päivä 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen näkymissä
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotKomissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Komissio ennustaa taloudelle nollakasvua vuosina 2011 2013 Bryssel 10. marraskuuta 2011 EU:n talouden elpyminen on pysähtynyt. Voimakkaasti heikentynyt luottamus vaikuttaa
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Kasvu jatkuu, näkymät vaimentuneet 4.10.2018 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit kasvu hidastumassa asteittain,
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotKaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät
Kaupan näkymät 11-12 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan työlliset 1 298 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 55 % 31 % Vähittäiskauppa Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
Lisätiedot