Directorate-General for Research HYLKEIDEN JA AMMATTIKALASTUKSEN VUOROVAIKUTUS KOILLIS-ATLANTILLA - YHTEENVETO - PROVISIONAL VERSION.
|
|
- Marja Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Directorate-General for Research WORKING PAPER FI HYLKEIDEN JA AMMATTIKALASTUKSEN VUOROVAIKUTUS KOILLIS-ATLANTILLA - YHTEENVETO - PROVISIONAL VERSION Fisheries Series FISH 110
2 This document is an abridged edition in Finnish. Publisher: European Parliament L-2929 Luxembourg Author: Gatty Marine Laboratory Sea Mammal Research Unit Professor J. Harwood University of St Andrews St Andrews UK - Fife KY16 8LB, Scotland Editor: Mrs Beatriz Oliveira-Goumas European Parliament Directorate-General for Research Division for Agriculture, Regional Policy and Transport, Development Tel: +352/ Fax: +352/ dg4-agriculture@europarl.eu.int The opinions expressed in this document are the sole responsibility of the author and do not necessarily represent the official position of the European Parliament. Reproduction and translation for non-commercial purposes are authorized, provided the source is acknowledged and the publisher is given prior notice and sent a copy. Manuscript completed in March 2002.
3 YHTEENVETO 1. Selvityksen laajuus Selvityksessä esitetään tärkeimmät hylkeiden ja ammattikalastuksen väliset vuorovaikutussuhteet Koillis-Atlantilla (Pohjanmeri ja Itämeri mukaan lukien), esitetään yhteenveto kolmen yleisimmän hyljelajikannan runsaudesta ja ruokavaliosta, kuvaillaan niiden kalakantojen asemaa, joiden uskotaan olevan yhteydessä näihin populaatioihin joko suoraan tai epäsuoraan ja tarkastellaan menetelmiä, joita on käytetty hylkeiden ja kalastuksen vuorovaikutuksen arviointiin. Hylkeiden ja kalastuksen vuorovaikutus voidaan jakaa kahteen luokkaan: suora vuorovaikutus, jossa hylkeet poistavat tai vahingoittavat kaloja pyydyksistä tai jossa hylkeet kuolevat jäätyään pyydyksiin, ja epäsuora vuorovaikutus, jossa hylkeet ja kalastajat kilpailevat kaloista. Selvityksen kattamat tärkeimmät vuorovaikutussuhteet ovat seuraavat: harmaahylkeet ja turska Pohjanmerellä; harmaahylkeet, kirjohylkeet ja merilohi Koillis-Atlantilla; harmaahylkeet ja lohen ja siian kalastus Itämerellä; harmaahylkeet ja merikrotti Kelttienmerellä ja Irlanninmerellä ja Lounas-Englannin rannikon edustalla. Ensimmäinen näistä vuorovaikutussuhteista on epäsuora ja muut ovat lähinnä suoria vuorovaikutussuhteita. 2. Hyljepopulaatiot ja niiden ravinto Ainoastaan kolme hyljelajia (harmaahylkeet, kirjohylkeet ja norpat) lisääntyvät selvityksen kattamalla alueella. Lisäksi alueen saattaa joinakin vuosina vallata suuri määrä arktisilta vesiltä peräisin olevia grönlanninhylkeitä ja kuplahylkeet (jotka myöskin lisääntyvät arktisilla vesillä) tulevat syömään syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana mannerjalustan viereisille syville vesille. Hylkeiden lukumäärä arvioidaan tavallisesti laskemalla kivillä, hiekkasärkillä tai jäällä lepäilevien hylkeiden määrä tiettyinä vuodenaikoina. Tällaiset tutkimukset tarjoavat arvion hyljepopulaation vähimmäismäärästä, koska osa hylkeistä on aina vedessä tutkimuksen aikaan ja ne jäävät laskennan ulkopuolelle. Koillis-Atlantin harmaahyljepopulaation koko arvioidaan laskemalla kunakin vuonna syntyneet poikaset. Itämerellä harmaahylkeiden määrä on arvioitu suoralla laskennalla ja lisäksi valokuvalaskennalla, jossa yksittäiset hylkeet tunnistetaan niiden kuvioinnin perusteella. Hylkeiden ravinnon koostumus selvitetään analysoimalla luut ja muut kovat osat, jotka löydetään kuolleiden hylkeiden vatsasta tai hylkeiden maalla sijaitsevilta lepopaikoilta kerätyistä ulosteista. Näissä menetelmissä ei oteta riittävällä tavalla huomioon sellaisten saaliseläinten merkitystä, joilla ei ole tunnistettavia kovia osia, joiden kovia osia ei syödä (hylkeet voivat esimerkiksi jättää suurten kalojen päät syömättä) tai joiden kovat osat sulavat nopeasti. Hiljattain on kehitetty menetelmiä eri saaliseläinten kemiallisen "sormenjäljen" tunnistamiseksi hylkeiden rasvaa sisältävistä näytteistä. Tällä tekniikalla voitaneen saada DT\459844FI.doc 3
4 tietoja sellaisten saaliseläinten merkityksestä, joiden kovia osia ei kuluteta. Tätä menetelmää ei kuitenkaan vielä ole käytetty Koillis-Atlantin hylkeiden ravinnon analysointiin. 2.1 Harmaahylje Harmaahylje on yleisin laji Koillis-Atlantilla ja populaatio käsittää eläintä. Tämä on noin puolet koko maailman harmaahyljekannasta. Yli 95 % Euroopan harmaahylkeistä lisääntyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneen kuningaskunnan populaatio on lisääntynyt tasaisesti 1960-luvulta lähtien, jolloin säännölliset tutkimukset aloitettiin ja harmaahylkeet ovat hiljattain vakiintuneet uudelleen entisille asuinalueilleen (esimerkiksi Saksaan ja Alankomaihin). On havaittavissa joitakin merkkejä siitä, että harmaahyljekannan kasvuvauhti on hidastumassa, mutta kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan useiden vuosikymmenten ajan. Harmaahylkeiden ravinnon tiedetään vaihtelevan paikasta toiseen ja vuodesta toiseen samalla alueella. Yleensä oletetaan, että tämä johtuu eri saalislajien suhteellisen määrän muutoksista, mutta tätä ei ole vahvistettu. Näin ollen on vaikea esittää yleistyksiä siitä, mitä harmaahylkeet syövät. Suurimmalla osalla niiden ravintona käyttämistä lajeista on kuitenkin kaupallista arvoa (esimerkiksi tuulenkala, turska, valkoturska, kolja ja punakampela Pohjanmerellä). Tutkijat ovat laskeneet Yhdistyneessä kuningaskunnassa, että harmaahylkeet söivät noin tonnia kalaa Pohjanmerellä vuonna Yli 90 % tästä määrästä koostui kaloista, joita kalastetaan ammattimaisesti. Nämä määrät perustuvat kuitenkin vuonna 1985 kerättyjen näytteiden perusteella tehtyihin laskutoimituksiin. Tiettyjen Pohjanmeren kalalajien runsaus on kuitenkin muuttunut huomattavasti vuodesta 1985 (katso 3 kohta) ja näin ollen nämä luvut tuskin antavat tarkkaa kuvaa hylkeiden nykyään syömistä kalamääristä. Pohjanmeren Yhdistyneen kuningaskunnan edustalla kerätään parhaillaan uusia hyljenäytteitä, joista saadaan luotettavampia arvioita harmaahylkeiden tällä alueella kuluttamista kalamääristä. Harmaahylkeiden määrä laski dramaattisesti 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla riistometsästyksen ja saastumisen seurauksena. Määrä on lisääntynyt viime aikoina ja nykyisen populaation suuruudeksi arvioidaan eläintä. Tämä on kuitenkin vain noin 10 % populaation suuruudesta 1900-luvun alussa. Harmaahylkeiden ravinnosta Itämerellä on vain vähän tietoja, mutta rasvanäytteiden kemiallisesta analyysistä voi päätellä, että Itämeren pohjois- ja keskiosissa elävillä hylkeillä on eri ruokavalio. 2.2 Kirjohylje Kirjohyljekannan vähimmäiskooksi Koillis-Atlantilla arvioidaan eläintä. Noin 50 % näistä hylkeistä lisääntyy Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kirjohylkeiden määrä laski jyrkästi monilla Koillis-Atlantin alueilla ajanjaksolla riistometsästyksen ja joissain tapauksissa saastumisen seurauksena. Populaatiot alkoivat kasvaa 1970-luvulla, mutta sairausepidemia tappoi yli 50 % kirjohylkeistä Pohjoismeren eteläosassa vuonna Suurin osa paikallisista populaatiosta on nyt elpynyt epidemiaa edeltävään kokoon ja monet niistä ovat yhä kasvussa. Itämeren eteläosassa on pieni noin 500 kirjohylkeen populaatio, jonka määrä vaikuttaa lisääntyvän hitaasti. Kirjohylkeen, kuten harmaahylkeenkin, ravinnon koostumus vaihtelee paikan ja ajan mukaan. Vaikuttaa siltä, että avovesikalat, kuten silli ja kilohaili, ovat tärkeämpiä saalislajeja kirjohylkeille kuin harmaahylkeille, mutta tämä ei ole yleispätevä väite. On arvioitu, että Kattegatin ja Skagerrakin kirjohylkeet söivät tonnia kalaa vuonna 1989 ja lähinnä silliä ja turskaa. Noin 75 % tästä määrästä koostui lajeista, joita kalastetaan ammattimaisesti. DT\459844FI.doc 4
5 2.3 Norppa Vaikka arktisten vesien norpat tulevat joskus Pohjanmerelle, tämän tutkimuksen kattaman alueen tärkein populaatio elää Itämerellä. Norppien lukumäärä Itämerellä putosi jyrkästi 1900-luvulla vuosisadan alun norpasta noin norppaan 1970-luvulla. Sen jälkeen paikallinen populaatio on kasvanut jonkin verran, mutta populaatio on pienentynyt jyrkästi Suomenlahdella ja populaation kokonaismääräksi arvioidaan noin eläintä. Joka vuosi kuolee jopa 150 norppaa kalaverkkoihin. Kuolleisuusaste on suhteellisen korkea näin pieneen populaatioon nähden. Verkkoihin jääneiden norppien mahalaukuista on löydetty sillin, kuoreen, piikkikalojen ja äyriäisten jäännöksiä, mutta norppien ruokavalio voi olla hyvin erilainen kaukana kalanpyydyksistä. 3. Asiaankuuluvat kalakannat ja niiden kalastus Selvityksessä annetaan yksityiskohtaiset tiedot kaikkien niiden ammattimaisesti kalastettavien kalalajikantojen määrästä ennen ja nyt, joiden uskotaan olevan keskeisiä hylkeiden ravinnossa Koillis-Atlantilla, sekä niiden ravinnosta ja saaduista saaliista. 3.1 Pohjanmeren turska Pohjanmeren turskakanta on parhaillaan historiallisen pieni. Kutevan kannan biomassa on vain 20 % viimeisten 40 vuoden aikana mitatusta suurimmasta määrästä ja noin 50 % pitkän aikavälin keskiarvosta. Saaliit ovat myös alhaisimpia viimeiseen 40 vuoteen, mutta kalastuksen aiheuttama kuolleisuus on lähellä pitkän aikavälin keskiarvoa. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) työryhmä on arvioinut, että hylkeet, kurnusimput, merilinnut ja muut turskat olivat tärkeimpiä petoeläimiä Pohjanmerellä 1990-luvun puolivälissä. Hylkeiden osuudeksi arvioitiin noin 30 % kaikesta Pohjanmeren turskan saalistuksesta tuohon aikaan ja hylkeiden arvioitiin kuluttavan noin 10 % ammattikalastuksen saaliista luvun puolivälin jälkeen hylkeiden määrä on lisääntynyt ja turskan saalismääriä on rajoitettu. Mikäli turskan osuus harmaahylkeiden ravinnosta Pohjanmerellä ei ole muuttunut vuoden 1985 jälkeen (kuten edellä on todettu, tämä on epätodennäköistä), hylkeet syövät turskaa kolmasosan ammattikalastuksen saaliista. Turskat harrastavat kannibalismia ja sen lisäksi ne ovat valkoturskan, sillin ja koljan tärkeitä saalistajia Pohjanmerellä. Turskakannan jatkuva supistuminen on voinut vähentää turskan vaikutusta näihin lajeihin. Ei ole yllättävää, että monet turskankalastajat pitävät nykyään hylkeitä, ja etenkin harmaahylkeitä, kilpailijoinaan Pohjanmerellä. Norjan kalatalousministeri kasvatti hiljattain vuosittaista rannikkohyljekiintiötä (toisin sanoen harmaa- ja kirjohylkeitä koskevaa kiintiötä) 30 %:lla, koska hänen mukaansa hylkeet uhkaavat maan kalakantoja. Norjan harmaahylkeiden osuus Pohjanmeren harmaahyljepopulaatiosta on alle 5 %, joten on epätodennäköistä, että tällä on mitään vaikutusta turskan kuolleisuuteen. 3.2 Atlantin lohi Lohipopulaatiot ovat pienempiä kuin koskaan koko Pohjois-Atlantilla ja on olemassa todisteita, joiden mukaan tämä määrän supistuminen aiheutuu ongelmista, joita lohilla on merellä eikä makeassa vedessä. Aikuisten lohien luonnolliseen kuolemaan johtavista syistä ei juurikaan ole määrällisiä tietoja. Tiedetään kuitenkin, että merilinnut (etenkin suulat), hylkeet, valaat, delfiinit, turskat ja hait syövät lohta. Harmaahylkeiden on todettu syövän lohta verkkokalastusalueiden ympärillä ja lohijokien suualueilla, ja ensimmäiset harmaahylkeet pyydettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa juuri lohenkalastajien valitusten vuoksi. Lohen kovia osia löydetään kuitenkin harvoin hylkeiden ulosteista tai mahalaukuista, lähellä lohijokia kerättyjä näytteitä lukuun ottamatta. Näin ollen vaikuttaa siltä, tämä ongelma DT\459844FI.doc 5
6 aiheutuu yksittäisten hylkeiden ja tiettyjen kalastajien suorasta vuorovaikutuksesta eikä ongelmaa voida niinkään pitää kilpailukysymyksenä. 3.3 Itämeren lohi Itämeren luonnonvaraiset lohikannat ovat pienentyneet dramaattisesti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, mutta niitä on täydennetty viime vuosina vapauttamalla miljoonia kaloja. Noin 90 % Itämeren lohikannasta perustuu näihin vapautettuihin kaloihin ja näin ollen on vaikea arvioida pelkän luonnonvaraisen kannan asemaa. Voidaan kuitenkin todeta, että osa kannoista, erityisesti pienehköjen jokien yhteydessä, on vaarassa hävitä. Ei harmaahylje eikä norppa ole merkittävä lohenpyytäjä Itämerellä, mutta harmaahylkeiden lohille aiheuttamat vahingot rysien ja ajoverkkojen välittömässä läheisyydessä ovat lisääntyneet vuosittain noin 15 %. Tämä kasvuvauhti on nopeampi kuin hyljepopulaation kasvuvauhti. Ongelma on pahimmillaan Itämeren pohjoisosissa. Kokonaisvahinkojen suuruudeksi on arvioitu 5 miljoonaa euroa vuodessa. Ongelmaa on yritetty poistaa ampumalla hylkeitä rysien ympäristössä, mutta se on osoittautunut tehottomaksi. Sen sijaan hylkeiden aiheuttamia vahinkoja on saatu vähennettyä huomattavasti muuttamalla rysämalleja. Näitä muutoksia ei kuitenkaan voida soveltaa ajoverkkoihin. Ruotsissa ja Suomessa on hiljattain alettu myöntää hylkeenmetsästyslupia. Ruotsissa alueelliset kiintiöt vahvistetaan ilmoitettujen hylkeiden kalastukselle aiheuttamien vahinkojen perusteella paikallisen hyljepopulaation koosta riippumatta. Niitä on näin ollen pidettävä karsittavina eläiminä. Näiden eläinten karsimisten todennäköisistä vaikutuksista kalastukselle aiheutuviin vahinkoihin ei kuitenkaan ole tehty arvioita. Aikaisempien kokemusten perusteella voidaan päätellä, että havaittavaa hyötyä ei todennäköisesti ole. 3.4 Merikrotti Pohjoisen merikrottikannan asemasta ollaan syvästi huolestuneita, sillä saaliista on huomattava osa nuoria kaloja. Saaliit ovat kuitenkin suuria ja niinpä kannan koko arvioidaan melko suureksi. Saaliiksi jääneiden kalojen kuolleisuudesta ei ole määrällisiä tietoja, mutta tiedetään, että hylkeet syövät merikrottia ja Islannin vesillä myös kaskelotit. Lounais-Englannin kalastajat valittavat, että hylkeet poistavat havaksen silmällä pyytävään verkkoon jääneiden kalojen pyrstöt ja maksat. Myös irlantilaiset kalastajat ovat törmänneet vastaaviin ongelmiin. Näiden alueiden hylkeiden mahalaukuista ei kuitenkaan ole löydetty merikrottien jäänteitä. 3.5 Saaliskalat Tuulenkalat muodostavat keskeisen osan monien ammattimaisesti kalastettavien kalalajien ruokavaliosta, mutta ne kattavat myös lähes 50 % harmaahylkeiden ruokavaliosta. Näin ollen on esitetty, että harmaahylkeet vaikuttavat ammattimaisesti kalastettavien kalakantojen ravinnoksi käytettävissä olevien tuulenkalojen määrään. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että tuulenkalojen biomassa ei ole vähentynyt viimeksi kuluneiden 20 vuoden kuluessa. Hylkeiden osuus tuulenkalojen kuolleisuudesta on alle 2 % ja ne kuluttavat noin 5 % keskimääräisestä ammattikalastuksen saaliista. 4. Vuorovaikutuksen analyysi Ei ole olemassa metodologiaa, jolla arvioitaisiin karsittavien hylkeiden vaikutusta ammattikalastuksen saalismääriin. Karsimisen välitön vaikutus näkyy todennäköisesti syötyjen kalojen määrän laskuna. On kuitenkin epäselvää, miten tämä määrän lasku vaikuttaa yksittäisen kalakannan kokoon välittömästi karsinnan jälkeen, sillä hylkeiden ruokavalio DT\459844FI.doc 6
7 vaihtelee suuresti paikasta toiseen ja ajan kuluessa. Vielä vähemmän tiedetään karsimisen seurauksista kalakantojen tuleviin kokoihin ja ammattikalastuksen saaliin kokoihin, sillä muut pedot (karsimisesta selviytyneet hylkeet mukaan lukien) voivat muuttaa näitä lajeja koskevaa kulutuskäyttäytymistä kannan lisääntymisen seurauksena. YK:n ympäristöohjelman yhteydessä on julkaistu taulukko, joka sisältää merinisäkkäiden karsimiseen liittyvien mahdollisten etujen arvioimisen edellyttämät tiedot. Minkään mainitun tapauksen yhteydessä ei ole saatavilla kaikkia näitä tietoja, mutta harmaahylkeiden ja turskan vuorovaikutuksen Pohjanmerellä arvioimisen edellyttämät tiedot on todennäköisesti saatavilla seuraavien kahden vuoden kuluessa. YK:n ympäristöohjelman pöytäkirja soveltuu ainoastaan hylkeiden ja kalastuksen epäsuorien vuorovaikutussuhteiden arvioimiseen eli tilanteisiin, joissa hylkeet ja kalastajat kilpailevat kalasta. Valitettavasti kuitenkin suurin osa tunnistamistamme vuorovaikutussuhteista Koillis-Atlantilla on suoria vuorovaikutussuhteita eli tilanteita, joissa hylkeet poistavat tai vahingoittavat jo pyydettyjä kaloja tai sotkeutuvat pyydyksiin. Tällaisten vuorovaikutussuhteiden arviointia varten ei ole olemassa standardikehystä. Itämerta koskevat yksityiskohtaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vahinkojen suuruus ei ole suoraan verrannollinen hyljepopulaation kokoon ja näin ollen on vaikea arvioida hylkeiden karsimisen aiheuttamia etuja, jos niitä ylipäätään on. Ehdotuksia merinisäkkäiden karsimiseksi kalastuksen suojelemiseksi ei juurikaan ole tehty Koillis-Atlantin ulkopuolella, vaikka monilla alueilla ollaan yhä huolestuneempia merinisäkäspopulaatioiden kasvun mahdollisista vaikutuksista. Yhdysvalloissa kalastusta on rajoitettu tai tullaan todennäköisesti rajoittamaan, koska ollaan huolissaan kalastuksen vaikutuksesta uhanalaisten hyljelajien elpymiseen. DT\459844FI.doc 7
8 New.eu Domain Changed Web and Addresses The introduction of the.eu domain also required the web and addresses of the European institutions to be adapted. Below please find a list of addresses found in the document at hand which have been changed after the document was created. The list shows the old and new address, a reference to the page where the address was found and the type of address: http: and https: for web addresses, mailto: for addresses etc. Page: 2 Type: mailto Old: mailto:dg4-agriculture@europarl.eu.int New: mailto:dg4-agriculture@europarl.europa.eu Addendum: 1
Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen
EUROOPAN PARLAMENTTI OIKEUDELLISTEN JA SISÄMARKKINA-ASIOIDEN VALIOKUNTA Ohjelmaluonnos Kuluttajille myönnettäviä luottoja koskevan direktiivin muuttaminen Julkinen kuuleminen Tiistaina 29. huhtikuuta 2003,
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0169(CNS) 7. lokakuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta
LisätiedotEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAKSI
EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAKSI fundamental.rights@consilium.eu.int Bryssel, 21. helmikuuta 2000 (OR. fr) CHARTE 4134/00 CONVENT 6 YHTEENVETO Asia: Yhteenveto Euroopan unionin perusoikeuskirjan
LisätiedotMitä Itämeren hylkeet syövät?
Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotEHDOTUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAKSI
EHDOTUS EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSKIRJAKSI fundamental.rights@consilium.eu.int Bryssel, 1. maaliskuuta 2000 (10.03) (OR. fr) CHARTE 4147/00 CONVENT 11 YHTEENVETO Asia: Yhteenveto Euroopan unionin perusoikeuskirjan
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotKeskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL
Keskeiset termit kalakantaarvioiden laadinnassa Ari Leskelä, RKTL 21.3.2014 Mitkä? SSB, kutukannan biomassa R, rekrytointi F, kalastuskuolevuus M, luonnollinen kuolevuus MSY, kestävä enimmäistuotto Kalakanta
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotMillä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot
LisätiedotHylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.7.2016 COM(2016) 441 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan Komission ehdotus neuvoston asetukseksi asetusten (EU) 2016/72 ja (EU) 2015/2072 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotPerämeren hylkeiden ravintotutkimus
Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen
LisätiedotYhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin
Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren
LisätiedotMerimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen
Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on
LisätiedotLohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista
Lohen elämänkierto Syönnösvaellus merellä 1-4 vuotta Kutuvaellus rannikolla touko-elokuu Lohen viljely ja istutukset: Kudun sijaan mädin lypsy, hedelmöitys ja hautominen sekä poikaskasvatus viljelylaitoksissa
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.10.2015 COM(2015) 487 final 2015/0236 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI 1. EHDOTUKSEN TAUSTA
LisätiedotLIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia
LisätiedotItämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia
Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia Tapani Pakarinen, RKTL, Soile Kulmala, Päivi Haapasaari ja Katja Parkkila, Helsingin Yliopisto Viikki 3.2.2009 Selvityksen keskeiset
LisätiedotEhdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia
Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi 2017 - näkökohtia 27.9.2016 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Kilohailikannan saalis, vuosiluokkien runsaus, kalastuskuolevuus
LisätiedotLohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja
Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä
LisätiedotMerimetsojen vaikutus kalakantoihin
Merimetsojen vaikutus kalakantoihin Antti Lappalainen Kalastusaluepäivät, Kotka 10.10.2017 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetsokannan kehitys Suomessa Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta
22.4.2015 A8-0128/54 54 Anja Hazekamp Johdanto-osan 8 kappale (8) On aiheellista vahvistaa useita lajeja koskeva kalastuksenhoitosuunnitelma ottaen huomioon turska-, - ja kilohailikantojen välinen vuorovaikutus
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI. EUROOPPA-NEUVOSTO 15. ja 16. maaliskuuta 2002 BARCELONA. 01/S-2002bis. Parlamentin puheenjohtajiston pääosasto
EUROOPAN PARLAMENTTI PARLAMENTIN TYÖN SUUNNITTELUSTA VASTAAVA OSASTO EUROOPPA-NEUVOSTO 15. ja 16. maaliskuuta 2002 BARCELONA PUHEMIES PAT COXin PUHE 01/S-2002bis FI Parlamentin puheenjohtajiston pääosasto
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 10.6.2015 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Lisätiedot(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET
28.6.2018 L 163/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET NEUVOSTON ASETUS (EU) 2018/915, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2018, asetuksen (EU) 2018/120 muuttamisesta tiettyjen
LisätiedotSuomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari
Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat
LisätiedotLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot
LisätiedotLohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 5.9.2016 VIITE: ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ KOMISSION EHDOTUKSESTA ERÄIDEN
LisätiedotKesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014
Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen
LisätiedotSilakkakannan tila. Jari Raitaniemi 28.2.2014 Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman
Silakkakannan tila Jari Raitaniemi 28.2.214 Silakkapaja, Naantali Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Itämeren silakkasaaliin kehitys
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotA8-0381/320
11.1.2018 A8-0381/320 320 10 artikla 3 kohta 3. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, aluksella on kiellettyä pitää tai käyttää ajoverkkoja Itämerellä. Poistetaan. Kielto käyttää ajoverkkoja Itämerellä
LisätiedotKANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN. Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry
KANTAKOHTAISEEN LOHENKALASTUKSEEN Tornio 12.11.2014 Kalervo Aska pj. Tornio-Muoniojokiseura ry Jokikalastus palaa takaisin Kuvien perusteella voi päätellä, että lohi on helpointa kalastaa joesta? Kansainvälinen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.7.2014 COM(2014) 454 final 2014/0211 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Biskajanlahden sardellin kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta kalastuskaudeksi 2014/2015 FI FI PERUSTELUT
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Lisätiedotsaalisvahingot vuonna 2013
Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019 14.6.2018 MmV, Eduskunta Tapani Pakarinen Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
Lisätiedot- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella
Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-
LisätiedotBrian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF. WWF:n Kalaopas Muutokset 2016 Kalaoppaaseen
Brian J. Skerry, National Geographic Stock / WWF WWF:n Kalaopas Muutokset Kalaoppaaseen Grönlanninpallas eli sinipallas Suosi: - Harkitse: Barentsinmeri 1, troolattu Beringinmereltä 2, pitkäsiimalla ja
LisätiedotJaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta
Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta Pyydystä ja päästä kalastus (Catch & Release, C&R) Kalastusta, jossa on tarkoituksena
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen 17.9.2015 Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kokous 27.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 126 final Liite 1.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. maaliskuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0054 (NLE) 7086/17 ADD 1 PECHE 95 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET
LisätiedotAsia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi
From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2019 C(2019) 1001 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) /, pakollisten tieteellisten tutkimusten luettelosta sekä kynnysarvoista kalastus- ja
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 7. lokakuuta 2002 TYÖASIAKIRJA Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Selvitystoiminta Euroopan unionissa - Keskeiset
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotKalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)
LisätiedotEduskunnan ympäristövaliokunnan kokous
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous 23.9.2016 VIITE: ASIA: Asiantuntijapyyntö / E 82/2016 vp
LisätiedotAlueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro
Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro Pentti Pasanen Kalatalouspäällikkö Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kansallinen Itämeren lohistrategia Avoin kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013
LisätiedotICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018
ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018 7.6.2017 MmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen
LisätiedotPysyvien edustajien komitea / Neuvosto Yhteisen kalastus politiikan täytäntöönpano: Poisheittämissuunnitelmat
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2014 (OR. en) 10217/14 PECHE 283 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Komission yksiköt Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Yhteisen kalastus politiikan
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/0114(COD) 15. syyskuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien
LisätiedotVaelluskalojen kestävä kalastus
Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien
LisätiedotLAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018
1 (5) Ympäristövaliokunta Suomen kanta kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosituksiin Itämeren vuoden 2018 kalastusmahdollisuuksista Asiantuntijakuuleminen 6.6.2017 LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.8.2018 COM(2018) 608 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
Lisätiedot11552/08 VHK/phk DG B III
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 22. heinäkuuta 2008 (OR. fr) 11552/08 PECHE 187 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON ASETUS asetusten (EY) N:o 2015/2006 ja (EY) N:o 40/2008 muuttamisesta eräiden
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0001 (NLE) 5018/17 PECHE 1 EHDOTUS Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU,
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotKalastajainfo 2019 Suomenlahti. VARELY / Kalastuksenvalvonta 2019
Kalastajainfo 2019 Suomenlahti Suomen toimijakohtaiset kiintiöt 2019 Silakka alueet 30/31 68,7 milj. kg Silakka pääallas ja SL 31,3 milj kg Kilohaili 14,4 milj kg Turska itäinen 424 tn /läntinen 82 tn
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.5.2016 COM(2016) 241 final 2016/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Muutettu ehdotus: NEUVOSTON ASETUS. turska- ja kummeliturskakantojen elvytystoimenpiteistä
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.12.2002 KOM(2002) 773 lopullinen 2001/0299 (CNS) Muutettu ehdotus: NEUVOSTON ASETUS turska- ja kummeliturskakantojen elvytystoimenpiteistä (komission EY:n perustamissopimuksen
LisätiedotTornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?
Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus
LisätiedotLohikalojen tilanne merialueella
Lohikalojen tilanne merialueella Erkki Ikonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalojen elinkierto rakennetuissa joissa Seminaari 25.8.29, Oulu Lohen merivaellus Vaelluspoikaset mereen touko-
LisätiedotVaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa
Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa EKOenergian ja Luonnonsuojeluliiton Kalatieseminaari 6.10.2017 Matti Ovaska, WWF Suomi Gilbert van Ryckevorsel / WWF Canada Mitä ovat vaelluskalat? Kalastuslaki
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotSaaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli
LisätiedotLuonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi
22.9.2016 Luke 1956/00 00 02 00/2016 Eduskunta Ympäristövaliokunta ymv@eduskunta.fi Viite: Ympäristövaliokunnan kutsu 9.9.2016 Asia: E 82 /2016 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus neuvoston asetukseksi
LisätiedotLohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle
Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Itämeren entiset ja nykyiset lohijoet ATLANTIC
LisätiedotPitäisikö maailman kalakannat yksityistää?
Pitäisikö maailman kalakannat yksityistää? Kalastusbiologian professori Sakari Kuikka Biotieteellinen tiedekunta www.helsinki/science/fem Esitelmän sisältö: 1) Kalakantojen tila Euroopassa ja maailmalla
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0285 (COD) 14028/14 ADD 1 PECHE 455 CODEC 1967 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 7. lokakuuta 2014 Vastaanottaja:
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Eläinten luokittelu Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotAhvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla. Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä
Ahvenen ja kuha saalismäärät sekä merimetso Suomen rannikkoalueilla Aleksi Lehikoinen Merimetsotyöryhmä 4.1.216 9 8 Kuha saalis Ahven saalis 7 6 5 4 3 2 1 197 198 199 2 21 22 Ahvenen saalismäärät kasvaneet
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0260 (NLE) 11813/16 ADD 1 PECHE 296 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 30. elokuuta 2016 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotKALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1
KALAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ JA HOITO KalL 1 Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Noitasaaren rannasta Pohjois-Konnevedeltä löytynyt tuhatkunta vuotta vanha uistin. Rautalammin
LisätiedotSuomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00589 LVO Bondestam Orian 08.09.2016 Asia Ehdotus neuvoston asetukseksi eräiden kalakantojen ja kalakantaryhmien Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.3.2016 COM(2016) 123 final 2016/0068 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN
LisätiedotKALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA. Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.
KALASTUS JA VESIVILJELYTUOTTEIDEN JÄLJITETTÄVYYSSÄÄNNÖT YHTEISESSÄ KALASTUSPOLITIIKASSA Maija Mela Kala ja riistaosasto MMM 25.1.2012 Yhteisen kalastuspolitiikan jäljitettävyyssäännöillä pyritään siihen,
LisätiedotHirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005
Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja
Ravintoketjut Elämän ehdot Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 1. Liikkuminen Pystyy liikuttelemaan kehoaan 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan
LisätiedotEhdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella
Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...
LisätiedotTulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen
Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU)
30.12.2014 L 370/35 KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o 1395/2014, annettu 20 päivänä lokakuuta 2014, tiettyä Pohjanmerellä harjoitettavaa pienten pelagisten lajien kalastusta ja tiettyä Pohjanmerellä
LisätiedotLOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry
LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana
LisätiedotItämeren uusi kalastussäännöstö
Itämeren uusi kalastussäännöstö Johdanto Itämeren kalastuksenhoito on yksinkertaistunut huomattavasti 1. tammikuuta 2006 jälkeen. Toimijoiden kanssa käytyjen laajojen neuvottelujen jälkeen neuvosto antoi
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.6.2015 COM(2015) 239 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE yhteisen kalastuspolitiikan mukaisia vuoden 2016 kalastusmahdollisuuksia koskeva kuuleminen
LisätiedotKalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015
RKTL:n työraportteja 2/214 Kalakantojen tila vuonna 213 sekä ennuste vuosille 214 ja 215 Silakka, kilohaili, turska, lohi, siika, kuha ja ahven Toimittajat: Jari Raitaniemi ja Kati Manninen Riista- ja
LisätiedotIP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005
IP/05/1470 Brysselissä 24. marraskuuta 2005 Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2006: Komissio ehdottaa, että turskankalastusmahdollisuuksien edellytykseksi asetettaisiin pyyntiponnistuksen vähentäminen,
Lisätiedot