Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
|
|
- Hanna Heikkilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENJUSTESS Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja suunnittelussa Helsingin seudulla Kati Vierikko, FT, tutkija Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
2 ENJUSTESS on Suomen Akatemian rahoittama Akva-hanke Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta - tutkimusohjelmassa rahoitetaan kaikkiaan 12 tutkimushanketta yhteensä 11 miljoonalla eurolla. Ohjelmakausi on Akva-ohjelman kolme keskeistä aihealuetta ovat: 1. Vesiympäristöihin kohdistuvat muutospaineet ja niiden hallinta 2. Vesiympäristöjen ekosysteemipalvelut ja niiden turvaaminen 3. Vesivarojen kestävä käyttö tulevaisuudessa
3 ENJUSTESS : Tutkimuksen tavoitteet Selvittää metropolialueen merialueiden ja muiden vesistöjen tuottamia kulttuurisia ekosysteemipalveluita. Tarkastella ympäristöoikeudenmukaisuuden, ekosysteemipalveluiden saavutettavuuden ja vesiekosysteemien tuottamien kulttuuristen palveluiden kytköksiä ja vuorovaikutussuhteita. Tuottaa suosituksia maankäytön ja vesistöjen hallinnan suunnitteluun
4 ENJUSTESS : Tutkimusteemat ja -hankkeet
5 ENJUSTESS: Osatutkimukset Suomen ympäristökeskus WP2: Ympäristöoikeudenmuka isuus WP3: Sosioekologinen tutkimus Helsingin yliopisto Itä- Suomen yliopisto WP5: Ympäristöoikeus ja yvä hallinta WP4: Käyttö ja saavutett avuus Aaltoyliopisto
6 ENJUSTESS: Konsortio Suomen ympäristökeskus, ympäristöpolitiikan keskus: Lasse Peltonen (projektinjohtaja), Leena Kopperoinen, Riina Pelkonen ja Antti Rehunen Helsingin yliopisto, kaupunkiekologian tutkimusryhmä: Jari Niemelä ja Kati Vierikko Aalto-yliopisto, Kaupunkitutkimuksen yksikkö: Marketta Kyttä ja Jenni Kuoppa Itä-Suomen yliopisto, Ympäristöoikeuden tutkimusryhmä: Tuomas Kuokkanen ja Niko Soininen University of Western Sydney School: Daud Hassan
7 Pääkaupunkiseudun pienvesien sosioekologinen tutkimus (WP3) Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen laitos (Kaupunkiekologian tutkimusryhmä) Vastuujohtaja professori Jari Niemelä 1 tutkija (K. Vierikko) 1/ / työkuukautta
8 Pääkaupunkiseudun pienvesien merkitys kaupungissa: tutkimuksen tavoitteita Lisätä ymmärrystä siitä minkälaisia ekosysteemipalveluita pienvedet tuottavat ja ovatko ne alueellisesti kerrostuneita tai rajoittuneita. Arvioida onko pienvesien tuottamien eri ekosysteemipalveluiden välillä vaihtosuhteita. Selvittää tukeeko pienvesien ekologiset ominaispiirteet kaupunkilaisten virkistys- ja luontokokemuksia
9 Pienvesien tapaustutkimus: Tutkimuksen viitekehys Ekologis-sosiaalinen systeemi: Tutkittujen pienvesien luonnon erityispiirteet ja sen tarjoamat ekosysteemipalvelut ja luontokokemukset Sosiaalis-ekologinen systeemi: Asukkaiden ja käyttäjien saavuttamat luontokokemukset ja hyödyntämät ekosysteemipalvelut Ekologinen systeemi Tuotetut Koetut ekosysteemipalvelut Ristiriidat? Sosio-kulttuurinen systeemi
10 Pääkaupunkiseudun pienvesien tutkimus: Tutkimuskysymyksiä? Ovatko pienvesien tuottamat ja koetut ekosysteemipalvelut paikallisia/alueellisia? Voidaanko pienvesien tuottamia palveluita korvata ihmisten tuottamilla palveluilla? Liittyykö pienvesiin kulttuurisia merkityksiä ja sanattomia, yhteisesti jaettuja normeja?
11 Pääkaupunkiseudun pienvesien sosioekologinen tutkimus: Tutkimuskohteet Kuusijärvi Kumpulanpuro Longinoja ja Viikinoja Neljällä kohteella toteutetaan vuosien sosio-ekologista tutkimusta. Kohteet valittu niiden erilaisten käyttöhistorian ja ympäristönhallinnan perusteella
12 Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Miten Kuusijärven aluetta käytetään (eri käyttäjäryhmät)?
13 Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Haetaanko alueelta luontokokemuksia? Tunnistetaanko alueen luontoarvoja? Sammakkokoiras odottaa naarasta Kuusijärvellä keväällä
14
15 Kuusijärven tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Mitkä ovat alueen häiriötekijät ja kävijöiden kokemat epäviihtyisät ja miellyttävät paikat?
16 Kuusijärven tapaustutkimus kesä 2013: Aineisto Tausta-aineisto (vesistötutkimus, historialliset dokumentit ja kunnan asiakirjat) Asiantuntijahaastattelut Kävijätutkimus (10-osainen kyselylomake) Kuusijärvellä kesä-syksy 2013 ja talvi 2014 Ranta-alueen inventointi ja luokittelu (luonnontilainen, rakennettu, vaurioitunut)
17 Kumpulanpuron tapaustutkimus 2013: Tutkimuskysymykset Mitkä ovat Kumpulanpuron tuottamat ja koetut ekosysteemipalvelut? Mitä ovat Kumpulanpuroon liitettävät arvot ja merkitykset tai onko niitä? Miksi Kumpulanpuron hulevesisuunnitelma koetaan uhkaksi? Olemassa olevat ristiriidat alueen käytössä ja hyödyntämisessä?
18 Kumpulanpuron tapaustutkimus 2013: Aineisto Tausta-aineisto (vesistötutkimus, historialliset dokumentit ja kunnan asiakirjat) Puronvarren inventointi? Laadullinen haastattelututkimus: Asukas ja muut sidosryhmähaastattelut (15 henkilöä)
19 Viikinoja ja Longinoja kesä 2014 Sidosryhmähaastattelut (Longinoja) Asukasretkeilyt Viikinojalla (tuotetut ja koetut luontoarvot)
20 Maa-alueiden tuotetut kasvi- ja eläinkunnan ruokatuotteet Maa-alueiden luonnonvaraiset kasvi- ja eläinkunnan ruokatuotteet Tuotanto Luonnonvaraiset ruokakalat Tuotettu kala Talousvesi Teollisuudessa ja energiantuotannossa käytetty vesi Ekosysteemipalveluiden CICES-luokitus 20 Säätely ja ylläpito Kulttuuri Biomateriaali (sis. puu, pellava, kemikaalit yms.) Bioenergia (sis. puu, energiakasvit yms.) Biopuhdistus Biogeokemialliset prosessit, suodatus ja sitominen Ilmavirtausten säätely kasvillisuuden avulla Vesivirtojen säätely Massaliikuntojen säätely Hiilensidonta Paikallinen ja alueellinen ilmastonsäätely Vedenlaadun säätely kasvillisuuden avulla Maaperän muodostuminen ja laadun säätely Pölytys Elinympäristöjen ja geenivarojen suojelu Biologinen säätely (tuholaisten, tautien ja haitallisten tulokaslajien säätely) Esteettisyys ja kulttuuriperintö Hengelliset arvot (ml. hiljaiset alueet) Riista- ja kalavarat, keräilytuotteet (virkistystoiminnan mahdollistajana) Luonnonpiirteet, joilla erityistä virkistysarvoa Tieteellinen ja opetuksellinen tieto
Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotAkvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) 2012 2016 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA
Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) 2012 2016 SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) 2012 2016 AKVA lyhyesti Veden riittävyys ja laatu on tärkeä
LisätiedotENJUSTESS - hanke Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja
ENJUSTESS - hanke Ympäristöoikeudenmukaisuus ja ekosysteemipalvelut: saavutettavuus, tasapuolisuus ja osallistuminen vesiympäristöjen käytössä ja hallinnassa Helsingin seudulla Ohjelma 13:00 13:30 Avaus
LisätiedotKaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle
Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle Ympäristökasvatuspäivät 2010 Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 11.10.2010 1
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE
EKOSYSTEEMIPALVELUT JA VIHERRAKENNE MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVASSA 17.11.2015 Yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Mikkelin kaupunki MITÄ EKOSYSTEEMIPALVELUT OVAT? Ekosysteemipalveluilla eli luonnon
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä PAIKKATIETOANALYYSEJA UUDENMAAN VIHERRAKENTEESTA Leena Kopperoinen 31.10.2014 ja Pekka Itkonen Uudenmaan ELY-keskus
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotTutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke
Tutkimuksen huippualue Metsät, globaalimuutos ja biotalous sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittama FORBIO-hanke Professori Heli Peltola, Metsätieteiden osasto, Itä-Suomen yliopisto Lähde: Luke
LisätiedotKYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella
KYLLÄHÄN NIITÄ SOITA PITTÄÄ OLLA. Soiden ekosysteemipalvelut paikallisten näkökulmasta Lieksan Pankakoskella Suvi Silvennoinen 20.11.2012 Esityksen sisällys Tausta Ekosysteemipalvelut Aineisto ja menetelmät
LisätiedotTuomas Kuokkanen MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA
Tuomas Kuokkanen 30.1.2014 MERIALUESUUNNITTELU MERIALUEIDEN KÄYTÖN OHJAUKSESSA 1 Tutkimuksen tausta: ENJUSTESS-hanke Rahoitus: Suomen Akatemian AKVA - ohjelma Hankkeessa tutkitaan ympäristöoikeudenmukaisuuden
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto
Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotAkvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu. Mari Walls Valmisteluryhmän pj.
Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta -tutkimusohjelman valmistelu Mari Walls Valmisteluryhmän pj. 1 6.5.2011 Akatemian tutkimusohjelmastrategia (2008) Suomen Akatemian tutkimusohjelma on määräaikainen
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotSoidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt
Soidensuojelun tuottamat yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) / Vieraileva tutkija SYKE Luontoympäristökeskus & Kaisu Aapala SYKE
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotMetsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013
Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013 Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien
LisätiedotHelsingin pienvesiympäristöt
LUMO-toimintaohjelman päivitys, vesiympäristöt-työpaja 9.11.2018 Helsingin pienvesiympäristöt Katja Pellikka Tutkija Vedet/Ympäristönsuojelu Ympäristöpalvelut Helsingin kaupunkiympäristö Helsingin lammet
LisätiedotVIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET
Kuva: Pirjo Ferin / Ympäristöhallinnon kuvapankki VIIHTYISÄ ELINYMPÄRISTÖ ASUKKAIDEN TOIVEET JA TARPEET MUKAAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN PEKKA ITKONEN & LEENA KOPPEROINEN SYKE / VIHERRAKENNE MAISEMA, VIRKISTYSKÄYTTÖ
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotStrategisen tutkimuksen infotilaisuus
Strategisen tutkimuksen infotilaisuus OHJELMA Tilaisuuden juontaa Risto Alatarvas 8.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen 9.00 Tilaisuuden avaus, Riikka Heikinheimo, johtaja, Suomen Akatemia 9.10 Tutkimusohjelmien
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotNäkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön. Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi
Näkökulmia työohjelmasta ja osallistumisesta IPBES-työhön Timo Vuorisalo Biologian laitos, Turun yliopisto timovuo@utu.fi Yliopiston näkökulma Osallistuminen IPBES-työhön niveltyy luontevasti yliopistojen
LisätiedotIkäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa. SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Eeva Leinonen
Ikäihmisen ääni kuuluville ohjaavan ympäristön osallistuvan suunnittelun prosessissa SoTeTiTe 30-31.5.2007, Turku Sisältö Tausta SESC-hanke Osallistuva suunnittelu Ikäihmisten rooli suunnitteluprosessissa
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotItämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät
Itämeren tulevaisuuden näkymiä kehitystrendit ja epävarmuustekijät Merialueiden suunnittelu Suomessa Helsingin ympäristökeskus, 30.1.2014 1. Itämeren tulevaisuuden haasteet Merenkäytön kasvu Hajanainen
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotDialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014
Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotHyvinvointia tukevat työympäristöt
VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotWET kandi Nykyinen opintojakso Mihin asti tarpeen järjestää korvaava
WET kandi Ohjeellinen aikataulutus Nykyinen opintojakso op 1s 1k 2s 2k 3s 3k Mihin asti tarpeen järjestää korvaava WETA503Akvaattisten ammatit 2 x korvautuu, ei erikseen HOPS ja työelämä WETA001 Kalataudit
LisätiedotHelsingin kaupungin Itämeritutkimus. Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö
Helsingin kaupungin Itämeritutkimus Päivi Kippo-Edlund ympäristötutkimuspäällikkö 1 Rakenne o Lähtökohtia o Kaupungin roolit tutkimustoiminnassa o Mitä kaupunki tutkii? o Johtopäätöksiä 2 Helsingin vesialueet
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotKarttakuvat raportista
Karttakuvat raportista Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut, EkoUuma-hankkeen loppuraportti Alkuperäinen raportti: Uudenmaan liiton julkaisuja C76-2015 SISÄLLYS 1. Pohjavesialueiden antoisuus
Lisätiedotkokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotRakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Jouni Tammi Luonnonvaraosasto Sisältö Rakennettujen vesistöjen hoidon kehittäminen yhteistyö kalaja
LisätiedotViides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia
Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Kuva: Niina Ala-Fossi Oma Piha -messut 29.3.2012 Dos. Susanna Lehvävirta, LTKM & UERG Viikki. www.helsinki.fi/yliopisto www.luomus.fi/viherkatot Osasto /
LisätiedotKohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus
LisätiedotMetsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen 26.1.2012
Metsänomistajien tietotarpeet ilmastonmuutokseen liittyen Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Katsauksen sisältö: 1. Tausta 2. Nykytila 3. Keinot 4. Tietotarpeet
LisätiedotResurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja
Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotHyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?
Luonnosta voimaa ja hyvinvointia 25.3.2014 Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ihmisten elämäntyylit, tarpeet, arvostukset moninaisia
LisätiedotViides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia
Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Kuva: Niina Ala-Fossi HENVI Science Days 18.4.2012 Dos. Susanna Lehvävirta, Luomus & UERG Viikki www.luomus.fi/viherkatot. www.helsinki.fi/yliopisto Osasto
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotSähköinen järjestelmä Ympäristönsuojelu- ja vesitalouslupiin, valvontaan ja raportointiin
Sähköinen järjestelmä Ympäristönsuojelu- ja vesitalouslupiin, valvontaan ja raportointiin Juhani Kaakinen Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus Ossi Koski AHTi Tämä on AHTi: yksi valtionhallinnon IT- palvelukeskuksista
LisätiedotPuhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.
Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedot- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi
- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän
LisätiedotMetsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille
Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-
LisätiedotBELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA
1 BELONG: SYRJÄYTYMISESTÄ YHTEENKUULUVUUTEEN: KERRONNALLISTEN KÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN PÄIVÄKODEISSA JA KOULUISSA Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen ehdoilla? SKIDI-KIDS -tutkimusohjelman
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotOnko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
LisätiedotSuomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE 2011 2015. Asumisen tulevaisuus
Suomen Akatemian tutkimusohjelma ASU LIVE 2011 2015 Asumisen tulevaisuus Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE) 2011 2015 ASU-LIVE lyhyesti Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelma tarkastelee asumista kokonaisuutena,
LisätiedotFiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK
Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten
LisätiedotSuomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos
Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos Esityksen jäsentely Suomen metsien käyttömuotojen kehitys Suomen metsien käytön tulevaisuus Loppuhuipennus Metsien käyttö
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotMerialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi
Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi Merialueiden suunnittelu Suomessa seminaari 30.1.2014 Suomen ympäristökeskus ja WWF Suomi Ympäristösuunnittelija Frank
LisätiedotVesihuoltolaitoksen liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella seuraavasti:
1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2009 Muutettu 1.7.2009 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot
LisätiedotKatsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotStrategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan
LisätiedotVesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin SHOKin, SalWe Oy:n, tuoreet uutiset
Aamiaisinfo 21.1.2011 SHOKin, SalWe Oy:n, tuoreet uutiset Saara Hassinen, SalWe Oy SalWe - Kaiken lähtökohta on yhteinen strategia Missio Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen, josta kumpuaa Suomelle
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (5) 228 Lausunto kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymisen turvaamisesta
LisätiedotBIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.
BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä
LisätiedotLuonto kaupunkisuunnittelussa
Luonto kaupunkisuunnittelussa Esimerkkejä Turusta Turun kaupunki Kaupunkisuunnittelu Tuuli Vesanto / 11.10.2017 Aiheet: 1. LUONTOARVOT YLEISKAAVOITUKSESSA 2. HULEVEDET JA LUONNON MONIMUOTOISUUS 3. TURUN
LisätiedotPuheenjohtajapalaveri 10.1.2014
Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Lukiokoulutuksen saavutettavuus hyvä. Alueen lukioverkko on opiskelijamääriin nähden laaja. Saavutettavuus toteutuu pienemmälläkin verkolla. Isot lukiot sijaitsevat Porissa
Lisätiedot-tausta ja tarkoitus. Kuulemistilaisuus Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö
Akwé: Kon ohjeet -tausta ja tarkoitus Kuulemistilaisuus 8.11.2013 Sajos, Inari Hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö Akwé: Kon ohjeiden perusta Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen
LisätiedotEkosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
Lisätiedot(Väli )Yhteenvetoa. Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi
(Väli )Yhteenvetoa Kymppi Moni Työpaja Tampereella 27.8.2012 Leena Rossi Jyväskylä 1999 2000 Ns. pilottiprosessi: maankäytön toteutusohjelma tehtiin vallitsevissa tiedonhallintakäytännöissä Havaintojen
LisätiedotYmpäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016. Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen
Ympäristökemia_Yhteenveto_03_05 _2016 Vanhempi yliopistonlehtori PhD Petri Peltonen Ympäristökemian kurssimatriisi k2016 / Petri V. Peltonen Peruskäsitteiden kuvaaminen Vesistöt Maaperä Ilmakehä KEMIKAALIT
LisätiedotVihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa. Vaasa , Mari Ariluoma
Vihreä infrastruktuuri - kestävän kaupunkisuunnittelun lähestymistapa Vaasa 30.9.2015, Mari Ariluoma Vihreä infrastruktuuri ja maisema YKSILÖ ALUE YHTEISKUNTA MAAILMA terveellinen ympäristö, yhteys luontoon,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotEsityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen
Esityksen nimi Paikkatiedon hyödyntäminen alaotsikko ekosysteemipalveluiden mallintamisessa; hiili, vesi ja biodiversiteetti Vanajaveden valuma-alueella (CLIMES-hanke) Esityksen pitäjä, organisaatio, tilaisuus,
LisätiedotEkosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä
Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä Rauno Yrjölä Merialuesuunnittelun keskeisiä tekijöitä Ekosysteemien huomioiminen Ihmistoiminnan tarpeiden ja vaikutusten kattava analyysi Tiedon saatavuuteen,
LisätiedotLuonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro
Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA
EKOSYSTEEMIPALVELUT HALTUUN - KAISA MUSTAJÄRVI EKOSYSTEEMIPALVELUSELVITYS- PILOTTINA TESOMA EKOSYSTEEMIPALVELUT Ekosysteemin rakenteen ja eri tasoilla tapahtuvien toimintojen tuottamia suoria tai välillisiä
LisätiedotKestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma
Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotMaa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen
Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain
LisätiedotBiotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto
Biotalouden mahdollisuudet EU:n energiaomavaraisuus ja -turvallisuus EU:n raaka-aineomavaraisuus ja turvallisuus EU:n kestävän kehityksen tavoitteet Metsäteollisuuden rakennemuutos Suomen metsäala on merkittävässä
LisätiedotVESIYMPÄRISTÖJEN OIKEUDENMUKAINEN KAAVOITUS JA KÄYTTÖ
VESIYMPÄRISTÖJEN OIKEUDENMUKAINEN KAAVOITUS JA KÄYTTÖ Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 11/2016 Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa ympäristöasioihin liittyvää tasa-arvoisuutta ja
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotBIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA
BIOENERGIA OSANA ELINKEINOSTRATEGIAA Niina Huikuri, projektipäällikkö Pielisen Karjalan bioenergiaverkostot ja virrat -hanke Bioenergiafoorumi 5.9.2014 Joensuu BIOENERGIA PIELISEN KARJALAN ELINKEINOSTRATEGIASSA
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
Lisätiedot