ENJUSTESS - hanke Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja

Transkriptio

1 ENJUSTESS - hanke Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja hallinnassa Helsingin seudulla

2 Ohjelma 13:00 13:30 Avaus ja ENJUSTESS-hankkeen esittely / Lasse Peltonen, SYKE Ympäristöoikeudenmukaisuus / Riina Pelkonen, SYKE Sinirakenne ja kulttuuriset ekosysteemipalvelut / Leena Kopperoinen, SYKE PehmoGIS / Marketta Kyttä, Aalto-yliopisto Merialuesuunnittelu / Tuomas Kuokkanen, Itä-Suomen yliopisto 13:30 14:15 Miltä vesi- ja ranta-alueet näyttävät eri käyttäjien näkökulmista? Ryhmätyö, roolituolimenetelmä 14:15 14:30 Kahvi ja tulosten purku / Lasse Peltonen

3 Ohjelma (jatkuu) 14:30 15:15 Teemapuheenvuorot Jukka-Pekka Flander, YM: Sinirakenne Helsingin seudulla: mitä uutta termi tuo kaupunkisuunnitteluun Veli-Heikki Klemetti, Stadin rantaryhmä: Rantojen merkitys ja käyttö kaupunkisuunnittelussa asukkaiden näkökulmasta 15:15 16:10 Loppukeskustelu 16:10 16:15 Yhteenveto ja tilaisuuden lopetus / Lasse Peltonen

4 ENJUSTESS-hanke Rahoitus: Suomen Akatemian AKVA - ohjelma Hankkeen kesto Monitieteinen ENJUSTESS konsortio: Suomen ympäristökeskus SYKE Ympäristöpolitiikkakeskus (Lasse Peltonen) Helsingin yliopisto, kaupunkiekologian tutkimusryhmä (UERG, prof. Jari Niemelä) Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos, YTK (prof. Marketta Kyttä) Itä-Suomen yliopisto / Oikeustieteiden laitos (prof. Tuomas Kuokkanen)

5 Ympäristöoikeudenmukaisuuden tutkimus: ympäristömyrkyistä viheralueiden käyttöön Ympäristöoikeudenmukaisuuskeskustelun ja tutkimuksen alkuperäinen teema (1980-luvulta) oli ympäristömyrkkyjen ja haittojen epätasainen jakautuminen erityisesti etnisten vähemmistöjen ja vähävaraisten alueilla. Viime aikoina ympäristöoikeudenmukaisuuden tutkimus on siirtynyt uusille alueille, kuten ympäristön laatutekijöiden ja hyötyjen jakautumiseen (esim. Puistot ja virkistysalueet) ENJUSTESS: mitä ympäristöoikeudenmukaisuuden kysymyksiä liittyy vesiympäristöjen käyttöön. Pohjoismaisessa kontekstissa?

6 ENJUSTESS Tutkimustavoitteet: Pääkysymys: Miten ympäristöoikeudenmukaisuus toteutuu vesiympäristöjen jakautumisessa, käytössä ja hallinnassa Helsingin seudulla? Empiirisen tutkimuksen tavoitteet 1. Ympäristöoikeudenmukaisuuden kartoitus vesiympäristöjen käytöt ja tarjoumat saavutettavuus ja tasapuolisuus (equity) 2. Dynaamisen muutoksen jäljittäminen Paineet esim. Kaupunkirakentaminen, ympäristönmuutokset Muutospaineiden ja nykykäytön väliset konfliktit 3. Hallintaprosessien ymmärtäminen ja kehittäminen Sinirakenteen merkitys kaupunkisuunnittelussa Merialuesuunnittelu hallinnan ja yhteensovittamisen mekanismina

7 ENJUSTESS Painopisteet Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja ekosysteemipalveluiden leikkauspiste Painotus vesiympäristöjen kulttuurisissa ekosysteemipalveluissa, erityisesti virkistyskäyttö ja esteettiset hyödyt Urbaani sinirakenne (urban blue structure) tärkeänä avattavana käsitteenä, kattaen Itämeren rannat, järvet, joet, pienvedet ja kosteikot Monitieteisyys: ympäristöpolitiikka, ympäristöpsykologia, ympäristöoikeus, kaupunkiekologia, yhdyskuntasuunnittelu

8 Pohjoismainen näkökulma Espoo Mellsten shoreline

9 Affordances of aquatic environments

10 ENJUSTESS framework

11 Tutkimusmenetelmät Määrälliset ja laadulliset menetelmät ja niiden yhdistäminen Paikkatieto- ja pehmogisanalyysit kenttätyöt tapaustutkimukset Vertaileva (ympäristö)oikeus ja institutionaalinen analyysi. (painopisteenä Merialuesuunnittelu) Haastatteluaineistot: asukkaat, suunnitteluwith residents, planning professionals and stakeholders. Aineistoja kootaan tietyiltä tapaustutkimusalueilta sekä (paikkatieto ja pehmogis) koko pääkaupunkiseudulta

12 Soft GIS methodology an advanced application of PPGIS (Public participation GIS) that enables a collection of very large datasets with a user friendly interface and SoftGIS enables the combination of soft subjective data with hard objective GIS data. Systematic GIS, statistical and qualitative analyses.

13 Case Study sites Vantaa, lake Kuusijärvi Sipoo, Sibbesborg Helsinki, Kumpulanpuro creek

14 Preliminary Results Data integration: accessibility of blue structure for residents in the Helsinki region (Fall 2013) SoftGIS survey: uses and perceived meanings of aquatic environments (Fall 2013) Forthcoming publications: Marine Spatial Planning as an Instrument of Reconciliation (Soininen, N) Procedural justice in urban environmental governance: T2 divergent interests and public participation in urban land use (Pelkonen, R.) T1

15 Dia 14 T1 T2 kirjaprojekti: merialuesuunnittelun oikeudelliset aspektit Tekijä; artikkeli merialuesuunnittelun yleispiirteistä (parhaillaan arvioitavana), joka toimii lähtökohtana uuden oikeudellisen instrumentin kehittämisessä ENTJUSTESS-projektin tarpeita varten. Tekijä;

16 Ajankohtaiset tutkimustehtävät Paikkatietoaineistojen integrointi ja analyysi: sinirakenteen saavutettavuus Helsingin seudulla (syksy 2013) PehmoGIS kysely lähdössä liikkeelle: vesiympäristöjen käyttö ja havaitut merkitykset (syksy 2013) T2 T1

17 Dia 15 T1 T2 kirjaprojekti: merialuesuunnittelun oikeudelliset aspektit Tekijä; artikkeli merialuesuunnittelun yleispiirteistä (parhaillaan arvioitavana), joka toimii lähtökohtana uuden oikeudellisen instrumentin kehittämisessä ENTJUSTESS-projektin tarpeita varten. Tekijä;

18 Roolituoliharjoitus Tavoite: Ympäristöoikeudenmukaisuuden ulottuvuuksien kartoittaminen / ideointi vesialueiden käyttäjäryhmien kautta Tilassa on tietty määrä ns. Roolituoleja Valitse yksi rooli aloituspaikaksesi; vaihda paikkaa muutaman minuutin välein Kirjaa fläppitaululle / paperille vastauksia seuraaviin kysymyksiin. Sopi

19 Roolituoliharjoitus: kysymykset 1. TARPEET: Minkälaisia (erityis)tarpeita ryhmällä on / voi olla vesialueiden käyttöön liittyen? 2. ESTEET: Minkälaisia esteitä ryhmällä on / voi olla käyttää vesialueita yhdenvertaisesti muun väestön kanssa? 3. KEINOT: Mitä tulisi tehdä, jotta ryhmän vesialueiden käyttömahdollisuudet paranisivat? 4. TIETO: Mistä aiheesta tarvittaisiin lisää tietoa, jotta ryhmän erityistarpeisiin ja/tai esteisiin voidaan puuttua?