Biologiasta apua kalakantojen arviointiin ja kalastuksen säätelyyn
|
|
- Pia Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biologiasta apua kalakantojen arviointiin ja kalastuksen säätelyyn Anna Kuparinen, Samu Mäntyniemi, Jeffrey Hutchings ja Sakari Kuikka Liikakalastuksen seurauksena monet maailman kalakannat ovat nopeasti huvenneet. Kestävä kalastuspolitiikka kaipaa tuekseen tarkkoja arvioita kalakantojen koosta ja kehityksestä, mikä on saanut kalastuksen tutkijat entistä paremmin hyödyntämään ekologista ja evoluutiobiologista tutkimustietoa. Kalakannan arviointi lienee yksi ekologisten menetelmien vakiintuneimmista sovellusaloista. Tavoitteena on arvioida kalastettavan populaation koko ja uudistumiskyky sekä ennustaa, miten kalakanta reagoi erisuuruisiin kalastuspaineisiin ja kalastusstrategioihin. Arvioiden pohjalta esitetään suosituksia siitä, miten kalakantaa voidaan kestävästi kalastaa, toisin sanoen miten turvataan sekä saalis että kalakannan tuottavuus myös tulevaisuudessa. Päätöksenteko kalakantojen arvioinnin pohjalta eli kalastuksen säätely onkin jatkuvaa tasapainoilua luonnonsuojelun ja taloudellisten tavoitteiden välillä. Kalakannan arviointi kuulostaa hyvinkin samanlaiselta kun peruspopulaatioekologian tutkimus onhan kummassakin kyse populaation dynamiikan ja siihen vaikuttavien tekijöiden kuvaamisesta ja populaatiokoon kehityksen arvioinnista. Käytännössä kuitenkin kalakantojen arviointi ja laajemmin kalastuksen tutkimus ovat kehittyneet erillään muusta ekologisesta tutkimuksesta. Esimerkiksi Helsingin yliopistossa ekologia ja kalastuksen tutkimus kuuluvat eri laitosten aloihin eikä näiden pääaineiden opiskelijoilla ole lainkaan yhteisiä kursseja. Sama jakautuminen on nähtävissä muissa maissa sekä alojen kansainvälisessä tutkimuksessa: vuorovaikutus kalastuksen tutkimuksen ja käytännön kalakantojen arvioinnin sekä populaatioekologian tutkimuksen välillä on perinteisesti jäänyt vähäisiksi. Maailman kalakantojen huono tila on haastanut kalastuksen tutkimuksen kehittämään perinteisiä menetelmiään ja toimintamallejaan. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana liikaa kalastettujen kantojen osuus on kasvanut kolminkertaiseksi, joten kalastuksen säätelyn ei voi katsoa onnistuneen. Useimmissa tapauksissa kalastus on poliittisista syistä jatkunut voimakkaampana kuin tutkijat ovat suositelleet, mutta myös arviot kalakantojen koosta ja kehityksestä ovat usein osoittautuneet epätarkoiksi tai jopa suoranaisesti harhaanjohtaviksi. Kuvaava esimerkki tästä on läntisen Atlantin turskakannan romahdus 1990-luvun alussa (kuva 1). Perinteisen kalakannan arvioinnin teorian mukaan pienentyneen kalakannan pitäisi kasvaa nopeasti, koska yksilöiden välinen kilpailu ravinnosta on vähäistä, ja näin kalakantojen pitäisi toipua melko nopeasti liikakalastuksesta. Turskapopulaatiot ovat kuitenkin osoittaneet tuskin lainkaan toipumisen merkkejä romahdusta seuranneiden kahden vuosikymmenen aikana, vaikka kalastuspaine on merkittävästi vähentynyt (kuva 1) Toipumisen puute viittaakin siihen, että kalakannan kasvua rajoittavat sellaiset tekijät, joita ei ole riittävästi pantu merkille kalastuksen tutkimuksessa ja kantojen arvioinnissa ja näihin perustuvassa päätöksenteossa. Perinteisen kalakannan arvioinnin periaatteet Kalakannan arviointi perustuu tietokonepohjaiseen mallintamiseen, jossa kalapopulaation dynamiikkaa kuvaavaa mallia sovitetaan vuosittain kerättävään aineistoon arvioinnin kohteena olevasta kannasta (kuva 2). Perinteisesti käytetty aineisto koostuu vuosittaisista saalismääristä sekä niiden pohjalta arvioidusta kalojen koko- ja ikäjakaumasta. Kaupallisen kalastuksen saaliin lisäksi vastaavaa aineistoa kerätään tieteellisessä koekalastuk- 114 Luonnon Tutkija vsk.
2 Emokannan koko (1 000 t) Kuva 1 Turskan kutukannan kehitys Kanadassa luvun alussa tapahtui merkittävä turskakannan romahdus, eikä kanta tämän jälkeen ole juuri toipunut, vaikka kalastusta on vähennetty huomattavasti. (Hutchings & Rangeley 2011.) sessa, jossa kalakantoja pyydetään vuodesta toiseen samansuuruisella kalastuspaineella ja vertailukelpoisilla kalastusvälineillä. Näin voidaan havaita muutoksia pyyntiponnistuskohtaisessa saaliissa, mikä puolestaan pyrkii heijastamaan kalakannan koossa ja rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Arvioitavasta kalakannasta kerättyyn aineistoon sovitettava kalapopulaation dynamiikkaa kuvaava mallirakenne on perinteisessä kalakannan arvioinnissa verrattain yksinkertainen ja biologisesti pelkistetty. Kalapopulaation kaikkien yksilöiden oletetaan kasvavan saman kasvukäyrän mukaisesti, ja luonnollinen kuolleisuus oletetaan tyypillisesti täydellisesti tunnetuksi vakioksi, johon kalan ikä, koko tai kasvunopeus ei vaikuta. Kalakannan vuotuisen lisääntymisen oletetaan perustuvan ainoastaan emokannan yhteenlaskettuun painoon, mutta ei sen ikä- tai kokorakenteeseen (Kuparinen ym 2012). Biologisesta näkökulmasta kalakantojen arvioinnissa perinteisesti tehdyt oletukset ovat rajoittuneita ja osin myös suorastaan virheellisiä. Esimerkiksi emokalan koko, ikä ja aikaisempi kutukokemus (onko kala ensi kertaa kuteva vai kutenut jo aikaisemmin) vaikuttavat poikastuotantoon. Isot, vanhat emokalat tuottavat monin verroin enemmän poikasia kuin pienet, nuoret naaraat. Myös luonnollinen kuolevuus vaihtelee voimakkaasti yksilöittäin sekä vuodesta toiseen ympäristön vaihtelun vuoksi. Yksilöiden välisestä muuntelusta johtuukin, että kalastus voi jopa aiheuttaa evoluutiota kalojen ilmiasussa, jos kalastus systemaattisesti valikoi tietynlaisia yksilöitä pois populaatiosta. Yksinkertaistukset kalakannan arviointimalleissa eivät johdu siitä, että kalastuksen tutkijat eivät tuntisi kalapopulaatioiden biologiaa ja ilmiasun merkitystä ekologisissa prosesseissa, vaan kyseessä on vallitseva mallinnusfilosofia: kaikki arviointimallissa tehdyt oletukset on todennettava aineiston avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei yleistä biologista tietoa eikä edes samasta lajista muualta hankittua tietoa voida hyödyntää mallin rakenteessa. Esimerkiksi emokalan pituuden ja iän merkitys poikastuotannon kannalta on osoitettava arvioinnin kohteena olevassa populaatiossa, ennen kuin se voidaan ottaa huomioon mallissa. Kärjistäen edes emokalojen määrän ei aina Kuva Vuosi Kaaviokuva kalakannan arviointiprosessista. Kalakannan todellista kokoa ei voida suoraan havaita. Koekalastuksessa voidaan käyttää esimerkiksi kaikuluotausta,austa, sähkökalastusta ja kalamerkintöjä. Kalastajien saalis s sisältää tietoa kannan koosta. osta. Tulkintaa kuitenkin kin vaikeuttaa kalastuksen keskittyminen parhaille paikoille. oleteta vaikuttavan vuotuiseen poikastuotantoon, ellei tätä riippuvuutta voida aineiston avulla näyttää toteen. Mitä vähemmän aineistoa on saatavilla, sitä vähemmän parametreja ja ominaisuuksia voidaan sisällyttää kalakantaa kuvaa- Bayesin päättely ja tietokonesimulaatiot ot Eri tietolähteet yhdistetään tilastollisen mallinnuksen avulla. Ongelman monimutkaisuuden vuoksi laskenta voi olla joskus liian hidasta. Kannan kehityksen ennustaminen on kannanarvioinninin tärkein tehtävä. Ennustamiseen liittyvä epävarmuus tulee ottaa huomioon mahdollisimman mman hyvin. Ekologia, etologia, kalabiologia, kalastuksen tuntemus, muut kalakannat Kannanarvionnissa havaintoaineistoa pitää tulkita mahdollisimman laajan an tieto- ja teoriapohjan avulla. Tulkintaa täytyy verrata muualta saatavaan tietoon. Perinteisesti arviointi on kuitenkin perustunut lähinnä pelkkään havaintoaineistoon. Luonnon Tutkija vsk. 115
3 Fisheries Museum of the Atlantic vaan malliin. Vain pitkään kalastettuja kalakantoja voidaan arvioida mutkikkaampia malleja käyttäen. Sen sijaan hiljattain kalastuksen kohteeksi joutuneet kalapopulaatiot tai sivusaalislajit tarjoavat vain vähän aineistoa, ja siksi kannanarviotkin ovat välttämättä epävarmoja ja yksinkertaisia. Arviointimallien yksinkertaisuuden filosofiaan on monia syitä. Tilastollisen mallintamisen kulma- Perinteistä turskan kuivatusta Newfoundlandissa Kanadassa Rannikkokylät elivät turskan kalastuksesta (alla): miehet hoitivat varsinaisen kalastuksen, kun taas naisten työtä oli kalojen siivoaminen ja kuivattaminen (vasemmalla). Kuivattu, suolattu turska säilyi hyvin, ja se olikin ihmisten tärkein proteiininlähde vuoden ympäri. 116
4 kiviä on periaate, jonka mukaan yksinkertaista mallia suositaan suhteessa monimutkaisempaan, jos mallien tilastollisessa sopivuudessa ei ole suuria eroja. Tosin tasapainoilu suojelullisten ja taloudellisten näkökohtien välillä kalastuksen säätelyssä luo huomattavia paineita kalakantojen arviointiin. Mallien biologiset oletukset ovat alttiita kritiikille, ja koko arviointi voidaan helposti kyseenalaistaa, jos mallin katsotaan kuvaavan tutkijan omia oletuksia eikä vain aineistoon pohjautuvia tosiseikkoja. Tämä osin poliittinen paine on johtanut käytäntöihin, joissa malleja yksinkertaistetaan liikaa, koska kaikki mallien parametrit on pystyttävä laskemaan juuri kyseisen kannan aineistoista. Biologisen tiedon ja Bayesin päättelyn avulla tarkempia ennusteita Siinä, missä perinteistä kalakantojen arviointia voidaan pitää jokseenkin konservatiivisena, uudet, kehitteillä olevat mallinnusmenetelmät kääntävät koko mallinnusfilosofian päälaelleen. Lähtökohta näissä mallinnusmenetelmissä on käyttää mitä tahansa saatavilla olevaa tietoa, joka saattaa parantaa kalakannan arviointia. Esimerkiksi tieto saman kalalajin lähialueilla sijaitsevista populaatioista todennäköisesti antaa oikeansuuntaista tietoa myös arvioinnin kohteena olevasta kalakannasta, ja sitä on käytettävä avuksi. Samoin samankaltaiset lajit saattavat antaa tietoa toisistaan, ja käyttämällä tätä tietoa ollaan todennäköisemmin lähellä oikeaa vastausta, kuin jos tietoa ei otettaisi lainkaan huomioon. Kun tieto useista populaatioista ja läheisistä lajeista hyödynnetään kalakannan arvioinnissa, saadaan käyttöön enemmän aineistoa, mikä puolestaan mahdollistaa mutkikkaampien mallien käytön. Erityisesti silloin, kun aineistoa kohdepopulaatiosta on niukalti saatavilla, voi näin hyödynnetty lisäaineisto vähentää epävarmuutta kannanar- Fisheries Museum of the Atlantic 117
5 vioissa ja virheellisestä tiedosta johtuvaa liikakalastuksen riskiä. Sen sijaan, että keskitytään ainoastaan kohdepopulaatiosta saatavaan aineistoon, kalakantojen arvioinnissa voidaan hyödyntää mistä tahansa lähteestä löytyvää tietoa. Aikaisemmissa kannanarvioissa tuotettuja parametriarvoja voidaan hyödyntää uusissa kannanarvioissa, ja tämä Internet-pohjaisiin tietokantoihin koottu tieto on kalastustutkijoiden vapaasti saatavissa. Hummerinpyyntiä Prinssi Edwardin saarella Kanadassa. Thomas Bayesin mukaan nimettyyn Bayesin päättelyyn perustuvat tilastolliset menetelmät luovat matemaattisen työkalun olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen kalakantojen arvioinnissa. Bayesin päättelyn perusoletus on, että epävarmuutta parametrin oikeasta arvosta kuvataan todennäköisyysjakaumalla. Niin kutsutut hierarkkiset mallit hyödyntävät aineistoa monesta kalakannasta samanaikaisesti, ja mallin parametreille arvioidaan alustavat jakaumat olemassa olevan tietämyksen pohjalta. Kun aineistoa kertyy vuodesta toiseen, edellisen vuoden parametrijakaumat toimivat seuraavan vuoden jakaumien lähtöarvoina. Näin ennusteet tarkentuvat vuosi vuodelta aineiston karttuessa, ja alussa tehtyjen oletusten sekä muista populaatioista saadun tiedon painoarvo vähenee. Suomalaiset tutkijat ovat jo aikoinaan olleet uranuurtajia Bayesin päättelyn käytössä mm. genetiikan ja ympäristöongelmien alalla (Varis & Kuikka 1997). Suomalaiset tutkijat olivat kansainvälisessä merentutkimusneuvostossa (ICES) ensimmäisiä, jotka laajamittaisesti sovelsivat Bayesin päättelyä lohikantojen arviointiin (Uusitalo ym. 2005; Michielsens ym ). Itämeressä on useita lohikantoja, joten hyvin tunnetuista kannoista saadun tiedon käyttö huonommin tunnettujen arvioinnissa on perusteltua, ja päätöksenteossa on huutava tiedon tarve. Aiemmissa tutkimushankkeissa Bayesin päättelyyn perustuvan kannanarvioinnin kykyä pienentää epävarmuutta on kokeiltu silliin ja silakkaan. Vastajulkaistussa analyysissä osoitettiin, että epävarmuus kalakantojen arvioissa pienenee huomattavasti nopeammin, kun tietoa siirretään kalakannasta toiseen (Hillary ym. 2012). Käytettäessä monen eri kannan aineistoja yhtä aikaa ennusteet kannan tuottavuudesta eivät muutu yhtä helposti, kuin jos hyödynnetään vain yhden kannan satunnaiskohinaa sisältävää aineistoa. Näin kalakannan säätely on pitkäjänteisempää ja siten usein poliittisesti hyväksytympää kuin vuodesta toiseen muuttuvat säädökset. Anna Kuparinen Suomalaisvetoista menetelmäkehitystä Euroopan unionin rahoituksella Syksyllä 2010 aloitti työnsä EU-rahoitteinen ECOKNOWS-tutkimuskonsortio, jonka tavoitteena on kehittää Bayesin päättelyyn perustuvia mallinnustyökaluja kalakantojen arviointiin. Konsortion koordinaattorina toimii Helsingin yliopiston professori Sakari Kuikka, ja sii- Anna Kuparinen 118 Luonnon Tutkija vsk.
6 hen osallistuu tutkijoita kaikkiaan 13 maasta. Esimerkkikantoina hankkeessa käytetään Atlantin ja Itämeren lohikantoja, silakkaa, Portugalin ja Espanjan vesien sardellia sekä kummeliturskaa. Itämerellä on erityisen tärkeää ottaa huomioon lajien väliset vuorovaikutussuhteet. Tuoreimpien tulosten mukaan esimerkiksi Itämeren lohen vuosiluokat määräytyvät osin silakan poikastuotannon perusteella. Myös harmaahyljekannan runsastuminen näyttäisi vaikuttavan lohen eloonjääntiin (Mäntyniemi ym. 2012), kun taas silakoita on niin paljon, ettei hylje pysty pienentämään silakkakantaa merkittävästi. Erityisesti Selkämeren silakkakannan koosta saadaan erilaisia arvioita sen mukaan, millaisia oletuksia malliin asetetaan silakan parvikäyttäytymisestä. Parvikaloilla on taipumus pitää parvien koot ennallaan vaikka kokonaiskanta pienenee, mikä vaikuttaa havaintojen tulkintaan. Kohti kokonaisvaltaista kuvaa kalakantojen elinvoimaisuudesta Muutokset kalakantojen arvioinnin periaatteissa sekä uusien menetelmien kehitys ovat lupaava askel kohti tarkempaa ja tehokkaammin hankittua tietoa, jonka pohjalta kalastuksen säätelyä ja kalastuspolitiikkaa voidaan myöhemmin harjoittaa. Kuitenkin tämä on vasta alkua kohti kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä kalakantojen dynamiikasta ja sen reaktioista kalastukseen sekä muuttuvaan elinympäristöön. Ekosysteemiin perustuva kalastuksen säätely pyrkii ottamaan huomioon sekä lajien väliset biologiset vuorovaikutukset että ympäristötekijät. Läntisen Atlantin turskakannan hidas toipuminen liikakalastuksesta viittaa siihen, että lajien väliset vuorovaikutukset vaikuttavat toipumisnopeuteen. Turskan hupeneminen meriekosysteemistä on johtanut turskan saaliskalojen, kuten sillin ja makrillin, yleistymiseen. Nämä lajit puolestaan käyttävät ravinnokseen turskan munia ja poikasia, mikä saattaa hidastaa turskananna toipumista. Sitä paitsi Saint Lawrencen lahdella voimakkaasti kasvaneen harmaahyljepopulaation arvellaan saalistavan kaloja niin tehokkaasti, että turskapopulaatio ei kykene toipumaan, vaikka turskan kalastus alueella on kokonaan lopetettu (Hutchings & Rangeley 2011). Tämänkaltaisten ravintoverkossa tapahtuvien muutosten ennustaminen on käytännössä hyvin vaikeaa, minkä vuoksi on tärkeää ennakoida riskit: rajoittamalla kalastuspainetta ja pitämällä kalastetun populaation koko kohtuullisella Kalastussatama Pohjois-Norjassa. 119
7 Kalastusaluksia ja pyydyksiä Australiassa. tasolla voidaan parhaiten ylläpitää kalakannan kestävä tuotto ja vähentää kalastukseen liittyviä riskejä. Siinä, missä tutkijoiden on kehitettävä menetelmiään, on myös poliittisten päättäjien kehitettävä omaa päätöksentekologiikkaansa. Varovaisuusperiaate ja todistustaakan siirtäminen kalakantoja hyödyntäville tahoille ovat esimerkkejä asennemuutoksesta päätöksenteossa. Varovaisuusperiaate tarkoittaa, että kalakantoja hyödynnetään sitä vähemmän, mitä epävarmempia kannan tilasta ollaan. Todistustaakan siirtäminen kalastusalalle puolestaan tarkoittaisi, että kalastusalan on osoitettava rahoittamansa tutkimusten turvin, että kalakannan hyödyntämisestä aiheutuvat riskit ovat pienet. Esimerkiksi Australiassa käytäntö on jo tällainen ja kalastusala maksaakin ison osan kalakantojen tutkimuksesta. EU:ssa tutkimuksen lasku menee edelleen veronmaksajille eikä kalastusalalle ole luotu kannustimia panostaa tutkimukseen. Kirjallisuus Hillary, R., Levontin, P., Kuikka, S., Mäntyniemi, S., Mosqueira, I. & Kell, L. 2012: Multi-level stock-recruit analysis: beyond steepness and into model uncertainty. Ecol. Modelling 242: Hutchings, J. A. & Rangeley, R. W. 2011: Correlates of recovery for Canadian Atlantic cod. Canad. J. Zool. 89: Kuparinen, A., Mäntyniemi, S., Hutchings, J. A. & Kuikka, S. 2012: Increasing biological realism of fisheries stock assessment: towards hierarchical Bayesian methods. Envir. Rev. 20: Michielsens, C. G. J., McAllister, M. K., Kuikka, S., Pakarinen, T., Karlsson, L., Romakkaniemi, A., Perä, I. & Mäntyniemi, S. 2006: A Bayesian state-space mark-recapture model to estimate exploitation rates in mixed stock fisheries. Canad. J. Fisheries Aquatic Sci. 63: Mäntyniemi, S., Romakkaniemi, A., Dannewitz, J., Palm, S., Pakarinen, T., Pulkkinen, H., Gårdmark, A. & Karlsson, O. 2012: Both predation and feeding opportunities may explain changes in survival of Baltic salmon post-smolts. ICES J. Mar. Sci. 69: Uusitalo, L., Kuikka, S., & Romakkaniemi A. 2005: Estimation of Atlantic salmon smolt carrying capacity of rivers using expert knowledge. ICES J. Mar. Sci. 62: Varis, O. & Kuikka, S. 1997: Joint use of multiple environmental assessment models by a Bayesian meta-model: the Baltic salmon case. Ecol. Modelling 102: Anna Kuparinen Kirjoittajat Anna Kuparinen, biotieteiden laitos, PL 65, HELSINGIN YLIOPISTO; anna.kuparinen@helsinki.fi Samu Mäntyniemi ja Sakari Kuikka, ympäristötieteiden laitos, PL 65, HEL- SINGIN YLIOPISTO; samu.mantyniemi@helsinki.fi, sakari.kuikka@helsinki.fi Jeffrey Hutchings, Department of biology, Life Sciences Centre, Dalhousie University, Halifax, Nova Scotia, Canada B3H 4R2; jeff.hutchings@dal.ca Anna Kuparinen on ekologian ja evoluutiobiologian dosentti ja yliopistotutkija Helsingin yliopistossa. Hän tutkii kalojen ekologiaa ja evoluutiota sekä kalastuksen vaikutuksia kalakantoihin. Samu Mäntyniemi on monitieteisen riskianalyysin professori Helsingin yliopistossa. Hän kehittää uusia matemaattisia menetelmiä kalakantojen arviointiin. Jeffrey Hutchings on professori Dalhousie-yliopistossa Kanadassa ja Oslon yliopistossa Norjassa. Hänen tutkimuksensa kohteita ovat kalojen evoluutio ja ekologia sekä kalakantojen suojelu. Sakari Kuikka on kalastusbiologian professori Helsingin yliopistossa. Kuikan monitieteinen tutkimusryhmä keskittyy kalastuksen, öljyonnettomuuksien ja rehevöitymisen vaikutuksiin meriekosysteemeissä. 120 Luonnon Tutkija vsk.
Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotEduskunnan Ympäristövaliokunnalle
Asia: Eduskunnan ympäristövaliokunta, Asiantuntijalausunto liittyen asiakirjaan Selvitys hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EU-politiikasta, E 149/2011 vp, suullinen esittäminen
LisätiedotBiologinen tieto palvelemaan tehokkaammin kalakantojen arviointia
Biologinen tieto palvelemaan tehokkaammin kalakantojen arviointia Atso Romakkaniemi, Sakari Kuikka, Henni Pulkkinen ja Rebecca Whitlock EU:n 7 puiteohjelman ECOKNOWS-projekti 1,2,3,4,... Eläinten, varsinkaan
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotLohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:
LisätiedotPohjanlahden lohikantojen tila
Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä
LisätiedotEhdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia
Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus
LisätiedotMitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
LisätiedotPitäisikö maailman kalakannat yksityistää?
Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta www.helsinki/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta
22.4.2015 A8-0128/54 54 Anja Hazekamp Johdanto-osan 8 kappale (8) On aiheellista vahvistaa useita lajeja koskeva kalastuksenhoitosuunnitelma ottaen huomioon turska-, - ja kilohailikantojen välinen vuorovaikutus
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotLuonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun
Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun Erikoistutkija Soile Kulmala SYKE/LYNET Esitetyt tutkimustulokset on tuotettu yhteistyössä: Maija Holma, Katja Parkkila, Emmi
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotKuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin
Kuhan kalastuksensäätelyn sovittaminen paikallisiin olosuhteisiin Esimerkkinä Höytiäinen Kalastusaluepäivät, Huhmari 16.3.2018 Yliopistotutkija Hannu Huuskonen, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotLuonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi
22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp
LisätiedotItämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2017-00371 LVO Bondestam Orian 01.06.2017 Asia Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES:in suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille Kokous
LisätiedotItämeren luonnonlohikantojen tilasta
Itämeren luonnonlohikantojen tilasta Lohifoorumi 18.10.2011, Eduskunta Kansalaisinfo Tapani Pakarinen, Jaakko Erkinaro ja Atso Romakkaniemi Tietoa kestäviin valintoihin Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren
LisätiedotEhdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.12.2017 COM(2017) 774 final 2017/0348 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren silakkakantoja koskevien
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016
Lisätiedot2. Uusiutuvat luonnonvarat: Kalastuksen taloustiede
YLE5 / YET-09 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi. Uusiutuvat luonnonvarat: alastuksen taloustiede Marko Lindroos & Maija Holma Uusiutuvat luonnonvarat alastuksen taloustiede: Luentoteemat.1 Johdanto.
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotKANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry
KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotLuonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK)
Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta - Akvaattisten tieteiden koulutusohjelman korvaavuustaulukot (4.9.2017) 1 Korvaavuustaulukko Akvaattisten tieteiden koulutusohjelma Huom! Mikäli vanhojen tutkintovaatimusten
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotLuke 1942/ /2018
13.6.2018 Luke 1942/00 00 02 00/2018 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta MmV@eduskunta.fi Viite: Maa- ja metsätalousvaliokunnan kutsu 7.6.2018 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana tutkija
LisätiedotYLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi Kalastuksen taloustiede
YLE 5 Luonnonvarataloustieteen jatkokurssi alastuksen taloustiede Marko Lindroos Luentoteemat I Johdanto II SchäferGordon malli III Säätely IV ansainväliset kalastussopimukset SchäferGordon malli Gordon
LisätiedotKalastus ja muikkukannat
Kalastus ja muikkukannat Jouko Sarvala Ekologian osasto, Biologian laitos Turun yliopisto, FI-20014 Turku Kuva: Jouko Sarvala Kalastus vaikuttaa voimakkaasti kalakantoihin Maailman merillä ylikalastus
LisätiedotKansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille
5.6.2017 Luke 1795/00 00 02 00/2017 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta mmv@eduskunta.fi Viite: Maatalousvaliokunnan kutsu 31.5.2017 (E-kirje) Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Jari
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotJärvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata?
Järvien kuhakannoissa on eroja kuinka kuhan kalastusta pitäisi ohjata? Jukka Ruuhijärvi, Luke, Sisävesien kalavarat Vesistökunnostusverkoston talviseminaari Lahti 26.1.217 4 35 3 25 2 15 1 5 Kuhasaaliit
LisätiedotIP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005
IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotLohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia
Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi
Lisätiedot1. Tilastollinen malli??
1. Tilastollinen malli?? https://fi.wikipedia.org/wiki/tilastollinen_malli https://en.wikipedia.org/wiki/statistical_model http://projecteuclid.org/euclid.aos/1035844977 Tilastollinen malli?? Numeerinen
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotSeuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään. Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014
Seuranta- ja ohjaus- PYÖRÄ pyörimään Kalastuslain toimeenpanon käynnistämisseminaari 10.4.2014 Dos., Beß.wiß. Timo J. Marjomäki Kalojen resurssibiologia ja kalastuksen säätely Jyväskylän yliopisto Uuden
LisätiedotAitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille. Timo Haapasalo, UEF
Aitouden merkityksestä virkistyskalastajien kalastuskokemuksille Timo Haapasalo, UEF Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen taustalla Autenttisuuden politiikat kalakannan luontaisuuden merkitys ihmisen luontosuhteelle
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018
1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN
LisätiedotItämeren lohen suojelu ja talous. Soile Kulmala. Erikoistutkija SYKE/LYNET-yhteistyö
Itämeren lohen suojelu ja talous Soile Kulmala Erikoistutkija SYKE/LYNET-yhteistyö Tämän esitelmän tavoitteena on esitellä luonnonvarataloustieteen näkökulma Itämeren lohikantojen suojeluun. Luonnonvarataloustiede
LisätiedotTenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0077(COD) Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kalatalousvaliokunta 16.10.2012 2012/0077(COD) TARKISTUKSET 19-31 Mietintöluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE496.385v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston
LisätiedotSuomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotOIKEUSPERUSTA TAVOITTEET SAAVUTUKSET
KALAVAROJEN SÄILYTTÄMINEN Kalavarojen säilyttäminen edellyttää niiden ekologisesti kestävän hyödyntämisen ja alan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamista. Sen vuoksi Euroopan unionissa on annettu
LisätiedotRiittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?
Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotItämeren lohikantojen tila
Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin
LisätiedotKun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli
Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu
LisätiedotRIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )
RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotWWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi
WWF:n työ kestävän kalastuksen edistämiseksi WWF VAIKUTTAA Kalastuspolitiikka Kestävät kalastuskiintiöt, suojelusopimukset Kuluttajavalistus Kalaoppaat kunkin maan kuluttajille MSC-merkintä WWF tukee parasta
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotRAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET
RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotTENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus DEATNU TENO TANA 16 386 m 2 vesistöalue >1200 km lohen nousualuetta
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotMarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä,
MarineStewardshipCouncil, MSC merkki mitä se on käytännössä, entä Suomen kalastukset, kuha? Jari Raitaniemi, RKTL Lähteet: Marine Stewardship council julkaisuja, MSC-raporttiluonnos Perusperiaatteet (Principles
LisätiedotLIITTEET. ehdotukseen. Neuvoston päätös. Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.2.2014 COM(2014) 49 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET ehdotukseen Neuvoston päätös Intian valtameren tonnikalatoimikunnassa (IOTC) Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0260 (NLE) 13196/16 PECHE 369 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien
LisätiedotKaupallisen kalastuksen rajoittamisen oikeusperusta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 23.11.2015 Orian Bondestam VALTIONEUVOSTON ASETUS SILAKAN JA KILOHAILIN TROOLIKALASTUKSEN RAJOITTAMISESTA SUOMENLAHDELLA JA ITÄMEREN PÄÄALTAALLA
LisätiedotSIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE
SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/
Lisätiedot***I MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti A8-0149/
Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja A8-0149/2018 26.4.2018 ***I MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2016/1139 muuttamisesta tiettyjä Itämeren
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotDirectorate-General for Research HYLKEIDEN JA AMMATTIKALASTUKSEN VUOROVAIKUTUS KOILLIS-ATLANTILLA - YHTEENVETO - PROVISIONAL VERSION.
Directorate-General for Research WORKING PAPER FI HYLKEIDEN JA AMMATTIKALASTUKSEN VUOROVAIKUTUS KOILLIS-ATLANTILLA - YHTEENVETO - PROVISIONAL VERSION Fisheries Series FISH 110 This document is an abridged
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.8.2016 COM(2016) 545 final 2016/0260 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotVillisikakanta-arvio tammikuussa
Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta
LisätiedotSILAKALLE MSC-MERKKI?
SILAKALLE MSC-MERKKI? KIM JORDAS, SUOMEN AMMATTIKALASTAJALIITTO SAKL RY KALAFOORUMI 13.5.2016 HELSINKI ESITYS Mikä on MSC? Miksi SAKL lähti selvittämään? Miten prosessi edennyt? DNV esiarviointi: Silakan
LisätiedotKalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit
Kalatalousalueiden aluesuunnittelupilotit Antti Lappalainen ja Tapio Keskinen Tampere 10.11.2017 Kalatalouden ympäristöohjelma Taustaa Kalastuslain uudistus: Tarkoituksena on mm. antaa työvälineet kalastuksen
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotECONOMICS AND CONSERVATION OF THE BALTIC SALMON ITÄMEREN LOHEN SUOJELU TALOUSTIETEEN NÄKÖKULMASTA. Soile Kulmala
ECONOMICS AND CONSERVATION OF THE BALTIC SALMON ITÄMEREN LOHEN SUOJELU TALOUSTIETEEN NÄKÖKULMASTA Soile Kulmala Senior Scientist/Erikoistutkija Finnish Environment Institute/SYKE Finnish Partnership for
LisätiedotLohipolitiikan verkostoanalyysi: pelissä arvot ja faktat
Lohipolitiikan verkostoanalyysi: pelissä arvot ja faktat Päivi Haapasaari RKTL:n tutkimuspäivät 31.10.-1.11.2012 Turku 1 www.helsinki.fi/science/fem/index.html RKTL:n tutkimuspäivät 2012 Turku Vaikeiden
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia
Lisätiedot