KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTON JULKAISEMA 1947 HELSINKI 1948 TILGMANNIN KIRJAPAINO OY..

2 Oikaisu. S. 147, rivi 22 ylh., on: Maistraatin päätös joulukuun 31' p:ltä 19~6; pitää olla: Maistraatin päätös joulukuun 21 p:ltä 19~6. S. 288, N:o Toivolan koulukodin maataloustöiden ohjaajan virkaa koskeva kaupunginvaltuuston päätös poistetaan. Kunllalliseen asetuskokoe1maan on tavallisesti joka viides vuosi liitetty aakkosellinen asiahakemisto, jossa viitataan kaikkiin v:sta 1923 alkaen julkaistuihin asetuksiin ja päätöksiin. Vuoden 19~ 7 asetuskokoelmaan olisi siis ollut liitettävä vuosia 1923-~7 koskeva hakemisto. Jotta tämä vuosikerta, jonka painatustyöt ovat myöhästyneet, saataisiin sen valmistuttua viipymättä julkisuuteen, liitetään hakemisto vasta vuoden 19~8 vuosikertaan.

3 Ajanluvunmukainen hakemisto Helsingin kaupungin kunnalliseen asetuskokoelmaan vuodelta Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1925 Joulukuu 1928 Joulukuu 1930 Joulukuu 1945 Joulukuu 16 Helsingin kaupungin sairaalahallinnon ohjesääntö; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama (myöhempine muutoksineen) Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ohjesääntö; kouluhallituksen vahvistama (myöhempine muutoksineen) Helsingin kaupungin kiinteistötoimiston johtosääntö ; kaupunginvaltuuston vahvistama.(myöhempine muutoksineen) Helsingin kaupungin väestönsuojelulautakunnan ohjesääntö; Vudenmaan lääninhallituksen vahvistama (myöhempine muutoksineen) Kesäkuu H Helsingin kaupunginorkesterin vuokraustariffi; musiikkilautakunnan vahvistama t,. 19 PUhtaanapitolautakunnan lakkauttaminen; kaupunginvaltuuston päätös Marraskuu H Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 25 Lasipalatsi-Kaarela; maistraatin päätös HS Joulukuu 21 Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 41 Rautatientorf---Vartiokylä; maistraatin päätös 120 H6 21 Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 54 Rautatientori-Pakila; maistraatin päätös H6 21 Linjaliikenteen jatkaminen linjalla n:o 36 Rautatientori-J ollas; maistraatin päätös H 7 21 Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 63 Rautatientori-Vanhakaupunki; maistraatin päätös 'lo7 t,

4 IV Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Tammikuu 4 Nuo.housmaksut liitosalueella; maistraatin päätos Helsingin kaupungin lastensuojeluohjesäännön muutos; sosiaaliministeriön vahvistama Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston ohjesäännön muutos; kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistama... : Laitakaupungin liikennelinjojen ajomaksut; maistraatin vahvistamat Helsingin kaupungin kansakoulujen ohjesäännön muutos; kouluhallituksen vahvistama HelSingin kaupungin väestönsuojelulautakunnan ohjesäännön muutos; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Helsingin kaupungin. ammattiopetuslaitosten ohjesäännön muutos; kauppa- ja teollisuus- 5 8 ministeriön vahvistama Satama- ja liikennetariffien korotus; sisäasiainministtriön vahvistama Helsingin kaupungin huoneenvuokralautakuntien johtosäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama Kunnallisverotuksessa tehtävät tulovähennykset; kaupunginvaltuuston päätös Ty~.palkkojen säännöstely; valtioneuvoston päätos Helsingin kaupungin sairaalahallinnon ohjesäännön muutos; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Invaliidihu~~~o~!lin täytäntöönpano; valtioneuvoston paatos Perheellisille sotaleskille annettavat sairausavustukset; valtioneuvoston päätös Helsingin kaupungin sairaalahallinnon ohjesäännön muutos; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama

5 v Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Tammikuu 31 Laki kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Laki eräistä sotatilan aiheuttamista poikkeussäännöksistä verolakeihin Helmikuu 3 Työehtosopimus Helsingin kaupungin ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n välillä; kaupunginhallituksen ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n allekirjoittama Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnan ohjesäännön muutos; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Laki... kö.rhäinhoid.ollisesta kotipaikkaoikeudesta eralssa tapauksissa Laki alkoholistilain väliaikaisesta muuttamisesta Asetus alkoholistin määräämisestä yleiseen alkoholistihuoltolaan Asetus moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen muuttamisesta Helsingin kaupungin huolto-ohjesäännön muutos; sosiaaliminisferiön vahvistama Kaasulaitoksen liittymämaksun poistaminen ja sen korvaaminen mittarinvuokralla; kaupunginvaltuuston päätös..., Kaasunsäännöstelymääräysten muuttaminen; kaupunginvaltuuston päätös Taksa Helsingin kaupungin kunnallissairaaloissa suoritettavista hoito maksuista ; kaupunginvaltuuston hyväksymä Maistraatin lisäjäsenenä asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä toimivan asiantuntijan palkk.~~":. korottaminen;.kaupunginvaltuuston paatos

6 VI Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Helmikuu kaupunginosan korttelia n:o 64 koskevia asemakaavamääräyksiä ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle ,) 1f. Eräät autokuljetusmaksut; kansanhuoltoministeriön päätös ,) 1? Sopimus maidontarkastuksen järjestämisestä; terveydenhoitolautakunnan ja Helsingin maidontarkastusyhdistyksen allekirjoittama ,) 1? TyöpaIkkojen säännöstelyssä käytettävä paikkakuntaluokittelu; sosiaaliministeriön päätös ?1 20 Kaasunsäännöstelymääräysten muuttaminen; kaupunginhallituksen päätös ,) 20 Yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi myönnetyistä valtionvaroista lainoja saaneiden yhtymien osakkeiden Ja osuuksien luovutushinta; kaupunginhallituksen päätös ,) 26 Kaupungin viranhaltijain palkkojen ja eläkkeiden sekä työläiseläkkeiden järjestely; kaupunginvaltuuston päätös... '" Helsingin kaupungin virkasäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama ? ,) 26 Sukupuolitautilaissa tai sukupuolitautlasetuksessa mainituista toimituksista ja. todlstuksista lääkärille suoritettava korvaus; sisäasiainministeriön päätös ? 63 ') 26 Taksa palolaitoksen sairaankuljetusvaunujen käyttämisestä; kaupunginvaltuuston päätös ,) 26 Helsingin kaupungin poikien eristyslaitoksen ohjesääntö; sosiaaliministeriön vahvistama ,) 26 Helsingin kaupungin liikennelaitoksen löytötavararahaston säännöt; sisäasiainministeriön vahvistamat... ilo1 1610

7 VII Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o 1 sivu 1947 Helmikuu 27 Helsingin kaupungin kansanhuollon ohjesäännön muutos; kansanhuoltoministeriön vahvistama Lastenneuvololssa annetusta erikoishoidosta suo-. ruettava maksu; kaupunginhallituksen pmtös Maksun suorittaminen aluelääkäreiden vähävaraisten potilaiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä; kaupunginhallituksen päätös Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston iärjestyssääntö; työnvälityslautakunnan vahvistama Kaupungin viranhaltijain luontoisetukorvaukset; palkkalautakunnan päätös Asetus kansakoulun kesäsiirtoloista Asetus poikkeuksellisesta huonekorkeudesta asuntopulan poistamiseksi suoritettavassa rakentamisessa Kuorma-autojen kuljettajille omin vaunuin suoritettava kalliinajanlisäys; palkkalautakunnan päätös Maaliskuu 1 Eräissä autoissa käytettävät puu- ja hllllkaasuttlmet; kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös Kalastuksen harjoittamista Helsingin kaupunkiin kuuluvissa kala vesissä koskevain sääntöjen 1 :n muutos; satamalautakunnan vahvistama Venepaikkain vuokra ja veneiden reklsteröimlsmaksu; satamalautakunnan päätös Taksan, jonka mukaan aluksille annetusta vedestä kannetaan maksua, korottaminen; satamalautakunnan päätös Lalturihuoltotarlffln korotus; satamalautakunnan päätös kaupunginosan korttella n:o 887 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräykslneen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uuden- Dlaan lääninhallitukselle

8 VIII Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Maaliskuu 18 Luontoisetu~.~.r~austen suuruus; palkkalautakunnan paatos Luontoisetulhin kuuluvasta, saamatta jääneestä ruoasta s!:l?r~tettava korvaus; pa~alautakunnan paatos Kaupungin opetuslattoksissa maksettavat luentoja tuntipalkkiot; kaupunginvaltuuston vahvistamat Ajomaksut raitiotie- ja omnibuslinjoilla; kaupungiuvaltuuston päätös Yksityisiä viemärijohtoja koskevien piirustusten ja näiden mukaan rakennettujen viemärijohtojen tarkastamisesta vesijohtolaitokselle suoritettavat toimitusmaksut; kaupunginvaltuuston vahvistamat Huoneenvuokrasäännöstely ; valtioneuvoston päätös Laki ennakkoperintälain 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta f.6 26 Eläintarhan urheilukentän vuokrasopimus; urheilu- ja retkeilylautakunnan vahvistama Valiokuntien ja komiteojen kokouksista annettavat selostukset; kaupunginhallituksen päätös Taksa tilapäisestä ruokailusta Helsingin kaupungin sairaaloissa; kaupunginhallituksen vahvistama (, Viranhaltijain ylityökorvauksen perusteet; kaupunginhallituksen päätös Palkan maksaminen liikennelaitoksen henkilökunnalle; kaupunginhallituksen päätös :' 31 He.l 1.l5in kaupungin suomenkielisen työväenopi,;ton ohjesäännön muutos; kouluhallituksen vahvistama Huhtikuu 2 Helsingin kaupungin tilastotoimiston johtosääntö; kaupunginvaltuuston vahvistama

9 IX Vuosi ja kuukausi,'".!: p.. ". Asetuksen n:o I sivu 1947 Huhtikuu 2 Moottoriajoneuvojen ja -alusten käyttöluvat; valtioneuvoston päätös Keskitetty liikenne; valtioneuvoston päätös Liikennetoimistot sekä vesitie- ja uittopiiritoimistot; kansanhuoltoministeriön päätös Asetus niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa Tunninosien merkitys työaikalakia sovellettaessa; palkkalautakunnan päätös Urheilukenttien ja kansanpuistojen erinäisten maksujen korottaminen; urheilu- ja retkeilylautakunnl;ln päätös Eräiden työsopimusten tekemisen säännöstely; valtioneuvoston päätös Helsingin linja-autoaseman eräiden maksujen korotus; kaupunginhallituksen päätös Päivystystyötä koskevien määräysten tulkinta; palkkalautakunnan päätös Helsingin kaupungin rahatoimiston johtosäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama Lisäeläkkeiden maksaminen Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassasta eläkettä nauttiviiie; kaupunginvaltuuston päätös Kaupungin kansakoululuokkien keskimääräinen oppilasluku ; kaupunginvaltuuston päätös Ajomaksut raitiotie- ja omnibuslinjoiiia; kaupunginvaltuuston päätös ft Palkkaluokittelun alapuolella olevan kuukausipaikkaisen tilapäisen henkilökunnan palkkaus; kaupunginhallituksen päätös Kaupungin virastojen ja laitosten siivoojien palkkaus; kaupunginhallituksen päätös

10 x Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Huhtikuu 25 Kuntien viranbaltijain palkkauksen säännöstely; valtioneuvoston päätös Asetus valtion viran tai toimen baltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta Laki kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta Toukokuu 3 Laki eräiden sotainvaliidien ja beidän sekä sotatilan aikana kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta buollosta Asetus yleisiin kasvatuslaitoksiin ja valtion ylläpitämiin turvakoteibin bakemuksen perusteella otetuista oppilaista suoritettavista boitomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Laki juopuneina tavattujen benkilöiden raittiusbuollosta eräissä tapauksissa kaupunginosan korttelia n:o 448 koskevia asemakaavamääräyksiä ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle Kaupunkien ja kauppalain viranbaltijain palkkauksen yleiset säännöstelyobjeet; hinta- ja palkkaneuvoston antamat Uutteruusrabat kunnalliskodlssa; huoltolautakunnan hallinto-osaston päätös Asetus eräiden sotainvaliidien ja beidän sekä kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta buollosta Asetus kansanbuoltopiirien tolmistoista * 9 Kansanbuoltolautakunnat ja kansanhuollonjohtajat; valtioneuvoston päätös Asetus Helsingin kaupungin kansanbuoltobaliinnosta annetun asetuksen kumoamisesta Helsingin kaupungin kansanbuoltoballlnto; valtioneuvoston päätös Paikallisen kansanhuollon yleinen objesääntö; kansanhuoltoministeriön vahvistama

11 XI Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Toukokuu 13 Työntekijäin lomasäännön soveltaminen; palkkalautakunnan päätös Purkausmaksut Helsingin kaupungin teurastamossa; teurastamolautakunnan vahvistamat Teurastusmaksujen korottaminen Helsingin kaupungin teurastamossa; teurastamolautakunnan päätös kaupunginosan korttelia n:o 18 koskeva asemakaavanmuutos aseniakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirj elmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 511 koskevia asemakaavamääräyksiä ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 859 b koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan johtosäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama Helsingin kaupungin kiintei.. tötoimiston johtosäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama Sielullisesti sairaiden miesten keskuskodin lakkauttaminen; kaupunginvaltuuston päätös Kansakoulujen apukoulujen opettajien palkkaedut; kaupunginvaltuuston päätös Maidon rasvapitoisuuden standardisoiminen; valtioneuvoston päätös Laki poikkeuksellisesta vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta vuonna 1947 toimitettavissa kunnallisvaaleissa Asetus kahden uuden kaupunginvoudin viran perustamisesta Helsingin kaupunkiin Ty~palkkojen säännöstely; valtioneuvoston päät

12 XII Vuosi ja kuukausi ;~ ". p.. Asetuksen n:o I sivu 1947 Kesäkuu 5 Viransijaisina toimivien kansakoulunopettajien lomaoikeus; kaupunginhallituksen päätös ) 9 Maidontarkastamon taksa; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama ) 12 Kansakoulujen vahtimestareille ja siivoojattarille suoritettavat korvaukset; kaupunginhallituksen vahvistamat ) 12 Asetus yleisen lilkennejärjestyssäännön muuttamisesta ) 12 Asetu's valtionrautateiden tariffisäännön muuttamisesta ') 13 Huon.~.env~~k!ien korotusmäärät ; sosiaaliministenon paatos ) 17 Vuorotyölisän käytäntöön ottaminen; palkkalautakunnan päätös Helsingin kaupungin työntekij äin eläkesäännön muutos; kaupunginvaltuuston vahvistama ) 18 Kaupungin opetuslaitoksissa maksettavat luentoja tuntipalkkiot; kaupunginvaltuuston vahvistamat ') 18 Kansakoulunopettajien palkkojen järjestely; kaupunginvaltuuston päätös ) 18 Sähkötariffi; kaupunginvaltuuston vahvistama ) '18 Taksa Helsingin kaupungin teurastamon lihantukkumyyntihallin halli-, myynti- y.m. maksujen laskemiseksi; kaupunginvaltuuston vahvistama , ') 18 Taksa maksujen laskemiseksi suolipesimön ja navetan käyttämisestä sekä elävän karjan ja lihan punnituksesta Helsingin kaupungin teurastamossa; kaupunginvaltuuston vahvistama 173 '188.) 18 Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kaupungin teurastamon j äähdytyslaitoksen käyttämisestä; kaupunginvaltuuston vahvistama ) 20 Erillisen palkanlisän suorittaminen; palkkalautakunnan päätös

13 XIII Vuosi ja,," > kuukausi 'ta P< Asetuksen n:o I sivu 1947 Kesäkuu 20 Kaupungin palveluksessa omin hevosin työskenteleville kuorma-ajureille suoritettava palkka; palkkalautakunnan päätös... 7'l Nuohousmaksujen korottaminen; maistraatin päätös G 28 Henkilövuokra-autotaksan korottaminen; maistraatin päätös 'lr6 28 Talojen osoitenumerojen valaiseminen; maistraatin päätös... H8 169,) 30 Työtulospisteen arvo TeI:valammen työlaitoksessa; huoltolautakunnan hallinto-osaston päätös Heinäkuu 3 Ohjeet vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksamisesta; sosiaaliministeriön antamat...? Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten ohjesäännön muutos; kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistama ,) 9 2. kaupunginosan korttelia n:o 40 koskevia asemakaavamääräyksiä ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaa)1 lääninhallitukselle ,) kaupunginosan korttelia n:o 309 koskeva. asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle ,) 11 1'. ') 17,) 17 Asetus sairaanhoitajattarien koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta kaupunginosan korttelia n:o 37 koskeva asemakaavamääräys; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle Lisäys Helsingin kaupungissa olevia ruiskumaalaamoita varten vahvistettuihin paloturvallisuusmääräyksiin; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Sotaku ukau.sipalkkoj en maksaminen; kaupunginhallituksen päätös

14 XIV Vuosi ja kuukausi Asetuksen U:O /SIVU 1947 Heinäkuu 18 Hevosajoneuvoilla suoritettavien tavara- ja eräiden muiden paikalliskuljetusten maksut; kansanhuoltoministeriön vahvistamat Virkasäänn~~ ~6 :n tulkinta; kaupunginhallituksen paatos Elokuu 4 KUljetustyöntekijäin palkat; palkkalautakunnan päätös Yleiseen alkoholistihuoltolaan määrätyn hoidosta huoltolassa sekä matkasta huoltolaan ja sieltä pois Johtuvat kustannukset ja yleisen alkoholistihuoltolan hoitomaksut; valtioneuvoston päätös t,; 14 Irtolaisen työlaitoksen päiväkustannuksen määrä; valtioneuvoston päätös Asetus valtion viran ja toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta Putkityöntekijäin palkat; palkkalautakunnan päätös KUljetustyöntekijäin palkat; palkkalautakunnan päätös Yleisen ammattikoulun opetussuunnitelman mu.~ttam~~e~; kauppa- ja teollisuusministenon päatos Helsingin kaupunginorkesterin vuokraustariffin korotus; musiikkilautakunnan päätös Tarkempia määräyksiä maidon rasvapitoisuuden standardisoimisesta; kansanhuoltoministeriön päätös Päällikenneväyliä Helsingin kaupungissa koskevan päätöksen muutos; maistraatin päätös Syyskuu kaupunginosan korttelia n:o 334 koskeva asemakaa vam äär äys ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle Henkilövuokra-autotaksan korottaminen; maistraatin päätös... 11fl 136

15 xv Vuosi Ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Syyskuu 3 Helsingin kaupungin matkustussäännön muutos; kaupunginvaltuuston päätös ) 3 Vesijohtolaitoksen maksujen korottaminen; kaupunginvaltuuston päätös ') 3 Kaupungin opetuslaitoksissa maksettavat luentoja tuntipalkkiot; kaupunginvaltuuston vahvistamat ) 3 Taksan, Jonka mukaan Helsingin kaupungin rarakennusvalvontaan kuuluvista toimituksista kannetaan maksuja, korottaminen; kaupunginvaltuuston päätös ~ 3 Taksan, jonka mukaan suoritetaan maksuja oikeudesta rakentaa ulkonevia rakennusosia, korottaminen; kaupunginvaltuuston päätös ') 3 Kaupungin kiinteistöjen palovakuuttaminen; kaupunginvaltuuston päätös ) 4 Kansaneläkelakia koskevia poikkeuksia; valtioneuvoston.päätös ) 4 Kansakoulunopettajien kasvatusapua koskevien määr~ys~~n soveltaminen; kaupunginhallituksen paätos ) 4 Ammattiopintojen avustuslain täytäntöönpano; valtioneuvoston päätös o 11 Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen soveltaminen; valtioneuvoston päätös ) 12 Vuorotyölisän huomioiminen loma-ajan palkkaa maksettaessa; palkkalautakunnan päätös ) 12 Urakkapalkalla työskentelevien työntekijäin lomak_or~~uksen laskeminen; palkkalautakunnan paätos ') 15 Nosturitaksa; satama}autakunnan vahvistama ) 16 Sähkötyöntekijäin palkat; palkkalautakunnan päätös Eräät autokuljetusmaksut; kansanhuoltoministeriön päätös

16 XVI Vuosi ja ~ ;a kuukausi P; Asetuksen n:o 1 sivu 1947 Syyskuu 1 2 1, Kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolan lääkärille suoritettava korvaus; kaupunginvaltuuston päätös " 2l,. Vesijohtolaitoksen maksujen korottaminen: kaupunginvaltuuston päätös ?,) 2? Sähkövoiman säännöstely: kansanhuoltoministeriön päätös ?6,) 29 Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kaupungin teurastamon ja lihantarkastamon käyttämisestä; Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama... 1?l, 188 Lokakuu 2 Eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä; valtioneuvoston päätös Työpaikkojen säännöstely; valtioneuvoston päätös... 1,9?3 ') 3 Asuin- ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittaminen; valtioneuvoston päätös ,) l, 9. kaupunginosan korttelia n:o 204 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle ,9 10 Laki kansankirjastolain muuttamisesta ,) 10 Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvoliikenteestä ?,) 10 Muutos Helsingin kaupungin huoltolautakunnan alaisten viranhaltijain johtosääntöön: huoltolautakunnan vahvistama ,,) 13 Nosturinhoitajan toimeenottaminen ja palkkaus; satamalautakunnan päätös ,) 15 Helsingin kaupupgin nuorisotyölautakunnan johtosääntö : kaupunginvaltuuston vahvistama l, 29,) 15 Taksa Helsingin kaupungin viranomaisten toimituskirjoista kannettavista lunastuksista: kaupunginvaltuuston vahvistama ,9

17 XVII Vuosi ja kuukausi,'".~,'" p.. Asetuksen 1947 Lokakuu '15,) Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan sääntöjen muutos; sosiaaliministeriön vahvistama Liikennelaitoksen linja-autonkuljettajien ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset; kaupunginvaltuuston päätös Ehdot, joita on noudatettava polttoöljyä käyttäviä lämmityskeskuksia tehtäessä; palolautakunnan vahvistamat kaupunginosan korttelia n:o 52 koskeva asemakaavamääräys ; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 156 koskevia asemakaavam äär äyksiä; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 920 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirj el11lä Uudenmaan lääninhallitukselle Lunastusmaksujen kannannassa noudatettava menettely; kaupunginhallituksen päätös Huoneenvuokrasäännöstely; valtioneuvoston päätös ,) 23 Sähkövoiman säännöstely; kansanhuoltoministeriön päätös kaupunginosan korttelia n:o 52 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 842 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle kaupunginosan korttelia n:o 890 koskeva ase makaa vanm u u tos ase makaa vam ä är äy ksineen; sisäasiainministeriön ~jelmä Uudenmaan lääninhallitukselle

18 xvnr Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I Si",:, 1947 I.okakuu 31 Huon.~.env~~k.~ien korotusmäärät; sosiaaliministenon paatos Marraskuu 5 Helsingin kaupungin luottamusmiesten palkkiosääntö; kaupunginvaltuuston vahvistama ') 5 Osapäivätyön käytäntöönottaminen kaupungin virastoissa; kaupunginvaltuuston päätös ) 5 Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstojen vuokraehdot; kaupunginvaltuuston vahvistamat ) 6 Kansaneläkevakuutusmaksun määrääminen; valtioneuvoston päätös... " ) 6 IkäkorotuksIa vastaavien palkankorotusten myöntäminen vuosisijaisina toimiville kansak.~ulunopettajille; kaupunginhallituksen päätos ) 8 Ty~"alkkojen säännöstely; valtioneuvoston päätos ) 10 Helsingin kaupungin yleisen talletusvaraston taksan kqrottaminen; satamalautakunnan päätös ) 10 LaiturihuoltotarIffin korotus; satamalautakunnan päätös... 1, Helsingin kaupungin jako äänestysalueisiin; maistraatin vahvistama valtiollisia vaaleja varten ) 12 Ajomak~.l!-.t.. raitiotieiinjoilla;kaupunginvaltuuston p';latos ) 13 Asuin ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittaminen; valtioneuvoston "päätös ) 17 Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satamapalveluskunta on oikeutettu kantamaan korvausta luotsauksista y.m. sivutehtä V!stä, korottaminen; satamalautakunnan päätos ) 17 TaIi:san, jonka mukaan kannetaan korvaus satamalaitoksen alukslen käyttämisestä, korottaminen; satamalautakunnan päätös

19 XIX Vuosi ja '.. kuukausi > ;;a p., 1947 Marraskuu Asetuksen n:o I sivu Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvojen tunnusmerkeistä... '" Laki perhelisålain muuttamisesta Helsingin kaupunginkirjaston Johtosääntö; kaupunginvaltuuston. vahvistama Apulaiskirjastonjohtajan kieutaitovaatlmukset; kaupunginvaltuuston päätös 'l'eurastajien palkkauksen järjestely Helsingin kaupu_~g~~ teurastamossa; kaupunginvaltuuston paatos '"...,... '" HuoneenvuokralautakuntIen puheenjohtajien ja j~senten palkkiot; kaupunginvaltuuston päätos Eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä; valtioneuvoston päätös Joulukuu 5 Laki kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta kaupunginosan korttelia n:o 155 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen; sisäasiainministeriön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle..., Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin tavaravajoissa säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, korottaminen; satamalautakunnan päätös... '"... '".,... '"..,..., Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satama-alueilla säilytetyn tavaran palkanvuokra maks~t~ii:~' korottaminen; satamalautakunnan paatos )1 8 Laiturihuolt~~~r.~mn korotus; satamalautakunkunnan paatos Ajonopeuden rajoittaminen Oulunkylän-Pukinmäen tiellä olevalla Vantaan sillalla; kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistama... '"... '"... '"

20 xx Vuosi ja kuukausi Asetuksen 1947 Joulukuu 11 Päiv äj ärjestys Tervalammen alkohoiistihuoitolassa; Tervalammen työlaitoksen johtokunnan vahvistama Asetus valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta Asetus er äiden poliisitoimien tai niiden palkkausluokkien muuttamisesta l, 13 Nuohousmaksujen korottaminen; maistraatin päätös Siirtolapuutarhaneuvojan laatimista omakotija siirtolapuutarhapiirustuksista kannettavat lunastusmaksut; kiinteistölautakunnan vahvistamat Työehtosopimus Helsingin kaupungin ja Helsingin kunnantyöntekijäin keskustoimikunta r.y:n välillä; palkkalautakunnan ja Helsingin kunnantyöntekijäin keskustoimikunta r.y:n allekirjoittama Päivystystyön järjestely kaupungin virastoissa; kaupunginvaltuuston p~ätös Sunnuntaityökorvaus;. kaupunginvaltuuston päätös Lapsilisien maksaminen kaupungin viranhaltijoille; kaupunginvaltuuston päätös Öljylämmityksen käytössä Helsingissä noudatetta va t pal oturvallisu uso hj eet; palolautakun - nan vahvistamat J Sunnuntaityökorvaus ; kaupunginhallituksen päätös Lapsilisien maksaminen kaupungin viranhaltijoille; kaupunginhallituksen päätös Perhelisälain toimeenpano; valtioneuvoston päätös Siirtoväen edustus kansanhuoltolautakunnissa; valtioneuvoston päätös

21 XXI Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Joulukuu 18 Asuin- ja liikehuoneistojen lä/llmityskustannuksien suorittaminen; valtioneuvoston päätös ) 19 Muutos taksaan kaupungin vaakamestareille tulevista palkkioista, kun he pyynnöstä suorittavat punnitsemisia ja mittauksia tu)lipakkahuoneen ulkopuolella; satamalautakunnan vahvistama ) 19 Helsingin kaupungin satamalautakunnan vuokralle antamilla varastoalueilla noudatettavat järjestyssäännöt; satamalautakunnan vahvistamat Kaupungille tulevien valtionapujen hakeminen; kaupunginhallituksen päätös ) 22 Työ~a~kko~~n yl~~.d~n indeksitarkistus; sosiaalilil11llstenon paatos ) 22 Kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen yleiset säännöstelyohjeet; hinta- ja palkkaneuvoston antamat ) 23 Äitiysavustuksen suuruuden vahvistaminen; valtioneuvoston päätös ) 23 Invaliidihuoltolain täytäntöönpano; valtioneuvoston päätös ) 23 Laki kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta ) 23 Perheellisille sotaleskille annettavat sairausavustukset; valtioneuvoston päätös ) 23 Ajomaksut omnibuslinjoilla; maistraatin vahvistamat Rakennusluontoisten töiden säännöstely; valtioneuvoston päätös... :... H7 168,) 30 Laki kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta ) 30 Kaupungin palveluksessa omin hevosin työskenteleville kuorma-ajureille suoritettava palkka; palkkalautakunnan päätös

22 XXII Vuosi ja kuukausi Asetuksen n:o I sivu 1947 Joulukuu 30 Laki alkoholistilain väliaikaisesta muuttamisesta I 30 Asetus alkoholistin määräämisestä yleiseen alkoholistihuoltolaan Laki moottoriajoneuvoverosta Asetus moottoriajoneuvoverosta annetun lain soveltamisesta Laki työtävieroksuvien henkilöiden määräämimisestä työhön tai erikolstyölaitokseen annetun lain muuttamisesta Laki eräiden työasiain hallinnon väliaikaisesta järjestelystä annetun lain muuttamisesta Asetus työvoima-asiain piiri- ja paikalllshallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta ) 31 Henkn.övu~~r.~-autotaksan korottaminen; maistraatm paatos... 11' Tammikuu 3 Selventäviä määräyksiä urakkatöistä maksettavasta palkasta; sosiaaliministeriön palkkaosaston kirjelmä... '" ) 10 Palkkaan sisältyvien luontoisetujen hinnoittelun indeksitarkistus; sosiaaliministeriön päätös - 76,) 13 Työehtosopimuksen Helsingin kaupungin ja Helsingin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n välillä muutos; kaupunginhallituksen ja Helsingin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n allekirjoittama Tonttijaon muutokset vuonna '0 Muutokset sääntöpaikkaisten virkojen luokitteluun vuonna

23 Aakkosellinen hakemlsto Helsingin kaupungin kunnalliseen asetuskokoelmaan vuodelta Ajomaksut omnibuslinjoilla... H8, 150, 151 raitiotielinjoilla Ajonopeuden rajoittaminen Oulunkylän-Pukinmäen välisellä tiellä olevalla Vantaan sillalla Alkoholistihuoltola, yieinen, asetus alkoholistin määräämisestä siihen 131 sen hoitomaksut Alkoholistilatn väliaikainen muuttaminen , 131 Alkoholistin määräämin~ yleiseen alkoholistihuoltolaan , 132 Ks. myös Raittiushuolto. Aluel~äkärit,.. maks~n.~u?~itta~en heidän vähävaraisten potilaidensa hoitoon kaytetyista laäkkexsta Alukset, niille annetusta vedestä kannettavan maksun korottaminen 178 satamalaitoksen, taksan niiden käyttämisestä korottaminen Ammattikoulu, yleinen, sen opetussuunnitelman muuttaminen Ammattiopetuslaitokset, niiden ohjesäännön muutokset... 8,10 niissä maksettavat luento- ja tuntipalkkiot Ammattiopintojen avustuslain täytäntöönpano Apukoulujen opettajien palkkaedut Asemakaava- ja rakennus asiat, maistraatin lisäjäsenenä niitä käsiteltäessä toimivan asiantuntijan palkkio Asemakaavanmuutoksia ja asemakaavamääräyksiä, jotka koskevat:. 1. kaupunginosan kortt. n:o , ') ,) ,) ,),) ') ,) ,) ,) ; ') ,) 859 b ,) Asetus alkoholistin määräämisestä' yleiseen alkoholistihuoltolaan , 132 eräiden poliisitoimien tai tiliden palkkausluokkien muuttamisesta 104 eräiden sotainvaliidien ja heidän sekä kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta

24 XXIV Asetus Helsingin kaupungin' kansanhuoltohallinnosta annetun asetuksen kumoamisesta kahden uuden kaupunginvoudin viran perustamisesta Helsingin kaupunkiin... 2~1 kansakoulun kesäsiirtoloista kansanhuoltopiirien toimistoista moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen muuttamisesta moottoriajoneuvoverosta annetun lain. soveltamisesta niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa... 5::l poikkeuksellisesta huonekorkeudesta asuntopulan poistamiseksi suoritettavassa rakentamisessa... 1ft~ sairaanhoitajattarien koulutuksesta annetun asetuksen muuttatnisesta sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvojen tunnusmerkeistä... : sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvoliikenteestä työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta anp.etun asetuksen muuttamisesta valtionrautateiden tariffisäännön muuttamisesta valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta...:... 99, 102 yleisen liikennejärjestyssäännön muuttamisesta yleisiin kasvatuslaitoksiin ja valtion ylläpitämiin turvakoteihin hakemuksen perusteella otetuista oppilaista suoritettavista hoitomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta Asuinhuoneistojen lämmityskustannukset Autokuljetusmaksut..., ,155 Autot, niissä käytettävät puu- ja hiilikaasuttimet Ks. myös Linja-autot, Vuokra-autot ja Moottoriajoneuvot. Eläintarhan urheilukentän vuokrasopimus Eläkesääntö, kaupungin työntekijäin, sen muutos Eläkkeet, niiden maksaminen leski- ja orpoeläkekassasta eläkettä nauttiviile t:föläis-,!:ii~en järjestely... 1 vuanhalt1jall Ennakkoperintälain väliaikainen muuttaminen... ~6 Eristyslaitos, poikien, sen ohj esääntö Henkikirjoittaja, asetus niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka hänen tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa Henkilövuokra-autotaksan korottaminen Hoitomaksut, kunnallissairaalain yleisen alkoholistihuoltolan ~ yleisiin kasvatuslaitoksiin ja turvakoteihin otetuista oppilaista Huoltolau~ak.':'.':lna~ alaiset viranhaltijat, heidän johtosääntönsä muutos 234 Huolto-oh]esaannon muutos Huoneenvuokralautakunnat, niiden johtosäännön muutos... ~2 niiden puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot...,... 2ftO Huoneenvuokrasäännöstely , 140 Huoneenvuokrien korotusmäärät Huoneistot, niidenlämmittämistä koskevia määräyksiä , 20ft Huonekorkeus, poikkeuksellinen, asuntopulan poistamiseksi suoritettavassa rakentamisessa...'... 1~ft Indeksitarkistus, työpaikkojen yleinen Invaliidihuoltolain täytäntöönpano Irtolaisen työlaitoksen päiväkustannuksen määrä... t36

25 xxv Johtosääntö, huoltolautakunnan alaisten viranhaltijain, sen muutos 234 huoneenvuokralautakunnan, sen muutos kaupunginkirjaston ~~t~st?la~t3:kunnan, sen muutos kiintelstotoldllston nuorisotyölautakunnan rahatoimiston, sen muutos.: tilastotoimiston Järjestyssäännöt, satamalautakunnan.vuokralle antamilla varastoalueilla noudatettavat Järjestyssääntö, työnvälitystoimiston Kaasulaitoksen liittymämaksun poistaminen Kaasunsäännöstelymääräysten muuttaminen Kalastuksen harjoittamista koskevain sääntöjen 1 :n muutos... 1? 8, Kalliinajanlisäys kuorma-autojen kuljettajille omin vaunuin Kansakoululaitoksen kustannukset, niistä annetun lain muutokset... 11?, 119 Kansakoulun kesäsiirtolat, asetus niistä Kansakoulunopettajat, heidän kasvatusapuaan koskevien määräysten soveltaminen... 12/1 heidän palkkojensa järjestely :3 viransijaisina toimivat, heidän lomaoikeutensa toimiv.at, ikäkorotuksia vastaavien palkankorotusten vuosisij.ais~na. myontammen heille... 12/. Kansakoulunoppilaat, lukumäärä luokkaa kohden Kans.~koulut,. k~.,!:pu~gin, niiden apukoulujen opettajien palkkaedut nuden ohjesaannon muutos niiden opettajien palkkojen järjestely niiden oppilasluku luokkaa kohden niiden palveluskunnalle suoritettavat korvaukset niissä maksettavat tuntipalkkiot ' Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muutos 125 Kansaneläkelakia koskevia poikkeuksia Kansaneläkevakuutusmaksun määräämin en Kansanhuolto, Helsingin kaupungin, sen ohjesäännön muutos Kansanhuolto, paikallinen, sen yleinen ohjesääntö Kansanhuoltohallinto, asetus siitä annetun asetuksen kumoamisesta 200 Helsingin kaupungin Kansanhuoltolautakunnat, siirtoväen edustus niissä Kansanhuoltolautakunnat ja kansanhuollonjohtajat Kansanhuoltopiirit, asetus niiden toimistoista Kansankirjastolaki, sen muutbminen Kansanpuistojen eräiden maksujen korottaminen.,' Kasvatusapu, kansakoulunopettajien, sitä koskevien määräysten soveltaminen '. Kasvatuslaitoksiin ja turvakoteihin otetuista oppilaista suoritettavat hoitomaksut Kaupunginkirjaston johtosääntö Kaupunginorkesterin vuokraustariffi , Kaupunginvoudit, asetus kahden uuden viran perustamisesta Kaupunkien viranhaltilain palkkauksen yleiset säännöstelyohjeet... 78, 84, 85 Keskitetystä liikenteestä annettujen päätösten kumoaminen... 15B Keskuskoti, sielullisesti sairaiden miesten, sen lakkauttaminen Kesäsiirtolat, kansakoulun, asetus niistä Kiinteistölautakunnan johtosäännön muutos Kiinteistöt, kaupungin, niiden palovakuuttaminen Kiinteistötoimiston johtosääntö... 21

26 XXVI Komiteain kokouksista annettavat selostukset Kotipaikkaoikeus, köyhäinhoidollinen, laki siitä KUljetusmaksut KUljetustyöntekijäin palkat..... : Kunnallisasetus v:lta 1873, sen muuttaminen sen muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttaminen..., 42 Kunnalliskodin hoidokkienuutteruusrahat Kunnallisvaalit v. 1947, laki poikkeuksellisesta vaalioikeudesta niissä 58 Kunnallisverotuksessa tehtävät tulovähennykset Kuntien kalleusryhmitys, työpaikkojen säännöstelyssä käytettävä Kuorma-ajurit, kaupungin palveluksessa omin hevosin työskentelevät, heidän palkkansa Kuorma-autojen kuljettajat, kaupungin töissä omin vaunuin työskentelevät, heille suoritettava kalliinajanlisäys Käyttöluvat, moottoriajoneuvojen ja -alusten Köyh äinhoidollinen kotipaikkaoikeus, laki siitä Laiturihuoltotariffin korotus , 185 Laki alkoholistilain väliaikaisesta muuttamisesta , 131 ennakkoperintälain 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta eräiden sotainvaliidien ja heidän sekä sotatilan aikana kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta eräiden työasiain hallinnon väliaikaisesta järjestelystä annetun lain muuttamisesta eräistä sotatilan aiheuttamista poikkeussäällliöksistä verolakeihin 45 juopuneina tavattujen henkilöiden raittiushuollosta eräissä tapauksissa kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta 117, 119 kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta kansaneläke-, sitä koskevia poikkeuksia kansankirjastolain muuttamisesta kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta köyhäinhoidollisesta kotipaikkaoikeudesta eräissä tapauksissa moottoriajoneuvoverosta perhelisälain muuttamisesta...: poikkeuksellisesta vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta v toimitettavissa kunnallisvaaleissa työtävieroksuvien henkilöiden määräämisestä työhön tai erikoistyölaitokseen annetun lain muuttamisesta LapsiliSien maksaminen kaupungin viranhaltijoille Lastenneuvolat, niiden lääkärille suoritettava korvaus niissä annetusta erikoishoidosta suoritettava maksu Lastensuojeluohjesäännön muutos...:... ::J Leski- ja orpoeläkekassa, kaupungin, sen sääntöjen muutos siitä eläkettä nauttiville maksettavat lisäeläkkeet Liikehuoneistojen lämmityskustannukset Liikenne, keskitetty, siitä annettujen päätösten kumoaminen Liikennejärjestyssäännön muuttaminen, asetus siitä

27 XXVII Liikennelaitos, linja-autonkuljettajien ikäkorotuksia vastaavat palkan-. korotukset.... palkan maksaminen sen henkilökunnalle.... sen löytötavararahaston säännöt... Liikennemaksutariffien korotus.... Liikennetoimistot sekä vesl- ja uittopiiritoimistot, niistä annetun päätöksen kumoaminen.... Liikenneväylät, Helsingin kaupungin, n,iitä koskevan päätöksen muutos Linja-autoaseman maksujen korotus.... Linja-autonkuljettajat, liikennelaitoksen, ikäkorotuksia vastaavien palkankorotuksien suorittaminen heille.... Linja-autot, liikenne linjalla n:o n:o loi ' Lisäeläkkeen maksaminen leski- ja orpoeläkekassan eläkkeennauttijoille Lomakorvaus, urakkapalkalla työskentelevien työntekijäin.... Lomasääntö, työntekijäin, sen soveltaminen.... Luentopalkkiot, opetuslaitoksissa maksettavat.... Luontoisetuihin kuuluvasta, saamatta jääneestä ruoasta suoritettava korvaus.... Luontoisetukorvaukset, kaupungin viranhaltijain.... Luotsaustaksan korottaminen M ') Luovutushinta, valtionvaroista lainoja saaneiden yhtymien taloissa sijaitsevien huoneistojen... : Lämmittäminen, huoneistojen, eräitä sitä koskevia määräyksiä , 20lo Läm~i~yskes!,uk~et, polttoöljyä käyttävät, ehdot, joita on noudatettava nuta tehtaessa.... Lämmityskustannukset, asuin- ja liikehuoneistojen.... Löytötavararahasto, kaupungiri liikennelaitoksen, sen säännöt.... Maataloustyöntekijät, kaupungin, heidän työehtosopimuksensa.... Maidon rasvapitoisuuden standardisolminen.... Maidontarkastamon taksa...;... Maidontarkastus, sopimus sen järjestämisestä...." Maistraatin lisäjäsenenä asemakaava- ja rakennus asioita käsiteltäessä toimivan asiantuntijan palkkio... 2lo0 Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen soveltaminen Maksut,.. ~luel.ä~äreiden vähävaraisten potilaiden hoitoon käytetyistä laäkkeista aluksille annetusta vedestä autokuljetus , 155 henkilöluettelojen hevosajoneuvoilla y.m. suoritettavista kuljetuksista lastenneuvoloissa annetusta erikoishoidosta linja-autoaseman, niiden korotus nuohous-, niiden korotus omnibuslinjoilla , 150, 151 purkaus-, teurastamossa raitiotie siirtolapuutarhaneuvojan laatimista omakoti- ja siirtolapuutarhapiirustuksista.... teurastus-.... urh~lukent~en j~.k~nsa~puistojen... :.... veneiden rekistero1ill1sestä.... vesijohtolaitoksen, niiden korotus....,) Ks. oikaisua siv. II

28 XXVIII Maksut, yksityisiä viemärijohtoja koskevien piirustusten. tarkastamisesta vesijohtolaitokselle suoritettavat Ks. myös?:,~ks~. ja Tariffi. Matkustussaannon muutos Mittarinvuokra, kaasulaitoksen liittymämaksun korvaaminen sillä Moottoriajoneuvojen ja -alusten käyttöluvat Moottoriajoneuvoliikenne, siitä annetun asetuksen muuttaminen väliaikaisia määräyksiä siitä Moottoriajoneuvot, niiden ajonopeuden rajoittamilien '" niissä käytettävät puu- ja hiilikaasuttimet väliaikaisia määräyksiä niiden tunnusmerkeistä Mootto.ria~.on.euvovero, asetus siitä lakl suta Nosturinhoitajan toimeenottaminen ja palkkaus Nosturitaksa Nuohousmaksujen korottaminen Nuorisotyölautakunnan johtosääntö Ohjeet vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksamisesta Ohjesääntö, ammattiopetuslaitosten, sen muutokset... 8, 10 Helsingin kaupungin kansanhuollon, sen muutos huolto-, sen muutos... : kansakoulujen, sen muutos... : lastensuojelun, sen muutos paikallisen kansanhuollon yleinen poikien eristyslaitoksen sairaalahallinnon terveydenhoitolautakunnan, sen muutos työnvälitystoimiston, sen muutos... 5 työväenopiston, suomenkielisen väestönsuojelulautakunnan Omakoti- ja siirtolapuutarhapiirustuksista karinettavat lunastusmaksut 170 Omnibuslinjat, ajomaksut niillä , 150, 151 Omnibussit, ks. Linja-autot. Opetuslaitokset, kaupungin, niissä maksettavat tuntipalkat Opetussuunnitelma, yleisen ammattikoulun, sen muuttaminen Osapäivätyön käytäntöönottaminen kaupungin virastoissa Osoitenumerot, talojen, niiden valaiseminen Paikanvuokra, kaupungin satama-alueella säilytetyn tavaran tavaravajoissa säilytetyn tavaran Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstojen vuokraehdot Palkat, kansakoulujen apukoulujen opettajien kansa,koulunopettajien, niiden järjestely kaupungin.. viral}-.~:;ltijain, niiden järjestely... 1 kul]etustyonteki]am liikennelaitoksen henkilökunnan, niiden suorittamistapa Palkat,.k~or~a-aj.uri.~n..::.:: putkl- Ja sahkotyonteki]am Ks. myös Palkkaus, Tuntipalkat ja TyöpaIkat. Palkkaluokittelun alapuolella olevan kuukausipalkkaisell tilapäisen henkilökunnan palkkaus Palkkaus,.kun~ie~. viranhaltijain, sen säännöstely... 78, 84, 85 llosturmholtajlen palkkaluokittelun alapuolella olevan kuukausipalkkaisen tilapäisen henkilökunnan teurastajiell, sen järjestely

29 XXIX Palkkaus, valtion viran tai toimen haltijain, siitä annetw1 asetuksen muuttaminen... 99, virastojen ja laitosten siivoojien... Palkkiosääntö, kaupungin luottamusmiesten.... Palkkiot, huoneenvuokralautakwltien puheenjohtajien ja jäsenten... maistraatin lisäjäsenenä asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä toimivan asiantuntijan.:... opetuslaitoksissa maksettavat luento- ja tw1ti-... ;.. Paloturvallisuusmääräykset ruiskumaalaamoita varten. lisäys niihin... Paloturvallisuusohjeet, öljylämmityksen käytössä Helsingissä noudatettavat...,.... Palovakuuttaminen, kaupungin kiinteistöjen.... Perhelisälaki, sen muuttaminen.... sen toimeenpano... ','...,.... Poikien eristyslaitoksen ohjesääntö...,.... Poikkeussäännökset verolakeihin, laki niistä.... POliisijärjestys, määräys sen 68 :n 2. momentin soveltamisesta..... Poliisitoimien muuttaminen, asetus siitä.... Poltt~ö~jYä k~ytt~vät lämmityskeskukset, ehdot, joita on noudatettava nnta tehtaessa...,.... Puhtaanapitolautakunnan lakkauttaminen.... Purkausmaksut, teurastamossa suoritettavat.... Putkityöntekijäin palkat... Puu- ja hiilikaasutti~et, eräissä autoissa käytettävät ".,.... Päivystystyö, sen järjestely kaupungin :virastoissa..... sitä koskevien määräysten tulkinta.... tw1ninosien merkitys sitä koskevien määräysten soveltamisessa... Pääliikenneväylät Helsingissä, niitä koskevan päätöksen muutos.... Rahatoimiston johtosäännön muutos.... Raitiotiemaksut.... Raittiushuolto, laki siitä... Rakennusluontoisten töiden säännöstely... Rakennustoiminta, yleishyödyllinen, sen edistämiseksi myönnetyistä valtionvaroista lainoja saaneiden talojen huoneistojen luovutushinta Rakennusvalvontaan kuuluvista toimituksista kannettavien maksujen taksa.... Ras!apit.?is~us, maidol,l, sen standardisoinlinen ReklsterOlmmen, veneiden.... Ruisk.~~.~ala~mot, lisäys niitä varten vahvistettuihin paloturvallisuusmaarayksun...,'..... Ruokailu kaupungin sairaaloissa, tilapäinen, sen taksa.... Sairaalahallinnon ohjesääntö.... Sairaalat, kaupungin, niiden hoitomaksujen taksa.... taksa tilapäisestä ruokailusta niissä... Sairaanhoitajattarien koulutuksesta annetun asetuksen muutos.... Sairaankuljetusvaunut, taksa niiden käyttämisestä.... Sairausavustus perheellisille sotaleskille.... Satama-alueilla säilytetyn tavaran paikanvuokra... Satama- ja liikennemaksutariffien korotus.... Sielullisesti sairaiden miesten keskuskodin lakkauttanlinen.... Siirtolapuutarha-alue, Pakilan, sen palstojen vuokraehdot.... Siirtolapuutarhaneuvoja, maksut hänen laatimistaan piirustuksista... Siirtoväen edustus kansanhuoltolautakunnissa.... Siivoojat, kaupw1gin virastojen ja laitosten, heidän palkkauksensa... 2ltO :{ '

30 xxx Sotainvalildien ja heidän omaistensa väliaikainen huolto, asetus siitä 109 laki siitä Sotakuukausipalkkojen maksamisen lakkauttaminen... '" Sotalesket, perheelliset, heille annettavat sairausavustukset Standardisoiminen, maidon rasvapitoisuuden SukupuoIitautilaissa tai -asetuksessa mainituista toimituksista suoritettavat korvaukset Sunnuntaityökorvaus Sähkötariffi t. S~hkötyöntekij~~~ ~~lkat Sahkövoiman saannostely Säännöstely, eräiden työsopimusten tekemisen, sitä koskevan päät.öksen kumoaminen huoneenvuokra , 1t.O kaasun kuntien viranhaltijain palkkauksen... 78, 8t., 85 rakennusluontoisten töiden sähkövoiman työpalkkojen... 71, 72, 73 Sääntöpaikkaiset virat, muutokset niiden luokitteluun... 25t. Tåksa, aluksien käyttämisestä kannettavien korvausten, sen korot.us 182 aluksille annetusta vedestä, sen korotus henkilövuokra-auto-, sen korotus lihantukkumyyntihallin halli-, myynti- y.m. maksujen laskemiseksi 187 luotsaus-, sen korottaminen... ~ maidontarkastamon... : maksujen laskemiseksi suolipesimön ja navetan käyttämisestä sekä elävän karjan ja lihan punnituksesta teurastamossa maksujen laskemiseksi teurastamon ja lihantarkastamon käyttämisestä maksuj:n laskemiseksi teurastamon jäähdytyslaitoksen käyttämisesta nosturi palolaitoksen sairaankuljetusvaunujen käyttämisestä r~enn'll:svalvontaan kuuluvien toimitusten, sen korotus sarraalam satama-alueilla säilytetyn tavaran paikanvuokra-, sen korotus tavaravajoissa säilytetyn tavaran paikanvuokra-, sen korotus tilapäisestä ruokailusta kaupungin sairaaloissa ulkonevan rakennusosan rakentamisesta suoritettavien maksujen, sen korotus...' vaakamestareille tulevien palkkioiden, muutos siihen ~... 18t. viranomaisten toimituskirjoista kannettavista lunastuksista... t.9 yleisen talletusvaraston, sen korotus Talletusvarasto, yleinen, sen taksan korottaminen Tariffisääntö, valtionrautateiden, asetus sen muuttamisesta Tariffit, kaupunginorkesterin vuokraus t. laiturihuolto-, niiden korotus... 18t., 185 sata~a- ja liikennemaksu-, niiden korotus sähko-... '" '"... '" t. Tav3ravajat, niissä säilytetyn tavaran paikan vuokra Tervalammen alkohoiistihuoitolan päiväjärjestys Tervalammen työlaitoksen hoidokkien työtulospisteen arvo Terveydenhoitolautakunnan ohjesäännön muutos... 1t.

31 XXXI Teurastamo, sen jäähdytyslaitoksen taksa.... sen käyttämisestä laskettujen niaksujen taksa..... sen lihantukkumyyntihallin taksa.... sen purkausmaksut..... sen teurastajien palkkauksen järjestely..... sen teurastusmaksut tak:j:j:ol!k~~~~~.. j.~.. ~.~~~~~.. ~~~~~~~~~~~.. ~~.~~. ~~~~~~~ 188 Tilastotoimiston johtosääntö Toimituskirjoista kannettavien lunastuksien taksa Tonttijaon muutokset Tulovähennykset, kunnallisverotuksessa tehtävät Tunninosien merkitys työaikalakia sovellettaessa Tunnukset, moottoriajoneuvojen, asetus niistä Tuntipalkat, kaupungin työntekijäin Tuntipalkkiot, kaupungin opetuslaitoksissa maksettavat Työaikalaki, tunninosien merkitys sitä sovellettaessa Työasiain hallinnon väliaikainen järjestely Työehtosopil,Dus, ~.aupu~~ maataloustyöntekijäin kaupungm tyontekljam Työlaitos, Tervalammen, työtulospisteen arvo siinä Työntekijät, kaupungin, heidän eläkesääntönsä muutos heidän eläkkeidensä järjestely... 1 heidän lomasääntönsä soveltaminen heidän työehtosopimuksensa heille sp.oritettava vuorotyölisä ja erityinen palkanlisä kuljetus-, heidän palkkansa... ; 94 maatalous-, heidän työehtosopimuksensa palkkaluokittelun alapuolella olevat kuukausipaikkaiset, tilapäiset, heidän palkkauksensa putki- ja sahkö-, heidän palkkansa urakka palkalla työskentelevät, heidän lomakorvauksensa laske1ninen 96 Työnvälity.st~~~is~~, sen järjestyssääntö sen ohjesaannon muutos... 5 Työpaikat, niiden säännöstely... 71, 72, 73 niiden säännöstelyssä käytettävä paikkakuntaluokittelu niiden yleinen indeksitarkistus... " Työsopimusten tekemisen säännöstely Työtulospisteen arvo Tervalammen työlaitoksessa Työtävieroksuvat henkilöt, heidän määräämisensä työhön tai erikoistyölaitokseen, siitä annetun lain muutos Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun asetuksen muuttaminen.... Työväenopisto, suomenkielinen, sen ohjesääntö... Työväenopistoissa maksettavat luento- ja tuntipalkkiot Uittopiiri-, vesitie- ja liikennetoimistot, niistä annetun päätöksen kumoaminen Ulkonevan rakennus osan rakentamisesta suoritettavan maksun korottaminen.... Urakkakorvausten. korottaminen.... Urakkapalkalla työskentelevien työntekijöiden lomakorvaus.... Urheilukentät, niiden maksujen korottaminen... :.... Uutteruusrahat kunnalliskodissa.... Vaaka mestarit, heidän palkkionsa.... Vaalioikeus, poikkeuksellinen, kunnallisvaaleissa v. 1947, laki siitä... Valiokuntien kokouksista annettavat selostukset

32 XXXII Valtionavut, kaupungille tulevat, niiden hakeminen Valtionrautateiden tariffisäännön muuttaminen Vara~~.oal~eet, satamalautakunnan vuokralle antamat, niiden järjest'yssaannot Veneiden rekisteröimismaksu Venepaikkain vuokra Verolait, eräät sotatilan aiheuttamat poikkeussäännökset niihin Vesi, aluksille annettava, siitä kannettavan maksun korottaminen Vesijohtolaitos, sen maksujen korottaminen sille yksityisiä viemärijohtoja koskevien piirustusten ja niiden mukaan rakel1l1ettavien viemärijohtojen tarkastamisesta suoritettavat toimitusmaksut Viemärijohtoja, yksityisiä, koskevien piirustusten ja niiden mukaan rakennettavien viemärijohtojen tarkastamisesta suoritettavat toimitusmaksut Viranhaltijat, kaupungin, heidän luontoisetukorvauksensa..., heidän palkkojensa ja eläkkeidensä järjestely... 1 heidän ylityökorvauksensa perusteet heille maksettavat lapsilisät palkkaluokittelun alapuolella olevat kuukausipaikkaiset, tilapäiset, heidän palkkauksensa Viranhaltijat, kuntien, heidän palkkauksensa säännöstely... 78, 8"', 85 Viranhaltijat, valtion, heidän palkkauksestaan annetun asetuksen muuttaminen... 99, 102 Virastot, kaupungin, niiden siivoojien palkkaus osapäivätyön käytäntöönottaminen niissä Virat, sääntöpaikkaiset, muutokset niiden luokitteluun Virkasäännön 26 :n tulkinta sen muutos Vuokra-autojen taksa Vuokraehdot, Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstojen... : Vuokrasopimus, Eläintarhan urheilukentän Vuokrasäännöstely, ks. Huoneenvuokrasäännöstely Vuokraustariffi, kaupunginorkesterin Vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksaminen... 72, 95 Väestönsuojelulautakunta, Helsingin, sen ohjesääntö Yleisen ammattikoulun opetussuunnitelman muuttaminen Yleisen talletusvaraston taksan korottaminen Yleishyödyllinen rakennustoiminta, sen edistämiseksi myönnetyistä valtionvaroista lainoja saaneiden talojen huoneistojen luovutushinta 165 ~lityökorvaus, viranhaltijain Aitiysavustuksen suuruuden vahvistaminen !\itiys- ja lastenneuvolan lääkärille suoritettava korvaus ~änestysalueet, Helsingin kaupungin jako niihin Öljylämmityksen käytössä Helsingissä noudatettavat paloturvallisuus-. ohjeet Öljyä käyttävät lämmityskeskukset, ehdot, joita on noudatettava niitä tehtäessä

33 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUS KOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. N:o 1. S isä II y 5: 1. Kaupungin viranhaltijain palkkojen ja eläkkeiden sekä työläiseläkkeiden järjestely, s Helsingin kaupungin lastensuojeluohjesäännön muutos, s Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston ohjesäännön muutos, s Helsingin kaupungin väestönsuojelulautakunnan ohjesääntö, s Q. Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten ohjesäännön muutokset, s Helsingin kaupungin sairaalahallinnon ohjesääntö, s Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnan ohjesäännön muutos, s Helsingin kaupungin huolto-ohjesäännön muutos, s Helsingin kaupungin kansanhuollon ohjesäännön muutos, s Kaupungin viranhaltijain palkkojen ja eläkkeiden sekä työlälseläkkeiden järjestely. Kaupun81nvaltuuston päätös helmikuun 24 p:1tä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä: että sääntöpaikkaisia virkoja varten vahvistetaan alempana olevassa taulukossa ehdotettu luokitusjärjestelmä siinä mainittuine peruspalkkoineen ja ikäkorotuksineen; että tilapäisen työvoiman tililtä.palkkaluokittelun puitteissa palkattujen viranhaltijain palkkaus on järjestettävä uudelleen 1 momentissa mainitun luokitusjärjestelmän mukaisesti; että kysymys siitä, sisältyykö määrätyn viran luonteen mukaiseen vuorot yöhön kuuluvasta sunnuntait yöstä tuleva korotettu palkka alempana painetun virkojen luokituksen ja 1 momentissa mainitun luokitusjärjestelmän mukaiseen kuukausipalkkaan vai onko siitä maksettava eri korvaus, ja onko viimeksimainitussa tapauksessa palkkaluokitus ehkä otettava siltä kohdalta uudelleen harkittavaksi, jätetään eri yhteydessä ratkaistavaksi; että kaupungin viranhaltijoille myönnettyjen eläkkeiden eläkepohjaa on nostettava siten, että kuukausipalkkaisten osalta palataan eläkkeen perusteena olevaan pohjapalkkaan, joka sijoitetaan vastaavaan uuteen palkkaluokkaan; tämän palkkaluokan pohjapalkka ja sille tulevat ikälisäykset muodostavat uuden eläkepohjan;. että kaupungin työntekijöille myönnettyjen eläkkeiden eläkepohjaa on nostettava siten, että vanha eläkepohja sijoitetaan sen nykyisen palkka-

34 0 29,020 N:o 1 (jatko) 2 luokan k~hdalle, minkä loppupalkkaa se vastaa, ja vastaavan uuden järjestelmän mukaisen palkkaluokan. loppupalkka otetaan uudeksi eläkepohjaksi, jolle lasketaan sen palkkaluokan mukainen. eläkeprosentti; että edellisissä momenteissa ehdotetut päätökset tulevat soveltuvin osin voimaan taannehtivasti tammikuun 1 päivästä 1947 lukien. I lkokomt~. i Järjestelmä pohjapalkkojen ja ikäkorotuksien. maksamiseksi viranhaltijoille. Kuukautinen pohjapa:lkka 1 Palkka- 0 I 1 I 2 I 3 I 4 luokka mk. ikäkorotuksineen, mk I 1 45,000 47,700 50,400 53,100 I 55,800 2,700 I 2 37,000 39,220 41,440 43,660 45,880 2, ,100 34,025 35,950 37,875 39,800 1, ,600 32,435 34,270 36,105 37,940 1,& ,400 31,165 32,930 34,695 36,460 '1, 765 I I! 6 28,400 30,105 31,810 33,515 35,220 1, 705 i, I 7 27,400 29,045 30,690 32,335 33,980 1,645 I 8 26,,400 27,985 29,570 31,155 32,740 1, ,400 26,925 28,450 29,975 31,500 1, ,400 25,865 27,330 28,795 30,260. 1,1.65 I '.00 24,805 26,210 27, ,405 I 12 22,600 23, ,310 26,665, 28,020 1, I I 21,800 23,110 ~4,420 25,730 27,040 1,310 I 14 21,000 22,260 23,520 24,780 26,040 1,260 I I 15 20,300 21,52u 22,740 23,960 25,180 1,220 I I 16 19,600 20,775 21, ,300 1,175 l7 18,900 20,035 21,170 22,30S 23,440 1, 135! 18 18,250 19,345 20,440 21,535 22,630 1,095 '19 17,650 18,710 19,770 20,830 21,890 1,060 i 20 17,100 18,125 19,150 20,175 21,200 1,025 I 21 16,550 17,545 18,540 19,535 20, ,000 16,960 17,920 18,880 19, ,450 16,375 17,300 18,225 19, i 24 14,900 15,795 16,690 17,585 18, I 25 14,350 15,210 16,070 16,930 17, I, 26 13,800 14,630 15,460 16,290 17, ,300 14,100 14,900 15,700 16, ,800 13,570 14,340 15,110 15, ,300 13,040 13,780 14,520 15, ,800 12,S10 13,220 13,930 14,640 7' ,300 11,980 12,660 13,340 14, I 32 10,800 11,450 12,100 12,750 13, ,400 11,025 11,650 12,275 12, ,000 10,600 11,200 11,800 12, ,700 10,280 10,860 11,440 12, ,400 9,965 10,530 11,095 11, ,100 9,645 10,190 10,735 11,280 54S 38 8,800 9, ,390 10, ,500 9,010 9,520 10,030 10,S I I I

35 I 1 I I I I, Palkkaluokka I I 3 Kuukautinen pohjapalkka 0 I 1 I 2 I 3 I t. ikäkorotuksineen, mk N:o 1 (jatk.) Ikäkorotus, mk t.o 8,200 8,690 9,180 9,670 10,160 1 t.90 H 7,950 8,t.25 8,900 9,375 9,850 t.75 t.2 7,700 8,160 8,620 9,080 9,5t.0 -'i60 t.3 7,450 7,895 8,340 8,785 9,230 t.t.5 H 7,250 7,685 8,120 8,555 8,990 t.35 t.5 7,050 7,t.75 7,900 8,325 8,750 ' ,850 7,260 7,670 8,080 8,490 HO t.7 6,650 7,050 7,450 7,850 8, A50 6,835 7,220 7,605 7, ,250 6,625 7,000 7,375 7, ,050 6,t.15 6,780 7,H5 7, ,875 "6,225 6,575 h,925 7, ,700 6,040 6,380 6,720 7,060 3t ,525 5,855 6,185 6,515 6,8t ! 5,350 5,670 5,990 6,310 6, ,175 5,t.85 5,795 6,105 6,H ,000 5,300 5,"600 5,900 6,200 I 300 I 2. Helsingin kaupungin lastensuojeluohjesäännön muutos. Sosiaaliministeriön vahvistama tammikuun 7 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok : 99 ja 1946 : 230) Sosiaaliministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston n.tarraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen, jolla syyskuun 3 päivänä 1943 vahvistetun lastensuojeluohjesäännön 2, 11, 16 ja 18 :t muutettlln seuraavasti: 2. Lastensuojelulautakunnan tulee: 1) valvoa kunnallisen lastensuojelun ja -huollon sekä muiden siihen liitettyjen huoltoalojen yleistä hallintoa ja täytäntöönpanoa; 2) määrätä kunkin vuoden alussa jäsenet ja lisäjäsenet osastoihin sekä valita näiden puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat; 3) pitää tarpeenvaatimaa yhteyttä huoltolautakunnan ja kansakouluviranomaisten kanssa lastensuojelua ja -huoltoa sekä kasvatusta koskevissa asioissa; 4) hoitaa, mikäli siitä ei ole toisin määrätty, lastensuojelutoimintaan luovutettuja kiinteistöjä ja muuta omaisuutta; 5) valvoa, että kunnallinen ja yksityinen lastensuojelutyö tarkoituksenmukaisesti tukevat toisiaan;

36 N:o 2 (jatll.) L, 6) valmistaa vuosittain ehdotus yhteiskunnallisen lastensuojelutoiminnan talousarvioksi; 7) antaa vuosittain ennen huhtikuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja alaistensa laitosten edellisen vuoden toiminnasta; 8) tehdä esityksiä niistä valtuuston ja kaupunginhallituksen päätettäviin kuuluvista toimenpiteistä lastensuojelun ja nuorisonhuollon edelleenkehittämiseksi, mihin olosuhteet antavat aihetta; 9) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; sekä 10) antaa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista. 11. Lastensuojelulautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä sekä osastoissa käsiteltäviä asioita varten kuusi lisäjäsentä samoin kuin yhtä monta varajäsentä kuin lautakunnassa on jäseniä ja lisäjäseniä. 16. Lastensuojelulautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi sen jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Lastenhuoltolaitoksissa toimivien kansakoulujen johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään neljä sen jäsenistä on saapuvilla. Työhuolto-osasto.on päätösvaltainen, kun sen jäsenistä vähintään kaksi lautakunnan määräämää sekä kaksi muuta jäsentä on saapuvilla. Muiden osastojen päätösvaltaisuudesta on erikseen säädetty. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 18. Lastensuojelulautakunnan ja lastenhuoltolaitoksissa toimivien kansakoulujen johtokunnan kokouksissa toimii esittelijänä lastensuojelun toimitusjohtaja. Osastojen kokouksissa on esittelijänä: 1) turvattomien lasten huolto-osastossa lastenhuollontarkastaja; 2) suojelukasvatusosastossa nuorisonhuoltaja; sekä 3) erityishuolto-osastossa: a) äitiysavustus- ja perhelisäasioissa asianomainen toimistonhoitaja; b) aviottomien lasten hoidon valvontaa koskevissa asioissa lastenvaivoja; sekä c) lastensuojelulain 6 ja 7 :ssä tarkoitetuissa asioissa asianomaiset, lautakunnan määräämät viranhaltijat. Työhuolto-osaston kokouksissa on esittelijänä asianomainen toimistonhoitaja. Lastensuojelulautakunnan, kansakoulujen johtokunnan ja lastensuojelulautakunnan asettamien osastojen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätök-

37 5 N:o 2 (jatk.) set, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Lastensuojelulautakunnan, kansakoulujen johtokunnan ja suojelukasvatusosaston kokouksissa pitää pöytäkirjaa lautakunnan sihteeri, muiden osastojen kokouksissa asianomainen esittelijä. Lastensuojelulautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 3. Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston ohjesäännön muutos. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön vahvistama tammikuun 9 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä nw.rraskuun 27 p:nä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok. 1936: 69) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti mainittuna palvänä ~aupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen, jolla sosiaaliministeriön marraskuun 12 päivänä 1936 vahvistaman työnvälitystoimiston ohjesäännön 9, 11 ja 12 :t muutettiin seuraavasti: 9. Lautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 11. Lautakunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginj ohtaj alle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on lautakunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty. 12. I,autakunnan tehtävänä on: 1) antaa työnvälitystoimintaa koskevia yleisiä ohjeita ja valvoa, että toimisto toimii voimassaolevien lakien ja asetusten, kaupunginvaltuuston päätösten sekä sosiaaliministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaan; 2) vahvistaa työnvälitystoimiston ja osastojen järjestyssäännöt; 3) tehdä kaupunginhallitukselle esitys toimiston päivittäisestä aukioloajasta; 4) ratkaista toimiston henkilökuntaa vastaan tehdyt valitukset sekä jos asiasta päättäminen voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan ei kuulu lautakunnalle, ryhtyä muihin asian vaatimiin tojmenpiteisiin

38 N:o 3 (fatk.) 6 5) antaa vuosittain ennen maaliskuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja työnvälitystoimiston edellisen vuoden toiminnasta; 6) vuosittain kaupunginhallituksen määräämänä aikana antaa kaupunginhallitukselle perusteltu ehdotus toimiston seuraavan vuoden talousarvioksi ja lähettää siitä jäljennös sosiaaliministeriölie heti, kun kaupunginvaltuusto on sen vahvistanut; 7) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessä, inventtauksessa sekä kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; sekä 8) antaa kaupunginvaltuustolie ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista. Seuraavien pykälien numerointi on samalla muutettu siten, että entisillä :l1ä nyt on numerot Helsingin kaupungin väestönsuojelulautakunnan ohjesä~ntö. Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Joulukuun 29 p:nä (Jl;luutoksineen tammikuun 1å p :ltä 1947) (Vrt. kunn. as.-lwk : 219) 1. Väestönsuojelulautakuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä neljä varsinaista ja kolme varajäsentä, jotka kaikki kaupunginvaltuusto valitsee kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Läänin väestönsuojelutarkastajaa älköön valittako lautakuntaan toimialueellaan. Lautakunta valitsee itse keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Uudenmaan lääninhallitus 15/ Kaupungin väestönsuojelupäälliköksi määrätyllä henkilöllä on oikeus olla lautakunnan kokouksissa saapuvilla sekä niissä ottaa osaa keskusteluihin, mutta ei päätöksen tekoon, ellei hän ole lautakunnan puheenjohtaja tai jäsen. Esittelijänä lautakunnan kokouksissa toimii lautakunnan tähän tehtävään määräämä henkilö. Lautakunta on oikeutettu ottamaan itselleen sihteerin. 3. Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneinä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Uudenmaan lääninhallitus 15/

39 ? N:o 4 (jatk.) 4. Lautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Uudenmaan läidlnbaiutas 16/1' Lautakunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginj ohtaj alle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on lautakunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty. Uudeamaan läänlnballltas 15/ " 6. Lautakunnan tulee väestönsuojelusta annettujen yleisten säännösten mukaan:" 1) tehdä ehd~tuksia valaistuksen säännöstelystä sekä naamioimis- ja valelaitteiden ynnä suojasumutuksen järjestämisestä; 2) laatia suunnitelmat väestönsuojeluun liittyvien väestönsiirtojen toimeenpanemiseksi; " 3) laatia ehdotukset kaupungin väestönsuojelupalveluksen johtamisesta ja järjestämisestä sekä varata väestönsuojelukeskukseen, lohkoryhmiin ja lohkoihin tarpeelliset johtoelimet ja muodostelmat hälytys- ja viestipalvelua, tiedustelu- ja vartiopalvelua, kaasunpuhdistuspalvelua, pelastustoimintaa ja lääkintäpalvelua, sotatoimien vaatimaa palontorjuntaa, yleistä vaaraa tuottavien tai liikennettä haittaavien sortumien raivaamista ja.vaurioiden korjaamista sekä räjähtämättömien pommien vaarattomaksi tekemistä ja poistamista varten; 4) huolehtia edellisessä kohdassa mainittujen johtoelimien ja muodostelmien varustamisesta ja kouluttamisesta; 5) laatia ehdotukset pelastustoimintaa ja väestönsuojelulääkintää varten; 6) tehdä ehdotus sodan varalta tarpeellisten huopeistojen varaamisesta 3) kohdassa mainituille johtoelimille ja muodosteimille; 7) huolehtia sodan aikana johtoelimien ja muodostelmien muonituksesta ja muusta huollosta; 8) laatia ehdotus palotoiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä sotatoimien aiheuttamien tulipalojen sammuttamiseksi; 9) huolehtia sodan aikana asunnottomiksi jääneiden ja pelastetun omaisuuden väliaikaisesta huollosta; 10) laatia ehdotukset yleisten väestönsuojien, johtoelinten ja muodostelmien väe"stönsuojien, väestönsuojelun lääkintäpalveluksen suojien ja sairaalain väestönsuojien sekä kaupungin arkistojen, kokoelmien ja julkisten muistomerkkien suojarakennusten rakentamisesta;

40 N:o 4 (jatk.) 8 11) laatia ehdotukset kunnan virastojen ja. laitosten suojelusta;. 12) antaa pyydettäessä ohjeita yksityisille laitoksille, yhtiöille ja muille yhtyrnille, kiinteistöjen omistajille ja yksityisille kansalaisille heidän omaisuutensa suojeluun kuuluvista toimenpiteistä sekä henkilökohtaisesta suojelusta; 13) hankkia kulloinkin myönnettyjen määrärahojen puitteissa tarpeelliset väestönsuojeluvälineet väestönsuojelun johtoelimille ja muodostelmille sekä kaupungin virastoilie ja laitoksille; 14) huolehtia rauhan aikana edellisessä kohdassa mainittujen välineiden säilytyksestä ja huollosta; sekä 15) tehdä ehdotuksia muista lakien ja asetuksien mukaan kunnalle kuuluvista väestönsuojelutehtävistä sekä ryhtyä muihinkin väestönsuojelua varten tarpeellisiksi katsottaviin toimenpiteisiin. Lautakunnan tulee tämän lisäksi: 16) valvoa, että tajousarvioehdotu.ksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyv~ksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kalnstoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tili laitoksen johtosäännön määräyksiä; 17) antaa kaupunginvaltuustolie ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 18) antaa vuosittain ennen huhtikuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja alaistensa hallintoelinten edellisen vuoden toiminnasta. Uudenmaan lääninhallitus 15/ Väestönsuojelulautakunnan alaisina toimivat lautakunnan ottamat tarpeelliset viranhaltijat. Tarvittaessa voidaan lautakunnan alaiseksi perustaa väestönsuojelutoimisto. Henkilökunnan nimittämisjärjestyksestä. määrää kaupunginhallitus. Lautakunnan kassa- ja tilivirastona on rahatoimisto. 5. Helsingin kaupungin ammattiopetuslaitosten ohjesäännön muutokset. KaDPPa- Ja teollisuusministeriön vahvistama tammikuun 18 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok : 58) Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen, jolla huhtikuun 4 päivänä 1946 vahvistetun ammattiopetuslaitosten ohjesäännön 6-8 :t muutettiin seuraavasti:. 6. Ammattiopetuslaitosten johtokuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Näidep..

41 9 N:o /j (jatk.) lisäksi on itseoikeutettuna jäsenenä johtokunnassa ammattikoulujen tarkastaja tai tämän estyneenä ollessa apulaistarkastaja. Johtokunnan jäsenillä tulee olla ammattioppilaitoksista annetussa asetuksessa mainitut edellytykset. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Johtokunnan sihteerinä on ammattikoulujen tarkastaja tai, johtokunnan määräyksestä, apulaistarkastaja. 7. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneinä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Johtokunta on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan, tarkastajan tai apulaistarkastajan ja vähintään viiden muun jäsenen ollessa saapuvilla. Kokouskutsu sekä kirjallinen tieto kqkouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista on viimeistään päivää ennen kokousta toimitettava johtokunnan jäsenille sekä kaupunginjohtajalle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalie ja kaupunginhallituksen edustajalle johtokunnassa. Tarkastaja tai sen koulun rehtori, jonka alaa asia koskee, valmistaa ja esittelee asiat johtokunnalle. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi opettajanvaalissa, jossa tulee valituksi se, jota tarkastaja kannattaa. Ellei tarkastaja ole äänestänyt ketään niistä opettajan viran hakijoista, jotka ovat saaneet yhtä monta ääntä, ratkaisee arpa kuten muissakin vaaleissa äänten mennessä tasan. Johtokunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käs~tellyt asiat ja tehdyt päätökset sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan johtokunnan päättämällä tavalla. Johtokunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 8. Johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi mitä laissa ja asetuksessa säädetään: 1) laatia kaupunginvaltuustolle ehdotukset koulujen ohjesäännöiksi sekä vahvistaa koulujen järjestyssäännöt; 2) hyväksyä koulujen opetussuunnitelmat ja hankkia niille kauppaja teollisuusministeriön vahvistus; 3) valvoa koulujen toimintaa sekä niitä koskevien lakien, asetusten, tämän ohjesäännön ja niistä muutoin annettujen määräysten noudattamista; 4) virkain jouduttua avoimiksi julistaa tarkastajain virat kaupunginhallitukselta sekä vakinaiset opettajain virat johtokunnalta kolmenkymmenen päivän kuluessa haettaviksi ja tehdä kaupunginhallitukselle esitys

42 N:o 5 (jatll.) 10 tarkastajain virkojen täyttämisestä, täyttää opettajain virat sekä asianomaisen koulun rehtorin esityksestä ottaa ylimääräiset ja tuntiopettajat sekä vahtimestarit ja muu henkilökunta, noudattaen viranhaltijain irtisanomiseen ja erottamiseen nähden kaupungin virkasäännön määräyksiä; 5) valita, opettajakuntaa kuultuaan, kullekin koululle sen vakinaisista opettajista rehtori ja vararehtori sekä osastojen johtajat, kolmeksi vuodeksi kerrallaan; 6) jakaa vap~aoppilaspaikat sekä myöntää oppilasmaksujen alennukset; 7) päättää lukukausien lopettamispäivistä; 8) lähettää kauppa- ja teollisuusministeriölle kaupunginvaltuuston kullekin vuodelle vahvistama talousarvio sekä tilastotiedot ja muut ministeriön tarpeellisiksi katsomat laskelmat ja selvitykset; 9) tehdä kaupunginhallitukselle esitykset valtionavustuksien anomisesta; 10) toimittaa kaupunginvaltuustolle sekä kauppa- ja teollisuusministeriölle päättyneen toimintavuoden kertomus sekä antaa asianomaisille valtion ja kunnan viranomaisille Diiden pyytämät kouluja koskevat tiedot ja lausunnot; 11) pitää huolta siitä, että koulujen taloutta ja niille uskottua omaisuutta asianmukaisesti hoidetaan; 12) käsitellä ne koulujen sisäiset asiat, jotka eivät kuulu jollekin muulle viranomaiselle; 13) ilmoittaa kauppa- ja teollisuusminigl;eriölle viipymättä vakinaisessa opettajistossa tapahtuneet muutokset; 14) tehdä esityksiä koulujen toimintaa edistäviksi toimenpiteiksi; sekä 15) valvoa, että talousardoehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja ldrjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen ~aadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä. Kauppa- Ja teowsuusmjnlsteriön vahvistama heinäkuun 7 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä toukokuun 21 p :nä 1947) Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston toukokuun 21 päivänä 1947 tekemän päätöksen, jolla ammattiopetuslaitosten ohjesäännön 2 :n 2 momentti muuteti iin näin kuuluvaksi: Kirjapainokoulun tarkoituksena on antaa kirjapainoi"sa ja kirjansitomoissa työskenteleville, oppilasryhmittäin, käytännöllistä ja tietopuolista Jisäopetusta määräaika lukuvuodessa, heidän toimiessaan muun osan ajasta työpaikoissaan.

43 11 6. Helsingin kaupungin sairaalahallinnon ohjesääntö. Uudenmaan läänin maaherran vahvistama Jonlukuun 16 p:nä (Muutoksineen tammikuun 25 ia 31 p:ltä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 55) 1. Helsingin kaupungin sairaalain, sairaalapoliklinikkain ja sairaanhoitajatarkoulun sekä sairaalain tiliviraston ylin johto ja hallinto kuuluu Helsingin kaupungin sairaalalautakunnalle. Sairaalahallintoa varten on oleva sairaalatarkastaja. Terveydenhoitolautakunnan määräysvallasta sairaanhoitoasioissa saadetään terveydenhoitosäännössä ja Helsingin kaupungin terveydenhoitojärjestyksessä. Uudenmaan läänlnhallltus 31/ Jokaisessa kaupungin vakinaisessa sairaalassa pitää olla johtaja, yksi tai useampia ylilääkä"reitä, tarpeellinen määrä ali- ja apulaislääkäreitä sekä muita virkamiehiä ja sairaanhoitohenkilökuntaa sairaalan menosäännön mukaan. Tilapäisten sairaalain lääkärien ja henkilökunnan lukumäärän ja toimien laadun määrää kaupunginvaltuusto. 3. Sairaalahallinnon tilejä hoitaa kaupunginvaltuuston vahvistaman johtosäännön mukaan sairaalain tilivirasto; sen kassavirastona on rahatoimisto. Uudenmaan lääninhallitus 31/ Sairaalalautakuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi. Ensimmäinen kaupunginlääkäri on lautakunnan itseoikeutettu jäsen. Lautakunta valitsee itse keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Lautakuntaa avustavat sihteeri, kanslianhoitaja ja muu tarpeellinen henkilökunta. Uudenmaan lääninhallitus 31/ Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että vara-. puheenjohtajan oilessa estyneinä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi jäse~tä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemniistöllä. Äänten jakautuess::j. tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Uudenmaan läänlnhalutus 31/ Lautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan lautakunnan päättämällä tavalla.

44 N:o 6 (jatk.) '12 Lautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Uudenmaan läädidballitus 31/ Lautakunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginjohtajalle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on lautakunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnaiiislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty. Uudenmaan lääninhallitus 31/ Lautakunnan tehtävänä on: a) 1) valvoa sairaalain ja muiden hallituksen alaisten laitosten hoitoa sekä tästä annettujen sääntöjen ja määräysten noudattamista; 2) järjestää sairaalain ja muiden hallituksen alaisten laitosten yleinen hallinto ja taloudelliset asiat; 3) valvoa, että myönnettyjä määrärahoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja kaupungin etua vastaavalla tavalla;. 4) tehdä asianomaisille esitys tarvittavista uusista määrärahoista tai lisäyksistä aikaisemmin myönnettyihin määrärahoihin; 5) tehdä sopimuksia lääkkeiden, sairaanhoitotavarain ja muiden tarpeiden hankinnasta sairaaloihin; 6) ehdottaa kaupunginvaltuustolie niiden maksujen määrä, joita on suoritettav a hoidosta sairaaloissa; 7) vahvistaa sairaalain ruokajärjestykset ja järjestyssäännöt; 8) tehdä tarvittaessa tilapäisiä muutoksia potilaiden jaoittelussa kaupungin sairaaiain ja sairasosastojen kesken; 9) käsitellä kysymyksiä sairaalain uutis- ja lisärakennuksista sekä korjauksista; sekä 10) ryhtyä muuten niihin toimiin, jotka pidetään sopivina kunnan sairaaiahoidon kehittämiseksi ja edistämiseksi; b) 1) laatia vuosittain ja lähettää määrätyn ajan kuluessa rahatoimikamarille (rahatoimistolle) ehdotus lautakunnan ja sen alaisten laitosten menoja tuloarvioksi seuraavalle vuodelle; 2) antaa vuosittain ennen maaliskuun loppua kaupunginhallitukselle ja terveydenhoitolautakun~alle kertomus edellisen vuoden toiminnastaan, mihin kertomukseen liitetään ne selostukset, jotka on laatinut sairaalain hallinnosta sairaalatarkastaja ja sairaanhoidosta asianomainen sairaalajohtaja;. 3) antaa vuosittain rahatoimikonttorille (rahatoimistolle) ja revisionikonttorille (revisiotoimistolle) sekä sairaalain tilivirastolle luettelo niistä henkilöistä, joilla on oikeus hyväksyä laskuja ja muita maksua tarkoittavia asiakirjoja, sekä niistä henkilöistä, jotka saavat lautakunnan puolesta antaa maksumääräyksiä;

45 13 N:o fi (iat,k.) 4) antaa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 5) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; c) 1) antaa kaupunginvaltuustolle lausunto sairaalatarkastajan sekä kaupunginhallitukselle ylilääkäreiden ja sairaalain tiliviraston kamreerin virkojen täyttämisestä; 2) tehdä kaupunginhallitukselle ehdotus sairaalan johtajan määräämisestä; 3) ottaa virkaan ja siitä vapauttaa sairaalain alilääkärit 'ja apulaislääkärit sekä siitä ilmoittaa lääkintöh~l!.tu~ellf; 4) ottaa virkaan ja siitä vapauttaa~~.lk8:ftslisti (kanslianhoitaja), toimitsijat (taloudenhoitajat), kirjanpifäjät, ylihoitajattaret,' koneenkäyttäjät, ruokaloiden, liinavaatevarastojen ja pesulaitosten j.ehtajattmet (hoitajat) sekä niiden kanssa samanarvoiset viranpitäjät; 5) vahvistaa tässä pykälässä mainittujen viranpitäjien kesälomat sekä määrätä vir'ansijaiset; 6) myöntää lautakunnan alaisten viranpitäjien sijaisille palkkiota kesäloman ajalta, jos määräraha tätä tarkoitusta varten on olemassa; 7) vahvistaa lautakunnan jäsenten ja lautakunnan alaisten viranpitäjäin matkakulujen korvaus ja päiväraha matkasta, joka on tehty virka-asioissa; 8) määrätä ne maksut, jotka sairaaloissa a 6) kohdassa mainittujen lisäksi tai sairaalapoliklinikoissa voivat tulla kannettaviksi; sekä 9) antaa johtosääntöjä lautakunnan alaisille viranpitäjille. Uudenmaan läänlnballltus 25/1 Ja 31/ Määräykset sairaalalautakunnan, eri sairaalain ja muiden lautakunnan alaisten laitosten viranpitäj äin tehtävistä sisältyvät niihin sääntöihin ja johtosääntöihin, joita asianomaiset viranomaiset antavat. 10. Sairaalalautakunnan puheenjohtajalla on menoarviossa määrätty vuotuinen palkkio. Lautakunnan jäsenille maksetaan kaupunginvaltuuston määräämät palkkiot. Lautakunnan ja sen alaisissa laitoksissa palvelevat viranpitäjät nauttivat palkkaa menosäännön mukaan. Lautakunnan jäsenellä ja sairaalatarkastaj alla, jotka virka-asioissa tekevät matkan kaupungin ulkopuolelle, on oikeus saada korvaus matkakuluistaan ja päiväraha. Lautakunnassa ja sen alaisissa laitoksissa palvelevilla viranpitäjillä, jotka ylemmän viranomaisen toimenannosta tekevät virka-asioissa matkan kaupungista tai kaupunkiin, on oikeus saada korvaus matkakuluistaan ja päiväraha. Kesälomasta, eläkkeestä ja mtiista palvelusehdoista on voimassa, mitä erittäin on säädetty.

46 N:o 6 (jatk.) 11.. Kantelu sairaalalautakunnan alaisia viranpitäjiä vastaan tehdään, ellei kantelu tarkoita yleisen syytteen alaista rikosta, sille viranomaiselle tai virkamiehelle, joka ottaa toimeen ja siitä vapauttaa sen, jota vastaan kantelu tehdään. 7. Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnan ohjesäännön muutos. Uudenmaaa läädjnhajutuksea vahvistama helmlkuua 4 p:aä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok : 69) Uudenmaan lääninhallitus vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä tekemän päätöksen, jolla syyskuun 19 päivänä 19::12 vahvistetun terveydenhoitolautakunnan ohjesäännön 1 muutettiin seuraavasti: 1. Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakuntaan kuuluu ellsimmäinen kaupunginlääkäri, kaupungineläinlääkäri, poliisimestari, kaupunginarkkitehti, kaupungininsinööri sekä viisi kaupunginvaltuuston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.. 8. Helsingin kaupungin huolto-ohjesäännön muutos. SoslaaJJmlDisterlöa vahvistama helmlkuua 10 p:aä (Kaupunginvaltuustor. hyväksymä marraskuun 13 p:nä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok. 1936: 78) Sosiaaliministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston marraskuun 13 päivänä 1946 tekemän päätöksen, jolla joulukuun 11 päivänä 1936 vahvistetun huolto-ohjesäännön 32 muutettiin seuraavasti: 32. Toimitusjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto viran oltua huoltolautakunnan toimesta siltä haettavana ja lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Asiamiehen, kamreerin ja apulaisjohtajat valitsee kaupunginhallitus virkojen oltua huoltolautakunnan toimesta siltä haettavina ja lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Muut vakinaiset viranhaltijat valitsee. asianomaisia toimistopäälliköitä kuultuaan huoltolautakunta, sen mukaan kuin kaupungin virkasäännössä tai muutoin on määrätty, paitsi vahtimestareita ja muuta palveluskuntaa, jotka samalla tavoin ottaa hallinto-osasto.

47 15 9. Helsingin kaupungin kansanhuollon ohjesäännön muutos. KBD68nhuoltomlDisteriöu vahmtbmb helm!kuuu 27 p:ua (Kaupunginvaltuuston hyväksymä marraskuun 27 p:nä 1946) (Vrt. kumi. as.-kok : 86) Kansanhuoltoministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston marraskuun 27 päivänä 1946 tekemän päätöksen, jolla kesäkuun 30 päivänä 1943 vahvistetun kansanhuollon ohjesäännön 2 ja 4 :t muutettiin seuraavasti: 2. Kansanhuoltolautakunnan tehtävänä on: 1) yalvoa kansanhuoltohallinnon täytäntöönpanoa ja kansanhuoltotoiminnasta voimassaolevien säännösten ja määräysten noudattamista; 2) asettaa keskuudestaan tarpeellisiksi havaitsemansa jaostot sekä valita niihin puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet, huomioonottaen mitä 5 :ssä keskusjaostosta on määrätty; 3) jakaa tarpeen niin vaatiessa kaupungin alue piireihin tarkoituksenmukaiseksi havaitsemallaan tavalla sekä päättää, onko ja mihin niistä j ärj estettävä kansanhuoltotoimiston sivukanslia; 4) määrätä, mihin eri osastoihin kansanhuoltotoimisto on jaettava; 5) ottaa ne kansanhuoltotoimiston viranhaltijat, jotka tämän ohjesäännön mukaan kuuluvat lautakunnan nimitettäviin; 6) vahvistaa kansanhuoltotoimiston viranhaltijoille johtosääntö; 7) antaa kansanhuoltoministeriön sekä kaupungin viranomaisten lautakunnalta pyytämät lausunnot; selvitykset ja tiedonannot toimialaansa kuuluvissa asioissa; 8) valmistaa vuosittain ehdotus lautakunnantalousarvioksi; 9) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kalustoluettelojen laadinnassa 'noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; 10) ryhtyä toimenpiteisiin yleisten tarvikkeiden tuotannon ja hankinnan edistämiseksi kaupungissa; 11) päättää yleisten tarvikkeiden luovutettaviksi määrättyjen erien jakautumisesta luovutusvelvollisten kesken; 12) valvoa säännöstelyn alaisten tarvikkeiden. luovuttamisesta annettujen säännösten sekä muiden kansanhuoltoa koskevien säännöstelymääräysten noudattamista; 13) valvoa, että ostokorttien jakaminen ja muiden tarvikkeiden ostamiseen oikeuttavien todistusten antaminen sekä tarvikkeiden jakelu tapahtuu tarkoituksenmukaisesti ja voimassaolevia säännöksiä ja määräyksiä noudattaen; 14) käsitellä ne voimassa olevissa säännöksissä ja määräyksissä kansanhuoltopiirin toimistolle, kansanhuoltolautakunnalle ja kansanhuollonjohtajalle kuuluvat asiat, joita tässä ohjesää,nnössä ei ole määrätty kansanhuoltolautakunnan jaoston, kansanhuollonjohtajan tai apulaiskansan-

48 N:o 9 (jatll.) '16 huollonjohtajan taikka kansanhuoltotoimiston muun viranhaltijan ratkaistaviksi; 15) seurata kansanhuolto-olojen kehitystä kaupungissa sekä tehdä kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle olosuhteiden vaatimia esityksiä toimenpiteistä paikallisen kansanhuoltotoiminnan tarkoituksenmukaiseksi j ärj estämiseksi; 16) seurata talouselämän kehitystä sekä tiedoittaa sen odotettavissa olevista tai jo tapahtuneista m"uutoksista kansanhuoltoministeriölle; 17) olla yhteydessä puolustuslaitoksen elintarvikekeskusvarikon ja puolustuslaitoksen teollisuuspiirin esikunnan kanssa [niin myös suojeluskuntapiirin esikunnan kanssa]; 18) antaa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 19) antaa vuosittain ennen maaliskuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja kansanhuoltotoimiston edellisen vuoden toiminnasta. 4. Lautakunta kokoontuu p'uheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta taikka kun kansanhuollonjohtaja tai vähintään kolme lautakunnan jäsentä sitä vaatii. Lautakunnan on kokoonnuttava myös kansanhuoltoministeriön määräyksestä~ Lautakunnan kokouksista ja niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on jäsenille ilmoitettava lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä on saapuvi11a. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

49 HELSIN GIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. 1:0 2. S isä 11 y s: 10. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ohjesääntö, s Helsingin kaupungin rahatoimiston johtosäännön muutos. s Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan johtosäännön muutos. s Helsingin kaupungin kiinteistötoimiston johtosääntö. s Helsingin kaupungin nuorisotyölautakunnan johtosääntö. s Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston ohjesääntö. Kouluhallituksen vahvistama joulukuun 19 p:nä (Muutoksineen maaliskuun 31 p:ltä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 37) 1. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston tarkoituksena on kohottaa kansalaisten ja aikuisen nuorison sivistystä, erittäinkin työväestön keskuudessa, tarjoamalla heille tilaisuutta ammatti- ja ansiotyön vapaa-aikoina sellaisten tietojen hankkimiseen, jotka ovat kansalaiselämässä tarpeellisia sekä edistävät itseopiskelua ja henkistä itsensäkehittämistä. I Opiston tulee toiminnassaan noudattaa voimassaolevan työväenopistoja koskevan asetuksen ja tämän ohjesäännön määräyksiä. Opiston toiminta-alue käsittää Helsingin kaupungin. 2. Opiston omistaa ja sitä ylläpitää Helsingin kaupunki, joka sen käytettäväksi antaa soveliaan huoneiston. 3. Opistossa annetaan opetusta osin sarja- ja irrallisluentoina, osin käytännöllisinä harjoituksina tai muita soveliaita opintomuotoja käyttäen. Opetusohjelma käsittää yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä humanistisia ja hionnontieteeliisiä aineita ynnä käytännöllisessä elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. 4. Opiston hallintoa hoitaa kouluhallituksen ylivalvonnan alaisena johtokunta, johon kuuluu kuusi kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa varsinaista ja kaksi varajäsentä, joista ensiksi mainituista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi. Johtokuntaan kuuluu lisäksi itseoikeutettuna jäsenenä opiston johtaja. Johtokunta valitsee itse keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

50 N:o 10 (jatk.) '18 Johtokunnan sihteerinä toimii opiston johtaja. Kouluhallitus 31/ Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneinä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään nelj ä jäsentä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla.. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Kouluhallitus 31/ Johtokunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan johtokunnan päättämällä tavalla. Johtokunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. Kouluballitus 31/ Johtokunnan kokouksista samo~n kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginjohtajalle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle johtokunnassa. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on johtokunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty. Kouluballitus 31/ Johtokunnan tehtävänä on: 1) viran oltua johtokunnan toimesta kolmenkymmenen päivän kulue~sa siltä haettavana valita opiston johtaja kahdeksi koevuodeksi ja niiden kuluttua, jos hänet on havaittu 'kykeneväksi ja muuten soveliaaksi virkaa hoitamaan, antaa hänelle virkaanvahvistuskirja, ollen sekä valinta että virkaanvahvistaminen alistettava kouluhallituksen hyväksyttäväksi; 2) viran oltua johtokunnan toimesta siltä haettavana valita opiston taloudenhoitaja; 3) johtajan ehdotuksesta ottaa luennoitsijat ja opettajat sekä vahtimestari ja muu tarpeellinen henkilökunta; 4) johtokunnalle kuuluvan oikeuden rajoissa pyynnöstä myöntää opiston viranpitäjille virkavapaus sekä antaa heille virkatodistus; 5) milloin tarpeelliseksi huomataan, irtisanoa johtokunnan toimeensa ottamat viranpitäjät, ollen kuitenkin johtajan irtisanomiseen saatava kouluhallituksen suostumus; 6) määrätä lukukausien alkamis- ja lopettamispäivät; 7) tarkastaa ja hyväksyä johtajan tekemät opetussuunnitelmat, jotka lähetetään kouluhallituksen vahvistettaviksi, sekä valvoa niiden noudattamista;

51 19 N:o 10 (iatk.j 8) huolehtia siitä, että opistolla on käytettävänään sovelias huoneisto sekä tarpeellinen kalusto ja opetusvälineet; 9) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaa-. misessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; 10) antaa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 11) antaa vuosittain kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja alaisensa opiston edellisen lukuvuoden toiminnasta. Kouluhallitus 31/ Helsingin kaupungin suomenkielisen ja sen ruotsinkielisen työväenopiston johdon ja hallinnon yhtenäisyyden ylläpitämiseksi asetetaan puheenjohtajaneuvosto. Puheenjohtajaneuvostolle vahvistaa erikoisen johtosäännön kaupunginvaltuusto. 10. Johtajan tehtävänä on johtaa ja valvoa opiston toimintaa sekä ottaa osaa niinhyvin opetukseen kuin opiston sisäiseen elämään. Tällöin tulee hänen erityisesti: 1) kutakin lukukautta varten hyvissä ajoin laatia ja johtokunnalle esittää yksityiskohtainen opetussuunnitelma; 2) valvoa luentotointa sekä muuta opetusta opistossa; 3) antaa kertomus opiston toiminnasta; 4) pitää huolta siitä, että niinikirjaa pidetään opistossa säännöllisesti opiskelevista oppilaista, ja pyynnöstä huolehtia sellaisen todistuksen antamisesta kuin 17 :ssä mainitaan; 5) hoitaa opiston arkistoa ja huolehtia käsikirjaston, opetusvälineiden ja kaluston hoidosta ja kartuttamisesta; sekä 6) valmistaa johtokunnassa käsiteltävät asiat. Johtaja on oikeutettu opistosta erottamaan oppilaan, joka on tehnyt itsensä syypääksi järjestyksen tai hyvän tavan rikkomiseen. 11. Opettajat otetaan yhdeksi 'toimintavuodeksi kerrallaan. Opetta~ jan tulee: 1) suorittaa harrastuksella opetus- ja muut tehtävänsä; 2) pitää oman toimintansa osalta säännöllisesti päiväkirjaa; sekä 3) hoitaa hänen käytettäväkseen annettua kalustoa ja.opetusvälineis- töä Taloudenhoitajan tehtävänä on hoitaa opiston taloudellisia. asioita ja kirjanpitoa, pitää huolta sen huoneistoista, johtokunnalle antaa. tulo- ja menoarvioehdotus sekä pitää luetteloa opiston omaisuudesta. Taloudenhoitajan on kutsusta oltava saapuvilla johtokunnan kokouk- sissa. 13. Opiston viranpitäjät ovat Helsingin kaupungin viranpitäjäin: palvelusehtosäännön [virkasäännön ] alaisia. 14. Työväenopiston kassa- ja tilivirastona on rahatoimisto.

52 N:o 10 (jatk.) Opiston toimintavuosi, jonka tulee kestää vähintään 26 viikkoa, alkaa syyskuun keskivaiheiltaja jatkuu joululoman keskeyttämänä huhtikuun loppuun. 16. Oppilaaksi merkit ylle annetaan opintokortti, joka oikeuttaa hänet ottamaan osaa myöskin opiston työkauden aikana opetus- ja virkistystarkoituksessa järjestämiin.ohjelmatilaisuuksiin ja retkeilyihin. Sisäänkirjoitettaessa suoritetaan kunakin lukukautena johtokunnan vahvistama opintomaksu. Suoritettua maksua ei voida saada takaisin. 17. Henkilölle, joka säännöllisesti on opistossa nauttinut opetusta jossakin tai joissakin oppiaineissa, annetaan siitä pyynnöstä todistus. Todistuksen antaa asianomainen aineenopettaja, ja sen allekirjoittaa opiston johtaja yhdessä tämän kanssa. 18. Jos opisto lakkaa tai keskeyttää toimintansa, on johtokunnan siitä ilmoitettava kouluhallitukselle. Jos opiston toiminta kokonaan lakkautetaan, lankeaa sen omaisuus Helsingin kaupungille ja on käytettävä samansuuntaiseen tarkoitukseen. 19. Tähän opjesääntöönvoidaan tehdä muutoksia vain samassa järjestyksessä kuin se on laadittu. 11. Helsingin kaupungin rahatoimiston johtosäännön muutos. Kaupunglnvatluuaton vahvistama huhtikuun l3 p:nä 19.7.!Vt"t. kunn. as.-kok : 17-5) Kaupungmvaltuusto päätti mainittuna päivänä kumota joulukuun 22 päivänä 1943 vahvistamansa rahatoimiston johtosäännön 11 :n 9 kohdan, jonka mukaan toimiston tehtäviin kuului puhelimia ja kalustohankintaa.koskevien kysymysten valmistelu. 12. Helsingin kaupungin kiinteistölautakunnan johtosäännön muutos. KaupunAlnvatluuaton vahvistama toukokuun 21 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 228) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä muuttaa joulukuun 10 päivänä 1930 vahvistamansa kiinteistölautakunnan johtosäännön 2 :n 14) ja 15) kohdat sekä 4 :n. sellaisena kuin se on valtuuston marraskuun 10 päivänä 1943 tekemän päätöksen mukaan, näin kuuluviksi: 2. Lautakunnan tehtävänä on:

53 N:o 12 (jatk.) 14) huolehtia kaupungin mittaus- ja kartastotöistä; 15) hoitaa kaupungin rakennusten, kalliosuojien ja talojen hallintoa,. mikäli sitä ei ole uskottu jollekin erikoisviranomaiselle; 4. Kaupungin tonttien myyntiä ja vuokralle antamista, maatilojen ja metsien hoitoa sekä kaupungin taloja, kalliosuojia, kauppatoreja ynnä julkisilla paikoilla olevia myyntipaikkoja koskevia asioita käsittelemään lautakunta keskuudestaan asettaa tonttijaoston, maa- ja metsätalousjaoston sekä talojaoston. Näillä jaostoilla on valta, mikäli lautakunta ei ole sitä itselleen varannut, päättää lautakunnan nimessä, ja olkoon niiden päätöksistä voimassa, mitä lall:takunnan päätöksistä on säädetty. 13. Hels~ngin kaupungin kiinteistötoimiston johtosääntö. Kaupun~lnva1tuuston vahvistama Joulukuun 10 p:nä (Mu1ltoksineen toukokuu n 23 p:uä 1933, toukokuun 30 p:uii 1934, huhtikuun 8 p:ltä 1936, marraskuun 10 p:ltä 1943, toukokuun 31 p:ltä ja syyskuun. 20 p:ltii 1944 sekä toukokuun 21 p:ltri 1947) (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 134 sekä 1944: 80 ia 139) 1. Helsingin kaupungin kiinteistötoimistoa johtaa kiinteistölautakunnan valvonnan alaisena kiinteistötoimiston päällikkö. Toimistopäällikön tehtävänä on: 1) johtaa ja valvoa kiinteistötoi~iston ja sen henkilökunnan toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle tehdä toimiston toimintaa koskevia esityksiä sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan kokouksissa esitellä kiinteistötoimistoa kokonaisuudessaan koskevat asiat; 4) kaupunginhallituksen määräyksestä ottaa osaa arvioimis- ja katselm ustoimituksiin; 5) rahatoimiston toimitettua maksuasiakirjain tarkastuksen määrätä maksettavaksi varoja toimistolle myönnetyistä määrärahoista, ellei lautakunta valtuuta toista henkilöä antamaan maksumääräyksiä; sekä 6) antaa kiinteistölautakunnan pyytämää muuta virka-apua. Toimistopäällikön kesäloman aikana tai hänen estettynä ollessaan hoitaa hänen tehtäviään kiinteistölautakunnan määräämä kiinteistötoimiston osastopäällikkö.

54 N:o 13 (jatk.) Kiinteistötoimisto jakautuu seuraaviin osastoihin: 1) kansliaosastoon, 2) tonttiosastoon, 3) maatalousosastoon, 4) metsätalousosastoon, 5) asemakaavaosastoon, 6) kaupunkimittausosastoon ja 7) talo-osastoon. Kaupun~valtuusto 20/9 19" Ja 21/ Kansliaosaston tehtävänä on: 1) hoitaa kiinteistölautakunnan ja kiinteistötoimiston kansliatyöt, eritoten lautakunnan pöytäkirjanpito ja kirjeenvaihto; sekä 2) suorittaa lautakunnan lainopillista laatua olevat tehtävät, kuten kauppakirjain ja vuokrasopimusten laadinta y.m. KaupunQlnvaltuusto 23/ Kansliaosaston henkilökuntan.a on sihteeri, apulaissihteeri, kirjaaja, toimistoapulaisia ja palveluskunta. Kaupunginvaltuusto 21/5 194;. 5. Sihteerin, jolla tulee olla sellainen lainopillinen tutkinto, joka vaaditaan tuomarinvirkaa varten, tehtävänä on: 1) kansliaosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle tehdä osaston toimintaa koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja toimiala ansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella sekä lautakunnan kokouksissa esiteilä toimialaansa kuuluvat asiat; 4) laatia lautakunnan tehtävät kauppa- ja vuokrakiljat ynnä muut asiakirjat sekä pitää hoidossaan ne samoin kuin kaupunginhallituksen tekemät, kaupungin kiinteätä omaisuutta koskevat sopimuskirjat; 5) kaupunginhallituksen asiamiesosastolle kiinnityksen hankkimiseksi antaa myytyjen tonttien kauppakirjat, vuokrasopimukset ja myytyjen tonttien maksamattomista kauppahinnoista sekä yleishyödyllisten rakennusyritysten edistämislainarahastosta myönnetyistä lainoista annetut velkakirjat; sekä 6) antaa kiinteistölautakunnan ja sen alaisten viranhaltijain pyytämää muuta virka-apua. Kaupunginvaltuusto 23/ Ja 21/ a. Apulaissihteerin tehtävänä on: 1) pitää pöytäkirjaa kiinteistölautakunnan ja sen jaostojen kokouksissa sekä suorittaa ne muut tehtävät, jotka lautakunta määrää; sekä 2) hoitaa sihteerin tehtäviä hänen kesälomansa aikana tai hänen ollessaan muusta syystä estyneenä. Kaupunglnvaltuusto 21/ Sihteerin apuna on kirjaaja ja toimistoapulaiset, joiden tehtävät sihteeri määrää. Kaupunlllnvaltuusto 8/ Tonttiosaston tehtävänä on: 1) laatia kaupungin myytäviksi tarjoamien tonttien hintaehdotllkset sekä alistaa ne kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi; 2) valmistella kysymykset kaupungin rakennustarkoitukseen luovutettavien tonttien myynnistä ja vuokraamisesta;

55 23 N:o n (jat.~.) 3) valmistella kysymykset kaupungin omistamalla maalla sijaitsevien paikkojen ja alueiden vuokralle antamisesta; 4) valmistella kysymykset kaupungin vuokralle antamille alueille teetettäväin rakennusten piirustuksista; 4 a) laatia omakotitalojen rakentajille rakennuspiirustuksia kiinteistölautakunnan vahvistamaa korvausta vastaan kaupunginhallituksen, kiinteistölautakunnan ehdotuksesta, päättämille alueille;. 5) valvoa, että vuokramiehet täyttävät vuokrasopimuksissa määrätyt ehdot; 6) valmistella kysymykset lainain myöntämisestä yleishyödyllisten rakennusyritysten edistämislainarahastosta sekä valvoa, että lainaehdot täytetään; sekä ' 7) hoitaa kaupungin siirtolapuutarhojen hallintoa, Kaupunginvaltuusto 20/ Ja 21/ Tonttiosaston henkilökuntana on osaston päällikkö, apulaispäällikkö, omakotiarkkitehti, arkkitehtejä, osastosihteeri, puutarhakonsulentti, siirtolapuutarhaneuvoja, omakotipuutarhaneuvoja, siirtolapuutarhuri, rakennusneuvojia, varastoalueiden tarkastajia, piirtäjiä ja toimistoapulais'ia. KaupunAJnvaltuusto 21/ Tonttiosaston päällikön tehtävänä on: '1) tonttiosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle ja sen tonttijaostoile tehdä osaston toimintaa koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella sekä lautakunnan ja sen tonttijaoston kokouksissa esitellä toimialaansa kuuluvat asiat; 3 a) kiinteistölautakunnan osoitusten mukaan hoitaa kaupungin siirtolapuutarhojen vuokralle antoa ja valvoa vuokraehtojen sekä puutarhamajojen mallipiirustusten noudattamista; sekä 4) antaa kiinteistölautakunnan ja toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua. Kaupunginvaltuusto 20/ Ja 21/ Apulaispäällikön tehtävänä on: 1) osaston päällikön antamien ohjeiden mukaan olla apuna osaston töitä suoritettaessa; sekä 2) osaston päällikön kesäloman aikana tai hänen oll.essaan muusta syystä estyneenä hoitaa hänen tehtäviään. Puutarhakonsulentin, siirtolapuutarhaneuvojan ja siirtolapuutarhurin tehtävänä on tonttiosaston päällikön osoitusten mukaan olla apuna siirtolapuutarhoj en hallinnossa. Puutarhakonsulentin tehtävänä on lisäksi pitämällä esitelmiä, laatimalla puutarhapiirustuksia ja antamalla'käytännöllistä ohjausta harjoittaa puutarhaneuvontaa asutusalueella. Siirtolapuutarhurin tnlee myöskin olla apuna kaupungin metsien vartioimisessa. Kaupunginvaltuusto 20/ Ja 21/ a. Osaston muun henkilökunnan tehtävät määrää osaston päällikkö. Kaupunginvaltuusto 21/

56 .\":-: 13 (jatlt.) 11. Maatalousosastoll tehtävänä on: 1) suunnitella ja suorittaa kiinteistölautakunnan alaisten maatilaill maanviljelys sekä suorittaa näiden maatilain metsät yöt metsätalousosaston johdolla; 2) hoitaa ja pitää kunnossa näiden maatilain rakennukset, irtaimisto ja varastot; 3) "lautakunnan ohjeiden mukaan myydä ja ostaa maataloustarvikkeita ja -tuotteita, eläimiä ja kalustoa; sekä 4) lautakunnan valtuuttamana huolehtia maatiloilla olevain rakennusten Ja maiden sekä laiduntamis- ynnä muiden oikeuksien tilapäisestä vuokralle antamisesta. Kaupunlllnvaltuusto 10/ Maatalousosaston henkilökuntana on kaupunginagronomi, 1 apulaisagronomi, II apulaisagronomi ja toimistoapulaiset. Maatiloilla palvelee työnjohtajia ja muu tarvittava henkilökunta. Kaupunllinvaltuusto 10/ Kaupunginagronomin tehtävänä on: 1) maatalousosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle sekä sen maa- ja metsätalousjaostolle tehdä lautakunnan alaisten tilain hoitoa ja osaston toimintaa koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan sekä sen maa- ja metsätalousjaoston kokouksissa esitellä toimialaansa kuuluvat asiat; 4) valvoa päivät yö- ja urakkalistain sekä hänen johdollaan suoritetuista töistä annettujen laskujen tarkkailua ja varustaa ne tilimerkinnällä; 5) huolehtia kiinteistölautakunnan alaisten maatilojen rakennusten palovakuutuksesta; 6) pyynnöstä antaa neuvoja ja ohjeita kaupungin erikoisviranomaisten hoidossa olevain maatilojen maanviljelyksestä; sekä 7) antaa kiinteistölautakunnan ja toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua. Kaupunlllnvaltuusto 10/ apulaisagronomin tehtävänä on: 1) kaupunginagronomin antamain ohjeiden mukaan olla apuna osaston töitä suoritettaessa; sekä 2) kaupunginagronomin kesäloman aikana tai hänen ollessaan muusta syystä estyneenä hoitaa hänen tehtäviään. Kaupunlllnvaltuusto 21/ Osaston muun henkilökunnan tehtävät määrää kaupungin~ agronomi. Kaupunlllnvaltuusto 10/ Metsätalousosaston tehtävänä on: 1) hoitaa kiinteistölautakunnan alaisten maiden sekä niiden erikoisviranomaisten hallinnassa olevien maatilojen metsät, joiden metsänhoito on siirretty lautakunnan tehtäväksi; 2) pyynnöstä antaa neuvoja ja ohjeita sekä tehdä e~ityksiä kaupungin puistojen ja kansanplistojen metsien hoidosta; :~) lautakunnan ohjeiden mukaan s\;.orittaa lt.et~ätuotteiden myynnit;

57 25. N:o 13 (iatk.) 4) lautakunnan ohjeiden mukaan huolehtia sen alaisten maatilojen metsissä olevien maiden laiduntamis- ynnä muiden oikeuksien tilapäisestä vuokralle antamisesta; sekä 5) huolehtia m~tsätaloudel1isesta valistustoiminnasta. Kaupun&lnvaltuusto 10/11 19.a. 17. Metsätalousosaston henkilökuntana on kaupunginmetsänhoitaja, metsäntyönjohtaja, metsänvartijoita ja toimistoapulaisia. Kaupun&lnvaltuusto 21/ Kaupunginmetsänhoitajan tehtävänä on: 1) metsätalousosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle sekä sen maa- ja metsätalousjaostolle tehdä metsänhoitoa ja osaston toimintaa koskevia esityksiä sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan sekä maa- ja metsätalousjaoston kokouksissa esitellä toimia.laansa kuuluvat asiat; 4) valvoa metsäpäivätyö- ja urakkalistain sekä hänen johdollaan suoritetuista töistä annettujen laskujen tarkkailua ja varustaa ne tilimerkinnällä; 5) huolehtia metsänhoitosuunnitelmien laatimisesta kaupungin metsiä varten sekä niiden noudattamisesta; sekä 6) antaa kiinteistölautakunnan sekä kiinteistötoimiston toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua. Kaupun&lnvaltuusto 10/ Osaston muun henkilökunnan tehtävät määrää kaupunginmetsänhoitaja. Kaupunginvaltuusto 10/ Asemakaavaosaston tehtävänä on: 1) laatia kaupunginasemakaavan laajentamista, täydentämistä ja muuttamista koskevat ehdotukset sekä ehdotukset tonttien sh,ärajojen korkeusasemien määräämiseksi; 2) suunnitella kaupungin asemakaavan ulkopuolella olevain alueiden käyttämistä asutus- ja muihin tarkoituksiin ynnä niiden varustamista liikenneväyli11ä ja laatia tähän tarvittavat ehdotukset; 3) valmistella kaupungin rakennusjärjestystä koskevat asiat; sekä 4) valmistella liikenteenjärjestelyä koskevat asiat. 21. Asemakaavaosaston henkilökuntana on asemakaava-arkkitehti, 1 ja II apulaisasemakaava-arkkitehti, asemakaavainsinööri, toimistoarkkitehti, apulaisasemakaavainsinööri, arkkitehtejä, insinöörejä sekä arkistonhoitaja-piirtäjä ja piirtäjiä. Kaupun&lnvaltunsto 21/ Asemakaava-arkkitehdin tehtävänä on: 1) asemakaavaosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle tehdä asemakaavatointa ja osaston toimintaa koskevia esityksiä sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan kokouksissa esitellä toimialaansa kuuluvat asiat;

58 N:o 13 (jatk.).26 4) valvoa, että osastolle kuuluvat piirustukset, kartat ja muut asiakirjat huolellisesti hoidetaan; 5) kutsusta olla saapuvi1la kaupungin yleisten töiden lautakunnan ja satamalautakunnan kokouksissa hänen toimialaansa kuuluvia asioita käsiteltäessä; sekä 6) antaa kiinteistölautakunnan ja toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua ja II apulaisasemakaava-arkkitehdin tehtävänä on: 1) Asemakaava-arkkitehdin antamain ohjeiden mukaan olla apuna osaston töitä suoritettaessa; sekä'. 2) asemakaava-arkkitehdin kesäloman aikana ja estyneenä ollessa' kiinteistölautakunn;m määräyksen mukaan hoitaa hänen tehtäviään. KaupunSlnvaltuusto 31/ Asemakaavainsinöörin tehtävänä on: 1) asemakaava-arkkitehdin antamain ohjeiden mukaan olla apuna osaston töitä suoritettaessa, varsinkin missä insinööriammatin tietoja on tarpeen; sekä 2) yksissä neuvoin rakennustoimiston asianomaisen osastopäällikön kanssa laatia suunnitelmat jaoitettavina tai järjesteltävinä olevien alueiden viemäröimiseksi sekä uusien tai uusittaviksi ehdotettujen katujen tasolinjoiksi tarpeellisine kustannus arvioineen. Kaupunl1fnvaltuusto 21/ Osaston muun henkilökunnan tehtävät määrää asemakaavaarkkitehti. 26. Kaupunkimittausosaston tehtävänä on: 1) suorittaa kaupungin mittaus- ja kartastotyöt; sekä 2) pitää luetteloa kaupungin kiinteästä omaisuudesta. KaupunSlnvaltuusto 21/ Kaupunkimittausosaston henkilökuntana on kaupungingeodeetti, apulaisgeodeetti, insinöörejä, mittausteknikkoja, kiinteistöluettelon hoitaja, laskija, toimistonhoitaja sekä kartoittajia, piirtäjiä, toimistoapulaisia ja vahtimestari. KaupunSlnvaltuusto 21/ Kaupungingeodeetin tehtävänä on: 1) kaupunkimittausosaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle tehdä osaston toimintaa koskevia esityksiä sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan kokouksissa esitellä toimialaansa kuuluvat asiat; 4) pitää kaupungin tonttikirjaa ja antaa siitä todistuksia ja otteita; 5) toimittaa tontin mittaukset ja antaa mittauskirjat; 6) tontin omistajan tai haltijan pyynnöstä toimittaa rajalinjojen ja rakennuspaikkojen paalutukset ja kivijalan katselmukset ynnä muut kaupungin tontinmittaajalle kuuluvat tehtävät;

59 27 N:o 13 (juot.) 7) ottaa osaa kaupungin maata ja kiinteistöjä koskeviin katselmus- ja arvioimistoimituksun, toimittaa tällöin tarvittavat mittaukset ja laatia tarpeelliset kartat sekä tehdä näistä toimituksista pöytäkirjat; 8) suorittaa kiinteistötoimiston, rakennustoimiston ja satamatoimiston tarvitsemat geodeettiset työt, kuten asemakaavan järjestelyä ja laajentamista, asuin- ja huvilatonttien ynnä viljelyspalstojen jaoitusta sekä satamarakennuksia varten tarpeelliset mittaukset; 9) valvoa, että osastolle kuuluvat kartat ja muut asiakirjat huolellisesti hoidetaan; JO) maistraatin määräyksestä toimittaa ne tehtävät, mitkä voimassaolevien säännösten mukaan kuuluvat hänelle kaupungin tontinmittaajana ja tonttikirjan pitäjänä; H) kutsusta olla saapuvilla maistraatin ja kaupungin yleisten töiden lautakunnan kokouksissa hänen toimialaansa kuuluvia asioita käsiteltäessä; sekä '12) antaa kiinteistölautakuiman ja toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua. Kaupunemvaltuusto 21/ Apulaisgeodeetin tehtävänä on: 1) kaupungingeodeetin antamain Ohjeiden mukaan olla apuna osaston töitä suoritettaessa; sekä 2) kaupungingeodeetin kesäloman aikana tai hänen ollessaan muusta syystä estyneenä hoitaa hänen tehtäviään. Kaupunainvaltuusto 21/ Osaston muun henkilökunnan tehtävät määrää kaupungingeodeetti. 31. Talo-osaston tehtävänä on hoitaa kaupungin omistamia kaupungin taloja, kalliosuojia ja kauppatoreja sekä kaupungin vuokraamia huoneistoja, mikäli tätä tehtävää ei" ole annettu erikoisviranomaisille. Kaupunginvaltuusto 21/ Talo-osaston henkilökuntana on osaston päällikkö, apulaispäällikkö, isännöitsijä, kunnallisten työväenasuntojen isännöitsijä, rakennusmestari, apulaisrakennusmestari, halli- ja torikaupan valvoja, kirjanpitäjä, toimistoapulaisia sekä talojen, kauppahallien ja -torien hoitoon tarvittava palvelus- ja vartijakunta. KaupunalnvaltDusto 21/ Talo-osaston päällikön tehtävänä on: J) talo-osaston päällikkönä johtaa ja valvoa osaston toimintaa; 2) kiinteistölautakunnalle ja sen talojaostolle tehdä hoidossaan olevien kiinteistöjen, kalliosuojien ja kauppatorien hallintoa sekä osaston toimintaa koskevia esityksiä ja antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa; 3) valmistella ja lautakunnan sekä sen talojaoston kokouksissa esitellä toimialaansa kuuluvat asiat; 4) hoitaa ja pitää kunnossa kiinteistölautakunnan hallinnossa olevat kiinteistöt, kalliosuojat sekä sen vuokraamat huoneistot, mikäli sitä ei ole annettu erikoisviranomaisten tai muun viranhaltijan tehtäväksi; 5) valvoa, että hänen hoitoonsa uskottu kaupungin omaisuus pidetään kunnossa;

60 N:o 13 (jatk.) 28 6) kiinteistölautakunnan osoitusten mukaan ottaa vuokralaiset hoitoonsa uskottuihin kiinteistöihin sekä irtisanoa ne; 7) valvoa, että vuokrat hänen hoidossaan olevista huoneistoista asianmukaisesti suoritetaan sekä että vuokralaiset täyttävät vuokrasopimuksissa määrätyn kunnossapitovelvollisuutensa; 8) tehdä kiinteistölautakunnalle ehdotukset hoidossaan olevissa taloissa ja kalliosuojissa tehtävistä suuremmista korjauksista ja käytettävinään olevilla varoilla itse suorittaa vähäisemmät korjaukset; 9) huolehtia hoidettaviensa kaupunginkiinteistöjen palovakuutuksesta; sekä. 10) antaa kiinteistölautakunnan ja toimistopäällikön pyytämää muuta virka-apua. Talo-osaston päällikön alaisina ovat talojen ja kalliosuojien hoitoon ja valvontaan tarvittavat talonmiehet, lämmittäjät, siivoojat ynnä muu palveluskunta. Kaupunginvaltuusto 30/ Ja 21/ a. Apulaispäällikön tehtävänä on: 1) osaston päällikön antamien ohjeiden mukaan olla apuna. talo-osaston töitä suoritettaessa; sekä 2) osaston päällikön kesäloman aikana tai hänen ollessaan muusta syystä estyneenä hoitaa hänen tehtäviään. Kaupunginvaltuusto 21/ Mitä tämän johtosäännön 33 :ssä talo-osaston päälliköstä on määrätty, noudattakoon soveltuvilta kohdin kunnallisten työväenasuntojen isännöitsijä. Hänen tulee lisäksi kantaa hoidossaan olevista kiinteistöistä kertyvät vuokrat sekä toimittaa ne rahatoimistoon, mikäli kannantaa ei ole annettu rahalaitosten tehtäväksi. Kunnallisten työväenasuntojen isännöit'iijän alaisina ovat talojen hoitoon tarvittavat talonmiehet, lämmittäjät ynnä muu palveluskunta. Kaupunginvaltuusto 21/ Halli- ja torikaupan valvojan tehtävänä on: 1) valvoa, että järjestystä kaupungin kauppahalleissa ja kauppatoreilla noudatetaan; 2) kiinteistölautakunnan ohjeiden mukaan antaa vuokralle kaupungin kauppahallien myymälöitä ja kauppatorien myyntipaikkoja; 3) pitää luetteloa vuokralle antamistaan myymälöistä ja myyntipaikoista; 4) yleensä seurata kaupungissa harjoitettavaa elintarvekauppaa, tehdä kiinteistölautakunnalle sen edistämistä tarkoittavia esityksiä ja toimia yhdessä terveydenhoitoviranom aisten kanssa terveydenhoitolautakunnan antamain ohjeiden mukaisesti, sikäli kuin elintarvekaupan terveydellisestä puolesta on kysymys; sekä 5) antaa kiinteistölautakunnan ja talo-osaston päällikön pyytämää muuta virka-apua.. Halli- ja torikaupan valvojan alaisina ovat hallinkaitsijat, hallipalvelijat, siivoojat ja vartijat. KaupunQlnvaltuusto 21/

61 29 N:o 13 (jatk.) :t. (Kumottu). Kaupunginvaltuusto 20/ Kiinteistötoimiston osastopäällikköjen tulee vuosittain kiinteistötoimiston päällikölle antaa hoidettaviensa hallinnonhaarain seuraavan vuoden talousarvioehdotus ynnä suoritettavain töiden ehdotukset piirustuksineen ja kustannusarvioineen. 42. Kiinteistötoimiston päällikön valitsee kaupunginvaltuusto. Sihteerin, tonttiosaston päällikön, kaupunginagronomin, kaupunginmetsänhoitajan, asemakaava-arkkitehdin, kaupungingeodeetin ja taloosaston päällikön valitsee kaupunginhallitus kiinteistölautakunnan esityksestä. Muut kiinteistötoimiston vakinaiset viranhaltijat, y1i!llääräisen henkilökunnan ja palveluskunnan nimittää kiinteistölautakunta. Tilojen työnjohtajat ottaa toimeen ja erottaa kaupunginagronomi, metsätalousosaston metsänvartijat kaupunginmetsänhoitaja, kaupungin kiinteistöjen palveluskunnan sekä halli- ja toripalveluskunnan talo-osaston päällikkö. Työntekijät ottaa toimeen ja erottaa asianomaisen osaston päällikkö. KaupUDginvaltuusto 20/ ja 21/ Helsingin kaupungin nuorisotyölautakunnan johtosääntö. Kaupunginvaltuuston vahvistama lokakuun 15 p:nä Nuorisojärjestöjen työskentelyn ja nuorison vapaa-aikatoiminnan ohjauksen tukemisesta sekä nuorisokasvatuksen, nuorisotyön ja nuorisonhuollon eri muotojen yhteistoiminnan edistämisestä samoin kuin näihin tehtäviin kuuluvien päätösten täytäntöönpanosta Helsingin kaupungissa pitävät huolta nuorisotyölautakunta ja sen alainen nuorisotoimisto sen mukaan kuin tässä johtosäännössä määrätään. 2. Nuorisotyölautakunnan tehtävänä on: 1) seurata nuorison harrastuksia ja vapaa-ajan käyttöä sekä suunnitella toimenpiteitä paikallisen nuorisotyön tehostamiseksi; 2) pitää tarpeen vaatimaa yhteyttä muiden kasvatuksesta, nuorisotyöstä ja nuorisonhuollosta päättävien kunnallisten elinten ja niiden alaisten toimistojen ja laitosten kanssa nuorisotyötä ja siihen liittyviä tehtäviä koskevissa asioissa;. 3) pitää luetteloa kunnan alueella nuorisotyötä tekevistä järjestöistä ja muista niihin verrattavista yhteenliittymistä sekä huolehtia siitä, että niitä koskevat tiedot ovat nuorison saatavissa; 4) pyrkiä vaikuttamaan siihen; että julkiset ja yksityiset kasvatuksen, nuorisotyön ja nuorisonhuollön muodot tarkoituksenmukaisesti tukevat ja täydentävät toisiaan sekä tehdä nuorisotyöyhtymille nuori~otyötä koskevia esityksiä;

62 N:o 14 (jatk.) 30 5) edistää vuorovaikutusta Helsingin kaupungissa tapahtuvan ja toisten paikkakuntien sekä ulkomaisen nuorisotyön kesken; 6) avustaa järjestöjä ja muita nuorisotyötä harjoittavia yhteenliittymiä nuorisonohjaajien kouluttamisessa ja sopivan työvoiman hankkimisessa sekä huoneistojen ja muiden kokoontumis- ja toimintapaikkojen, liikunta- ja leiripaikkojen samoin kuin nuorisotyövälineiden hankkimisessa ja varaamisessa niille; 7) sopivaksi katsomallan tavalla tiedoittaa toiminnastaan järjestöille ja muille nuorisotyöyhtymille sekä järjestää neuvotteluja niiden karissa. nuorisotyötä 'koskevista kysymyksistä; 8) yhteisymmärryksessä koulujen kanssa toimia koulunuorison ohjaamiseksi kehittävään vapaa-ajan käyttöön; 9) tukea nuorisonhuoltoviranomaisia ja muita huoltoelimiä turvattomassa asemassa olevan tai muuten huollon tarpeeseen joutuneen nuorison, opastamisessa nuorisotyön piiriin sekä toimia nuorisotyön tehostamiseksl sellaisilla alueilla ja yleensä siellä, missä nuoriso on enkoisesti alttiina siveellisille vaaroille; 10) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; 11) antaa kaupunginvaltuustolie ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja sekä tehdä ehdotuksia toimialaansa kuuluvista asioista, kuten nuorisotyöhön varattavien varojen käytöstä ja myönnettyjen varojen käytön valvonnasta sekä olla näissä tehtävissä yhteistoiminnassa lastensuojelulautakunnan, urheilu- ja retkeilylautakunnan, raittiusvalistuslautakunnan ja kansakoulujen joht,okuntien sekä tarpeen mukaan muidenkin kunnallisten elinten kanssa; 12) valmistaa vuosittain ehdotus lautakunnan talousarvioksi seuraavaa kalenterivuotta varten; sekä 13) antaa vuosittain ennen, huhtikuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus edellieen vuoden toiminnastaal1. 3. Lautakunta voi tarpeen vaatiessa kutsua koolle nuorisotyötä tekevien järjestöjen ja muiden yhtymien edustajia neuvottelemaan nuorisotyötä koskevista kysymyksistä. Tällaisissa kokouksissa pitää pöytäkirjaa 1.0 :ssä mainittu nuorisoasiamies tai apulaisnuorisoasiamies. Kiireellisissä tapauksissa voi myös lautakunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja järjestää tällaisen neuvottelutilaisuuden, mutta on asia viivytyksettä alistettava lautakunnan hyväksyttäväksi. 4. Lautakuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi. Lautakunta valitsee itse keskuudestaan varapuheenjohtajan.

63 31 N:o 14 (fatk.) Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. Lautakunnan jäseniksi on mahdollisuuksien mukaan valittava nuorisotyöhön aktiivisesti osallistuvia henkilöitä. 5. Lastensuojelulautakunnalla sekä suomenkielisten ja ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnilla on oikeus valita edustajansa nuorisotyölautakunnan kokouksiin. Nämä edustajat saavat osallistua keskusteluun, mutta eivät päätösten tekoon. Näille edustajille suoritetaan sama kokouspalkkio kuin lautakunnan jäsenille.. 6. Nuorisotyölautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneenä olemasta kokouksessa saapuvi1la valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi jäsentä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakaantuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa. 7. Lautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, ~äsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkastetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 8. Lautakunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginjohtajalle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa. Päåtöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on lautakunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty. 9. Lautakunnan toimeenpanevana elimenä on nuorisotoimisto. 10. Nuorisotoimiston viranhaltijoita ovat nuorisoasiamies, joka toimii toimiston päällikkönä, apulaisnuorisoasiamies sekä heidän apunaan tarpeellinen määrä muuta henkilökuntaa. 11. Nuorisotoimiston viranhaltijat valitsee nuorisotyölautaktinta. 12. Nuorisoasiamiehen ja apulaisnuorisoasiamiehen tulee olla nuorisotyöhön ja järjestötoimintaan tietopuolisesti ja käytännöllisesti perehtyneitä henkilöitä. 13. Nuorisoasiamiehen ja apulaisnuorisoasiamiehen tulee valmistella ja esitellä 2 :ssä mainitut. asiat lautakunnan päätettäväksi sekä huolehtia lautakunnan päätösten toimeenpanosta. Nuorisoasiamies huolehtikoon tällöin niistä tehtävistä, jotka koskevat yksinomaan suomenkielisten keskuudessa suoritettavaa nuorisotyötä ja

64 N:o 14 (jatk.) 32 apulaisnuorisoasiamies niistä, jotka koskevat yksinomaan ruotsinkielisten keskuudessa suoritettavaa nuorisot) ötä. Muiden tehtävien hoidosta huolehtii nuorisoasiamies,. ellei lautakunta toisin määrää. Nuorisoasiamies toimii sihteerinä ja pitää pöytäkirjaa lautakunnan kokouksissa. Apulaisnuorisoasiamies toimii nuorisoasiamiehen sijaisena tämän lomalla tai muuten tilapäisesti estyneenä ollessa ja päinvastoin.

65 HELSINGIN- KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKBELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN JILASTOTOIMISTO. H:o 3. S 1 s ä II y s: 15. Helsingin kaupungin kansakoulujen ohjesäännön muutos, s. 3a Helsingin kaupungin tilastotoimiston johtosääntö, s Helsingin kaupunginkirjaston johtosääntö, s Helsingin kaupungin työnvälitys" toimiston järjestyssääntö, s Helsingin kaupungin huoneenvuokralautakuntien johtosäännön muutos, s Kunnallisverotuksessa tehtävät tulovähennykset, s Laki kunnallishallituksesta kaupunt,oissa annetun asetuksen muuttamisesta 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain voimaantulo" säännöksen muuttamisesta, s Laki kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta, s Laki eräistä sotatilan aiheuttamista poikkeussäännöksistä verolakeihin, s Laki ennakkoperintälain 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta, s Kansaneläkelakia koskevia poikl::euksia, s Kansaneläkevakuutusmaksun määrääminen," s Valiokuntien ja komiteojen kokouksista annettavat selostukset, s HelSingin kaupungin kansakoulujen ohjesäännön. muutos. KoululiaUltuksen vahvistama tammikuun 10 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyvaksymä marraskuun 27 p:na 1946) (Vrt. kunn. as.-kok. 1928: 7) Kouluhallitus päätti mainittuna päivänä vahvistaa sellaisen muutoksen maaliskuun 31 päivänä 1928 vahvistamaansa Helsingin kaupungin kansakoulujen ohjesääntöön, että 2 sai alla olevan uuden sanamuodon, 3 ja 4 korvattiin alla olevilla 3-6 :l1ä ja 5-35 saivat uudet järjestysnumerot 7-37, seuraavasti: 2. Kansakoulujen johto)mnnan tulee sen lisäksi, mitä johtokunnalla kansakoululaitoksesta voimassa olevien lakien ja asetusten sekä tämän ohjesäännön mukaan muuten on velvollisuutena: 1) määrätä lukukaudet.ja päivittäiset opetusajat, huomioon ottaen, että kouluvuosi alkaa syyskuun 1 päivänä ja päättyy toukokuun 31 päivänä; 2) päättää koulun johtajaa kuultuaan anomuksista, jotka koskevat kouluhuoneistojen tilapäistä käyttämistä lukukausien kestäessä muihin kuin koulun omiin tarkoituksiin; 3) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadinnassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa, inventtauksessa sekä kiinteistö- ja kalustoluettelojen laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä;

66 N:o 15 (jatk.) 34 4) antaa kaupunginvaltuustolie ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista; sekä 5) antaa vuosittain kaupunginhallitukselle kertomus omasta ja alaistensa kansakoulujen edellisen lukuvuoden toiminnasta. 3. Johtokuntaan kuuluu kuusi kaupunginvaltuuston kdmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä sekä seitsemäntenä jäsenenä kaikkien virassa olevien kansakoulunopettajien kalenterivuosittain siihen tehtävään valitsema opettaja. Johtokunta valitsee vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joihin tehtäviin opettajiston edustaja ei kuitenkaan ole vaalikel poinen. Johtokunnan jäsenillä tulee. olla kansakoulun järjestysmuodosta annetussa asetuksessa mainitut edellytykset. Jos jäsen eroaa ennen toimikautensa päättymistä; valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. 4.. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajao tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneinä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta varten. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään neljä jäsentä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, 'vaaleissa kuitenkin arpa. 5. Johtokunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset, sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokouksessa tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan johtokunnan päättämällä tavalla. Johtokunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri. 6. Johtokunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä ajoin ilmoitettava kaupunginjohtajalle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalie ja kaupunginhallituksen edustajaiie johtokunnassa. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on johtokunnan noudatettava, mitä kaupunkien kqnnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty.

67 Helsingin kaupungin tilastotoimiston johtosääntö. Kaupunalnvaltuuston vahvistama huhtikuun 2 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1930: 5, 1942: 97 ja 1946: 223) 1. Helsingin kaupungin tilastotoimiston, joka on kaupunginhalli-. tuksen alainen, tehtävänä on koota, järjestellä ja julkaista tilasto- ja muita tietoja kaupungin kunnallishallinnosta ja sen taloudellisista ja yhteiskunnallisista sekä väestö-, sivistys- ja muista oloista. 2. Tilastotoimiston tehtävänä on: 1) laatia. ja painosta toimittaa ne tilastolliset ja muut sarjateokset, joiden julkaisemisen kaupunginvaltuusto tai kaupunginhallitus on antanut toimiston tehtäväksi; 2) kaupunginhallituksen määräyksestä toimittaa tilastollisia erikoistutkimuksia; 3) antaa kaupungin viranomaisille tietoja käytettävissä olevan tilastoaineiston perusteella; sekä 4) etupäässä pitämällä julkaisujaan vaihdettavina muiden koti- ja ulkomaisten laitosten julkaisuihin sekä ostamalla hankkia toiminnassaan tarpeellinen kirjallisuus.. 3. Toimiston palveluksessa on toimistopäällikkö, aktuaareja,. apulaisaktriaareja, kirjaston- ja arkistonhoitaja sekä muita sääntöpaikkaisia viranhaltijoita kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan. Tarpeen vaatiessa voidaan toimistoon ottaa myös tilapäistä henkilökuntaa. 4. Toimistopäällikön, aktuaarit ja apulaisaktuaarit sekä kirjastonja arkistonhoitajan valitsee kaupunginhallitus, muut sääntöpaikkaiset viranhaltijat sekä tilapäisen henkilökunnan kaupunginhallituksen yleisjaosto. 5. Toirr.istopäällikön tehtävänä on: 1) kaupunginjohtajan alaisena johtaa toimiston toimintaa sekä jakaa tehtävät henkilökunnan kesken; 2) allekirjoittaa toimiston kirjelmät; 3) hyväksyä toimiston määrärahoista maksettavat laskut ja maksuosoitukset; 4) lrntsusta olla asiantuntijana saapuvilla kaupungin lautakuntien kokouksissa tilastoalaan kuuluvia asioita käsiteltäessä; sekä 5) huolehtia kunnallisen tilaston jatkuvasta kehittäni.isestä. 6. Muiden toimiston viranhaltijain tehtävänä on suorittaa toimistopäällikön heille antamat työt. Virassa vanhimman aktuaarin tulee, ellei kaupunginhallitus toisin määrää, toimistopäällikön kesäloman aikana ja muulloinkin hänen ollessaan estyneenä hoitaa hänen tehtäviään. 7. Toiminnassaan tarpeellisten tietojen hankkimiseksi on toimistolla oikeus olla välittömässä kirjeenvaihdossa koti- ja ulkomaisten laitosten kanssa.

68 N:o 16 (jatk.) 36 Toimisto on oikeutettu kaupungin lautakunnilta ja muilta kunnan viranomaisilta saamaan tietoja niiden hoitamista kunnallishallinnon haaroista. 8. Kaupungin lautakunnat ja muut kunnan viranomaiset ovat oikeutetut toimiston kirjastosta lainaamaan kirjoja ja muita painotuotteita. 17. Helsingin kaupunginkirjaston johtosääntö. Kanpnnalnvaltnuston vahvistama marraskuun 26 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 209) 1. Helsingin kaupunginkirjaston tarkoituksena on tarjota kaupungin asukkaille tilaisuutta sivistyksen ja tietojen kartuttamiseen kirjallisuuden, itseopiskelun ja opiskeluneuvonnan avulla. Kirjastoon kuuluu pääkirjasto, sivukirjastoja ja lainausasemia., 2. Kirjasto on maksuttomasti kunnan jäsenten ja kunnan alueella pitempiaikaisesti oleskelevien käytettävänä sillä tavoin kuin kirjaston käyttöohjeissa on sanottu. Käsikirjastot ja lukusalit ovat maksuttomasti kaikkien halukkaiden käytettävissä. Muillekin kuin kaupungin alueella asuville voidaan edellämainituissa ohjeissa mainituin ehdoin myöntää oikeus kirjaston käyttämiseen. 3. Kirjasto;l johtaa ylinnä kirjastolautakunta, jonka tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä johtosäännössä muualla on määrätty: 1) valvoa kirjaston hoitoa ja antaa siitä asianomaisille ohjeet; 2) antaa käyttöohjeet, joita yleisön on noudatettava kirjastossa ja määrätä kirjaston aukioloajat; 3) antaa ohjeet kirjojen ostamisesta sekä sanomalehtien ja aikakausjulkaisujen tilaamisesta kirjastoon kuin myös kirjojen poistamisesta; 4) tehdä asianomaisille kaupungin elimille esityksiä kirjastoa koskevissa asioissa ja sen toiminnan kehittämiseksi, ottaen tällöin erityisesti huomioon sen, että kaupungin eri osissa asuvilla niin aikuisilla kuin lapsilla olisi hyvä mahdollisuus käyttää kirjaston lainausosastoja ja lukusaleja; 5) valvoa, että kirjaston määrärahoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja että sen omaisuutta holdetaail huolellisesti sekä että sen huoneistot ovat tarkoituksenmukaiset; 6) valvoa, että talousarvioehdotuksen laadi~nassa, rahavarojen säilytyksessä, tilityksessä ja kirjanpidossa, laskujen hyväksymisessä ja kirjaamisessa sekä muun irtaimiston kuin kirjavaraston inventtauksessa samoin kuin kiinteistö- ja kalustoluettelon laadinnassa noudatetaan kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräyksiä; 7) valvoa, että kirjavaraston inventoiminen toimitetaan tässä johtosäännössä määrätyllä tavalla;

69 37 N:o 17 (jatk.) 8) antaa vuosittain ennen huhtikuun loppua kaupunginhallitukselle kertomus siihen liittyvine tilastotietoineen kirjaston edellisen vuoden tilasta ja toiminnasta; sekä 9) antaa kaupunginvaltuustolle ja kaupunginhallitukselle lausuntoja, selvityksiä ja tiedonantoja toimialaansa kuuluvista asioista. 4. Lautakuntaan kuuluu yhdeksän kaupunginvaltuuston vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joista valtuusto määrää yhden puheenjohtajaksi. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Jos jäsen eroaa enn~n toimikautensa päättymistä, valitaan toinen henkilö eronneen tilalle toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. 5. Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa estyneenä olemasta kokouksessa saapuvilla valitaan tilapäinen puheenjohtaja kokousta yarten. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään kuusi jäsentä, kokouksen puheenjohtaja heihin luettuna, on saapuvilla. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 6. Lautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen osanottajat,. käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset sekä, milloin erimielisyyksiä on ilmennyt, kokoukses~a tehdyt ehdotukset. ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirja tarkistetaan lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunnan kirjelmät allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa kirjastonjohtaja, joka toimii lautakunnan sihteerinä. 7. Lautakunnan kokouksista samoin kuin niissä käsiteltäviksi tulevista asioista on hyvissä.ajoin ilmoitettava kaupunginj ohtaj alle, asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle ja kaupunginhallituksen edustajalle lautakunnassa. Päätöksistä on kaupunginhallitukselle annettava tieto kaupunginhallituksen määräämässä ajassa ja sen määräämällä tavalla. Päätöksiin nähden, jotka saatetaan alistaa kaupunginhallituksen tutkittavaksi, on lauta,kunnan noudatettava, mitä kaupunkien kunnallislaissa ja kaupunginhallituksen ohjesäännössä on säädetty ja määrätty. 8. Kirjaston henkilökuntaan kuuluvat: 1) kirjastonjohtaja, jonka pätevyysvaatimuksena on filosofiankandidaatti- tai sitä vastaava korkeakoulututkinto, alan perinpohjainen teoreettinen tuntemus ja vähintään kolmen vuoden työskentelyyn kirjastoalalla perustuva käytännöllinen kokemus; 2) apulaiskirjastonjohtajat ja sivukirjastonjohtajat, joiden pätevyysvaatimuksina ovat filosofiankandidaatti- tai sitä vastaava korkeakoulu~ tutkinto, alan laaja teoreettinen tuntemus ja vähintään kahden vuoden työskentelyyn kirjastoalaila perustuva käytännöllinen kokemus; 3) sivukirjastonhoitajat, osastonhoitajat ja opiskelunneuvojat, joiden pätevyysvaatimuksina ovat filosofiankandidaatti- tai sitä vastaava korkea-

70 N:o 17 (jatk.) 38 koulututkinto sekä todistus valtion kirjastotoimikunnan päätoimisia kirjastevirkailijoita varten hyväksymän kirjastotutkinnon suorittamisesta; 4) kirjastoamanuenssit, joiden pätevyysvaatimuksina ovat ylioppilastutkinto sekä todistus valtion kirjastotoimikunnan päätoimisia kirjastovirkailijoita varten hyväksymän kirjastotutkinnon suorittamisefta; 5) toimistoapulaiset, järjestelyapulaiset, vahtimestarit, lähetit, vaatevartijat ja siivoojat sekä tarpeellinen määrä tilapäistä työvoimaa. Poikkeustapauksessa voi kaupunginhallitus kirjastolautakunnan esityksestä myöntää erivapauden edellä määrätyistä pätevyysvaatimuksista. Sivukirjastonjohtafa on sellaisen sivukirjaston esimies, jossa on ösastonhoitajia. Sellaisen sivukirjaston esimiehenä, jossa ei ole osastonhoitajia, on sivukirjastonhoitaja. Viranhakijan ja viranhaltijan on vaadittaessa esitettävä lääkärinlausunto terveydentilastaan. 9. Kirjastonjohtajan, apulaiskirjastonjohtajat ja sivukirjastonjohtajat nimittää kaupunginhallitus, virkojen oltua lautakunnan toimesta haettavina ja lautakunnan annettua lausunnon hakijoista. Sivukirj astonhoitaj a t, osastonhoitaj at, opiskelunneuvoj at, kirj astoamanuenssit, toimistoapulaiset, järjestelyapulaiset ja vahtimestarit nimittää lautakunta virkojen oltua haettavina ja kirjastonjohtajan annettua lausunnon hakijoista. Muut viranhaltijat ja tilapäisen työvoiman nimittää kirjastonjohtaja. 10. Kirjastonjohtajan tehtävänä on: 1) johtaa ja valvoa kirjastoa ja sen eri osastojen toimintaa; 2) päättää kirjojen ostamisesta sekä sanomalehtien ja aikakausjulkaisujen tilaamisesta sekä pitää huolta kirjojen sidottamisesta, tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä ja luetteloimisesta;. 3) hoitaa kirjaston taloutta ja omaisuutta; 4) tarkastaa ja hyväksyä kirjaston laskut ja muut maksuasiakirjat; 5) huolehtia siitä, että kirjaston toiminnasta pidetään asianmukaista tilastoa sekä kalenterivuoden päätyttyä laatia ehdotus kertomukseksi kirjaston toiminnasta ja tilasta edellisenä vuotena; 6) valvoa kirjaston yhteydessä tapahtuvaa kerhotoimintaa; 7) toimia lautakunnan sihteerinä sekä valmistella ja esitellä lautakunnan kokouksissa käsiteltävät asiat ja panna lautakunnan päätökset täytäntöön; 8) hoitaa kirjaston kirjeenvaihto ja arkisto; 9) antaa kirjastolautakunnan pyytämää muuta virka-apua; sekä 10) antaa kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajain käytettäväksi heidän pyytämänsä tiedot ja selvitykset sekä muutakin apua, jonka he katsovat tarpeelliseksi. 11. Apulaiskirjastonjohtajan tehtävänä on: 1) laatia kirjatilausesityksiä; 2) hnolehtia kirjojen poistoista ja inventoimisesta, johtaa llletteloimistyötä sekä lautakunnan ja kirjastonjohtajan määräysten mukaan hoitaa muitakin tehtäviä; sekä

71 39 N:o 17 (fatk.) 3) hoitaa lautakunnan määräyksestä kirjastonjohtajan virkaa tämän virkalomalla tai muuten estyneenä ollessa. Yhden apulaiskirjastonjohtajan tehtäviin kuuluu erityisesti huolehtia kirjaston suomenkielisen ja yhden sen ruotsinkielisen kirjallisuuden kartuttamisesta ja hoidosta. Sillä apulaiskirjastonjohtajalla, jonka tehtävänä on huolehtia suomenkielisen kirjallisuuden hankkimisesta, tulee olla täydellinen suomenkielen taito, ja sillä, joka huolehtii ruotsinkielisen kirjallisuuden hankkimisesta, täydellinen ruotsinkielen taito. KaupDIlginvaltuusto 26/ Sivukirjastonjohtajan tulee: 1) huolehtia kirjavaraston täydentämisestä ja poistoista sivukirjastossaan; 2) järjestää työt siinä; 3) järjestää kirjavaraston inveiltoimjnen; sekä 4) suorittaa ne muut tehtävät, jotka kirjastonjohtaja hänelle antaa. Sivukirjastonhoitajan tulee edellisen lisäksi: 1) huolehtia siitä, että kirjavarasto on kunnossa ja korttiluettelot järjestyksessä; 2) huolehtia kirjojen uudelleensidottamisesta;. 3) järjestää työvuorot ja jakaa työt ja tehtävät viranhaltijoille; sekä 4) pitää sivukirjaston tilasto- ja kassakirjoja. 13. Osastonhoitaj an tulee: 1) järjestää hoidettavansa osaston työvuorot ja jakaa työt ja tehtävät viranhaltijoille; 2). pitää huolta siitä, että kirjavarasto on kunnossa ja korttiluettelot järjestyksessä; 3) huolehtia kirjojen uudelleensidottamisesta; 4) pitää osaston tilasto- ja I:cassakirjoja; sekä 5) suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänen esimiehensä hänelle antavåt. 14. Opiskelunneuvojan tulee:. 1) edistää itseopiskelua sekä ohjata ja neuvoa opiskelijoita;.2) opastaa yleisöä kirjojen valitsemisessa ja asiatietojen lö)rtämisessä; 3) ottaa tarvittaessa osaa lainaustoimintaan ja päivystää lukusaleissa; 4) osallistua kerhotoiminnan ohjaamiseen; sekä 5) suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänen esimiehensä hänelle antavat. 15. Rirjastoamanuenssin tulee:. 1) opastaa yleisöä kirjojen valitsemisessa ja asiatietojen löytämisessä; 2) suorittaa lainaustoimintaa ja päivystää lukusaleissa; 3) toimia kirjastonjohtajan määräyksestä lainausaseman hoitajana; sekä 4) suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänen esimiehensä hänelle antavat. 16. Muiden kuin :ssä mainittujen viranhaltijain tehtävät määrää kirjastonjohtaja. 17. Kirjaston koko kirjavaraston ja luetteloiden tarkastus toimitetaan viiden vuoden jaksoissa. Tarkastuksesta tehdyn kertomuksen, jossa

72 W:o 1'1 (fatk.) ~o mainitaan lainausliikkeessä loppuunkuluneiden ja luetteloista poistettujen kirjojen sekä kadoksissa olevien kirjojen lukumäärät, antaa lautakunta kaupunginhallitukselle. Kymmenen vuotta kadoksissa olleet kirjat poistetaan luetteloista. Lautakunnan vuosikertomuksessa selostetaan kirjojen lukumäärässä vuoden kuluessa" tapahtuneet muutokset. 18. Kirjaston kassa- ja tilivirastona on kaupungin rahatoimisto.. J 18. Helsingin kaupungin työnvälitystoimiston järjestyssääntö. TyönväIityslantakunnan vahvistama helmikuun 28 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 84) 1. Helsingin kaupungin työnvälitystoimisto välittää maksuttomasti kaikkien ammattialojen työntekijöille työtä ja työnantajille työvoimaa. " 2". Työvoimaa tarvitessaan työnantajat voivat pyytää työnvälitystoimiston välitystä joko toimistossa käymällä, puhelimitse, kirjallisesti tai lennättimitse, ". Työnantajalla on oikeus viivytyksettä päästä toimistohuoneeseen. Välitystä pyytäessään tulee työnantajan antaa toimistolle tiedot tarjoamansa työn laadusta, palkkaehdoista sekä työntekijälle asetettavista erikoisvaatimuksista. Työvoiman ottaminen odotushuoneista, po"rraskäytävistä ja pihamailta on kielletty. 3. Työnhakijan on pyydettävä työnvälitystä henkilökohtaisesti. Toimisto voi ainoastaan poikkeustapauksissa hyväksyä muulla tavoin tehdyn pyynnön. Työnhakijan on annettava toimistolle tie tiedot, joita välityksen aikaansaamiseksi voidaan tarvita. Työtodistukset on esitettävä, mikäli mahdollista, alkuperäisinä nähtäväksi, minkä lisäksi työnhakija voi jättää toimistoon niistä jäljennökset. Erikoisosastoilla - nuoriso-osastoa lukuunottamatta - työnhakijan on osastonjohtajan hyväksymällä tavalla selvitettävä edellytyksensä niille työaloille, joille osasto välittää työvoimaa. " 4. Työnhakemus on sen voimassa pysyttämiseksi uusittava toimiston määrääniinä aikoina. Työnhakemuksen uusiminen voidaan toimittaa joko henkilökohtaisesti tai muulla toimiston hyväksymällä tavalla. 5. Toimisto antaa työnhakija-asiakkailleen kirjoittautumiskortin, joka on toimistossa käydessä esitettävä. Kun työnhakija haluaa luopua työnhakemuksestaan, on tämä kortti palautettava toimistoon. 6. Työttömyyskassan jäsenelle, joka työnvälitystoimistolta haluaa saada työttömyystodistuksen, antaa toimisto työttömyyskortin, joka

73 N:o 18 (jatk.) työnhakijan on vähintään kaksi kertaa viikossa, toimiston määrääminä aikoina, henkilökohtaisesti käytävä toimistossa leimauttamassa. 7. Kun toimisto on. osoittanut työnhakijan työpaikkaan tai työn, antajan puheille, on ;työnhakijan sinne saavuttava määrättynä aikana. 8. Työnvälitystoiminnan yleisen luottamuksen säilyttämiseksi tulee työnvälityksen asiakkaan työsuhteessa noudattaa työsopimuksesta voimassa olevia ehtoja ja työnantaja- ja työntekijäjärj~stöjen kesken mahdollisesti vahvistettuja sopimuksia sekä muutenkin työsuhteessa k;äyttäytyä siten, ettei työnvälityksenmaine arvovaltaisena ja yleistä luottamusta nauttivana työn ja työvoiman luonnollisena kohtauspaikkana joudu kärsimään. ' 9. Saatuaan työpaikan joko toimiston työhön osoittamana tai ilman toimiston välitystä on työnhakijan siitä viipymättä toimistoon ilmoitettava. Samoin tulee työvoiman tilaajan ilmoittaa toimistolle työpaikan täyttämisestä, oli se sitten' tapahtunut toimiston välityksellä tai ilman sitä. 10. Toimiston odotushuoneissa ja alueella saa oleskella ainoastaan työnvälitystä koskevissa asioissa, ja on jokaisen noudatettava siellä julkipantuja tai toimiston henkilökunnan suullisesti antamia ohjeita ja määräyksiä. 11. Tarttuvia tauteja sairastavilta on oleskelu kielletty toimiston odotushuoneissa ja alueella. 12. 'J uopuneena esiintyminen, väkijuomien nauttiminen, häiritsevä käytös sekä,kaluston ja huoneiston vahingoittaminen ja likaaminen on toimistossa ja sen alueella 'kielletty. 13. Kokouksien, puheiden ja esiteimien pitäminen on toimiston huoneistossa ja sen alueella kielletty. 'Ilmoitusten, julisteiden, kirjoiteimien ja painotuotteiden julkipanemirien ja jakaminen toimistossa ja sen alueella 'on kielletty ilman johtajan nimenomaan antamaa erikoislupaa. ' 14. Näiden järjestyssääntöjen rikkomisesta on seurauksena työnvälityslain ja työnvälitystoimiston ohjesäännön määräämät kurinpidolliset toimenpiteet. 15. Väärän åsiakirjan tai totuudenvastaisten tietojen esittäminen työnvälityksen pohjaksi on rikoslaissa säädetyn rangaistuksen uhalla kielletty. 16. Valitukset toimiston toiminnasta on tehtävä kirjallisesti työnvälitysl~utåkunnan puheenjohtajalle, jokan~ esittää lautakunnalle. Yksityisen virkailijan käyttäytymiseen tai menettelyyn kohdistuvat valitukset voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti työnvälitystoimiston johtajalle, joka' voi saattaa ne lautakunnan tietoon.

74 Helslngln kaupungin huoneenvuokralautakuntien johtosäännön muutos. Kaupunginvaltuuston vahvistama tammikuun 22 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 38). Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä muuttaa toukokuun 2 päivänä 1945 vahvistamansa huoneenvuokralautakuntien johtosäännön 12 :n näin kuuluvaksi: 12. Neuvottelukunnan muodostavat huoneenvuokralautakuntien yhteinen puheenjohtaja, varsinaisten lautakuntien puheenjohtajat ja varsinaiset jäsenet, ylimääräisten lautakuntien puheenjohtajat sekä huoneenvuokralautakuntien toiminnanjohtaja. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii lautakuntien yhteinen puheenjohtaja ja sihteerinä huoneenvuokralautakuntien yleissihteeri. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun vähintään neljä puheenjohtajaa sekä kaksi vuokralaisten ja kaksi vuokranantajain edustajaa on kokouksessa läsnä ja ottaa osaa päätösten tekoon. 20. Kunnallisverotuksessa tehtävät tulovähennykset. Kaupunginvaltuuston päätös tammikuun 22 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 6) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että vuoden 1946 tulojen perusteella suoritettavassa kunnallistaksoituksessa verovelv.ollisen henkilön tulosta on lapsivähennyksenä vähennettävä 15,000 mk jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota verovelvollinen elatusvelvollisuutensa nojalla on verovuonna elättänyt ja joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 16 vuotta, sekä että lain tarkoittama perusvähennys, kun tulo ei ole yli 30,000 mk, on oleva 20,COO mk. / 21. Laki kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Annettu tammikuun 31 p:nä (Suomen as.-kok. 64(47) (Vrt. kunn. as.-kok : 113) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun lain (698/46) voimaantulosäännös näin kuuluvaksi:

75 43 N:o 21 (iatk.) Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Vuodelta 1946 on toimitettava kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen :ssä tarkoitettu taksoitus sekä tämän lain 60 ja 61 :ssä mainituin tavoin maksuunpantava se osa varainhoitovuoden 1947 kunnallisverosta, jota kunta ei ole oikeutettu sanotun vuoden aikana saamaan ennakkoperintäläin mukaisena ennakkotilityksenä valtiolta tai kantamaan sanotun lain nojalla ennakkona verovelvollisilta. Milloin verovelvollisella on vuoden 1946 aikana ollut tuloa lahjan, perinnön tai testamentin nojalla taikka kiinteän tai irtaimen. omaisuuden satunnaisesta myynnistä saadusta voitosta, on siitä kuin myös jälkitaksoituksin verotettavasta tulosta ntäärätty vero korotettava määrällä, joka vastaa sanotusta tulosta vuonna 1947 voimassa olevan ennakko veroäyrin hinnan mukaan maksettavaa veroa. Näin määrätty korotus katsotaan kunnan ylimääräiseksi tuloksi. 22. Laki kunnallishallituksesta kaupungissa annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu joulukuun 30 p:nä (Suomen tts.-kok. 980/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 127 ia 1946 : 143) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kunnallishallituksesta kaupungissa 8 päivänä joulukuuta 1873 annetu.n asetuksen (40/73) 55 :n 1 kohta, sellaisena kuin se on saman asetuksen muuttamisesta 19 päivänä marraskuuta 1943 annetussa laissa (891/43), sekä saman pykälän 3, 4 ja 4 a kohta; sellaisina kuin ne ovat sanotun asetuksen muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 1946 annetussa laissa (909/46), näin kuuluviksi: 55. Verotettavaa tuloa taksoitettaessa on noudatettava seuraavia säännöksiä: 1) Tuhma pidetään sitä säästöä, joka syntyy, kun verovelvollisen kiinteän tahi irtaimen pääoman, viran, liikkeen tai työtoimen taikka hänen nauttimansa eläkkeen, eläkerahan, armovuoden tai muun sellaisen etuuden rahaksi arvioidusta tuotosta sekä siitä määrästä, minkä verran hänen omaisuutensa muutoin on lisääntynyt lahjan, perinnön, testamentin, sääntöperinnön ynnä muun sellaisen kautta, luetaan pois tarpeelliset vuotuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset, työpaikat, kohh1ulliset arvon-. vähennyks~t, maasta, paitsi valtion omistamasta, suoritetut vuokramaksut, kiinnittämättömäin velkain korot sekä kiinnitettyjen veikain koroista, jos niiden määrä on alle kolmentuhannen markan, enintään tuhatviisisataa markkaa, muussa tapauksessa puolet, kuitenkin enintään viisitoistatuhatta markkaa. Verosta vapaa on kuitenkin, mitä on saatu naimaosana, huomenlahjana tai etuosana jakamattomasta pesästä tai myötäjäisinä, niin myös lahja, perintö, testamentti tahi sääntöperintö, joka on tullut puolisolle

76 N:o 22 (jatk.) 44 tahi suoraan ylenevää tai alenevaa polvea olevalle perilliselle. Tuloksi on myös luettava rahaksi arvioituna se etu, joka verovelvollisella on o11ut oman tai perheensä tarpeeseen käytetystä omasta tai vapaasta asunnosta, niin myös se työ, minkä verovelvollisen kotona olevat lapset tahi muut perheenjäsenet, hänen vaimoansa lukuun ottamatta, ovat tehneet verovelvollisen talouden hyväksi, ellei heitä erikseen veroteta, kuitenkin huomioon ottaen kunkin perheenjäsenep. kohdalta ne vähennykset, jotka tämän pykälän kolmannessa ja neljännessä kohdassa mainitaan. Niinikään on tuloksi luettava, mitä' verovelvollinen on osinkona saanut osakeyhtiöstä tai osuuskunnasta, vaikka sille osakeyhtiölle tai osuuskunnalle olisikin pantu kunnallisveroa, sekä satunnaiset voitot, niihin luettuna sellaisen kiinteän tai irtaimen omaisuuden satunnaisesta luovutuksesta saatu voitto, jonka.luovuttaja on saanut ostamalla tai vaihtamalla tahi muulla niihin verrattavalla saannolla vastiketta vastaan, jos se on ollut luovuttajan omana, kiinteä kymmentä ja irtai'l viittä vuotta lyhyemmän ajan, muusta samaniairesta luovutuksesta syntynyt tappio kuitenkin voitosta vähennettynä. Tuloista ei saa lukea pois verovelvollisen ja hänen perheensä elantokustannuksia, jcihin myös luetaan asunnon vuokra sekä verovelvollisen itseään varten pitämän palvelusväen palkkaus ja elatus ynnä mitä muuta on niihin verrattavaa. Älköön luettako pois sitäkään, mitä verovelvollinen on sijoittanut uudisrakenlluksiin ja uudisviljelyksiin tai liikkeensä laajentamiseksi koneisiin ynnä muuhun sellaiseen. 3) Verovelvollisen henkilön tulosta on vielä, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kunakin vuonna toimitettavaa taksoitusta varten päättää, lapsivähennyksenä vähennettävä vähintään kaksitoistatuhatta: ja enintään kahdeksantoistatuhatta markkaa jokaiselta lapselta tai ottolapselta, jota hän elatusvelvollisuutensa nojalla verovuonna on elättänyt, ja joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt kuuttatoista vuotta. Milloin vaimoa on erikseen verotettu, tehtäköön vähennys vain sen puolison tulosta, joka lapsen joko yksin tai pääasiallisesti on elättänyt. Lapsen osalta, jolla itsellään on tuloa, saadaan vähennys tehdä ainoastaan sikäli kuin sanottu tulo on valtuuston päättämää määrää pienempi. 4) Jos verovelvollisen henkilön tulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole yli yhdeksänkymmenentuhannen markan, tehtäköön vielä seuraava perusvähennys: kun tulo ei ole yli kolmenkymmenenkuudentuhannen markan, vähintään kuusitoistatuhatta ja enintään kaksikymmentäneljätuhatta markkaa, sen mukaan kuin kaupunginvaltuusto kutakin vuotta varten päättää, sekä, kun tulo on yli 36,000, vaan ei yli 39,000 markan, 95 % päätetystä vähennysmäärästä 39,000, 42, ,000, 45, ,000, 48,000 80

77 4,5 N:o 22 (jatk.) yli 48,000, vaan ei yli 51,000 markan, 75 % päätetystä vähennysmäärästä 1) 51,000, 1) 1) 1) 54,000 1) 70 1) 1) 1) 1) 54,000, 1) 1) 1) 57,000 1) 65 1) 1) 1) 1) 57,000, 1) 1) 1) 60,000 1) 60 1)>> II 1) 60,000, 1) ",) 63,000 1) 55 1) 1) 1) 63,000, 1) 1) 1) 66., ) l) 1) 66,000, 1) 1) 69,000 1) 45 1) 1) 1) 69,000, 1).1) 1) 72,000 1) 40 1)>> 1) i) 72,000, 1) 1) 1) 75,000 1) 35 1)>> II 1) 75,000, 1) 1) 1) 78, ) 1) 1) 1) 78,000, 1) 1) 81,000 1) 25 1)" 1) 81,000, 1) 1) 1) 84,000 1) 20 1) 1) 1) 84,000, 1) 1) 86,000 1) 15 1) 1), 86,000, " ",) 88,000 1) 10 1) ) 88,000, 1) 90,000 1) 5 1)>> 4 a) Jos verovelvollisen henkilön veronmaksukvkv läheisen omaisen elättämisen tahi oman tai läheisen henkilön sairauden, tapaturman tai muun sellaisen syyn tähden on olennaisesti vähentynyt, voidaan tulosta vähentää enintään viisikymmentätuhatia markka.a. Kuolleen henkilön tuloa voidaan harkinnan mukaan vähentää tai hänen kuolinpesänsä kokonaan vapauttaa verosta, jos häneltä on jäänyt leski, turvattomia lapsia tai muita perillisiä, joiden elatus on ollut hänen ansionsa varassa. Tätä lakia sovelletaan ensi kerran vuoden 1947 tuloista toimitettavassa kunna llisverotuksessa. 23. Laki eräistä sotatilan aiheuttamista poikkeussäännöksistä vero lakeihin. Annettu tammikuun 31 p:nä 194'. (Suomen as.-kok. 62/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1945: 249) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Sen estämättä mitä voimassa olevassa verolainsäädännössä on säädetty on vuoden 1946 tulon ja omaisuuden perusteella toimitettavassa tulo- ja omaisuusverotuksessa sekä vuonna 1947 toimitettavassa kunnallisverotuksessa noudatettava seuraavia säännöksiä: 1. Ver"onalaisena tulona ei ole pidettävä: 1) sellaista rahana tai muuna etuutena kuukausipalkan, huoltorahan tai muulla nimellä saatua avustusta, joka valtion varoista on annettu asevelvollisten taikka sotapalvelukseen vapaaehtoisina tai muuten osallistl.:.-

78 N:o 23 (jatk.) 46 neiden henkilöiden omaisille taikka väestönsiirron tapahtuessa toiselle paikkakunnalle siirtyneille tai muuhun sellaiseen sotatilasta johtuneeseen henkilökohtaiseen huoltoon käytettäväksi; 2) korvausta, mikä on kertakaikkisena tahi jatkuvana suoritettu sotapalveluksesta taikka muuten sotatoimesta tahi toyöntekijälle työstä aiheutuneen ruumiinvamman, sairauden tahi kuolewantapauksen johdosta joko valtion tai yleishyödyllisten yhtymäin varoista taikka työntekijäin tapaturmavakuutuksen perusteella vahingoittuneelle tai sairastuneelle itselleen taikka hänen omaisilleen; 3) puolustusvoimain palveluksessa olleille valtion varoista sodan ajalta suoritettua päivärahaa tai sen lisäystä, kotiuttamisrahaa ja erikoiskorvausta; 4) työttömyysavustusta, jollaiseksi katsotaan myös sotapalveluksesta kotiutetuille m.aksettu ero-, odotus- ja kurssiraha lisäyksineen; eikä 5) vuonna 1946 nostettua 13 päivänä elokuuta 1942 annetun korvauslain (656/42) nojalla annettujen korvausobligatioiden korkoa 12 päivän maalisku.uta 1940 ja 12 päivän maaliskuuta 1945 väliseltä- ajalta eikä 5 päivänä toukokuuta 1945 annet1,1n toisen korvauslain (.390/45) nojalla annettujen korvausobligatioiden korkoa 1 päivän elokuuta 1944 ja 1 päivän elokuuta 1945 väliseltä ajalta. Veronalaisena omaisuutena ei ole pidettävä oikeutta 19 päivänä syyskuuta 1944 tehdyllä välirauhansopimuksella luovutetuile tai vuokratuile alueelle jääneestä omaisuudesta saatavaan korvaukseen. 2. Milloin verovelvollisen veronmaksukyky sodasta aiheutuneen onnettomuuden tähden on olermaisesti vähentynyt, voidaan tuloa, sen jälkeen kuin muut lain sallimat vähennykset on toimitettu, harkinnan mukaan vähentää enintään viidelläkymmenellätuhannella markalla. 3. Verovelvollinen, jolla on hänen omaisuuttaan kohdanneen sotavahingon perusteella saatava sotavahinkoyhdistykseltä, saa omaisuuden perusteella toimitettavassa verotuksessa tämän saatavan arvosta verovapaana vähentää kolmesataatuhatta markkaa, sekä tämän määrän ylittävältä osalta pu.01et, ei kuitenkaan enempää kuin kaikkiaan kaksimiljoonaa markkaa Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö. 24. Laki ennakkoperintälain 11 :n väliaikaisesta muuttamisesta. Annettu maaliskuun 21 p:nä (Suomen as.-kok. 217/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 112) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 4 päivänä lokakuuta 1946 annetun ennakkoperintälain (696/46) 11 väliaikaisesti näin kuuluvaksi: 11. Valtiovarainministeriö vahvistaa 7 :n 1 momentin mukaan toimitettavaa palkanpidätystä varten tarvittavat taulukot.

79 N:o 24 (jatk.) Tämä laki, jota sovelletaan vuonna 1947 toimitettaviin palkanpidätyksiin, on voimassa vuoden 1947 loppuun, minkä jälkeen ennakkoperintälain 11 tulee jälleen voimaan sellaisena kuin se oli ennen tämän lain voimaantuloa. 25. Kansaneläkelakia koskevia poikkeuksia. Valtloneuvoston päätös syyskuun 4 p:ltä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 681-(47) (Vrt. lmnn. as.-kok : 29.5) Valtioneuvosto on väliaikaisista poikkeuksista kansaneläkelakiin 23 päivänä maaliskuuta 1945 annetun lain (279/45) 1 :ll ja sanotun lain voimassaoloajan pitentämisestä 8 päiväo"ä marraskuuta 1946 annetun lain (775/46).poj alla.:sosi:j..3.liministeriö~ esittelystä _päätt änyt: Vakuutetulle, joka on ennen vuoden 1943 loppua tullut pysyvästi: työkyvyttömäksi ja joka on laiminlyönyt vakuutusmaksunsa suorittamisen, voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke, jos laiminlyöntiä voidaan pitää sodasta johtuviin poikkeuksellisiin olosuhteisiin nähden vähäisenä ja se on korjattu ennen eläkkeen myöntämistä. 3. Kansaneläkelain mukaan vakuutetulle henkilölle, joka ei ole liittänyt saamaansa palkanpidätystodistetta kunnallisveroilmoitukseensa vuodelta 1939, 191LO, 1941 tai 1942 kansaneläkelain 15 :n mukaisesti tai jonka todistetta ei ole luettu vähennykseksi hänen vakuutusmaksuaan sanotuilta vuosilta määrättäessä, on hakemuksesta kansaneläkelaitoksen toimesta vakuutusmaksujen kannon päätyttyä suoritettava takaisin todisteen osoittama määrä, jos hän on maksanut todisteen tarkoittaman tulon osalta vakuutusmaksun. Jos maksettu vakuutusmaksu on pienempi kuin todisteen osoittama määrä,. suoritetaan t~kaisin vain.ensiksi mainittu määrä. 4. K~nsan~läkelaitoksen kulujen korvaukseksi vähennetäan 'kymmenen markkaa 3 :n mukaan takaisin suoritettavasta määrästä. 5. Edellä 3 :ssä tarkoitettuuo hakemukseen, joka on annettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1948 kansaneläkelaitoksen piiriasiamiehelle, on liitettävä palkanpidätystodiste, vakuutusmaksulippu ja, ellei vakuutusmaksua ole siihen kuitattu maksetuksi, myös vakuutusmaksun suorittamisesta annettu lttiittl sekä, jos vakuutetulla vuonna 1939, f940, 1941 tai 1942 on ollut myös muita kuin palkkatuloja, asianomaisen kunnanviranomaisen antama todistus sanotun vuoden vakuutusmaksun määräämisen perusteena olleiden palkkatulojen määrästä ja kansaneläkelaitoksen edellisten lisäksi ehkä tarpeelliseksi katsoma muu selvitys. 6. ~ällä päätöksellä kumotaan valtioneuvoston 28 päivänä joulukuuta 1945 antama päätös kansaneläkelakia koskevista poikkeuksista (1283/45).

80 Kansaneläkevakuutusmaksun määrääminen. Valtioneuvoston päätös marraskuun 6 p:ltä (Suomen as.-kok. 807/47) (Vr!. kunn. as.-kok : 250) Valtioneuvosto on 31 päivänä toukokuuta 19::17 annetun kansaneläkelain 3 :n 1 ja 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä joulukuuta 1943 annetussa laissa, sosiaaliministeriön esittelystä vahvistanut sanotun lain.3 :n 1 momentissa mainitun vakuutusmaksun enimmäi~määrän viirleksituhanneksi markaksi ja vähimmäismäärän viideksisadaksi markaksi sekä saman lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetun samassa taloudessa elävien aviopuolisoiden yhteenlaskettujen vuositulojen määrän seitsemäksikymmeneksituhanneksi markaksi ja sej,1 aviopuolison vuositulon määrän, joka ei ole perhee.n pääasiallinen huoltaja, viideksitoistatuhanneksi markaksi.... Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948 ja sillä kumotaan valtioneuvoston 21. päivänä joulukuuta 1945 antama päätös eräistä perusteista kansaneläkevakuutusmaksun määräämiseksi (1253//15) Valiokuntien ja komiteojen kokouksista annettavat selostukset. Kaupunlllnhallltuksen päätös maaliskuun 27 p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että kaikkien kaupungin eri elinten asettamien komiteain ja valiokuntien kokouksista on pidettävä määrätyn kaavakkeen mukaista päiväkirjaa, josta puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittama jäljennös on vuosittain toimitettava kaupunginhallitukselle ja revisiotoimistolle. Päiväkirjaan on tehtävä merkinnät komitean tahi valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin, kokouspäivistä sekä kokousten ajasta sekä myöskin kaupunginhallituksen mahdollisten edustajien läsnäolosta. Samalla kaupunginhallitus päätti, että komiteain ja valiokuntien työskentelystä syntyneet asiakirjat on toim:itettava kaupungin arkistoon säilytettäviksi. TILGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

81 HELSINGIN KAUPUNGIN IUNNALLlNENASETUSKOK'OELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAU.~UNGIN TllISTDTOIMISTO. 1:0 4. S Isä II y s: 28. Taksa Helsingin kaupungin viranomaisten toitpituskirjoista kannet tavista lunastuksista, s Helsingin kaupungin luottamusmiesten palkkiosääntö, s Kaupungille tulevien valtionapujen hakeminen, s, Asetus niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen.tekemistä varten toimittaa, s, Helsingin kaupungin jako äänestysalueisiin, s, Laki poikkeuksellisesta. vaalioikeudesta ja vaalikelpoisundesta vuonna 1947 toirnitettavissa kunnallisvaaleissa, s Kaasulaitoksen liittymämaksun poistaminen ja sen korvaaminen mittarinvuokralla, s Kaasunsäännöstelymääräysten muuttaminen,.s Taksa Helsingin kaupungin kunnalllssairaaloissa suoritettavista hoitomaksuista, s Sukupuolitautilaissa tai sukupuolitautiasetuksessa mainituista toimituksista ja todistuksista 'lääkärille suoritettava korvaus, s Taksa Helsingin kaupungin viranomaisten toimituskirjoista: kannettavista lunastuksista. KaupunlllnvaltuustoD vahvistama lokakuun 15 p:nll (Vrt. kunn. as.-kok : 10 ja 11) Kaupungin viranomaiset, joiden lunastusten. perimisoikeudesta ja -tavasta laeissa, asetuksissa, ohje- tai johtosäännöissä ei ole erikseen säädetty tai määrätty, perivät antamistaan toimituskirjoista seuraavat kaupungille tulevat lunastukset:. Pöytäkirianote: 'ensimmäiseltä lehdeltä...,...,.,..... kultakin seuraavalta lehdeltä...,..... A siakiriaj äljennös: ensimmäiseltä lehdeltä...,. kultakin seuraavalta lehdeltä..., 1 60 mk mk 30 II 90 mk 60 ) 60 mk 45 ) Todistukset: 1. Katumaan korvausvelvollisuutta koskevasta. todistuksesta 2. Vuokraoikeuden haltijaa koskevasta todistuksesta..., 3. Todistuksesta kaupungilla vakuutena olevien haltijavelkakirjojen luovuttamisesta muulle. kuin velalliselle Muusta todistuksesta, joka pyynnöstä annetaan mk 50 ) 60 ~ 30 )

82 N:o 28 (jatk.) Jos edellä 4. kohdassa tarkoitetun todistuksen antaminen vaatii asiakirjojen tarkastamista useammalta kuin yhdeltä vuodelta, on siitä perittävä jokaiselta lisävuodelta tai sen osalta.... kuitenkin enintään mk 100 Sarakkeeseen 1 merkittyä lunastusta kannetaan, milloin kullekin täydelle standardikokoiselle sivulle on kirjoitettu väi:iemmän kuin kolmekymmentä riviä, sarakkeeseen II merkittyä lunastusta, milloin sivulle on kirjoit~tt.u vähintään kolmekymmentä riviä. Jos toimituskirja ei. ole yhtä sivua pitempi, kannetaan kuitenkin sarakkeeseen 1 merkittyä lunastusta. Lunastusta ei kanneta: 1. kaupungin omilta laitoksilta; 2. toimituskirjasta, jolla viranomaisen päätös annetaan asiancmaiselle tiedoksi; 3. todistuksesta, joka annetaan asianomaisessa laitoksessa palvelevalle henkilölle;. 4. todistuksesta tuloilmoituksen vastaanottamisesta; 5. todistuksesta, jota pyydetään kaksinkertaisen verotuksen estämistä tai poistamista varten; 6. toimituskirjasta, joka annetaan oikeuden valvomista varten sille, jolta puuttuu varoja lnnastuksen suorittamiseen; sekä 7. toimituskirjasta, jota tarvitaan kaupungin viran taikka virasta, toimesta tahi työsuhteesta johtuvan eläkkeen tai muun edun hakemista varten. Kaupungin sairaalain lääkärien potilaista antamat todistukset ja lausunnot jäävät lunastusmaksumääräysten ulkopuolelle, paitsi ne todistukset, joissa lääkäri sairaalan potilaspäiväkirjan mukaan vain toteaa, että potilas on tai on ollut sairaalassa hoidettavana, ja ilmoittaa potilaan sairaalahoidon aikamäärän. Toimituskirjåan on merkittävä lunastuksen määrä tai ettei lunastusta kanneta. Suoritetuista toimituksista ja niistä annettavlsta todistuksista kannettavista maksuista on erikseen määrätty. Kaupunginhallitus antaa lähemmät ohjeet lunastusten kannannassa noudatettavasta menettelystä. Lunastusmaksujen kannannassa on edelleen noudatettava kaupunginhallituksen 14/ vahvistamia ohjeita. KaupunQlnhallitus 23/

83 Helsingin kaupungin luottamusmiesten palkkiosääntö. Kaupunlllnvaltuuston vahvistama marraskuun 5 p:nä 194'7. (Vrt. kunn. as.-kok : 163 ja 1946 : 9) Kaupungin hallintoelinten, valiokuntien, toimikuntien ja komiteoiden puheenjohtajille ja jäsenille ynnä muille luottamusmiehille suoritetaan seuraavat palkkiot: v U 0 s i p a 1 k k i 0 t: Allamainittujen lautakuntien ja johtokuntien puheenjohtajat saavat seuraavat vuosipalkkiot: 50,000 markkaa. Kiinteistölautakunta ja palkkalautakunta. 42,000 markkaa. Liikennelaitoksen lautakunta, satamalautakunta ja yleisten töiden lautakunta. 35,000 markkaa. Huoltolautakunta, sen hallinto-osasto, lastensuojelulautakunta: sairaalalautakunta, teknillisten laitosten lautakunta ja terveydenhoitolautakunta.. 21,000 markkaa. Palolautaklmta, suomenkielisten kansa,koulujen johtokunta, teurastamolautakunta sekä työnvälityslautakunta ja sen toimikunnat. 14,000 markkaa. Elintarvikekeskuksen lautakunta, lastentarhain johtokunta, musiikkilautakunta, raittiusvalistuslautakunta, Tervalammen työlaitoksen johtokunta sekä urheilu- ja retkeilylautakunta. 10,000 markkaa. Ammattiopetuslaitosten johtokunta, kotitalouslautakunta, kunnalliskodin johtokunta, nuorisotyö lautakunta, ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunta, suomenkielisen työväenopiston johtokunta ja työtupien johtokunta. 7,000 markkaa. Ammattioppilaslautakunta, kirjastolautakunta ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta. K 0 k 0 U sp a 1 k k i 0 t: Puheenjohtajat ja jäsenet saavat seuraavat palkkiot kokoukselta: kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 1,000 mk ja jäsenet 400 mk; kaupunginhallituksen ja sen jaostojen jä5enet 750 mk; saman palkkion saavat kaupu~ginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistumise"taan kaupunginhallituksen kokouksiin;

84 N:o 29 (fatk.) 52 vaawautakuntien puheenjohtajat 650 mk, varapuheenjohtajoat 525 mk ja jäsenet 450 mk toimituspäivältä; taksoituslautakunnan puheenjohtaja 600 mk ja lautakunnan jaostojen puheenjohtajat 500 mk; muiden lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien sekä niiden alaisten osastojen ja jao!;tojen, ei kuitenkaan holhouslautakunnan, puheenjohtajat 500 mk; lautakuntien, johtokuntien, toimikuntien sekä niiden alaisten osastojen ja jaostojen jäsenet,. ellei palkkiosta tässä tai muussa yhteydessä ole muuta päätetty, 400 mk; kaupungin hallintoelinten asettamien jaostojen, valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat 500 mk sekä niiden jäsenet 400 mk. Muut palkkiot: Tilintarkastajien puheenjohtajan vuosipalkkio on 13,000 mk, tilintarkastajien 9,000 mk ja heidän sihteerinsä 9,000 mk. Irtaimen omaisuuden tarkastajien puheenjohtajan vuosipalkkio on 7,000 mk ja tarkastajien 6,000 mk.'. Puheenjohtajana toimiessaan on varapuheenjohtaja oikeutettu saamaan puheenjohtajalle tu1evan palkkion, kuitenkin siten, että' milloin puheenjohtaja nauttii vuosipalkkiota,. varapuheenjohtajalle maksetaan 600 mk kokoukselta, ollen puheenjohtaja oikeutettu tästä huolimatta nostamaan oman palkkionsa. Puheenjohtajan ollessa estyneenä yli kahden kuukauden ajan, ei hänelle ylittävältä ajalta suoriteta palkkiota. Kaupunginhallituksen jäsenet, jotka valitaan edustajiksi muihin hallintoelimiin, saavat saman. kokouspalkkion kuin kysymyksessä olevan hallintoe1imen jäsenet.. Paikkiota ei suoriteta erikseen kahdesta saman hallintoelimen tai sen j~ost~n kokouksesta, jotka pidetään välittömästi toistensa jälkeen. Vuosipalkkiota nauttivalle puheenjohtajalle ei suoriteta eri palkkiota hänen toimiessaan saman lauta- tai johtokunnan asettamassa jaostossa, valiokunnassa tai, komiteassa. Kaupungin viranhaltijalle, joka on jonkun hallintoelimen itseoikeutettu jäsen tai viran puolesta velvollinen olemaan saapuvilla sen kokouksissa, ei suoriteta palkkiota osallistumisesta tämän ballintoelimen tai sen jaostojen kokouksiin. Toimiessaan valiokunnan tai komitean sihteerinä saa kaupungin viranhaltija palkkion hyväksyttävän laskun mukaan. Palkkiot maksetaan neljännesvuosittain ja on asianomaisen sihteerin tehtävä niistä vaadittavat ilmoitukset. Yllämainitussa palkkiosäännössä mainitut palkkiot tulevat voimaan tammikuun 1 päivästä 1948 lukien, lukuunottamatta vaalilautakuntien palkkioita, jotka suoritetaan joulukuun 1 päivästä 1947 lukien... Palkkiosäännössä erikseen mainitsemattomiin. palkkioihin nähden jäävät aikaisemmat päätökset voimaan.

85 Kaupungille tulevien valtionapujen hakeminen. KaupunlllDhallltuksen päätös Joulnkuun 20 p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että.kaikkien lautakuntien ja johtokuntien on vuotuisten valtionapujen osalta laadittava valmis kirjelmä valtionapuhakemusta varten sekä ~ähetettävä tämä kaikkien tarvittavien liitteiden kallssa. kaupunginhallitukselle.(rahatoimenjohtajalle). Hakemuksesta tehdään merkintä rahatoimenjohtajan päiväkirjaan ja lähetetään sen jälkeen sellaisenaan tai, mikäli siihen on ollut syytä; asianmukaisesti oikaistuna kaupunginhallituksen (nihatoimenjohtajan) toimesta asianomaiselle valtion viranomaiselle. Koska joissakin laeissa ja asetuksissa kuitenkin on nimenomaan mainittu, että valtionapuhakemuksen allekirjoittaa asianomainen lauta- tai johtokunta, on lautaja johtokuntien näissä tapauksissa lähettäessään valtionapuhakemuksensa kaupunginhallitukselle (rahatoimenjohtajalle) niyös mainittava tästä. Sitten kun valtio on suorittanut kaupungin pyytämän avustuksen ilmoittaa asianomainen kaupungin kassa- ja tilivirasto rahatoimenjohtajan valtionapujen hakemista koskevan päiväkirjan pitäjälle sekä asianomaiselle lauta- ja johtokunnalle milloin ja minkä määräisen avustuksen valtio on su orittanut Asetus niiden henkilöluettelojen maksusta, jotka henkikirjoittajan tulee kunnallisten vaaliluettelojen tekemistä varten toimittaa. Annettu hnhtlkuun 11 p:nä (Suomen as.-k ok. 270/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 122) Muuttaen 7 päivänä kesäkuuta 1945 asiasta annettua asetusta sisäasiainministerin esittelystä säädetään täten, että niistä henkilöluetteloista, jotka 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun kunnallisen vaalilain 4 :n mukaan, sellaisena kuin tämä lainkohta on 21 päivänä helmikuuta 1925 annetussa laissa, henkikirjoittajan tulee toimittaa kunnallisille vaalilautakunnille, sekä näiden henkilöluettelojen aakkosellisista rekistereistä on asianomaiselle henkikirjoittajalle suoritettava, kunnes toisin määrätään, yksi markka kultakin luetteloihin merkit yltä henkilönnimeltä ja yksi markka kaksikymmentä penniä kultakin aakkosellisissa rekistereissä olevalta nimeltä, jos sellaisia rekistereitä valmistetaan.

86 32. Helsingin kaupungin jako äänestysalueisiin. KaupuuQinvaltuuston vahvistama kunnallisia vaaleja varten h~ud 26 p:nä 1947 ja maistraatin vahvistama valtlolusla vaaleja varten marraskuun 11 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1944: 151 ja 1945 : 42) Alempana olevan kaupunginvaltuuston vahvistaman kaupungin jaon äänestysalueisiin kunnallisia vaaleja varten on maistraatti vahvistanut noudatettavaksi myös valtiollisia vaaleja varten, kuitenkin siten, että 1. äänestysalueeseen kuuluvat, toisilla paikkakunnilla oleskelevat kaupungissa henkikirjoitetut henkilöt sekä kaupungissa henkikirjoitetut varsinaista asuinpaikkaa vailla olevat henkilöt on silrretty uuteen äänestysalueeseen (107). Aänestysalue: 1. Korttelit n:o 1-8 ja 193 sekä siihen kaupunkialueeseen kuuluvat saaret, jota pohjoisessa rajoittaa Lauttasaaren kylä, Lauttasaaren silta, varsinainen kaupunkialue, Kulosaaren silta sekä idässä Kulosaaren, Laajasalon ja Santahaminan kylien länsirajat huomioonottaen kuitenkin, että Mäntysaari kokonaisuudessaan kuuluu 87:nteen äänestysalueeseen. Toisilla paikkakunnilla oleskelevat, Helsingin kaupungissa henkikirjoitetut henkilöt sekä kaupungissa henkikirjoitetut, varsinaista asuinpaikkaa vailla olevat henkilöt kuuluvat myös tähän äänestysalueeseen. 2. Korttelit n:o ja Korttelit n:o 9, 10, 14 ja Korttelit n:o ja Korttelit n:o 22, 43, 44 a, 44 h, 45, 131, 132 b ja Korttelit n:o 27-37, 38 a, 38 b, 39 a, 39 e, 40, 41, 41 a, 42, 95 a, 95 b, 96 ja 97 sekä kasvitieteellinen puutarha ja Kaisaniemi. 7. Korttelit n:o 62-68,99,103,192,194 ja 198 sekä ratapiha ja ruotsalainen teatteri. 8. Korttelit n:o 46-50, 52-58, 98, 195 ja Korttelit n:o 69, 69 a, 70 ja 7i. 10. Korttelit n:o 153, 154, 162, 163, 166 a, 166 b, 215 a, 215 b, 215 e ja 216 sekä Kampintori. 11. Korttelit n:o 155, 167 a, 16~t70, 179, 217 a ja 217 b, Leppäsuo, Lapinlahden saira~la, luterilainen, kreikkalaiskatolinen, kaartin ja muhamettilaisten hautammaa sekä Ruoholahden ja Salmisaaren täytealueet ynnä niihin kuuluvat saaret samoin kuin Iso Pässi, Morsian ja Sulhanen ja korttelit n:o 781, 782, Korttelit n:o 74, 75 ja Korttelit n:o 79, 80, 157, 158, 167 ja Korttelit n:o 76, 78, 81, 82, 175 a ja 175 h sekä Jätkäsaari täytealueineen. 15. Korttelit n:o 72, 73, 77 ja Korttelit n:o 51, 59-61, ja Korttelit n:o 84 a ja

87 55 N:o 32 (jatk.) 18. Korttelit n:o 92, 93, 107 a, 110 ja Korttelit n:o 83, 84 b, 113, 114, 117, 118, 164 ja Korttelit n:o 112, 115, 116 ja Korttelit n:o , , ja Kortt~lit n:o 122, , , 235 ja Korttelit n:o sekä Johanneksen kirkko ja J ohanneksenrinteen yömaja. 24. Korttelit n:o 108 ja Korttelit n:o 126, 1eO ja Korttelit n:o 27, 128 ja Korttelit n:o 129, 182 ja Korttelit n:o 130 ja Korttelit n:o 100.a, 100 b, 101, 102 ja 197 sekä tähtitieteellinen observatorio ja Läntinen samoin kuin Itäinen Kaivopuisto. 30. Korttelit n:o , , 159 ja 190 sekä 141 eli sotasataman alue. 31. Korttelit n:o 142, , 160, 161, 184, ja Korttelit n:o ja 301 a sekä Hakaniemen halli. 33. Korttelit n:o 287, 295, 296 a, 296 b ja 296 c. 34. Korttelit n:o 301 b, , 312 ja 363 sekä Eläintarhan huvilat. 35. Korttelit n:o 308 ja Korttelit n:o.118, 319, 328 ja Korttelit n:o Korttelit n:o 334, 334 a~ 337 ja Korttelit n:o 34..1, 344 ja Korttelit n:o 338 a, 338 b, 339 ja Korttelit n:o 326, 327, 335 ja 336 sekä Kallion kirkko. 42. Korttelit n:o 311, 316, 317 ja Korttelit n:o , 309 ja Korttelit n:o 252, 253, , ja 649, talo Hämeentie 39: Ostkap, tullihuone, Sörnäisten rautatieasema, paloasema sekä Sörnäisten tehdas- ja varastoalueet. 45. Korttelit n:o 250, 251; 288, 289 ja : 46. Korttelit n:o 347, 348, 358 ja Korttelit n:o 360, 361, 366 ja Korttelit n:o Korttelit n:o 362, , 374, 376 ja Korttelit n:o 352, 353, 354 a, 355, 356, 364 ja Korttelit n:o 354 b, 357, , 375, 377, 378, ja 393 sekä Alppila ja vesisäiliöt. 52. Korttelit n:o 379, 383, 384, , 391 ja Korttelit n:o 401, 402, 4.03 a, 403 b ja sekä Hakasalmen huvila. 54. Korttelit n:o 410, 411, 412 a, 412 b ja Korttelit n:o 413, 420 ja

88 N:o.32 (jatk.) Korttelit n:o , 422,' 423, 426 ja Korttelit n:o 424, 425 ja 43L 58. Korttelit n:o 435,436, 442, 446 ja Korttelit n:6 432 ja Korttelit n:o 421, 433, 451 ja 454, Hietaniemi, Ourat, Hietaniemen karit, Porsas, Taivallahti ja Taivalsaari sekä juutalaisten ja ent. venäläisten sotilashautausmaa. 61. Korttelit n:o 443, 448 ja Korttelit n:o 462, 463, 468, 469 ja sekä Hesj>eria. 63. Korttelit n:o 464, 470, 475, 480, 481, 484 ja 491 sekä soutustadion. 64. Korttelit n:o , 485 ja Korttelit n:o 487, 488, 494, 495 ja Korttelit n:o 492, 493, 498, 499, 505, 506 ja Korttelit n:o 514, 515, ' ja 527 sekä pallokenttä, kaupungin kasvihuoneet ja uimastadion. 68. Korttelit n:o 512, 513 ja Korttelit n:o 496, 497, 503, 504, , 516 ja 517 sekä Rajasaari ja Humalluodot, Bråvalla, Miramar ja Ulvåsa. 70. Korttelit n:o 519, 520, 526, 529, 604, 642 ja 643 sekä Kesäranta (Bjälbo), Meilahden huvilat, Laakso, tubeikuloosisairaala, 'Seurasaari ja Pukkisaaret. 71. Korttelit n:o 601, 605, , 613, 615, ja Korttelit n:o , 614, 616, , 711 ja 729 sekä muuntaja-asema, Reijola, Ruskeasuo, Uusipelto, ratsastushalli ja Vähä- Bööle (Lill-Böle) Korttelit n:o , kulkutautisairaala, Pasilan asema, l'autatieläisten asunnot, Suo, vuokra-alue n:o 4.'3 Malmi, Pasilan paloasema, Mäkitupa, huvila Haaga, Böölen tila sekä kaikki entiseen Huopalahden kuntaan kuuluvat alueet pohjoispuolella Böölen tilaa lukuunottamatta Maunulan aluetta, joka kuuluu' 94:nteen äänestysalueeseen Korttelit n:o 531, 532, 532 a, 532,b, 534, , ja Korttelit n:o 530, 533, 535, ja Korttelit n:o , 584 ja Korttelit n:o ja Korttelit n:o sekä muu osa Hermannia, Kyläsaari, Vallilan siirtolapuutarha ja Vanhankaupungin selällä olevat Kuusisaari ja Kokkosaari. 79. Koko 23. kaupunginosa. 80. Korttelit n:o ja sekä Toukolan puistokylä, Mäkelä, Sofianlehto, Kumpulan puistokylä', Kumpulan siirtolapuutarha, Kumpulan sairaala, Vallilan ulkoilmanäyttämö ja velodromi. 81. Korttelit n:o 853, , 859 a, 859 b, , 865, ja 876 sekä muut Käpylän alueet Mäkelänkadun länsipuolella (Käpylä: asemarakennus, ratavartijanasunto, Stenbacka5 ja Koivuniemi 39).

89 57- N:o' 32 (iatk), 82. Korttelit n:o ,823 a. 823 b, ja Korttelit n:o , , ja 888 sekä ~nna1liskoti. _ 84. Korttelit n:o a.893 b ja sekä Koskelan puistokylä. 85 (Kulosaaren äänestysalue). Kulosaari. Kivinokka, Kulosaaren kartano ja Herttoniemen siirtolapuutarha.. 86 (Lauttasaaren itäinen äänestysalue). Itäinen osa Lauttasaarta (raja: Kotipolku-Pohjoisniementie-Lauttasaarentie-Otavantie - Puistokatu).. 87 (Lauttasaaren läntinen äänestysalue). Läntinen osa Lauttasaarta (raja: Kotipolku - Pohjoisniementie-Lauttasaarentie------Dtavantie Puistokatu). Lauttasaaren kylään kuuluvat saaret sekä Mäntysaari kokonaisuudessaan.. 88 (Munkkiniemen et~läin.en äänestysalue). Eteläip.en osa Munkkiniemeä (raja: 1so-Puistotie-Leppävaara.n Puistotie) sekä Munkkiniemen kylään kuuluvat saaret ynnä Lehtisaari ja Talin kylään kuuluva osa Tarvon saaresta., " 89 (Munkkiniemen pohjoinen äänestysalue). Pohjoinen osa Munkkiniemeä (raj a: 1so-Puistotie-Leppävaaran puistotie ). lukuunottamatta 46:nnen kaupunginosan (Pitäjänmäen) kortteleita n:o 18 ja 19 (Strömbergin ympäristö). jotka kupluvat 91:nteen äänestysalueeseen. 90 (Haagan äänestysalue). Haaga. 91 (PitäjäI:!mäen äänestys alue). Pitäjänmäki. Tali.1ukuunottamatta siihen kuulu"aa osaa Tarvon saaresta. joka kuuluu 88:nteen äänestysalueeseen. Reimars sekä 46:nnen kaupunginosan korttelit n:o 18 ja 19 (Strömbergin ympäristö). 92 (Konalan äänestysalue). Konala ja Kaarela. 93 (Pakilan äänestysalue). Pakila. Tuomarinkylä. Niskala (Nackböle) ja Haltiala (Tomtbacka). 94 (Oulunkylän äänestysalue). Oulunkylä (myöskin Pirkkola).sekä Maunula. 95 (Pukinmäen äänestysalue). Rajat: Vantaanjoki-rautatie-Hämeentie--Suvitie-Katajainäentie-Ahomäentie ja siitä SUOraan Vantaanjok~n. _. 96 (~faimii-i äänestysahi.e),. Rajat: Hämeentie-T--apanilantie-hiekkakuopanreuna-rautatie.. ' 97 (Lentokentän äänestysalue). Rajat: Helsingintie-Varati~Vanha Porvoontie Malmin-Tapanilan kylän rajaan saakka. siitä suoraan Sointutien pohjoispäähän ja siitä kohtisuoraan rautatiehen-rautatie. 98 (Tapanilan äänestysalrte). Rajat: Vantaan joki-keravan joki Tapanilan kylän pohjoisraja"":"rackaksen tilan raja-pohjoinentie Puutarhatie-Sidetie-Länsirinnetie-Raj atie-tapanilantie - Hämeentie-SuVttie-Katajamäentie-Ahomäentie ja siitä Vantaanjokeen.

90 N:o 32 (jatk.) (Tapanilan asema-alueen äänestysalue). Rajat: Tapanilan kylän pohjoisraja-rautatie-hiekkakuopan raide--rajatie--länsirinnetie--sidetie--puutarhatie-pohjoinentie--backaksen tilan raja. 100 (Puistolan äänestysalue). Rajat: rautatie--ala-tikkurilan kylän raja -Tapanilan kylän raja-malminkylän raja-vanha Porvoontie Malmin-Tapanilan kylän rajapisteestä Sointutien pohjoispäähän ja siitä kohtisuoraan rautatiehen. 101 (Suutarilan äänestysalue). Ala-Tikkurila rautatien länsipuolella, Suutarilankylä rautatien länsipuolella ja Siltakylä (Helsingin kaupunkiin liitetty osa kirkonkylää) (Etelä-Malmin äänestysalue). Rajat: Van~aanjoki-rautatie--Helsingintie--Varatie--Vanha Porvoontie Malmin-Tapanilan kylän rajaan. saakka-malminkylän raja-viikin latokartanon raja-vill.-inmäen raja Vantaanjokeen. 103 (Viikin äänestysalue). Rajat: Vantaanjoki-sen läntinen haara-viikinmäen eteläinen vesiraja-viikinmäen raja-viikin latokartanon raja-viikinmäen raja Vantaanjokeen. 104 (Laajasalon äänestysalue). Laajasalon (Degerön) kylä, Tullisaari (Turholm), Herttoniemi lukuunottamatta Herttoniemen siirtolapuutarhaa, Tammelund, Jollas, Villingin saaret, Östra Rönnskär, Vådön saari kokonaisuudessaan, Kalvholm, Tjärholm sekä Vartiokylään kuuluvat, Vådön kaakkoispucieha olevat saaret kuten Hemholmen y.m. 105 (Vartiokylän äänestysalue). Mellunkylä, Marjaniemi ja Vartiokylä (Puotinkylä) lukuunottamatta Vådön, Kalvholmin ja Tjärholmin sekä Vådön kaakkoispuolella olevia saaria, jotka kuuluvat 104:nteen äänestysalueeseen (Santahaminan äänestysalue). Santahaminan kylä ja siihen kuuluvat saaret sekä Liivasaaret (Mjölö). 33. Laki poikkeuksellisesta vaalioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta vuonna 1947 tolmitettavissa kunnallisvaaleissa. Annettu toukokuun 24 p:nii (Suomen as.-kok: 423/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 19~5: 1) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Vaalioikeutettu ja vaalikelpoinen VllOnna 1947 toimitettavissa kunnallisvaaleissa on, maalaiskuntain kunnallislain 9 :n 2 momentin 2 kohdan ja kaupunkien kunnallislain 10 :n 2 momentin 2 kohdan, sellaisina kuin ne ovat 21 päivänä helmikuuta 1925 annetuissa laeissa (71 ja 72/25), estämättä, myös henkilö, joka kahden lähinnä edellisen vuoden aikana on jättänyt suorittamatta hänen maksettavikseen pannut kunnalliset maksut.

91 Kaasulaltoksen liittymämaksun poistaminen ja sen korvaaminen: mittarlnvuokralla. KaUPUDaInValtuustOD p'äätös helmikuud 12 p:ltä (Vrt. kunn. as.. -kok. 1940: 127) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä: että kaasulaitoksella ei peritä minimiliittymämaksua vuodelta 1946;. sekä että minimiliittymämaksu poistetaan tammikuun 1 päivästä 1947 lukien ja korvataan mittarinvuokralla, joka on 7: 50 mk kuukaudessa jokaiselta kaasunkuluttajan käytettäväksi vuokratulta kaasumittarilta. 35. Kaasunsäännöstelymääräysten muuttaminen. KaupUDaInvaltuustoD päätös he\mjkuud 12 p:ltä (Vr!. kunn. as.-kok. 1946: 138) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä oikeuttaa kaupunginhallituksen sen mukaisesti kuin kaasulaitoksen tilanne kulloinkin.sallii korottamaa.n kaasuannokset kotitaloudessa seuraaviksi: Talouden henkilöluku 1 henkilö... 2 henkilöä ~)... Normiannos 0.6 m 3 vuorokaudessa 1.0 ~ \) Annos puulieden ohella m 3 vuorokaudessa tai useampia Yllämainitut muutokset ovat voimassa helmikuun 23 päivästä 1947 lukien. KaupuDQiDhallitus 20/

92 Taksa Helsingin kaupungin kunnallis sairaaloissa suoritettavista hoitomaksuista. KaupunQinvaltuuston hyväksymä helmikuun 12 p:nä 19.,. (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 130 ja : 212) Tässä taksassa tarkoitetaan kaupunkikuntalaisella henkilöä, joka siitä riippumatta, missä hän nauttii köyhäinhoidollista kotipaikkaoikeutta, on Helsingin kaupungissa henkikirjoissa ja maksaa itse hoitomaksunsa, tai joka nauttii köyhäinhqirlollista kotipaikkaoikeutta Helsingin kaupungissa, sekä vieraskuntalaiselta jokais!a muuta henkilöä.. Hoitomaksuja on Helsingin kaupungin kunnallissairaaloissa suoritettava. vuorokaudelta seuraavasti: A. Marian sairaala ja kaltpungin sairaansijat Suomen punaisen ristin sairaalassa. K aupunkikttntalaiset: 1) yhden hengen huoneessa mk 2) kahden hengen huoneessa l) :i) useamman kuin kahden hengen huoneessa: a) aikuiset.... '80. b) 15 vuotta nuoremmat lapset Vieraskuntalaiset: 1) )'hden hengen huoneessa... " mk 2) kahden hengen huoneessa ) useamman kuin kahden hengen huoneessa: a) aikuiset b) 15 vuotta nuoremmat lapset K aupunkiktmtalaiset: a) Sairastumispaikasta riippumatta: 1) yhden hengen: huoneessa mk 2) kahden hengen huoneessa ) useamman kuin kahden hengen huoneessa.... b) Potilaan omainen, joka ylilääkärin suostumuksella on päässyt sairaalaan: 1) yhden hengen ja kahden hengen huoneessa, potilaan huonet.overina... : ) useamman kuin kahden hengen huoneessa Vieraskuntalaiset: a) Helsingin kaupungissa sairastuneet: 1) yhden hengen huoneessa mk 2) kahden hengen huoneessa... : ) useamman kuin kahden hengen huoneessa....

93 b) Toisella paikkakunnalla sairastuneet: 1) yhden hengen huonees<;a...,... 2) kahden hengen huoneessa... ~...'.... 3) usea mman kuin kahden hengen huoneessa... c) Potilaan omainen, joka ylilääkärin suostumuksella on päässyt sairaalaan: 1) yhdt:>n hengen ja: kahden hengen huoneessa, potilaan huone- 61 N:o 36 (jatk) 300 mk 200 1). 150 ~ toverina..., ) useamman kuin kahden hengen huoneessa Edellä mainittuja hoitomaksuja suorittavat yleisvaarallista tarttuvaa tautia sairastavat kaupunkikuntalaiset ja vieraskuntalaiset sekä hinkuyskää tai tuhkarokkoa sairastavat kaupunkikuntalaiset.. Jälkimmäisiin tauteihin täällä sairastuneet vieraskuntalaiset suorittavat hoidostaan kulkutautisairaalassa Marian sairaalan taksan mukaisen hoitomaksun, kun sitä vastoin toisella paikkaknn:l1alla näihin tauteihin saira<;tuneet vieraskuntalaiset suorittavat hoidostaan kulkntautis J.iraalassa saman SU~lruisen hoitomaksun kuin yleisvaarallista tarttuvaa tautia sairastavan vieraskuntalaisen on suoritettava hoidostaan kulkutautisairaalas~a. Mjkäli on tarpeen Ja mahdollista 'järjestää k-ulkutautisairaalassa hoitoa muut::t kuin yleisvaarallista tarttuvaa tautia, hinkuyskää tai tuhkarokkoa saira? tavia varten, suorittavat nämä hoidostaan tässä sairaalassa Marian sairaalan taksan mukaisen hoitomakstm.: c. Kivelän sairaala.. M i eli t a u tie n 0 sas t o. Kaupunki- ia vieraskuntalaiset: 1 luokassa..., mk. n '. luokassa: a) aikuiset Jj b) 15 vuotta nuoremmat lapset ~ 1 luokassa parempi ruoka. Sisätautien, silmätautien sekä korva-, nen äk u T k k td a u t ie n 0 sas t 0 t. K aupunkik1tntalaiset: 1) yhden hengen huoneessa... 2) kahden hengen huoneessa... 3) useamman kuin kahden hengen huoneessa: ja 250 mk 150 n) ai klliset : b) 15 vuotta nuoremmat lapset /.0 1)

94 N:o 36 (iaik.) Vieraskuntalaiset: 1) yhden hengen huoneessa... 2) kahden hengen huoneessa... 3) useamman kuin kahden hengen huoneessa: a) aikuiset... b) 15 vuotta nuoremmat lapset D. Nikkilän saitaala. :300 mk 200 iso 75 K aupunki- ia vieras kuntalaiset: 1 luokassa mk II luokassa: a) aikuiset b) 15 vuotta nuoremmat lapset ~) 1 luokassa parerr:.pi ruoka. E. Tuberktdoosisairaala. Kaupunkikuntalaiset:. a) aikuiset... b) 15 vuotta m:oremtr..at lapset... Vieras kuntalaiset: Hoitomaksu sairaansijalta... Puolet sairaansijoi~ta on vapaasijoja. 80 mk mk F. Malmin sairaaia. Kaupunkikuntalaiset: 1) yhden hengen huoneessa... 2) kahden hengen huor..eessa... :3) useamman kuin kahden hengen huoneessa:. a) aikuiset... b) 15 vuotta nuorerr:.lt.at Ic.pset.. '"... Vieraskuntalaiset: 1) yhden hengen huoneessa.... 2) kahden hengen huoneessa.....1) useamman kuin kahden hengen huoneessa: a) iiikuiset.... b) 15 vuotta nuorerr:mat lapset mk 1f>O mk Hoitomaksu suoritetaan tulo-, mutta ei lähtöpäivältä, elleivät ne ole samat. Kaupunkikuntalainen, jota on hoidettu 30 päivää yhteen jaksoon, suorittaa sen jälkeiseltä ajalta hoidostaan useamman kuin kahden hengen huoneessa ainoastaan 75 % edellä mainituista maksuista. Jos potilas.,iirretään kaupungin toisesta kunnallisesta sairaalasta toiseen, luetaan hänelle

95 63 N:o 36 (jatk.) tässä kohden hyväksi se aika, jona häntä on edellisessä hoidettu. Alennusta laskettaessa korotetaan alennettu hoitopäivämaksu lähinnä ylempään täyteen markkalukuun. Kaupungin viranhaltijat, työntekijät ja eläkkeennauttijat, samoin kuin heidän huollettavinaan olevat perheen jäsenet, katsotaan, heidän asuin- tai henkikirjoituspaikkakunnastaan riippumatta, hoitomaksujen suhteen kaupunkikuntalaisten vertaidksi. Kaupunkikuntalaiselta, joka tarjoutuu suorittamaan hoitomaksun hänen täällä olevassa kotitalourlessaan palvelevan; mutta toisella paikkakunnalla penkikirjoissa olevan potilaan puolesta, kannettakoon ainoastaan käupunkik:uritalaiselle vahvistettu hoitomaksu. "Sama koskee myös liikkeenharjoittajaa, joka tarjoutuu suorittamaan hoitomaksun täällä toimivassa yrityksessään palvelevan, mutta toisella paikkakunnalla henkikirjoissa olevan potilaan puolesta. Edellä yhden hengen ja kahden hengen huoneen sairaansijasta vahvistettuja hoitoi11aksuja ei ole sovelletiäva potilaaseen, joka sijoitetaan tällaiseen huoneeseen sen johdosta, että useamman kuin kahden hengen huoneessa on tilanpuutetta tai ettei häntä haitatta hänelle itselleen tai muille potilaille katsota voitavan hoitaa tällaisessa huoneessa. Leikkaussalin käytö3tä on potilaan, jonka hoitoon kuuluu kirurginen käsittely, vahvistetun päivämaksun lisäksi suoritettava ::l00 mk kerta kaikkiaan, ei kuitenkaan tuberkuloosisairaalassa. Potilaan omainen, joka ylilääkärin kehoituksesta otetaan lastaan hoitamaan, suorittaa käyttämälleen paikalle säädetyn hoitomaksun, kuitenkin vähintään 80 mk vuorokaudelta. 37. Sukupuolitautilaissa tai sukupuolitautiasetuksessa mainituista toimituksista ja todistuksista lääkärille suoritettava korvaus. Sisäasiainministeriön päätös belmlkuun 26 p:ltä (Suomen as.-kok. 161(47) (Vrt. kunn. as.-kok : 2.')]) Sisäasiainministeriö on 9 päivänä kesäkuuta 1939 annetun sukupuolitautiasetuksen (199/39") 2.3 :n 1 inomehtin" nojalla vahvistanut seuraavan taksan alempana luetelluista sukupuolitautilaissa tai sukupuolitautiasetuksessa mainituista toimituksista ja todistuksista, joista ei ole toisin sovittu, lääkärille sl10ritettavasta korvauksesta: mk 1. Kiiininen tutkimus sukupuolitaudin toteamista varten :- 2. Mikroskooppinen tutkimus (epäilyttävän haavan erite, virtsaputken tai sen sivukäytävien erite, virtsan pohjasakka). ]älkitarkastukset gonorrean hoidossa :-

96 N:o 37 (jatk'.) 3. Verinäytteen ottaminen ja sen tutkimuslaitokseen toimitta- mk minen (Wassermann-, gonoreaktio) :- 4. Salvarsaanimiske (ilman lääkkeen hintaa) a) laskimoon... :... '..., : - h) lihakseen..., :- 5. Vismutti-, jodi- ja elohopearuiske (käsittää myös ruiskeeseen käytetyn lääkkeen hinnan)... : :- 6. Salvarsaaniruiske ja kohdassa 5 mainittu ruiske annettuna. samalla käynnillä :- 7. Ehkäisevä käsittely (profylaksia)... ' :- 8. Virtsaputken huuhtelu (Janet, Guyon) :- 9. Virtsarakon huuhtelu :- 10. Gonokokkivaksiiniruiske (käsittää myös lääkkeen hinnan) a) laskimoon... ; :- b) ihonalainen :- 11. Pyrisan- tai vastaava ruiske laskimoon (käsittää myös lääkkeen hinnan) :- 12. N aisgonorreapotilaan hoitokäsittely :- B. Mätähaavojen (ulcus molle, ulcus gangraenosum) puhdistus ja sito.mine:r;t :- 1 [L Mätäpesäkkeen aukileikkaarr:inen, tamponoiminen ja sitominen (märkivä imurauhanen, periurethralinen mätäpesäke, märkivä injektiopesäke) :- 15. Virtsaputken sivukäytävien aukileikkaaminen tai kauterisatio 200: Toimituksista 1, 2 ja 3 suoritettuna samalla käynnillä :- 17. Toimituksista 1, 2, 3 ja 6 suori~ettuna samalla käynnillä : Sukupuolitauti asetuksen 12 :ssä mainitusta todistuksesta....'30:- 19. Penisilliiniruiske vesiliuoksessa (ilman lääkkeen hintaa) a) laskimoon... :..., :- b) ihonalainen : _. c) lihakseen :- 20. Öljy-, öljy-vahasuspensio tai vastaava penisilliinimiske lihakseen (ilman lääkkeen hintaa) :- Tämän taksan mukaan virkalääkärille valtion varoista suoritettavana korvauksena tutkimuksista ja lääkärinhoidon antamisesta maksetaan kaikkiaan enintään 10,000 markkaa kuukaudessa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1947 ja sillä kumotaan. sisäasiainmiiristeriön päätös sukupuolitautilaissa tai sukupuolitautiasetuksessa mainituista toimituksista ja todistuksista lääkärille.suoritettavasta korvaukse~ta 7 päivältä marraskuuta 19 l 15 (1098j4f. TllGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI

97 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TlLASTOTOIMISTD. 1:0 5. S isä 11 y s: 38. Lastenneuvoloissa annetusta erikoishoidosta suoritettava maksu. s Kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolan lääkärille suoritettava korvaus, s Maksun suorittaminen aluelääkäreiden vähävaraisten po:tilaiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä, s Rielullisesti sairaiden miesten keskuskodin lakkauttaminen, s Äitiysavustuksen suuruuden vahvistaminen. s Taksa tilapäisestä ruokailusta Helsingin kaupungin sairaaloissa. s Maidontarkastamon taksa, s Sopimus maidontarkastuksen järjestämisestä, s Maidon rasvapitoisuuden standardisoiminen. s Asetus sairaanhoitajattarien koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta, s TyöpaIkkojen säännöstelyssä käytettävä paikkakuntaluokittelu, s TyöpaIkkojen säännöstely, s Työpaikkojen yleinen indeksitarkistus. s Eräiden työsopimusten tekemisen säännöstely, s Kuntien viranhaltijain palkkauksen säännöstely, s Työntekijäin lomasäännön soveltaminen, s Helsingin kaupungin työntekijäin eläkesäännön muutos, s Virkasäännön 26 :n tulkinta, s Lastenneuvoloissa annetusta erikoishoidosta suoritettava maksu. Kaupun!llnhallituksen päätös helmikuun 27 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 56) KaupunginhalIitus päätti mainittuna päivänä, että lastenneuvoloissa annetusta erikoishoidosta, joka ei kuulu neuvoloiden lakimääräisiin tehtäviin, kannetaan lääkkeistä lasten vanhemmilta, paitsi varattomilta, kunnallisista äitiys- ja lastenneuvoloista maaliskuun 31 päivänä 1944 annetun lain 11 :n nojalla lääkkeen mukainen hinta, josta tilitys tehdään terveydenhoitolautakunnan toimistoon. 39. Kunnallisen äitiys- ja lastenneuvolan lääkärille suoritettava korvaus. Kaupunllinvaltunston päätös syyskuun 24 p:ltii 1947, (Vrt. kunn. as.-kok : 99) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että äitiys- ja lastenneuvolain lääkärien palkkiot korotetaan vuoden 1948 alusta lukien 250 mk:aan ja: liitosalueen neuvoloissa 350 mk:aan vastaanotolta sekä palkkio kävijää kohden 30 mk:aan.

98 Maksun suorittaminen aluelääkäreiden vähävaraisten potilaiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä. KaupuullinhalUtuksen pääti)s helmlkoun 27 p:1tä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että aluelääkäreiden sairaanhoitajattaret saavat periä kotikäynneillään muilta paitsi varattomilta potilailtaan vahvistettua kuittia vastaan hoitoon käyttämiensä lääkkeiden hinnan, mikä tilitetään terveydenhoitolautakunnan toimistoon. 41. Sielullisesti sairaiden miesten keskuskodin lakkauttaminen. Kaupunginvaltuuston päätös toukokuun 21.p:ltä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä lakkauttaa sielullisesti sairaiden miesten keskuskodin toiminnan heinäkuun 1 päivästä 19~ 7 lukien. 42. Äitiysavustuksen suuruuden vahvistaminen. Valtioneuvoston päätös Joulukuuu 23 p:ltä (Suomen as.-kok. 1012/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1945: 274) Valtioneuvosto on sosiaaliministeriön esittelystä vahvistanut.13 patvänä kesäkuuta 1941 annetun äitiysavustuslain 4 :n nojalla, sellaisena kuin se on 15 päivänä joulukuuta 1945 annetussa laissa (1206/45), valtion. varoista suoritettavan äitiysavustuksen suuruuden kutakin syntynyttä lasta kohden kolmeksituhanneksi markaksi, minkä lisäksi valtion varoista suoritetaan luontoismuodossa myönnettävästä äitiysavustusmääräerästä menevä liikevaihtovero ja rahtikustannukset. Tämä päätös, jolla kumotaan äitiysavustuksen suuruuden vahvistamisesta 15 päivänä joulukuuta 1945 annettu valtioneuvoston päätös (1207/45), tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948.

99 Taksa tilapäisestä ruokailusta Helsingin kaupungin sairaaloissa. Kaupunelnhallltuksen vahvistama maaliskuun 27 p:nä (Vrt. kunn. os.-kok. 1946: 48) Kaupunginhallitus vahvisti mainittuna päivänä tilapäisestä ruokailusta Helsingin kaupungin sairaaloissa suoritettavat maksut maaliskuun 1 päivästä 1947 lukien seuraaviksi: Korvike 10 mk Aamiainen, kerralta ) Päivällinen, kerralta ) Aa.miainen, kuukaudelta ) Päivällinen, ktiukaudelta ) Kaikki ateriat, kuukaudelta... 1,500 ) Kaupunginhallitus päätti edelleen, että aikaisemmin v:ahvistettu määräys, jonka mukaan sairaalan viranhaltijan perheeseen kuuluvat 15 vuotta nuoremmat lapset suorittavat puolet vastaavista maksuista, on edelleenkin voimassa. 44. Maidontarkastamon taksa. Uudenmaan lääninhallituksen vllhvlstama kesäkuun 9 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä tammikuun 22 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok.1928.' 27,1932'.' 68 ja 1945 : 154) I. M a i don tuo t taj a n suo r i t e t t a v a t m a k s u t. Maidon tai kerman tarkastuksesta peritään maksu seuraavien perusteiden mukaan: 1) Maidontarkastuspakon alaisella alueella tuotettu tai sinne kariasta suoraan tuotu maito tai kerma. Kultakin tuottajalta kam::etaan tarkastusmaksu niin monelta kuljetusastialta kuin hänellä näytteenottotilaisuudessa on todettu olleen. Maksua ei kuitenkaan peritä samalta tuottajalta useammasta kuin kahdesta tarkastuskerrasta kuukaudessa eikä tilausmaidon tuottafalta kerrallaan usean: malta kuin kuudelta kuljetusastialta. 2) Maidontarkastuspakon alaiselle alueelle sen ulkopuolella olevan meiierin tai maidon kokoamispaikan välityksellä tuotu maito tai kerma. Mikäli maatalousministeriö on myöntänyt lievennyksiä tarkastuksen suorittamiseen peritään kuitenkin tuottajalta tarkastusmaksu enintään kahdelta tarkastuskerralta kuukaudessa ja vain yhdeltä kuljetusastialta samalla kertaa niiden lukumäärästä riippumatta. 3) Maidontarkastuspakon alaiselle alueelle sen ulkopuolella olevan meiierin tai kokoamispaikan välityksellä kansanhuoltoviranomaisten määräyksestä tuotu täydennysmaito ia kerma.

100 N:o 44 (jatk.) 68 Mikäli maatalousministeriö on myöntänyt lievennyksiä tarkastuksen suorittamiseen nähden peritään kuitenkin tuottajalta tarkastusmaksu enintään kahdelta tarkastuskerralta kuukaudessa ja vain yhdeltä kuljetusastialta samalla kertaa niiden lukumäärästä riippumatta. Tarkastusmaksu en sekä 1) että 2) kohdassa mainituissa tapauksissa: a) kultakin maidonkuljetusastialta mk b) kultakin kermankuljetusastialta... : ) c) tarkastusmaitotalojen kultakin maidonkuljetusastialta d) kohdassa 3) mainitussa tapauksessa kultakin maidon tai kerman kuljetusastialta ) II. M a i don t a r kas t a m 0 n suo r i t et t a v a t m a k s u t. Maidon tuotantopaikan hygienisestä tarkastuksesta on maksettava: a) eläinlääkärin suorittamasta mk b) terveydenboidonkatsastajan suorithmasta ) Näihin palkkoihin sisältyvät myös matkakustannukset. c) eläinlääkärin suorittamasta tarkastusmaitotalon tarkastuksesta ~ 45. Sopimus maidon tarkastuksen järjestämisestä. Terveydenhoitolautakunnan Ja Helainl1ln maldontarkastusyhdlstyksen allekirjoittama helmikuun 17 p:nä (Kaupungznvaltuuston hyväksymä tammikuun 22 p:nä.1947) (Vrt. kunn. as.-kok. 1928: 27, 1932: 68 ja 1945 : 154) Helsingin kaupungin terveydenhoitolautakunnan ja Helsingin maidontarkastusyhdistyksen välillä on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti maidontarkastuslain aiheuttamasta niaidontarkastuksen järjestelystä vuonna 1947 tehty seuraava sopimus: 1) Kaupunki suorittaa tarkastuspakon alaisen maidontarkastuksen ja kantaa lääninhallituksen vahvistaman tarkastusmaksun. 2) Kaupunki antaa maidonvälittäjille ja tuottajille maidontarkastusain edellyttämät tiedot tarkastuksen tuloksista. 3) Kaupunki maksaa kuukausittain yhdistykselle maidontuotantopaikan hygimisten tarkastusten aiheuttamat maksut lääninhallituksen vahvistaman taksan mukaan sekä 20 % kertyneiden tarkastusmaksujen jäännöksestä senjälkeen kun yllämainitut maksut on suoritettu. 4) Yhdistyksen johtokunta toimii maidontarkastuslain edellyttämänä maidontarkastamon neuvottelukuntana ja vastaa yhdistys neuvottelukunhalie maksettavista palkkioista.

101 69 N:o 46 (jatk.) 5) Yhdistys sitoutuu valvomaan ja vahvistetun taksan mukaan maksamaan tarkastuspaikan alaisen karjan maitoon kohdistuvan hygienisen tarkastustyön. 6) Yhdistys sitoutuu tätä varten viranomaisten hyväksymän henkilökuntansa avulla valvomaan ja seuraamaan niitä hygienisiä toimenpiteitä, joita maidontarkastuslaki ja -asetus asettavat tuottajien maidon suojelemiseksi tartunnalta ja ihmis- ja eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi maidon välityksellä. 7) Yhdistys sitoutuu maidontuottajien keskuudessa harjoittamaan maito- ja navettahygieniaa koskevaa valistus- ja neuvontatyötä ja on kaupungineläinlääkäri oikeutettu seuraamaan tätä työtä. 8) Yhdistys sitoutuu vuosittain jättämään selostuksen toiminnastaan terveydenhoitolautakunnalle. 46. Maidon rasvapitoisuuden standardisoiminen. Valtioneuvoston päätös toukokuun 22 p:1tä (Suomen as.-kok. 417/47) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisi~sa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla kansanhuoltoministeriön esittelystä päättänyt: 1. Kulutusmaidon rasvapitoisuus on kansanhuoltoministeriön määräämissä kunnissa standardisoitava sillä tavoin kuin tässä jäljempänä määrätään. Tämän päätöksen määräykset eivät -kuitenkaan koske maitoa, jonka karjan haltija säännöstelymääräysten mukaisesti luovuttaa kulutusmaidoksi paikalliskulutukseen, ostolupaa vastaan sen saajalle ja puolustusministeriön leimalla varustettua hankintatodistusta vastaa.n puolustuslaitokselle, eivätkä myöskään terveydenhoitolautakunnan hyväksymiltä viljelmiltä suljetuissa pulloissa myytävää maitoa, joka täyttää terveydenhoitolautakunnan määräämät laatuvaatimukset. Maidolla tarkoitetaan tässä päätöksessä lehmän maitoa. 2. Standardisoidun maidon rasvapitoisuuden tulee olla 3.10 painoprosenttia ja kuiva-aine pitoisuuden -vähintään painoprosenttia. Sanottua rasvapitoisuutta saadaan kuitenkin ylittää 0.10 tai alittaa 0.20 prosentilla.. 3. Maidon rasvapitoisuuden standardisoiminen on toimitettava meijerissä, ja se suoritetaan siten,. että kuorimattomasta maidosta poistetaan rasvaa tai sanotunlaiseen maitoon lisätään kuorittua maitoa tai. kermaa niin paljon tahi kuorittua maitoa ja kermaa sekoitetaan keskenään sillä tavoin, että saadaan aikaan seos, joka täyttää 2 :ssä mainitut vaatimukset. Sekoittaminen on suoritettava vuorokauden kuluessa siitä, kun meijeri on vastaanottanut kuorimattoman maidon tai kerman. Sekoittamiseen käytettävä kuorittu maito on kuorittava siinä meijerissä, jossa maidon

102 N:o 46 (jatk.) 70 rasvapitois~uden standardisoiminen suoritetaan. Milloin maito standardisoitaessa pa,töroid:=tan, ei mikään standardisoidun nl3.idon aineosista saa olla kahteen kertaan pastöroitua. Täten sekoitettua maitoa sanotaan v.lkiomaidoksi. Meijerillä ymmärretään. tä"sä päätöksessä maidon ja ravintorasvojen säännöstelystä marraskuun 26 päivänä 1942 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (922/42) tarkoitettua meijeriä. 4. Meijerille ;:{ :ssä määrätystä tehtävästä tulevan korvauksen katsotaan sisältyvän meijerin kulutukseen luovuttamastaan maidosta saamaan hintaan. 5. Maidon rasvapitoisuuden standardisoimista ei saa toimittaa meijerissä, joka hankkii kaiken maidon toiselta sellaisessa kunnassa olevalta meijeriltä, missä maidon rasvapitoisuuden standardisoiminen on määrätty toimeen pantavaksi. Meijerin luovuttaessa vakiomaitoa toiselle meijerille maito on toimitettava suoraan viimeksi mainitun meijerin myymälään tai muuhun meijerin jakelupaikkaan.. Vakiomaitoa älköön ilman kansanhuoltoministeriön lupaa kulutukseen luovuttamista varten kuljetettako sellaisen kunnan alueelle, jossa maidon rasvapitoisuus on standardisoitava.. 6. Huoneistossa, jossa pidetään kaupan vakiomaitoa, tulee selvästi olla näkyvissä maidon laatua osoittava sana. 7. Tähän päätökseen sisältyvien ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamatta jättämisestä ja muusta rikkomisesta sekä rikkomisen yrityksestä on rangaistus ja muut seuraukset määrätty säännöstelyrikosten rankaisemisesta annetussa laissa (1064/43). 8. Tarkemmat määräykset tämän päätöksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa kansanhuoltoministeriö, jolla myöskin on valta erityisten syiden nojalla myöntää poikkeuksia sen määräyksistä. Alempana mainituissa kunnissa saadaan kulutukseen luovuttaa ainoa.~taan sellaista maitoa, jonka rasvapitoisuus on.standardisoitu: HelsinM Kansanhuoltoministeriö 30/ Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta Asetus sairaanhoitajattarlen koulutuksesta annetun asetuksen muuttamises~a. Annettu heinäkuun 11 p:nä (Suomen as.-kok..588/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 4) Sisä'l.siainministerin esittelystä muutetaan sairaanhoitajattarien koului.ukse3ta 27 päivänä helmikuuta 1933 annetun asetuksen (59/33) 9 näin kuuluvaksi:

103 71 N.'o 47 (jatk.) 9. Henkilöltä, joka otetaan sairaanhoitajataroppilaaksi, vaaditaan: 1) että hän on täyttänyt yhdeksäntoista, mutta ei kolmeakymmentä vuotta; 2) että hän on suorittanut vähintään ylemmän kansakoulun oppimäärän taikka että hänellä on sitä vastaavat tiedot; sekä 3) että hänellä on sairaanhoitajatartoimeen tarvittava terveys. Etusija on yleensä annettava sille, jolla sairaanhoitoon tarvittavien ominaisuuksien ohella on suurempi koulusivistys. Jos lääkintöhallitus niin määrää,. voidaan sairaanhoitajataroppilaaksi pyrkiville järjestää erityinen sisäänpääsytutkinto. Lääkintöhallitus voi, milloin erityistä syytä siihen on, oikeuttaa henkilön, joka on täyttänyt 17, mutta ei 19 vuotta, sekä henkilön, joka on täyttänyt 30 vuotta, iästään huolim,atta pääsemään sairaanhoitajatarkouluun oppilaaksi TyöpaIkkojen säännöstelyssä käytettävä paikkakuntaluokittelu. ~os~m.j.illsterlön päätös helmikuun 17 p:ltä 19'7. (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 1/jOj47) (Vrt. k~t1ln. as.-lwk ' 26 ia 164) Sosiaaliministeriö on hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan valtioneuvoston joulukuun 30 päivänä 19/16 työpaikkojen säännöstelystä antaman päätöksen (951/46) 3 :n nojalla määrännyt: 1. Maan kunnat kuuluvat paikkakuntaluokkiin I-IV, joista I luokka on elinkustannuksiltaan kallein ja IV luokka huokein, seuraavasti: Q Kunnan nimi Kaupungit: Paikkakuntaluokka Helsinki Tämä päätös, jolla kumotaan 28 päivänä helmikuuta 1946.annettu sosiaaliministeriön päätös työpaikkojen säännöstelyssä. käytettävästä paikkakuntaluokittelusta (174/46), tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1947 lukien T.y-öpaIkkojen säänn östely. Valtioneuvoston päätös tammikuun 23 p:ltä 19'7. (Suomen as..-kok. 67/47) (Vrt. kunn. as.-kok ' 164) Valtioneuvosto on sosiaaliministeriön esittelystä muuttanut työpaikkojen säännöstelystä 30 päivänä joulukuuta 1946 antamansa päätöksen (951/46) 9 :n näin kuuluvaksi:

104 N:o 49 (jatk.)?2 9. J ulkisoikeudellisessa virka-tai palvelussuhteessa olevien samoin kuin säännöllisessä ulkomaan liikenteessä kulkevien koneellisten alusten päällystön, miehistön ja muun henkilökunnan palkat eivät ole tämän päätöksen alaisia. Metsä- ja uittotyöpaikkojen sää:rlöstelyssä noudatetaan, mitä siitä on erikseen määrätty. Valtioneuvoston päätös toukokuun 31 p:ltä (Suomen as.-kok ) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissd. oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) 1 :n nojalla, sellaisena kuin se on 3 päivä ctä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (257/47), sosiaaliministeriön esittelystä muuttanut työpaikkojen säännöstelystä 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun päätöksen (951/46) 4 :n näin kuuluvaksi ja lisännyt sanottuun päätökseen uuden 8 a :n Lyhytaikaisissa, samoin kuin erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa töissä on työnantajalla oikeus maksaa enintään 15 %:l1a korotettua ohjepalkkaa. Milloin tällaisista töistä maksettavista palkoista vakiintuneen tavan mukaisesti kuitenkin voima,ssa olevissa, jäljempänä 11 :ssä mainitulla tavalla hyväksytyissä sopimuksissa on toisin määrätty, noudatettakoon sopimuksia.. Vuorot yötä tehtäessä voidaan siihen osallistuville työntekijöille maksaa erityistä vuorotyölisää, jonka suuruus iltavuorossa sa:l olla enintään 10 % ja yövuorossa enintään 20 % asianomaisten työntekijäin 1 ja 4 momenttien mukaisista ohjepalkoista. Mikäli jollakin alalla tai jossakin työpaikassa vakiintuneen tavan mukaisesti kuitenkin voimassa olevien, jäljempänä 11 :ssä mainitulla tavalla hyväksyttyjen sopimusten nojalla on suurempaa vuorotyölisää maksettu, voidaan näin hinta- ja palkkaneuvoston suostumuksella edelleenkin tehdä. Yllämainittu vuorotyölisä otetaan kaupungin töissä käytäntöön kesäkuun 22 päivästä 1947 lukien. PalkkaJautakunta 17/ ", Milloin jokin työ tai toimi edellyttää 2, 4, 6 ja 7 momentissa niainittua perusteel1isempaa perehtymistä, koulutusta ja opintoja sekä tutkintoja taikka erikoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kykyjä ja lahjakkuutta taikka vastuut '0' voidaan siitä maksaa palkkaa tämän päätöksen määräyksistä poik=ten. P.J.lkkojen suuruutta määrättäessä noudatettakoon tällaisissakin tapauksissa oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta sekä järkevää suhteellisuutta ja on sosiaaliministeriön palkkaosastolla, tarvittaessa hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan, valta antaa tässä kohden tarkempia ohjeita.

105 73 N:o 49 (jatk.) 8 a. Kaikille yksityisoikeudellisessa työsuhteessa oleville suoritet~an 16 päivästä toukokuuta 1947 lukien erityinen palkanlisä, joka on I paikkakuntaluokassa 6 markkaa 50 penniä, II paikkakuntaluokassa 6 markkaa, III paikkaknntaluokassa 5 markkaa 50 penniä ja IV paikkakuntaluokassa 5 markkaa tunnilta. Mainittua lisää ei kuitenkaan suoriteta niille, jotka edellä 8 :n 1 momentissa tarkoitetulla tai muulla perusteella ovat saaneet vastaavan tai sitä suuremman palkankorotuksen. Tällöin on myös huomioonotettava, mitä jäljempänä 11 :n 3 momentissa on sanottu. Puheenaoleva erillinen palkanlisä on kaupungin töissä suoritettava toukokuun 16 päivästä 19',7 lukien. Kaupungin palveluksessa olevat henkilöt, joihin virkasääntöä sovelletaan, eivät ole yksityisoikeudellisessa työ.~uhteessa kaupunkiin. Palkkalautakunta 20/ Valtioneuvoston päätös lokakuun 3 p:ltä (Lisä)'Rsineen marraskuun 8 p:ltä 1947) (Suomen as.-kok 738/47 ja 808i47) (Vrt. kunn. as.-kok : 164) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellhdssa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) 1 :n n,ojalla. sellaisena kuin se on 3 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (257/47), sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Kiinteän ja oikeudenmukaisen hinta- ja palkkatason aikaansaamiseksi on asianomaisten työnantajain ja heidän järjestöjensä sekä toiselta puolen työntekijäin ja toimihenkilöiden ammatillisten järjestöjen keskenään tekemissä palkka- ja työehtosopimuksissa pyrittävä järjestämään palkkaus siten, että palkkoja määrättäessä työn, tehtävän tai toimen edellyttärr ä kokemus ja taito, sen vaik~us ja sen suorittajaltaan edellyttämät opinnot ja vastuu sekä kansantaloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat otetaan huomioon, että kaikilla aloilla työtehon tai työnsuoritustason paraneminen on omiaan lisäämään asianomaisten ansioita sekä että tuotantoa edistävä tai kustannuksia vähentävä kekseliäisyys tulee palkituksi. Tämän päätöksen voimaan tullessa noudatettavina olevia palkkoja, sen paremmin aika- kuin urakkapalkkojakaan, paikkakuntalt~.okitusta tai palkkoihin vaikuttavia työehtoja ja muita järjestelyjä älköön muutettako muissa tapauksissa eikä enempää kuin tässä päätöksessä sanotaan. 2. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden tuntipalkat, joita t'ämän päätöksen ~ :ssä mainituin perustein eri aloilla,palkkoja sovellettaessa on ohjeena käytettävä, ovat eri palkkaryhmissä ja eri paikkakuntaluokissa: Miehet: 1. palkkaryhmäs~ii Paikkakuntaluokat 1 II III IV 4C: 50 38: 75 36:50 35:- ~4:-- 41: 75 39: 50 37: 50 46:-- 44:--41: 50 39: 50 Li9: 25 46: 75 44: 50 42: 50

106 7', N:o 49 (jatk.) Naiset: 1. palkkaryhmässä :- 34: 50 33:- 31: ) :- 37: 5'1 35: 50 33:75 3. ) : 75 39:- 36:75 35:- 4. ) : 7'1 40: 50 38:50 36: 75 Erilaatuiset työt jaetaan palkkaryhmiin seuraavasti: 1. palkkaryhmä: apu- ja sekatyöt ja niihin verrattavat työt sekä keveät työt; 2. palkkaryhmä: yksinkertaiset vaihetyöt, jotka edellyttämättä kysymyksessä olevan alan ammattitaitoa, vaativat työntekijältään tottumusta suorittaa vain määrätty työvaihe koneellisessa tuotannossa tai ammattiin kuuluvassa työssä sekä muut suhteellisen raskaat tai suhteellisesti vähän ammattitaitoa vaativat työt;.. 1. palkkaryhmä: ammattityöt; 4. palkkaryhmä: vaativat ammattityöt.. Raskaissa apu- ja sekatöissä määräytyvät naisten palkat 1 ja 2 momentin määräyksistä poiketen' rakennusalalla sekä lastaus- ja. purkaustöissä 4. palkkaryhmän ja muilla aloilla palkkaryhmän ohjetuntipalkkojen mukaan. Milloin palkkataso jollakin työalalla työn laadusta tai työntekoon vaikuttavista yleisistä olosuhteista johtuen aikaisemmin on ollut palkkojen yleistä keskitasoa alhaisempi tai korkeampi on työalan palkat sovitettava enintään 5 % 1 momentissa mainittuja palkkamääriä alhaisemmiksi tai korkeammiksi vuotiaiden, oppilaiden ja heihin verrattavien palkka on asianomaisen iästä, oppisuhteesta, työkyvystä ja työtaidosta riippuen % kysymyksessä olevan alan ja paikkakunnan ammattityöntekijäin tuntipalkasta. Sen estämättä, mitä tässä pykälässä on sanottu naisten palkoista, on asianomaisilla työntekijä~ ja työnantajajärjestöillä oikeus keskenään sopia siitä, että naisille, milloin nämä samassa ajassa suorittavat samansuuruisen ja samanarvoiseksi katsottavan- työn kuin miehet, ~aksetaan tästä urakkatyöstä sama palkka kuin siitä sanotun pykälän mukaan mie~ hille maksetaan. 3. Edellä 2 :n mukaisesti määritellyistä ohjepalkoista on asianomaisilla työntekijä- ja työnantajajärjestöillä oikeus keskinäisin sopimuksin poiketa, siten kuin tässä pykälässä sanotaan. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijän tai toimenhaltijan. työtaito, työteho tai kokemus taikka hänen tehtävänsä hänelle asettamat vaatimukset kysymyksessä olev'an työntekijä- tai toimenhaltijaryhmän yleisestä keskitasosta, voidaan hänelle maksaa enintään 10 % alhaisem.pi tai enintään 15 % korkeampi palkka kuin hänelle 2 :n mukaan on maksettava. Sen mukaan, onko työ lyhytaikaista taikausiluontoista, erittäin raskasta tai erittäin likaista, voidaan sanotuissa töissä m.aksaa enintään

107 7.'> N:o 49 (jatk.) 15 %:lla korotettua 2 :n mukaisesti määnteltyä palkkaa. Milloin tällaisista töistä maksettavista palkoista vakiintuneen tavan mukaisesti kuitenkin voimassa olevissa, jäljempänä 11 :ssä mainitulla tavalla hyväksytyissä sopimuksissa on toisin määrätty, noudatettakoon sopimuksia. Vuorot yötä tehtäessä voidaan siihen osallistuville työntekijöille ja toimenhaltijoille maksaa erityistä vuorotyölisää, jonka suuruus iltavuorossa saa olla enintään 10 % ja yövuorossa enintään 20 % asianomaisten työn-. tekijäin ja toimenhaltijain 2 :n mukaisista ohjepalkoista. Enintään samansuuruinen lisä voidaan niinikään maksaa työstä, milloin sitä, vaikkei se olekaan vuorot yötä, suoritetaan ilta- tai yöt yönä. Mikäli lain tai jollakin alalla tai jossakin työpaikassa vakiintuneen tavan.mukuisesti kuitenkin voimassaolevien, jäljempänä 11 :ssä mainitulla tavalla hyväksyttyjen sopimusten nojalla on suurempaa vuorot yö- tai sitä vastaavaa lisää maksettu, voidaan näin hinta- ja palkkaneuvoston suostumuksella edelleenkin tehdä. Milloin jokin työ tai toimi edellyttää edellä 2 :ssä mainittua perusteellisempaa perehtymistä, koulutusta tai opintoja ja tutkintoja taikka' erikoisia henkilökohtaisia orr'inaisuuksia, kykyjä ja lahjakkuutta taikka vastuuta, voidaan siitä maksaa palkkaa tämän päätöksen määräyksistä poiketen.. Palkkojen suuruutta määrättäessä noudatettakoon tällaisissakin tapauksissa (,ikeudenmukaisuutta ja kohtuutta sekä järkevää suhteellisuutta, ja on sosiaaliministeriön palkkaosastolla, tarvittaessa hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan, valta antaa tässä kohden tarkempia ohjeita. 4. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknillisesti on mahdollista, on tuotannon ja ansion kohottamiseksi työntekijöille ja toimenhaltijoille varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä. Urakkatyön mnnoittelusta tulee asianomaisten keskenään sopia, mutta on sen perustuttava 2 :n mukaisiin ohjetuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijän ja toimenhaltijan urakka-ansio, ottaen huomioon, mitä edellä 2 :n 6 momentissa on sanottu, nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 30 % mainittuja ohjetuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. Urakkapalkkajärjestelmään siirtyminen tai sen muuttaminen on suoritettava siten, ettei se vaikuta korottavasti kysymyksessä olevan tuotteen valmistus- tai tuotantokustannuksiin eikä hintoihln. Aikapalkalla työskenteleville työntekijöille, joiden työalalla yleisesti tehdään urakkatyötä, voidaan suorittaa joko tuotantopalkkiota tai enintään '15 %:lla korotettua 2 :ssä mainittua.ohjetuntipalkkaa. Milloin on kysymys aikapalkalla työskentelevistä, vastuunalaisessa asemassa olevista erikoisammattityöntekijöistä tai toimihenkilöistä, voidaan heidän paikkojaan hinta- ja palkkaneuvoston suostumuksella edellä sanotusta poiketen kuitenkin korottaa niin, että ne vastaavat' samalla alalla urakkatyötä suorittavien keskimääräisiä ansioita. Sosiaaliministeriön palkkaosastolla on hinta- ja palkkaneuvoston antamien ohjeiden mukaan oikeus tarkkailla urakkahinnoitteluja ja; mikäli

108 N:o 49 (jatk.) 76 katsoo siihen olevan aihetta, vaatia selvityksiä urakkahinnoitteluperusteida, sekä määrätä, ellei hinnoittelu ole 1 momentin mukaisesti laadittu tai johtaa kohtuuttomuuteen, se uudelleen toimitettavaksi. 5. Hinta- ja palkkaneuvoston tulee yhteistoimin työmarkkinajärjestöjen kanssa ryhtyä toimenpiteisiin sellaisten palkkojen oikaisemiseksi, jotka selvästi poikkeavat siitä, mitä samasta tai samanarvoiseksi katsottavasta työstä tai tehtävästä kysymyksessä olevaan työhön lähinnä verrattavilla aloilla tai työpaikoissa samana ajankohtana yleensä on noudatettavana. Oikaisu on pyrittävä suorittamaan siten, ettei uusia epätasaisuuksia palkkauksessa sen johdosta pääse syntymään ja tulevat oikaistut palkat voimaan oikaisupäivästä. 6. Milloin pa.lkkaan sisältyy luontoisetuja, lasketaan niiden raha-arvo sosiaaliministeriön vahvistaman hinnoittelun mukaan. Mikäli palkkoja virallisen elinkustannusindeksin perusteella korotetuan tai alennetaan, korotetaan tai aiennetaan täyden ylöspidon ja ruoan hintaa samassa suhteessa. SoslaaUmlnlsterlö 10/ Milloin erityiset paikkakuntien kalleus suhteisiin vaikuttavat syyt niin vaativat, voi sosiaaliministeriö hinta- ja palkkaneuvostoa kuultuaan muuttaa voimassaolevaa paikkakuntaluokitusta tai määrätä palkat paikkakunnalla tai rajoitetulla alueella toisiksikin kuin kulloinkin voimassaoleva luokitus edellyttää. 8. Yleinen palkkojen tarkistus suoritetaan joka kolmas kuukausi tarkoitusta varten laaditun, elinkustannusten muutoksia osoittavan virallisen indeksin pohjalla. Indeksin laskemisen perustaksi otetaan lokakuun 1947 taso, joka merkitään pisteluvul1a 1CO. Ensimmäinen tarkistus suoritetaan tammlkuun 1 päivänä 1948 sekä seuraavat aina kolme kuukautta edellisen tarkistuksen. jälkeen ja tulevat tarkistetut palkat voimaan tarkistuspäivästä. Ensimmäisessä tarkistuksessa tarkistetaan palkat marraskuun 1947 indeksiä vastaavik5i, toisessa helmikuun 19q8 indeksiä vastaaviksi ja niin edelleen ja tapahtuu se siten, että 2 :ssä mainitut ohjepalkat, jotka niinikään merkitään pisteluvulla 100, hinta- ja palkkaneuvoston päätöksellä tarkistetaan yhtä monella sadasosalla kuin jäljempänä 9 :ssä määrätään. 9. Edellisessä pykälässä mainitut yleiset palkkojen tarkistukset suoritetaan siten, että 2 :ssä mainittuihin ohjepalkkoihin tulee 5.5 %:n lisäys indeksin noustua 105:een 11.o~) ) ~) ) 110:een 16.5) ~) ~) ) 115:een 22.0) ) ~) ) 120:een sekä vastaavasti suurempi lisäys, jos indeksi kohoaa yllämainittua enemmän. Jos elinkustannusindeksi alenee 10 % tai enemmän pisteluvusta, jonka perusteella palkat edelläolevan mukaisesti on viimeksi tarkistettu, on tarkistettuja palkkoja alennettava 5 % kutakin indeksin täyttä 10 %:n laskua kohden.

109 77 N:o 49 (fatk.) 10. J ulkisoikeudellisessa virka- tai palvelussuhteess::j. olevien, metsäja uittotyöläisten, ulkomaanliikenteessä olevien laivojen henkilökunnan sekä anniskeluravintolain henkilökunnan palkkojen säännöstelystä on voimassa, mitä niistä erikseen on määrätty. 10 a. Työnantajan on tässä päätöksessä mainitun palkan lisäksi suoritettava lokakuun 1 päivästä lukien ja kunnes erityinen lainsäädäntö lapsilisän maksamisesta on saatu aikaan, jokaiselle yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevalle työntekijälleel1 ja toimihenkilölleen, joka on perheensä pääasiallinen huoltaja, lapsilisä kustakin tämän elätettävänä olevasta alle 17 vuotiaasta omasta tai aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta. Tätä velvollisuutta työnantajalla kuitenkaan ei oie ennen marraskuun 8 päivää 1947 päättyneen työsuhteen perusteella. Lapsilisä on säännöllisessä työssä olevalle 500 markkaa kuukaudessa ja lyhytaikaisessa tai kausiluontoisessa työssä olevalle 2 markkaa 50 penniä tunnilta, kuitenkin eni~tään 500 markkaa kuukaudessa. Lapsilisän maksutavasta saavat työnantaja. ja työntekijä tai toimihenkilö joko keskenään taikka järjestöjensä välisillä sopimuksilla sopia. Työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijäänsä ja toimihenkilöään lapsilisämaksuvelvollisuutensa johdosta. Tämän pykälän sjiännökset eivät koske niitä työnantajia, joiden puolesta on alettu suorittaa edellä mainiturt suuruista lapsilisää erityisestä tätä tarkoitusta varten perustetusta tai muusta rahastosta. Valtioneuvosto 8/ Tämän päätöksen mukaisesti tehdyistä palkka- ja työehtosopimuksista on työnantajain viimeistään 14 vuorokauden kuluttua tehtävä ilmoitus sosiaaliministeriön palkkaosastolle, jonka tulee, jos sopimus sisältää jotakin valtioneuvoston tämän päätöksen tai palkkoja koskevien periaatepäätösten vastaista, vaatia siihen muutosta, jolloin hinta- ja palkkaneuvosto päättää asiasta. Palkkoja sekä palkka- ja työehtosopimuksia käsitellessään ja hyväksyessään tulee hinta- ja palkkaneuvoston samanaikaisesti selvittää ja ratkaisuissaan ottaa huomioon, missä määrin suunnitellut palkkojen muutokset mahdollisesti vaikuttavat valmistus- ja tuotantokustannukslin sekä hintoihin. 12. Sosiaaliministeriö voi määrätä työnantajan antamaan palkkailmoituksia ministeriölle ja sen määräämille viranomaisille. Työnantaja on velvollinen vaadittaessa esittämään palkkatarkkailijalle palkkatodisteet ynnä muun selvityksen työntekijäinsä palkoista. Viranomainen ei saa ilmaista palkkailmoituksista saamiaan tietoja muuten' kuin virkatehtävissä viranomaisille. 13. Joka rikkoo tätä päätöstä, rangaistakoon niinkuin säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päivänä joulukuuta 1943 annetussa laissa (1064/43) on säädetty, älköönkä sitä osaa työpaikasta, joka on tämän päätöksen vastaisesti suoritettu, sallittako laskea kustannuksiin hintaa tai maksua määrättäessä.

110 . N:o 49 (iatk.) Tarkemmat määräykset tämän päätöksen soveltamisesta antaa sosiaalimi nisteriö. 15. 'I'ä11ä päätöksellä, joka tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1947, kumotaan työpaikkojen säännöstelystä 30 päivänä joulukuuta 1946 ja. sen muuttamisesta 31 päivänä toukokuuta 1947 annetut valtioneuvoston päätökset (951/46 ja 463/47). 50. TyöpaIkkojen yleinen indeksitarkistus. SosJaallmJnfsteriön päätös joulukuun 22 p:ltä (Suomen as.-kok. 989/47) Sosiaaliministeriö on hinta- ja palkkaneuvoston päätöksen mukaisesti työpaikkojen säännöstelystä 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (738/47) 14 :n nojalla määrännyt:. TyöpaIkkojen säännöstelystä. annetun valtioneuvoston päätöksen (738/47) 8 ja 9 :ssä mainitun indeksitarkistuksen tulee tapahtua siten, että tammikuun 1 päivästä 1948 lukien suoritetaan 5.5 prosentin lisäys siihen paikkaan tai ansioon, joka muodostuu sanotun päätöksen mukaisesti, jolloin palkkaan tai ansioon ei ole kuitenkaan luettava mainittuun päätökfeen li~ätyn 10 a :n (8G8/47) perusteella maksettavaa lapsilisää. 51. Eräiden työsopimusten tekemisen säännöstely. Valtioneuvoston päätös huhtikuun 17 p:ltä (Suomen as.-kok. 301/47) (Vrt. kunn. as.-kok 1945 : 141) Valtioneuvosto on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esittelystä päättänyt, että.eräiden työsopimusten tekemisen säännöstelystä 2 päivänä elokuuta 1945 annetun valtioneuvoston päätök~en (784/45) voimassaolo on lakkaava 30 päivänä huhtikuuta Kuntien viranhaltijain palkkauksen säännöstely. Valtioneuvoston päätös huhtikuun 25 p:ltä (Suomen as -koko 334/47) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellidssa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) 1 :n nojalla, ~ellaisena kuin se on 3 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (257/~7), sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi valtakunnan palkkausolois~ a on kuntien viranhaltijain palkkauksen säännöstelystä voim.assa, rr..itä alerrpana säädetään.

111 79 N:o 52 (jatk.) 2. Päätöstä, jolla muutetaan kunnan viranhaltijain palkkausta, älköön kunta panko täytäntöön, ennenkuin se on saanut siihen sosiaaliministeriön palkkaosaston hyväksymisen. 3. Milloin 2 :ssä mainituilla toimenpiteillä korotetaan viranhaltijain palkkausta eivätkä ne perustu valtioneuvoston periaatepäätökseen, on sosiaaliministeriön palkkaosaston niihin saatava hinta- ja palkkaneuvoston suostumus taikka niiden on tapahduttava neuvoston antaman yleisen ohjeen mukaisesti. 4. Kuntien viranhaltijain pal.kkausta järjesteltäessä on otettava huomioon paikalliset olosuhteet,. yleinen palkkat~so ja. soveltuvin osin; ~itä työpaikkojen säännöstelystä on määrätty.. 5. Sosiaaliministeriön palkkaosastolla on qikeus saada tarpeellisekd katsomansa tiedot kunnan palkkausasioita koskevista tai niihin välittömästi vaikuttavista pä.ätöksistä ja toimenpiteistä, ja se.voi määrätä kunnan viranomaisen. antamaan palkkausilmoituksia osastolle ja sen alaisille viranomaisille. Kunnallinen viranomainen on velvollinen vaadittaessa esittämään palkkatarkkailijalle palkkaustodisteet ynn,ä muun selvityksen viranhaltijain palkkauksesta. 6. Joka rikkoo tätä päätöstä, rangaistakoo'n niinkuin säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päivänä joulukuuta annetussa laissa (1064/43) on säädetty. 7. Tarkemmat määräykset tämän päätöksen soveltamisesta antaa sosiaaliministeriö. 53. Työntekijäin lomasäännön soveltaminen. PalkkalaUtakUDDBD päätös toukokuun 13 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 25, 1942 : 124, 1943: 20, 1945 : 48 sekä 1946 : 18, 19 ja 108) Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä, että kaupunginvaltuuston syyskuun 4 päivänä 1946 tekemää päätöstä kaupungin työntekijäin lomasäännön tulkinnasta on sovellettava siten, että jos työntekijä toukokuun 12 päivänä 1943 vahvistetun lomasäännön sanamuodon.ja vuoden vuosilomalain mukaan olisi oikeutettu pitempään lomaan kuin toukokuun 28 päivänä 1946 vahvistetun lomasäännön sanamuodon ja vuoden 1946 työntekijäin vuosilomalain mukaan, edellisen sanamuodon ja lain mukainen loma on myönnettävä, sekä että virkasäännön ja työntekijäin lomasäännön määräykset lomaoikeuden ;1kytkemisestä saavutettuun ikärajaan on tulkittava siten, että asianomaisella on oikeus pidennettyyn lomaan, mikäli hän saavuttaa ikärajan sinä aikana, jona lomia yleensä myönnetään, kuitenkin siten, että loma tai sen pidennys saadaan käyttää hyväksi vasta sen jälkeen kun ikäraja on saavutettu.

112 Helsingin kaupungin työntekijäin eläkesäännön muutos. Kaupunginvaltuuston vahvistama kesäkuun 18 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 16 ja 17) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä muuttaa toukokuun 12 päivänä 1943 vahvistamansa työntekijäin eläkesäännön 8 :n 1 momentin näin kuuluvaksi: 8. Täyden eläkkeen määrä on 60 % eläkepohjasta, kuitenkin noudattaen mitä viranhaltijain eläkesäännön 8 :n 1 momentissa on säädetty; Eläkepohjan ollessa kahden palkkaluokan loppupalkkojen määrien välillä, eläke lasketaan alemman palkkaluokan prosenttimäärän mukaan. Eläkepohja saadaan siten, että se määrä, johon yhteenlaskettu säännölliseltä työajalta maksettu kokonaisansio on noussut niinä kolmen lähinnä ~nnen eroa kuluneen vuoden täysinä kuukaustna, joilta työntekijä on kantanut palkan, jaetaan näiden kuukausien luvulla. Jos ennen vuoden 1949 loppua myönnettävä eläke, laskettuna tähän saakka voimassaolleen määräyksen mukaisesti perustyöpalkan perusteella ja muunnettuna siten kuin kaupunginvaltuuston helmikuun 24 päivänä 1947 tekemässä päätöksessä kaupungin viranhaltijain palkkojen järjestelystä on aikaisemmin myönnettyjen eläkkeiden osalta määrätty, nousee suuremmaksi kuin edellämainitulla tavalla laskettuna, myönnettäköön kuitenkin eläke sen suuruisena kuin- miksi se tätf'n laskettuna nousee. Kaupunginvaltuusto päätti edelleen, että ne eläkkeet, jotka on myönnetty kaupunginvaltuuston edellä mainitun päätöksen tekemisen jälkeen ja ennen tämän päätöksen voimaantuloa, on muunnettava samalla tavoin kuin mainitussa päätöksessä aikaisemmin myönnettyjen eläkkeiden osalta on määrätty. 55. Virkasäännön 26 :n tulkinta. Kaupunginhallituksen päätös heinäkuun 31 p:1tä (Vrt. kunn. as.-kok : 175) Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että virkasäännön 26 :n viimeinen kappale on tulkittava siten, että mikäli asianomainen henkilö on ennen eroaan valtion, toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta hakenut ja hyväksytty kaupungin virkaan tai erottuaan valtion, toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluk;sesta hakeutuu ensi sijassa kaupungin palvelukseen, saa hän lukea loman pituuden määräämiseksi hyväkseen enintään 10 vuotta valtion, toisen kunnan tai kuntayhtymän palveluk :<:ssaoloajastaan.- TILGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

113 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HElSINGIN KAUPUNGIN TILASTDTDIMISTO. N:o 6. S isä II y s: 56. Työehtosopimus Helsiugin kaupungin ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n välillä, s Kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen yleiset säännöstelyohjeet, s Lisäeläkkeiden maksaminen Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassasta eläkettä nauttiville, s Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan sääntöjen muutos, s Kaupungin viranhaltijain luontoisetukorvaukset, s J~uontoisetuihin kuuluvasta, saamatta jääneestä ruoasta suoritettava korvaus. s Viranhaltijain ylityökorvauk!;en perusteet, s Tunninosien merkitys työaikalakia sovellettaessa, s Päivystystyötä koskevien määräysten tulkinta, s Päivystystyön järjestely kaupungin virastoissa, s Palkkaluokittelun alapuolella olevan kuu kausipaikkaisen tilapäisen henkilökunnan palkkaus, s Palkan maksaminen liikennelaitoksen henkilökunnalle, s Kaupungin virastojen ja laitosten siivoojien palkkaus, s.!l Putki- ja sähkötyöntekijäill palkat, s Kuljetustyöntekijäin palkat, s Kaupungin.palveluksessa omin hevosin työskenteleville kuorma-ajureille suoritettava palkka, s 'Ohjeet vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksamisesta, s Urakkapalkalla työskentelevien työntekijäin lomakorvauksen 1askeminen, s Työehtosopimus Helsingin kaupungin ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n välillä. Kaupunginhallituksen ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y:n allekirjoittama helmikuun 3 p:nä (Muutoksineen tammikuun 13 p:ltä 1948) (.Kaupunginvaltuuston hyväksymä m'~l'raskuun 6 p:nä 1946 jcz joulukuun 17 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 165) 1. Sopimuksen voimassaoloalue. Tämä sopimus on voimassa Helsingin kaupungin kiinteistötoimiston maatalousosaston alaisissa töissä. 2. Työsopimus. Työsopimukset tehdään yleensä ryhmäsopimuksina, mutta voidaan tehdä yksityisiäkin sopimuksia, jotka perustuvat ryhmäsopimukseen ja jotka eivät saa olla huonompia kuin ryhmäsopimus. 3. Työsopimuksen irtisanominen. Henkilökohtainen työstä irtisanomisaika on. päiväpalkkalaisiin nähden 14 vuorokautta kummaltakin puolelta. Muonamiesten ja heihin verrattavien vuosisopimus on irtisanottava ennen lokakuun 1 päivää.

114 N:o S6 (jatk.) Työaika. Maa talo u s t ö i s s ä. Kotieläinhoitotyötä lukuunottamatta on työaika eri kuukausina seuraava: marras-, joulu-, tammija helmikuussa klo ja , maaliskuussa klo ja 12-16, huhtikuussa klo 7-11 ja 12-16, touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa klo 7-12ja sekä lokakuussa klo 7-11 ja Sekä aamu- että iltapäivisin pidetään 10 minuutin kahvitauko. Muulloin paitsi marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa päättyvät työt lauantaisin ja pyhäaattoina 1 tuntia aikaisemmin, ja samoin myös vapunpäivän aattona. Joulun, uudenvuoden, pääsiäisen, helluntain ja juhannuksen aattoina lopetetaan työt klo 12. Työhön meno määrätystä kokoontumispaikasta ja paluu työstä sinne tapahtuu työaikana. K 0 tie l ä i n hoi t 0 t ö i s s ä on työaika päivässä enintään 9 tuntia tätä varten laaditun työsäännön mukaan. Kunkin kuukauden aikana on työntekijällä oikeus saada neljä palkatonta vapaapäivää, joista kaksi pyhäpäiviä. Kuitenkin voidaan, mikäli työnantaja ja työntekijä siitä keskenään sopivat, osa vapaapäivistä korvata maksamalla pitämättä jääneistä vapaapäivistä 100 %:lla korotettu palkka. 5. Yli- ja pyhåtyö. Ylityöstä maksetaan työntekijälle kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:n korotus ja sitä seuraavilta tunneilta sekä pyhät yöstä 100 %:n korotus tuntipalkkaan. 6. Palkkaus. Työntekijäin palkkauksessa noudatetaan niitä määräyksiä, jotka sisältyvät Maataloustyönantajain valtuuskunnan ja Maaja sekatyöväen liitto r.y:n välillä toukokuun 21 päivänä 1946 allekirjoitetun työehtosopimuksen 9 :ään. Mikäli kysymyksessä olevassa sopimuksessa määrättyjä palkkoja muutetaan tämän sopimuksen voimassaoloaikana, sovelletaan muutoksia samasta ajasta ja saman suuruisina myöskin tämän sopimuksen alaisten työntekijäin palkkoihin. Kaupunl1lnvaltuusto 17/ Luontoispalkkaus. Palkasta saavat työntekijät luontoisetuina talosta asunnon ja valon, halkoja enintään 6 syitä sekä vehnäjauhoja, grahamjauhoja, ruisjauhoja, kaurasuurimoita, ohrasuurimoita, hemeitä, maitoa, perunoita, kauroja tai kaurajauhoja säännöstelymääräysten mukaan ynnä lisäksi jäteviljaa enintään 200 kg vuodessa, samoin kuin 10 aaria perunamaata, joka lannoitetaan ja muokataan työnantajan puolesta istutuskuntoon viimeistään kesäkuun 5 päivään mennessä. Jos työntekijällä on lehmä, varataan tälle navetta, kuivikkeet ja kesälaidun sekä heiniä 2,000 kg ja kauranpahnoja 600 kg, sekä jos hänellä on sika, myöskin kunnolliuen sikolätti, jossa sika voidaan hoitaa talvellakin. Luontoisetuina saatavan viljan tulee olla puhdasta ja kuivaa. Luontoisetuina saatavien halkojen tulee olla kuivia. Työnantajan on pidettävä asunnot lämmönpitävässä ja hyvässä kunnossa. Perheeseen kuulumattomia henkilöitä ei saa pitää asunnoissa. Luontoisetujen hinnoittelussa noudatetaan vähittäishintoja, kuitenkin niin, että jakelupalkkiota ei peritä.

115 83 N:o 56 (jatk.) 8. Palkanmaksu. TyöpaIkat maksetaan kuukausipalkkaa nauttiville kerran ja päiväpalkkalaisille kaksi kertaa kuukaudessa. 9. Työntekijäin erini;!iset edut. Työntekijät saavat vuosilomaa täysin palkkaeduin kaupungin työntekijäin lomasäännön mukaan, kuitenkin niin, että vähintään puolet annetaan touko-syyskuun aikana ja loput ennen marraskuun 1 päivää. Tapaturmakorvaukset, sairaus- ja hautausavustukset sekä eläkkeet myönnetään työntekijöille voimassa olevien lakien ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Työntekijäin ammatillista järjestäytymisoikeutla ei työnantajan puolelta saa loukata. Työntekijöillä on oikeus käyttää sen tilan saunaa, jolla he ovat työssä. Saunan he vuoroittain lämmittävät ja puhdistavat työajan ulkopuolella. Samoin on työntekijöillä oikeus omaa tarvettaan varten vuoronsa mukaan käyttää tilan pesu- ja leivintupaa. Saunaan ja pesutupaan annetaan työnantajan puolesta vapaat puut. 10. Työvälineet. Ellei toisin sovita, työntekijällä on oikeus saada työnantajalta työvälineet. Näitä hänen tulee käsitellä ja hoitaa huolellisesti samoin kuin kaikkea muutakin työnantåjan elävää ja kuollutta omaisuutta. Omaisuuden särkymisestä tai hukkaamisesta on ensi tilassa ilmoitettava työnjohtajalie. 11. Luottamusmiehet. Tämän sopimuksen allekirjoittaneella ammattiosastolla on oikeus asettaa jokaiselle kaupungin maanviljelystilalle työntekijöistä valittu luottamusmies valvomaan työntekijäin oikeuksia ja sitä, ettei kummankaan sopimuspuolen taholta rikota tämän sopimuksen määräyksiä eikä hyviä tapoja. " Ammattiosastolla on niinikään oikeus valita työntekijähi keskuudesta yleisluottamusmies, jonka valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava kaupunginagronomille. Yleisluottamusmiehellä on oikeus tämän sopimuksen sovellutlamista koskevissa asioissa käydä työajalla kaupungin maatiloilla sovittuaan sopivasta ajasta asianomaisen työnjohtajan kanssa. Näissä tehtävissä menetettyä työaikaa ei vähennetä yleisluottamusmiehen palkasta. Jos luottamusmies tai yleisluottamusmies asianomaisen työnjohdon toimeksiannosta joutuu omalla ajallaan hoitamaan hänen tehtäviinsä kuuluvia asioita, suorittaa kaupunki "hänen reaalityöpalkkaansa vastaavan korvauksen menetetyltä ajalta. Luottamusmiehiä älköön toimiensa vuoksi vieroksuttako tai siirrettäkö ilman pätevää syytä" toiselle työpaikalle. Älköön luottamusmieskään esiintykö sopimattomalla tavalla. 12. Sopimuksen tulkinta ja riitaisuudet. Työehtosopimuksen sovelluttamista ja tulkintaa koskevista erimielisyyksistä sopivat ensiksi kaupunginagronomi ja ammattiosaston edustaja. Elleivät he pääse yksimielisyyteen, ratkaisee asian palkkalautakunta. Palkkalautakunnan päätökseen tyytymätön sopimuspuoli voi alistaa asian sovinto-oikeuden ratkaistavaksi.

116 N:o 56 (iatk.) 84 Sovinto-oikeus kokoonpannaan siten, että palkkalautakunta ja Helsingin kaupungin maataloustyöntekijäin ammattiosasto r.y valitsevat kumpikin siihen yhden jäsenen ja nämä kaksi yhdessä kolmannen sovintooikeuden puheenjohtajaksi. Elleivät he sovi puheenjohtajan valinnasta, määrää sosiaaliministeriö puheenjohtajan. Sovinto-oikeuden jäsenet on valittava neljäntoista vuorokauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin vaatimus sovinto-oikeuden asettamisesta kirjallisesti tehtiin, liittämällä vaatimukseen ilmoitus omasta välimiehestä ja käsiteltävästä asiasta. Puheenjohtaja valittakoon viiden vuorokauden kuluessa välimiesten vaalista. Sovinto-oikeuden on kokoonnuttava käsittelemään riidanalaista asiaa viiden vuorokauden kuluessa puheenjohtajan valitsemispäivästä lukien. Jos vastapuoli kieltäytyy valitsemasta sovintooikeuden jäsentä tai viivyttää valitsemista yli neljäntoista vuorokauden siitä, kun vaatimus tehtiin, voi se, joka vaatimuksen sovinto-oikeuden asettamisesta on tehnyt, asettaa myöskin toisen jäsenen. Sovinto-oikeuden tuomio, joka sisältäköön myös lausunnon sovinto-oikeuq.en kustannuksista sekä oikeudenkäynti kuluista, on heti lai:avoimainen ja menee täytäntöön niinkuin ulosottolain 3 luyun 16 :ssä säädetään. Allekirjoittamalla tämän työehtosopimuksen ovat allekirjoittaneet sitoutuneet alistumaan natn kokoonpannun sovinto-oikeuden päätökseen, olematta oikeutettuja saattamaan riitaa tuomioistuimen uudelleen tutkittavaksi. 13. Sopimuksen voimassaoloaika ia irtisanominen. Tämä sopimus on tullut voimaan 1 päivänä marraskuuta 1946 ja päättyy 31 päivänä lokakuuta 1947, josta päivästä lähtien se kuitenkin jatkuu edelleen yhden vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kolme kuukautta ennen sen päättymiseksi määrättyä aikaa ole jommankumman asianosaisen puolelta irtisanottu. Joka sopimuksen irtisanoo, antakoon vastapuolelle kirjallisesti täydelliset muutosehdotukset. Asianosaiset ovat velvolliset irtisanomisen tapahduttua viipymättä valitsemaan jäsenet erityiseen neuvottelukuntaan, jonka tulee heti ryhtyä työhön uuden sopimuksen aikaansaamiseksi, mikä on alistettava kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi. 57. Kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen yleiset säänn östelyohjeet. Hinta- ja pblkkaneuvoston antamat toukokuun 7 p:nä Hinta- ja palkkaneuvosto on sosiaaliministeriön palkkaosaston esityksestä ja kuntien viranhaltijain palkkauksen säännöstelystä huhtikuun 25 päivänä 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (as.-kok. 334/47) 3 :n nojalla antanut seuraavat yleiset ohjeet kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen säännöstelystä:

117 85 N:o 57 (iatk.) 1. Kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen säännöstelyjärjestelyn pohjaksi on otettava vuoden 1943 alussa kaupungeissa ja kauppaloissa kunnan palkkasäännön kussakin palkkaluokassa voimassa ollut palkka (peruspalkka lisättynä silloisella kalliinajaniisällä). Jos viranhaltija 'vuoden 1943 alun jälkeen on siirretty ylempään palkkaluokkaan, pidetään pohjana hänen nykyisen palkkaluokkansa vuoden 1943 alussa voimassa ollutta peruspalkkaa lisättynä silloisella kalliinajanlisällä. Jos viranhaltijan palkkaustasoa vuoden 1943 jälkeen muutoin on muutettu ylempään palkkaluokkaan siirtoa vastaavalla palkkajärjestelyllä, tällainen järjestely on vastaavasti otettava pohjaa määriteltäessä huomioon. 2. Uudet kokonaispalkat, joihin sisältyvät peruspalkka ja tähän asti erillisenä käsitelty kalliinajaniisä, saadaan korottamalla edellä 1. kohdassa mainittua pohjaa samoilla kertoimilla, joita noudattaen Helsingin kaupungin viranhaltijain palkankorotus verrattuna vuoden 19/13 tasoon toteutettiin helmikuussa 1947 ja jotka ilmenevät [oheisesta] liitteestä. Kertoimia sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, että minkään sellaisen viranhaltijan uusi kokonaispalkka, joka tehtävänsä tai toimensa puolesta on rinnastettavissa Helsingin kaupungin palkkasäännössä esiintyvään viranhaltijaan, ei saa markkamääräisesti nousta Helsingin kaupungin edellä mainitussa palkkajärjestelyssä vahvistettua palkkaa suuremmaksi. 3. Viranhaltijain korotukset ylempään palkkaluokkaan ovat sallitut vain sosiaaliministeriön palkkaosaston kussakin tapauksessa erikseen antamalla suostumuksella. Tällainen suostumus voidaan yleensä antaa vain siinä tapauksessa, että viranhaltijain tehtävät virkojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä ovat muuttuneet. 4. Näiden ohjeiden mukaan korotetut palkat tulevat voimaan aikaisintaan tammikuun 1 päivästä 1947 alkaen.. Hlnta- Ja palkkaneuvoston antamat Joulukuun 22 p:nä Hinta- ja palkkaneuvosto on sosiaaliministeriön palkkaosaston esityksestä ja kuntien viranhaltijain palkkauksen säännöstelystä huhtikuun 25 päivänä 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (as.-kok. n:o 334/47) 3 :n nojalla antanut seuraavat yleiset ohjeet kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen järjestelystä: 1. Kaupunkien ja kauppalain viranhaltijat sijoitetaan heidän tehtäviensä laadun ja heiltä vaadittavan pätevyyden ja vastuun perusteella johonkin allamainituista luokista ja suoritetaan heille palkkaa luokittelun osoittamalla tavalla. Paikkakunnan kalleusluokasta riippuen ovat saman palkkaluokan palkkamäärät eri suuruisia. Luokittelu ja paikkakuntien kalleusluokat, jotka määräytyvät sosiaaliministeriön työpaikkojen säännöstelyssä käytettävästä paikkakuntaluokittelusta 17 päivänä helmikuuta 1947 antaman päätöksen tai siihen myöhemmin tehtävien muutosten mukaisesti, ovat seuraavat:

118 86 N:o 57 (jatk.) Palkkaluokka Kalleuspaikkakuntaluokat ja palkkamäärät 1 II III IV mk mk mk mk ,400 6,100 5,850 5, ,700 6,350 6,100 5, ,00u 6,600 6,350 6, ,300 6,900 6,600 6, ,600 7,200 6,850 6, ,900 7,500 7,100 6, ,200 7,800 7,400 7, ,500 8,100 7,700 7, ,800 8,400 8,000 7, ,100 8,700 8,300 7, ,400 9,000 8,600 8, ,700 9,300 8,900 8, ,000 9,600 9,200 8, ,400 9,900 9,500 9, ,800 10,300 9,800 9, ,200 10,700 10,200 9, ,600 11,100 10,600 10, ,000 11,500 11,000 10, ~... 12,500 11,900 11,400 10, ,000 12,400 11,800 11, ,500 12,900 12,300 11, ,000 13,400 12,800 12, ,500 13,900 13,300 12, ,100 14,400 13,800 13, ,700 15,000 14,300 13, ,300 15,600 14,800 14, ,900 16,000 15,300 14, ,500 16,800 15,900 15, ,200 17,400 16,500 15, ,900 18,000 17,100 16, ,600 18,600 17,700 16, ,300 19,300 18,300 17, ,000 20,000 19,000 18, ,800 20,700 19,700 18, ,600 21,500 20,400 19, ,400 22,300 21,100 20, ,200 23,100 21,900 20, ,000 23,900 22,700 21, ,900 24,700 23,500 22, ,800 25,500 24,300 22, ,700 26,300 25,100 23, ,600 27,200 25,900 24,500

119 87 N:057 (jatk.) ,600 28,100 26,700 25, ,600 29,100 27,600 26, ,600 30,100 28,500 26, ,600 31,100 29,400 27, ,700 32,100 30,400 28, ,800 33,100 31,400 29, ,900 34,100 32,400 30, ,000 35,200 33,400 31, ,200 36,400 34,500 32, ,400 37,500 35,600 33, ,600 38,600 36,700 ~4, ,800 39,800 37,8GO 35, ,100 /d,ooo 38,900 36, ,500 42,200 40,000 37, ,000 43,700 41,400 39, ,000 45,600 43,200 40, ,000 47,500 45,000 42,500 O... 53,000 50,400 47,700 45, Viranhaltijoita palkkaluokkiin sijoitettaessa pidettäköön ohjeena seuraavia. virkoja ja palkkaluokkia: 9. p1.: siivooja, keittiöapulainen (koko päivän työssä, esim. sairaaloissa) 14. p1.: nuorempi toimistoapulainen 17. p1.: mielisairaanhoitajatar 18. p1.: palomies ja sairaanhoitajatar 20. pl.: ammattimies (seppä, puuseppä y.m.) 26. pl.: nuorempi rakennusmestari 37. pl.: nuorempi dipl. insinööri. Tässä mainittuja palkkaluokkia, jotka edustavat eräänlaista keskiarvoa, voidaan luokkien kohdalla lueteltuja viranhaltijoita sijoiteltaessa alittaa tai ylittää sen mukaan kuin työn tai tehtävän laatu, vastuu, koulutus, kokemus tai muut sellaiset seikat antavat aihetta, palkkalu.okissa alle 20 ei kuitenkaan enempää kuin kahdella luokalla. Milloin suurempi poikkeaminen pakottavista syistä voi käydä välttämättömäksi, on siihen hankittava sosiaaliministeriön palkkaosaston lupa. 3. Viranhaltijoita 1 :ssä mainittuihin palkkaluokkiin sijoiteltaessa pidettäköön ohjeena virkojen peruspalkkojen tähänastisia keskinäisiä suhteita samalla kuitenkin huomioonottaen, että viranhaltijaa, jonka peruspalkka nykyisin on 20,000 mk, ei ilman sosiaaliministeriön palkkaosaston lupaa saada sijoittaa sen ylempään uuteen palkkaluokkaan kuin että korotus on P %, viranhaltijaa, jonka peruspalkka on nykyisin 24,000 mk, vastaavasti 25 %, viranhaltijaa, jonka peruspalkka nykyisin on 32,000 mk, vastaavasti 22 %, viranhaltijaa, jonka peruspalkka on nykyisin

120 N:o 57 (jatk.) 88 39,000 mk, vastaavasti 20 % ja viranhaltijaa, jonka peruspalkka on nykyisin 45,000 mk, ei ylempään kuin että korotus on vastaavasti 19 %. 4. Edellä 1-3 :ssä mainitut palkat ovat kokonaispalkkoja. Mikäli viranhaltijan palkkaan sisältyy luontoisetuja, vähennetään niiden arvo kokonaispalkasta samojen perusteiden mukaisesti kuin valtion viran ja toimen haltijain palkkaan sisältyvien luontoisetujen pidättämisestä on säädetty tai vastedes säädetään. 5. Ylimääräisten viranhaltijain palkkojen korotuksissa on noudatettava samoja suhteita, joiden mukaan sääntöpaikkaisten viranhaltijain palkat järjestetään. 6. Viranhaltijain palkkausten yleinen tarkistus toimitetaan neljännesvuosittain kunkin Vtlosineljänneksen alussa sosiaaliministeriön palkkaosaston antamien ohjeiden mukaan ja noudattaen lähinnä samoja perusteita, joita valtion viran ja toimen haltijain palkkauksen tarkistuksessa noudatetaan. Jos tarkistuksessa havaitaan edellisen vuosineljänneksen toisen kuukauden palkkojen tarkistusta varten laskettavan virallisen elinkustannusindeksin nousseen vuoden 1947 lokakuun tasosta 5 % tai sitä enemmän, suoritetaan peruspalkka ja ikälisä :vastaavasti korotettuna 5.5 %:lla tämän päätöksen mukaisesti vuoden 1947 lokakuun peruspalkasta ja ikälisästä kutakin elinkustannusindeksin 5 %:n nousua kohden sen vuosineljänneksen alusta lukien, jona tarkistus on toimitettu. Elinkustannusindeksin aletessa vähintään 10 % siitä luvusta, jonka perusteella palkkoja viimeksi on muutettu, alennetaan tarkistettua peruspalkkaa ja ikälisää 5 %:l1a kutakin tällaista täyttä kymmentä prosenttia kohden. Jos indeksi jälleen kohoaa, peruspalkka ja ikälisä suoritetaan niiden korot tamista koskevien säännösten mukaisesti vain, mikäli sanottuja säännöksiä sovellettaessa alennettu palkka ja ikälisä nousevat. 7. Näiden ohjeiden mukaan korotetut palkat tulevat voimaan lokakuun 1 päivästä 19/!7 alkaen. Korotettuja palkkoja taannehtivasti maksettaessa on vähennyksenä otettava huomioon viranhaltijoille sosiaaliministeriön palkkaosaston suostumuksella väliaikaisena palkanlisänä suoritettu puolen kuukauden palkka. 8. Tällä päätöksellä kumotaan toukokuun 7 päivänä HJ47 annettu hinta- ja palkkaneuvoston päätös kaupunkien ja kauppalain viranhaltijain palkkauksen yleisiksi säännöstelyohjeiksi. 58. Lisäeläkkeiden maksaminen Helsingin kaupungin leski- ja orpoejäkekassasta e.äkettä nauttiville. Kaupunlllnvaltuuston päätös huhtikuun 23 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok. 1942: 99) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä toukokuun 1 päivästä 1947 alkaen lakkauttaa kalliinajanlisäysten suorittamisen Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassasta eläkettä nauttiviile, mutta sensijaan

121 89 N:o 58 (jatk.) maksaa määrärahasta kalliinajanlisäykset kaupungin leski- ja orpoeläkekassan eläkkeennauttijoille kassan sääntöjen mukaisiin peruseläkkeisiin niin suuret lisäeläkkeet, että eläkkeet kokonaisuudessaan ovat kaupungin omien vastaavien peruseläkkeiden korotettujen määrien suuruiset. 59. Helsingin kaupungin leski- ja orpoeläkekassan sääntöjen muutos. Sosiaaliministeriön vahvistama lokakuun 15 p:nä (Ka'upunginvaltuuston hyväksymä toukokuun 21 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 132) Sosiaaliministeriö vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston toukokuun 21 päivänä 1947 tekemän päätöksen, jolla joulukuun 30 päivänä 1946 vahvistettujen leski- ja orpoeläkekassan sääntöjen 5 :n 1 momentti päätettiin muuttaa seuraavasti: Jäsenet jaetaan heidän peruspalkkansa mukaan seuraaviin eläkeluokkiin: I luokka. Peruspalkka alle mk kuukaudessa II III IV V vähintään 9,100 mk mutta alle 11,300 mk kk:ssa 11,300 14,350 14,350 18,900 18,900 kuukaudessa. 60. Kaupungin viranhaltijain luontoisetukorvaukset. Palkkalautakonnan päätös hehnlkuun 28 p:ltä (Vrt. kurin. as.-kok : 52) Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä vahvistaa kaupungin viranhaltijain luontoisetukorvaukset seuraaviksi: mk Vuokra... 15: --,- m 2 :1tä Keskuslärnpö... 7:- Puulämpö... 5:- Valo... 2: 50 ) Kaasu... 1: ~O Lämminvesi... 2: -. KaI u s t 0: 100 mk huonetta kohden; kahden tai useamman henkilön asumassa huoneessa 60 mk henkilöä kohden ja palveluskunnalta 50 mk henkilöä kohden. V u 0 d eva a tt e e t: 100 mk henkilöä kohden, paitsi palveluskunnalta 70 mk henkilöä kohden.

122 N:o 60 (iatk.) 90 S i i v 0 a m i n e n: 200 mk huoneesta; kahden tai useamman henkilön asumassa huoneessa 110 mk ja palveluskunnalta 70 mk henkilöä kohden. P e s u j a s i 1 i t Y s: 200 mk henkilöä kohden, paitsi palveluskunnalta 150 mk henkilöä kohden. R u 0 k a: 1,680 mk henkilöä kohden. K ei t t 0 puu t: 190 mk kuukaudelta. Palkkalautakunta määräsi samalla, että ylläolevan mukaisesti lasketut luontoisetukorvaukset on perittävä tammikuun 1 päivästä 1947 lukien, kuitenkin siten, että milloin viranhaltijan rahapalkka tämän mukaan jäisi pienenu;näksi kuin se oli joulukuun 31 päivänä 1946, hän on oikeutettu henkilökohtaisesti jatkuvasti saamaan tämän rahapalkan; jos viranhaltijalle myönnetään luontoisetuja hänen nykyään nauttimiensa lisäksi, on niistä kuitenkin kannettava täysi korvaus ja jos viranhaltijan kokonais- palkka suurenee, kohoaa hänen suoritettavansa lnontoisetukorvaus vastaavasti, kunnes se täysin vastaa ylläcilevien arvojen mukaan laskettua korvausta. Luontoisetukorvauksia ruoasta ei peritä tammikuun 1 päivästä 1947 lukien toistaiseksi täysimääräisinä. vaan 1,380 mk:n suuruisina kuukalldelta. Palkkalautakunta 18/ Luontoisetuihin kuuluvasta, saamatta jääneestä ruoasta suoritettava korvaus. PalkkalautakunDaD päätös maaliskuun 18 p:ltä Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä oikeuttaa kaikki ne kaupungin laitokset, joissa se käytännössä on mahdollista, soveltamaan sairaalalautakunnan esityksen mukaista menettelyä, minkä mukaan asianomaisille viranhaltijoille suoritetaan ruokarahaa vastaava hyvitys päiviltä, jolloin. asianomaiset eivät ruokaile laitoksissa. Viranhaltijan, jonka luontoisetuihin kuuluu ruoka ja jolta siitä peritään korvaus, tulee, milloin hän aikoo jättää päivän ateriat käyttämättä, viimeistään edellisenä päivänä jättää ruokalan tarjoilijattarelle lippu, johon on merkitty viranhaltijan nimi ja päivä, jona ruokaetua ei nautita. Nämä liput toimitetaan taloudenhoitajan toimistoon, mistä ruokarahan hyvitys suoritetaan asianomaisille kuukausittain. Ne viranhaltijat, jotka tilapäisruokailusta vahvisc tetun taksan mukaan nauttivat kuukausittain kaikki ateriansa, voidaan samoin vapauttaa suorittamasta maksua ruoasta niiltä päiviltä, jolloin he eivät sitä.nauti, ja sovelletaan heihin samaa menettelyä kuin muihinkin kuitenkin sillä erotuksella, että korvaus näiltä päiviltä jätetään asianomaisilta kokonaan perimättä. Edelleen lautakunta päätti, että selostettua järjestelmää saadaan sairaalain osalta soveltaa maaliskuup 1 päivästä 1947 alkaen sekä että muiden laitosten osalta asianomainen lauta- tai johtokunta päättää järjestelmän käytäntöönottamisen ajankohdasta.

123 Viranhaltijain ylityökorvauksen perusteet. Kaupunl1lnhallltuksen päätös maaliskuun 27 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok. 1942,' li ja 103) Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä muuttaa helmikuun 5 päivänä 1942 tekemäänsä päätöstä Helsingin kaupungin. viranhaltijain ylityökorvauksen perusteista siten, että viranhaltijain ylityöstä, jota ei ole pidettävä tilapäisenä ja lyhytaikaisena ja jota asianomaisen esimiehen määräyksestä suoritetaan, maksetaan tuntipalkkio, 'joka lasketaan siten, että asianomaisen viranhaltijan kokonaiskuukausipalkka ikäkorotuksineen ja' mahdollisine kalliinajanlisäyksineen jaetaan, jos työaika on 7 tuntia, 170:llä, tai, jos työaika on 8 tuntia, 200:11a Tunninosien merkitys työaikalakia sovellettaessa. Pa1kkaIautaknnDBn päätös huhtlknun 15 p:ltä Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä, että' työaikalakia ja kaupunginvaltuuston päivystys määräyksiä sovellettaessa on tunninosat otettava korvauksia määrättäessä huomioon 1/2 tunnittain siten, ettei ensimmäisiä 15 minuuttia oteta lainkaan huomioon, mutta että yli 15 minuuttia kestänyt jakso pyöristetään 1/2 tunniksi. 64. Päivystystyötä koskevien määräysten tulkinta. Palkkalautakunnan päätös huhtikuun 22 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok " 22li ia 227) Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä, että voimassa olevia päivystystyötä koskevia määräyksiä on tulkittava siten, että päivystyskorvausta laskettaessa tuntipalkaksi vuoden 1947 alusta alkaen otetaan kaupunginvaltuuston helmikuun 24 päivänä 1947 vahvistama uusi palkka jaettuna 170:11ä. 65. Päivystystyön järjestely kaupungin virastoissa. Kaupunginvaltuuston päätös Joulukuun 17 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok " 227) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä muuttaa marraskuun 27 päivänä 1946 vahvistamainsa päivystysmääräysten 3 a ja 3 d kohdat näin kuuluviksi:

124 N:o 65 (jatk.) 92 3 a. Jos viranhaltijan on oleskeltava määrätyssä työ- tai IlC.uussa paikassa, on tällaiselta varallaoloajalta, mikäli hän sinä aikana ei suorita varsinaisia virkatehtäviään, suoritettava hänelle korvaus, jonka kokonaismäärä kuukaudessa älköön kuitenkaan ylittäkö 50 % asianomaisen viranhaltijan säännöllisistä palkkatuloista vastaavana aikana. 3 d. Mikäli viran haltija edellä a, b ja c kohdissa mainitun varallaolon aikana joutuu suorittamaan varsinaisia virkatehtäviä, on tällaisesta virkatehtävien hoitamiseen käytetystä ajasta suoritettava hänelle ylityökorvaus. Puhelimitse' tapahtuvan virkatehtävien' hoidon suhteen on kuitenkin noudatettava edellä a, b ja c kohdissa annettuja määräyksiä. 66. Palkkaluokittelun alapuolella olevan kuukausipaikkaisen tilapäisen henkilökunnan palkkaus. Kaupun~lnhallltuksen päätös huhtikuun 24 p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä antaa kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sellaisen ohjeen, että palkkaluokittelun alapuolella olevan kuukausipalkkaisen tilapäisen henkilökunnan palkkoja saadaan harkinnan mukaan määrärahojen puitteissa korottaa enintään niin paljon, että uusi pohjapalkka vastaa ennen sotaa vallinnutta palkkatasoa korotettuna indeksiluvulla 667 sekä että ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset lasketaan 6 %:n mukaan korotukselta, yhteensä enintään 24 %:n suuruisiksi. 67. Palkan maksaminen liikennelaitoksen henkilökunnalle. Kaupun~lnhallltuksen päätös maauskuun 27.p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että liikennelaitoksen toimistohenkilökunnalle, insinööreille ja työnjohtajille sekä heihin verrattaville viranhaltijoille maksetaan palkka kerran kuukaudessa kuukauden puolivälissä, mutta muille viranhaltijoille kaksi kertaa kuukaudessa. 68. Kaupungin virastojen ja laitosten siivoojien palkkaus. Kaupun~lnhaJlltuksen päätös huhtikuun 24 p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä kehoittaa kaikkia kaupungin lauta- ja johtokuntia järjestämään kaupungin virastojen ja laitosten siivoojien palkkauksen seuraavien periaatteiden mukaisesti:

125 93 N:o 68 (fatk.) 1) osapalvasllvoojien palkkaus on, elleivät he aikaisemmin ole olleet kuukausipaikkaisia, pyrittävä järjestämään tuntipalkkaiseksi, jolloin palkkioita määriteltäessä on ehdottomasti otettava huomioon palkkasäännöstelyn määräykset tällaisista töistä maksettavista palkkioista; 2) milloin kuukausipalkkaisen siivoojan palkkio ei nous~ niin suureksi, että virka voidaan sijoittaa voimassa olevaan palkkaluokitteluun, on palkkauksen perusteena käytettävä huoneiston pinta-alaa ja laatua sekä siivouspäivien lukumäärää seuraavan taulukon mukaisesti: keskuslämmitys, pieni liike, 6 pv. viikossa 12:45 mk m 2 :ltä kk:ssa suuri 6 14: 50 pieni 7 14: 50 suuri 7 16: 60 uunilämmitys, pieni 6 14:50 suuri 6 16: 70. pieni 7 16:60 suun 7 18:65 portaat pieni 16:60 suuri 18:65 Ellei palkkio tällöin nouse vähintään yhtä suureksi kuin asianomaiselle siivoojalle samasta työstä tähän saakka maksettu palkkio, on hän oikeutettu edelleen nauttimaan tähänastisen palkkionsa. 69. Putki- ja sähkötyöntekijäin palkat. Palkkalautakunnan päätökset elokuun 26 p:ltä Ja syyskuun 16 p:ltä (Vrt..I/Unn. as.-kok : 164) Palkkalautakunta' päätti, että Helsingin kaupungin toissä otetaan elokuun 31 päivästä 1947 alkaen käytäntöön sosiaaliministeriön palkkaosaston elokuun 1 päivänä 1947 hyväksymä putkityöntekijäin palkkojen 15 %:n korotus, laskettuna alalle vahvistetuista ohjepalkoista. PalkkalButBkuntB 26/ Palkkalautakunta päätti, että Helsingin kaupungin töissä otetaan syyskuun 21 päivästä 1947 alkaen käytäntöön sosiaaliministeriön elokuun 20 päivänä 1947 hyväksymä sähkötyöntekijäin 15 %:n palkankorotus. Korotus ei kuitenkaan koske niitä, jotka mahdollisesti ovat saaneet palkkasäännöstelypäätöksen 7 :n 4 momentin tai 4 :n 9 (aikaisemmin 8) momentin mukaisen korotuksen. PalkkBIButBkuntB

126 Kuljetustyöntekijäin palkat. PalkkalautakuDDaD päätökset elokuun 4 p:ltä ja 26 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok :24, 25 ja 164) Palkkalautakunta. päätti tiedoittaa sosiaaliministeriön palkka osaston ohjeitten perusteella seuraavaa: Autonkuljettajien lisätty ohjepalkka on 36: 75 mk. Sosiaaliministeriön huhtikuun 2 päivänä 1947 tekemän päätöksen mukaan on alle 4 vuotta alalla palvelleiden kuorma-autonkuljettajain tuntipalkka 45: 25 mk. Yli 4 vuotta alalla palvelleille tulee lisäksi 5 %:n korotus, mikä lasketaan mainitusta lisätystä ohjepalkasta 36: 75 mk. Heidän tuntipalkkansa on siten 47: 10. mk. Nämä ohj!'et kumoavat palkkalautakunnall toukokuun 6 päivänä 1947 tiedoksi antaman määräyksen, jonka mukaan yli " vuotta palvelleen knorma-autonkuljettajan tuntipalkka on 47: 50 mk. Kaupunginhallitus päätti elokuun 14 päivänä 1\11.7, että.7: 10 mk:n tuntipalkan sijasta 1.7: 50 mk:n tuntipalkan mukaan mahdollisesti liikaa maksettua palkanosaa ei peritä takaisin. Autonapumiehiin nähden voidaan ohjepalkkana noudattaa kesäkuun 1 p:iivänä 1946 voimaantulleen ja Helsingin kaupungin ja Helsingin kunnantyöntekijäin keskustoimikunta r.y:n väliseen työehtosopimukseen sisältyvän palkkataulukon mukaista tuntipalkkaa kalliinajanlisäyksineen, joka on 32: 10. mk. Autonapumiehille on sitäpaitsi maksettava palkkasäännöstelypäätöksen 8 a :n mukainen erityinen palkanlisä 6: 50. mk. PalkkalautakuDta 4/ Palkkalautakunta päätti, että elokuun 1 päivästä 1947 lukien on seuraavat, valtioneuvoston elokuun 14 päivänä 1947 antamassa autonkuljettajien ja autonapnmiesten y.m. palkkoja koskevassa päätöksessä määrätyt palkat otettava Helsingin kaupungin töissä käytäntöön: Alle 4 vuotta palvelleen knorma-autonkuljettajan palkka on 49: 80. mk ja yli 4 vuotta palvelleen 51: 60. mk. Henkilökohtaiset lisät ja häkälisät lasketaan lisät ylle ohjepaikalle 36: 75 mk. Autonapumiesten palkka on 43 mk; henkilökohtaiset y.m.lisät ja häkälisät lasketaån työehtosopimuksen mukaiselle tuntipaikalle 32: 10. mk. Palkkalautakunta päätti edelleen, että kuorma-autonkuljettajalle, joka työskennellen ilman apumiestä joutuu suorittamaan auton kuormauksen ja purkauksen, suoritetaan elokuun 31 päivästä 1947 lukien sosiaaliministeriön palkkaosaston päätöksen mukaisesti korotusta: a) ajomatkan ollessa alle 15 km, 15 % ohjepalkasta b),) ') ') 10. %,) c),),) yli 50.,) 5 %,) Mikäli kuorma-auton purkaus suoritetaan koneellisesti, ei kuormaautonkuljettajalie suoriteta mainittua korotusta. PalkkalautakuDta 26/

127 Kaupungin palveluksessa omin hevosin työskenteleville kuormaajureille suoritettava palkka. Palkkalautakunnan päätökset kesäkulln 20 p:ltä Ja Joulukuun _30 p:ltä 1<;147. (Vrt. kunn. as.-llok. 1946: 21) Palkkalautakunta päätti tiedoittaa sosiaaliministeriön ohjeitten perusteella seuraavaa: Hevosmiehen palkka lasketaan kesäkuun 1 päivästä 1947 lähtien siten, että miehen palkka määräytyy niiden ohjeiden mukaan mitä siitä on annettu ja hevosen palkka katsotaan hinnaksi. Tästä aiheutuu, että määräykset ylityökorvauksesta, kesälomakorvauksesta sekä palkkasäännöstelypäätöksen eri kohdat koskevat vain miehen palkkaa, mutta eivät ulotu hevosen työstä maksettavaan korvaukseen. Hevosen työstä perit -tävään hintaan sisältyvät korvaukset valjaista ja ajoneuvoista. Muussa kuin maataloustyössä on miehen tuntipalkka eri paikkakuntaluokissa seuraava: Paikkakuntaluokka 1 Alle 4 vuotta ammatissa ollut 37 mk Vähintään.4 vuotta ammatissa ollut 39: 25 mk Kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaisesti on korvaus hevosesta ja ajoneuvoista työsopimuslaissa tarkoitetussa työssä _seuraava: 1 kalleusryhmä..., mk tunnilta Palkkalautakunta 20/ Palkkalautakunta päätti tiedoittaa, että kansanhuoltorrinisteriö on_ marraskuun 11 päivänä 1947 vahvistanut hevosesta ja ajoneuvoista työsopimuslain alaisessa työssä maksettavaksi seuraavat korvaukset: 1 paikkakuntaluokassa..., mk tunnilta Palkkalautakunta 30/ Ohjeet vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksamisesta. SoslaaUmlnlsterlön antamat heinäkuun 3 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 225) Sosiaaliministeriö tiedoittaa, että ministeriö on hinta- ja palkkaneuvoston lausunnon perusteella antanut valtioneuvoston 31 päivänä toukokuuta 1947 antaman päätöksen mukaisen vuorotyölisän ja erityisen palkanlisän maksamisesta aikaisempien lisäksi seuraavia yleisiä sovellutusohjeita:

128 .N:o 72 (falk.) 96 1) Palkkasäännöstelypäätöksen 8 a :n mukainen erityinen palkanlisä maksetaan sunnuntai- ja ylityötä tehtäessä erillisenä lisänä, mutta työaikalain mukaisine vastaavine prosenttikorotuksineen. 2) Palkkasäännöstelypäätöksen 8 a :n mukainen erityinen palkanlisä suoritetaan myöskin sellaisille työntekijöille, joille kuluvan vuoden aikana urakkatyöjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai muulla perusteella on ryhdytty maksamaan tuotantopalkkiota, mikäli tämä palkkio ei ole ollut yleisluontoiseksi palkkojen korotukseksi tarkoitettu eikä ole selvästi todettavaan tuotannon tai työtehon kasvuun perustuvaa. 3) Vuorotyölisä sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä suoritetusta vuorot yöstä maksetaan erillisenä lisänä, mutta vastaavine prosenttikorotuksineen, alkuperäisestä ohjepalkasta laskettuna. 4) Vuorot yö lisä maksetaan urakkatyötä tekeville työntekijöille niinikään erillisenä markkamääräisenä lisänä tehtyjen työtuntien mukaan asianomaisten työntekijäin palkkasäännöstelypäätöksen 4. :n 1 ja 4. momenttien mukaisista ohjepalkoista laskettuna. 5) Kaksivuorotyössä katsotaan n.s. iltavuoroksi yleensä aina toinen, s.o.. myöhäisempi vuoro, sekä kolmivuorotyössä yövuoroksi ensimmäinen ja iltavuoroksi kplmas vuoro riippumatta siitä, millä kellonlyömällä vuorot.päättyvät. 6) Vuorotyölisää voidaan vaatia maksettavaksi vasta siitä päivästä lähtien, jolloin k.o. valtioneuvoston päätös on tullut voimaan, t.s. kesäkuun 5 päivästä 1947, mutta voidaan sitä soveltaa jo kesäkuun 1 päivästä 1947 alkaen, mikäli asiapuolet näin sopivat.. Huomioitaessa vuototyölisää loma-ajan palkkaa maksettaessa on työntekijäin tuntipalkkaan lisättävä keskimääräisen prosentin mukaan laskettn vuorotyölisä; työntekijä, joka on työssä vain päivä- ja iltavuorossa, saa siten tuntipalkkaan 5 % :n korotuksen ja työntekijä, joka työskent.elee 3 vuorossa, 10 %:n korotuksen. Palkkalautakunta 12/" Urakkapalkalla työskentelevien työntekijäin lomakorvauksen laskeminen. Palkkalautakunnan päätös syyskuun 12 p:ltä (Vrl. kunn. as.-kok : 18) Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä, että milloin työntekijä suorittaa työtä urakkapalkalla, ori lomakorvausta laskettaessa hänen keskimääräinen päiväansionsa laskettava siten, että vuosilomalain 7 :n 3 momentin edellyttämään 3 lähinnä edellisen kuukauden yhteenlaskettuun ansioon luetaan myös hänen sinä aikana nostamansa erityiset palkanlisät. TILGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1946

129 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. 1:0 1. S i s ä 11 Y s: 74. Helsingin kaupungin matkustussäännön muutos, s Liikennelaitoksen linja-autonkuljettajien ikäkorotuksia: vastaavat palkankorotukset, s Osapäivätyön käytäntöönottaminen kaupungin virastoissa, s Sunnuntaityökorvaus, s Lapsilisien maksaminen kaupungin viranhaltijoille, s Asetus valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta, s Asetus eräiden pollisitoimien tai niiden palkkausluokkien muut~amisesta, s. 10~ Helsingin kaupunginorkesterin vuokraustariffi, s. 10~ Lisäys Helsingin kaupungissa olevia ruiskumaalaamoita varten vahvistettuihin paloturvallisuusmääräyksiin, s Taksa palolaitoksen sairaankuljetusvaunujen käyttämisestä, s Nuohousmaksujen korottaminen, Vesijohtolaitoksen maksujen korottaminen, s Invaliidihuoltolain täy-, täntöönpano, s Laki eräiden sotainvaliidien ja heidän sekä sotatilan aikana kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta, s Asetus eräiden s'otainvaliidien ja heidän sekä kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta, s Laki köyhäinhoidollisesta kotipaikkaoikeudesta eräissä tapauksissa, s '- 90. Asetus yleisiin kasvatuslaitoksiin ja valtion ylläpitämiin 'turvakoteihin hakemuksen perusteella otetuista oppilaista suoritettavista hoitomaksvista annetun asetuksen muuttamisesta, s. " Helsingin kaupungin matkustussäännön muutos. Kaupun~lnvaltuuston päätös syyskuun 3 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 18 ja 1945 : 51) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä muuttaa toukokuun 12 päivänä 1943 vahvistetun matkustussäännön toukokuun 23 päivänä 1945 muutetun 12 :n näin kuuluvaksi: 12. Päivärahaa suoritetaan seuraavien perusteiden mukaan: I luokassa II... III 400 mk Päiväraha lasketaan 50 %:lla korotetuin määrin kaupungissa ja kauppalassa sekä taajaväkisessä yhdyskunnassa. Korotettu päiväraha suoritetaan jokaiselta vuorokaudelta. jonka aikana asianomainen on korotukseen oikeuttavalla paikka1..'unnalla tehtävän suorittamisen. yöpymisen tai muun pätevän syyn vuoksi oleskellut vähintään kuusi tuntia.

130 Liikennelaitoksen linja-autonkuljettajien ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset. Kaupunginvaltuuston päätös lok~kuun 15 p:ltä 19.'. Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että liikennelaitoksen palvelukseen lokakuun 1 päivään 1947 mennessä otetuille autonkuljettajille maksetaan ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset 1, 4, 7 ja 10 vuoden palveluksesta ja siitä päivästä lukien, jolloin edellytykset ikäkorotusten saamiseen virka~äännön mukaan olisivat täyttyneet, jos linjaautonkuljettajat olisivat olleet vakinaisia.riranbaltijoita. Myöhemmin palvelukseen otettavien linja-autonkuljettajien suhteen on sen sijaan siirryttävä noudattamaan yleistä, ikäkorotuksia vastaavia palkankorotuksia koskevaa käytäntöä. 76. Osapäivätyön käytäntöönottaminen kaupungin virastoissa. Kaupunginvaltuuston päätös marraskuun 5 p:ltä 19.'. Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä: että lauta- ja johtokurnat oikeutetaan palkkalautakunnan kussakin yksityistapauksessa antamalla. luvalla suorituttamaan töitä osapäivätyövoimaa käyttämällä; että osapäivätyövoimaa, tarvittaessa on siitä ilmoitettava työnvälitystoimistolle; että osapäivätyövoiman palkkauksen perustaksi on otettava suhteellinen osuus vastaavan viran peruspalkasta; että niin kauan kuin osapäivätyöntekijä on osapäivätyössä, saa hän toistaiseksi virkasäännössä edeuytetyt vuosi- ja muut lomaedut sekä suhteessa työajan pituuteen supistetut ikälisät, mutta hänen tultuaan kokopäivätyötä suorittavaksi viranh altij aksi osapäivätyöskentelyä ei toistaiseksi lasketa palvelusajaksi asianomaisen sosiaalisia etuja määriteltäessä; sekä 77. Sunnuntaityökorvaus. Kaupunginvaltuuston päätös joulukuun l' p:ltä 19.'. (Vrt. kunn. as.-kok : 103 ja 1946 : 225) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä: että sunnunt.j.työkorvauksen sisällyttämisestä kuukausipalkkaan luovutaan ja että sanotusta työstä suoritetaan kaikille kaupungin viranhaltijoille tammikuun 1 päivästä 1947 lukien työaikalain 18 :'1 1 momentissa säädetty palkankorotus, kuitenkin siten, että mikäli sunnuntait yö jo on

131 99 N:o 77 (jatk.) muulla perusteella osaksi tai kokonaan korvattu, työaikalain mukainen sunnuntaityökorvaus korvatulta osalta todetaan sisältyneeksi asianomaisen kuukausipalkkaan; että edellisessä kohdassa mainitun vähennyksen suuruudesta päättää palkkalautakunta kussakin yksityistapauksessa asianomaisen lauta- tai johtokunnan ehdotuksesta; että sunnuntaityökorvaukset suoritetaan syyskuun 30 päivään 1947 saakka asianomaisten viranhaltijain silloisten kuukausipalkkojen mukaisesti; sekä että korvaukset lokakuun 1 päivän 1947 jälkeiseltä ajalta suoritetaan vasta sen jälkeen kun viranhaltijain taannehtivasti korotetut palkat on vahvistettu. Sunnuntaityökorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että sunnuntaityötä varten, jota ei suoriteta säännöllisesti, on annettu sellainen kirjallinen määräys kuin kaupunginhallituksen joulukuun 17 p:nä 1942 ylityökorvauksen perusteihin liittyvästä lisäyksestä antama päätös edellyttää. KaupungInhallitus 18/ Lapsilisien maksaminen kaupungin viranhaltijoille. Kaupunginvaltuuston päätös Joulukuun 17 p:1tä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että jokaiselle kaupungin viranhaltijalle, joka on perheensä pääasiallinen huoltaja, suoritetaan lapsilisää kustakin hänen elätettävänään olevasta alle 17 vuotiaasta omasta tai aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta 500 mk kuukaudelta lokakuun 1 päiv.ästä 1947 alkaen. Lapsilisä maksetaan lapsen syntymää seuraavan kuukauden alusta lukien. Se maksetaan kokonaisena siltä kuukaudelta, jonka aikana lapsi on täyttänyt seitsemäntoista vuotta tai jonka aikana huoitovelvollisuus lapseen nähden on muuten lakannut tahi jonka aikana viranhaltija on eronnut kaupungin palveluksesta. Milloin viranhaltija tulee kaupungin palvelukseen kesken kuukautta maksetaan lapsilisä seuraavan kuukauden alusta lukien. Kaupunginhallitus 18/ Asetus valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu huhtikuun 28 p:nä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 316/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 75 ja 1946 : 176) Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun asetuksen

132 N:o 79 (falk.) 100 (36/43) 1, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1944, 21 päivänä joulukuuta 1944, 1 päivänä kesäkuuta 1945 ja 22 päivänä marraskuuta 1946 annetuissa asetuksissa (356/44, 981/44, 484/45 ja 797/46), 2, 3 ja 4, sellaisena kuin se on 26 päivänä toukokuuta 1944 annetussa asetuksessa (356/44) ja 6, 7, 8 sekä 12 sellaisena kuin se on 14 päivänä huhtikuuta 1945 annetussa asetuksessa (315/45), näin kuuluviksi: 1~~ K k. l" 'l. k Palkkaus- Perusaupun ~en po ns~ a~to set: luokka palkka, mk Poliisimestari, 1 1. (Helsinki)...: ;000 Rikososaston johtaja (Helsinki) Rekisteriosaston johtaja Henkikirjoitustoimiston johtaja ~..., Poliisimestarin lainopillinen apulainen Poliisimestarin apulainen (Helsinki) Si~l~rekiste~toimi~to~ johtaja... :... : TOlmlupseen (Helsmki) Rikososaston johtajan apulainen," y.p Rikososaston johtajan apulainen Huolto-osaston johtaja...,' Sihteeri, 1 1. (Helsinki) Apulaissihteeri (Helsinki) Apulaissihteeri (Helsinki) Liikennetoimiston johtaja Tu.ntomerkkitoimiston johtaja Tutkintotoimiston j ohtaj a...: Tiedonantotoimiston johtaja Passitoimiston johtaja... " Auto-osaston johtaja..." Osoite- ja tiedonantotoimiston johtajan apulainen & Passitoimiston johtajan apulainen... : Taloudenhoitaja, y.p..... " Taloudenhoitaja (Helsinki)... '" Kirjapainon johtaja Varastonhoitaja... " Valokuvaaja... :.. : Rahastonhoitaja Rikososaston varastonhoitaj a.:... ".: , , , , , , , , , , , , , , , , ,bOO 142,::>00 135, ,600 " 135, , , , , , , ,400

133 101 N:o 79 (fatk.) YlikonJ.isario ,000 Kom-isario, ,200 Komisario, ,500 Kanslisti, Kan~listi, ," 10 Kirjuri, S Kirjuri, Kirjuri, Ylikonstaapeli, Tarkastuskonstaapeli, Vanhempi konstaapeli, Nuorempi konstaapeli, , ,400 97,200 92,100 87, , ,6(10 118, ,800 Vanhempi hoitajatar.... Nuorempi hoitajatar.... S 7 97,200 92,100 Vahtimestari, y.p ,200 Vahtimestari, a.p... : , Ikälisää ja 4 :ssä mainittua palvelusaikaa laskettaessa vähennetään se aika, jona viran tai toimen haltija ei ole virantoimituksen keskeytyks O vuokd virkaansa tai tointansa hoitanut. Vähennykseksi ei kuitenkaan lueta sitä aikaa, jonka viran tai toimen haltija on ollut a) virkalomalla, b) sairauden vuoksi virkavapaana, ellei se ole aiheuttanut palkkauslain 8 :ssä säädettyä puolen palkan pidätystä,. c) raskauden tai synnytyksen vuoksi palkkauslain 8 :n nojalla virkavapaana,. d) palkkauslain 10 :ssä mainituissa tapauksissa julkisen tehtävän tai toisen viran tai toimen hoitamisen vuoksi estyneenä virkaansa tai tointansa hoitamasta, e) virkavapaana sellaisia opintoja varten kuin palkkauslain 11 :n 2 momentissa sanotaan, f) muusta syystä virkavapaana enintään yhden kuukauden saman kalenterivuoden aikana, tai g) ilman syytä pidätettynä tai estettynä virantoir;nituksesta. 8~ ~ _.- Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1947 lnkien.

134 N:o 79 (ialk.) 102 Annettu elokuun 15 p:nä (Suomen as.-kok. 63.3/47) Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä kumotaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun asetuksen 6 :n 2 momentti sekä muutetaan saman pykälän 1 momentti, sellaisina kuin sanotut momentit ovat 28 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa ase-" tuksessa (316/47), näin kuuluvaksi: 6. Viran tai toimen haltija saakoon ikälisään nähden lukea hyväkseen koko sen ajan, minkä hän, täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta, on ollut sopimuspaikkaisessa valtion virassa tai toimessa taikka päätoimena pidettävässä valtion ylimääräisessä toimessa tai sellaisessa valtion työssä, josta hän on saanut pääasiallisen toimeentulonsa, tahi väliaikaisena tai viransijaisena peruspalkkaisessa valtion virassa tai toimessa, niin myös sen ajan, minkä hän on ollut eduskunnan, Suomen pankin, Ahvenanmaan maakuntalautakunnan, valtion teollisuuslaitoksen, kansaneläkelaitoksen ja postisäästöpankin päätoimeksi katsottavassa vakinaisessa toimessa. Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1947 lukien. Annettu Joulukuun 12 p:nä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 881/47) Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan valtion viran tai toimen haltijain palkkauksesta 19 päivänä tammikuuta 1943 annetun asetuksen 1, sellaisena kuin se on 28 päivänä huhtikuuta 1947 ja 10 päivänä lokakuuta 1947 annetuissa asetuksissa (316 ja 742/47), sekä 6 ja 12, sellaisina kuin ne ovat 28 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa asetuk::essa, 6 muutettuna 15 päivänä elokuuta 1947 annetulla asetuksella (633/47), näin kuuluviksi: " " Palkkaus- Perusluokka palkka, mk Kaupunkien poliisilaitokset: Poliisimestari, 1 1. (Helsinki) ,600 Rikososaston johtaja (Helsinki) Rekisteriosaston johtaja Henkikirjoitustoimiston johtaja Poliisimestarin lainopillinen apulainen Poliisimestarin apulainen (Helsinki) Siviilirekisteritoimiston johtaja., , , , , , ,600

135 Toimiupseeri (Helsinki) 103 N:o 79 (fatk.) ,600 Ri~ososaston johtajan apulainen, y.p Rikososaston johtajan apulainen Huolto-osaston johtaja Sihteeri, 1 1. (Helsinki) Apulaissihteeri (Helsinki) :L 7 Apulaissihteeri (Helsinki) Liikennetoimiston johtaja Tuntomerkkitoimiston johtaja Tutkintatoimiston johtaja Tiedonantotoimiston johtaja Passitoimiston johtaja Auto-osaston johtaja..., Osoite- ja tiedonantotoimiston johtajan apulainen Passitoimiston johtajan apulainen Taloudenhoitaja, y.p Taloudenhoitaja (Helsinki) Kirjapainon johtaja Varastonhoitaja... '" Valokuvaaja Rahastonhoitaja Rikososaston varastonhoitaja Ylikomisario Komisario, ' , Komisario, , Kanslisti, Kanslisti, :L Kirjuri, Kirjuri, Kirjuri, Ylikonstaapeli, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,600 H4, ,000 Tarkastuskonstaapeli, ,400 Vanhempi konstaapeli, ,800 Nuorempi konstaapeli, ,200

136 N:o 79 (jatk.) 104 Vanhempi hoitajatar... 8 Hoitajatar Vahtimestari, y.p Vahtimestari, a.p , , , Viran tai toimen haltija saakoon ikälisää varten lukea hyväkseen Siitä ajasta, minkä viran tai toimen haltija täytettyään kaksikymmentäyksi vuotta.on ollut kunnan, kuntien keskusjärjestön, kuntien yhtymän taikka uskonnollisen yhdyskunnan toimessa, saa hän lukea hyväkseen sen osan, joka ylittää neljä vuotta, jos tämä toimi on ollut päätoimi sekä pätevyysehtoihin ja laatuun nähden siihen valtion virkaan tai toimeen rinnastettavissa, mihin hän on toimesta erottuaan ensiksi tullut Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 1947 lukien. 80. Asetus eräiden poliisitoimien tai niiden palkkausluokkien muuttamisesta. Annettu joulukuun 12 p:nä (Lybeuuyeote) (Slwmen as.-kok. 888/47) Eduskunnan myönnettyä tarkoitukseen tarvittavat varat muutetaan sisäasiainministerin esittelystä 1 päivästä lokakuuta 1947 lukien eräät poliisitoimet tai niiden palkkausluokat seuraavasti:.. kaksi Helsingin kaupungin poliisilaitoksen 7 palkkausluokan nuoremman hoitajattaren tointa 8 palkkausluokkaan kuuluviksi vanhemman hoitajattaren toimiksi; Samasta päivästä lukien siirretääil edellä mainittujen Helsingin kaupungin poliisilaitoksen nuoremman hoitajattaren tointen nykyiset haltijat täten muutettuihin vanhemman hoitajattaren toimiin: Helsingin kaupunginorkesterin vuokraustariffi. Muslikkllautakunnan vobvlstama kesäkuuu 14 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 272) a) Sävellyskonsertit, kotimaiset: 2 harjoitusta.... Ylimääräinen harjoitus.... Mk 5,000: - 1,COO: -

137 105 b) Sävellyskonsertit, ulkomaalaiset: 2 harjoitusta.... Ylimääräinen harjoitus.... c) Kotimaisten johtajien konsertit: 2 harjoitusta.... Ylimääräinen harjoitus.... d) Ulkomaalaisten johtajien konsertit: 2 harjoitusta harjoitusta... :..... e) Kuorojen konsertit, kotimaiset konsertinantajat: 1 harjoitus ~ harjoitusta.... Ylimääräinen harjoitus.... f) Säestyskonsertit, kotimaiset konsertinantajap) : 1 harjoitus.... Ylimääräinen harjoitus.... g) Säestyskonsertit, ulkomaalaiset konsertinantajap): 1 harjoitus.... Ylimääräinen harjoitus.... h) Kotimaiset yhdistykset ja yksityiset l ): 1 harjoitus....'... :... ~... :.,.... Ylimääräinen harjoitus.. :... :.... N:o 81 (falk.) 12,000: - 3,000: - 12,000: - 3,000: - 18,000: - 20,000: - 10,000:- 12,000: - 3,000:- 15,000: - 3,000:- 20,(00: - 5,000: - 12,000: - 3,000: -.- Musiikkilautakunta päätti korottaa kesäkuun 14 päivänä 1946 vahvistamansa kaupunginorkesterin vuokr~ustariffin kauttaaltaan 50 %:lla. MuslikkUautakunta 29/ Lisäys Helsingin kaupungissa olevia ruiskumaalaamoita varten vahvistettuihin paloturvallisuusmääräyksiin. Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama heinäkuun 17 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 19 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 125) Uudenmaan lääninhallitus vahvisti mainittuna päivänä valtuuston maaliskuun 19 päivänä 1947 tekemän päätöksen, jolla elokuun 20 päivänä 1945 vahvistettuihin Helsingin kaupungissa olevia ruiskumaalaarr.oita koskeviin paloturvallisuusmääräyksiin lisättiin näin kuuluva 15 : 15. Maistraatilla On oikeus palolautakuntaa. kuultuaan, erikoisen painavien syiden niin vaatiessa,. 'myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. ') Johtajan palkkion suorittaa vuokr'aaja henkilökohtaisen. sopimuksen mukaan. Tariffista voidaan vain erikqistapauksissa. musiikkilautakunnan harkinnan mukaan poiketa..

138 Taksa palolaitoksen sairaankuljetusvaunujen käyttämisestä. Kaupun~lnvaltuuston päätös helmikuun 26 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 136) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä vahvistaa maksut palolaitoksen sairaankuljetusvaunujen käyttämisestä kansanhuoltoministeriön helmikuun 11 päivänä 1947 tekemän päätöksen mukaisiksi: 1) Jokaisesta kuljetuksesta kaupungin alueella kaupungin tai valtion sairaaloihin tai niistä maksu on 125 mk, paitsi tapaturman sattuessa, jolloin kuljetus on maksuton; jos kuljetus tapahtuu rautatieasemalle tai sieltä tahi yksityissairaaloihin tai niistä, maksu on 175 mk; 2) Sairaankuljetusvaunun käyttämisestä kaupungin ulkopuolella on maksu kaupungin rajalle 150 mk ja siitä eteenpäin 13 mk juoksukilometriitä sekä meno- että paluumatkalta. Kaupunginvaltuusto oli jo 25/ korottanut 1944 vahvistettua taksaa, mutta kansanhuoltoministeriö ei katsonut voivansa hyväksyä tätä korotusta. 84. Nuoh.ousmaksujen korottaminen. Maistraatin päätös kesäkuun 28 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 20, : 205 sekä 1946 : 43 ia 152) Maistraatti päätti mainittuna päivänä korottaa Kanta-Helsingin nuohoustariffin siten, että se tulee olemaan 240 % tariffin perusmaksuista, ja liitosalueen voimassaolevan tariffin 15 %:lla. Tähän eivät sisälly maistraatin maaliskuun 9 päivänä 1946 ja tammikuun 23 päivänä 1947 vahvistamat 1 %:n korotukset silloisiin nuohousmaksuihin. Korotukset tulevat voimaan taannehtivasti maaliskuun 1 päivästä 1947 lukien. Kaupungin liitosalueella, Munkkiniemeä lukuunottamatta, on noudatettu tammikuun 1 päivästä 1947 lukien hinta- ja palkkaneuvoston joulukuun 13 päivänä 1946 antamien, nuohousmaksuja koskevien yleisten ohjeiden mukaisia enimmäismaksuja. Malstraattl 4/ Maistraatin päätös joulukuun 13 p:ltä Maistraatti päätti mainittuna päivänä korottaa Kanta-Helsingin nuohoustariffin lokakuun 1 päivästä 1947 lukien 102 %:lla eli siten, että se tulee olemaan 344 % tariffin perusmaksuista ja määräsi, että kaupungin liitosalueella, Munkkiniemeä lukuunottamatta, on marraskuun 1 päivastä 1947 lukien noudatettava hinta- ja palkkaneuvoston lokakuun 31 päivänä 1947 antamien nuohousmaksuja koskevien yleisten ohjeiden mukaisia ertimmäismaksuj a.

139 Vesijohtolaitoksen maksujen korottaminen. Kaupun~lnvaltuuston päätös syyskuun 3 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok :32 ja :153) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä korottaa huhtikuun 29 päivänä 1936 vahvistetun vesijohtolaitoksen taksan mukaan lasketut maksut veden hinnan osalta kansanhuoltoministeriön heinäkuun 15 päivänä 1947 tekemän päätöksen mukaan joulukuun 31" päivään 19n saakka vuosinel j ännek::;el t ä seuraavasti: Kulutuksen ollessa 0-1,000 1,001-2,000 2,001-4,000 yli 4,0('0 m 3 4: 30 4: 10 3: 90 3: 75 Kaupunginvaltuusto oli jo 12[ korottanut vahvistettuja maksuja, mutta kansanhuoltoministeriö ei katsonut voivansa hyväksyä tätä korotusta. Kaupun~nvaltuuston päätös syyskuun 24 p:1tä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että vesijohtolaitoksen taksan mukaan lasketut maksut korotetaan 150 %:l1a veden hinnan osalta kulutuksesta, joka alkaa joulukuun mittari en lukemisen jälkeen, ja muiden' maksujen osalta tammikuun 1 päivästä 1948 lukien eli siten, että kultakin vuosineljännekseltä on suoritettava seuraavat kulutusmaksut: Kulutuksen ollessa 0-1,000 m 3 5: 50 mk m 3 :1tä 1,001-2,000 5: 25 2,001-4,000 5: - yli 4,CCO 4: Invaliidihuoltolain täytäntöönpano. Valtioneuvoston päätös tammikuun 30 p:ltä (Muutoksineen joulukuun 23 p:ltä 1947) (Suomen as.-kok. 69/47 ja 986/47) (Vrt. kunn. as.-kok 1944 : 15::,1945 : 280 ja 1946 : 179) Valtioneuvosto on 30 päivänä joulukuuta 1946 annetun invaliidihuoltolain (907/46) 15 ja 18 :n nojalla sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Invaliidihuoltolain 15 :ssä ta:r:koitettua huoltorahaasuoritetaan, m.illoin sen saajan toimeentulo on riippuvainen yksinomaan huoltorahasta, aviopuolisolle 1,800 markkaa ja lapselle 1,000 markkaa opintokuukautta kohden. Milloin huoltorahan saaja asuu paikkakunnalla, joka kuntien kalleusryhmityksestä 17 päivänä joulukuuta 1945 annetussa sosiaali-

140 N:o 86 (jatk.) 108 ministeriön. päätökse~sä (1229/45) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen luetaan III tai IV kalleusryhmään, on huoltoraha vastaavasti 10 tai 20 sadalta suurempi. Jos 1 momentissa tarkoitettu aviopuoliso tai lapsi saa muuta tuloa tai avustusta kuin 1 momentissa mainittua huoltorahaa, vähennetään se kohtuuden mukaan huoltorahan määrästä. Valtioneuvosto 23/ Invaliidihuoltolain 18 :n mukaan myönnettävän apurahan ja lainan suuruus määrätään muutoin samojen perusteiden mukaan kuin 10 päivänä marraskuuta 1944 annetussa ammattiopintojen avustuslaissa (796/44) tarkoitettu apuraha ja laina, paitsi että sanotun lain mukaan määrätyn apurahan ja lainan suuruus korotetaan 20 sadalta. Laina tai osa siitä voidaan jättää perimättä siltä, jonka harkitaan lainan suorittamisen johdosta menettävän mahdollisuuden vastaisuudessa elättää itseään ja omaisiaan. 3. Tätä päätöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1947 lukien. 87. Laki eräiden sotainvalödien ja heidän sekä sotatilan aikana kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta. Annettu toukokuun 3 p:nä (Suomen as.-kok. 341/47). Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. Henkilölle, jolle 30 päivänä marraskuuta 1939 julistetun sotatilan aikana sotapalveluksesta aiheutuneen ruumiinvamman tai sairauden taikka siitä seuranneen kuoleman perusteella tämän lain voimaan tullessa maksetaan päivä-, majoitus- tai muonarahaa, sotakuukausipalkkaa taikka huolto- tahi vuokrarahaa, annetaan niiden sijasta valtion varoista väliaikaista huoltoa. Mitä edellä on sanottu, koskee vastaavasti myös palvelustehtävissä kadonneen asevelvollisen sekä puolustm.voimain viran tai toimenhaltijan omaiselle annettavaa huoltoa. Milloin erittäin painavia syitä on olemassa, voidaan kadonneen omaiselle myöntää väliaikaista huoltoa muissakin kuin 1 momentissa mainituissa tapauksissa. 2. Kunnalliset viranomaiset ovat velvolliset avustamaan valtion viranomaisia tämän lain täytäntöönpanossa. Siitä aiheutuvat hallintomenot suoritetaan asianomaisen kunnan varoista. 3. Tässä laissa tarkoitetun huollon laadusta ja määrästä, sen suorittamisesta sekä sitä koskevien asiain käsittelystä määrätään asetuksella. 4. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Sotakuukausipalkkojen maksaminen iopetetaan heinäkuun 1 päivästä 1947 lukien. Kaupunginhallitus 17/

141 , Asetus eräiden sotainvaliidien ja heidän sekä kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta. 'Annettu toukokuun 9 p:nä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 379/47) (Vrt. ku'ntl. as.-kok. 1943: 69, 180, 181 ia 182) Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään eräiden sotainvaliidien ja heidän sekä kadonneiden ja kaatuneiden omaisten väliaikaisesta huollosta 3 päivänä toukokuuta 1947 annetun lain (341/47) 3 :n' nojalla: 1 L u k u., Väliaikaisen huollon saaiat. 1. Vahingoittuneelle tai sairastuneelle ja hänen omaisilleen sekä kadonneen tai kuolleen omaiselle, jolle 2 momentissa mainitun asetuksen tai valtioneuvoston päätöksen nojalla on tämän asetuksen voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta maksettu päivärahaa, sotakuukausipalkkaa tai huoltorahaa, annetaan mainitusta ajankohdasta lukien, jolloin sanottujen ja niihin liittyvien etujen suorittaminen lakkaa, väliaikaista huoltoa. Edellä tarkoitetut asetus ja valtioneuvoston päätökset ovat:, 1) puolustusvoimissa sodanaikaisessa palveluksessa olevalle suoritettavasta päivärahasta ja eräistä muista eduista 9 päivänä heinäkuuta 1943 annettu asetus (591/43);. 2) huolto rahan suorittamisesta sotapalveluksessa olevien asevelvollisten omaisille 9 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston päätös (965/43); 3)sotapalveluksessa olevien asevelvollisten, suojeluskuntalaisten ja vapaaehtoisten vähävaraisille äideille eräissä tapauksissa suoritettavasta huoltorahasta 9 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston päätös (966/43); sekä 4) puolustusvoimissa sodanaikaisessa palveluksessa olevalle suoritettavasta vuokrarahasta 9 päivänä joulukuuta 1943 annettu valtioneuvoston päätös (967743):,. ', '- -' ~ Väliaikaista huoltba koskevia asioita käsittelevät alueellisina eliminä lääninhallitukset ja sotilaspiirien esikunnat sekä paikallisina eliminä kaupungin- ja kauppalanhallitukset sekä kunnallislautakunnat. Kaupunginhallitus voi uskoa väliaikaista huoltoa koskevien asiain käsittelyn asettamalleen jaostolle, jonka jäsenten ei tarvitse olla kaupunginhallituksen jäseniä. ' Johtavana viranomaisena käsittelee väliaikaista huoltoa koskevia asioita sosiaaliministeriön alainen huoltorahatoimikunta. ' ~2~ ~-_ _----,-~-

142 N:o 88 (jatk.) Kunnallisen viranomaisen tulee: 1) maksaa myönnetty huolto raha kunnan alueella vakinaisesti asuvalle; 2) päättää 6 :ssä edellytetyissä tapauksissa huolto rahan määrän muuttamisesta, jos alentamisen tai lisäämisen määrästä ei ole epätietoisuutta; 3) toimittaa huoltorahatoimikunnan ratkaistavaksi sellaiset huoltorahaa koskevat asiat, joita se vakiintuneen käytännön tai riittävän ohjeen p1,1uhuessa ei voi ratkaista tai jotka 14 :n mukaan muutoin kuuluvat huoltorahatoimikunnan käsiteltäviin; 4) viimeistään kurucln vuoden maaliskuun loppuun mennessä tehdä asianomaiselle lääninhallitukselle tilitys edellisen kalenterivuoden aikana suorittamistaan' huoltorahoista; sekä. 5) toimittaa huoltorahatoimikunnalle, lääninhallitukselle ja sotilaspiirin esikunnalle niiden vaatimat, huoltorahaa koskevat selvitykset ja lausunnot. 1~O~~ Jos vahingoittunut tai sairastunut saa palkkaa valtion, kunnan tai seurakunnan virasta tai toimesta taikka valtion työntekijänä tahi lakkautuspalkkaa tai valtioneläkettä, maksetaan hänen omaisilleen tämän asetuksen mukaan tulevasta huoltorahasta vain se osa, millä huoltoraha ylittää sanotun palkan, lakkautuspalkan tai eläkkeen Tämä asetus, jolla kumotaan 1 :ssä mainittu asetus ja valtioneuvoston päätökset, mikäli ne koskevat tässä asetuksessa tarkoitetulle henkilölle annettavia muita etuja kuin kotiuttamisrahaa ja kadonneelle suoritettavaa päivärahaa, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Kunnan kuukausipalkkalautakunnan on siirrettävä 8 :ssä mainitulle kunnalliselle viranomaiselle ja puolustusministeriön sekä kuukausipalkkojen tarkastuslautakunnan huoltorahatoimikunnalle tämän asetuksen voimaan tullessa ratkaisematta olevat, tämän asetuksen mukaisesti käsiteltävät asiat. Kuukausipalkkalautakunnan on siirrettävä vastaava arkistonsa kunnallislautakunnalle taikka kaupungin- tai kauppalanhallitukselle. 89. Laki köyhäinhoidollisesta kotipaikkaoikeudesta eräissä tapauksissa. Annettu helmikuun 7 p:nä (Suomen as.-kok. 144/47) (Vrt. Helsingin kaupunkia koskevat asetukset, s ja kunn. as.-kok : 181) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. Suomen kansalainen, jolla viimeksi ennen 12 päivää maaliskuuta 1940 on ollut köyhäinhoidollinen kotipaikkaoikeus Suomen tasavallan ja Sosialististen neuvostotasavaltain liiton välillä sanottuna päivänä allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan Neuvostotasavaltain liitolle luovu-

143 111 N:o 89 (jatk.) tetulla alueella kokonaan sijaitsevassa kunnassa ei vuosien 1940, 1941, 1942, 1943, 1944, 1945, 1946 eikä 1947 henkikirjoituksen perusteella saa kotipaikkaoikeutta. Vuosien 1944, 1945, 1946 ja 1947 henkikirjoituksen perusteella ei köyhäinhoidollista kotipaikkaoikeutta myöskään saa Suomen kansalainen, jolla viimeksi ennen 19 päivänä syyskuuta 1944 tehtyä välirauhansopiml1sta on ollut kotipaikkaoikeus Petsamon kunnassa. 2. 1\1illoin Suomen kansalaisella on köyhäinhoidollinen kotipaikkaoikeus kunnassa, josta osa söjaitsee 1 :n 1 momentissa mainitulla alueella, ei vuosien 1940, 1941, 1942, 1943, 1944, 1945, 1946 eikä 1947 henkikirjoitus ole uuden kotipaikkaoikeuden saamisen perusteena, jos hänet on sellaiselta alueelta henkikirjoitettu siinä aikaisemmassa henkikirjoituksessa, jonka perusteella hänellä on kotipaikkaoikeus. Sama olkoon voimassa vuosien 1944, 1945, 1946 ja 1947 henkikirjoituksen vaikutuksesta, milloin Suomen kansalaisella on köyhäinhoidollinen kotipaikkaoikeus kunnassa, josta osa sijaitsee 19 päivänä syyskuuta tehdyssä välirauhansopimuksessa tarkoitetulla Porkkalan alueella, jos hänet on siltä alueelta henkikirjoitettu siinä aikaisemmassa henkikirjoituksessa, jonka perusteella hänellä on kotipaikkaoikeus. 3. Luovutetulla alueella vuosina 1942, 1943 ja 1944 tapahtuneella sekä siirtoväen henkikirjaan vuonna 1945 merkit yllä henkikirjoituksella ei myöskään ole vaikutusta sellaisen henkilön köyhäinhoidolliseen kotipaikkaoikeuteen, jolla viimeksi ennen 12 päivää maaliskuuta 1940 on ollut kotipaikkaoikeus valtakunnan nykyisellä alueella kokonaan tai osittain sijaitsevassa kunnassa. 4. Vaimoon nähden, joka on maaliskuun 12 päivän 1940 jälkeen vihitty 1 :n 1. momentissa tarkoitetun henkilön kanssa tai syyskuun 19 päivän 1944 jälkeen 1 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilön kanssa, on voimassa, mitä hänen miehensä kotipaikkaoikeudesta on säädetty. Sama olkoon lakina alaikäisestä lapsesta, jonka kotipaikkaoikeus köyhäinhoitolain mukaan on 1. momentissa tarkoitetun vaimon kotipaikkaoikeudesta riippuvainen. 5. Köyhäinhoidollinen kotipaikkakunta tai muu kunta saa valtiolta korvauksen köyhäinhoitolain 1 :n 1 momentin mukaisesta köyhäinhoidosta, jota se on antanut tämän lain 1 :n 1 momentissa tai 2 :n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle maaliskuun 12 päivän 1940 jälkeen, mutta ennen vuoden 1947 päättymistä, tahi 1 :n 2 momentissa taikka 2 :n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle S}'Yskuun 19 päivän 1944 jälkeen, mutta ennen vuoden 1947 loppua. 6. Mitä 5 :ssä on säädetty, on voimassa myös muiden sellaisten menojen ja kustannusten korvaamiseen nähden, jotka laki säätää korvattaviksi niinkuin köyhäinhoidon kustannukset. 7. Tässä laissa tarkoitettua korvausta maksetaan valtion varoista ainoastaan, jollei kustannuksia voida saada siltä elatusvelvolliselta, joka köyhäinhoitolain mukaan on velvollinen ne korvaamaan.

144 N.'o 89 (fatk.) Huoltolautakunta, joka tahtoo saada valtiolta 5 :ssä mainittua korvausta, hakekoon sitä köyhäinhoitolain 50 :ssä säädetyssä järjestyksessä kultakin kalenterivuodelta. 9. Mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, noudatettakoon siinä tarkoitettuihin henkilöihin nähden köyhäinhoitolain säännöksiä. 10. Tällä lailla kumotaan köyhäinhoidcllisesta kotipaikkaoikeudesta eräissä tapauksissa 22 päivänä joulukuuta 1944 annettu laki (1008/44). Viimeksimainittua lakia on kuitenkin sovellettava sellaiseen henkilöön, jolla viimeksi ennen 12 päivää maaliskuuta 1940 on ollut köyhäinhoidollinen kotipaikkaoikeus Hangon vuokratulla alueella kokonaan sijainneessa kunnassa tai sanotulla alueella osittain sijainneessa kunnassa, jos hänet on sellaiselta alueelta henkikirjoitettu siinä aikaisemmassa henkikirjoituksessa, jonka perusteella hänellä on kotipaikkaoikeus. 90. Asetus yleisiin kasvatuslaitoksiin ja valtion ylläpitämiin turvakoteihin hakemuksen perusteella otetuista oppilaista suoritettavista hoitomaksuista annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu toukokuun 3 p:nä (Suomen as.-kok. 343/47) (Vrt. kunn. as.-kok ' 215) Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan yleisiin kasvatus laitoksiin ja valtion ylläpitämiin turvakoteihin hakemuksen perusteella otetuista oppilaista suoritettavista hoitomaksuista 28 päivänä tammikuuta 1919 annetun asetuksen 1, sellaisena kuin se on 18 päivänä lokakuuta 1945 annetussa asetuksessa, näin kuuluvaksi: 1. Yleisiin kasvatuslaitoksiin ja valtion ylläpitämiin turvakoteihin otetuista oppilaista on vuosittain suoritettava hoitomaksua 6;000-9,600 markkaa oppilaalta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta TILGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1946

145 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT 1941.,HELSIUII KAUPUUIN T1USTOTOIMISTO. 1:0 B. S isä II y s: 91. Asetus kansakoulun kesäsllrtoloista, s Kaupungin kansakoululuokkien keskimääräinen oppilasluku, s, 116, Kaupungin opetuslaitoksissa maksettavat luento- ja tuntipaikkiot, s Laki kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta, s, Kansakoulujen apukoulujen opettajien palkkaedut, s Viransijaisina toimivien kansakoulunopettajien lomaoikeus, s Kansakoulunopettajien palkkojen järjestely, s Kansakoulunopettajien kasvatusapua koskevien määräysten soveltaminen, s Ikäkorotuksia vastaavien paikankorotustenmyöntäminen vuosisijaisina toimiville kansakouiunopettajille, s Kansakoulujen vahtimestareille ja siivoojattarille suoritettavat korvaukset, s, Laki kansakoulutoimen järjestys-,muodon perusteista annetun lain muuttamisesta, s Yleisen ammattikoulun opetussuunnitelman muuttaminen, s Ammattiopintojen avustuslain täytäntöönpano, s Perheellisille sotaieskille annettavat sairausavustukset, s, Laki kansankirjastolain muuttamisesta, S Asetus kansakoulun kesäsiirtoloista. AIw\!tt\l h~\i\lg ~~ P:I!~ ~CH'l, (Suomen as.-kok. 158/47) Opetusministerin esittelystä,säädetään kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 16 :n nojalla: 1. Kansakoulun oppilaita varten voidaan tämän asetuksen säännös-, ten mukaisesti järjestää kansakoulun kesä.,iirtola, johon heikkoja ja sairaalloisia tai muusta syystä erityistä huolenpitoa tarvitsevia lapsia otetaan kesäloman aikana voimistumaan ja jossa 'he täysihoidon ohella saavat terveydellistä hoitoa sekä tarpeellista kasvatusta. 2. Kunta, seurakunta, muu yhteisö, järjestö tai yksityinen henkilö, joka haluaa järjestää kansakoulun kesäsiirtolan, hankkikoon siihen kansakouluntarkastajan suostumuksen, kutakin kesää varten erikseen. Anomukseen, joka on toimitettava tarkastajalle ennen toukokuun 1 päivää, on liitettävä pohjapiirros siirtolan käytettävänä olevasta huoneistosta ja lääkärin lausunto sen sopivaisuudesta tai, jos huoneistosta jo aikaisemmin on annettu samanlainen selvitys, maininta siitä, ilmoitus siirtolaan tulevien oppilaiden lukumäärästä, pojat ja tytöt erikseen mainittuna, kotipaikasta ja siirtolassaoloajan pituudesta, selostus siirtolan henkilökunnasta ja s~n pätevyydestä sekä kouluhallituksen määr;iämän kaavan mukaan laadittu työsuunnit~lma ja kustannusarvio.

146 N:o 91 (jatk.) 1H Ellei kansakouluntarkastaja katso voivansa suostua kesäsiirtolan järjestämiseen, alistakoon asian kouluhallituksen ratkaistavaksi. Myönnetty lupa voidaan peruuttaa, jos järjestäjä kansakouluntarkastajan muistutuksesta huolimatta ei noudata tämän asetuksen säännöksiä. 3. Kesäsiirtolassa on johtaja ja, jos oppilaita on kolmeakymmentä enemmän, myös apulaisjohtaja. Johtajan tai apulaisjohtajan tulee olla kansakoulunopettaja. Kesäsiirtolassa on myös tarpeellinen apuhenkilökunta. 4. Kesäsiirtolan johtajan tulee 1) johtaa ja valvoa siirtolan toimintaa, ohjata sen henkilökuntaa kasvatukselliseen yhteistyöhön sekä huolehtia siitä, että siirtolassa vallitsee siisteys ja järjestys ja että siirtola muutenkin muodostuu tarkoituksensa täyttäväksi; 2) ottaa ja erottaa tarvittava palvelusväki; 3) hoitaa siirtolan taloutta ymmärtäväisesti ja säästäväisesti, määrätä ja vastata ostoista ja tilittää varat; 4) valita siirtolaan otettavat oppilaat, järjestää heidän noutamisensa ja saattamisensa takaisin kotiin, vastata vanhempien tiedusteluihin ja antaa heille ohjeita lasten varustamisessa siirtolaan; 5) huolehtia siitä, että oppilaat punnitaan siirtolaan tullessa ja sieltä lähtiessä ja tulokset merkitään luetteloon, valmistaa lääkärintarkastukset ja valvoa, että lääkärin antamia hoito-ohjeita noudatetaan ja että lääkäri tarpeen vaatiessa kutsutaan paikalle; 6) pitää 12 :ssä määrättyä päiväkirjaa; 7). valmistaa kertomus siirtolan toiminnasta sekä valtionavun anomuksessa tarvittavat muut selvitykset; ja 8) muuten tunnollisesti suorittaa ne tehtävät, jotka asian laadun mukaan kuuluvat hänelle. Apulaisjohtajan suoritettavaksi voidaan antaa osa johtajan tehtävistä, mutta vastatkoon johtaja silloinkin tehtävän suorittamisesta. 5. Sitten kun kesäsiirtolan järjestämiseen on myönnetty lupa, on sen johtajalla oikeus pyynnöstä saada kansakoulujen opettajilta ja johtajilta sekä koululääkäreiltä tietoja ja ehdotuksia siirtolaan otettavista oppilaista sekä muutakin virka-apua, jota siirtolan järjestäminen edellyttää. 6. Oppilaiden valinta kesäsiirtolaan on toimitettava huolella, niin etta kivu1loisuuden, sairaalloisuuden tai vähävaraisuuden ja puutteellisten kotiolojen vuoksi virkistystä ja tervehtymistä kipeimmin tarvitsevat oppilaat ensi sijassa pääsevät laitokseen. Valinta on ulotettava vähintään yhden kunnan samankielisiin kansakouluihin, ellei kunnassa järjestetä useampia kesäsiirtoloita. 7. Kesäsiirtolan huoneiston tulee olla riittävän tilava, helposti tuuletettava ja siistinä pidettävä. Poikien ja tyttöjen makuuhuoneet on sijoitettava erikseen ja sairastuneiden oppilaiden eristämiseen tulee olla mahdollisuus.

147 115 N:o 91 (iatk.) 8. Kesäsiirtola on jatkuvasti lääkärin valvonnassa. Lääkärin on huolellisesti tarkastettava oppilaat, näiden siirtolaan tullessa ja sieltä lähtiessä. Lääkärinhoitoa on annettava oppilaille tarpeen mukaan. Oppilaiden ruoan tulee olla ravitseva ja riittävä. 9. Kesäsiirtolan oppilaiden päiväjärjestys sisältäköön riittävästi lepoa, vapaita ja johdettuja leikkejä, voimistelua ja urheilua, mikäli mahdollista uinnin opetusta sekä kohtuullisessa määrässä myös opiskelutehtäviä ja kasvitarhan hoitoa. 10. Kesäsiirtolassa oppilas saa maksuttoman täysihoidon. Kuitenkin huoltaja on velvollinen varaamaan lapselle riittävät jalkineet ja vaatteet sekä kustantamaan niiden pesun ja korjauksen. Pienempää pesua ja paikkausta on suoritettava siirtolassa mahdollisuuden mukaan. Vähävaraisen oppilaan matka siirtolaan ja takaisin olkoon maksuton. 11. Kesäsiirtolassa oleva lapsi on velvollinen kohtuuden mukaan ottamaan osaa siirtolan askareisiin ja muuhun siellä järjestettyyn työhön. Tällöin on kuitenkin valvottava, ettei lasta rasiteta. Ellei oppilas noudata siirtolan järjestystä tai jos hän käyttäytyy sopimattomasti, voidaan häntä rangaista soveltuvin tavoin niinkuin kansakoulussa. Ellei siitä seuraa ojentumista, palautettakoon oppilas kotiinsa. '12. Kesäsiirtolassa on pidettävä päiväkirjaa, johon on merkittävä oppilaiden nimet, tulo- ja lähtöajat, heidän painonsa kumpanakin ajankohtana, mahdolliset sairaudet ja sattuneet tapaturmat, päiväjärjestykseen kuuluvat työt, retkeilyt, leikit ja opiskelutilaisuudet, oppilaille annetut rangaistukset, lääkärin, terveyssisaren ja kansakouluntarkastajan käynnit sekä muut siirtolan toimintaan. olennaisesti kuuluvat tapahtumat. 13. Kesäsiirtolan ylläpitäjä on oikeutettu saamaan valtionapua, sikäli kuin eduskunta on varannut tarkoitukseen määrärahaa. Valtionapu on kaupunkien kansakoulujen kesäsiirtoloita varten enintään puolet kohtuullisiksi katsottavista 14 :ssä määrätyistä kustannuksista. Muiden kansakoulujen kesäsiirtoloille voidaan, jos erityiset syyt niin vaativat, myöntää avustukseksi suurempikin osuus mainituista kustannuksista. Kouluhallitus voi määrätä, mihin summaan saakka valtion avustettavat kustannukset saavat nousta kutakin oppilasta ja hoitopäivää kohden. 14. Valtionavustusta annetaan seuraavista kustannuksista: 1) huoneiston vuokra, valaistus ja polttopuut; 2) oppilaiden ja henkilökunnan ruoka-aineet, ylellisyys- ja nautintoaineita lukuunottamatta; 3) oppilaiden matkakustannukset; 4) välttämättömän kaluston hankinta ja kuljetus; 5) lääkärintarkastus ja -hoito sekä lääkeaineet;ja 6) henkilökunnan palkkaus. Kaluston, opetusvälineiden tai muun pysyvän omaisuuden hankkimiseen voidaan valtionapua myöntää vain erityisistä syistä ja sillä ehdolla, että tätä omaisuutta käytetään jatkuvasti siirtolassa tai muussa kansakoulutoimessa.

148 N:o 91 (fatk.) Valtionapua kesäsiirtolan kustannuksiin on anottava kouluhallitukselta ennen seuraavan lokakuun 15 päivää kansakouluntarkastajalie toimitetulla anomuksella, johon on liitettävä kertomus siirtolan toiminnasta lääkärinlausuntoineen, tilit todisteineen ynnä niiden perusteella laadittu ryhmittäinen yhdistelmä menoista kokonaisuudessaan sekä kutakin oppilasta ja hoitopäivää kohden. Tarkastettuaan tiliselvityksen ja hankittuaan mahdollisesti tarvittavat lisätiedot kansakouluntarkastaja lähettää anomuksen oman lausuntonsa seuraamana kouluhallituksen ratkaistavaksi.,16. Kansakouluntarkastajan on valvottava kesäsiirtolan toimintaa, oppuaiden valintaa ja kuljetusta sekä siirtolan tilinpitoa. Hänen on suori-. tettava ainakin kerran kesässä siirtolan perusteellinen tarkastus. Jos valt;ionavustusta anottaessa menoihin on sisällytetty niihin kuulumattomia eriä, arvioinnin perusteella liian korkeiksi laskettuja vuokria tai muita velkomisia taikka taitamattomuudesta tai tuhlaavaisuudesta johtuneita tarpeettomia kustannuksia, on tarkastajan lausunnossaan siitä huomautettava. 92. Kaupungin kansakoululuokkien keskimääräinen oppilasluku. KaupuDllinvaltuustOD päätös huhtikuun 23 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 61) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että kaupungin kansakoulujen normaaliluokkien oppilaskeskimäärän tulee lukuvuoden aikana olla vähintään 30 oppilasta, jolloin ei oteta lukuun Suomenlinnan ja liitosalueiden kansakoulujen luokkia. 93. Kaupungin opetuslaitoksissa maksettavat luento- ja tuntipalkkiot. KaUPUDJ1lnValtuUStOD vahvlstamat maauskuun 19 p:dä. kesäkuud 18 p:dä Ja SyyskUUD 3 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 145 fa 239) Kaupunginvaltuusto vahvisti seuraavat vuoden 1947 kevätlukukauden alusta lukien kaupungin työväenopistoissa, kansakouluissa ja ammattikouluissa maksettavat luento- ja tuntipalkkiot: Työväenopistoissa. Opintopiiritunti.... Korjaustunti...,.... Luentopiiritunti....".... Kuorolaulun ja orkesterin johto, 2 tunnilta mk ) 450 1) 600 1)

149 117 Luentolauluilta, 2 tumillta.... Luento tai alustusesitelmä.... Kaksoisluento... : Kaupungmv,!-Ituusto 19/ Kansakouluissa. Ala- ja yläkoulussa.... Apukoulussa.... ;.... Jatkokoulussa :. KanpungIDvaltuusto 18/ Ammattikouluissa. Korkeakoulututkinnon suorittanut opettaja Voimistelunopettajat ja insinöörit... Kansakoulunopettajat... Ammatinopettajat, jotka antavat opetusta myöskin teoreettisissa aineissa Vakinaiset työnopettajat... Ylimääräiset työnopettajat... Korjaustunnilta korkeakoulututkinnon suorittaneille. Korjaustunnilta kansakoulunopettajille... Kaupunginvaltuusto 3/ N:o 93 (fatk.) 250 mk 700-1,150 -)~ 1,500-1,800 ) 120 nik ) 175 mk ) 100 ). 85 )~ 125 ) 100 ) 94. Laki kansakoululaitoksen kustannuksista annetun lain muuttamisesta. Annettu huhtikuun 30 p:nä (Lyhenilysote) (Suomen as.-kok. 329/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1926: 22, 1931: 61, 1943: 11 ja 27, 1944.: 18 sekä : 220). Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päivänä kesäkuuta 1926 annettuun lakiin (180/26) uusi 15 a sekä muutetaan sanotun lain 7, 9, 10, 11, 14, 16, 21, 22 ja 28, näistä 7, 9, 10, 11, 16 ja 28 sellaisina kuin ne ovat 5 päivänä helmikuuta 1943 annetussa laissa (115/43) sekä 14 ja 21 sellaisina kuin ne ovat 8 päivänä marraskuuta 1945 annetussa laissa (1088/45), näin kuuluviksi: 7. Rahassa saa yläkansakoulun opettaja: - a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ollut, jonka opettajanpalkka on perheen toimeentulon pääasiallinen lähde ja jolla on yksi tai useampia lapsia, 97,200 markkaa sekä muu opettaja 87,300 markkaa vuodessa; b) kasvatusapua: milloin opettajanpalkka on perheen toimeentulon pääasiallinen lähde, 6,000_ markkaa vuodessa kultakin hänen elätettävä"' nään olevalta seitsemäätoista vuotta nuoremmalta lapselta, ja otetaan tällöin huomioon opettajan sekä hänen aviopuolisonsa lapset ja ottolapset;

150 N:o 94 (fatk.) 118 c) ikälisää kolmivuotiskaudelta, kerrallaan viisi sadalta rahassa maksettavasta peruspalkasta ja viisi eri kertaa. 9. Rahapalkkaa saa alakansakoulun opettaja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai ollut, jonka opettajanpalkka on perheen' toimeentulon pääasiallinen lähde, ja jolla on yksi tai useampia lapsia, 70,200 markkaa ja muu opettaja 66,600 markkaa vuodessa sekä kasvatusapua, ikälisää ja kalliinpaikanlisää samojen perusteiden mukaan kuin 7 :ssä on yläkansakoulun opettajasta.säädetty. 10, 11, 14 ja 15 a Kaupungilla on oikeus itse järjestää kansakoulunopettajiensa palkkaus, kuitenkin niin, että sen tulee nousta, kouluhallituksen vahvistaman kaupunkien kalleusryhmityksen mukaan, vähintään seuraaviin määriin: halvimpaan kalleusryhmään kuuluvissa kaupungeissa 50 %, keskimmäiseen ryhmään kuuluvissa kaupungeissa 56 % sekä kalleimpaan ryhmään kuuluvissa kaupungeissa 62 % korkeammaksi kuin vastaavasti maalaiskuntien kansakoulunopettajille tämän lain mukaan maksettava rahapalkkaus, kalliinpaikanlisää ja 15. :n 5 momentissa mainittua lisäpalkkiota mukaan laskematta. 21. Palkkaeduista, jotka luetellaan II ja III luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien opettaja on velvollinen opettamaan enintään kaksikymmentäneljä viikk9tuntia sekä ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja enintään koltnekymmentä viikkotuntia. Lisäksi tulevista ylitunneista maalaiskunnan opettaja saa valtion korvattavaa ylituntipalkkiota 2,500 markkaa viikkotunnilta, jatko-opetuksen ja varhaisnuorisotyön aiheuttamista ylitunneista kuitenkin 3,200 markkaa viikkotunnilta vuodessa. 22. Jos kansakoulun lukuvuotta vastedes lailla pitennetään tai opettajan työvelvollisuutta lisätään, älköön kansakoulunopettaja sen johdosta vaatiko eri palkkiota tai korvausta. Milloin virallinen indeksi osoittaa elinkustannusten, 1 päivänä huhtikuuta 1947 vallinneeseen hintatasoon verrattuna, kohonneen huomattatavasti, voidaan tässä laissa säädettyihin, valtion korvattaviin rahapalkkoihin ja palkkioihin suorittaa kalliinajanlisää valtion tulo- ja menoarvion rajoissa. 28. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden ikään tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäljellä olevaksi 'elinajakseen saamaan vuotuista eläkettä valtiolta seuraavasti: ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja 70,200 markkaa; sekä alakansakoulun opettaja 53,100 markkaa. Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää opettajaa alkaisemmin kohtaa parantumaton tauti taikka jos hänet muuten havaitaan ilman omaa syytään tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan, myönnetään hänelle hänen erotessaan vuotuinen elinkautinen apuraha, joka viisi vuotta palvel-

151 119 N:o 94 (jatk.) leelle vastaa yhtä neljännestä edellä mainitusta täydestä eläkemäärästä sekä enemmän palvelleelle lisäksi joka palvelusvuodesta yhtä kahdeskymmenesosaa samasta määrästä, kunnes 20 vuotta palvelleelle tulee täysi eläkemäärä. Jos opettaja muusta syystä saa eron virastaan, älköön olko oikeutettu saamaan eläkettä tai apurahaa. Asetuksella voidaan määrätä, että eräissä kansakoulunopettajanviroissa, joiden laatu sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin 55 vuoden iässä. Alakansakoulun opettaja, jolla aikaisempien säånnösten mukaan on oikeus yläkansakoulun opettajan eläkkeeseen, säilyttää sen oikeutensa edelleenkin. Tämän lain säännöksiä noudatetaan 1 päivästä tammikuuta.1947 lukien. Annettu Joulukuun 23 p:nä (Lyhennysclte) (Suomen as.-kok. 933(47) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoululaitoksen kustannuksista 8 päivänä kesäkuuta 1926 annetun lain (180/26) 7, 9, 10, 12, 13 ja 14, 15 :n 1, 2 ja 5 momentti, 16, 17 ja 21, 22 :n 2 momentti sekä 23, 24 ja 28, näistä 12 ja 17 sellaisina kuin ne ovat 11 päivänä joulukuuta 1931 annetussa laissa (346/31), 15 :n mainitut momentit sellaisina kuin ne ovat 31 päivänä maaliskuuta 1944 annetussa laissa (221/44), 23 sellaisena kuin se on 21 päivänä huhtikuuta 1943 annetussa laissa (355/43) ynnä 7, 9, 10, 14 ja 16, 22 :n 2 momentti ja 28 sellaisina kuin ne ovat 30 päivänä huhtikuuta 1947 annetussa laissa (329/47), näin kuuluviksi: 7. Rahassa saa yläkansakoulun opettaja: a) peruspalkkaa: naimisissa oleva tai ollut, jonka opettajanpalkka on perheen toimeentulon pääasiallinen lähde ja jolla on yksi tai useampia lapsia, 126,600 markkaa sekä muu opettaja 114,600 markkaa vuodessa; b) kasvatusapua: milloin opettajanpalkka on perheen toimeentulon pääasiallinen lähde, 6,000 markkaa vuodessa kultakin hänen elätettävänään olevalta seitsemäätoista vuotta nuoremmalta lapselta, ja otetaan tällöin huomioon opettajan sekä hänen aviopuolisonsa lapset ja ottolapset; c) ikälisää kolmivuotiskaudelta, kerrallaan viisi sadalta rahassa maksettavasta peruspalkasta ja viisi eri kertaa. 9. Rahapalkkaa saa alakansakoulun opettaja: peruspalkkaa naimisissa oleva tai ollut, jonka opettajanpalkka on perheen toimeentulon pääasiallinen lähde ja jolla on yksi tai useampia lapsia, 99,000 markkaa ja muu opettaja 94,200 markkaa vuodessa sekä kasvatusapua, ikälisää ja kalliin-

152 N:o 94 (jatk.) 120 paikanlisää samojen perusteiden mukaan kuin 7 :ssä on yläkansakoulun opettajasta säädetty. 10, 12, 13 ja ' Opettajille ja asuntolanhoitajille 7, 9-11 ja 14 :n mukaan tulevat rahapalkat ja -palkkiot suorittaa valtio kunnille, samoin sen osan viran sijaiselle 13 :n 7 momentin mukaan maksettavasta rahapalkasta, jota viran haltija ei ole velvollinen suorittamaan. Sen lisäksi valtio korvaa kaksi kolmannesta kunnan niistä kansakoululaitoksen todellisista vuosimenoista, jotka johtuvat koulukaluston, opetusvälineiden, oppilaille ilmaiseksi tai käytettäväksi annettujen oppikirjojen ja muiden koulut~l.fpeiden hankkimisesta, oppilaiden hammas- ja terveydellisestä hoidosta sekä 19 ja 20 :ssä mainitusta avustuksesta, ei kuitenkaan koulukeittolan valaistus- ja lämmityskustannuksista eik!i ruoan valmistukseen tarvittavista polttoaineista. Kauppalakunta saa kuitenkin edellä tässä momentissa måinittuihin kansakoulumenoihinsa valtiolta vuotuisena kertakaikkisena avustuksena kutakin oppilasta kohden määrän, jonka suuruuden valtioneuvosto vahvistaa vuodeksi kerrallaan vähintään 300 ja enintään 800 markaksi.. Maan köyhimmille ja harvaan asutuille sekä rajaseutukunnille valtio suorittaa virkaan pateville opettajille maksettavaa lisäpalkkiota % peruspalkasta luokituksen mukaan, jonka valtioneuvosto kouluhallituksen ehdotuksesta vahvistaa. Niin ikään sanotut kunnat saavat eduskuilllan sitä varten kulloinkin myöntämistä varoista ylimääräistä avustusta, milloin niiden kustannukset kansakoululaitoksensa ylläpitämisestä muuten tulisivat kohtuullista raskaammiksi. 16. Kaupungilla on oikeus itse järjestäa kansakoulunopettajiensa palkkaus, kuitenkin niin, että sen tulee nousta, kouluhallituksen vahvistaman kaupunkien kalleusryhmityksen mukaan, vähintään seuraaviin määriin: halvimpaan kalleusryhmään kuuluvissa kaupungeissa 50 %, keskimmäiseen ryhmään kuuluvissa kaupungeissa 56 % sekä kalleimpaan ryhmään kuuluvissa kaupungeissa 62 % korkeammaksi kuin vastaavasti maalaiskuntien kansakoulunopettajille tämän lain mukaan maksettava rahapalkkaus, kasvatusapua, kalliinpaikanlisää ja 15 :n 5 momentissa mainittua lisäpalkkiota mukaan laskematta, mutta 22 :n 2 momentissa säädetyt mahdolliset korotukset ja alennukset huomioon otettuina. Lisäksi on kaupunkien kansakoulunopett.ajille suoritettava kasvatus apua vähintään saman suuruisena ja samojen perusteiden mukaan kuin 7 :n 1 momentin b) kohdassa on säädetty. 17. Kaupunkikunta saa kansakonlulaitoksensa ylläpitämiseksi valtiolta vuosittain avustuksena kutal-in oppilasta kohden määrän, jonka suuruuden valtioneuvosto vahvistaa vuodeksi kerrallaan vähintään 2,500 ja enintään 5,000 markaksi.

153 N:o 94 (jatk.) 21. Palkkaeduista, jotka luetellaan II ja III luvussa, alakansakoulun ja jatkoluokkien opettaja on velvollinen opettamaan enintään kaksikymmentäneljä viikkotuntia sekä ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja enintään kolmekymmentä viikkotuntia. Lisäksi tulevista ylitunneista maalaiskunnan opettaja saa valtion korvattavaa ylituntipalkkiota 3,840 markkaa viikkotunnilta vuodessa. ~~-~ ~ Jos valtion viran tai toimen haltijan palkkausta korotetaan tai alennetaan voimassa olevien säännösten nojalla Virallisen elinkustannusindeksin kohoamisen tai alenemisen johdosta, on tämän lain 7, 9, 10 ja :14 :ssä määrätyt peruspalkat ja ikälisät sekä 15 :n 5 momentin mukaan maksettavat lisäpalkkiot valtioneuvoston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti korotettava tai alennettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. Korotettu tai alennettu vuotuinen peruspalkka tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen, sekä ikälisä ja 15 :n 5 momentissa säädetty lisäpalkkio vastaavasti sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on viidellä jaollinen. 23. Opettajalle, jonka virka on lakkautettu, maksetaan lakkautuspalkka, joka ensimmäisenä vuotena viran lakkauttamisen jälkeen vastaa hänelle virasta maksettua rahapalkkaa ja virkaan kuuluneita luontoisetuja, voimassa olevien korvausperusteiden mukaan rahaksi muunnettuina, ja sen jälkeen kansakoulunopettajaile valtion varoista 28 :n 1 momentin mukaan maksettavan eläkkeen määrää. Ensimmäisenä vuotena opettajalle voidaan myös antaa virkaan kuuluneet luontoisedut, jolloin lakkautuspalkka vastaavasti pienenee. Oikeus lakkautuspalkkaan lakkaa, kun opettaja on. nimitetty toiseen kansakoulunopettajan virkaan tai tulee valtion viran tai pysyväisen toimen haltijaksi taikka jollei hän suostu vastaanottamaan väliaikaisesti, kunnes hänet voidaan siirtää vakinaiseen virkaan, samassa kunnassa olevaa, hänelle soveltuvaa muuta opettajanvirkaa, jonka kunta tarjoaa. " Siltä ajalta; minä opettaja väliaikaisena hoitaa sanotunlaista virkaa tai tointa, maksettakoon hänelle lakkautuspalkkaa ainoastaan, mikäli se on suurempi kuin tuon viran tai toimen hoitamisesta maksettu palkkaus, siihen luettuna" annettujen luontoisetujen arvo 1 momentissa mainituin tavoin rahaksi muunnettuna sekä puuttuvista luontoiseduista mahdollisesti maksettu nihakorvaus. Lakkautuspalkka maksetaan samoin kuin varsinainen palkkakin. Milloin kunta laiminlyö siirtää lakkautetun viran haltijan kunnassa avoinna olevaan uuteen virkaan tai sen puuttuessa ei heti ilmoita opt;ttajaa kouluhallitukselle muualle toiseen virkaan siirrettäväksi, lakkaa "kunnan oikeus saada valtion varoista avustusta lakkautuspalkan maksamiseen, ellei kouluhallitus erityisestä syystä sitä myönnä. Sama olkoon laki, jos kunta ei tarjoa lakkautetun viran haltijalle, jota vielä ei ole siirretty toiseen vir-

154 N:o 94 (iatk.) 122 kaan,. väliaikaisesti hänelle soveltuvaa opettajanvirkaa, kun sellaiseen olisi mahdollisuus. 24. Yläkansakoulun opettaja, supistetun kansakoulun opettaja, alakansakoulun opettaja ja jatkoluokkien opettaja samoin kuin oppivelvollisuuslain 24 :n nojalla otettu käsityön opettaja sekä kotitalouden opettaja on oikeutettu ikälisää varten lukemaan hyväkseen sen ajan, jonka hän on palvellut jossakin toisessa tässä luetelluista viroista. Niin ikään kansakoulunopettaja saa lukea ikälisää varten hyväkseen sen ajan, jonka hän on sotatilan aikana ollut sotapalveluksessa, lukuunottamatta kuitenkaan säännönmukaisen asevelvollisuuden suorittamisaikaa. 28. Vakinainen opettaja olkoon 30-vuotisen opetustoimen jälkeen ja 60 vuoden ikään tultuaan virasta erotessaan oikeutettu jäljellä olevaksi elinajakseen saam.aan vuotuista eläkettä valtiolta seuraavasti: ylä- ja supistetun kansakoulun opettaja 92,600 markkaa; sekä alakansakoulun opettaja 77,000 markkaa. Jos vakinaista tai väliaikaista pätevää opettajaa aikaisemmin kohtaa parantumaton tauti taikka jos hänen muuten havaitaan ilman omaa syytään tulleen kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan, myönnetään hänelle hänen erotessaan vuotuinen elinkautinen apuraha, joka viisi vuotta palvelleelle vastaa yhtä neljännestä edellä mainitusta täydestä eläkemäärästä sekä enemmän palvelleelle lisäksi joka palvelusvuodesta yhtä kahdeskymmenesosaa samasta määrästä, kunnes 20 vuotta palvelleelle tulee täysi eläkemäärä. Jos opettaja muusta syystä saa eron virastaan, älköön olko oikeutettu saamaan eläkettä tai apurahaa. Asetukseila voidaan määrätä, että eräissä kansakoulunopettajanviroissa, joiden laatu sitä vaatii, oikeus eläkkeen saamiseen alkaa ennen 60 vuoden ikää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin 55 vuoden iässä.. Alakansakoulun. opettaja, jolla aikaisempien säännösten mukaan on oikeus yläkansakoulun opettajan eläkkeeseen, säilyttää sen oikeutensa edelleenkin. Jos kansakoulunopettajan palkkausta korotetaan tai alennetaan 22 :n 2 momentista ilmenevien säännösten nojalla virallisen elinkustannusindeksin kohoamisen tai alenemisen johdosta, on tämän pykälän perusteella myönnettävä tai myönnetty eläke ja elinkautinen apuraha valtioneuvoston antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti korotettava tai alennettava vastaavasti noudattamalla sanottuja säännöksiä. Korotettu tai alennettu eläke ja apuraha tasoitetaan lähimpään sellaiseen lukuun, jonka kahdestoistaosa on kahdellakymmenelläviidellä jaollinen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1948, kuitenkin siten, että kaupunki ja kauppala saavat tämän lain mukaisen korotetun, oppilaiden lukumäärän perusteella maksettavan valtion avustuksen jo vuoden 1947 viimeiseltä kolmannekselta, että tämän lain mukaiset korotetut pal-

155 123 N:o 94 (fatk.) kat, palkkiot sekä eläkkeet ja elinkautiset apurahat maksetaan vuoden 1947 lokakuun alusta lukien sekä että 22 :n 2 momentti ja 28 :n 6 momentti ovat noudatettavina vain niin kauan kuin valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleinen tarkistus voimassa olevien säännösten mukaan toimitetaan virallisen elinkustannusindeksin perusteella. 95. Kansakoulujen apukoulujen opettajien palkkaedut. Kaupunlllnvaltuuston päätös toukokuun 21 p:ltä (Vr!. kunn. as.-kok ' 6) Kaupunginvaltuu~to päätti mainittuna päivänä, täydentäen helmikuun 8 päivänä 1939 tekemäänsä päätöstä, että apu koulun sekaluokkien opettajat lukuvuoden alusta rinnastetaan yläkoulun sekaluokkien opettajiin, lukuunottamatta apukoulun talousopettajia,.jotka rinnastetaan jatkoluokkien talousopettajiin siten, että he saavat saman palkan kaikesta. talousopetuksesta apukoulussa. 96. Viransijaisina toimivien kansakoulunopettajien lomaoikeus. KaupunlUnhallituksen päätös kesäkuun 5 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok. 1936: 39) Kaupunginhallitus päätti selventää aikaisemmin antamiaan ohjeita siten, ettei kansakouluissa viransijaisina toimiville opettajille asianmukaisessa järjestyksessä myönnetty virkaloma aiheuta rajoitusta asianomaisen oikeuteen saada palkkaa loma-ajalta. 97. Kansakoulunopettajien palkkojen järjestely. KaupunlUnvaltuuston päätös kesäkuun 18 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 39 ja 1947.' 94) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä hyväksyä seuraavat kansakoulujen johtokuntien ehdotukset kansakoulunopettajien palkkojen järjestelyksi, astuviksi voimaan vuoden 1947 alusta lukien: 1) Kaikille opettajille maksetaan vähintään sen palkkaluokan mukainen palkka, mihin opettajat siihen asti voimassa olleen kaupungin palkkaluokittelun mukaan ovat olleet oikeutettuja. 2) Niille jatkokoulun, yläkoulun ja apukoulun opettajille, joiden peruspalkka lain määräyksen mukaan kohoaa 13,122 mk:ksi, maksetaan 27. palkkaluokan mukainen peruspalkka ja ikälisät.

156 N:o 97 (jatk.) 124 3) Edellä määriteltyjen peruspalkkojen ja ikälisien ohella kaikille siihen oikeutetuille maksetaan lain määräämä kasvatusapu. 4) Vuosisijaisille, avoimen viran hoitajille ja muille ylimääräisille opettajille, paitsi kohdassa 5' mainituille, suoritetaan peruspalkkaa ja kasvatusapua kaupunginhallituksen' aikaisemmin vahvistaman ohjeen määräämässä järjestyksessä samoin perustein kuin vakinaisille opettajille. 5) Virkavapaana olevan opettajan sijaiseksi tai opettajan kuolinpesän puolesta toimeen otetulle opettajalle suoritetaan palkkaa kaupunginhallituksen aikaisemmin '{'ahvist~an ohjeen määrään;tässä järjestyksessä sen peruspalkan mukaan, mikä maksetaan vastaavan luokkaryhmän sellaiselle opettajalle, joka ei ole oik~utettu lain määräämään korkeampaan peruspalkkaan. 98. Kansakoul.unopettajien kasvatusapua koskevien määräysten. soveltaminen. KaupunlllnhaWtuksen päätös syyskuun 4 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok. 1947: 94) Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että palkatonta virkavapautta nauttiva opettaja menettää oikeutensa kasvatusapuun samoinkuin muutkin palkkaetunsa ja että pitkäajkaisella sairaslomalla olevalle opettajalle on maksettava kasvatusavusta vain sama osuus kuin pohjapalkastakin. 99. Ikäkorotuksia vastaavien palkankorotusten myöntäminen vuosisijaisina toimiville kansakoulunopettajille. KaupunlllnhaWtuksen päätös marraskuun 6 p:ltä Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, että ikäkdrotuksia vastaavia palkankorotuksia myönnettäessä vuosisijaisina toimiville kansakoulunopettajille ja palvelusaikojen laskemisessa on sovellettava kansakoululainsäädännön määräyksiä, kuitenkin siten, että muualla kansakoulunopettajana palvellusta ajasta hyväksytään palkankorotuksiin oikeuttavaksi ajaksi vain 10 vuotta ja että Helsingissä palveltu, lukukautta lyhyempi aika lasketaan hyväksi virkasäännön mukaan niissä tapauksissa, joissa kansakoululainsäädännön mukaan se jäisi hyväksi lukematta. Oikeus palvelusvuosien laskemiseen alkaa 21 vuoden iässä ja ikäkorotusta vastaava palkankorotus myönnetään: 1 päivänä elokuuta alkavan työkauden alusta niille, jotka sitä ennen ovat täyttäneet korottamisehdot ja anovat korotusta viimeistään seuraavan syyskuun kuluessa. Muill e myönnetään korotus sen kuukauden alusta, jonka aikana hakemus on jätetty;

157 K~nsakoulujen.vahtimestareille ja. siivoojattarille suoritettavat korvaukset.. Kaupun~inhallltuksen vahvistamat kesäkuun 12 p:nä (Vrt. 'kunn. as.-kok. i946 : 62) Kaupunginhallitus. päätti mainittuna päivänä, että kaupungin kansakoulujen vahtimestarit ja siivoojat ovat oikeutetut laskuttamaan kouluilla klo 18 jälkeen arki-iltoina taipyhäpäivinä tapahtuvasta toiminnasta syys. kuun 1 päivästä 1947 alkaen seuraavan taksan mukaisesti: 1. Vahtimestari 60 mk tunnilta. yhden, 80 mk tunnilta kahden, 105 mk tunnilta kolmen, 120 mk tunnilt\l neijän ja 25 mk tunnilta jokaiselta seuralta tai ryhmältä sitä useamman opinto- j.a harjoitus- tai kokousryhmän samanaikaisesti eri huoneissa kokoontuessa, koulun omat toimintaryhmät palkkionjaossa mukaanlukien. Klo jälkeen tapahtuvasta toiminnasta maksetaan palkkiot 50 %:lla korotettuina. Milloin koulun sisäänkäytävät ja huoneistot jakaantuvat siten, että yksi henkilö ei voi valvontaa hoitaa, voidaan toiseksi valvojaksi määrätä koulun johtajan ja taloudenhoitajan hyväksymä henkilö ja laskutus jakaa hänen ja vahtimestarin kesken siten, että kumpikin laskuttaa valvomiensa ryhmien osalta erillisesti edellä olc:ivan taksan mukaisesti. 2. Siivooja voimistelusalin ylimääräisestä siivouksesta 75 mk voimistelukerralta, veistosalin siivouksesta 60 mk ja luokkahuoneen tai muun siihen verrattavan huoneen siivouksesta 40 mk kokoontumiskerralta, jos ylimääräinen siivous sen johdosta suoritetaan. 3. Lauantai-iltoina tai pyhäpäivinä järjestettävistä tilaisuuksista suoritetaan edellä mainitut korvauspalkkiot 100 %:lla korotettuina, ei kuiten~ kaankoulun.opettajan valvonnassa toimivien kerhojen ja toimintaryhmien osalta, ellei koulun johtajan harkinnan mukaan erikoista syytä siihen ole. 4. Kouluilla mahdollisesti järjestettävistä suurista juhlista suoritetaan korvaukset koulun johtajan hyväksymän sopimuksen mukaan. :Muilta osiltaan on aikaisemmin vahvistetut luovutusehdot ja järjestyssäännöt voimassa. 10i. Laki kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista annetun lain muuttamisesta. Annettu Joulukuun 5 p:nä (Suomen as.-kok. 875/47) (Vrt.. kunn. as.-kok : 34) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kansakoulutoimen. järjestysmuodon perusteista 18 päivänä toukokuuta 1923 annetun lain (137/23) 14 näin kuuluvaksi: 14. Seminaarin opetus järjestetään. sellaiseksi kuin opetuksen antaminen kansakoulussa vaatii. Seminaarin yhteyteen järjestetään, mikäli mahdollista, oppilasasuntola, johon otetaan etupäässä vähävaraisia lahjakkaita oppilaita.

158 15' Yleisen ammattikoulun opetussuunnitelman muuttaminen. Kauppa- Ja teowsuusmlnlsterlön päätös elokuun 26 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 58) Kauppa- ja teollisuusministeriö päätti mainittuna päivänä, kaupunginhallituksen kesäkuun 17 päivänä 1947 tekemästä esityksestä, että syyslukukauden 1947 alusta lähtien kouluun saadaan ottaa sellaisia yleisen oppivelvollisuutensa suorittaneita oppilaita, jotka osallistuvat vain muutamien aineiden opetukseen ja harjoituksiin. Oppisopimuksen tehneen oppilaan tulee kuitenkin osallistua kaikkiin niihin oppiaineisiin, joita vastaavaa opetusta hän ei aikaisemmin ole saanut muussa ammatillisessa oppilaitoksessa tai kansakouluun liittyvässä jatko-op.etuksessa Ammattiopintojen avustuslain täytäntöönpano. Valtionenvoston päätös syyskuun 4 p:jtä (Suomen as.-kok. 686/47) (Vrt. kunn. as.-ko,~ : 280 ja 294 sekä 1946 : 57) Valtioneuvosto on 10 päivänä marraskuuta 1944 annetun ammattiopintojen avustus lain (766/44) 4 ja 12 :n nojalla sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Ammattiopintojen avustus lain 2 :ssä tarkoitettu, 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain (888/43) 49 :n mukainen omaisuuden perusteella maksuunpantu vero saa nousta enintään 300 markkaan. Edellä ensiksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu, 19 päivänä marraskuuta 1943 annetun tulo- ja omaisuusverolain 48 :n mukainen tulojen perusteella maksuunpantu vero saa nousta I:ssä veroluokassa enintään 3,600 markkaan, II:ssa veroluokassa enintään 2,700 markkaan ja III:ssa veroluokassa enintään 1,800 markkaan. 2. Ammattiopintojen avustuslain 4 :n 1 momentissa tarkoitetut kohtuulliset kustannukset ovat opintovuoden aikana 8 kuukautta toiminnassa olevassa sisäoppilaitoksessa opintovuotta kohden 20,000 markkaa ja muussa saman ajan toiminnassa olevassa oppilaitoksessa opintovuotta kohden 20,000 markkaa alle 17 vuotiaan, 24,000 markkaa vuotiaan sekä 28,000 markkaa 21 vuotta täyttäneen oppilaan osalta, kuitenkin niin, että, milloin oppilas asuu opintopaikkakunnalla, kustannusten suuruus on 30 sadalta viimeksimainittuja määriä pienempi. Milloin oppilaitos on opintovuoden aikana toiminnassa lyhyemmän tai pitemmän ajan kuin 8 kuukautta, on 1 momentissa mainittu kustannusten määrä oleva vastaavasti pienempi tai suurempi.

159 127 N:o 103 (jatk.) Jos opiskelu tapahtuu paikkakunnalla, joka kuntien kalleusryhmityk-. sestä 17 päivänä joulukuuta 1945 annetussa sosiaaliministeriön päätöksessä (1229/45) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen luetaan III kalleusryhmään, kohtuullisten opintokustannusten määrä on 10 sadalta sekä IV kalleusryhmään kuuluvilla paikkakunnilla 20 sadalta suurempi kuin 1 ja 2 momentissa on mainittu.. Kohtuullisiksi kustannuksiksi katsotaan kuitenkin oppilasmaksuista, kurssikirjoista, opintovälineistä, asunnosta ja ravinnosta, välttämättömästä vaatetuksesta opintoaikana sekä välttämättömistä matkoista koulupaijmlle ja sieltä takaisin aiheutuvat todelliset kustannukset, milloin ne. ilmeisesti voidaan apurahaa myönnettäessä arvioida edellä mainittuja pienemmiksi. Edellä olevat määräykset ovat soveltuvin kohdin voimassa myös myönnettäessä apurahaa ammattiopintojen avustuslain 5 :ssä tarkoitettuun harjoitteluun tai muuhun oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvaan ammattiopiskeluun. 3. Opintolaina on enintään 54,000 markkaa ja saa se nousta opintovuotta kohden korkeintaan 18,000 markkaan. 4. Tätä päätöstä, jolla kumotaan ammattiopintojen avustuslain täytäntöönpanosta 20 päivänä joulukuuta 1945 annettu valtioneuvoston päätös (1248/45) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, sovelletaan 1 päivästä syyskuuta 1947 lukien Perheellisille sotaleskiile annettavat sairausavustukset. Valtioneuvoston päätös tammikuun 30 p:ltä (J1fu.utoksineen joulukuun 23 p :itä 1947) (Suomen as.-kok. 68/47 ja 985/47) (Vr!. kunn. as.-kok : 36 ja 1944 : 115) Valtioneuvosto on sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Sotaleskien työhuollosta annetun lain 1 :ssä, sellaisena kuin se on 13 päivänä lokakuuta 1944 annetussa laissa (701/44), tarkoitetulle vähävaraiselle leskelle, jolla on huollettavanaan vähintään kaksi alle 16 vuotiasta lasta, voidaan tarvittaessa antaa valtion varoista tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa sairausavustusta sosiaaliministeriön harkinnan mukaan. Milloin erityistä syytä siihen on, voidaan sairausavustusta poikkeuksellisesti antaa muullekin vähävaraiselle ja perheelliselle sotaleskelle kuin 1 momentissa mainitulie. 2. Tässä päätöksessä tarkoitettua avustusta annetaan yleensä vain lesken lääkärintarkastuksesta sekä lääkkeistä ja sairaalahoidosta aiheutu-

160 N:o 104,(jatk.) 128 viin menoihin. Poikkeuksellisesti voidaan sitä myöntää muihinkin lesken sairaudesta välittömästi aiheutuneisiin menoihin, A vustuksena annetaan yleensä enintään puolet todellisista sairauskustannuksista, kuitenkin siten, että avustuksen määrä vain milloin siihen on erityisiä syitä, saa ylittää 6,000 markkaa vuodessa. Valtioneuvosto 23/12'1947.' 3. Sairausavustusta voidaan anoa sotaleskien työhuoltolain (364/43) 6 :ssä tarkoitetulta, anojan asuinkunnan työhuoltoviranomaiselta tai sosiaaliministeriöitä, Anomus on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua sairaalahoidon päättymisestä tai lääkärin tarkastuksen toimittamisesta. Edellä 1 momentissa tarkoitettu kunnallinen viranomainen toimittaa viipymättä sille jätetyn anomuksen oman lausuntonsa seuraamana sosiaaliministeriön ratkaistavaksi sekä liittää asiakirjoihin anojaa koskevan perheselvityksen, laskelman kysymyksessä olevista sairauskustannuksista ja selvityksen anojan taloudellisesta asemasta. 4. Sairausavustusanomukseen antamansa päätöksen sosiaaliministeriö lähettää 3 :ssä tarkoitetulie työhuoltoviranomaiselle, joka viipymättä antaa siitä tiedon anojalle ja samalla tarvittaessa toimittaa hänelle asianmukaista kuittausta vastaan myönnetyn avustuksen. 5. Tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaaliministeriö Laki kansankirjastolain muuttamisesta. Annettu lokakuun 10 p :nä (Suomen as.-kok. 741/47) (Vrl. kunn, as,-kok, 1928 : 11) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä huhtikuuta 1928 annetun kansankirjastolain 5 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on 18 päivänä joulukuuta 1939 annetussa laissa {479/39}, näin kuuluvaksi: 5. Kunta saa vuotuista valtionapua valtioneuvoston harkinnan mukaan % kansankirjastojensa todellisista menoista sekä rajaseuduilla ja vähävaraisilla paikkakunnilla valtioneuvoston harkinnan mukaan lisäavustusta aina 40 %:iin saakka. Samalle kunnalle suoritettavat avustukset saavat nousta yhteensä enintään 150,000 markkaan. TILGMANNIN KIRJAPAINO, HELSINKI, 1948

161 HELSINGIN KAUPUN,GIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. 11:11 9. S isä 11 y 5: 106. Helsingin kaupungin poikien eristyslaitoksen ohjesääntö, s Laki alkoholistilain väliaikaisesta muuttamisesta, s Asetus alkoholistin määräämisestä yleiseen alkoholistihuoltolaan, s Laki juopuneina tavattujen henkilöiden raittiushuollosta eräissä tapauksissa, s: Yleiseen alkoholistihuoltolaan määrätyn hoidosta huoltolassa sekä matkasta huoltolaan ja sieltä pois johtuvat kustannukset ja yleisen alkoholistihuoltolan hoitomaksut, s Työtulospisteen arvo Tervalammen työlaitoksessa, s Uutteruusrahat kunnalliskodissa, s Irtolaisten työlaitoksen päiväkustannuksen määrä, s Henkilövuokra-autotaksan korottaminen, s Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvoliikenteestä, s Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvojen tunnusmerkeistä, s Huoneenvuokr"asäännöstely, s Asetus poikkeuksellisesta huonekorkeudesta asuntopulan poistamiseksi suoritettavassa rakentamisessa, s. 1ft Helsingin kaupungin poikien I;lristyslaitoksen ohjesääntö. Sosiaaliministeriön vahvistama helmikuun 26 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä tammikuun 8 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 61 ia 1942 : 174) 1. Siveellisesti hairahtulleiden, suojelukasvatuksen tarpeessa olevien poikien väliaikaista sijoitusta varten sekä nuorten rikoksentekijäin säilyttämiseksi tutkimus- ja oikeudenkäyntiaikana Helsingin kaupungin lastensuojelulautakunta ylläpitää poikien eristyslaitosta. 2. Poikien eristyslaitokseen sijoitetaan 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneitä poikia, jotka lastensuojelulain 8 :n 2 mom:n nojalla ovat tällaisen eristyksen tarpeessa, sekä poliisi- tai oikeusviranomaisen pyynnöstä samanikäisiä nuoria rikoksentekijöitä. Poikkeustapauksessa voidaan eristyslaitokseen sijoittaa muutoin samanlaisin edellytyksin myöskin tätä nuorempia poikia, milloin heitä vaikean pahantapaisuutensa takia ei voida pitää muualla, sekä lautakunnan huostassa, kodin ulkopuolella kasvatettavana olevia yli 18 vuotiaita poikia. 3. Eristyslaitokseen sijoittaminen on väliaikainen, ja on siihen nähden noudatettava, mitä lastensuojelulain 19 :ssä on säädetty. Milloin rikoksesta tutkittavana oleva on sijoitettu poliisi- tai oikeusviranomaisen pyynnöstä, älköön sijoitusta kuitenkaan keskeytettäkö ilman tämän suostumusta. 4. Ertstyslaitoksessa on nuoremmat pojat pidettävä erillään iilläämmistä ja turmeltuneemmista.

162 N:o 106 (jatk.) t30 5. Eristyslaitoksen hoidokkeja on pidettij,vä sopivassa työssä tai askartelussa sekä mahdollisuuksien mukaan annettava h{:ille tietopuolistakin opetusta. 6. Väliaikaisesti sijoitettu on eristyslaitoksessa mikäli mahdollista pidettävä lukitsemattomassa huoneessa, kuitenkin huolellisen valvonnan alaisena. Lukitussa eristyshuoneessa pidettäköön poikaa, jos voidaan pitää todennäköisenä, että hän luvattomasti poistuisi tai kun muut tärkeät syyt vaativat hänen tällaista eristämistään. Kurinpidossa eristyslaitoksessa noudatettakoon, mitä lastenjluoltolaitosten ohjesäännön 31 :ssä on määrätty. Kuitenkin voidaan niitä, jotka ovat nuorista rikoksentekijöistä toukokuun 31 päivänä 1940 annetun lain alaisia, poliisi- tai oikeusviranomaisen pyynnöstä pitää eristettyinä pitempikin aika kuin mitä edellä mainitun ohjesäännön 31 :n 2 mom:n 4) kohdan mukaan on sallittu. 7. Eristyslaitoksen johtaja. tai sellainen viranomainen, jolla on valta lastensuojelulain 19 :n mukaisesti sijoittaa poikia eristyslaitokseen, saa järjestyksen ylläpitämiseksi laitoksessa pyytää poliisiviranomaiselta virka-apua Laki alkoholistilain väliaikaisesta muuttamisesta. Annettu helmikuun 7 p:nä (Suomen as.-kok. 145/47) (Frt." kunn. as.-kok" : 16) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun alkoholistilain (60/36) 4 ja 7 väliaikaisesti näin kuuluviksi: 1 L u k u. Alkoholistit ia heitä koskevat toimenpiteet. 4. Jos on osoittautunut, että 3 :ssä mainitut toimenpiteet eivät riitä palauttamaan alkoholistia raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan, taikka jos muuten on ilmeistä, että ne ovat siihen riittämättömiä, määrättäköön sellainen henkilö raittiusvalvonnan alaiseksi tai, sen mukaan kuin 7 :ssä tarkoitetulla asetuksella säädetään, yleisessä alkoholistihuoltolassa hoidettavaksi. 7. Asetuksella säädetään, missä tapauksissa "alkoholisti, jonka palauttamis"eksi raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan raittiusvalvonta havaitaan riittämättömäksi, voidaan määrätä yleisessä" alkoholistihuoltolassa hoidettavaksi. Tämä laki on voimassa vuoden loppuun, minkä jälkeen alkoholistilain 4 ja 7 tulevat jälleen voimaan sellaisina kuin ne olivat ennen kuin ne väliaikaisesti muutettiin 14 päivänä joulukuuta 1939 annetulla lailla (470/39).

163 131 Annettu Joulukuun 30 p:nä (Suomen as.-kok. 1007/47) N:o 107 (jatk.) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun alkoholistilain (60/36) 4 ja 7 väliaikaisesti näin kuuluviksi: 1 Luku. Alkoholistit ja heitä koskevat toimenpiteet. 4. Jos on osoittautunut, että 3 :ssä mainitut toimenpiteet eivät riitä palauttamaan alkoholistia raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan, taikka jos muuten on ilmeistä, että ne ovat siihen riittämättömiä, määrättäköön sellainen henkilö raittiusvalvonnan alaiseksi, tai sen mukaan kuin 7 :ssä tarkoitetulla asetuksella säädetään, yleisessä alkoholistihuolto1assa hoidettavaksi. 7. Asetuksella säädetään, missä tapauksissa alkoholisti, jonka palauttamiseksi raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan raittiusvalvonta havaitaan riittämättömäksi, voidaan määrätä yleisessä alkoholistihuolto1assa hoidettavaksi.. Tämä laki on voimassa vuoden 1948 loppuun, minkä jälkeen alkoholistilain 4 ja 7 tulevat jälleen voimaan sellaisina kuin ne olivat ennen kuin ne väliaikaisesti muutettiin 14 päivänä joulukuuta 1939 annetulla lailla (470/39) Asetus alkoholistin määräämisestä yleiseen alkoholistihuoltolaan. Annettu belmlkuun 7 p:nä (Suomen as.-kok. 146/47) Sosiaaliministerin esittelystä säädetään 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun alkoholistilain (60/36) 7 :n nojalla, sellaisena kuin se on 7 päivänä helmikuuta 1947 annetussa laissa (145/47): 1. Jos raittiusvalvonta havaitaan riittämättömäksi palauttamaan alkoholistin raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan sekä jos sosiaaliministeriö on osoittanut hoitopaikan häntä varten, määrättäköön hänet hoidettavaksi yleisessä alkoho1istihuolto1assa. Ennen asian ratkaisemista tulee lääninhallituksen kirjallisesti sekä mukaan liittäen kertyneet asiakirjat sosiaaliministeriöltä tiedusfella 1. momentissa tarkoitettua hoitopaikkaa. 2. Tämä asetus on voimassa vuoden 1947 loppuun.

164 N:o 108 (fatk.) 132 Auuettu Joulukuuu 30 p :uä (Suomen as.-kok. 1008/47) Sosiaaliministerin esittelystä säädetään 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun alkoholistilain (60/36) 7 :n nojalla, sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1947 annetussa laissa (1007/47): 1. Jos raittiusvalvonta havaitaan riittämättömäksi palauttamaan alkoholistin raittiiseen ja säännölliseen elämäntapaan sekä jos sosiaaliministeriö on osoittanut hoitopaikan häntä varten, määrättäköön hänet hoidettavaksi yleisessä alkoholistihuoltolassa. Ennen asian ratkaisemista tulee lääninhallituksen kirjallisesti sekä mukaan liittäen kertyneet asiakirjat sosiaaliministeriöitä tiedustella 1 momentissa tarkoitettua hoitopaikkaa. 2. Tämä asetus on voimassa vuoden 1948 loppuun Laki juopuneina tavattujen henkilöiden raittiushuollosta eräissä tapauksissa. Auuettu toukokuuu 3 p:uä (Suomen as.-kok. 342/47) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. Tässä laissa tarkoitettua raittiushuoltoa on annettava kahdeksantoista, mutta ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on tavattu ilmeisesti juopuneena julkisella paikalla tai julkisessa tilaisuudessa tahi tullut juopumuksesta pidätetyksi. }{.lilloin se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, voidaan mainittua huoltoa antaa myös henkilölle, joka on täyttänyt kaksikymmentäyksi, mutta ei vielä kahtakymmentäviittä vuotta. Tätä lakia ei kuitenkaan ole sovellettava alkoholistiin, irtolaiseen eikä muuhunkaan henkilöön, jota hänen juopumuksensa tähden on huollettava muun lain nojalla.. 2. Raittiushuollon alaista henkilöä on sopivalla tavalla varoitettava sekä, sen mukaan kuin on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista, opasteuava ja ohjattava käsittämään väkijuomain käytöstä johtuva vaara sekä raittiin elämäntavan merkitys; kehoitettava liittymään yhdistykseen tai toveriseuraan, joka voi olla hänelle tukena raittiin elämäntavan omaksumisessa; opastettava löytämään sopivia harrastuksia sekä karttama~n seuraa tai muuta ympäristöä, jossa hän voi joutua viettelykseen käyttää väkijuomia; sekä muilla sopivilla ja tarkoituksenmukaisilla keinoilla tuettava ja ohjattava raittiin ja säännöllisen elämän omaksumiseen.

165 133 N:o 109 (jatk.) 3. Jos tämän lain mukaan huollettava henkilö kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana on tavattu ilmeisesti juopuneena julkisella paikalla tai julkisessa tilaisuudessa. tahi tullut juopumuksesta pidätetyksi kahdesti taikka useammin, on hänet, mikäli 2 :ssä mainitut toimenpiteet katsotaan riittämättömiksi, määrättävä raittiussuojeluun enintään yhdeksi vuodeksi. Raittiussuojelijaksi otettakoon tehtävään sopiva ja suostuva henkilö. Raittiussuojelijan tulee tarkoin seurata valvottavan elämänoloja ja käyttäytymistä sekä neuvoin ja toimin ohjata hänet raittiin elämäntavan omaksumiseen. Jos valvottava ryhtyy viettämään juopottelevaa elämää, on raittiussuojelijan viipymättä ilmoitettava siitä huoltolautakunnalle. 4. Tässä laissa mainitut toimenpiteet on sen kunnan huoltolautakunnan suoritettava ja kustannettava, jossa 1 :n 1. momentissa tarkoitettu henkilö asuu tai oleskelee. 5. Kun huoltolautakunta on saanut tietoonsa 1 :n 1 momentissa tarkoitetun juopumustapauksen, on lautakunnalla sen johdosta valta kutsua asianomainen henkilö kokoukseensa tai toimistoonsa. Kutsu on annettava hyvissä ajoin todisteellisesti. Jos näin kutsuttu ilman laillista estettä jää saapumatta, on lautakunta oikeutettu saamaan poliisiviranomaiselta virka-apua poisjääneen noutamiseksi. Tämän lain mukaan käsiteltävissä asioissa on jokainen kunnassa asuva tai 01eske1eva velvollinen vaadittaessa antamaan huoltolautakunnalle tai sen toimistolle tarpeellisia tietoja. 6. Joka osallistuu tässä laissa tarkoitettujen asiain tutkimiseen tai käsittelemiseen, älköön asiaan kuulumattomille ilmaisko, mitä toiminnassaan on saanut tietää. 7. Sen lisäksi, mitä poliisiviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta on alkoholistilain (60/36) 13 :n 1 momentissa säädetty, poliisiviranomainen on velvollinen tekemään tämän lain 4 :ssä mainitulle huoltolautakunnalle ilmoituksen jokaisesta muustakin tietoonsa tulleesta, 1 :n 1 momentissa tarkoitetusta juopumustapauksesta. Ilmoitus on tehtävä sosiaaliministeriön määräämällä tavalla.. Huoltolautakunnan on pidettävä erityistä luetteloa sen tietoon tulleista, 1 :n 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä sekä merkittävä siihen ne toimenpiteet, joihin se heihin nähden on tämän lain nojalla ryhtynyt. 8. Jos henkilö, johon nähden huoltolautakunta on ryhtynyt tässä laissa tarkoitettuun toimenpiteeseen, siirtyy asumaan toisen kunnan alueelle, tulee lautakunnan, milloin erityiset syyt henkilön vastaisen kehityksen kannalta sitä vaativat, ilmoittaa tästä uuden asuinpaikkakunnan huoltolautaktmnalle ja lähettää sille tarpeelliset tiedot ja asiakirjat. Vastaanotettuaan asiakirjat ja merkittyään henkilön 7 :n 2 momentissa tarkoitettuun luetteloonsa tulee uuden asuinpaikkakunnan huoltoauta,kunnan viipymättä ilmoittaa siitä kirjallisesti sille huo1tol autakun-

166 N:o 109 (ialk.) 134 nalle, joka asiakirjat oli lähettänyt, minkä jälkeen tämä saa poistaa hänet luettelostaan merkitsemällä siihen, m.ihin kuntaan hän on siirtynyt.. 9. Tämän lain mukaiseen toimenpiteeseen älköön ryhdyttäkö sen jälkeen, kun kuusi kuukautta: on kulunut. juopumustapauksesta. 10. Huoltolautakunnan tämän lain nojalla tekemään,päätökseen ei saa hakea muutosta. 11. Tarkempia ohjeita tämän lain soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaaliministeriö. 12. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Yleiseen alkoholistihuoltolaan määrätyn hoidosta huoltolassa sekä matkasta huoltolaan ja sieltä pois johtuvat kustannukset ja yleisen alkoholistihuoltolan hoitomaksut. Valtioneuvoston päätös elokuun 14 p :Itä (Suomen as.-ko.~. 667/47) (Vrt. kunn. as.-kok ' 161) Valtioneuvosto on, sosiaaliministeriön esittelystä, 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun alkoholistilain 38 :n 2 momentin (60/36) nojalla päättänyt: 1. Yleiseen alkoholistihuoltolaan mä ärätyn hoitokustannuksiksi lluoltolassa lasketaan asunnon, ravinnon, vaatetuksen, ohjauksen ja valvonnan sekä tilapäisen sairauden aiheuttamat kustannukset. Pitempiaikaisen sairauden samoin kuin sellaisen sairauden, jota huollettava poti jo huoltolaan tullessaan, aiheuttamat hoito- ja muut kustannukset on joko huollettavan itsensä taikka asianomaisen köyhäinhoidon suoritettava. Jos huollettava tilapäisesti on poissa huoltolasta viittä päivää pitemmän ajan, eikä huoltolalla sinä aikana ole hänen hoidostaan kustannuksia! ei viiden päivän yli menevältä ajalta suoriteta hoitomaksua.. 2. Hoitomaksu yleisessä alkoholistihuoltolassa on sataviisi markkaa vuorokaudelta. Sosiaaliministeriöllä en oikeus harkintansa mukaan alentaa sellaisen alkoholistin hoitomaksua, joka vapaaehtoisen sopimuksen nojalla on huoltolaan otettu, tai säälittävässä tapauksesså kokonaan vapauttaa sellainen alkoholisti hoitomaksun suorittamisesta. 3. Yleiseen alkoholistihuoltolaan määrätyn matkasta sinne ja sieltä pois aiheutuneiksi kustannuksiksi katsotaan matkakustannusten korvaa~ misesta ja päivärahasta annetussa asetuksessa määrätyn kolmannen luokan mukainen maksu kuljetuksesta rautatiellä tai muulla kulkuvälineellä asianomaisen asuinpaikkakuimalta huoltolaan ja takaisin. Niinikään lueta,an sellaisiksi kustannuksiksi matkalla tarvittava ruoka, josta suori-

167 135 N:o 110 (jatk.) tetaan korvausta seitsemänkymmentäviisi markkaa vuorokaudelta tai enemmän kuin kuusi tuntia kestäneeltä vuorokauden osalta. Jos yösija matkalla on välttämätön, on siitä suoritettava ainoastaan todellisten, kohtuullisina pidettävien kustannusten korvaus. Milloin huollettavan huoltolaan viemiseksi saattaja on tarpeen, tulee hänelle matkakustannusten korvausta ja päivärahaa matkakustannusten korvauksesta ja päivärahasta annetussa asetuksessa määrätyn kolmannen luokan mukaan. 4. Kunnan maksettava hoitokustannusten osuus on suoritettava asianomaiselle huoltolalle vuosineljänneksittäin. Vapaaehtoisen sopimuksen nojalla huoltolassa hoidettavan puolesta on hoitomaksu suoritettava etukäteen kuukausittain. Kunnan maksettava huollettavien matkakustannusten osuus on suoritettava asianomaisen huoltolan johtajalle kahden viikon kuluessa laskun saapumisesta lukien. Huoltolautakunnan toimesta tehdyistä matkoista kunnalle tuleva valtion osuus maksetaan niiden laskujen perusteella, joita kunnat sosiaaliministeriölie vuosineljänneksittäin lähettävät, ja on viimeisen vuosineljänneksen lasku lähetettävä ennen seuraavan tammikuun 10 päivää. 5. Tämä päätös, joka tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1947, kumoaa yleiseen alkoholistihuoltolaan määrätyn hoidosta huoltolassa sekä matkasta huoltolaan ja sieltä pois johtuvista kustannuksista ja yleisen alkoholistihuoltolan hoitomaksuista 31 päivänä lokakuuta 1946 annetun valtioneuvoston päätöksen (766/46) Työtulospisteen arvo Tervalammen työlaitoksessa. Huoltolautaku~1Dan haulnto-osaston päätös kesäkuun 30 p :Itä (Vrt. kunn. as.-kok : 229) Huoltolautakunnan hallinto-osasto vahvisti mainittuna päivänä Tervalammen työlaitoksen työtulospisteen raha-arvon 18 markaksi Uutteruusrahat kunnalliskodissa. Huoltolautakunnan haulnto-osaston päätös toukokuun 7 p :ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 135) Huoltolautaknnnan hallinto-osasto päätti mainittuna päivänä korottaa kunnalliskodin hoidokeille myönnettävän uutteruusrahan enimmäismäärän 500 markkaan kuukaudessa.

168 Irtolaisten työlaitoksen päiväkustannuksen määrä. Valtioneuvoston päätös elokuun 14 p:ltä (Suomen as.-kok. 668/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 109) Valtioneuvosto on, sosiaaliministeriön esittelystä, 17 päivänä tammikuuta 1936 annetun irtolaislain 41 :n 5 momentissa olevan säännöksen nojalla sekä huomioonottaen irtolaisen pitämisestä.työlaitoksessa aiheutuvien kustannusten laskemisesta ja tilityksestä sekä niiden korvauksen maksamisesta 17 päivänä joulukuuta 1936 annetun valtioneuvoston päätöksen (407/36) 1 :ssä määrätyt perusteet, määrännyt, että se päiväkustannus, jonka perusteella kunta on velvollinen suorittamaan valtiolle tai valtio velvollinen kunnalle suorittamaan edellämainitussa lainkohdassa säädetyn korvauksen irtolaisen pitämisestä työlaitoksessa aiheutuvista kustannuksista:, on vuoden 1947 alkupuolen aikana oleva kuusikymmentä markkaa ja sen jälkeen edelleen toistaiseksi sataviisi markkaa Henkilövuokra-autotaksan korottaminen. Maistraatin päätökset kesäkuun 28 p:ltä, syyskuun 2 p:ltä Ja Joulukuun 3\ p:ltä (V,'t. kunn. as.-kok : 298 ja 1946 : 35) Maistraatti päätti muuttaa henkilövuokra-autotaksaa kesäkuun 29 päivästä 1947 lukien siten, että taksamittarin osoittama määrä saadaan periä viisinkertaisena ja että rautatieasemalta, satamasta tai linja-autoasemalta otetuista tai tilatuista ajoista saadaan sitäpaitsi periä 10 mk:n suuruinen lisämaksu. Malstraatti 28/ Maistraatti päätti, että liitosalueille suoritettavista ajoista saadaan periä taksamittarin osoittama määrä kuusinkertaisena yhdensuuntaisesta matkasta kyydinottopaikasta laskien, kuitenkin huomioonottaen, että kesäkuun 28 päivänä 1947 vahvistettua taksaa on sovellettava idässä Kulosaaren-Herttoniemen sillalle saakka, koillisessa Vanhankaupunginsillalle sekä Koskelantien ja Oulunkylään johtavan vanhan tien risteykseen saakka, pohjoisessa Vuorelankadun ja pääradan risteykseen sekä Käpyläntien jatkeen ja pääradan risteykseen saakka ja luoteessa Haagassa Mannerheimintien varrella olevan Osuusliike Elanto r.1:n myymälärakennuksen kohdalle. Edellämainittua alempaa taksaa on lisäksi noudatettava Munkkiniemeen ja I,auttasaareen tapahtuvissa ajoissa. Malstraattl 2/ Maistraatti päätti muuttaa henkilövuokra-autotaksaa tammikuun 1 päivästä 1948 lukien seuraavasti: Taksamittarin osoittama määrä saadaan periä kuusinkertaisena, vähimmän kyytimaksun ollessa 50 mk.

169 137 N:o 114 (iatk.) Liitosalueelle tapahtuvasta yhdensuuntaisesta matkasta saadaan taksamittarin osoittama määrä periä seitsemänkertaisena kyydinottopaikasta laskien, kuitenkin huomioonottaen, että alempaa taksaa on sovellettava idässä Kulosaaren-Herttoniemen sillalle saakka, koillisessa Vanhankaupungin sillalle sekä Koskelantien ja Oulunkylään johtavan vanhan tien risteykseen saakka, pohjoisessa Vuorelankadun ja pääradan risteykseen sekä Käpyläntien jatkeen ja pääradan risteykseen saakka ja luoteessa Haagassa Mannerheimintien varrella olevan Osuusliike Elanto r.l:n myymälärakennuksen kohdalle. Alempaa taksaa on lisäksi noudatettava Munk ~iniemeen ja Lauttasaareen tapahtuvissa ajoissa. Maistraatti 31/ Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvoliiken teestä. Annettu lokakuun 10 p:nä (Suomen as.-kok: 788/nl Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin esittelystä säädetään, että linjaliikenteessä kulkevassa omnibus- ja seka-autossa saadaan toistaiseksi matkustajia kuljetettaessa ylittää rekisteriotteen mukaan sallittu enimmäismäärä enintään kolmellakymmenellä sadalta Asetus sisältävä väliaikaisia määräyksiä moottoriajoneuvojen tunnusmerkeistä. Annettu marraskuun 21 p:nä (Suomen as.-kok. 848/47) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin esittelystä säädetään: 1. Poiketen moottoriajoneuvoliikenteestä 30 päivänä joulukuuta 1937 annetussa asetuksessa (491/37) olevista moottoriajoneuvojen tunnusmerkkejä koskevista säännöksistä on' rekisteröidys~ä moottoriajoneuvossa, joka otetaan käytäntöön vuonna 1948, käytettävä ennen sanottua vuotta. ajoneuvolle viimeksi annettuja tunnusmerkkejä. Kuitenkin on autolle annettava asianomaisen lääninhallituksen leimaama merkki liimattavaksi vaunun tuulilasiin. 2. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö hankkii 1 :ssä mainitut merkit ja antaa tarvittaessa ohjeita asetuksen täytäntöönpanosta.

170 Huoneenvuokrasäännöstely. Valtioneuvoston päätös maaliskuun 20 p:ltä (Suomen as.-kok. 229/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 1 sekä 1945 : 88 ja 283) Valtioneuvosto on sosiaaliministeriön esittelystä muuttanut huoneen -vuokrasäännöstelystä 11 päivänä helmikuuta 1943 antamansa päätöksen (145/43) 29 :n 1 momentin, 34, 34 a ja 60 a :n, 34 :n sellaisena kuin se on 1 päivänä helmikuuta 1945 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (120/45), 34 a :n sellaisena kuin se on 21 päivänä joulukuuta 1945 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1331/45) sekä 60 a :n sellaisena kuin.se on 9 päivänä marraskuuta 1944 annetussa valtioneuvoston päätöksessä.(794/m), näin kuuluviksi: 5 L uk u. Uusi vuokraszthde ja asunnon välitys. 29. Vuokralaista osoittae~saan on lautakunnan huolehdittava siitä -että asuinhuoneiston saavat ennen muita paikkakunnalla jatkuvasti asu 'neet lapsiperheet sekä sellai~et muualta muuttaneet pysyvän asumisluvan saaneet lapsiperheet, joitten pääasial1i~en huoltajan valtion tai kunnan :hallinnolle tahi tuotannolliselle elämälle tärkeäksikatsottavan viran tai toimen hoitaminen välttämättä edellyttää paikkakunnalla asumista. 6 Luku. Säännöstelyn toimielimet ja niiden tehtävät sekä säännöstelyä koskevien asioiden käsittely. 34. Huoneenvuokralautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä, jotka valitaan enintään vuodeksi kerrallaan. Lautakunnan jäsenistä tulee yhden edustaa vuokralais- ja yhden vuokranantajapiirejä, ja yhdellä jäsenistä, lähinnä puheenjohtajalla, tulee, mikäli mahdollista, olla tuomarinvirkaan vaadittava kelpoisuus. Jokaiselle jäsenelle valitaan vä.hintään yksi varamies. Puheenjohtajalle ja jäsenille on tehtävästään suoritettava kohtuullinen palkkio. Kruununnimismiestä älköön vastoin tah toaan valittako puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi. Kaupungissa ja kauppalassa on valtuustolla myös valta asettaa yksi tai useampia huoneenvuokralautakuntia, joiden puheenjohtajat ja jäsenet valitaan toistaiseksi ja hoitavat tehtäviään päätoimina määrättyä kuukausipalkkaa vastaan. Puheenjohtajalle ja jäsenille on valittava tarpeellinen määrä varamiehiä, jotka saavat valtuuston vahvistaman palkkion. Lauta :kunnan kokoonpanosta on tällöinkin noudatettava, mitä 1 m.omentissa on määrätty. Tehdessään edellä tässä tarkcitetun päätöksen voi valtuusto

171 139 N:9 117 (jatk.) vapauttaa aikaisemmin valitsemansa lautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet kesken näiden toimikauden. Lautakunnalla tulee tarpeen mukaan olla sihteeri ja muita apulaisia, jotka lautakunta ottaa saatuaan heidän palkkaamiseensa kunnan valtuuston suostumuksen. Huoneenvuokralautakunnan tulee vuosittain sosiaaliministeriölle ilmoittaa, kuk~ toimii lautakunnan puheenjohtajana ja hänen varamiehenään sekä lautakunnan sihteerinä. Huoneenvuokralautakunnan pöytäkirjasta annettavista otteista peritään kunnan valtuuston vahvistaman perusteen mukainen kunnalle tuleva lunastus. 34 a. Kunnissa, joissa- sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osasto katsoo sen tarpeelliseksi, on sanotun osaston määräämällä siirtoväen edustajalla oikeus olla saapuvilla ja lausua mielensä huoneenvuokralautakunnan istunnossa lautakunnan käsitellessä siirtoväkeen kuuluvan henkilön vireillepanemaa asiaa. Määräämistään edustajista on sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osaston viipymättä tehtävä ilmoitus sosiaaliministeriön asuntoasiain toimistolle. 8 L u k u. Erityisiä määräyksiä. 60 a. Paikkakunnalla, jossa pakollinen asunnonvälitys on toimeenpantu, älköön henkilö, joka muuttaa toiselta paikkakunnalta, asettuko vuokralaisena, alivuokralaisena tai muuten pysyväisesti asumaan huoneistoon, jollei hänellä ole huoneenvuokralautakunnan todistusta siitä, että hän on oikeutettu asumaan paikkakunnalla. Huoneenvuoki-alautakunta älköön antako pysyväistä asumislupaa, jollei hakijan asumista paikkakunnalla työn, viran tai toimen taikka muun pätevän syyn takia harkita välttämättömäksi. Opiskelua tai muuta määräaikaista oleskelua edellyttävää tarkoitusta varten voidaan asumislupa antaa määräajaksi. Painavien syiden vaatiessa voidaan asurr_islupa myöntää ehdollisena. Siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle, -joka 1 päivän maaliskuuta 1947 jälkeen muualta kuin asutuskeskuksesta ensimmäisen kerran muuttaa asutuskeskukseen, annettakoon asumislupa, jos hänellä on paikkakunnalla työpaikka, virka tai- toimi tai hän on saanut luvan siirtää sinne liikkeensä, - edellyttäen, että hän on vakinaisesti asunut-tai että hänellä on ollut vakinainen työpaikka luovutetun alueen asutuskeskuksessa tahi -siihen verrattavalla paikkakunnalla ja että hän on saanut toimeentulonsa muusta kuin maataloudesta tai sen sivuelinkeinoista. Asumislupatodistusta on haettava kirjallisesti huoneenvuokralautakunnalta, ja on hakemus laadittava lautakunnalta saatavana olevalle 10- makkeelle. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö on itse oikeutettu-

172 N:o 117 (jatk.) 140 hakemaan asumislupatodistusta. Huoneenvuokralautakunta voi valtuuttaa jäsenensä tai palveluksessaan olevan virkailijan lautakunnan puolesta käsittelemään ja ratkaisemaan asumisluvan saamista koskevat asiat. Muutoksenhausta valtuutetun päätökseen on voimassa, mitä valituksesta huoneenvuokralautakunnan päätöksistä on määrätty. Asumislupa voidaan peruuttaa, milloin se on saatu antamalla totuudenvastaisia tai harhauttavia tietoja tai milloin ne perusteet, joiden nojalla asumislupa on myönnetty, ovat oleellisesti muuttuneet. Asumislupatodistus on liitettävä siihen ilmoitukseen, joka talon omistajan tai isännöitsijän on toimitettava poliisiviranomaiselle taloon muuttaneesta asukkaasta. Paikkakunnalla, jossa muuttoilmoituksia ei tarvitse toimittaa, on todistus vaadittaessa esitettävä huoneenvuokralautakunnalle tai poliisiviranomaiselle. Ulosottomies antakoon huoneenvuokralautakunnan pyynnöstä virkaapua vastoin tämän pykälän määräystä huoneistossa asuvan häätämiseksi. Valtioneuvoston päätös lokakuun 23 p:ltä (Suomen as.-kok. 769/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 1 ja 145 sekä : 88) Valtioneuvosto on sosiaaliministeriön esittelystä muuttanut huoneenvuokrasäännöstelystä 11 päivänä helmikuuta 1943 antamansa päätöksen (145/43) 7, 10, 11, 13, 14, 20, 23 ja 42 :n, 20 :n sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1945 annetussa valtioneuvostqn päätöksessä (658/45) sekä 23 :n sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1943 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1()29/43), näin kuuluviksi: 2 L u k u. Asuinhuoneistot. 7. Asuinhuoneistosta saadaan ottaa ja suorittaa siitä riippumatta, mitä vuokranantaja ja vuokralainen ovat vuokramaksusta sopineet, vain huoneiston perusvuokran suuruinen vuokramaksu korotettuna enintään sellaisella" määrällä kuin sosiaaliministeliö on kiinteistöjen korko- ja hoitokustannuksissa, joihin ei lueta omaisuudenluovutusveroa, muita omaisuuden perusteella suoritettavia ylimääräisiä veroja eikä jälkeen 1 päivän marraskuuta 1947 valmistuneiden huoneistojen osalta lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia, todetun keskimääräisen nousun huomioon ottaen päättänyt. J os asuinhuon~iston, joka on valmistunut ennen" 1 päivää marraskuuta 1947, vuokralainen ei itse huolehdi huoneiston lämmityksestä, on edellä mainittua perusvuokraa korotuksineen kuitenkin alennettava siten kuin asuin- ja liikehuoneistojen lämip..ityskustannuksien suorittamisesta 3 päivänä 10kaktIuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen "(744/47) 2 :ssä on määrätty. Sosiaaliministeriö päättää myös, saadaanko

173 141 N:o 117 (jatk.) ja millaisin määrin vuokralaiselta vuokramakstm lisäksi ottaa huoneiston käyttöön liittyvistä eduista eri korvausta. Asuinhuoneiston vuokralainen, joka ei itse huolehdi huoneiston lämmityksestä, on velvollinen suorittamaan 1 momentissa tarkoitetun vuokramaksun lisäksi vuokranantajalie korvausta huoneiston lämmityksestä ja lämpimän veden jakelusta aiheutuneista lämmityskustannuksista asuin- ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (744/47) mukaisesti. Vuokralaisen on suoritettava 1 momentissa mainittu perusvuokran korotus vuokranantajan sitä koskevan vaatimuksen esittämistä seuranneen kuukauden alusta. 10. Jos asuinhuoneisto on valmistunut jälkeen 1 päivän kesäkuuta 1939, vahvistetaan huoneistolie perusvuokra huomioon ottaen vastaavanlaisten huoneistojen yleiset tuotantokustannukset rakennusaikana sellaiseksi, että perusvuokra vastaa sanottuja tuotantokustannuksia sekä senkaltaisten huoneistojen korko- ja hoitokustannuksia huoneiston valmistumisaikana, taikka milloin on kysymys huoneistosta, joka on valmistunut ennen vuoden 1941 loppua, tuotantokustannuksia sekä senkaltaisten huoneistojen korko- ja hoitokustannuksia mainittuna vuotena. Jälkeen 1 päivän marraskuuta 1947 valmistuneiden asuinhuoneistojen lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia älköön kuitenkaan luettako hoitokustannuksiksi. Jos useitten yhtenäisen suunnitelman mukaan keskeytyksittä jälkeen 1 päivän kesäkuuta 1939 rakennettujen rakennusten voidaan katsoa muodostavan kokonaisuuden, saadaan sellaisen taloryhmän rakennuksissa sijaitsevien kaikkien asuinhuoneistojen perusvuokrat, ellei niitä ole tätä ennen määrätty, vahvistaa pitämällä rakennuksia yhtenä rakennuksena, joka on valmistunut silloin kun ryhmän viimeinen rakennus on valmistunut, ja muutoin soveltamalla 1 momentin säännöksiä. Kun jokin tai joitakin 2 momentissa tarkoitetun taloryhmän rakennuksista on valmistunut, saadaan siinä sijaitsevien asuinhuoneistojen perusvuokrat soveltamalla edellä mainittuja säännöksiä vahvistaa olemaan voimassa toistaiseksi. Kun taloryhmän myöhemmin valmistuneen rakennuksen asuinhuoneistolle määrätään perusvuokria, on aikaisemmin valmistuneitten rakennusten asuinhuoneistoille vahvistetut perusvuokrat peruutettava ja kaikkien siihen mennessä valmistuneitten lakennusten asuinhuoneistoille määrättävä perusvuokrat soveltamalla 2 momentin perusteita; ja ovat nämäkin perusvuokrat voimassa siksi, kun taloryhmän kaikki rakennukset ovat valmistuneet ja perusvuokrat niissä sijaitseville asuinhuoneistoille on vahvistettu. Huoneenvuokralautakunnan on päätöksessään ilmoitettava, milloin siinä vahvistetut perusvuokrat ovat voimassa vain toistaiseksi. Milloin rakennus, joka sodan johdosta on vaurioitunut, on oleellisesti korjattu tai uudelleen rakennettu, vahvistaa huoneenvuokralautakunta rakenrtuksessa oleville huoneistoille perusvuokrat noudattaen 1 momentin säänn~ksiä ja ottaen rakennuskustannusten vähennyksenä huomioon

174 N:o 117 (jatk.) 142 rakennuksen vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta määrätyn tai arviolta määrättävän korvauksen. Vahvistaessaan perusvuokria tämän pykälän säännöksien nojalla on huoneenvuokralautakunnan päätöksessään ilmoitettava, minä vuonna huoneiston katsotaan valmistuneen. 11. Jos asuinhuoneisto on siinä suoritettujen huomattavien parannusten taikka huoneiston kuntoa ja vuokra-arvoa oleellisesti alentaneiden seikkojen vuoksi muuttunut sellaiseksi, että sen perusvuokraa ei enää voida pitää kohtuli1lisena, voi huoneenvuokralautakunta vahvistaa huoneistolle uuden perusvuokran. Jos asuinhuoneiston hoitokustannukset vuokralaisen huoneistossa harjoittaman elinkeinotoiminnan taikka muun huoneistoa suuresti kuluttavan toiminnan vuoksi muuttuvat siinä määrin, että huoneiston perusvuokraa ei voida pitää kohtuullisena, voi huoneenvuokralautakunta vahvistaa huo-.., neistolle uuden perusvuokran siksi ajaksi kuin edellä mainittua toimintäa huoneistossa harjoitetaan. 13. Huoneenvuokralautakunnan lainvoimaisella päätöksellään tai vuokrantarkastuslautakunnan vahvistama perusvuokra 7 :ssä mainituin korotuksin ja alennuksin on suoritettava sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa perusvti.okran vahvistamista koskevan asian vireillepanoa. Jos vuokralainen on sitä ennen suorittanut Vuokramaksuna enemmän kuin vahvistetun perusvuokran sanotussa momentissa tarkoitetuin korotuksin ja alennuksin, on hänelle palautettava, mitä hän kuuden kuukauden ajalta ennen uuden perusvuokran voimaantuloa sekä sen jälkeen on liikaa suorittanut. Jos asuinhuoneiston perusvuokraa muutetaan päätöksellä, joka saa lainvoiman lämmityskauden päätyttyä, laskettakoon lämmityskustannusten korvaus, josta säädetään asuin- ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1947 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (744/47), sanotulta lämmityskaudelta entisen vuokramaksun mukaan. Sinä aikana, jona kysymys perusvupkran vahvistamisesta on vireillä, tulee vuokralaisen suorittaa vuokramaksu erääntymispäivinä sen suuruisena kuin hänen on ollut ennen asian vireillepanoa se suoritettava. 14. Milloin lämpötila huoneistoissa, joitten lämm.ittämisestä vuokranantajan tulee huolehtia, on puutteellisen lämmittämisen takia jatkuvasti alempi kuin mitä vallitsevissa poikkeuksellisissa oloissa kohtuudella voidaan vaatia, tahi milloin vuokranantaja ei pidä vuokrasopimuksen mukaisesti lämmintä vettä vuokralaisen saatav.issa niinä päivinä kuin se on sallittua, voi huoueenvuokralautakunta, asianomaisia kansanhuoltoviranomaisia kuultuaan, hakemuksesta, jonka vähintään puolet rakennuksen vuokralaisista on tehnyt, oikeuttaa vuokralaiset määräaikana, kuitenkin enintään lämmityskauden loppuun saakka, huolehtimaan rakennuksen. lämmittämisestä ja lämpimän veden jakelusta. Tätä päätöstä on siitä huolimatta, että siihen on haettu muutosta, noudatettava.

175 3 L uk u. Liikehuoneistot. N:o 117 (jatk.)' 20. Jos vuokranantaja ja vuokralainen haluavat jatkaa liikehuoneis- toa koskevaa vuokrasuhdetta, jossa vuokrakausi on sovittu enintään vuo- deksi, on kummallakin valta saattaa kysymys vuokramaksun suuruudesta_ uuden vuokrakaud~n kestäessä huoneenvuokralautakunnan ratkaistavaksi. Tä1~ainen asia on ilmoitettava huoneenvuokralautakunnan käsiteltäväksi ennen kulumassa olevan vuokrakauden päättymistä. Liikehuoneistosta saadaan vaatia ja ottaa enintään vuoden 1941 mar- raskuussa vallinnutta senkaltaisten huoneistojen vuokratasoa vastaava_ vuoktamaksu korotettuna lautakunnan 'kohtuulliseksi harkitsemalla kiin- teistön- korko- ja hoitokustannuksien nousua vastaavalla määrällä. Jos liikehuoneiston vuokralainen ei itse huolehdi huoneiston lämmi- tyksestä, on huoneiston vuokramaksua alennettava siten kuin asuin- ja_ liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittainisesta 3 päivänä loka- kuuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (744/47) 2, :ssä on määrätty, ja on vuokralainen velvollinen suorittamaan vuokramaksun lisäksi;_ vuokranantajalle edellä mainitussa päätöksessä tarkoitetun korvauksen huoneiston lämmityskustannuksista. Mitä 13 :n 2 momentissa on säädetty,_ sovellettakoon vastaavasti liikehuoneistoihin nähden. Määrätessään 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa liikehuoneiston_ vuokramaksun tulee huoneenvuokralautakunnan, jos liikehuoneiston vuokra-arvo huomattavien parannusten taikka huoneiston kuntoa ja_ vuokra-arvoa oleellisesti alentaneiden tai muitten vuokramaksuun olennaisesti vaikuttavien seikkojen vuoksi on muuttunut sellaiseksi, että 2 momentissa mainittujen perusteiden mukaan määrätty vuokramaksu ei olekohtuullinen, vapaan harkintansa mukaan määrätä huoneistolle kohtuullinen vuokra maksu. Sodan johdosta vaurioituneessa, oleellisesti korjatussa tai uudelleen rakennetussa rakennuksessa olevan liikehuoneiston vuokramaksu tulee vahvistaa sellaiseksi, että se vastaa rakennuksen tuotantokustannuksia sekä vallitsevia korko- ja hoitokustannuksia, ja on tuotantokustannusten vähennyksenä otettava huomioon rakennuksen vaurioituinisesta tai tuhoutumisesta määrätty tai arviolta määrättävä korvaus. Jälkeen 1 päivän marraskuuta 1947 valmistuneen liikehuoneiston lämmi- tyskustannuksia älköön luettako hoitokustannuksiksi. 4 Luku. Alivuokrasuhteet. 23. Jos omassa tai vuokrahuoneistossa asuva henkilö on luovuttanut toiselle henkilölle vuokralle yhden tai useampia huoneita tai m~un huoneiston osan, on hän oikeutettu ottamaan siitä, mitä hän näin on toi~ellehenkilölle vuokralle luovuttanut, sekä siihen liittyvästä huoneiston yhteisten etujen käyttöoikeudesta, vuokraa enintään neljäkymmentä sadalta.

176 N:o 117 (jatk.) 144 yli sen vuokramaksun, minkä hän itse 1attiapinta-a1an mukaan laskettuna tästä huoneiston osasta suorittaa taikka olisi velvollinen 7-11 :n mukaan ~nintään suorittamaan. Jos 1 momentissa tarkoitettua huoneiston osaa koskeva vuokramaksu on sovittu 1 momentin säännöksistä poikkeavaksi, voi huoneenvuokralautakunta, jolleivät asianosaiset sen oikaisusta sovi, jommankumman asianosaisen vaatimuksesta vahvistaa vuokramaksun suuruuden. Milloin päävuokralainen tai talon omistaja huolehtii alivuokralaisen hallitseman huo~ neiston osan lämmityksestä tai milloin vuokralle annettu huoneiston osa on kalustettu, tai muuta erityistä syytä on, voi huoneenvuokralautakunta vahvistaa vuokramaksun suuremmaksikin kuin 1 momentissa on määrätty. Huoneenvuokralautakunnan tai vuokrantarkastuslautakunnan 1ainvoimaisella päätöksellä vahvistama vuokramaksu on suoritettava sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa vuokramaksun vahvistamista koskevan asian vireillepanoa. Jos vuokralainen 9n sitä ennen suorittanut vuokramaksuna enemmän kuin vahvistetun vuokramaksun, on hänelle palautettava, mitä hän kuuden kuukauden ajalta ennen uuden vuokramaksun voimaantuloa sekä sen jälkeen on liikaa suorittanut. 6 L uk u. Säännöstelyn toimielimet ia niiden tehtävät sekä säännöstelyä koskevien asioiden käsittely. 42. Kun huoneenvuokralautakunta on vahvistanut asuinhuoneistolle perusvuokran, on sen päätöksessään ilmoitettava asianosaisten ohjeeksi, kuinka monella sadalta vahvistettua perusvuokraa annetun määräyksen mukaan enintään saadaan korottaa sekä onko vuokralainen oikeutettu 13 :n 1 momentin mukaan saarnaan takaisin liikaa suorittamansa vuokramaksun osan Asetus poikkeuksellisesta huonekorkeudesta asuntopulan poistamiseksi suoritettavassa rakentamisessa. Annettu helmikuun 28 p :nil (Suomen as.-kok. 176/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 124) Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 24 päivänä huhtikuuta 1931 annetun asemakaavalain 72 :n nojalla, että rakentamisessa, joka aloitetaan vuosina , saa asuin- ja työhuoneen huonekorkeus enintään kolmikerroksisissa asuinrakennuksissa sellaisilla alueilla, joita asemakaavalaki koskee, olla alle 2.70 metriä, mutta ei kuitenkaan, mikäli se voimassa olevien säännösten mukaan ei ole sallittu, vähemmän kuin 2.50 metriä. TlLGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

177 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSIUIH KAUPURGIN TlLASTDTOIMISTD. 1:0 10. S isä II ys: 119. I,injaltikenteen aloittaminen linjalla n:o 25 Lasipalatsi-Kaarela, s Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o Id Rautatientori-Vartiokylä, s Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 54 Rautatientori-Pakila, s Linjaliikenteen jatkaminen linjalla n:o 36 Rautatientori-Jollas, s _ Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 63 Rautatientori-Vanhakaupunki, s. 1ft Laitakaupungin liikennelinjojen ajomaksut, s Ajomaksut raitiotie- ja omnibuslinjoilla, s Ajomaksut omnibuslinjoilla, s Asetus moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen muuttamisesta, s Eräät autokuljetusmaksut, s Kuorma-autojen kuljettajille omin vaunuin suoritettava kalliinajanlisäys, s Eräissä autoissa käytettävät puu- ja hiilikaa~uttimet, s Moottoriajoneuvojen ja -alusten käyttöluvat, s Keskitetty liikenne, s Liikennetoimistot sekä vesitie- ja uittopiiritoimistot, s Helsingin linja-autoaseman eräiden maksujen korotus, s Asetus yleisen liikennejärjestyssäännön muuttamisesta, s I,aki moottoriajoneuvoverosta, S Asetus moottoriajoneuvoverosta annetun lain soveltamisesta. s Pääliikenneväyliä Helsingin kaupungissa.koskevan päätöksen muutos. s Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 25 Lasipalatsi-Kaarela. Maistraatin päätös marraskuun 14 p:jtä Maistraatti päätti mainittuna päivänä myöntää kaupungille luvan kaupunginvaltuuston lokakuun 16 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaan linjaliikenteen harjoittamiseen linjalla n:o 25 Lasipalatsi-Kaarela vuoden 1950 loppuun sekä vahvisti ajomaksut seuraaviksi:.. Kertalippu Alennuslippu Kaarela -Lasipalatsi mk 50 mk (5 matkaa) -Ruskeasuo (6 ) -Haaga (7 ) -Pitäjänmäki... ~... 7 Pitäjänmäki-Lasipalatsi (6. -Ruskeasuo (7 -Haaga... 7 Haaga -Lasipalatsi (7 -Ruskeasuo... 7' Ruskeasuo -Lasipalatsi... 7 Kuukausilippu

178 1lt Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 41 Rautatientori Vartiokylä. Maistraatin päätös Joulukuun 21 p :Itä Maistraatti päätti mainittuna päivänä myöntää kaupungille luvan kaupunginvaltuuston lokakuun 16 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaan linjaliikenteen harjoittamiseen linjalla n:o 41 Rautatientori Vartiokylä vuoden 1950 loppuun sekä vahvisti ajomaksut seuraaviksi: Kertalippu Vartiokylä -Rautatientori mk 50 -Kulosaari Herttoniemi Kasapelto... 7 Kasapelto -Rautatientori Kulosaari Herttoniemi Herttoniemi-Rautatientori Kulosaari... 7 Kulosaari -Rautatientori... 7 Kuukausilippu Alennuslippu mk (5 matkaa) (6 ) (7 ) (6 (7 ( Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 54 Rautatientori- Pakila.. Maistraatin päätös Joulukuun 21 p :Itä Maistraatti päätti mainittuna päivänä, suostuen siihen, että liikenne linjalla n:o 50 Kaisaniemi-Käpylä lakkautetaan, myöntää kaupungille luvan kaupunginvaltuuston lokakuun 16 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaan linjaliikenteen harjoittamiseen linjalla n:o 54 Rautatientori Pakila vuoden 1950 loppuun sekä vahvisti ajomaksut seuraaviksi: Kertalippu Alennuslippu Pakila -Rautatientori mk 50 mk (6 matkaa) -Vallila (7 ) -Käpylä Käpylä-Rautatientori (7 -Vallila Vallila -Rautatientori Kuukausilippu

179 1' Linjaliikenteen jatkaminen linjalla n:o 36 Rautatientori-Jollas. Maistraatin päätös joulukuun 21 p:ltä Maistraatti päätti mainittuna päivänä myöntää kaupungille luvan kaupunginvaltuuston lokakuun 16 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaisesti väliaikaisesti aloitetun linjaliikenteen jatkamiseen linjalla n:o 36 Rautatientori-Jollas vuoden 1950 loppuun sekä vqhvisti ajomaksut seuraaviksi: Kertalippu Alennuslippu ]ollas -Rautatientori mk 50 mk (5 matkaa) -Kulosaari (6 ) -Herttoniemi (7 ) -Degerö Uppby... 7 Degerö Uppby-Rautatientori (6 ) -Kulosaari (7 ) -Herttoniemi... 7 Herttoniemi - Rautatientori (7 ) -Kulosaari... 7 :r>:ulosaari -Rautatientori... 7 Kuukausilippu Linjaliikenteen aloittaminen linjalla n:o 63. Rautatientori Vanhakaupunki. Maistraatin päätös joulukuun 31 p:ltä Maistraatti päätti mainittuna päivänä myöntää kaupungille luvan kaupunginvaltuuston marraskuun 6 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaisesti linjaliikenteen harjoittamiseen linjalla n:o 63 Rautatientori Vanhakaupunki sekä vahvisti aj omaksut seuraaviksi: V anhakaupunki-rautatientori... '" mk - Toukola... '" 7 Toukola -Rautatientori... 7 Kuponkilippu 7 matkaa varten Linja pidennetty Malmin hautausmaalle asti. Malstraatti 25/ Linja pidennetty Malmin lentokentälle asti. Ajomaksut ovat seuraavat: Kertamaksu Alennuslippu Malmin lentokenttä -Rautatientori 24 mk 100 mk 8 matkaa -Toukola Vanhakaupunki ' 10 -Viik Malmin hautausmaa 10 Pohj. (Malmin) hautausmaa-rautatientori

180 N:o 123 (fatk.) 148 Pohj. (Malmin) hautausmaa-toukola ff -Vanhakaupunki ~ -Viik V iik- Rauta tieutori f) -Toukola 'f -Vanhakaupunki Vanhakaupunki-Rautatientori 'f -Toukola Toukola -Rantatientori Malstraatti 29/ mk 100 mk 10 matkaa 'f 'f 'f " ff 10 'f 124. Laitakaupungin liikennelinjojen ajomaksut. Maistraatin vahvlstarnllt tammikuun 9 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 114 ja 207 sekä 1946: 67) Maistraatti vahvisti mainittuna päivänä kaupunginvaltuuston lokakuun 16 päivänä 1946 tekemän päätöksen mukaisesti alempana mainittujen linjojen ajomaksut seuraaviksi: Vastaa matkoja kuuk. knponkilippnja käytettäessä. Hinta Linja 37, 32, 35 Degerö-Rautatientori 700 mk 70 a 10 mk f) 33 Marj aniemi f) f) 52 Pirkkola :33 1 / 3 )1 53 Itä-Pakila )1 Pernsajomaksu Kuponkiliput. Kuponkilippu, alennnslippn 10 m.k mk 7 matkaa 13 ) ) Kertaliput. Linja 37. Hevossalmi -Rautatientori mk -Kulosaari )1 -Herttoniemi..., )1 -Degerö Uppby... 7 Degerö Uppby-Rautatientori ~Kulosaari )1 -Herttoniemi... 7 Herttoniemi -Rautatientori )1 -Kulosaari... 7 )1 Kulosaari -Rautatientori... 7

181 H9 N:o 124 (iatk.) Vyöhykerajat: O. Kaasulaitos. 1. Herttoniemen silta. 2. Degerön silta. 3. J ollaksen tienhaara. Linja 33. Marjaniemi -Rautatientori... - Kulosaari...,... ".,..,.'"...,.... -Herttoniemi... -Kasapelto... Kasapelto -Rautatientori... -Kulosaari......,..Herttoniemi... Herttoniemi -Rautatientori... -Kulosaari... Kulosaari -Rautatientori... Vyöhykerajat: O. Kaasulaitos. Linja 53. Itä-Pakila. Oulunkylä 1. Herttoniemen silta. 2. Bonzon tienhaara. 3. Marjaniemen tienhaara. -Rautatientori.... -Vallila.... -Koskela.... -Oulunkylä.... -Rautatientori...,.... -Vallila.... -Koskela... '" '".. '"... Koskela -Rautatientori... '"...,.. '"... '"...,...,... -Vallila...,... Vallila -Rautatientori.,..."... Vyöhykerajat: O. 0.1 km Sörnäisten sillasta pohjoiseen. 1. Raviradan kohdalla km Askolantiestä pohjoiseen. 3. Pukinmäen tienhaara. Lin1'a 52. Pirkkala -Rautatientori... -Vallila... -Käpylä...,... Käpylä -Rautatientori... -Vallila... Vallila -Rautatientori... Vyöhykerajat: O. 0.1 km Sörnäisten ~illasta pohjoiseen. 1. Raviradan kohdalla km rautatiesillan pohjoispuolesta. (3.) 0.8 Pirkkolan tienhaarasta pohjoiseen. 16 mk mk mk

182 Ajomaksut raitiotie- ja omnibuslinjoilla. Kaupunginvaltuuston päätökset maaliskuun 19 p:ltä, huhtikuun 23 p:ltä Ja marraskuun 12 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 207) Kaupunginvaltuusto päätti korottaa raitiotiehinnat seuraavalla tavalla: ja omnibuslippujen Raitiotieliikenne: Kertalippu... Alennuskortti 5 matkaa... ) 14)... Omnibusliikenne, kaupttnk1'linj oilla: Kertalippu..... Alennuskortti 3 matkaa.... ) 8).... Omnibusliikenne, esikaupttnkilinjoilla: vk~i;k~- 1-2 Kertalippu ).... Alennuskortti 11 matkaa...,...,.. 4 Kertalippu.... Alennuskortti 10 matkaa Kertalippu.... Alennuskortti 9 matkaa.... Lisälippu..... Kaupunginvaltuusto 19/ mk 20 ) 50 ) 10 mk ) 10 mk 12 ) 100 ) 16 ) ) ) Yllä olevia ajomaksuja ei maistraatti ollut vahvistanut kaupunginvaltuuston päättäessä uusista, korotetuista maksuista. Omnibusliikenne, kuuka~tsiliput: Lauttasaaren linjat 20, 23, } Seurasaaren linja Koskelan linja Pirkkolan ja Pakilan linjat 52, Kaarelan linja Marjaniemen, Herttoniemen ja VartiokyJän l.injat 33, 32, Hevossalmen, Herttoniemen, J ollaksen ja Laajasalon linjat 37, 32, 36, : Itä-Pakilan linja Kaupunginvaltuusto 23/4 1' mk 100 matkaa a 5 mk 700 ) ) ) 70 ). ) 7:781) 9 ) 11:14)

183 151 N:o 125 (jatk.) Raitiotieliikenne: Kertalippu nlk Alennuskortti 3 matkaa Koululaisten, invalidien ja sokeiden lip~tt: 6 lippua sisältävä lehtiö mk Alennuskortti 6 matkaa Kaupunginvaltuusto 12/ Ajomaksut omnibuslinjoilla. Malstraatin vahvlstamat joulukuun 23 p :nä Maistraatti päätti mainittuna päivänä vahvistaa seuraavat, kaupunginvaltuuston marraskuun 12 päivänä 1947 tekemän päätöksen mukaiset ajomaksut omnibuslinjoilla: Omnibusliikenne, kaupunkilinjoilta: Kertalippu.... Alennuskortti 6 matkaa.... Omnibusliikenne, es~kaupunkilinjoilla: v:~~r' ~-'2 ~~:~;::rtti ~.~~k~~.. :::::::::::::::::::::::::::::::::::: Kertalippu Lisälippu 10 mk mk Asetus moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu helmikuun 7 p:nä (Suomen as.-kok. 111/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 83) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin esittelystä muutetaan moottoriajoneuvoliikenteestä 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen (491/37) 44 3 kohta näin kuuluvaksi:

184 N:o 127 (jatk.) ) Tämän pykälän mukaisesti annetut kansainväliset lupakirjat ja ajokortit ovat voimassa ainoastaan Helsingin kaupungin poliisilaitoksen varmentamina. Kustakin antamastaan kansainvälisestä lupakirjasta tai ajokortista saa asianomainen järjestö kantaa tuhannen markan suuruisen maksun Eräät autokuljetusmaksut. Kansanhuoltomlnlsteliön päätös helmikuun 14 p:ltä (Suomen as.-kok. 126/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 209 ja 1946 : 93) Kansanhuoltoministeriö on hiata- ja palkkaneuvoston päätöksen mukaisesti valtioneuvoston 15 päivänä maaliskuuta 1945 hintojen ja maksujen säännöstelystä antaman päätöksen (259/45) nojalla määrännyt: 1. Autoilla suoritetuista kuljetuksista, milloin kysymys ei ole asianomaisella luvalla harjoitetusta linjaliikenteestä tai omnibus-, seka- tai henkilöautolla harjoitetusta alueliikenteestä, saadaan ottaa enintään tässä päätöksessä vahvistetut maksut. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikenteessä noudatettakoon asianomaisen viranomaisen niitä varten vahvistamia taksoja. 2. Autot jaetaan viiteen maksuluokkaan seuraavasti: I luokkaan moottoriajoneuvoliikenteestä 30 päivänä joulukuuta 1937 annetun asetuksen 3 :ssä tarkoitetut pakettiautot; II luokkaan kuorma-autot, kantavuudeltaan enintään 2 tonnia; III luokkaan kuorma-autot, kantavuudeltaan yli 2 tonnia ja enintään 3.8 tonnia; IV luokkaan kuorma-autot, kantavuudeltaan yli 3.8 tonnia ja enintään 5 tonnia, sekä enintään 25 hengen omnibusautot; V luokkaan kuorma-autot, kantavuudeltaan yli 5 tonnia, hinausautot sekä yli 25 hengen omnibusautot ja seka-autot. Jos kuorma-autoon kuuluu perävaunu, määräytyy auton maksuluokka vetoauton kantavuuden mukaan. 3. Kaupunkien, kauppalain tai niihin verrattavien suurten asutuskeskusten varsinaisella asutusalueella suoritetuista kuljetuksista, jäljempänä mainittuja kuljetuksia lukuunottamatta, saadaan veloittaa enintään seuraavat maksut: I luokassa 145 markkaa tunnilta II 175 III 215 IV 250 V 285

185 153 N:o.128 (jatk.) Maksu lasketaan kuorma~sen alkamisen ja purkamisen päättymisen välisen ajan mukaan kultakin alkaneelta puolelta tunnilta. Vähimpänä maksuna saadaan kuitenkin periä yhtä täyttä tuntia vastaava maksu. Ajalta, jona autoa kuljetuksen antajasta riippumattomasta syystä ei käytetä hänen lukuunsa, ei maksua saa häneltä periä. Mikäli kaatolaitteella (kipillä) varustettua autoa käytetään ajossa, jossa kaatolaitetta tarvitaan, luetaan ~uto lähinnä korkeampaan maksuluokkaan. 4. Muusta kuin 3 :ssä tarkoitetusta kuljetllksesta veloitettakoon, jollei jäljempänä toisin määrätä, kuljetuksen suorittamiseksi tarpeellisen, ajetun matkan perusteella enintään seuraavat maksut: 1 luokassa markkaa kilometriltä II IV :L V. 24 Milloin maksu lasketaan tämän pykälän mukaisesti, saadaan, maidonkuljetusta lukuunottamatta, siltä osalta yhteenlaskettua kuormaus- ja purkausaikaa, joka ylittää yhden tunnin, periä enintään puolet 3 :n mukaisesta tuntimaksusta. Jos maksu tämän pykälän mukaan laskettuna kuljetuksen laadun takia, kuten työmaa-, jakelu- ja muissa sellaisissa kuljetuksissa, muodostuu 3 :n mukaan laskettua maksua pienemmäksi, kuljetuk~en suorittaja on oikeutettu noudattamaan mainitussa pykälässä määrättyä maksuperustetta. 5. Suoritettaessa 3 ja 11 :ssä tarkoitettuja kuljetuksia perävaunullisella kuorma-autolla, saadaan edellä vahvistettuja maksuja korottaa enintään 30 prosentilla huomioon ottaen, mitä 2 :n 2 momentissa on määrätty. 6. Suoritettaessa 3 ja 4 :ssä tarkoitettuja kuljetuksia tilaajan määräyksestä arkipäivinä kello 18 fa 6 välisenä aikana taikka sunnuntaisin, pyhäpäivisin tai lainmukaisina vapaapäivinä, saadaan mainituissa pykälissä tarkoitetun måksun lisäksi periä enintään 40 markkaa tunnilta. 7. Milloin tavaraa 3, 4, 5 ja 6 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa kuljete.taan samassa kuormassa eri vastaanottajille, jaettakoon maksu tavara- erien painon, koon tai muun sopivan perusteen mukaan vastaanottajien kesken.. 8. Polttopuun ja muun pinopuun kuljetuksesta saadaan kuutiometriä ja kuormattuna ajettua kilometriä kohden veloittaa enintään 5 markkaa. Kuitenkin saadaan' 15 kilometriä ylittävältä kuljetusmatkan osalta ottaa enintään 4 markkaa 50 penniä ja 30 kilometriä ylittävältä. kuljetusmatkan osalta enintään 4 markkaa kuutiometriitä kuormattuna ajettua kilometriä kohden. Vähimpänä kuljetusrnaksuna saadaan periä 411 markkaa kuutiometriltä.

186 _N:o 128 (jatk.) 15'. 9. Tukkien, pylväiden ja paalujen ylin kuljetusmaksu on 3 markkaa 15 penniä kuutiojalalta lisättynä 10 kilometriä ylittävän kuljetusmatkan osalta 31 pennillä kuutiojalkaa ja kutakin ylittävää kilometriä kohden. 10. Sahatavaran ja veistetyn puutavaran ylin kuljetusmaksu on 2 markkaa 65 penniä kuutiojalalta lisättynä 10 kilometriä ylittävän matkan 'osalta 26 pennillä kulltiojalkaa ja kutakin ylittävää kilometriä kohden. 11. Milloin puutavaran kuljetus tien laadusta johtuen tai kuljetettavan puutavaran erityisen tuoreuden tähden joudutaan suorittamaan auton kuntoon nähden sen kohtuullista kuormauskykyä pienemmin kuormin,,kansanhuoltopiirin toimistolla on oikeus hakemuksesta tai liikennepiirin toimiston esityksestä korottaa 8, 9 ja 10 :ssä tarkoitettuja maksuja enintään IlO prosentilla. 12. Kivihiilen ja koksin kujjetuksesta saadaan veloittaa enintään 115 markkaa tonnilta. Kuljetusmatkan 'ylittäessä 5 kilometriä saadaan maksuun kuitenkin lisätä enintään 13 markkaa tonnia ja sanotnn matkan jälkeen alkanutta knormattuna ajettua kilometriä kohden. Maksu lasketaan kultakin alkaneelta 100 kilon eräitä, kuitenkin niin, että vähimpänä maksuna saadaan perii\. 80 markkaa. Jos kivihiiltä tai koksia toimitetaan varastosta, saad'aan kuormauksesta veloittaa kansanhuoltoministeriön kivihiilen ja koksin vähittäismyyntihintojen vahvistuksen yhteydessä määräämät maksut. Toimituksen tapahtuessa suoraan laivasta älköön kuormauksesta veloitettako eri maksua. 13. Viljan, viljatuotteiden, perunan; juurikasvien, väkirehujen ja 'väkilannoitteiden kuljetuksesta saadaan veloittaa enintään seuraavat maksut: kuljetusmatka maksu kilolta alle 3 km... 8 penniä vähintään 3 ) mutta alle 6 km ) ) 6 ) ) ) 11 ) ) ) 11, ) ) 16 ) ) ) 16 ) ) 21 ) ) ) 21 )) ) ) Kuljetusmatkan ollessa vähintään 26 kilometriä on maksu 1.1 penniä kiloa ja alkanutta kilometriä kohden. Paalatun korsirehun kuljetuksesta' saadaan periä 1 ja 2 momentissa vahvistettu maksu korotettuna enintään 40 prosentilla. 14. Kansanhuoltoministeriö voi erityisten olosuhteiden vaatiessa määrätä, että Lapin ja Oulun läänien alueilla suoritetuista kuljetuksista 'saadaan veloittaa enintään 2 penniä kilolta kuormattuna ajettua kilometriä kohden taikka suuruudeltaan sitä vastaava maksu. 15. Milloin auto lähtiessään jatkuvaan, useita kuormia käsittävään kuljetukseen joutuu lähtöpaikastaan ajamaan tai sinne kuljetuksen pää-

187 155 N:o 128 (jatk.) tyttyä palaamaan ilman kuormaa, saadaan tältä matkalta, jos se yhteen suuntaan on yli 30 kilometriä, periä enintään puolet' 4 :n mukaisesta maksusta. Tällaista maksua älköön perittäkö kuljettajan tilapäisen majoituksen taikka auton huollon tai korjauksen tähden tahi muusta 'sellaisesta, kuljetuksen antajasta riippumattomasta syystä tapahtuneesta auton siirrosta. 16. Tässä päätöksessä tarkoitetut maksut edellyttävät, että autoa seuraa kuljettaja, joka osallistuu kuormaus- ja purkaustyöhön. Mikäli kuormaamiseen tai purkamiseen tarvitaan apuväkeä, saadaan siitä 3, 4, 8, 9, 10 ja 13 :ssä mainituissa tapauksissa veloittaa palkkasäännöstelymääräysten mukaiset työpaikat Hsättyinä enintään 25 prosentilla. 17. Kansanhuoltoministeriö voi, milloin siihen syytä on, myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä. 18. Tällä päätöksellä kumotaan kansanhuoltoministeriön 23 päivänä lokakuuta 1945 eräistä autokuljetusmaksuista antama päätös (1031/45), sellaisena kuin se on osittain muutettuna kansanhuoltoministeriön 23 päivänä heinäkuuta 1946 antamalla päätöksellä (581/46). Kansanhuoitoministerlön päätös syyskuun 23 p :ltä (Suomen as.-kok. 719/47) Kansanhuoltoministeriö on hinta- ja palkkaneuvoston päätöksen mukaisesti kumonnut eräistä autokuljetusmaksuista 14 päivänä helmikuuta 1947 antamansa päätöksen (126/47) samoin kuin muut, yksittäistapauksissa arinetut autokuljetusmaksujen vahvistamista koskevat päätöksensä. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta Kuorma-autojen kuljettajille omin vaunuin suoritettava kalliinajanlisäys. Palkkalautakunnan päätös helmikuun 28 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 210) Palkkalautakunta päätti mainittuna päivänä, että voimassaolevan työehtosopimuksen palkkataulukon nimikkeeseen )autonkuljettajat omin vaunuin, yli 2,000 kg) kuuluville autonkuljettajille on taulukossa olevan 36 markan suuruisen perustuntipalkan lisäksi maksettava 179 markan suuruinen kalliinajanlisäys tunnilta, jolloin työnjohto ei ole oikeutettu myöntämään tähän palkkaan n.s. hyvänmiehen prosenttilisäystä. Jos kuorma-auton kantavuus on alle 2,000 kg tai yli 3,800 kg taikka jos tavallisesta poikkeavat ajot ovat kyseessä, on autonkuljettajille suoritettava

188 N:o 129 (jatk.) 156 kansanhuoltoministeriön helmikuun 14 päivänä 1947 vahvistamat enimmäismaksut, jotapaitsi mainittua päätöstä myöskin muussa suhteessa on noudatettava tuntipalkkaa nauttiviin autonkuljettajiin nähden. Samalla lautakunta päätti, että yllämainitut korotukset astuvat voimaan maaliskuun 2 päivänä 1947 alkavan tiliviikon alusta lukien Eräissä autoissa käytettävät puu- ja hiilikaasuttimet. Kulkulaitosten ja yleisten töiden.mlnlsterliin päätös maalisknun 1 p:ltä (Suomen as.-kok. 195/47) (Vrt. kunn. ns.-kok. 1940: 87) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö on kumonnut eräissä autr-issa käytettävistä puu- ja hiilikaasuttimista 22 päivänä marraskuuta 1940 antamansa päätöksen (656/40) Moottoriajo~euvojen ja -alusten käyttöluvat. ValtioneuvOston päätös bubtlknun 2 p:ltä (Suomen as.-kok. 254l47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 122) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esittelystä päättänyt: 1. Henkilö- ja pakettiautoa sekä moottoripyörää samoin kuin polttonestettä käyttävää muuta moottoriajoneuvoa ja -alusta saadaan käyttää liikenteessä vain, jos ajoneuvolle tåi alukselle on saatu käyttölupa sen mukaan kuin tässä päätöksessä tarkemmin säädetään. 2. Sellaiselle yksityisliikenteeseen rekisteröidylle henkilö- ja pakettiautolle sekä moottoripyörälle, jonka omistaa valtion viran tai toimen haltija ja jota käytetään valtion virka-asioissa, myöntää käyttöluvan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö. Muulle yksityisliikenteeseen rekisteröitävälle henkilö- ja pakettiautolie sekä moottoripyörälle ja keltaiselle koenumerolle myöntää käyttöluvan a5ianomainen lääninhallitus. 3. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määrää, kuinka monelle ajoneuvolle ja keltaiselle koenumerolle lääninhallitus voi käyttöluvan myöntää.. 4. Käyttöluvan saajalle, joka tilapäisesti haluaa käyttää ajoneuvoaan muulla alueella' tai muuna aikana kuin käyttölupa edellyttää, voi poliisi-

189 157 N:o 131 (jatk.) päällikkö, milloin hakija esittää riittävän tärkeitä syitä, myöntää tilapäisiä lupia määrättyä matkaa varten enintään kaksi kertaa ja yhteensä enintään kuudeksi päiväksi saman kuukauden aikana. Ajoneuvolle, jota varten ei ole käyttöll1paa myönnetty, voidaan tilapäinen käyttölupa myöntää vain lääninhallituksen toimesta. Kuitenkin voi poliisipäällikkö, milloin syytä on, myöntää enintään kaksi päivää voimassa olevan luvan ajoneuvon siirtämiseksi paikkakunnalta toiselle. 5. Tämän päätöksen määräykset koskevat soveltuvin kohdin myös poliisiviranomaisten antamien koenumerokilpien käyttöä. 6. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tai sen määräämä viranomainen myöntää käyttöluvan polttonestettä käyttävälle omnibus-, seka- tai kuorma-autolle sekä muulle tässä päätöksessä: mainitsemattomalle moottoriajoneuvolle. 7. Käyttölupaa annettaessa voidaan määrätä, millä ehdoilla ajoneuvoa saadaan käyttää liikenteessä. Milloin siihen on aihetta, voi käyttöluvan antanut viranomainen peruuttaa käyttöluvan joko kokonaan tai määräajaksi. 8. Tämän päätöksen määräykset eivät koske a) valtion omistamia, verovapaita moottoriajoneuvoja ja -aluksia; b) vieraiden valtojen lähetystöjen tai palkattujen konsulien virastojen ja niiden ulkomaisen henkilökunnan moottoriajoneuvoja eivätkä myöskään vieraassa valtiossa rekisteröityjä, sen maan kansalaisten täällä tilapäisesti käyttämiä moottoriajoneuvoja; c) asianomaisella alueliikenneluvalla liikenteessä olevia, ammattimaiseen liikenteeseen rekisteröityjä henkilö-, paketti-, sairas- ja ruumisautoja; eivätkä d) ammattimaiseen kalastukseen tai muuhun elinkeinotoimintaan käytettäviä moottorialuksia. 9. Muille kuin edellisessä pykälässä mainituille moottorialuksille antaa käyttöluvan sen paikkakunnan poliisiviranomainen, jonka alueella moottorialusta pääasiallisesti käytetään. 10. Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa. kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, jolla myös on oikeus myöntää poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä. 11. Tämä päätös tujee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1947, kuitenkin siten, että moottoriajoneuvojen käyttöluvista ja tunnuksista 5 päivänä syyskuuta 1946 annetun kansanhuoltoministeriön päätöksen (661/46) mukaan myönnetyt käyttöluvat pysytetään toistaiseksi voimassa.

190 Keskitetty liikenne. Valtioneuvoston päätös bubtikuun 2 p :ltä (Suomen as.-kok. 260/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1944: 178, 1945 : 261 sekä 1946 : 36 ja 121) Valtioneuvosto on kansanhuoltoministeriön esittelystä kumonnut keskitetystä liikenteestä 28 päivänä marraskuuta 1944 antamansa päätöksen (872/44) siihen tehtyine muutoksineen sekä sen nojalla annetut määräykset huhtikuun 15 päivästä 1947 lukien, kuitenkin siten, että sanotun päätöksen 8 :n 2 momentissa, sellaisena kuin se on 10 päivänä tammikuuta 1946 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (25/46), tarkoitetut, hevosta kohdanneen tapaturman aiheuttaman vahingon korvaamista koskevat hakemukset saadaan tehdä kansanhuoltoministeriö lle viimeistään syyskuun 1. päivään 1947 mennessä Liikennetoimistot sekä vesitie- ja uittopiiritoimistot. Kansanbuoltoministerlön päätös huhtikuun 3 p :Itä (Suomen as.-kok. 265/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1944, s. 215 ja 1946 : 182) Kansanhuoltoministeriö on päättänyt kumota 1 päivänä joulukuuta 1944 liikennetoimistoista sekä vesitie- ja uittopiiritoimistoista antamånsa päätöksen (948/44) siihen tehtyine muutoksineen sekä kaikki sen nojalla annetut määräykset huhtikuun 15 päivästä 1947 lukien Helsingin linja-autoaseman eräiden maksujen korotus. Kaupunginhallituksen päätös bumlkulln 17 p :ltä (Vrt. kunn. as.-koli : 79) Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä puolestaan suostua siihen, että Helsingin linja-autoaseman maksut säilytystavarasta korotetaan 5 mkaan kolliita ensimmäiseltä vuorokaudelta ja 3 mk:aan kollilta kultakin seuraavalta vuorokaudelta Asetus yleisen liikennejärjestyssäännön muuttamisesta. Annettu kesäkuun 12 p:nä (Suomen as.-kok. 482/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 82) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerin esittelystä muutetaan 30 päivänä joulukuuta annetun yleisen liikennejärjestyssäännön (490/.37) 5 luku näin kuuluvaksi:

191 159 5 Luku. I alankulkijoita koskevat erityiset määräykset. N:o 135 (jatk.)' 13. Jalankulkijan tulee, missä on jalkakäytävä, käyttää tätä. Jollei jalkakäytävää ole, on jalankulkijan käytettävä yleensä tien oikeata reunaa. Jalkakäytävällä tulee jalankulkijoiden sivuuttaa toisensa oikealta. puolen. Missä on pyörätie, mutta ei jalkakäytävää, käyttäköön jalankulkija. pyörätietä. Jalankulkija noudattakoon erityistä varovaisuutta astuessaan ajoradalle sekä tienristeyksissä. Hän ei saa tarpeettomasti viipymällä ajoradalla tai muulla tavoin estää tai vaikeuttaa ajoneuvoliikennettä. Kulkiessaan ajoradan yli jalankulkijan tulee, missä erityinen ylimenopaikka on, käyttää tätä. Muualla jalankulkijan on yleensä kuljettava. kohtisuoraan yli ajoradan Laki moottoriajoneuvoverosta. Annettu Joulukuun 30 p:nä (Lybennysote) (Suomen as.-kok. 982/47) Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. Sellaisen moottoriajoneuvon käyttämisestä, jota moottoriajoneuvoliikenteestä annetussa laissa tarkoitetaan, on valtiolle suoritettava veroa. jäljempänä olevien säännösten mukaisesti. 2. Verosta ovat vapaat: 4) moottoriajoneuvot, jotka ovat rakennetut käytettäviksi yksinomaan palosammutus- tai puhtaanapitotarkoitukseen, tienkorjaukseen tai -tekoon sekä sairaiden tai haavoittuneiden kuljetukseen; Moottoriajoneuvot, joiden polttoaineena käytetään yksinomaan tai pääasiallisesti puuta, puuhiiltä tai muita kotimaisia polttoaineita taikka joiden voimanlähde muutoin on kokonaan tai pääosaltaan kotimaista. alkuperää, ovat vapaat 6 :n 3 ja 4 momentissa säädetystä lisäverosta _ Lääninhallitus voi hakemuksesta vapauttaa verosta tai sen puolesta määrästä poliisiviranomaisen hallitseman moottoriajoneuvon, jota käytetään pääasiallisesti virantoimituksessa, sekä puolesta verosta linja-auton, joka on liikenteessä ainoastaan kaupunki- tai kauppala-alueella

192 Asetus moottoriajoneuvoverosta annetun lain soveltamisesta. Annettu Joulukuun 30 p:nä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 983/47) Valtiovarainministerin esittelystä säädetään moottoriajoneuvoverosta 30 päivänä joulukuuta 1947 annetun lain (982/47) 3 ja 19 :n nojalla: , Hakemus, jossa moottoriajoneuvoverosta annetun lain 4 :n 1 momentin perusteella valtiovarainministeriöltä anotaan veron huojennusta tai verovapautta, voidaan antaa tai postissa lähettää joko valtiovarainministeriölle taikka lääninhallitukselle, jonka tulee lausuntonsa ohella toimittaa se mainitulle ministeriölle Poliisiviranomaisten tulee moottoriajoneuvoliikenteestä annetussa asetuksessa määrätyin tavoin valvoa, ettei liikenteeseen käytetä veronalaista moottoriajoneuvoa tai perävaunua, josta veroa tai suoritettavaa veron erää ei ole asianmukaisesti maksettu ja ettei moottoriajoneuvossa käytetä lisäveronalaista voimaa tai polttoainetta lisäveroa maksamatta. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin, vuodeksi kerrallaan, määrätä, että vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana saadaan liikenteessä käyttää veronalaista ajoneuvoa, vaikkei veroa tai suoritettavan veron erää siltä vuodelta vielä ole asianmukaisesti maksettu. ' Päätöksestä, jonka poliisiviranomainen on moottoriajoneuvoverosta annetun lain 15 :n sekä tämän pykälän 1 momentin nojalla antanut, voidaan valittaa moottoriajoneuvoliikenteestä annetun asetuksen säätämässä järjestyksessä. Viranomaisen antama päätös on kuitenkin pantava täytäntöön, vaikka siihen haetaankin muutosta. 1~5~ Pääliikenneväyliä Helsingin kaupungissa koskevan päätöksen muutos. Maistraatin päi\tös elokuun 30 p :ltä (Vrt. kunn. as.-kok " 2) Maistraatti päätti mainittljna päivänä, muuttaen maaliskuun 3 patvänä 1938 tekemäänsä päätöstä, jolla Itämerenkatu on julistettu pääväyläksi, julistaa puheenaolevan kadun tavalliseksi kaduksi, jolla sallittu suurin ajonopeus on 50 km tunnissa. TlLGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

193 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. 1:0 11. Sj s ä II Y s: 139. Hevosajoneuvoilla suoritettavien tavara- ja eräiden muiden paikalliskuljetusten maksut, s Ajonopeuden rajoittaminen Oulunkylän-Pukinmäen välisellä tiellä olevalla Vantaan sillalla, s Helsillgin kaupungin liikennelaitoksen löytötavararahaston säännöt, s. ' Yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi myönnetyistä valtionvaroista lainoja saaneiden yhtymien osakkeiden' ja osuuksien luovutushinta, s Huoneenvuokrien korotusmäärät, s Yksityisiä viemärijohtoja koskevien piirustusten ja näiden mukaan rakennettujen viemärijohtojen tarkastamisesta vesijohtolaitokse11e suoritettavat toiruitusmaksut, s Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin rakennusvalvontaan kuuluvista toimituksista kannetaan maksuja, korottaminen, s Taksan, jonka mukaan suoritetaan maksuja oikeudesta rakentaa ulkonevia rakennusosia, korottaminen, s Rakennusluontoisten töiden säännöstely, s Talojen osoitenumerojen valaiseminen, s Kaupungin kiinteistöjen palovakuuttaminen, s Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstojen vuokraehdot, s Siirtolapuutarhaneuvojan laatimista omakoti- ja siirtolapuutarhapiirustuksista kannettavat lunastusmaksut, s Eläintarhan urheilukentän vuokrasopimus, s Urheilukenttien ja kansanpuistojen erinäisten maksujen korottaruinen, s Sähkötariffi, s Sähkövoiman säännöstely, s HevosajoneuvoiIIa suoritettavien tavara- ja eräiden muiden paikaliiskuljetusten maksut. Kansanhuoltoministeriön vahvistamat heinäkuun J8 p:nä (Lyhennysote). (Vrt. kunn. as.-kok " 26 ja 34) Kansanhuoltoministeriö on hinta- ja palkkaneuvoston päätöksen mukaisesti vahvistanut hevosajoneuvoilla ja käsirattailla suoritettavien sekä eräiden muiden paikalliskuljetusten ylimmät maksut ja niiden määräämisperusteet seuraavasti: Paikkakuntaluokittelu. Paikkakunnat jaetaan kysymyksessä oleviin kuljetusmaksuihin nähden sosiaaliministeriön työpaikkojen säännöstelyssä käytettävästä paikkakuntaluokittelusta antaman päätöksen perusteella neljään paikl>.akuntaluokkaan seuraavasti: 1. paikkakuntaluokka: k a u p u n g i t: Helsinki, paikkakuntaluokka

194 N:o 139 (jatk.) 162. Mikäli sosiaaliministeriö muuttaa edellä tarkoitettua päätöstään, aiheuttaa se vastaavat muutokset ylläolevassa paikkakuntaluokittelussa. Siirt;o paikkakuntaluokasta toiseen ei muussa tapauksessa tule kysymykseen. Korvaus hevosesta ia aioneuvoista työsopimuslain alaisessa työssä. Korvaukseksi hevosesta ja ajoneuvoista työsopimuslain alaisessa työssä vahvistetaan seuraavat maksut: 1. paikkakuntaluokassa markka a tunnilta ; K ul1 etusmaksut. Tuntiku1ietukset: Hevonen ajoneuvoineen ja ajomies tilapäises~ä ajossa..... vähintään 6 tuntia kestävässä yhtäjaksoisessa ajossa.... Käsirattaat ja kuljettaja..... Apuhenkilö.... Lähetti polkupyörineen tai ilman... Maksu tunnilta paikkakuntaluokassa :- 140:- 125:- 50:- 40:- 35:- 120:- 47:- 38:- 33:- 135:- 130:- 115:- 45:- 36:- 32:- 110:- 43:- 34:- 30:- Maksu lasketaan liikkeestä tai kuljetuksen suorittajan sijoituspaikasta lähdön ja purkauksen päättymisen välisen ajan mukaan kultakin alkanee1ta neljännestunnilta. Ellei kuljetusmaksusta tilaajalle annettavaan kuittiin ole merkitty lähtöaikaa tai ellei maksusta anneta kuittia, lasketaan veloitusaika siitä hetkestä, jolloin kuljetuksen suorittaja ilmoittautuu tilaajalle. Vähimpänä maksuna saadaan periä hevosajoneuvoilla suoritettavista tavarakuljetuksista 50 mk ja muista edellä mainituista kuljetuksista yhtä täyttä tuntia vastaava maksu. Kuormauksesta tai purkauksesta ei saa periä eri maksua. Ajalta, jona aj"oneuvoa tilaajasta riippumattomasta syystä ei käytetä hänen lukuunsa, ei maksua saada periä. K ilometrik'!4lif<tukset: Hevonen ajoneuvoineen ja ajomies ensimmäiseltä kilometriltä tai sen Maksu paikkakuntaluokassa osalta... 65: - 62: - 59: - 56: - kultakin seuraavalta alkaneelta puolelta kilometriltä...,... 20: - 19: - 18: - 17:-

195 '163 N:o 139 (jatk.) Maksu lasketaan kuljetuksen suorittamiseksi tarpeellisen, kuormattuna ajetun matkan perusteella, kuitenkin niin, että matka katsotaan alkavaksi siitä paikasta, josta kuljetuksen suorittaja tilauksen saatuaan lähtee liikkeelle. Jos tilaajalla on kuormaa myös paluumatkaa varten, siitä saadaan periä enintään 50 % edellä mainitusta maksusta. Siltä osalta yhteenlaskettua kuormaus- ja purkausaikaa, joka ylittää puoli tuntia, saadaan periä enintään 50 % edellä mainitusta åjan mukaan määrättävästä maksusta. Ylityökorvaus. Arkipäivisin kello 18 ja 6 välisenä aikana sekä sunnuntaisin, pyhäpäivinä ja lainmukaisina vapaapäivinä suoritetuista tunti- ja kilometrikuljetuksista saadaan periä lisämaksu, joka on yhtä suuri kuin työntekijälle sinä aikana lain mukaan maksettava ylityökorvaus. Polttopuun kuljetukset. Maksu polttopuun kuljetuksesta on yhden kilometrin tai sitä lyhyemmältä matkalta 50 mk kuutiometriitä. Kuljetusmatkan ylittäessä yhden kilometrin, saadaan tähän maksuun lisätä 10 mk kuutiometriä ja sen jälkeen alkanutta puolta kuljetusmatkan kiiometriä kohden. Maksuun sisältyy korvaus kuormauksesta ja purkauksesta. Milloin polttopuun kuljetus suoritetaan polttopuun myyjän toimesta ostajan määräämään vastaanottopaikkaan, on noudatettava polttopuun vähittäismyyntihintojen vahvistamisen yhteydessä kutakin kuntaa varten määrättyjä maksuja. Likakaivojen tyhjennys. Maksu lik3.kaivojen tyhjennyksestä on yhden kilometrin tai sitä lyhyemmäitä matkalta 250 mk täydeltä kuormalta. Kutakin seuraavaa'alka-, nutta puolta kuljetusmatkan kilometriä kohden saadaan tähän maksuun lisätä 25 mk. Erityisiä määräyksiä. Mikäli paikalliset olosuhteet sitä vaativat,,kansanhuoltolautakunnat saavat vahvistaa edellä mainittuja maksuja vastaavaksi myös muunlaisen urakkataksan, niin myös sellaisen taksan, josta selviävät määrättyjen paikkojen väliset kuljetusmaksut. Kansanhuoltolautakuntien on annettava tämä päätös yleisesti tiedoksi sillä tavoin kuin siitä on erikseen määrätty..

196 Ajonopeuden rajoittaminen Oulunkylän-Pukinmäen välisellä tiellä olevalla Vantaan sillalla. Kulkulaitosten Ja yleisten töiden ministeriön vahvistama Joulukuun 9 p:nä (Maistraatin päätös marraskuun 15 p:ltä 1947) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö vahvisti mainittuna päivänä maistraatin marraskuun 15 päivänä 1947 tekemän päätöksen, jolla rajoitetaan moottoriajoneuvojen nopeus Oulunkylän-Pukinmäen välisellä maantieosalla olevalla Vantaanjoen yli johtavalla puurakenteisella sillalla 20 kilometriksi tunnissa Helsingin kaupungin liike)nnelaitoksen löytötavararahaston säännöt. SJsäasiainminlsterlön vahvlstilmat helmikuun 26 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymät marraskuun 27 p:nä 1946) 1. Helslngin kanpungin liikennelaitoksen löytötavararahaston tarkoituksena on edistää liikennelaitoksen henkilökunnan järjestö- ja urheilutoimintaa liikennelaitoksen löytötavaratoimiston löytötavaroiden myynnistä saaduilla varoilla. 2. Rahaston peruspääomaksi siirretään liikennelaitoksen löytötavaratoimiston löytötavaroiden myynnistä vuosina 1945 ja 1946 saatu ylijäämä. 3. Rahastoa kartutetaan: 1) siirtämällä siihen vuosittain löytötavaroiden myynnistä saatu ylijäämä; 2) lisäämällä pääomaan vuosittain rahaston varojen tuottama korko. 4. Rahaston kulloinkin käyttämättä olevat varat on sijoitettava korkoa tuottaviksi liikennelaitoksen lautakunnan harkinnan mukaan siten, että ne vaikeuksitta voidaan käyttää rahaston tarkoitukseen. Jos varoja on sijoitettu kaupunginkassaan, lasketaan niille kaupunginhallituksen määräämä korko. 5. Liikennelaitoksen lautakunta myöntää anomuksesta rahastosta avustuksia liikennelaitoksen henkilökunnan järjestö- ja urheilutoiminnan tukemiseksi. Myönnettyjen avustusten yhteismäärä saa' vuosittain nousta enintään 80 %:iin rahastoon edellisenä vuonna siirretystä määrästä. Kun rahaston pääoma on 500,000 mk, voidaan edellisen vuoden koko ylijäämä jakaa avustuksina. 6. Rahastosta on pidettävä enllistä kirjanpitoa, jonka kaupungin tilintarkastajat tarkastavat.

197 165 N:o 141 (jatk.) 7. Rahastoa hoitaa Helsingin kaupungin liikennelaitos ja on rahaston hoidosta kalenterivuosittain tehtävä liikennelaitoksen lautakunnalle tili, josta selviää rahaston säästö vuoden alussa. vuoden kuluessa rahastoon kertyneet ja siitä maksetut varat sekä rahaston säästö vuoden lopussa Yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi myönnetyistä valtion varoista lainoja saaneiden yhtymien osakkeiden ja osuuksien luovutushinta. KaupunglnhaJUtuksen päätös helmikuun 20 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 109) Kaupunginhallitus päätti mainittuna päivänä, kumoten heinäkuun 15 päivänä 1943 tekemänsä päätöksen, että yleishyödyllisen rakennustoiminnan edistämiseksi myönnetyistä valtionvaroista lainoja saaneiden asuntoyhtymien osakkeiden ja osuuksien luovutushintaa määrättäessä otetaan huomioon:. 1) alkuperäinen oma pääoma (,osakkeiden tai osuuksien nimellisarvo lisättynä sillä määrällä, minkä osakas tai jäsen on korottomana lainana tai muussa vastaavanlai~essa muodossa rakennusyritystä perustettaessa suorittanut yhtiön tai osuuskunnan rahastoihin) ja suhteellinen osa ennen tammikuun 1 päivää 1940 suoritetuista velkojen kuoletuksista; näiden summasta vähennetään suhteellinen osa samaa aikajaksoa vastaavasta kiinteistön kudetuksesta, jota arvioitaessa huomioidaan rakenteiden laatu ja tontin vuokra-aika; tälle jäännökselle lasketaan lisäys rahanarvon huononemisesta kiinteistön rakennusvuoden ja luovutusajan edellisen vuosineljänneksen elinkustannusindeksien osoittamassa suhteessa; 2) suhteellinen o!:a tammikuun 1 päivän 1940 ja tammikuun 1 päivän 1945 välisenä aikana suoritetuista pääomansijoituksista ja velkojen kuoletuksista vähennettynä vastaavalla osalla kiinteistön kuoletuksesta; jäännökselle lasketaan lisäys rahanarvon huononemisesta vuoden 1941 ja luovutusajan edellisen vuosineljänneksen elinkustannusindeksien osoittamassa suhteessa; 3) suhteellinen osa tammikuun 1 päivän 1945 jälkeen suoritetuista pää~ omansijoituksista ja velkojen kuoletuksista vähennettynä vastaavalla osalla kiinteistön kuoletuksesta; 4) suhteellinen osa yhtymän rahavaroista ja rahastoista, mikäli tie eivät ole sijoitettuina jo velkojen kuoletuksiin; sekä 5) omistajan suorittamista huoneiston perusparannuksista luovutusaikana arvioitu kohtuullinen korvaus samalla kuitenkin huomioiden mahdolliset kustannukset huoneiston kunnostamisesta.

198 Huoneenvuokrien korotusmäärät. Soslaallminlst,erlöD päätös kesäkuun 13 p:ltä 19.&7. (Muutoksineen lokakuun 31 p,'ltä 1947) (Suomen as.-kok. 486/47 ia 801/47) (Vrt. kunn as.-kok " 1 iq, 1946 " 33) Sosiaaliministeriö on huoneenvuokrasäännöstelystä 11 päivänä helmikuuta 1943 annetun valtioneuvoston päätöksen (145/43) 7 :n 1 momentin nojalla päättänyt: " 1. Ennen 1 päivää kesäkuuta 1939 valmistuneitten säännöstelynalaisten asuinhuoneistojen perusvuokraa saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään kuusikymmentä sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään kolmekymmentä sadalta. Kesäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän.1939 välisenä aikana valmistuneille asuinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huonetstojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityk~ sestä, enintään neljäkymmentäviisi sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään kaksikymmentäviisi sadalta.. Vuonna 1940 valmistuneille asuinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään neljäkymmentä sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään kaksikymmentä sadalta., Vuoruia 1941 valmistuneille asuinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään kolmekymmentäkahdeksan sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään yhdeksäntoista sadalta. Vuonna 1942 valmistuneille asuinhuo~eistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä,' enintään kolmekymmentä sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta, enintään viisitoista sadalta. Vuonna 1943 valmistuneille' ~suinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään kaksikymmentäviisi sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään kaksitoista sadalta. Vuonna 1944 valmistuneille asuinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa sellaisten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään viisitoista sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään kahdeksan sadalta. ' Vuonna 194q valmistuneille asuinhuoneistoille vahvistettuja perusvuokria saadaan korottaa' selll!-isten huoneistojen osalta, joissa vuokranantaja huolehtii lämmityksestä, enintään kymmenen sadalta ja muunlaisten asuinhuoneistojen osalta enintään viisi sadalta.

199 167 N:o 143 (jatk.). 2. Säännöstelynalaisten åsuinhuoneistojen vuokramaksan lisäksi älköön vuokralaiselta otettako huoneiston käyttöön liittyvistä eduista eri korvausta. Huoneiston lämmityksestä ja lämpimän veden jakelusta aiheutuneista lämmityskustannuksista saatakoon kuitenkin periä eri korvaus siten kuin siitä on erikseen säädetty. SoslaaUmlnisterlö 31/ Tämä päätös, jolla kumotaan sosiaaliministeriön huoneenvuokrien korotusmääristä 5 päivänä maaliskuuta 1945 antama päätös (238/45), tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Yksityisiä viemärijohtoja koskevien piirustusten ia näiden mukaan rakennettujen viemärijohtojen tarkastamisesta vesijohtolaitok~ selle suoritettavat toimitusmaksut. Kaupuneinvaltuuston vahvistamat maallskuun 19 p:nö (Vrt. Helsingin kaupu nkia koskevat asetukset, s. 832) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä hyväksyä' seuraavat Helsingin kaupungissa rakennettavia yksityisiä viemä:i.johtoja koskeviert piirustusten ja näiden mukaan rakennettujen viemärijohtojen'tarkastami~ sesta vesijohtolaitokselle suoritettavat toimitusmaksut; Piirustusten tarkastaminen. Viemärijohtoon liittyvien käyttöpaikkojen lukumäärä 0-1'0 Lisämaksu jokaisesta edellisen määrän ylittävästä käyttöpaikasta Uusintatarkastuksesta 50 %:n alennus. Töiden tarkastaminen. Viemärijohtoon liittyvien käyttöpaikkojen lukumäärä 0-10 Lisämaksu jokaisesta edellisen määrän ylittävästä käyttöpaikasta 100 mk 10 ) 100 mk 5 ) J ohtoien painekoetus. Viemärijohtoon liittyvien käyttöpaikkojen lukumäärä mk I,isämaksu jokaisesta edellisen määrän ylittävästä käyttöpaikasta 10 ) Lopputarkastus. 'Viemärijohtoon liittyvien käyttöpaikkojen lukumäärä mk Lisämaksu jokaisesta edellisen määrän ylittävästä käyttöpaikasta10 ) M aksuien suoritusaika. Maksu piirustusten tarkastamisesta suoritetaan takaisin luovutettavia piirustuksia ja muut maksut viimeistään lopputarkastuksesta annettavaa todistusta vastaanotettaessa..

200 Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin rakennusvalvontaan ku1,lluvista toimituksista kannetaan maksuja, korottaminen. Kaupun~lnvaltuuston päätös syyskuun 3 p :ltä (Vrt. kunn. as.-kok " 68) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä korottaa helmikuun 6 päivänä 1946 vahvistamansa taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin rakennusvalvontaan kuuluvista toimituksista kannetaan maksua, sisältämät maksut 100 %:lla Taksan, jonka mukaan suoritetaan maksuja oikeudesta rakentaa ulkonevia rakennusosia, korottaminen. Kaupunginvaltuuston päätös syyskuun 3 p :ltä (Vrt. kunn. as.-kok. 1946,' 69) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä korottaa helmikuun 6 päivänä 1946 vahvistamansa taksan, jonka mukaan suoritetaan maksuja oikeudesta rakentaa ulkonevia rakennusosia, sisältämät maksut 100 %:l1a Rakennusluontoisten töiden säännöstely. Valtioneuvoston päätös Joulukuun 23 p:ltä (Suomen as.-kok. 1010/47) (Vrt. kunn. as.-kok " 123) Valtioneuvosto on kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön esittelystä muuttanut rakennusluontoisten töiden säännöstelystä 22 päivänä elokuuta 1946 antamansa päätöksei;l {638/46} 1 ja 5 :n näin kuuluviksi: 1. Uusia huonerakennustöitä tai muita rakennusluontoisia töitä älköön aloitettako tai vanhoja rakennuksia laajennettako tai muutettako, ellei kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö tai sen määrääm.ä viranomainen ole antanut siihen rakennustyölupaa. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö voi määrätä, että myös vanhojen rakennusten korjausten suorittamiseen, milloin niissä käytetään säännöstelyn alaisia rakennusaineita ja -tarvikkeita, on hankittava 1 momentissa mainittu lupa. 5. Joka aikoo aloittaa 1 :ssä mainitun rakennusluontoisen työn, jättäköön kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle osoitetun, sanotun ministeriön vahvistamalle lomakkeelle kirjoitetun hakemuksensa työasiainlautakunnalle siinä maalaiskunnassa tai rakennustoimikunnalle siinä kaupungissa tai kauppalassa, jossa rakennustyö on tarkoitus suorittaa. Työ-

201 169 N:o 147 (jatk.) asiainlautakunnan tai rakennustoimikunnan on lähetettävä hakemus varustettuna lausunnollaan asian tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksestä työvoimapiirin piiritoimistolle, jonka tulee, jollei 5il1ä annettujen ohjeiden mukaan ole valtaa asiaa ratkaista, lähettää hakemus edelleen ku11ru1aitosten ja yleisten töiden ministeriölle sekä liittää siihen' niinikään oma lausuntonsa asiassa. Hakemuksesta tulee käydä selville paitsi 2 :n 1 momentissa mainitut seikat myös ministeriön vaatima mahdollinen muu. selvitys rakennustyöstä Talojen osoitenumerojen valaiseminen. Maistraatin päätös kesäkuun 28 p:ltä (Vrt. kunn.. as. kok : 91) Maistraatti päätti mainittuna päivänä, että poliisijärjestyksen 68 :n 2 momentissa olevaa määräystä talojen osoitenumerojen valaisemisesta on toistaiseksi noudatettava I-XXVI kaupunginosissa, mikäli talo sijaitsee asemakaavassa vahvistetun kadun tai tien varrella Kaupungin kiinteistöjen palovakuuttaminen. Kaupun~valtuuston päätös syyskuun 3 p:ltä (Vrt. kunn. as. kok : 27) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että kaupungin kiinteistöt arvosta riippumatta jätetään palgvakuuttamatta, kuitenkin sillä poikkeuksella, että kaupunginhallituksen ratkaistavaksi jää sellaisten kiinteistöjen palovakuuttamisen määrääminen, joissa tulipalovaara on ilmeisen suuri Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstojen vuokraehdot. KaupUD~valtuuston vahvistamat marraskuun 5 p:nä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Pakilan siirtolapuutarha-alueen palstat tammikuun 1 päivästä 1948 alkaen 20 vuodeksi vuokrasta, joka maaliskuun 31 päivään 1951 saakka on 7 mk m2:}tä vuodessa, ja joka huhtikuun 1 päivästä 1951 alkaen on riippuvainen virallisesta elinkustannusindeksistä noudattamalla 20 %:n vaihteluja ja pitämällä vuosien indeksiä 100 vastaavana perusvuokrana 1: fo mk m 2 :ltä.

202 Siirtolapuutarhaneuvojan laatimista omakoti- ja siirtolapuutarha,;. piirustuksista kannettavat lunastusmaksut.! Kiinteistölautakunnan vahvlstamot JOnlukuun 15 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 208) Kiinteistölautakunta päätti mainittuna päivänä, että siirtolapuutarhaneuvojan laatimista omakoti~ ja siirtolapuutarhapiirustuksista peritään tammikuun 1 päivästä 1948 lähtien seuraavat lunastusmaksut, kuitenkhl niin, että yleishyödyllisiltä yhtymiltä pihamaan ja etupiban piirustuksista peritään ainoastaan puoli maksua: Siirtolapuutarhapa1stan istutussuunnitelma mk Siirtolapuutarhamajan täyd. piirustukset (uudet) t) t) piirustukset (vanhat) t) Omakotitontin istutussuunnitelma t) Pihamaan piirustus tontin 100 m2jtä tai sen osalta ~ Etupihapiirustus... :...,... 3 mk m 2 ltä Komposti- y.m. piirustuksen kopio...; mk 152. Eläintarhan urheilukentän vuokrasopimus. UrheUu- Ja retkeuylautakunnan v~hvistama maaliskuun 26 p :nä (Vrt. kunn. as.-kok : 63 ja 1944 : 63) lle Vuokrataan Eläintarhan urheilukentän lcäyttöoikeus ,... kilpailujen toimeenpanoa varten... kuun... p:nä klo... ja kuun... p:nä klo Vuokraa sitoutuu järjestäjä kaupungille maksamaan tulojen bruttomäärästä... %, kuitenkin vähintään... tnk, jonka summan järjestäjä maksakoon rahatoimistoon viimeistään kaksi arkipäivää ennen kilpailuja. Suoritettu vähin vuokra otetaan huomioon prosenttitilitystä tehtäessä. 3. Lisäksi sitoutuu järjestäjä laskun mukaan maksamaan kaupungille kovaäänislaitteitten käytöstä ja kaupungin teettämistä ylimääräisistä t5istä, kuten lipputankojen pystyttämisestä ja liputuksesta, estejuoksun vesihaudan kaivamisesta y.m.s. aiheutuneet kulut. 4. Järjestäjä on' oikeutettu, neuvoteltuaan siitä ensin urheilu- ja retkei1ytoimiston kanss a, sulkemaan koko kentän tai vain juoksuradan kilpailupäivien ajaksi. Kuitenkin olkoon yleissääntönä,. että harjoittelua varten on kenttä ratoineen ennen kilpailuja mahdollisimman myöhään

203 171 N:o 152 (jatk.) pidettävä avoinna ja samaten mahdollisimman nopeasti kilpailujen jälkeen avattava. 5. J ärjestäjällä on oikeus peruuttaa kilpailunsa, mutta' on sen vaa~ dittaessa maksettava saädetty vähin vuokra sekä suoritetuista tai aloitetuista töistä kaupungille aiheutuneet kulut.. 6. Kaupunki huolehtii kentän kunnostamisesta kilpailuja varten, pääsylippujen painatuksesta ja myynnistä sekä järjestysmiehistä. Vaadittaessa on järjestäjän korvattava kaupungille sovituille ylimääräisilie järjestysmiehille suoritetut palkkiot. Kilpailujen. vaatimista kenttätöistä on järjestäjän sovittava ja pääsylippujen hinnoista y.m. ilmoitettava kirjallisesti (ohjelma kaksin kappalein) mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään viisi päivää ennen kilpailujen alkamista. -Heittovälineiden, mittanauhojen, ajanottokellojen, kilpailupöytäkirjojen y.m. hankkiminen kuuluu järjestäjälle, ellei toisin sovita. Kaupungille kuuluvan kaluston vahingoittumisesta ~eutuneet kulut qn järjestäjän korvattava. 7. Pääsylippujen hinnat, joiden etukäteen myynnistä on erikseen sovittava, ovat tässä sopimuksessa tarkoitetussa kilpailutilaisuudessa seuraavat: istumapaikat.... seisomapaikat... :..... 'Järjeståjällä on oikeus saada jaettavakseen kutsuvi~rait~, sanomalehtimiehiä y.m.s. henkilöitä varten, joiden läsnäolo on kilpailuille tai järjestä:- jälle muuten tarpeellinen,... maksut<?nta pääsylippua kaupungilta. Lisäksi on varattava... ~.... en:t:\akolta määrättyä paikkaa niille henkilöille, joille kaupungin puolesta on annettu n.s. kausikortti. Kaupunginaitio on yksinomaan kaupunginhallituksen sekä urheilu~ ja retkeilylautakunnan käytettävissä. - Kilpailujen palkintotuomareit:j. ja osanottajia varten on järjestäjän toimesta annettava selvästi painetut merkit sisäänpääsyä varten ja on näiden saavuttava kentälle Töölön puoleisesta portista, johon järjestäjän on asetettava erikoinen vartija kortteja tarkastamaan. Näillekin henkilöille voi kaupunki tarvittaessa antaa pääsyliput. Erikoistapauksessa voivat järjestäjä s~kä urheilu- ja retkeilytoimisto sopia siitä, että kansakoululaiset ja sotilaat pääsevät maksutta kilpailuja seuraamaan.. 8. J ärjestäjän on huolehdittava Säädetyn poliisiluvan 4akemis~sta, mainostuksesta ja lääkärin hankkimisesta kilpailutilaisuuteen.. Ka~pungin puolesta on kentällä ensiapulaatikko. Kilpailujen aikana onsoveltuviri kohdin noudatettava kentän järjestyssääntöjä. c 9. Elleivät bruttotulot riitä korvaaqiaan V110kramaksua ja kaupup.gil1e aiheutuneita muita kuluja, on järjestäjän maksettava erotus erillistä laskua vastaan määräpäivänä. Siinä tapauksessa, ettei laskun määrää eräpäivänä suoriteta, on järjestäjä velvollinen maksamaan laskun määrälle' sakko~ korkoa 10 % eräpäivästä maksupäivään laskettuna.

204 N:o 152 (jatk.) Urheilu- ja retkeilytoimisto tilittää järjestäjän valtuuttamalle henkilölle järjestäjän osuuden sisäänpääsytuloista aikaisintaan kilpailujen jälkeisenä arkipäivänä klo Tätä sopimusta on kirjoitettu kaksi yhtäpitävää kappaletta, yksi kummallekin asiai1.osaiselle Urheilukenttien ja kansanpuistojen erinäisten maksujen korottaminen. UrbeDu- ja retkedylautakunnan päätös buhtlkuun 16 p:ltä (Vl't. kunn. as.-kok ' 56 ia 57, 1942.' 69 ja 79 sekä 1945.' 53) Urheilu- ja retkeilylautakunta päätti mainittuna päivänä, että urheilukentistä ja kansanpuistoissa kannetaan seuraavat uudet maksut: Eläintarhan urheilukenttä: Pääsymaksu1listen tilaisuuksien vuokra 15 % bnittotuloista, vähin eli perusvuokra: Yksipäiväiset kansalliset ja kansainväliset yleisurheilukilpailut 2,EOO mk Seuraavat päivät a... 2,COO Jalkapallo-ottelu ,500 2 perättäistä 1 % tunnin jalkapallo-ottelua... 2,500 2 yhden tunnin jalkapallo-ottelua... 1,500 Kovaäänislaitteet alkavin tunnein Haapaniemen kenttä: Kaikki pesäpallokilpailut 300 Herttoniemen hyppymäki: Kansalliset ja kansainväliset kilpailut.... Piirikunnalliset y.m. kilpailut.... Hesperian kenttä: Paikalliset pesäpallo-ottelut.... Muut pesäpallo-ottelut... 1, Kaisaniemen koripallokenttä: Kaikki kilpailut Kaisaniemen verkkopallokenttä: Arkipäivätunnit klo 15 asti.... Klo 15:n jälkeen ja sunnuntaisin CO 50 75

205 173 N:o 153 (jatk.) Kallion urheilukenttä: Kaikki kilpailut järjestäjien huolehtiessa kentän kunnostamisesta y.m mk Jalkapallo-ottelu kaupungin huolehtiessa kentän kunnostamisesta y.m.... 1,500 ) Yleisurheilukilpailut kaupungin huolehtiessa kentän kunnostamisesta' y.m ,500 ) Muuten sovellutetaan Eläintarhan urheilukentän vuokrausehtoja. Käpylän ia1kapallokentät: Pääsymaksullisten ottelujen vuokra 20 % bruttotuloista, vähin eli perusvuokra.... Puulaaki- y.m.s. ottelut katsojilta kertamaksu. Harjoituskortit.... Kertamaksu.... 1, Laakson ratsastuskentät: Yksipäiväiset paikalliset kilpailut... 1,500 ) ) kansalliset)... 5,000 ) ) kansainväliset )... Sopimuksen mukaan Talin laukkarata: Yksipäiväiset kilpailut... 5,000 mk Totalisaattorikilpailut Sopimuksen mukaan Pallokenttä: Pääsymaksullisten ottelujen vuokra 20 % bruttotuloista, vähin eli perusvuokra: ykköskenttä...,... kakkoskenttä... kolmoskenttä... Pääsymaksuttomat ottelut: ykköskenttä... kakkoskenttä...,... kolmoskenttä... Puulaakiottelut 1 ja VII kentällä... Harjoituskortit...,... Kertamaksu harjoituksiin (myös ei-pelaajat)... Soutustadion: Yksipäiväiset paikalliset kilpailut ) kansalliset ) kansainväliset ) ,000 mk 3,000 ) 1,500 ) 1,000 ) 1,500 ) 600 ) 400 ) 50 ) ) 800 ) 1,000 ) ) ) ) )

206 174 N:o 163 (iatk.~ Velodromi: Pääsymaksullisten tilaisuuksien vuokra 20 % bruttotuloista, vähin eli perusvuokra... 2,000 mk Pääsymaksuton jalkapallo-ottelu... 1,000 Harjoituskortit Kertamaksu harjoituksiin...: 5 Hietarannan pukusuoia: Kylpyviitan tai 'uimapuvun säilytys viikolta tai sitä lyhyemmältä ajalta.... Pihlaiasaaren pukusuojat: Kylpyviitan tai uimapuvun säilytys viikolta tai' sitä lyhyemmältä ajalta.... Pukeutumisteltan vuokra sunnuntaisin Telttamaksut: Kaikkien leirialueiden vakinaisten telttojen ja majojen kausimaksu SähkötarUfi. KaupunlllnvaltuustoD vabvistama kesäkuun 18 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 103) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä hyväksyä alla olevat sähkölaitoksen uudet myyntitariffit sovellettaviksi toukokuun 1 päivän j~1keen kulutetulle sähkölle:. Yleiset tarillit.i) T a ri Ui. Pienkulutus. Valaistus Seka- Voima- Talous- A.... B.... C.... EF 7: - mk kwh:lta 6:50 q: - ") Rajoitus tal'illin valintavapauteim: Jos kuluttajan kuluttaman vuotuisen energiamaaran ja vastaavan tehonoton suhde huomattavasti poikkeaa tavanomaisesta arvostaan, on sähkölaitoksen harkitsemissa tapauksissa viimemainitulla oikeus määrätä veloitusperusteeksi k.o. tehon oton huomioiva tariffi.

207 1. Perusmaksu 2. Kulutusmaksu Teho- 1. Tehomaksu 2. Kulutusmaksu 3. Ylikulutusmaksu Vuosimaksutariffi Kaksoistariffi (yö-) 175 N:o 154 (jatk.) E.2.)... F... 3: 50 mk kwh:lta Hb, He H...:... 5,760: - vkw:1ta G.... 3: - kwh:lta : - P...,. 450: - vuodessa N... 3: 50 kwh:1ta Avo- ja sulkuaikatariffi Ppk... {1 3 0: -. :- Suurkul1dus. Sp Tehomaksu 2. Kulutusmaksu Sp Tehomaksu 2. Loistehomaksu 8) 3. Kulutusmaksu Ss Tehomaksu 2. Kulutusmaksu Ss Tehomaksu 2. Loistehomaksu 8) 3. Kulutusmaksu Ss Tehomaksu 2. Loistehomaksu 3) H... :.. 4,500: - vkw:1ta SG : 75. kwh:lta H... 4,500: - vkw:1ta : - mkfkvar SG... 2: 50 kwh:1ta H... 4,500: - vkw:lta SG... 2: 75 kwh:lta H... 4,500: - vkw:1ta : - mk/kvar SG... 2: 50 mk kwh:lta H... 4,500: - vkw:lta 180: - mk/kvar 3. Kulutusmaksu SG 2: 50 kwh:lta 4. Ylikulutusmaksu SI 3: 50 Avo- ja sulkuaikatariffi Spk 2:- { 8:- 5 ähkömittarinvuokrat. Ve10itusperusteeksi otetaan k.o. tariffi. A-tariffissa 4 mk kk. B- 10 2) Vuosiperusmaksu (E): 1 huone ja keittiö huonetta.. : jokaisesta lisähuoneesta.... ~80 mk 780 1,090 t t 450 ") 1 > cosrp > mk ~ cosrp > 0.~ mk E;:; cosrp mk.

208 N:o 154 (jatk.) 176 C-tariffissa 10 mk kk. EF- 1) 10 1) 1) Muissa tariffeissa entiset mittari- ja mittauslaitevuokrat. Erikoistarillin (REF) lakkauttaminen. Kulutuslaitteiden liitäntäarvoon, a.o. huoneiston pinta-alaan ja kulutettuun kwh-määrään perustuva n.s. ravintolatariffi lakkautetaan ja kulutus siirretään muille sopiville tariffeille. Kaupungin omat tariffit. Pienkulutus KB... 3: - mk kwh:lta Suurkulutus pj. KSp... 2: 50 1) 1) 1) sj. KSs... 2: 25 1) 1) Katuvalaistustariffi KK... 2: 50 1) 1) Raitiotietariffi KR : 65 1) 1) ;_ 1) A. ulk 'k riff' KP k f1' - vo- Ja s ual ata I p t s 155. Sähkövoiman säännöstely. Kansanbuoltomlnlsteriön päätös syyskuun 27 p:ltä 19"7. (Muutoksineen lokakuun 23 p:ltä 1947) (Suomen as.-kok. 721/47 ja 775/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 256) Kansanhuoltoministeriö on valtioneuvoston 27 päivänä syyskuuta 1945 sähkövoiman tuötannon ja kulutuksen säännöstelystä antaman päätöksen (947/45) nojalla määrännyt: 1. Vallitsevan sähköenergian puutteen johdosta kielletään toistaiseksi koko maassa sähkön käyttö huoneiden lämmittämiseen, mainos- ja näyteikkunavalaistukseen kuin myös sähköliesien, keittolevyjen ja muiden keittolaitteiden käyttö siinä tapauksessa, että asianomaisessa taloudessa on muita ruoanlaittomahdollisuuksia käytettävissä. Kansanhuoltoministeriö voi asianomaisen voimapäällikön esityksestä määrätä, että sähkön käyttö muussakin kuin 1 momentissa mainitussa tapauksessa on kielletty. Kansanhuoltoministeriö 23/10 19"7. 2. Sen estämättä mitä 1 :ssä on sanottu sähkölaitoksen vastuunalainen johtq voi myöntää poikkeuksia sähkön käyttöä huoneiden 1ämmittämiseen koskevista tämän päätöksen määräyksistä. Asianomaisella voimapäälliköuä on kuitenkin oikeus alistaa sähkölaitoksen johdon tekemä päätös kansanhuoltoministeriön tarkastettavaksi. Ministeriö voi muuttaa tai kumota sanotun päätöksen. 3. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta TllGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

209 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSIIGII KAUPUUI. TILASTOTOIMISTO. 1:0 12. S isä II y s: 156. Satama- ja liikennemaksutariffien korotus, s Kalastuksen harjoittamista Helsingin kaupunkiin kuuluvissa kalavesissä koskevain sääntöjen 1 :n muutos, s Venepaikkain vuokra ja veneiden rekisteröimismaksu, s Taksan, jonka mukaan aluksille annetusta vedestä kannetaan maksua, korottaminen, s Nosturitaksa, s Nosturinhoitajan toimeenottaminen ja palkkaus, s Helsingin kaupungin yleisen talletusvaraston taksan korottaminen, s Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupuugin satalllapalveluskunta on oikeutettu kantamaan korvausta 1uotsauksista y.m. sivutehtävistä, korottaminen, s Taksan, jonka mukaan kannetaan korvaus satamalaitoksen aluksien käyttämisestä, korottaminen. s Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin tavaravajoissa säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, korottaminen, s Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satamaalueilla säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, korottaminen, S Muutos taksaan kaupungin vaakalllestareille tulevista palkkioista, kun he pyynnöstä suorittavat punnitsemisia ja mittauksia tuliipakkahuoneen ulkopuole1la, s Laiturihuoltotariffin korotukset, s Helsingin kaupungin satamalautakunnan vuokralle antamilla varastoalueilla noudatettavat järjestyssäännöt, s Purkausmaksut Helsingin kaupungin teurastamossa, s Teurastusmaksujen korottaminen Helsingin kaupungin teurastamossa, s Taksa Helsingin kaupungin teurastamon IihantukkumyyntihalIin halli-, myynti- y.m. maksujen laskemiseksi, s Taksa maksujen laskemiseksi suolipesimön navetan käyttämisestä sekä elävän karjan ja lihan punnituksesta Helsingin kaupungin teurastamossa, s Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kallpungiii teurastamon ja Iihantarkastamon käyttämisestä, ;> Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kaupungin teurastamon jäähdytyslaitoksen käyttämisestä, s Teurastajien palkkauksen järjestely Helsingin kaupungin teurastamossa, s Laki perhelisälain muuttamisesta, s Perhelisälain toimeenpano, s Puhtaanapitolautakunnan lakkauttaminen, s Satama- ja liikennemaksutariffien korotus. Sisäasiainministeriön vahvlstllma tammikuun 21 p:nä (Kaupunginvaltuuston päätös joulukuun 18 p:ltä 1946) (Vrt. kunn. as.-kok : 244) Sisäasiainministeriön elokuun 8 päivänä 1924 vahvistaman tariffin, jonka mukaan aluksista kannetaan satamamaksuja Helsingin kaupungissa, 1, 2, 3 ja 4 :ssä määrätyt maksut sekä ministeriön toukokuun 24 päivänä 1939 vahvistamassa Helsingin kaupungin liikennemaksutaksassa tarkemmin määrätyt maksut kannetaan tammikuun 1 päivästä 1947 lukien 300 % :l1a korotettuina.

210 1? Kalastuksen harjoittamista Helsingin kaupunkiin kuuluvissa kalavesissä koskevain sääntöjen 1 :n muutos. Satamalautakunnan vahvistama maaliskuun 17 p:nä ( Vrt. Helsingin kaupunkia koskevat asetukset, s. 547 sekä kunn. as.-kok : 63 ja 1935 : 16) Satamalautakunta vahvisti mainittuna päivänä kalastuksen harjoittamista Helsingin kaupunkiin kuuluvissa kalavesissä koskevain, helmikuun.1 päivänä 1890 vahvistettujen sääntöjen 1 :n, sellaisena kuin se on satamalautakunnan toukokuun 22 päivänä 1935 tekemän päätöksen mukaan, muutettuna näin kuuluvaksi: 1. Jokaisella kaupungin asukkaalla kuin myöskin niillä, jotka asuvat kaupunkiin yhdistetyllä maalla, mutta ei muilla, on lupa kaupungin kalavesissä, niitä alueita lukuunottamatta, joihin kalastusoikeus 2 :n mukaan on erikseen myönnetty, harjoittaa kalanpyyntiä suorittamalla kaupungin kassaan vuotuiset maksut kalastuksessa käytetyistä kalanpyydyksistä, nimittäin nuotasta 400 markkaa, isosta rysästä 200 markkaa, kustakin silakkaverkosta, verkosta, tavallisesta rysästä ja lankamerrasta 40 markkaa sekä kaikenlaatuisista kou1..'uista 20 markkaa sadalta.. Oikeudesta kalastaa uistimella ja heittouistimella on maksu 40 markkaa vuodessa. Onkimisesta ei mitään maksua suoriteta Venepaikkain vuokra ja veneiden rekisteröimismaksu. Satamalautakunnan päätös maallskuun 17 p:ltä (Vr!. kunn. as.-kok. 1943: 23) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä, että venepaikoista kannetaan vuoden 1947 kesäkauden alusta seuraavat maksut: Venepaikka takapaaluineen mk ilman takapaalua Rekisteröiminen Taksan, jonka mukaan aluksille annetusta vedestä kannetaan maksua, korottaminen. Satamalautakunnan päätös maaliskuun 17 p:1tä (Vrt. kunn. as.-kok. 1936: 41, 1939 : 14 ja : 206) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä, muuttaen huhtikuun 7 päivänä 1936 ja tammikuun 31 päivänä 1939 vahvistettua, lokakuun 30 päivänä 1945 korotettua taksaa aluksille annetusta vedestä, että huhtikuun

211 179 N:o 169 (jatk.) 1 päivästä 1947 lukien kannetaan 20 markkaa kuutiometriltä, kun alus ottaa veden omilla letkuillaan, ja 30 markkaa kuutiometriltä, kun alus ottaa sen satamalaitoksen letkuilla, kuitenkin niin, että vähin maksu satamalaitoksen letkuilla otettaessa on 150 markkaa. Jos vesi halutaan ottaa ylityöaikana 'taikka' sunnuntai- tai juhlapäivänä, on vedenottajan suoritettava yli- tai sunnuntait yöstä aiheutuva korvaus voimassa olevan työaikalain mukaisesti Nosturitaksa. Satamalautakunnan vahvistama syyskuun 15 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 87 sekä 1945 : 112 ja 169) TAKSA I. 2 5 t 0 n n i n n 0 s t u r i. ' Tavaran paino. Enintään 5 tonnia " Ylityöajalta veloitetaan ylläolevien maksujen lisäksi kulloinkin nosturihenkilö1idnnalle voimassa oleva ylityökorvaus. Odotusajalta eli siltä ajalta,' joliå kuluu tilatun ajan alkamisesta nosturin käyttämisen alkamiseen, raukeamiseen tai peruuttamiseen, maksu tunnilta tai tunnin osalta on säännöllisenä työa,ikana... Ylityöajalta veloitetaan odotuksesta tunnilta tai tunnin osalta... sekä lisäksi kulloinkin nosturihenkilökunnalle voimassa oleva ylityökorvaus. ' Maksu tunnilta tai tunnin osalta säännöllisenä työaikana. 270 mk mk 150 Tavaran paino Enintään 2.5 tonnia TAKSA II. Kap p ale t a v a r a n 0 s t u r i t. Kappaletavaraa. Maksu tunnilta tai tunnin osalta säännöllisenä työaikana. 150 mk 270

212 N:o 160 (jatk.) Enintään 2.5 tonnia ) 180 Maksu yhdeltä nostolta säällnöllisenä työaikana. 100 mk 200 ) Enintään 7.5 tonnia - 2 x270 mk.... Joukkotavara. Maksu tunnilta tai tunnin osalta taikka yhdeltä nostolta käytettäessä kahta 5 tonnin nosturia yhdessä säännöllisenä työaikana. 540 mk Maksu tunnilta tai tunnin osalta säännöllisenä työaikana 350 mk Ylityöajalta veloitetaan ylläolevien maksujen lisäksi kulloinkin nosturihenkilökunnalle voimassa oleva ylityökorvaus. Odotusajalta noudatetaan taksassa n:o I olevia määräyksiä. TAKSA UI. H i i 1 i s a t a m ann 0 s t u r i t. Hiilet Aluksesta tai varastosta rautatievaunuun tai autoon mk Aluksesta varastoon tai varastosta alukseen ) Jos samalla suoritetaan punnitus, veldtetaan siitä yllä- Koksit Maksu tonnilta. 28 mk 32 ) olevan lisäksi ) 3) Ylityöajalta veloitetaan ylläolevien maksujen lisäksi kulloinkin nosturihenkilökunnalle voimassa oleva ylityökorvaus. Mikäli nostureita käytetään muun joukkotavaran purkamiseen tai lastaamiseen, noudatetaan taksan n:o II'joukkotavaran maksuja. Odotusajalta noudatetaan taksassa n:o I olevia määräyksiä Nosturinhoitajan toimeenottaminen ja palkkaus. SataJna\autakunnan päätös lokakuun 13 p:ltä i947. Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä nosturinhoitajan toimeenottamisesta ja palkkauksesta seuraavaa: 1) Nosturinhoitajaksi otetaan vain sellainen, joka on palvellut satamalaitoksessa nosturinhoitajan harjoittelijana yhden vuoden ja tällä ajalla osoittanut saavuttaneensa tarpeellisen perehtymisen tehtävään.

213 181 N:o 161 (jatk.) Harjoitteluaikaa voidaan lyhentää satamalaitoksen johdon harkinnan mukaisesti, jos asianomaisen katsotaan aikaiserrm.alla toiminnallaan saavuttaneen riittävän perehtymi~en nosturinhoitajan tehtävään; jos harjoittelija itse haluaa, että hänen harjoitteluaikaansa pidennetään, päättäköön satamalaitoksen johto, onko pyyntöön suostuttava. Harjoitteluaikanaan asianomainen nauttii työehtosopimuksen mukaista tuntipalkkaa, ei kuiter.kaan prosenttiurakkalisää, ja rruita sopimuksen mukaisia etuja. Pidennetyn harjoitteluajan kuluessa on samat edut voimassa. Sitten kun asianomainen harj oitteluaj an. päätyttyä katsotaan päteväksi nosturinh<;>itajaksi, siirretään hänet ylimääräiseksi toimenhaltijaksi kuukausipalkalla ja nauttii hän niitä etuja ja oikeuksia kuin kaupungin ylimääräisille viranhaltijcille on myönnetty. 2) Kuukausipalkkaa nauttiva nosturinhoitaja saa palkkansa ja ikäkorotuksia vastaavat palkankorotukset voimassa olevan 31. palkkaluokan mukaan. 3) Satamalaitoksen palveluksessa 1/ olevista nosturinhoitajista ne, jotka täyttävät kohdassa 1) määrätyt vaatimukset, siirretään ylimääräisinä toimenhaltijoina kuukausipalkalle 1/ lukien; ne; jotka täyttävät nämä ehdot m.yöhemmin, siirretään kohda~m 1) määrätyssä järjestyksessä yiimääräisiksi kuukausipalkkaisiksi nosturinhoitajiksi. 4) Ne nosturinhoitajat, jotka ovat tulleet toirreensa ennen 1/ ja joita ei vielä mainitusta päivästä lukien siirretä kuukausipalkkaisiksi, saavat nauttia 1/ voimassa olevia palkka- y.m. etuja siihen asti kunnes heidät siirretään kuukausipalkkaisiksi tai siihen asti kunnes heitä ei katsota päteviksi siirrettäväksi kuukausipalkkaisiksi nosturinhoitajiksi. 5) Nosturinhoitajat ja nosturinhoitajaharjoittelijat ovat sinä aikana, jolloin heillä ei ole nosturityötä, velvolliset suorittarr.aan niitä töitä ja tehtäviä, joita heille osoitetaan. 6) Nosturinhoitajan ylimääräinen esimies ja sähköyliasentajat siirretään 1/ lukien ylimääräisiksi viranhaltijoiksi kuukausipalkalle 30. palkkaluokan mukaisesti ja saavat nauttia tällaisille viranhaltijoille kuuluvia etuja ja oikeuksia Helsingin kaupungin yleisen talletusvaraston taksan korottaminen. Satamalautakunnan päätös marraskuun 10 p:1tä (Vrt. kunn. a5.-kok : 111) Satam.alautakunta päätti mainittuna päivänä korottaa tammikuun 21 päivänä 1932 vahvistetun Helsingin makasiiniosakeyhtiön talletusvaraston I. taksan maksut keskimäärin viisinkertaisiksi siten, että taksaan sisältyvien yhdeksän eri hintaluokan maksut tulevat seuraaviksi:

214 N:o 162 (jatk.) 182 Mk 100 kg:lta ja kk:lta. 5:-- 10:-- 20:-- 6:-- 13:-- 25:-- 8:-- 15:-- 40:-- Samalla satamalautakunta vahvisti taksan yleisten määräysten 4) kohdassa mainitun vähirnmän maksun 40 mk:ksi, kohdassa 9) mainitun huutokauppatoimituksen vähimmäij. maksun 500 mk:ksi sekä ohjesäännön 13 ja 15 :ssä mainitun talletustodistuksesta warrantteineen suoritettavan maksun 50 mk:ksi Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satamapalveluskunta on oikeutettu kantamaan korvausta luotsauksista y.m; sivutehtävistä, korottaminen. Satarnalautakunnan päätös marraskuun 17 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 241) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä, että marraskuun 8 päivänä 1927 vahvistettu Helsingin kaupungin satama-alueen luotsitaksa korotetaan 400 %:lla tammikuun 1 päivästä 1948 lukien. Odotusajasta on suoritettava 100 markan korvaus Taksan, jonka mukaan kannetaan korvaus satamalaitoksen aluksien käyttämisestä, korottaminen. Satamwautakunnan päätös marraskuun 17 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 240) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä muuttaa joulukuun 8 päivänä 1925 vahvistettua ja lokakuun 28 päivänä 1941 sekä marraskuun 27 päivänä 1945 korotettua taksaa Helsingin kaupungin satamajäänsärkijän ja hinaajan käyttämisestä siten, että siinä mainitut hinausmaksut joulukuun alusta huhtikuun loppuun kannetaan 400 %:n korotuksin eli viisinkertaisina, toukokuun alusta marraskuun loppuun hinauksista kannetaan saman suuruiset maksut kuin yksityiset hinaajat kantavat satamaalueella sekä että erikoistapauksissa maksut kannetaan sopimuksen mukaan.

215 Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin tavaravajoissa säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, korottaminen. Satamalautakunnan päätös Joulukuun 8 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 146 ja 1945 : 24.'3) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä muuttaa joulukuun 8 päivänä 1942 vahvistamansa ja marraskuun 27 päivänä 1945 korottamansa taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin tavaravajoissa säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, 1 :n seuraavalla tavalla sekä samalla korottaa taksan 3 :ään sisältyvän alimman maksun 20 markaksi: 1. A. Tuontitavarat. 1-3 vuorokautta: maksuvapaasti mk lattianeliömetriltä Vuorokaudessa. 11. vuorokaudesta alkaen: 6 mk lattianeliömetriltä vuorokaudessa. Avonaisessa katoksessa suoritetaan puolet edelläolevista maksuista. Pakkahuoneella saadaan tavaraa säilyttää maksuttomasti niin kauan kuin se on tu1laamattomana, ei kuitenkaan pitempää aikaa kuin tullisäännön 137 :n 1. kohdassa säädetään tullausajasta. B. Vientitavarat. 2 mk neliömetriltä vuorokal:1dessa. Maasta vietävälle paperitavar'alle myönnetään kolmen päivän maksuton säilytysaika. C. ] äähdytyslaitoksessa. Tuonti- ja vientitavarasta, jota säilytetään jäähdytyslaitoksessa, kannetaan 10 mk lattianeliömetriltä vuorokaudessa Taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satama-alueilla säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, korottaminen. Satamalautakunnan päätös Joulukuun 8 p:ltä ' (Vrt. kunn. as.-kok : 147 ja 1945 :242) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä muuttaa joulukuun 8 päivänä 1942 vahvistamansa taksan, jonka mukaan Helsingin kaupungin satama-alueilla säilytetyn tavaran paikanvuokra maksetaan, 1 :n seuraavalla tavalla sekä samalla korottaa taksan 4 :ään sisältyvän alimman maksun 20 markaksi:. 1. A. Tuontitavarat. 1-;- 3 vuorokautta: makstivapaasti. (_10 1 mk neliömetriltä vuorokaudessa. 11. vuorokaudesta alkaen: 3 mk neliömetriltä vuorokaudessa. Aika lasketaan aluksen purkamisen päättymisestä.

216 18~ N:o 166 (jatk.) B. Vienti- ia iälleenvientitavarat. Laiturialueella 1 mk neliömetriltä vuorokaudessa ja muulla satamaalueella 2 mk neliörretriltä viikoosa. Vientipuutavarat, jotka ovat saapuneet ilmoitettuja aluksia varten, saavat olla satamassa kolme vuorokautta maksuvapaasti. Maasta vietäville paperituotteille myönnetään kolmen vuorokauden maksuton säilytysaika.. Paperituotteilla ym.märretään tässä, paitsi varsinaista paperia, myöskin selluloosaa, puuhioketta, pahvia ja kartonkia y.m.s., jotka muodostavat paperiteollisuustuotteet laajemmassa merkityksessä. C. Tavarat kotimaan liikenteessä. 3 mk neliömetriltä viikossa, joka aika lasketaan siitä päivästä, joksi alue on tilattu Muutos taksaan kaupungin vaakamestareille tulevista palkkioista, kun he pyynnöstä suorittavat punnitsemisia ja mittauksia tullipakkahuoneen ulkopuolella. Satamalautakunnan vahvistama joulukuun 19 p :ni! (Vrt. kunn. as.-kok " 49 ja 1945 " 160) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä, että sen joulukuun 13 päivänä 1935 vahvistama taksa kaupungin vaakamestareille tulevista palkkioista, kun he pyynnöstä suorittavat punnitsemisia ja mittauksia tullipakkahuoneen ulkopuolella, muutetaan siten, että sen 1. ja 4. kappale, sellaisina kuin ne ovat, 4. kappale satamalautakunnan helmikuun 15 päivänä 1944 ja 1. kappale satamalautakunnan elokuun 14 päivänä 1945 tekemän päätöksen mukaan, tulevat kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaisesti kuulumaan seuraavasti: 1) Palkkiota suoritetaan 85 markkaa jokaiselta alkavalta tunnilta. Odotuksesta suoritetaan sama palkkio. Vaakamestari on oikeutettu veloittamaan lisäksi' likaisten tavarain osalta tavaran laadusta riippuen työntekijälle suoritettavan todellisen lisäpalkan. 4) Punnitustodistuksista ja niiden jäljennöksistä suoritetaan lunastusta 59 markkaa kappaleelta Laiturihuoltotariffin korotukset. Satamalautakunnan päätös maaliskuun 17 p:ltä (Frt. kunn. as.-kok " 109 ja 161) Satamalautakunta vahvisti mainittuna päivänä laiturihuoltotariffin kappaletavaran osalta 100 markaksi tonnilta tammikuun 1 päivästä 1947 ukien.

217 185 SatamalalJtakunnan päätös marraskuun 10 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 100) N:o 168 (jatk.) Satamalautakunta päätti mainittuna päivänä, että lastauttajain n.s. maatyömaksujen korottamisen johdosta helmikuun 6 päivänä 1945 sovellettavaksi vahvistetun laiturihuoltotariffin vastaavat maksut korotetaan lokakuun 1 päivästä 1947 lukien samoilla markkamäärillä kuin vastaavia maatyömaksuja on korotettu. Satamalautakunnan päätö" Joulukuun 8 p:ltä Satamalautakunta vahvisti mainittuna päivänä Helsingin kaupungin laiturihuoltotariffiin sisältyvän maksun kappaletavaran kuljetuksesta rantamakaeiineista pakkahuoneelle 300 markaksi tonnilta Helsingin kaupungin satamalautakunnan vuokralle antamilla varastoalueilla noudatettavat järjestyssäännöt. SatamalautBkunnan vahvlstamat Joulukuun 19 p :nä Vuokra-aluetta saadaan käyttää' yksinomaan varastoalueena. Alue on aidattava siistillä lauta-aidalla, mikä samoin kuin alueella olevat rakennukset on pidettävä hyvässä kunnossa ja maalattuna. Aitaa ja rakennuksia ei saa käyttää mainostukseen. Portille tai muuhun sopivaan paikkaan on asetettava kilpi, joka osoittaa kenen hallussa alue on. Alueelle ei saa rakentaa uusia rakennuksia, eikä tehdä muutoksia entisiin rakennuksiin ilman satamalautakunnan lupaa ja hyväksyttyjä rakennuspiirustuksia. Luvatta aloitetut rakennustyöt määrätään heti purettaviksi. Tavaraa ei saa varastoida satamaviranomaisten myöntämää rajaa korkeammalle eikä helposti syttyvää tavaraa saa varastoida 6 metriä låhemmäksi naapuritontin rajaa. Alueen ulkopuolella ei saa säilyttää mitään tavaraa, työvälineitä, romua tai roskaa, eikä aluetta tai sen ympäristöä saa muutenkaan saattaa epäsiistiin kuntoon. Alueella ei saa nauttia alkoholipitoisia juomia eikä viettää hyvien tapojen vastaista tai ympäristöä häiritsevää elämää. Asiattomien henkilöiden oleskelu alueella on estettävä.

218 N:o 169 (jatk.) 186 Bensiiniä tai muita tulenarkoja nesteitä ja tavaraa tai aineita, joiden kuljetuksesta tai varastossapidosta on laissa erikseen. säädetty, ei alueelle saa varastoida. Irtonainen pakkauspuulastu katsotaan tulenvaaralliseksi aineeksi. Käytössä olevan moottoriajoneuvon säilyttäminen alueella on kielletty. Vuokraajan on varattava alueelle tarpeelliseksi katsottava palosammutusvälineistö, ja huolehdittava siitä, että se aina on asian.mukaisessa kunnossa ja helposti käsillesaatavissa. Palosammutukseen tarkoitettujen vesisäiliöiden on lämpimänä vuodenaikana oltava aina täytettyinä. Varastoalueen vastuunalaisen hoitajan on valvottava, ettei tulta käsitellä varomattomasti. Näkyviin paikkoihin on asetettava tauluja, joissa tupakanpoltto kielletään. Aitaan alueen ulkopuolelle on kiinnitettävä hyväksytyn mallin mukainen kilpi, joka osoittaa lähimmän palokellon. Kivihiilivarastoihin on asetettava putkia lämpömittausten suorittamista varten. Satama-alueella sijaitsevassa lautatarhassa on tarkastuskellolhi. varustetun vartijan öiseen aikaan pidettävä alituista vartiointia. Paloviranomaisten antamia määräyksiä on viipymättä noudatettava. Satamalautakunnalle ja tarkastusta suorittaville satamaviranomaisille on varattava esteetön pääsy alueelle ja sillä oleviin rakennuksiin. Viranomaisten antamia määräyksiä, jotka perustuvat vuokrasopimukseen, satamajärjestykseen tai muihin voimassaoleviin säännöksiin, on ehdottomasti heti noudatettava. Varastoalueen vuokraajan on saatettava tämä järjestyssääntö varastossa työskentelevien tietoon ja siellä, missä sellainen on mahdollista, pidettävä se aina nähtävissä varastoålueella sopivaan paikkaan julkipantuna. '170. Purkausmaksut Helsingin kaupungin teurastamossa. Teurastamolautakunnan vabvlstamat toukokuun 16 p :nä (Vrt. kunn. as.-kok " 292) 1) Elävä karja: Nauta, hevonen ja sika mk Vasikka, alle 30 kg, lammas ja vuohi... 5 ) :2) Lihanpurkaus: Nauta, hevonen, sika tai kolli yli 20 kg ) Vasikka, alle 30 kg, lammas ja vuohi tai kolli 20 kg tai alle ) Purkauksesta työajan päätyttyä lain määräämä korotus.. R e h u m a k s u. Noudatetaan voimassaolevia markkinahintoja.

219 Teurastusmaksujen korottaminen Helsingin kaupungin teurastamossa. Telll'astamolautakunnan päätös toukokuun 16 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 198) Teurastamolautakunta päätti mainittuna päivänä korottaa teurastusmaksut Helsingin kaupungin teurastamossa seuraavasti: Nauta, ruhopaino yli 250 kg mk ) ) ) ) ) ) ) Vasikka, lammas ja vuohi ) Sika, ruhopaino yli 180 kg ) ) ) kg... : ) )} ) alle 130 ) ) Hevonen... ; ) Mikäli teurastus toimitetaan erikoisten uskonnollisten menojen mukaan korotetaan teurastusmaksut kaksinkertaisiksi. Mikäli eläinten. tainnutukseen käytetään erikoislaatuisia ampumakojeita saadaan teurastus maksuihin lisätä panosten todellinen hinta. Jos teurastus asianomaisen teurastuttajan vaatimuksesta suoritetaan ylityönä on siitä maksettava lain määräämä korotlj.s, kuitenkin vähintäään 100 %.. Ylityön suorittamiseen on saatava teurastamon johtajan suostumus Taksa Helsingin kaupungin teurastamon lihantukkumyyntihallin halli-, myynti- y.m. maksujen laskemiseksi. KBUpun~lnvaltuuston vahvistama kesäkuun 18 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 202) 1) Myyntimaksu kilolta... -: 50 mk 2) Maksut juoksuratojen, sähkövintturien y.m.laitteiden käyttämisestä muualla tarkastetusta lihasta kilolta... -: 25 )

220 Taksa maksujen laskemiseksi suolipesimön ja navetan käyttämisestä sekä elävän karjan ja lihan punnituksesta Helsingin kaupungin teurastamossa.. KaupunSinvaltuuston vahvistama kesäkuun 18 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 203) 1) Maksut s~olien, sorkkien, mahalaukkujen ja päiden puhdistamisesta: Nauta Hevonen ja sika Vasikka alle 30 kg, lammas ja vuohi ) Maksut navetan käyttämisestä: Hevonen Nauta ja sika Vasikka, alle 30 kg, lammas ja vuohi ) Maksut elävän karjan myymisestä: Elävän karjan myymisestä kannetaan paitsi navettamaksua myyntimaksu laskettuna ruhopainon mukaan, kilolta... Mikäli myytäväksi tuotu eläin teurastamon ja johdon suostumuksella viedään elävänä pcis teurastamoita on siitä maksettava sekä navetta- että myyntimaksu. 4) Punnitusmaksut: Elävän karjan punnitus: -: 50 Hevonen, nauta ja sika Vasikka, alle "30 kg, lammas ja vuohi...:... 5,) Lihan, vuotien, nahkojen y.m. punnitus: Hevonen, nauta ja sika... 10,) Vasikka, alle 30 kg, lamn:as ja vuohi... 5,) Vuota ja nahka kappaleelta... 5,) Muu punnitus 100 kilolta tai sen osalta... 5,) mk,),),),),),) 174. Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kaupungin teurastamon ja lihantarkastamon käyttämisestä. Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama syyskuun 29 p:nä (Kaupunginvaltuuston hyväksymä syyskuun 3 p:nä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok : 199 ja 200) 1. Teurastamon maksut: N auta, paino yli 150 kg....,),) EO-150,)....,),) 30- EO,) mk 75 55

221 189 Vasikka, paino alle ~O kg... Larr.m.as ja vuohi..,... "... "... Sika, paino yli 50 kg... ) ) enintään 50 kg... Hevonen... Lihan erikoiskäsittely (suolaaminen, keittäminen t.m.s.), ruholta. N:o 174 (jatk.) 30 mk 30 ) 115 ) 75 ) 100 ) tai sen osalta... i ) Mikäli teurastus suoritetaan erikoisten uskonnollisten menojen mukaisesti, korotetaan teurastamomaksut kaksinkertaisiksi. 2. Lihantarkastamon maksut: Nauta paino yli 150 kg mk ) ) ) ) ) ) 30---: 80 ) ) Vasikka, paino alle 30 kg ) Lammas ja vuohi ) Sika, paino yli 50 kg...: ) ) ) enintään 50 kg ) Hevonen... 1CO ) Pllolikasruhojen tarkastuksesta kannetaan koko ruhojen tarkastusmaksu. Suolatun, savustetun tai muulla tavalla kestäväksi tehdyn lihan tarkastus, kilolta ) kuitenkin vähintään ) Uhan erikoiskäsittely (suolaarrinen, keittämir~en t.m.s.), ruholta tai sen osalta ) 175. Taksa maksujen laskemiseksi Helsingin kaupungin teurastamon j äähdytyslaitoksen käyttämisestä. Kaupunginvaltuuston vahvistama kesäkuun 18 p:nä (Vrt. kunn. as.-kok : 201) J äähdyttämömaksut: 1) Esijäähdyttämö ja osasto riippuvia ruhoja varten: Hevonen, nauta ja sika, vuorokaudelta... :.... Vasikka, lammas ja vuohi, vuorokaudelta..... Paloitdtu liha, riista y.m. vuorokaudelta, jokaiselta 50 kilolta tai sen osalta... :... :..... Juoksukissan vuosivuokra mk 5 ) 10 ) 5,CCO )

222 N:o 175 (jatk.) 190 Vuokrattua juoksukissaa kohden saadaan jäähdyttämössä säilyttää 2 ruhoyksikköä, vastaten yksi ruhoyksikkö 1 naudan tai 1 sian tai 1 hevosen ruhoa tai 3 vasikan tai 3 lampaan tai 3 vuohen ruhoa. Lihojen säilyttämisestä tukku- tai tuuletushallissa peritään sama maksu kuin jäähdyttämössä säilyttämisestä. 2) J äähdytyskoppien vuokrat: Lihakopit, pienet, vuosivuokra... 10,000 mk ). suuret, 20,000 Elinkammio,... 8,OCO Suolauskopit, pienet, vuosi vuokra... 10,000 suuret, 14,000 Muut kopit ja tilapäinen jäähdytystila suuruudesta riippuen suhteessa edelläoleviin. 3) Syväjäähdytyskoppien vuokrat: Pienet kopit (3.74 rr. 2, korkeus 2~0 cm).... Metsästäjäkopit.... Muut kopit ja tilapäinen säilytystila suuruudesta riippuen. suhteessa n.s. pieneen koppiin. Tavaran edeltävästä syväjäädyttämisestä kannetaan 2 mk kilolta paitsi lt'.etsästäjäkoppeihin tuotavasta tavarasta, joka sisältyy vuokraan.. Jäähdytys- ja syväjäädytyskoppeja vuokrattaessa lyhyemmäksi ajaksi lasketaan vuokra edelläolevan perusteen mukaan suhteessa aikaan, kuitenkin enintään 50 %:n korotuksella teurastamolautakunnan vahvistaman asteikon mukaan. Jään myynti: yhdeltä puikolta tai vähemmän.... Maksu syväjäädyttämöön pääsystä aukioloajan ulkopuolella 20,000 2, :20 )} Teurastajien palkkauksen järjestely Helsingin kaupungin teurastamossa. Kaupunl1lnvaltuuston päätös marraskuun 26 p :Jtä Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että teurastajille kaupungin teurastamossa maksetaan vahv'istettu kappalepalkka, mutta että, ellei täten järjestetty' palkkaus nouse palkkasäännön mukaisen kuukausipalkan tasolle, heille maksetaan tämän kuukausipalkan mukainen palkka.

223 Laki perhelisälain muuttamisesta. Annettu marraskuun 21 p:nä (Suomen as.-kok. 824/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 42, 1944: 200 ja 1946: 96) Eduskunnap. päätöksen. mukaisesti kumotaan 30 päivänä: huhtikuuta 1943 annetun perhelisälain 13 a, sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1944 annetussa laissa (1046/44), ja muutetaan sanotun lain 1, sellaisena kuin se on 18 päivänä toukokuuta 1946 annetussa laissa (385/46), näin kuuluvaksi: 1 : Lasten aiheuttamien lisäkustannusten korvaamista vartensuoritetaan, sen mukaan: kuin tässä laissa säädetään, perheelle, jossa on vähintään neljä perheen huollettavana olevaa, Suomessa asuvaa ja Suomen kansalaisuuden omaavaa kuutta~oista vuotta nuorempaa lasta, valtion varoista vuosittain myönnettävää perhelisää. Perhelisää suoritetaan myös sellaiselle perheelle, jonka pääasi allinen huoltaja on kuollut taikka tullut pysyvästi työkyvyttömäksi ja jossa on vähintään kaksi perheen huollettavana olevaa, 1 momentissa tarkoitettua lasta. Jos perhe muuten saa valtion varoista avustusta 1 momentissa sanottuun tarkoitukseen, voidaan se ottaa vähennyksenä huomioon perhelisää suoritettaessa Perhelisälain toimeenpano. Valtioneuvoston päätös Joulukuun 18 p:ltä (Suomen as.-kok. 931/47) (Vrt. kunn. as.-kok. 1943: 188, 1944 : 202 ja 1945: 278) Valtioneuvosto on 30 päivänä huhtikuuta 1943 annetun perhelisälain (375/43) 3 ja 4 :n nojalla, 3 :n sellaisena kuin se on 29 päivänä joulukuuta 1944 annetussa laissa (1046/44), sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Veröäyrien enimmäismäärä saa perhelisälain 1 :n 1 momentissa tarkoitetulla perheellä olla, mikäli perhelisä myönnetään ennen kuin vuonna 1948 toimitettava kunnallisverotus on suoritettu, 940 äyriä, jos perhe asuu neljänteen kalleusryhmään kuuluvallå paikkakunnalla, 860 äyriä, jos se asuu kolmanteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla, 800 äyriä sen asuessa toisen kalleusryhmän paikakunnalla ja 750 äyriä sen asuessa ensimmäisen kalleusryhmän paikkakunnalla. Jos vuonna 1948 toimitettava kunnallisverotus on jo suoritettu silloin kun perhelisä myönnetään, saa veroäyrien enimmäismäärä neljänteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla olla 1,100, kolmanteen kalleus-

224 192 ryhmään kuuluvalla paikkakunnalla 1,000, toisen kalleusryhmän paikkakunnalla 950 ja ensimmäisen kalleusryhmän paikkakunnalla 850 äyriä. Perhelisälain 1 :n 2 momentissa tarkoitetulla perheellä saa veroäyrien enimmäismäärä olla, mikäli perhelisä myönnetään ennen kuin vuonna 1948 toimitettava kunnalisverotus on suoritettu, neljänteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla 670 äyriä, kolmanteen kalleusryhtr.ään kuuluvalla paikkakunnalla 590 äyriä, toisen kalleusryhmän paikkakunnalla 535 äyriä ja ensimmäisen kalleusryhmän paikkakunnalla 525 äyriä. Jos vuonna 1948 toimitettava kunnallisverotus on jo suoritettu silloin kun perhelisä myönnetään, saa veroäyrien enimmäismäärä 3 momentissa mainitulla perheellä olla neljänteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla 800, kolmanteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla 710, toisen kalleusryhmän paikkakunnalla 635 ja ensimmäisen kalleusryhmän paikkakunnalla 610 äyriä. 2. Perhelisän suuruus saa olla perhelisälain 1 :n 1 momentissa mainitun perheen neljättä ja kutakin seuraavaa sekä 1 :n 2 momentissa tarkoitetun perheen toista ja kutakin seuraavaa huollettavana olevaa lasta kohden neljänteen kalleusryhii'.ään kuuluvalla paikkakunnalla 4,000, markkaa, kolmanteen kalleusryhmään kuuluvalla paikkakunnalla 3,600 markkaa, toisen kalleusryhmän paikkakunnalla 3,300 markkaa ja ensimmäisen kalleusryhmän paikkakunnalla 3,000 markkaa vuodessa. 3. Paikkakunnan kalleusryhmä on määrätty kuntien kalleusryhrnityksestä 17 päivänä joulukuuta 1945 annetussa sosiaaliministeriön päätöksessä (1229/45) siihen 4 päivänä joulukuuta 1946 ja 25 päivänä marraskuuta 1947 annetuilla päätöksillä (827/46 ja 853/47) tehtyine muutoksineen. 4. Tätä päätöstä sovelletaan ensi kerran vuoden 1948 perhelisiä myönnettäessä Puhtaanapitolautakunnan lakkauttaminen. Kaupunginvaltuuston päätös kesäkuun 1'1 p:ltä 19~6. Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että tammikuun 1 päivästä 1947 alkaen puhtaanapitolautakunta lakkautetaan ja puhtaanapitolaitos liitetään eri osastona rakennustoimistoon ja että puhtaanapitolaitoksen tilivirasto niinikään tammikuun. 1 päivästä 1947 alkaen. lakkautetaan. TlLGMANNIN KIRJAP~INO. HELSINKI 1946

225 HELSINGIN KAUPUNGIN.KUNNALLlNEN ASETUS KOKOELMA JULKAISSUT HELSINGIN. KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. 1:013. S isä II y s: 180. Asetus kansanhuoltopiirien toimistoista, s Kansanhuoltolautakunnat ja kansanhuollonjohtajat, s Asetus Helsingin kaupungin kansanhuoltohal1innosta annet.un asetuksen kumoamisesta, s Helsingin kaupungin kansanhuoltohallinto, s Siirtoväen edustus kansanhuoltolautakunnissa, s Eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä, s ' Asuin- ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittaminen, s Asetus kansanhuoltopiirien toin;tistolsta. Annettu toukokuun 9 p:nä (Suomen.as.-kok. 356/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 42) Kansanhuoltoministerin esittelystä säädetään: 1. Kansanhuoltoballinnolle kuuluvien tehtävien suorittamista varten maa jaetaan kansanhuoltopiireihin, joiden lukumäärän ja rajat valtioneuvosto määrää. 2 " Kansanhuoltopiirissä on piiritoimisto, joka on kansanhuoltoministeriön alainen. Piiritoimistossa on päällikkönä piirinjohtaja, joka vastaa kansanhuoltohallinnosta piirin alueella. Määrättyjen, piiritoimistolle kuuluvien asioiden hoitamista tai määrättyä aluetta varten voidaan kansanhuoltopiiriin perustaa kansanhuoltokonttoreita. Konttorin perustamisesta päättää kansanhuoltoministeriö, joka myöskin määrää konttorin toimialueen rajat ja sen toimivallan. Kansanhuoltokonttorista ja sen päälliköstä on soveltuvin kohdin voimassa, mitä piiritoimistosta ja piirinjohtajas~a on määrätty. 3. Piiritoimiston tehtävänä on piirin alueella: 1) johtaa ja valvoa kansanhuoltohallintoa; 2) huolehtia siitä, että tarvikkeiden tuotantoa, luovutusvelvollisuutta ja jakelua koskevat määräykset toimeenpannaan; 3) valvoapoliisiviranomaisten ohella säännöstelymääräysten noudattamista sekä, milloin määräyksiä on rikottu, ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin; 4) ryhtyä toimenpiteisiin tarvikkeiden tuotannon ja jakelun edistämiseksi, mikäli siitä huolehtiminen ei kuulu muulle viranomaiselle;

226 N:o 180 (jatk.) 19'< 5) seurata talouselämän kehitystä sekä tiedoittaa sen odotettavissa olevista tai jo tapahtuneista muutoksista kansanhuoltoministeriölle; ja 6) hoitaa kaikki muut piiritoimistolle kuuluvat tehtävät annettujen säännösten ja määräy~ten mukaan. 4. Piiritoimistossa voi olla piirinjohtajan lisäksi piiritarkastaja, liikennepäällikkö ja toimistosihteerejä sekä piiritarkkailija, niin myös apulaispiiritarkastajia, apulaispiiritarkkailijoita, aluetarkkailijoita ja muita toimen haltijoita. Piiritoimiston toimet ovat valtion ylimääräisiä toimia. 5. Piiritoimiston toimen haltijaksi määrättäköön tai otettakoon henkilö, joka on pidettävä siihen sopivana. Piiritarkastajalla tulee kuitenkin olla nimismiehen toimeen vaadittava kelpoisuus. Piirinjohtajan, piiritarkastajan ja liikennepäällikön määrää toimeensa ka,nsanhuoltoministeriö. Muut piiritoimiston toimen haltijat ottaa piirinjohtaja. Toimet voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. 6. Piiritoimistolle kuuluvat asiat ratkaisee piirinjohtaja, mikäli 2 momentin määräyksistä ei muuta johdu. Piiritarkastajalla on oikeus omalla vastuullaan ratkaista säännöstelymääräysten noudattamisen valvontaa ja rikosten syytteeseen saattamista koskevat asiat. Kansanhuoltoministeriö päättää muissa tapauksissa piiritoimiston esityksestä piiritoimiston toimen haltijan oikeudesta omalla vastuullaan ratkaista määrätyt piiritoimistolle kuuluvat asiat. 7. Piirinjohtajan, piiritarkastajan ja liikennepäällikön virkavapaudesta sekä heidän tehtäviensä hoitamisesta virkavapauden aikana tai toimen ollessa avoinna päättää kansanhuoltoministeriö. Kansanhuoltoministeriö määrää myös piirinjohtajan ja liikennepäällikön tehtä"0-en hoitamisesta toimen haltijan vuosilomari aikana tai hänen ollessaan estynyt. Piiritarkastajan vuosiloman aikana tai estyneenä ollessa hoitaa hänen tointaan apulaispiiritarkastaja tai kansanhuoltoministeriön määräämä muu henkilö. Piiritoimiston muiden toimen haltijain virkavapaudesta sekä heidän tehtäviensä hoitamisesta virkavapauden aikana, toimen ollessa avoinna, vuosiloman aikana tai asianomaisen ollessa estynyt päättää piirinjohtaja, paitsi milloin virkavapaus saman kalenterivuoden aikana kestää yli kolmekymmentä päivää, jolloin asiasta päättää sanotun ajan ylittävältä osalta k~nsanhuoltoministeriö. 8. Piiritoimiston tulee olla tarpeen mukaan yhteistoiminnassa muiden sen alueella toimivien valtion viranomaisten ja laitosten kanssa. 9. Piiritoimistolla on oikeus kutsua asiantuntijoita neuvotteluun toimiston käytettäväksi osoitetun määrärahan puitteissa. 10. Piiritoimiston päätökseen tyytymätön saa siitä kirjallisesti valittaa kansanhuoltoministeriöön viidentoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Piiritoimiston päätös on kuitenkin lopullinen asioissa, jotka koskevat ostokorttien jakelua ja uuden ostokortin antamista kadonneen tilalle. Valituskirja, johon on liitettävä päätös siihen ehkä

227 195 N:o 180 (jatk.) kuuluvine liitteineen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, saadaan sanotun ajan kuluessa toimittaa myös piiritoimistoon. 11. Päätöksessä voidaan määrätä, että se on valituksesta huolimatta pantava täytäntöön heti tai määräajan kuluttua. Tällaista määräystä on noudatettava, ellei kansanhuoltoministeriö toisin määrää. Kansanhuoltoministeriö vahvistaa kansanhuoltopiirien toimistojen yleisen ohjesäännön Helsingin kaupungin kansanhuoltolautakuntaan nähden, milloin se hoitaa kansanhuoltopiirin toimistolle kuuluvia tehtäviä, on noudatettava, niitä tässä asetuksessa on määrätty. 13. Tällä asetuksella kumotaan kansanhuoltopiirien toimistoista, kansanhuoltolautakunnista ja kansanhuollonjohtajista 21 päivänä huhtikuuta 1944 annettu asetus (263/44) Kansanhuoltolautakunnat ja kansanhuollonjohtajat. Valtioneuvoston päätös toukokuun 9 p:ltä (Suomen as.-kok. 357/47) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa 6 pä,ivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla ka:nsan~ huoltoministeriön esittelystä päättänyt: - 1. Kansanhuoltohallinnon paikallisten tehtävien suorittamista varten on jokaisessa kunnassa kansanhuoltolautakunta. Kansanhuoltolninisteriö voi kuitenkin, varattuaan asianomaisille kun~ nille tilrusuuden lausua mielipiteensä, määrätä, että kahdella kunnalla.on yhteinen kansanhuoltolautakunta tai että jokin osa kunnan alueesta on liitettävä toisen kunnan kansanhuoltolautakunnan toimialueeseen Kansanhuoltolautakunnan valitsee asianomaisen kunnan valtuusto kalenterivuodeksi kerrallaan, ja siinä tulee olla puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä. Lautakunnassa tulee olla edustettuna asiantuntemusta tuotannon, jakelun ja kulutuksen alalta. Milloin kahdella kunnalla on yhteinen kansanhuoltolautakunta, lääninhallitus määrää, kuinka monta jäsentä kummankin kunnan on valittava lautakuntaan. Lääninhallitus voi myös, jos jokin osa kunnan alueesta on liitetty toisen kunnan kansanhuoltolautakunnan toimialueeseen, päättää, että ensin mainitun kunnan on valittava osa lautakunnan jäsenistä. Lääninhallitus voi, asiasta aikaisemmin antamansa päätöksen -estämättä, kunnan viranomaisen esityksestä ottaa 2 momentissa tarkoitetun asian uudelleen käsiteltäväkseen ja määrätä siitä toisin, milloin olennaisesti muuttuneet olot sitä vaativat. Kansanhuoltolautakunnassavoi olla jaostoja. J aostojen kokoonpanosta ja toimivallasta määrätään kuntaa varten vahvistetussa paikallisen kansanhuollon ohjesäännössä..

228 N:o 181 (iatk.) Maalaiskuntien kansanhuoltolautakuntiin asetetaan kansanhuollonjohtaja ja, milloin kansanhuoltoministeriö niin päättää, apulaiskansanhuollonjohtaja, joiden palkkiot suoritetaan valtion varoista. Samoin asetetaan valtion palkkaama kansanhuollonjohtaja ja kansanhuoltoministeriön niin päättäessä apulaiskansanhuollonjohtaja, milloin kahdella kunnalla on yhteinen kansanhuoltolautakunta. Kansanhuoltoministeriö voi kuitenkin, milloin kunta on asukasluvultaan pieni tai kansanhuollollisesti kaupunkikuntaan verrattava, määrätä, ettei kuntaan ole asetettava valtion palkkaamaa kansanhuollonjohtajaa. Kaupunki- ja kauppalakuntiin sekä sellaisiin maalaiskuntiin, joihin kansanhuoltoministeriön päätöksen mukaan ei ole asetettava valtion palkkaamaa kansanhuollonjohtajaa, asetetaan kunnan palkkaama kansanhuollonjohtaja, jos kunnan valtuusto niin päättää tai siitä erikseen määrätään. Tällaisiin kuntiin voidaan tarvittaessa asettaa myös kunnan palkkaamia apulaiskansanhuollonj ohtaj ia. 4. Toimivallan jaosta valtion palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajien välillä päättää kansanhuoltopiirin toimisto. Kunnan palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajien toimivallan jaosta päättää kansanhuoltolautakunta, mutta lautakunnan päätös on alistettava piiritoimiston vahvistettavaksi. Valtion palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan toimet ovat valtioon ylimääräisiä toimia. Kunnan palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan toimet ovat kunnan virkoja tai toimia. Valtion palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan virkavapaudesta sekä heidän tehtäviensä hoitamisesta virkavapauden aikana, toimen ollessa avoinna, vuosiloman aikana tai asianomaisen ollessa estynyt päättää piirinjohtaja, paitsi milloin virkavapaus saman kalenterivuoden aikana kestää yli kolmekymmentä päivää, jolloin asiasta päättää sanotun ajan ylittävältä osalta kansanhuoltoministeriö. Kunnan palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan virkavapaudesta sekä heidän tehtäviensä hoitamisesta 3 momentissa mainituissa tapauksissa on voimassa, mitä paikallisen kansanhuollon ohjesäännössä tai kunnan virkasäännössä on määrätty. 5. Kansanhuoltolautakunnat, kansanhuollonjohtajat ja apulaiskansanhuollonjohtajat ovat kansanhuoltoa koskevissa asioissa kansanhuoltoministeriön ja lähinnä kansanhuoltopiirin toimiston alaisia. 6. Valtion palkkaaman kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan määrää piiritoimisto varattuaan asianomaisen kunnan kunnallislautakunnalle tilaisuuden lausua asiasta mielipiteensä. Kunnan palkkaaman kansanhuollonjohtajan valitsee kunnan valtuustoo Apulaiskansanhuollonjohtajan valitsee kansanhuoltolautakunta, jollei paikallisen kansanhuollon ohjesäännössä toisin määrätä. Kansanhuollonjohtaja ja apulaiskansanhuollonjohtaja eivät saa olla kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajana, varapuheenjohtajana tai

229 197 N:o 181 (jatk.) muuna jäsenenä, mikäli kansanhuoltoministeriö ei piiritoimiston esityksestä toisin määrää. 7. Kansanhuoltolautakunnalle kuuluvia toimistotehtäviä hoitaa kansanhuoltotoimisto. Määrättyä kunnan aluetta varten voidaan perustaa erillinen kansanhuoltotoimisto. Tällaisen toimiston perustamista koskeva päätös on alist'ettava kansanhuoltoministeriön vahvistettavaksi. Erillisessä kallsanhuoltotoimistossa käsiteltävät asiat määrääkansanhuoltoministeriö, joka voi myös tarvittaessa päättää, että kunnan on määrättyä aluetta varten perustettava tällainen toimisto. Milloin paikalliset olot sitä vaativat, kansanhuoltoministeriö voi määrätä, että erillinen kansanhuoltotoimisto sijoitetaan toisen kunnan alueelle. Kansanhuoltotehtäviin otetut, kunnan palkkaamat henkilöt ovat kunnan viran tai toimen haltijoita. Kunnassa voi olla myös valtuuston asettamia kansanhuoltolautakunnan alaisia luottamusmiehiä. 8. Kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai muun jäsenen, joka on syytteessä tai tuomittu rangaistukseen säännöstelyrnääräysten rikkomisesta taikka osoittautunut tehtäväänsä kykenemättömäksi, voi kansanhuoltoministeriö vapauttaa tehtävästään. Vapautetun tilalle kunnan valtuuston on viivytyksettä valittava toinen henkilö. Samoin edellytyksin kansanhuoltoministeriö voi vapauttaa kunnan palkkaarnan kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan. 9. Kansanhuoltolautakunnan tehtävänä on toimialueellaan: 1) antaa ne kansa~uollon alaan kuuluvat yleiset määräykset, joiden antaminen voimassa olevien säännösten mukaan kuuluu kansanhuoltolåutakunnalle;. 2) päättää, milloin lautakunnan toimialueelta on määrätty tuotteita tai tarvikkeita jokin määrä takavarikon alaiseksi tai luovutettavaksi, miten tämä määrä on asianomaisten kesken jaettava; 3) päättää niistä korvauksista, joiden vahvistaminen on määrätty kansanhuoltolautakunnan tehtäväksi;. -'1) tehdä piiritoimistolle esityksiä tarvikkeiden tuotannon ja jakehm edistämistä tarkoittavista toimenpiteistä; 5) käsitellä ne asiat, jotka laissa tai asetuksessa taikka muutoin on määrätty nimenomaan kansanhuoltolautakunnan käsiteltäviksi tai sen hoidettaviksi, niin myös jotka valtion viranomainen tai kunta on jättänyt nimenomaisesti lautakunnan käsiteltäviksi tai sen hoidettaviksi, niin myös käsitellä ne asiat, jotka kansanhuollonjohtaja tai apulaiskansanhuollonjohtaja lautakunnalle esittää; 6) säännöstelymääräysten toimeenpanemiseksi huolehtia paikallisen kansanhuoltohallinnon järjestämisestä ja siinä tarkoituksessa päättää kansanhuoltotehtävien hoitamista varten tarvittavan henkilökunnan ottamisesta, jollei henkilökunnan ottamisesta ole toisin määrätty, riittävän huoneistotilan järjestämisestä, toimistovälineiden hankkimisesta sekä ostokorttien ja muiden asiakirjojen säilyttämistä varten tarvittavien säilytys-

230 N:o 181 (falk.) 198 paikkojen varaamisesta, niin myös siinä tarkoituksessa tehdä tarvittavat esitykset asianomaisille valtion tai kunnan viranomaisille; sekä 7) jollei kuntaan ole kansanhuollonjohtajaa asetettu, hoitaa kansanhuollonjohtajalle jäljempänä 11 :n 2, 3, 4 ja 6 kohdassa määrätyt tehtävät. 10. Kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajan tulee: 1) osallistua kansanhuollonjohtajan tai, jos asia kuuluu apulaiskansanhuollonjohtajan käsiteltäviin asioihin, tämän kanssa kansanhuoltolautakunnalle esiteltävien asioiden valmisteluun ja niitä koskevien päätösehdotusten laatimiseen taikka, jollei kuntaan ole asetettu kansanhuoltojohtajaa, huolehtia siitä, että mainitut asiat valmistellaan ja lautakunnalle esitellään;. 2) seurata kansanhuolto-olojen kehitystä ja kansanhuoltotoimintaa lautakunnan toimialueella sekä esittää sen tehostamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä lautakunnan käsiteltäväksi; 3) huolehtia, että kansanhuoltolautakunnalle 9 :n mukaan kuuluvat tehtävät hoidetaan, ja erityisesti, että paikallinen kansanhuoltohallinto järjestetään riittävän tehokkaaksi; sekä 4) edustaa kansanhuoltolautakuntaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona kansanhuoltolautakunnalle 9 :n mukaan kuuluvissa asioissa sekä, milloin viranomainen on kutsunut tai määrännyt nimenomaisesti lautakunnan kuultavaksi, toimia sen puolesta. 11. Kansanhuollonjohtajan tehtävänä on toimialueellaan: 1) johtaa paikallista kansanhuoltotoimintaa, toimia kansanhuolto- toimiston päällikkönä ja valvoa, että kansanhuoltotehtäviin otetut henkilöt suorittavat heille annetut tehtävät; 2) käsitellä ja ratkaista ne kansanhuoltolautakunnalle määrätyt asiat, joiden ratkaisemista ei ole 9 :ssä pidätetty kansanhuoltolautakunnalle tai paikallisen kansanhuollon ohjesäännön mukaisesti määrätty muiden tehtäväksi; 3) huolehtia tuotteiden ja tarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta ja jakelusta annettujen sekä. muiden kansanhuoltoa koskevien säädnöstelymääräysten, niin myös kansanhuoltoministeriön ja piirit.oimiston antamien päätösten ja määräysten sekä kansanhuoltolautakunnan päätösten täytäntöönpanosta; 4) pitää huolta siitä, että ostokortteja ja muita asiakirjoja käsitellään ja säilytetään huolellisesti ja määräysten mukaisesti ja että ostokorttien sekä osto- ja muiden lupien antaminen tapahtuu voimassa olevia määräyksiä noudattaen; 5) toimia kansanhuoltolautakunnan puolesta, itse. tai määräämänsä kansanhuolt<>lautakunnan viran tai toimen haltijan välityksellä, tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona kansanhuollonjohtajan toimivaltaan kuuluvissa asioissa; 6) valvoa, että kansanhuoltolautakunnalle annettavat ilmoitukset, tiedot ja selvitykset toimitetaan sille määräysten mukaisesti sekä huolehtia, että ne, milloin niin on määrätty, merkitään asianomaiseen kortistoon tai

231 199 N:o 181 (jatk.) luettdoon, niin myös muutoinkin valvoa säännöstelymääräysten noudattamista sekä ryhtyä toimenpiteisiin todettujen rikosten syytteeseen saattamiseksi; ja 7) valmistella yhteistoiminnassa kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajan kanssa kansanhuoltotoimistosta lautakunnalle esiteltävät asiat ja laatia niiden ratkaisemiseksi päätösehdotukset sekä esitellä asiat kansanhuoltolautakunnalle. Kansanhuollonjohtaja voi, milloin hän katsoo sen tarpeelliseksi, esittää lautakunnan ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian. Milloin apulaiskansanhuollonjohtaja on asetettu, hänen osaltaan on hänen toimivaltansa rajoissa voimassa, mitä edellä on kansanhuollonjohtajasta määrätty. 12. Kansanhuollonjohtajalla ja apulaiskansanhuollonjohtajalla on oikeus ottaa kansanhuoltolautakunnan kokouksessa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekoon. Samanlainen oikeus on myös piirinjohtajalla sekä tämän määräämällä piiritoimiston toimen haltijalla. 13. Kansanhuoltolautakunnan toiminnasta johtuvat kustannukset, lukuun ottamatta valtion palkkaaman kansanhllollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan palkkiota, suorittaa kunta, ja tulee kunnan huolehtia siitä, että lautakunnalle varataan riittävät toiminnan edellytykset. Jos kahdella kunnalla on yhteinen kansanhuoltolautakunta, lääninhallitus määrää, missä suhteessa kuntien on osallistuttava kansanhuoltolautakunnan toiminnasta' aiheutuviin menoihin. Perusteena pidettäköön tällöin ensisijaisesti eri alueiden asukasmääriä. Milloin kansanhuoltolautakunnan toimialueeseen on liitetty osa toisen kunnan alueesta, lääninhallitus voi päättää, onko ja millä määrällä viimeksimainitun kunnan osallistuttava kansanhuoltolautakunnan toiminnllsta aiheutuviin kustannuksiin. 14. Valtio osallistuu kansanhuoltolautakuntien toiminnasta kunnille aiheutuneisiin menoihin, sikäli kuin tulo- ja menoarviossa on osoitettu siihen varoja. 15. Sen ohella, mitä tässä päätöksessä tai sen nojalla on määrätty, kansanhuoltolautakunnan ja sen jäsenten sekä kansanhuoltotehtävissä olevien kunnan viran ja toimen haltijoiden osalta ovat voimassa kunnallishallintoa koskevat määräykset. Näitä määräyksiä on myös noudatettava käytettäessä kunnan varoja paikalliseen kansanhuoltohallintoon. 16. Se, joka on tyytymätön kansanhuoltolautakunnan, kansanhuollonjohtajan tai apulaiskansanhuollonjohtajan päätökseen kansanhuoltoa koskevassa asiassa, saa siitä kirjallisesti valittaa kansanhuoltopiirin toimistoon viidentoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Valituskirja, johon on liitettävä päätös siihen ehkä kuuluvine liitteineen alkuperäisenä tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, saadaan sanotun ajan kuluessa toimittaa myös asianomaisen kunnan kansanhuoltotoimistoon. Päätöksessä voidaan määrätä, että se on valituksesta huolimatta pantava täytäntöön heti tai määräajan kuluttua. Tällaista.määräystä on noudatettava, jollei ylempi viranomainen toisin määriui.

232 N:o 181 (iat.~.) Kansanhuoltoministeriö vahvistaa paikallisen kansanhuollon yleisen ohjesäännön. Kunta, johon valtion palkkaamaa kansanhuollonjohtajaa ei ole asetettu, voi kuitenkin hyväksyä kansanhuoltohallintoaan varten erityisen ohjesäännön, mutta se on alistettava kansanhuoltoministeriön vahvistettavaksi. Kunnes tällainen ohjesääntö on vahvistettu, kansanhuoltoministeriön vahvistamaa yleistä ohjesääntöä on noudatettava. Ohjesäännössä voidaan määrätä, että jotkin tämän asetuksen mukaan kansanhuollonjohtajan toimivaltaan kuuluvat asiat saadaan antaa kansanhuollonjohtajan esityksestä ja hänen valvontansa alaisena tai, jollei kuntaan ole asetettu kansanhuollonjohtajaa, kansanhuoltolautakunnan valvonnan alaisena siihen määrätyn viran tai toimen haltijan ratkaistavaksi. 18. Helsingin kaupungin kansanhuoltohallinnosta on voimassa, mitä siitä on erikseen määrätty Asetus Helsingin kaupungin kansanhuoltohallinnosta annetun asetuksen kumoamisesta. Annettu toukokuun 9 p:nä (Suomen as.-kok. 358/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 85) Kansanhuoltoministerin esittelystä kumotaan Helsingin kaupungin kansanhuoltohallinnosta 21 päivänä huhtikuuta 1943 annettu asetus (379/43) Helsingin kaupungin kansanhuoltohallinto. Valtioneuvoston päätös toukokuun 9 p:ltä (Suomen as.-kok. 359/47) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla kansanhuoltoministeriön esittelystä päättänyt:. 1. Kansanhuoltohallinnolle kuuluvien tehtävien suorittamista varten muodostaa Helsingin kaupungin alue Helsingin kansanhuoltopiirin. Tällä alueella hoitaa kaupunginvaltuuston valitsema kansanhuoltolautakunta sille kansanhuoltolautakuntana kuuluvien tehtävien lisäksi myös ne tehtävät, jotka voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat kansanhuoltopiirin toimistolle.

233 201 N:o 183 (falk.) Milloin paikalliset olot edellyttävät joidenkin tarvikkeiden jakelun järjestettäväksi Helsingin kaupungin ja sen lähiyii'.päristössä olevien kuntien alueilla yhdenmukaisten perusteiden mukaan, voidaan asianomaisen tarvikkeen säännöstelyn yhteydessä jakelun osalta määrätä Helsingin kansanhuoltopiirin alueeseen luettavaksi muitakin Helsingin kaupungin lähiympäristössä sijaitsevia kuntia tai kunnan osia. Kansanhuoltoon kuuluvissa asioissa on Helsingin kaupungin kansanhuoltolautakunta välittömästi kansanhuoltoministeriön alainen. 2. Helsingin kaupungin kansanhuoltolautakunnassa on tarpeellinen määrä jaostoja. Kansanhuoltolautakunnassa on myös kansanhuollonjohtaja, jonka avuksi voidaan asettaa apulaiskansanhuollonjohtajia. J aostojen kokoonpanosta ja niid~n sekä kansanhuolloniohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajain tehtävistä ja toimivallasta määrätään Helsingin kaupungin kansanhuollon ohjesäännössä. Ohjesäännössä voidaan kansanhuollonjohtaja tai hänen estyneenä tai lomalla ollessaan apulaiskansanhuollonjohtaja oikeuttaa antamaan edellä 1 ::p. 2 momentissa tarkoitetun jakelun toimeenpanoa koskevia määräyksiä. 3. Kansanhuollonjohtajan valitsee kaupunginvaltuusto, ja vaali on alistettava kansanhuoltoministeriön hyväksyttäväksi. Apulaiskansanhuollonjohtajan valitsee kaupunginhallitus. Kansanhuollonjohtaja ja apulaiskansanhuollonjohtaja ovat Helsingin kaupungin virkasäännön alaisia. 4. Kansanhuoltoministeriö nimeää yhden tai useamman henkilön, joilla on oikeus olla saapuvilla kansanhuoltolautakunnan kokouksissa. Kansanhuoltolautakunnalla on oikeus kutsua edellätarkoitetut henkilöt lautakunnan kokoukseen, milloin lautakunta katsoo sen tarpeelliseksi. Nimet yllä henkilöllä on lautakunnan kokouksessa puhe-, lhutta ei äänivalta. 5. Kansanhuollon alaan kuuluvien säännöstelymääräysten noudattamisen valvontaa koskevat ohjeet Helsingin kaupungin alueella antaa kansanhuoltoministeriö. Kansanhuoltoministeriö voi myös määrätä, että valvontaa Helsingin kaupungin alueella suorittavalla henkilöllä on valta tarvittavassa laajuudessa valvoa 1 :n 2 momentissa tarkoitetun jakelun toimeenpanoa. 6. Kansanhuollon alaan kuuluvien säännöstelymääräysten valvonnasta Helsingin kansanhuoltopiirin alueella aiheutuvista kustannuksista suorittaa valtio puolet. Helsingin kaupungille kansanhuoltopiirin tehtävien hoitamisesta aiheutuneet muut kustannukset korvataan kohtuullisen arvion mukaan valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitusta varten käytettäväksi asetetuista määrärahoista. 7. Kansanhuollonjohtajan tai apulaiskansanhuollonjohtajan kansanhuoltoa koskevassa asiassa antamaan päätökseen tai määräykseen tyytymätön asianosainen saa siitä kirjallisesti valittaa kansanhuoltolautakunnalle viidentoista päivän kuluessa päätöksestä tai määräyksestä tiedon saatuaan.

234 N:o 18.1 (jatk.) 202 Kansanhuoltolautakunnan kansanhuoltoa koskevassa asiassa tekemään päätökseen tyytymätön asianosainen saa siitä valittaa kansanhuoltoministeriölie viidentoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan, ei kuitenkaan asioissa, jotka koskevat ostokdrttien jakelua ja uuden ostokortin antamista kadonneen tilalle ja joissa kansanhuoltolautakunnan päätös on lopullinen. Valituskirja on sanotun ajan kuluessa toimitettava kansanhuollonjohtajalle, jonka tulee viivytyksettä lähettää valituskirja, sen vastaanottoaikaa osoittavalla merkinnällä varustettuna, sekä asian käsittelyssä syntyneet asiakirjat ja tarpeelliseksi katsomansa selitys kansanhuoltoministeriölie. 8. Mitä erikseen on säädetty kansanhuoltopiirien toimistoista, kansanhuoltolautakunnista ja kansanhuollonjohtajista, on muutoin soveltuvin osin voimassa myös Helsingin kaupungin kansanhuoltolautakuntaan ja sen jaostoon sekä kansanhuollonjohtajaan ja apulaiskansanhuollonjohtajaan nähden Siirtoväen edustus kansanhuoltolautakunnissa. Valtioneuvoston päätös Joulukuun 18 p:ltä (Suomen as.-kok. 938/47) Valtioneuvosto on talouselämän säännöstelemisestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päiyänä toukokuuta 1941 annetun lain (303/41) nojalla kansanhuoltoministeriön esittelystä päättänyt: 1. Kansanhuoltolautakuntaan, jonka toimialueella oleskelevan siirtoväen lukumäärä on vähintään kymmenesosa alueella vuonna 1944 henkikirjoitettujen asukkaiden määrästä tai ainakin 500 henkeä, voidaan määrätä niiden jäsenten lisäksi, jotka kunnan valtuusto on kansanhuoltolautakunnista ja kansanhuollonjohtajista 9. päivänä toukokuuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen (35-1/47) mukaan valinnut, asetettavaksi siinä järjestyksessä kuin jäljempänä sanotaan, vuoden 194R ajaksi siirtoväen edustaja ja hänelle varamies.. Siirtoväellä tarkoitetaan tässä päätöksessä henkilöitä, jotka ovat lokakuun 1 päivän 1939 jälkeen siirtyneet syyskuun 19 päivänä 1944 allekirjoitetun välirauhansopimuksen mukaan Sosialististen neuvostotasavaltain liitolle luovutetuilta alueilta, samoin kuin henkilöitä, jotka vuonna 1944 suoritettujen sotatoimien tai sanotun välirauhansopimuksen vuoksi ovat joutuneet siirtymään Lapin tai Oulun läänistä taikka välirauhansopimuksen mukaan Suomesta vuokratulta alueelta. 2. Kansanhuoltoministeriö määrää sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osastoa kuultuaan, mihin kansanhuoltolautaktuitiin 1 :ssä tarkoitettu siirtoväen edustus on asetettava. Siirtoväen edustajan ja hänen varamiehensä määrää sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osasto. Edus-

235 203 N:o 184 (jatk.) tajan ja tämän varamiehen tulee olla kansanhuoltolautakunnan toimialueella asuvia, siirtoväkeen kuuluvia henkilöitä. Jos kansanhuoltolautakunnan toimialueella oleskelevan siirtoväen lukumäärä vähenee 1 :n 1 momentissa mainittua määrää pienemmäksi taikka.siirtoväen edustusta ei muusta syystä enää katsota lautakunnassa tarpeelliseksi, kansanhuoltoministeriö voi, hankittuaan sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osaston latisunnon, määrätä, että siirtoväen edustus on lautakunnassa lakkautettava. Siirtoväen edustajana kansanhuoltolautakunnassa toimivalle suoritetaan korvausta valtion varoista kansanhuoltoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Sisäasiainministeriön siirtoväenasiain osaston asiana on myöntää siirtoväen edustajalle ja hänen varamiehelleen ero sekä, milloin siihen on aihetta, vapauttaa heidät tehtävästään. Muutoin heidän osaltaan on soveltuvin kohdin noudatettava kansanhuoitolautakunnan jäsentä koskevia määräyksiä. 3. Kansanhuoltoministeriö antaa tämän päätöksen täytäntöönpanoa ja soveltamista varten tarvittavat ohjeet Eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä. Valtioneuvoston päätös lokakuun 2 p:ltil (Suomen as.-kok. 730/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 143) Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa 2 päivänä joulukuuta 1943 antamansa päätöksen (956/43), joka sisältää eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä, 2, 4, 5 ja 9 :n näin kuuluviksi: 2. Kunnan polttoainepää1likön asiana on antaa 1 :ssä tarkoitettu määräys kunnassa olevien rakennusten kohdalta kuulutuksella niissä sanomalehdissä, joissa kunnan viralliset ilmoitukset julkaistaan, tai kirjallisena vuokranantajalle tai hänen edustajalleen todisteellisesti tiedoksi. Määräys on voimassa siinä mainitun ajan, kuitenkin enintään lämmityskauden loppuun. 4. Kustannukset, jotka aiheutuvat lämmitysmääräyksen täytäntöönpanosta, on vuokrariantajan suoritettava. Näiden kustannusten määrän vahvistaa kansanhuoltoministeriön määräämiä perusteita noudattaen polttoainepäällikkö. Polttoainepäällikön päätös on annettava vuokranantajalle tai hänen edustajalleen todisteellisesti tiedoksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin luetaan myöskin korko niille kuuden prosentin mukaan vuodessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi.

236 N:o 185 (jatk.) 20', 5. Polttoainepää1likön 3 :ssä tarkoitettuun lämmitysmääräykseen tai 4 :ssä tarkoitettuun päätökseen. tyytymätön saa siitä kirjallisesti valittaa kansanhuoltolautakunnalle 15 päivän kuluessa määräyksen tai päätöksen tiedoksisaannista. Lämmitysrr:ääräys saadaan valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jollei ylempi viranomainen toisin määrää. Polttoainepäällikön tai valitusasteemi. asiaa käsitelleen ylemmän viranomaisen 4 :ssä tarkoitetuista kustannuksista antama päätös, joka on saanut lainvoiman, pannaan täytäntöön niinkuin oikeuden lainvoimainen tuomio. 9. Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kansanhuoltoministeriö, jolla myöskin on valta erityisten syiden nojalla määrätä poikkeuksia siihen sisältyvistä määräyksistä. Valtioneuvoston päätös marraskuun 27 p:ltä (Suomen as.-koll- 859/47) Valtioneuvosto on päättänyt muuttaa 2 päivänä joulukuuta 1943 antamansa päätöksen (956/lt3), joka sisältää eräitä huoneistojen lämmittämistä koskevia määräyksiä, 1 :n näin kuuluvaksi: 1. Vuokranantaja, jonka vuokrasuhteen perusteella tulee huolehtia rakennuksessa olevien, vuokralle annettujen huoneistojen lämmittämisestä, voidaan, sen mukaan kuin tässä päätöksessä sanotaan, tarvittaessa määrätä pitämään siitä huolta. Keskuslämmitysrakennusta, jossa on kaksi tai useampia huoneistoja, ei saada lämmittää muina kuin polttoainepäällikön määrääminä aikoina, ja on lämmityksessä noudatettava polttoainepäällikön muissakin suhteissa antamia määräyksiä. Jos rakennuksen, josta huoneistoja on annettu vuokralle, omistaa asunto-osakeyhtiö tai muu osakeyhtiö, jossa osake, yksin tai yhdessä muiden osakkeiden kanssa, tuottaa oikeuden hallita sellaista huoneistoa taikka jos muusta syystä muun kuin vuokranantajan on huolehdittava vuokralla olevien huoneistojen lämmittämisestä, on jäljempänä olevia, vuokranantajaa koskevia määräyksiä mainitunlaisten huoneistojen osalta vastaavasti sovellettava tällaiseen yhtiöön tai siihen, jonka velvollisuutena on pitää lämmittämisestä huolta. Mitä tässä päätöksessä on sanottu, älköön kuitenkaan sovellettako, milloin huoneenvuokralautakunta o'n siitä erikseen annettujen määräysten mukaan oikeuttanut vuokralaiset huolehtimaan rakennuksen lämmittä" misestä. Huoneistoksi luetaan asuntona, liiketarkoitukseen tahi säilytys- tai varastosuojana käytetty huoneisto.

237 Asuin- ja liikehuoneistojen lämmityskustannuksien suorittaminen. Valtioneuvoston päätös lokakuun 3 p:ltä (Lisäyksineen' marraskuun 13 p:ltä 1947 ja muutoksineen joulukuun 18 p:ltä 1947) (Suomen as.-kok. 744/ /47 ja 1011/47) VaItioneuvosto on talouselämän säännöste1emisestä poikkeuksellisissa oloissa 6 päivänä toukokuuta 19M annetun lain (il03/41) nojalla sosiaaliministeriön esittelystä päättänyt: 1. Paikkakunnalla, jossa huoneenvuokrasäännöstely on määrätty toimeenpantavaksi, tulee asuin- ja liikehuoneistojen vuokralaisten, jotka itse eivät huolehdi huoneistojen lämmityksestä, korvata vllokranantajalle lämmityksestä ja lämpimän veden jakelusta aiheutuneet Jämmityskustannukset tämän päätöksen mukaisesti. 2'. Edellä 1 :ssä tarkoitetun asuinhuoneiston huoneenvuokrasäännöstelymääräysten muka~sta kuukautista eniidmäisvuokramaksua on alennettava kaksikymmentäviisi sada1ta, jos asuinhuoneisto on valmistunut enneu 1 päivää kesäkuuta 1939; kaksikymmentäkaksi sada1ta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuoden 1939 kesäkuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana; kaksikymmentä sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuonna 1940; kahdeksantoista sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuonna 1941; kuusitoista sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuonna 1942; neljätoista sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuonna 1943; kaksitoista sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut vuonna 1944; kymmenen sadalta, jos asuinhuoneisto on vaimistunut vuonna 1945; ja kahdeksan sadalta, jos asuinhuoneisto on valmistunut jälkeen 1 päivän tammikuuta 1946, mutta enne.j. 1 päivää marraskuuta Liikehuoneiston kuukautista vuokramaksua on alennettava 'viisitoista sadalta, jos ht'oneisto on valmistunut ennen 1 päivää tamrilikuuta 1945, ja 'kymmenen sadalta, jos huoneisto on valmistunut mainitun ajankohdan ja marraskuun 1 päivän 1947 välisenä aikana. Marraskuun 1 päivän 1947 jälkeen valmistuneessa talossa sijaitsevan asuinhuoneiston pemsvuokraa vahvistettaessa sekä liikehuoneiston vuokramaksusta sovittaessa ei 1ämrriityskustannuksia saa sisällyttää huoneiston hcitokustannuksiin. 3. Talon l.ämmittämisestä ja lämpimän veden jakelusta lämmityskauden aikana aiheutuneet lämruityskustannukset jaetaan asuin- ja liikehuoneistojen vuokral;l.isten korvattaviksi niiden 2 :n mukaisesti laskettavien vuokramaksujen osoittamassa suhteessa. J 08 talossa vuokrasuhteen pemsteella hallittavien huoneistojen lisäksi on huoneistoja, joita hallitaan muulla perusteella, on näiden 2 :n ja tämän pykälän 1 momentin periaatteiden mukaan määrättävä osuus vähennettävä lämmityskustannuksista ennen niiden vuokrasuhteen perusteella hallittavien huoneistojen haltijain kesken tapahtuvaa jakoa.

238 N:o 186 (jatk.) 206 Jos huoneiston päävuokralainen.on lämmityskauden aikana vaihtunut, on huoneiston osalle tuleva 7 :ssä tark.oitettu tasoitusmaksu jaettava vuokralaisten kesken sen ajan mukaan, minkä he ovat huoneistoa lämmityskauden aikana. hallinneet. 3 a. Jos talon asuinhuoneistot ovat valmistuneet eri aikoina, ja niiden perusvuokrat siitä johtuen ovat ilmeisessä epäsuhteessa toisiinsa, on asuinhuoneistojen 2 :n mukaan alennetut vuokramaksllt lämmityskustannnksien jakoa varten tasoitettava kohtuuden mukaan. Valtioneuvosto 13/ Lämmityskauden lämmityskustannuksiksi luettakoon kansanhuoltoministeriön kullekin paikkakunnalle voimassa olevien hintojen, maksujen ja palkkojen mtlkaan erikseen tätä tarkoitusta varten vahvistamat keskimääräiset kustannukset polttoaineen hankinnasta, kuljetuksesta ja varastoimisesta. Jos polttoaineen kattilahuoneeseen siirtämisestä, pienentämisestä tai muusta sen pohtokuntoon saattamisesta aiheutuu tödisteellisia lisäkustannuksia, luettakoon myös nämä, mikäli ne ovat kohtuullisia, samoin kuin veden lämmityksestä talonmiehelle tai lämmittäjälle mahdollisesti suoritettava kohtuullinen korvaus, lämrrityskustannuksiin kuulu viksi. Valtioneuvosto 18/ Lämmityskausi alkaa kesäkuun 1 päivänä ja kestää vuoden. Marraskuun 1 päivän 19~7 jälkeen valmistuneen talon, jossa vuokralaiset eivät itse huolehdi huoneistojen lämmityksestä, ensimmäisen lämmityskauden katsotaan alkavan siitä, kun asukkaat ovat muuttaneet taloon ja päättyvän seuraavan toukokuun 31 päivänä. 6. Asuin- ja liikehuoneiston vuokralainen on velvollinen vuokranmaksun ohella, joka ei saa olla 2 :n mukaista vuokramaksua suurempi, vuokranantajalle suorittamaan kuukausittain lämmityskustannusten ennakk.okorvansta, jonka tulee vastata vuokralaisen kuukautista osuutta huoneistolie 3 :n mukaan tulevista lämmityskauden todennäköisistä lämmityskustannuksista. Ennakkokorvauksen suuruuden määrää talon omistaja tai isännöitsijä yhdessä 8 :ssä tarkoitettujen luottamusmiesten kanssa. J 05 lämmityskustannukset lämmityskauden aikana huomattavasti muuttuvat, voivat asianosaiset sopia ennakkokorvauksen määrän tarkistamisesta. Jollei ennakkokorvauksesta tai sen tarkistamisesta sovita, on asia saatettava huoneenvuokralautakunnan ratkaistavaksi Jos vuokralainen on snorittanut ennakkokorvausta lämmityskaudelta enemmän kuin mitä hänen osalleen 3 :n mukaan tulee, on vuokranantaja velvollinen hänelle palauttamaan hänen liikaa suorittamansa määrän. Milloin ennakkokorvausta on suoritettu liian vähän, on vuokralainen velvollinen suorittamaan vuokranaritajalle puuttuvan määrän. 8. Talon vuokralaiset valitsevat keskuudestaan lämmityskaudeksi kerrallaan enintään kolme luottamusmiestä ja näille e:nintään kaksi varamiestä. Talon omistajan tai isännöitsijän tulee kutsua vuokralaiset vähin-

239 20, N:o 186 (jatk.) tään viikkoa ennen seuraavan lämmityskauden alkua pidettävään vaalikokoukseen. Sen ajasta ja paikasta on ilmoitettava vähintään viikkoa aikaisemmin talon ilmoitustaulu1le tai sellaisen puuttuessa muuhun näkyvään paikkaan talossa kiinnitetyllä ilmoituksella. Vaalissa on kullakin vuokralaisella yksi ääni. Valittu älköön ilman pätevää syytä kieltäytykö ottamasta vastaan luottamusmiehen tehtäviä: Jollei talon omistaja tai isännöitsijä ryhdy edellä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin luottamusmiesten valitsemiseksi tai jollei luottamusmiehiä saada muusta syystä valituiksi, on huoneemmokralautakunnan valittava ne talon omistajan tai isännöitsijän, vuokralaisten taikka osakkeenomistajien ilmoituksesta. Huoneenvuokralautakunnan tässä asiassa. antamaan päätökseen ei ole oikeutta hakea muutosta. 9. Talon omistajan tai isännöitsijän tulee kuukauden kuluessa lämmityskauden päättymisestä esittää sanotuksi lämmityskaudeksi valituille luottamusmiehille laskelma edellisen lämmityskauden lämmityskustannuksista sekä siitä, mitä kunkin vuokralaisen on 7 :n mukaan suoritettava tai saatava takaisin. 10. Luottamusmiehillä on oikeus toimikautenaan tarkastaa talon polttoainekulutusta. Talon omistaja tai isännöitsijä on velvollinen antamaan heille tätä varten tarvittavat tiedot ja esittämään niitä koskevat tositteet. 11. Jolleivät luottamusmiehet hyväksy 9 :ssä tarkoitettua laskel~ maa eikä siitä neuvottelemalla päästä yksimiejisyyteen, on heillä valta. saattaa asia huoneenvuokralautakunnan ratkaistavaksi kahden viikon kuluessa laskelman esittämisestä. Jos he tämän laiminlyövät, pidettäköön laskelmaa hyväksyttynä. Suomessa asuvalle osakkeenomistaj alle, jonka olinpaikka on tiedossa ja joka on luovuttanut omistamiensa osakkeiden perusteella hallitsemansa. huoneiston vuokralle, on talon isännöitsijä velvollinen viipymättä ilmoittamaan laskelman hyväksymisestä tai sen saattamisesta huoneenvuokralatltakunnan käsiteltäväksi. Osakkeenomistajalla, joka katsoo hyväksytyn laskelman loukkaavan etujaan, on oikeus kahden viikon kuluessa siitä, kun edellä mainittu ilmoitus on hänelle tehty, saattaa asia huoneenvuokralauta1.l1nnan käsiteltäväksi tai, jos laskelma on muuten saatettu huoneenvuokralautakunnan käsiteltäväksi, oikeus olla saapuvilla ja lausua mielensä asiaa huoneenvuokralautakunnassakäsiteltäessä sekä hakea muutosta huoneenvuokralautakunnan. päätökseen. Talon omistajan tai isännöitsijän tulee toimittaa kullekin vuokralaiselle kirjallinen ilmoitus siitä, paljonko vuokralaisen on hyväksyi:yn tai huoneenvuokralautakunnan lainvoimaisella päätöksellään vallvistaman laskelman mukaan suoritettava lisää tai saatava takaisin Luottamusmiesten päätökseksi katsottakoon se, mihin enemmistö. heistä on yhtynyt.

240 N:o 186 riatk.) Lämmityskustannusten ennakkokorvaukseen ja vuokralaisen suoritettavaan tasoitusmaksuun sovellettakoon, mitä 12 päivänä toukokuuta 192'5 annetussa huoneenvuokralaissa (166/25) on vuokramaksusta säädetty. 14. Hyväksytty tai huoneenvuokralautakunnan vahvistama tasoitusmaksu on suoritettava seuraavan kuukauden vuokramaksun yhteydessä. Jos vuokralaisen suoritettava tasoitusmaksu nousee vähintään puoleen maksukuukautena muuten suoritettavasta vuokrasta, jaettakoon se kuitenkin niin monen kuukauden aikana suoritettavaksi, ettei tasoitusmaksu ylitä puolta kuukausivuokrasta. Kesken lämmityskauden poismuuttaneen vuokralaisen suoritettavaksi tuleva tasoitusmaksun osa on vaadittaessa suoritettava. 15. Huoneenvuokralautakunnan käsitellessä tässä päätöksessä tarkoitettua asiaa edustavat luottamusmiehet vuokralaisia. Kutsun huoneenvuokralautakunnan istuntoon katsotaan tulleen luottamusmiesten tietoon,, kun kutsu on annettu jollekin heistä. Menettelystä huoneenvuokralautakunnissa ja muutoksen hakemisesta huoneenvuokralautakunnan tämän päätöksen nojalla antamaan päätökseen noudatettakoon muutoin, mitä huoneenvuokrasäännöstelystä 11. päivänä helmikuuta 1943 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (145/43) on määrätty, kuitenkin niin, että huoneenvuokralautakunta voi määrätä tämän päätöksen nojalla tekemänsä päätöksen pantavaksi heti täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. 16. Tämän päätöksen määräysten rikkomisesta rangaistaan, niinkuin säännöstelyrikosten rankaisemisesta 30 päivänä joulukuuta 1943 annetussa laissa (1064/43) on ~äädetty. 17. Sosiaaliministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta. 18. Tämä päätös, jolla kumotaan kansanhuoltoministeriön lämminvesimaksuista 21 päivänä marraskuuta 1946 antama. päätös (812/46) siihen 23 päivänä tammikuuta 1947 tehtyine muutoksineen (47 /~7), tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta Ensimmäiseltä lämmityskaudelta, joka alkaa 1 päivänä marraskuuta 1947 ja päättyy toukokuun 31 päivänä 1948, saadaan lämrr:ityskustannuksina periä vuokralaisilta ainoastaan seitsemän kuukauden osuus 3 :n tarkoittamista vuotuisista lämmityskustannuksi.:;ta. Luottamusmiesten vaali edellä mainittua lämmityskautta varten voidaan poiketen 8 :n määräyksistä toimittaa viimeistään marraskuun 30 päivään 1947 mennessä. TILGMANNIN KIRJAPAINO. HELSINKI 1948

241 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HElSINGIl KAUPUNGIN TILASTOTOIMISTO. I:a 14. S! 5 ä II Y 5: 187. Työehtosopimus Helsingin kanpungin ja Helsingin kunnantyöntekijäin keskustoimikunta r.y:n välillä, s Helsingin kaupungin virkasäännön muutos, s Paikallisen kansanhuollon yleinen ohjesääntö, s Muutos Helsingin kaupungin hnoltolantaknnnan alaisten viranhaltijain johtosääntöön, s Päiväjärjestys Tervalammen alkoholistihuoltolassa, s Ehdot, joita on nouilatettava polttoöljyä käyttäviä lä.mmityskeskuksia tehtäessä, s Öljylämmityksen käytössä Helsingissä nolldatettavat paloturvallisuusohjeet, s Asetus valtionrautateiden tariffisäännön muuttamisesta, s Laki työtävieroksuvien henkilöiden määräämisestä työhön tai erikoistyölaitoks!!en annetun lain muuttamisesta, s Laki eräiden tvöasiain hallinnon väliaikaisesta järjestelystä annetun lain muuttamisesta, s Asetus työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun a.~etuksen muuttamisesta, s Maistraatin lisäjäsenenä a.~emakaava- ja rakennusasioita käsiteltäp.ssä toimivan asiantuntijan palkkion korottaminen, s Huoneenvuokralautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot, s Työehtosopimus Helsingin kaupungin ja Helsingin kunnantyöntekijäin keskustoimikunta r.y:n välillä. P81kkalautakunn8n ja Helsinain kunnantyöntekijäin keskustoimlknnta r.y:n allekirjoittama joulukuun 16 p:nä (Kaupunginvaltuuston päätös marraskuun 5 p:ltä 1947) (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 20, 25 ja 115) 1. Sopimuksen voimassaoloalue. Tämä sopimus on voimassa Helsingin kaupungin järjestämissä töissä kaupungin alueella, niin myös kaupungin alueen ulkopuolella suoritettavissa kaupungin töissä, mikäli kysymys on kaupungista sinne siirretyistä työntekijöistä, elleivät valtioneuvoston määräykset työttömyyden torjumiseksi järjestetyistä töistä muuta edellytä. Sopimus ei kuitenkaan koske maatalous- eikä varsinaisia metsänhakkuutöitä. 2. Työhön ottaminen ja siitä erottaminen. Työhön ottamisesta ja siitä erottamisesta on voimassa, mitä laeissa ja asetuksissa sekä vahvistetuissa työsäännöissä on säädetty tai määrätty.. Työnantaja pyrkii järjestämään työt siten, että työnantajan puolelta ei lopeteta yhtäjaksoisesti vähintään 3 vuotta jatkunutta työsuhdetta ilmoittamatta siitä työntekijälle vähintään kahta viikkoa ennen, sekä jos

242 N:o lr7 (iatk.) 210 työsuhde on keskeytymättä jatkunut 5 vuotta, vähintään kolme viikkoa, ja jos se on jatkunut 10 vuotta, vähintään neljä viikkoa ennen. Tämä ei kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työnantaja lain mukaan on olkeutettu purkamaan työsopimuksen tai työ ylivoimaisen tapahtuman takia on kokonaan tai osaksi keskeytettävä. Jos työntekijä katsoo tulleensa erotetuksi ilman pätevää syytä eikä asiaa ole saatu järjestetyksi hänen saatettuaan sen asianomaisen laitoksen tai viraston päällikön tutkittavaksi, hän saa saattaa asian sopimuksen tehneen keskustoimikunnan välityksellä sen lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi, jonka alaisena työ suoritetaan. Kuultuaan keskustoimikuntaa sanottu elin päättää asiasta. Jos työstä erottaminen -raukeaa, saa työntekijä täyden palkan siltä ajalta, minkä hän on ollut estettynä olemasta työssä. 3. Työaika. Pisin varsinainen työaika on 8 tuntia päivässä, paitsi lauantaisin ja kirkollisten juhlapäivien sekä vapun- ja itsenäisyyspäivän aattoina, jolloin työaika on, mikäli työsäälmöissä ei toisin määrätä, 6 % tuntia. Työt aloitetaan yksi vuorotöissä yleensä klo 7 ja lopetetaan klo 16, paitsi lauantaisin ja- juhlapäivien aattoina, jolloin ne lopetetaan klo 14. J oulu-, uudenvuoden- ja juhannusaattoina päättyy varsinainen työaika klo 12. Mikäli työn laatu sitä vaatii, voidaan työn alkamis- ja päättymisaika määrätä toisinkin sopimuksen allekirjoittajien siitä keskenään sovittua. Ruokailuaika on 1 tunti, paitsi lauantaisin ja juhlapäivän aattoina, jolloin se on, ellei työsäännöissä toisin määrätä, % tuntia. Milloin työ lopetetaan klo 12, ei ruokailuaikaa pidetä. Aamu- ja iltapäivisin pidettävä enintään 15 minuutin pituinen kahvitauko luetaan työaikaan kuuluvaksi. 4. Tuntityö. Alimpina palkkoina maksetaan eri ammateissa ja eli laatuisissa töissä sopimuksen allekirjoittajain hyväksymässä er:illisessä palkkahinnoittelussa mainitut ohjetuntipalkat. Niissä töissä, joita palkkahinnoittelussa ei ole mainittu, suoritetaan asianomaisessa ammatissa yleensä maksettava palkka. Jos muu työntekijä kuin sukeltaja siirretään kesken jatkuvaa työtään johonkin ammattialaansa kuulumattomaan, halvempipalkkaiseen työhön, maksetaan hänelle omaa ammattiaan vastaava palkka kuluvan ja kahden sitä seuraavan viikon ajalta, mikäli ei nykyisen käytännön mukaan ole toisin sovittu. Jos työntekijä siirretään omaa ammattiaan korkeampipalkkaiseen työhön, maksetaan hänelle heti tähän työhön kuulnva palkka. Mikäli työntekijän tehtäviin kuuluu useampien eri lailla palkattujen töiden suorittaminen eikä työntekijä joudu pitkäksi aikaa tekemään samaa, määrätyn paikkaista työtä, maksetaan hänelle palkka, joka suunnilleen on hänen suorittamiinsa töihin kuuluvien palkkojen keskiarvo, mistä kuitenkin voidaan poiketa joko ylös- tai alaspäin siitä riippuen, kuuluuko työntekijän tehtäviin yleensä enemmän korkeampipalkkaisen vaiko halvempipaikkaisen työn suorittamista.

243 N:o 187 (jatk.) 5. Urakkatyö. Urakkatyössä noudatetaan soveltuvilta os*a niitä hinnoitteluja, jotka: sisältyvät kaupungissa voimassa oleviin yksityisten työnantajajärjestöjen ja asianomaisten ammatillisten järjestöjen välisiin työehtosopimuksiin tai muihin urakkapalkkoja koskeviin sopimuksiin. Jollei jollakin työalalla mainittuja hinnoitteluja ole olemassa, on sellaisista urakkatöistä sovittava erikseen ennen työn aloittamista. Tällainen sopimus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos urakkatyötä suorittava työntekijä, joutuu odottamaan työaineita tai muutoin hänestä itsestään riippumattomista syistä olemaan työttömänä, on hänelle sinä aikana järjestettävä muuta hänen ammattiaan vastaavaa urakka- tai tuntityötä, ja maksetaan hänelle siitä hänen omassa ammatissaan hänen urakka-ansiotaan vastaava palkka, joka maksetaan myöskin urakan yhteydessä ja aikana tehdystä tuntiiyöstä. Siinäkin tapauksessa, että muuta työtä ei voida järjestää, maksetaan odotusajalta urakassa saadun keskiansion mukainen palkka. Jos työn seisaus kestää enemmän kuin 3 päivää, 'voidaan urakkasopimus jommankumman vaatimuksesta purkaa. Täksi 3 päivän ajaksi on järjestettävä muuta työtä tai maksettava odotusajan palkka. Sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheuttamasta keskeytyksestä ei makseta odotusajan palkkaa. Työntekijöillä tai heidän luottamusmiehillään on oikeus olla läsnä niissä tilaisuuksissa, joissa mitataan, punnitaan tai muuten lasketaan urakkatyön tulos ja tutustua sitä koskeviin asiakirjoihin. 6. Ylityö ia sunnuntait yö. 'iclityöksi luetaan varsinaisen työajan lisäksi suoritettu työ siinäkin tapauksessa, että työpäivä on 8 tuntia lyhyempi. Ylityöstä suoritetaan korotettu palkka sen mukaan kuin laissa on lähemmin säädetty. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina, jolloin varsinainen työaika päättyy klo 14 tai klo 12, maksetaan tämän jälkeen suoritetusta muusta kuin vuorot yöstä kuitenkin heti 1CO %:lla korotettu palkka silloinkin, kun työ ei ole ylityötä.,. Ylityön tulee, mikäli mahdollista, jatkua yhtämittaisesti varsinaisen työajan päätyttyä. Jos työntekijä kutsutaan ylityöhön, joka aloitetaan vähintään yhtä tuntia työajan päättymisen jälkeen, maksetaan hänelle heti 100 %:lla korotettu palkka.. Työntekijälle, joka kutsutaan ylityöhön aikaisintaan 5 tuntia jälkeen varsinaisen työajan tai sunnuntaina, suoritetaan korvauksena työmatkoihin käytetystä ajasta yhden työtunnin palkka 100 %:n korotuksin. Jos urakkatyötä vaaditaan tehtäväksi ylityönä, on ylityöstä urakkahinnan lisäksi maksettava ylityökorvaus k.o. työstä urakkahinnan mukaan määräytyvän tuntipalkan mukaisena. Sunnuntait yöstä maksetaan korotettua palkkaa niinkuin siitä laissa on säädetty. Vapunpäivältä suoritetaan palkka samojen perusteiden mukaan kuin itsenäisyyspäivältäkin.

244 N:o 187 (jatk.) Päivy~tys. Jos työntekijän on sopimuksen mukaan oleskeltava työnantajan määräämässä työ- tai muussa paikassa taikka asunnossaan, josta hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, on hänelle tällaisesta varallaoloajasta suoritettava laissa säädetty korvaus. Kaupunki on, tarpeen vaatiessa keskustoimikunnan kanssa siitä sovittuaan, oikeutettu järjestämään myös sellaista päivystystä, jonka aikana työntekijä voi asianomaisen lauta- tai johtokunnan päättämissä puitteissa vapaasti valita olinpaikkansa, mutta on velvollinen ilmoittamaan työnantajalleen, missä hän on tavattavissa. T'yöntekijälleon suoritettava enintään yhdestä viidenneksestä tällaista varallaoloaikaa hänen yksinkertaisen tuntipalkkansa mukaan laskettu korvaus. Sellaisesta päivystyksestä, jota jo ennen tämän työehtosopimuksen voimaantuloa on suoritettu, on työntekijä oikeutettu saamaan ainakin niin suuren korvauksen, että se vastaa hänelle päivystyksestä aikaisemmin tulleita etuja. 8. Oppilaat, apu- ja ammattityöntekijät. Oppilaisiin sovelletaan oppisopimuslain määräyksiä ja oppiajan pituuden suhteen noudatetaan kauppaja teollisuusministeriön antawia määräyksiä oppiajoista eri ammateissa ja ammattihaaroissa. Kaupunki järjestää mahdollisuuksien mukaan oppilaille tietopuolista koulutusta Helsingin yleisissä ammattikouluissa oppisopimuksen tekemisen jälkeen. Kaksivuotisen ammattikoulun käynyt oppilas on oikeutettu lukemaan oppi aikana hyväkseen yhden vuoden lukuajastaan. Oppilaan peruspalkka nousee kaksi kertaa vuodessa tasaisesti siten, että se oppiaj an päättyessä vastaa oppilaan korkeinta palkkaa. Ammattimiehen apulaisena työskentelevä täysi-ikäinen työntekijä saa vähintään kaupungin palkkahinnoittelun mukaisen apumiehen palkan. Opin suorittanut tai ammattimiehen apulaisena neljä vuotta työskennellyt työntekijä saa nuoremman ammattimiehen palkan sekä kolme vuotta nuorempana ammattimiehenä työskennellyt työntekijä vanhemman ammattimiehen palkan. Kaupungin palveluksessa tai aikaisemmin muualla samassa ammatissa työskennelty aika otetaan lyhentämättömänä huomioon oppi- tai ammattivuosia laskettaessa. Liikennelaitoksen rataosastolla yhden vuoden ratatyöntekijän apulaisena työskennellyt saa nuoremman ratatyöntekijän palkan sekä yhden vuoden nuorempana ratatyöntekijänä työskennellyt vanhemman ratatyöntekijän palkan. 9. Palkanmaksu. TyöpaIkat maksetaan kerran viikossa. Palkanmaksu tapahtuu työajalla. Jos palkanmaksuaika sattuu pyhäpäiväksi, maksetaan palkat edellisenä arkipäivänä. Samoin maksetaan palkka urakkatyöstä laskettuna suhteellisesti urakan hintaan, mikäli se teknillisesti on mahdollista. Muussa tapauksessa lasketaan urakkapalkka työhön käytetyn tuntimäärän ja vastaavasta työstä sovitun tuntipalkan mukaan. Mahdollinen ylijäämä urakkahinnasta maksetaan, mikäli mahdollista,

245 213 N:o 187 (iatk.) vähintään kerran kuussa ja viimeinen erä työn valmistuttua, jolloin myös tarkistus on toimitettava. Palkanmaksun yhteydessä on työntekijöille annettava. joko tilipussin sisällä tai sen päälle kiinnitettynä lappu, josta selviää suoritettu tuntimäärä, tuntipalkka, mahdollinen ylityötuntimäärä, urakkatyö sekä mahdolliset palkax:pidätykset eri tarkoituksiin. 10. Työmatkat. Kaupunki järjestää mahdollisuuksien mukaan työntekijäin kuljetuksen työnjohdon ja työntekijäin luottamusmiesten sopimista paikoista niille työmaille, joiden läheisyyteen liikennelaitoksen raitiotai omnibusvaunuilla ei pääse. lähtö kokoontumispaikoista työmaille tapahtuu aikaisintaan 15 minuuttia ennen työajan alkamista ja paluumatka työmaalta siten, että saapuminen kokoontumispaika1le tapahtuu viimeistään 15 minuuttia työajan päättymisen jälkeen. Milloin työ suoritetaan saarissa, joihin työntekijät on kuljetettava laivalla, lasketaan työaika kuitenkin alkavaksi lähdöstä kaupungin rannasta ja päättyväksi kaupungin rantaan. Mikäli tällaista kuljetusfa ei kaupungin toimesta järjestetä, korvataan työntekijöille työnjohdon osoittaman kulkuneuyon käyttämisestä johtuvat matkakustannukset kaupungin keskuksesta työpaikalle. Jos työntekijä joutuu varsinaisen työajan jälkeen tai ennen sitä autovaurion tai muun sellaisen syyn johdosta menemään korjausvaunulla toiselle paikkakunnalle tai siltä palaamaan, maksetaan hänelle palkkaa sen mukaan kuin ylityöstä on määrätty. Kaupungin asioissa matkustavat työntekijät saavat matkakorvausta ja päivärahaa Helsingin kaupungin matkustussäännön III luokan mukaan. 11. Työntekijäin erinäiset etuisuudet. Vuosilomasta on voimassa, mitä työntekijäin vuosilomalaissa ja valtuuston vahvistamassa työntekijäin lomasäännössä on määrätty. Tapaturm.akorvaukset, sairaus- ja hautausavustukset sekä eläkkeet myönnetään työntekijöille voimassa olevien lakien ja valtuuston päätösten mukaisesti. Suojapukuja ja työrukkasia annetaan mahdollisuuksien mukaan työntekijäin käytettäviksi sellaisissa töissä, joissa vaatteiden y.m. välineiden kuluminen tai likaantuminen on tavallista suurempi. Samaten voidaan luovuttaa kumisaappaita, milloin on kysymyksessä vetiset ja erityisen likaiset työt. Sellaisissa töissä, jotka on ulkosalla suoritettava sateesta huolimatta, hankkii kaupunki, mikäli mahdollista, sadetakit tai -puvut. Täten kaupungilta saamansa varusteet työntekijät ovat velvolliset luovuttamaan iltaisin takaisin työmaalle, joten niitä ei saa ottaa yksityiskäyttöön. Sellaisia työntekijöitä, joille ei ole edellämainittuja esineitä kaupungin puolesta annettu käytettäväksi, voidaan avustaa siten, että heille asianomaisen viraston tai laitoksen välityksellä anotaan näiden tarvikkeiden ostolupia kansanhuoltoviranomaisilta, jolloin myönteisessä tapauksessa asianomaiset työntekijät itse saavat ostaa ne luovuttamalla vaadittavat vaatetuskortin pisteet. Virastojen ja laitosten päälliköiden on, neuvoteltuaan asiasta pääluottamusmiehen kanssa, ratkaistava, mikä työ on laadultaan sellaista,

246 N:o 187 (jatk.) 214 että siinä ylläolevien yleisperusteiden mukaan olisi työntekijöille annettava kaupungin puolesta k.o. suojavälineet. Omia työkalujaan käyttäii'.ään joutuville työntekijöille suoritetaan siitä kohtuullinen korvaus yksityisten työnantajain ja työntekijäin järjestöjen välisten sopimusten mukaisesti, kuitenkin siten, että tällaisen korvauksen tilitys aina tapahtuu kuukausittain. Jos työntekijä kaupungin työssä joutuu työnjohdon määräyksestä käyttämään omaa polkupyöräänsä, sovittakoon siitä suoritettavasta kohtuullisesta korvauksesta. Liikenne- y.m. laitosten työntekijöillä ennen tämän sopimuksen voimaantuloa olleet erinäiset etuisuudet säilytetään edelleen voimassa. Raskaana olevaa työntekijää ei saa pitää raskaissa töissä neljän kuukauden aikana välittömästi ennen synnytystä. Jos kevyempi työ on halvemmin palkattua, maksetaan työntekijälle hänen aikaisempi palkkansa. Työntekijää ei saa pitää liikennelaitoksen lumiauran päällä talvisin neljää tuntia pitempää aikaa yhtäjaksoisesti. Työntekijäin ammatillista järjestäytymistä.ei työnantajan puolelta saa loukata. Jos jollakin laitoksella satunnaisen työnvähyyden takia on liikaa työvoimaa, siirretään työntekijöitä sellaisille kaupungin laitoksille, joissa on työvoiman puutetta. 12. Ruokailu-, puku- ia pesusuoiat. Työmaalle on, ellei se ole pieni ja laadultaan tilapäinen, kaupungin toimesta järjestettävä työntekijäin ruokailua ja vaatteiden säilytystä varten tarkoitustaan vastaavat, sateenpitävät suojat, jotka kylmänä vuodenaikana ja sadeilmoilla on pidettävä lärr.piminä. Työpaikan pienuudesta ja tilapäisyydestä päättää työnjohto neuvoteltuaan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Kullekin työpaikalle on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä tarpeelliset pesulaitteet ja puhdistusaineet peseytymistä varten. Milloin työpaikalla on työssä sekä miehiä että naisia ja työ on siksi likaista, että sen päätyttyä työntekijäin on vaihdettava vaatteita ja peseydyttävä, on miehille ja naisille erikseen järjestettävä peseytym.is- ja pukeuturrissuoja. Erittäin likaisissa töissä oleville työntekijöille varattakoon peseytymistä varten 15 minuuttia ennen työajan päättymistä. Ruokailuja pesusuojia ei saa käyttää varastosuojina. 13. Luottamusmiehet. Tämän sopimuksen allekirjoittaneella keskustoimikunnalla on oikeus asettaa jokaiselle työpaikalle työpaikan työntekijöistä valittu luottamusmies valvomaan työntekijäin oikeutta ja sitä, ettei kummankaan sopimuspuolen taholta rikot.a tämän sopimuksen määräyksiä eikä hyviä tapoja. Reskustoimikunnalla on niinikään oikeus valita jokaiseen laitokseen sen työntekijäin keskuudesta pääluottamusmies, jonka valinnasta on kirjallisesti ilmoitettava laitoksen johtajalle. Pääluottamusmiehellä on oikeus hänen tehtäviinsä kuuluvissa asioissa käydä työaikana laitoksen työpaikoilla sovittuaan sopivasta ajankohdasta oman työnjohtajansa kanssa.

247 215 N:o 187 (jatk.) Pääluottamusmiehellä on myös oikeus työaikana käydä tästä sopimuksesta johtuvien asioiden järjestelyä varten eri virastoissa. Kaupunki korvaa sen ansion, jonka luottamusmiehet menettävät toimiessaan työajalla joko paikallisissa neuvotteluissa tai työnantajan toimeksiannosta muualla siten, että heidän palkkansa luottamustyön tehtävien suorittamiseen käytetyltä ajalta lasketaan sen suuruiseksi kuin minkä he, jos he olisivat suorittaneet varsinaista työtään, samana aikana olisivat todennäköisesti ansainneet tai, milloin tätä ansiota ei voida arvioida, muiden vastaavana aikana samaa tai lähinnä samaa työtä suorittaneiden työntekijäin keskimääräisen tuntiansion suuruiseksi. Jos pääluottamusmies suorittaa työnantajan toimeksiantoja varsinaisen työajan jälkeen, maksetaan näin menetetystä ajasta ylityökorvaus.. Luottamusmiehiä älköön toimensa vuoksi vieroksuttako tai siirrettäkö ilman pätevää syytä toiselle työpaikalle. Luottamusmies älköön esiintykö häiritsevästi. 14. Hyvityssakot ja vahingonkorvaukset. Allekirjoittaneet sopimrispuulet eivät vastaa sellaisista rikkomuksista tätä sopimusta vastaan, joita ne eivät ole itse aiheuttaneet. Voima'5saolevan työehtosopimuslain edellyttämiä hyvityssakkoja ei mahdollisten rikkomusten sattuessa käytetä. 15. Scpimuksen tulkinta ja riitaisuudet. Työehtosopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevien erimielisyyksien syntyessä sopivat asiasta ensisijaisesti asianomaisten laitosten johtajat ja allekirjoittaneen keskustoimikunnan edustajat. Elleivät nämä pääse yksimielisyyteen, ratkaisee asian palkkalautakunta. Riitaisuudet, joista ei täten päästä yksimielisyyteen, voidaan saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. 16. Sopimuksen voimassaoloaika 1'a irtisanominen. Tämä sopimus tulee voimaan heti sen tultua molemmin puolin allekirjoitetuksi ja päättyy 1 päivänä toukokuuta 1949, josta päivästä lähtien se kuitenkin jatkuu 1 vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kolmea kuukautta ennen sen päättymiseksi määrättyä aikaa ole jommankumman asianomaisen puolelta irtisanottu. Joka sopimuksen irtisanoo, antakoon vastapuolelle kirjallisesti täydellisen muutosehdotuksen. Asianomaiset ovat velvolliset irtisanomisen tapahduttua viipymättä valitsemaan jäsenet erityiseen neuvottelukuntaan, jonka heti tulee ryhtyä työhön uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Tämän sopimuksen 4 :n 1 momentiösa mainittu erillinen palkkahinnoittelu voidaan irtisanoa erikseen tätä sopimusta muuten irtisanomatta. Palkkahinnoittelun irtisanomiseen nähden on noudatettava, mitä edellä tässä pykälässä on tämän sopimuksen irtisanomisesta sovittu.

248 216 N:o 187 (fatk.) Helsingin kaupungin työntekijäin tuntipalkkataulukko. Kaupunf5in laitosten työpaioien alaisissa töissd. Ohjetuntipalkka 1 ) Esimiehet... 56: 50 2: 75 Sähköasentajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 vanhemmat... 51: 75 2: 50 nuoremmat... 48: 25 2: 50 Sähköapuasentajat : 75 2: 25 Autonasentajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 vanhemmat : 75 2: 50 nuoremmat... ~8: 25 2: 50 Hitsaajat, vanhemmat... 51: 75 2: 50 nuoremmat... 48: 25 2: 50 Koneenkokoojat, täysin ammattitaitoiset : 75 2: 50 Konetyöntekijät, sorvarit ja kursoojat, vanhemmat... 51: 75 2: 50 t nuoremmat... 48: 25 2: 50 Viilarit, vanhemmat... 51: 75 2: 50 ' nuoremmat : 25 2: 50 työkalu-...:... 52: 25 2: 50 Sepät, vastuulliset... 52: 25 2: 50 vanhemmat... 51: 75 2: 50 nuoremmat... 48: 25 2: 50 apulaiset... 46: 25 2: 25 Pelti- ja levysepät, vanhemmat : 75 2: 50 nuoremmat... 48: 25 2: 50 Puusepät, vanhemmat... 51: 75 2: 50 nuoremmat..,... 48: 25 2: 50 Konepuusepät... 51: 75 2: 50 Mallipuusepät... 52: 25 2: 50 Kirvesmiehet... 51: 75 2: 50 Maalarit... 51: 75 2: 50 nuoremmat... 48: 25 2: 50 apulaiset : 25 2: 25 Pursimiehet... 48: 25' 2: 50 Oppilaat : 50 1:- 25:- 1: 25 28: 25 1: 50 31: 75 1: 50 35:- 1: 75 38: 50 2:- 41: 75 2:- 45: 25 2: % 15 % 5: 75 8: 50 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 4: 75 7:- 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 1,: 75 7: 25 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 4: 50 7:- 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 4: 50 7:- 4: 75 7: 25 2: 25 3: 25 2: 50 3: 75 2: 75 4: 25 3: 25 4: 75 3: 50 5: 25 3: 75 5: 75 4: 25 6: 25 4: 50 6: 75 Rakennustoimiston, satamalaitoksen. kiinteistötoimiston sekä urheizu- ja retkeilyzautakunnan alaisissa töissä. Kirvesmiehet.... (teline-, tukemis- ja niihin verrattavissa töissä, ei laudoitustöissä).... Koneen- ja höyrykoneiden käyttäjät.... Koneenkäyttäjät puhdistus- ja pumppulaitoksissa.... Ohjetuntipalkka 1 ) 51: : 50 51: 75 51: 75 5% 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 10% 15% 5: 25 7: 75 5:- 7: 50 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 1) Tasokorotuksineen.

249 217 N:o 187 (fatk.) Ohjetuntipalkkai) 5 % 10 % 15 % Satamanosturien käyttäjät... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 I1mapuristinten käyttäjät... 50:- 2: 50 5: - 7: 50 Asfalttikoneiden, lakaisukoneiden, moottorijyrien, mammuttipumppujen ja niihin verrattavien koneiden käyttäjät... 50:- 2: 50 5:- 7: 50 Höyryjyrien ja traktorinosturien käyttäjät... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 Kirren~urt~jie~..i.~ muiden paineilmalla käyvien työkalujen kayttajat... 47: 25 2: 25 4: 75 7:- Sähkönosturien ja vintturien käyttäjät... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 12 % 15% Sepät... 51: 75 2: 50 5: 25 6: 25 7: 75 Sepän apulaiset... 46: 25 2: 25 4: 50 5: 50 7:- Panostajat... 55:- 2: 75 5: 50 6: 50 8: 25 Kivenhakkurit verkko-, vinkkeli- ja tukimuuritöissä... 51: 75 2: 50 5: 25 6: 25 7: 75 Porarit kivitöissä... 51: 75 2: 50 5: 25 6: 25 7: 75 Kivimiehet meisseli- ja tukimuuritöissä (ei hakkurit)... 50:- 2: 50 5:- 6:- 7: 50 Aputyöläiset kivitöissä... 46: 25 2: 25 4: 50 5: 50 7:- Sepelimyllyssä työskentelevät... 46: 25 2: 25 4: 50 5: 50 7:- Ohjetunti- 5 % 10 % 15 % palkka 1 ) Kadunlaskijat... 51: 25 2: 50 Urheilukenttien ratatyöntekijät... 48: 75 2: 50 ~ aputyöntekijät... 45: 25 2: 25 Putkenlaskijat... 51: 25 2:50 Viemärinpuhdistajat... 47: 50 Puhdistuslaitoksissa työskentelevät... 49: - ~ pumppumiehet... 49: 75 Sementtityöntekijät, ammattitaitoiset... 51: 75 apulaiset'... 48: 25 2: 25 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 5:- 4: 75 4: 50 5:- 4: 75 5:- 5:- 5: 25 4: 75 7: 75 7: 25 6: 75 7: 75 7:- 7: 25 7: 50 7: 75 7: 25 Be~onityö.~~ekijät, märän tavaran kärrääjät, sulloojat Ja myllatlt... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Betonityöntekijät, kuivan tavaran kärrääjät, pistomiehet ja apusulloojat... Betonityöntekijät, apulaiset ja raudan kantajat... Betoniraudoittajat, ammattitaitoiset... 47: 25 46: 25 51: 75 2: 25 2: 25 2: 50 4: 75 4: 50 5: 25 7:- 7:- 7: 75 & apulaiset... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Putkivalimon betonivalurit... Aputyöläiset... Mittausetumiehet.... Mittausmiehet ja maankairaajat, täysin ammattitaitoiset... Mittausmiehet ja maankairaajat, apulaiset ja osittain ammattitaitoiset... Puutarhurinapulaiset, täysin ammattitaitoiset... Puutarhatyöntekijät, miehet... 48: 25 46: 25 54:- 50: 75 47: 25 48: 75 47: 25 2: 50 2: 25 2: 75 2: 50 2: 25 2: 50 2: 25 4: 75 4: 50 5: 50 5: - 4: 75 4: 75 4: 75 7: 25' 7:- 8:- 7': 50 7:- 7: 25 7:- 1) Tasokorotuksineen.

250 N:o 187 (iatk.) 218 Puutarhatyöntekijät, naiset... Puistotyöläiset. miehet... naiset... Naiset puhdistus- y.m. töissä... raskaissa apu- ja sekatöissä... Sahurit ja sahanasettajat... pilkkomakoneessa.... Pilkkojat pilkkomakoneessa... Muurarit... Rapparit...:... UumntekiJat... Laastinkantajat... TiiIenkantajat, sisämuuraus... ulkomuuraus... Väliseinäntekijät... Maalarit... Asfalttityöntekijät. valurit... keittäjät ja hiertäjät... kantajat.... D sepelin ja emulsion levittäjät.... Asfalttityöntekijäin ja katujen asfaltoijain etumiehet ~~~ft:n:~o~. :~~~~~.::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Kalustonhoitajat.... Varastomiehet. vanhemmat.... nuoremmat... Kuorma-ajurit Ohjetuntipalkka') 43: ---, 46: 50 42: - 42: 75 45: - 51: 75 49: 50 47: 25 51: 75 51: 75 51: 75 45:- 47: 25 49: 50 51: 75 51: 75 51: 75 50: 75 47: 25 48: 25 51: 75 51: 75 46: 50 51: 75 48: 50 47: 50 47: 50 5% 10 % 15 % Ohjetunti- 5 % 10 % 11 % 13,6 % 15 0 {, palkkal) IC Autonkuljettajat 51: 75 2: 50 5: 25 5: 75 7: - 7: 75 2: 25 4: 25 6: 50 2: 25 4: 75 7:- 2:- 4: 25 6: 25 2: 25 4: 25 6: 50 2: 25 /,: 50 6: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: - 7: 50 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 25 4: 50 6: 75 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5:- 7: 50 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5:- 7: 50 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 25 4: 75 7:- Ohjetuntipalkka l ) Puisto- ja urheilukenttävalvojat... 45: 25 2: 25 4: 50 6: % 15 % Siltä ajalta, jonka viemärinpuhdistaja joutuu työskentelemään viemärijohdon, syöksykaivon tai hajoituskaivon sisällä, maksetaan 100 % :l1a korotettu ohjetuntipalkka. Tunnelia avattaessa ja edelleen rakennettaessa maksetaan tunnelissa työskenteleville 25 %:lla korotettu ohjetuntipalkka. Jäiden nostossa ja hakkuussa maksetaan 15 % :lla korotettu ohjetuntipqlkka ja maan kaivausta vedessä suorittaville työntekijöille 15 %:n korotus aputyöntekijäin ohjetuntipalkkaan. Ohjetuntipalkka l ) Kahluusukeltajat... 51: 25 Ruoppaaja- ja kaivajatyöläiset... 49: 75 Sukeltajain merkinantomiehet... 51: 75 D ilmapumpun hoitajat... 48: 50 Sukeltajat... 96: 50 5% 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 10% 5:- 5:- 5: 25 4: 75 15% 7: 75 7: 50 7: 75 7: 25 Sukeltajain ohjetuntipalkka tasokorotuksineen on 108: 25 mk. He ovat oikeutetut 10 %:n kuoppakorotukseen. Palkkalautakunta 30/ ) Tasokorotuksineen.

251 219 N:o 187 (fatk.) Varsinai!illle sukeltajille maksetaan henkilökohtaisena lisänä ensiluokkaisille ammattimiehille, jotka ovat vähintään kahden vuoden ajan sellaisina toimineet, 15% lisäystä edellä olevaan objetuntipalkkaan. Näin saatuun palkkamäärään lisätään alempana tarkemmin määrätyissä erittäin raskaissa ja erittäin likaisissa töissä varsinaisille sukeltajille vielä 15 % lisäys yllämainitusta ohjetuntipalkasta laskettuna: 1. kallion louhinta sekä rusnaaminen; 2. työskenneltäessä virtaavassa vedessä koskitöissä luetaan kaikki työt erittäin raskaiksi töiksi; 3. kaivojen ja pilariperustusten kaivaminen; 4. työskentely sitkeässä savessa, jossa on ilmeinen vaara juuttua kiinni; 5. työskentely likaviemärikanaalissa, jolloin sukeltajalie pumpattavaan ilmaan sekaantuu epäterveellisiä kaasuja. Lyhytaikaisissa, korkeintaan 4 viikkoa kestävissä kaupungin töissä maksetaan varsinaiselle sukeltajalie, mikäli hän ei ole siirtynyt tälle työmaalle kaupungin toiselta työmaalta, lisäpalkkiota seuraavasti: Työ kestää korkeintaan 3 päivää 1 viikon 2 viikkoa 3 4 Lisäpalkkio. Sovitaan erikseen työnantajan ja sukeltajan kesken 2,400 mk viikolta 1,800 1, Palkat koskevat sukellusta 0-10 m syvyydessä. Sukellussyvyyden ollessa m maksetaan lisää 144 mk päivässä ja m 312 mkpäiv.ässä. Edellämainittuihin palkkoihin ei sisälly sukelluskalujen vuokra. Sukellustöihin nähden on lisäksi voimassa seuraavat määräykset: a) Sukellustyön raskauden ja erikoisuuden (paineenalaisena työskentely) vuoksi olkoon sukeltajalla oikeus ennen ruokailua ja samoin ruokailun jälkeen käydä lepäämässä ylhäällä ja hengittämässä raitista ilmaa vähintään puolen tunnin ajan ja tarpeen vaatiessa useamminkin, kuulueli se paikalliseen työaikaan. Edellämainittuja lepoaikoja käytetään sukellussyvyyden ollessa 0-10 metriä. b) Pukeutumis- ja riisuutumisaika on sukeltajalla vähintään 1/2 tuntia ja lasketaan se paikalliseen työ aikaan kuuluvaksi. Pukeutjlmista ja riisuutumista varten tulee työpaikan läheisyydessä olla lämmin, puhdas ja riittävän tilava huone. Työnantajan velvollisuutena on järjestää sukelluspukujen kuivaus tyydyttävällä tavalla. c) Sukeltajan apulaisena toimivan merkinantomiehen tulee olla ammattiinsa perehtynyt. Yleisenä sääntönä on pidettävä, että merkinantomiehen, jonka huostaan sukelt.aja henkensä uskoo, saa sukeltaja itse valita kaupungin palveluksessa olevista työntekijöistä. dl Jos sukellustyö työnantajasta.tai voittamattomista luonnonesteistä riippuen keskeytyy, tulee sukeltajan saada neljältä seuraavalta päivältä täysi palkka ja sitä seuraavalta ajalta siihen asti, kunnes sukellustyö jälleen jatkuu, 65 % sukelluspalkasta. e) Sukellustyöt suoritetaan paäasiallisesti tuntityönä, mutta ovat työnantaja ja työntekijä oikeutetut keskenään sopimaan myöskin urakkatyöstä mahdollisuuksien mukaan. Yleisenä sääntönä on pidett.ävä, että urakkatyösopimukset on tehtävä kirjalllsesti. f) Sukellussyvyyden ollessa 0-10 metriä on sukellustyöaika veden alla 5 tuntia päivässä. Palkka kuitenkin lasketaan 8 tunnin mukaan, koska loppuaika kuluu pukeutumiseen ja riisuutumiseen ja lepotaukoihin, joista edellisessä kohdassa a) ja b) on mainittu. Sukellussyvyyden suuretessa noudatetaan sukelluksissa oloaikoja Haldanen taulukon n:o 1 mukaan, siis m 4 tuntia 30 minuuttia, m" tuntia, m 3 tuntia 30 minuuttia, m a tuntia j.n.e. Ede11äolevia sukellus- samoinkuin taulukossa olevia nousuaikoja on ehdottomasti noudatettava, koska poikkeaminen niistä on hengenvaarallista.

252 N:o 187 (fatk.) 220 g) Virtaavissa vesissä, joissa sukeltaja ei voi työskennellä normaalisti joko huonon suojapadon tai kovan virran vuoksi, voidaan edellisessä kohdassa mainittuja sukellusaikoja vähentää olosuhteista riippuen kaikissa syvyysrajoissa korkeintaan 1 tunnilla, palkan langetessa R tunnin mukaan. h) Työnantaja ei saa opettaa eikä sallia sukeltajaharjoittelijoita, ellei heillä ole laivaston sukeltajakurssin todistusta tai opettajana toimi täysin ammattitaitoinen sukeltaja. Rakennustoimiston puhtaanapito-osaston alaisissa töissä. Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 11% 13,6% 1S% Autonkuljettajat... 51: 75 2: 50 5: 25 5: 75 7:- 7: 75 Autonapumiehet... 46: 25 2: 25 4: 50 5:- 7:- Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 15 % Ryhmäetumiehet, vain talvella... 49: - 2: 50 5:- 7: 25 Kadunlakaisijat : 50 2: 25 4: 75 7:- Vaunuruiehet, lastauspaikoilla : 50 2: 25 4: 75 7:- Miehet kaatopaikalla... " 7: 50 2: 25 4: 75 7:- Naiset & 46: - 2: 25 4: 50 7:- Heyostallissa palvel~v~~ miehet... 47: 50 2: 25 4: 75 7:- Naiset raskaassa tyossa... 44:- 2: 25 4: 50 6: 50 Miehet lumityössä... 47: 25 2: 25 4: 75 7:- Naiset... 43: - 2: 25 4: 25 6: 50 Rengaskorjaajat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 Hajoituskaivon puhdistuksessa työskenteleville työntekijöille maksetaan työn likaisuuden vuoksi siltä todelliselta työajalta, minkä he joutuvat olemaan hajoituskaivon sisällä, 100 % :n korotus, hajoituskaivojen tyhjennyksestä ja makkilannan kuljetuksesta 25 %:n korotus sekä kadunlakaisusta 10 %:n korotus ohjetuntipalkkaan. Vesijohtolaitoksen alaisissa töissä. Ohjetuntipalkka l ) Kemiallisen työn tekijät, vanhemmat... 51: 50 nuoremmat... 48: - Putkenasentajat, vastuulliset... 52: 25 vanhemmat... 51: 75 nuoremmat : 25 apulaiset... 46: 75 Mittarimekaanikot... 54: - Mittarinkorjaajat, vastuulliset... 52: 25 vanllemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 Mittarintarkistajat, täysin ammattitaitoiset... 52: : 75 Mittarinpesijättäret... 41: 75 5% 10% 15 % 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 ~: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 75 5: 50 8:- 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5:- 7: 50 2:- 4: 25 6: 25 1) Tasokorotuksineen.

253 221 N:o 187 (fatk.) Kaasulaitoksen alaisissa töissä. Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 15% Uuninhoitajat, vastuulliset : 75 2: 50 5: 25 7: 75 Uuninlämmittäjät... 51: 25 2: 50 5:- 7: 75 Uuniapulaiset... 50: 25 2: 50 5:- 7: 50 Nostokurjen käyttäjät : 75 2: 50 5:- 7: 50 Koksin alaslaskijat... 50: 25 2: 50 5:- 7: 50 Seulojat... 50: 25 2: 50 5:- 7: 50 V~itelijat...:...:.. :::.:... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 Hoyrykattilan lamlnlttajat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 Ammoniakin keittäjät. vanhemmat : 75 2: 50 5: 25 7: 75 nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Kaasu-uunimuurarit... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 Kaasll-uunimuurarin apulaiset... 47: 75 2: 50 4: 75 7: 25 Ryhmäetulniehet...:... 50: 50 2: 50 5:- 7: 50 Sekatyöntekijät ja apurit... 46: 75 2: 25 4: 50 7:- Massatyöntekijät, miehet... 49: 50 2: 50 5:- 7: 50 naiset..:... 48:25 2: 50 4: 75 7: 25 Hiilityöntekijät, miehet... 48: - 2: 50 4: 75 7: 25 naiset... 47: - 2: 25 4: 75 7:- Koksityöntekijät, miehet... 48: - 2: 50 4: 75 7: 25 naiset...:... 47:- 2: 25 4: 75 7:- Kuonatyöntekijät, miehet... 48: - 2: 50 4: 75 7: 25 naiset...:... 47:- 2: 25 4: 75 7:- Varastomiehet... 48: - 2: 25 4: 75 7: 25 Vaakaajat... 47: - 2: 25 4: 75 7:- Kuljetuslaitteiden hoitajat... 48: 50 2: 50 4: 75 7: 25 Kaivonpuhdistajat...;... 47: 75 2: 25 4: 75 7: 25 Putkenasentajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75' vanhemmat : 75 2: 50 5: 25 7: 75 nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 apulaiset...:... 46: 75 2: 25 4: 75 7:- Mittarinkorjaajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75. nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Mittarintarkistajat... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 Mittarinasentajat ja -vaihtajat, vanhemmat : 25 2: 50 4: 75 7: 25 nuoremmat... 47: 50 2: 25 4: 75 7:- Mittarillpuhdistajat... 47: 50 2: 25 4: 75 7:- Mittarinmaalaajat... 47: 50 2: 25 4: 75 7:- Kojeiden asentajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Katujobtopesäkkeiden tyhjentäjät... 47: 50 2: 25 4: 75 7:- Sähkölaitoksen alaisissa toissä. Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 15 % Ryhmäetulniehet : - 2: 75 5: 25 8:- Sähkökone- ja kojeasentajat... 53: - 2: 75 5: 25 8:- Sähköasentajat, vastuulliset... 52: 25 2: 50 5: vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: Säbköapuasentajat... 46: 75 2: 25 4: ) Tasokorotuksineen.

254 N:o 187 (fatk.) 222 Erikoistarkistajat.... Hienomekaanikot.... Kellosepät.... Mittarintarkistajat, vastuulliset.... vanhemmat.... nuoremmat..... Mittarinpuhdistajat, miehet,..... naiset... :.. Mittarinmaalaajat, miehet....., 1) naiset.... Akkuasentajat, vanhemmat..... nuoremmat.... Höyrykattilan lämmittäjät, korkeapainekattilan..... Kattilamuurarit..... Kattilahuoneapurit.... Konehuoneapurit.... ~~:e~~~:;j::ä :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: Naiset..... Portinvartijat.... Ohjetuntipalkka') 56: 50 56:.50 51: 75 52: 25 51: : : : : : 25 51: : 25 51: 75 52: : : : :.- 47:- 46: 25 5% 2: 75 2: 75 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 2: 25 2:- 2: 25 2:- 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 2: 25 2: 25 2: 50 2: 50 2: 25 2: % 15 % 5: 75 8: 50 5: 75 8: 50 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 1,: 75 7:- 4:- 6: 25 4: 75 7:- 4:- 6: 25 5: 25 7: 75 4: 75 7: 25 5: 25 7: 75 5: 25 7: 75 4.: 75 7:- 4.: 75 7:- 5:- 7: 25 4: 75 7: 25 4.: 75 7:- 4.: 50 7:- Hajoituskaivojen korjaus- ja puhdistustyöstä sekä boilerien, kattilatuubien ja maan alla olevien viemäripohjajohtojen puhdistamisesta maksetaan' 100 % :lla korotettu ohjetuntipalkka, milloin työt ovat tilapäisiä' ja lyhytaikaisia. Kellareissa olevien viemäripohjajohtojen ja vastaavien vanhojen putkien poistamisesta ja pnhdistamisesta sekä viemäripystylinjojen puhdistamisesta, jos pystylinja joudutaan katkaisemaan, maksetaan 50 % :lla korotettu ohjetuntipalkka, milloin työt ovat tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Katu-, tarjoilu- ja maanalaisten kellarivesijohtojen vuotokorjauksesta, lukuunottamatta kesävesijohtoja, maksetaan 50 % :lla korotettu ohjetuntipalkka. Kaasulaitoksen käyttöosaston kaasu-uunien muurauksen purkamisesta uuneja uusittaessa, koksinsiirtolaitteen ja nostokurkien, kaasunjäähdyttäjien putkien puhdistuksesta ja korjauksista, saman laitoksen katu- ja liittymisjohtojen vuototöistä sekä piirisäätäjien korjaus- ja puhdis~ustöistä, talokaasujohtojen vuoto- ja avaustöistä, painesäätäjien sekä yksityisten hallussa olevien 150 m/m (mitattuna sisääntulopuolelta) ja sitä suurempien säätäjien puhdistustöistä, töistä, joissa joudutaan käsittelemään nunien lasivillaeristystä, töissä suurissa leipomouuneissa, joissa suoritetaan isompia korjauksia niiden kuumina ollessa, sekä töistä sulatusupokasuuneissa, joiden pohjasta p9istetaan kuumaa metallia, maksetaan 50 % :11a korotettu ohjetuntipalkka. Käytössä olevien korkea- ja matalapainekattiloiden ja kattiloiden takana olevien paluuyhdysputkien sekä ahtaissa ja kuumissa putkitunneleissa, liejuisissa kaivannoissa ja kuumissa korkeapainekattilahuoneissa kulkevien sähkö- ja putkijohtojen korjausja puhdistllstyöstä maksetaan 50 %:lla'korotettu ohjetuntipalkka, milloin työt ovat tilapäisi,ä ja lyhytaikaisia. Kaikkiin yllämainittuihin korotnksiin sisältyy likaisen työn korotus. Edelläolevat määräykset koskevat kaikkia teknillisiä laitoksia. 1) Tasokorotuksineen.

255 223 Liikennelaitoksen alaisissa töiss(i Ohjetunti-. palkka 1 ) Esimiehet...:... 56: 50 Sähköasentajat, vastuulliset... 52: 25 Sähköasentajat, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 Sähköapuasentajat, miehet... 46: 75 naiset... 45: 75 Vaununkorjaajat, vastuulliset... 52: 25 vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 apulaiset ~6: 75 Vaununkorjaajien työryhmissä työskentelevät naiset 45: 75 Tähän ryhmään kuuluvat: kanaali-, aparaatti-, kompressori-, jarru-, ovi-, pultti- ja byykelityöntekijät sekä auto-osien pesijät. Koneenkokoojat, täysin ammattitaitoiset... 51: 75 Konetyöntekijät, sorvaajat ja kursoojat, vanhemmat 51: 75. 1) 1) nuoremmat 48: 25 Viilarit, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 työkalu : 25 Sepät, vastuulliset... 52: 25 vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 1) apulaiset... ~6: 75 Hitsaajat, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 Pelti- ja levysepät, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat...: : 25 Puusepät, vanhemmat... 5~: 75 o nuoremmat..... ~8: 25 Konepuusepät... 51: 75 Mallipuusepät... 52: 25 Kirvesmiehet... 51: 75 Maalarit, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 apulaiset... 46: 25 naiset... 45: 75 Verhoilijat, vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 Kalustonhoitajat... 51: 75 Varastomiehet, vanhemmat... 48: 50 nuoremmat... 47: 50 Naiset raskaassa työssä :- siivous- ja pnhdistustöissä... 42:- korj.a~?p~jojen siivous- ja puhdistustöissä... 42: 75 lumltolssa... 43:- Rasvarit...: 48: 25 Vaununsiivoojat... 43:- Höyrykattilan lämmittäjät, korkeapainekattilan 51: 75 matalapainekattilan... 48:.25 N:o 187 (fatk.) 5% 10% 15% 2: 75 5: 75 8: 50 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 25 4: 50 6: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 25 4: 50 6: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 ~: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 50 7:- 2: 25 4: 50 6: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 72. 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 25 4: 50 6: 75 2:- 4: 25 6: 25 2: 25 4: 25 6: 50 2: 25 4: 25 6: 50 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 25 6: 50 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 1) Tasokorotuksineen.

256 N:o 187 (fatk.) Autonkuljettajat Autonapumiehet 224 Ohjetuntipalkka 1 )... 51: : 25 5% 10% 2: 50 5: 25-2: 25 4: 50 OhjetuntipalkkaI) Hienomekaanikot... 56: 50 Autonasentajat, vastuulliset : 25 vanhemmat... 51: 75 nuoremmat... 48: 25 apulaiset : 75 Rengaskorjaajat... 51: 75 Autokoripeltisepät, vanhemmat...,.., 51: 75 nuoremmat... 48: 25 Autokoripuusepät, vanhemmat... 51: 75 & nuoremmat... 48: 25 Erikoisratatyöntekijät, täysin ammattitaitoiset 50: 75 Ratatyöntekijät, vanhemmat... 49: 50 nuoremmat... 48: 25 D apulaiset... 47: 50 Kadunlaskijat : 25 Vaihteenhoitajat : 75 Puhdistusvaununl.."1l1jettajat... 50: 75 Ryhmäetmniehet, talvella... 49: - Radanrasvaajat... 46: 50 Ratatyöntekijä, joka ajaa työmoottorivaunua... 50: 75 Ratatyöntekijälle, joka ajaa moottorivaunua lumiauroineen, maksetaan marraskuun 15 ja huhtikuun 1 päivien välisenä aikana sekä mikäli sääsuhteista riippuen auraaminen alkaa ennen marraskuun 15 11% 13,5% 15% 5: 75 7:- 7: 75 5:- 7:- 5 0 /,0 10% 15% 2: 75 5: 75 8: 50 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5: 25 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5:- 7: 50 2: 50 5:- 7: 50 2: 50 4: 75 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5:- 7: 75 2: 50 4: 75 7: 25 2: 50 5:- 7: 50 2: 50 5:- 7: 25 2: 25 4: 75 7:- 2: 50 5:- 7: 50 päivää..., : 75 2: 50 5: - -7: 50 Rat~~~~ntekijä, joka tekee varsinaista kadunlaskutyota : 25 2: 50 5: - 7: 75 Rataosastolla suoritetaan vuorotyöntekijöille yövuorossa toukokuun 1 ja syyskuun 30 päivien välisenä aikana 50 % :l1a ja lokakuun 1 ja huhtikuun 30 päivien välisenä aikana 30 % :11a korotetut ohjetuntipalkat. Korjauspajoissa suoritetaan vuorotyöntekijöille yövuorossa. huhtikuun 1 ja marraskuun 30 päivien välisenä aikana 30 % :l1a ja joulukuun 1 sekä maaliskuun 31 päivien välisenä aikana 40 % :1\a korotetut ohjetuntipalkat. Oppilaiksi ei oteta 21 vuotta täyttäneitä henkilöitä eikä ketään saa pitää oppilaana hänen täytettyään 25 vuotta. Ohjetunti- 5 Olo 10 Olo 15 Olo palkkai) le /( /( Oppilaan koeaika on enintään kolme kuukautta, jona aikana maksetaan kokelaspalkkaa : 50 1: - 2: - a:- Autonasentajille, joilla on ja joilta vaarlitaan linjaautonajokortti. maksetaan 3 mk:n lisäys tunnilta. Ohjetunti- Te~yast~';I0n ala.~si~sa töissä. palkka I ) NaIset Sllvoustyossa... 42: 75 Miehet apu- ja puhtaanapitotyössä... 48: 50 Metallikorjausmiehet : 25 Teurastajat : 75 Aputeurastajat : 50 1) Tasokorotuksineen. 5% 2: 25 2: 50 2: 50 2: 50 2: 50 10% 15% 4: 25 6: 50 4: 75 7: 25 4: 75 7: 25 5: 25?: 75 5:- 7: 50

257 225 N:o 187 (iatk.) Palolaitoksen alaisissa töissä. Ohjetuntipalkka ) 5% 10% 15 % Esimiehet... 56: 50 2: 75 5: 75 8: 50 Sorvari. kursooja ja konetyöntekijä. vastuullinen 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 & vanhempi 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 & & & & nuorempi 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Autonasentaja, vastuullinen...:... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75 vanhempi... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 & nuorempi... 48: 2!l 2: 50 4: 75 7: 25 Sepät, vastuulliset..."... 52: 25 2: 50 5: 25 7: 75. apulaiset... '.6: 25 2: 25 4: 50 7:- Hitsaajat, vanhemmat : 75 2: 50 5: 25 7: 75 Autopeltisepät, vastuulliset...:... 52: 25 2: 50 5: 25 7.: 75 vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 & nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Viilarit, vanhemmat : 75 2: 50 5: 25 7: 75 Sähköasentajat, vastuulliset... 52: 25.2: 50 5: 25 7: 75 vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 & nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25' Maalarit, vanhemmat... 51: 75 2: 50 5: 25 7: 75 & nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: 25 Puusepät, vanhemmat : 75 2: 50 5: 25 7: 'j5 nuoremmat... 48: 25 2: 50 4: 75 7: Mikäli jonkin laitoksen kohdalla ei ole mainittu joitakin nimikkeitä, maksetaan niistä sama palkka' kuin vastaavasti kaupungin muissa laitoksissa. Omalla autollaan kaupungin palveluksessa olevan autonkuljettajan ja omalla hevosellaan kaupungin palveluksessa olevan kuorma-ajurin varsinainen palkka määräytyy palkkahinnoitteluun merkityn autonkuljettajan ja kuorma-ajurin palkan mukaisesti. 2. Työntekijöille nykyisin maksettavia palkkoja ei alenneta. 3. Aikapalkalla työskenteleville työntekijöille maksetaan n.s. kuoppakorotustaniiden sopimusten mukaisesti, joita vastaavilla tai niihin verrattavilla yksityisillä aloilla on tehty ja asianmukaisesti hy\ äksytty. :Milloin tällaista vertailukohtaa ei ole löydettävissä, on kuoppakorotus 10 %. 4. Sen mukaan, poikkeavatko työntekijäin työtaito, työteho tai kokemus taikka heidän tehtävänsä heille asettamat vaatimukset kysymyksessä olevan työntekijäryhmän yleisestä keskitasosta, voi asianomainen ylin työnjohto korottaa työntekijäin palkkoja enintään 10 % :lla siten, että vähintään 1/. työntekijöistä saa 5 % :lla ja vähintään 1/. työntekijöistä 10 % olla korotetun ohjetuntipalkan. Työntekijät, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa 2 kuukautta, sisällytetään työntekijäin kokonaislukuun. 5. Sellaisissa töissä, joissa käytetään tilapäistä työvoimaa suorittamaan lyhytaikaista ja kausiluontoista työtä, sekä milloin työ on erittäin raskasta tai erittäin likaista, maksetaan enintään 15 %:l1a korotettua ohjetuntipalkkaa sen mukaan kuin vastaavilla tahi niihin verrattavilla yksityisillä aloilla on sovittu tai sovitaan, mikäli lisäystä ei palkkahinnoittelussa ole riittävässä määrässä otettu huomioon. Mikäli tällaisissa töissä maksettavista palkoista vakiintuneen tavan mukaisesti kulloinkin voimassaolevissa, asianmukaisesti hyväksytyissä sopimuksissa on toisin määrätty, noudatetaan näitä sopimuksia. 6. Sähköalan hengenvaarallisissa töissä maksetaan enintään 15 % :Ila korotettua ohjetuntipalkkaa. Hengenvaarallisiksi katsotaan ne työt, jotka yksityisten työnantajaja työntekijäjärjestöjen välisissä sopimuksissa on sellaisiksi määritelty, sekä muut ilmeisesti hengenvaarallisilla työpaikoilla suoritetut työt. 1) Tasokorotuksineen.

258 N:o 187 (fatk.) Vuorot yötä tehtäessä maksetaan siihen osallistuville työntekijöille erityistä vuorotyölisää, jonka suuruus iltavuorossa on 10 % ja yövuorossa 20 % asianomaisen työntekijän ohjetuntipalkasta. Mikäli lain tai jollakin alalla tai jossakin työpaikassa vakiintuneen tavan mukaisesti kuitenkin voimassaolevien asianmukaisesti hyväksyttyjen sopimusten nojalla on suurempaa vuorotyölisää maksettu, voidaan näin edelleen menetellä. Sääunöllisesti tehtävässä 3- tai 2-vuorotyössä voidaan vuorotyölisä maksaa keskimääräisenä. 8. Työstä, jota, vaikka se ei olekaan vuorot yötä, suoritetaan ilta- tai yöt yönä sen kuitenkaan olematta ylityötä, suoritetaan samansuuruinen lisä kuin vuorot yössä, ja luetaan tällöin iltatyöksi klo välisenä aikana, lauantaisin klo välisenä aikana tehty työ sekä yöt yöksi klo 24-6 välisenä aikana tehty työ. 9. Milloin jokin työ edellyttää erityi~en perusteellista perehtymistä, koulutusta tai opintoja ja tutkintoja taikka erikoisia henkilökohtaisia ominaisuuksia, kykyjä ja lahjakkuutta taikka vastuuta, voidaan siitä palkkalautakunnan kussakin yksityistapauksessa antamalla luvalla maksaa palkkaa tämän palkkahinnoittelun määräyksistä poiketen. Jos yksityisillä aloilla on hinta- ja palkkaneuvoston luvalla sovittu edellämainitun korotuksen soveltamisesta johonkin määrättyyn työntekijäryhmään, sovelletaan sitä vastaavasti myös kaupungin töissä. 10. Urakkatyöhinnoittelun on perustuttava ohjetuntipalkkoihin ja oltava sellainen, että työntekijäin urakka-ansio nousee normaalisella urakkatyövauhdilla 30 % ohjetuntipalkkoja korkeammaksi ja kasvaa työn suorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa. 11. Jos työntekijä, joka ei ole urakassa mukana, joutuu kiihdyttämään työtahtiaan urakkatyön asettamien vaatimusten mukaisesti, taikka jos voittamattomien vaikeuksien vuoksi ei voida järjestää tavallista urakkatyötä ja asianomaisen laitoksen johtaja katsoo sen työn nopeata suoritusta silmälläpitäen edulliseksi, voidaan järjestää n.s. prosenttiurakoita,,joissa maksetaan 25 % :lla korotettua ohjetuntipalkkaa, kuitenkin ainoastaan edellytyksellä, ettei prosenttiurakaila teetettävä työ tule kalliimmaksi kuin tuntipalkalla teetettävä työ. Prosenttiurakkatöissä sen paremmin kuin muissakaan urakkatöissä ei makseta erikseen n.s. hyvän miehen lisää eikä palkkasäännöstelypäätöksen 5 :n mukaista kuoppakorotusta. Sosiaaliministeriön palkkaosaston kirjelmä 3/ Aikapalkalla työskenteleville työntekijöille, joiden työalalla yleisesti tehdään urakkatyötä, voidaan suorittaa joko tuotantopalkkiota tai enintään 15 % :lla' korotettua ohjetuntipalkkaa, jolloin viimeksi mainitussa tapauksessa on noudatettava niitä sopimuksia, joita vastaavilla tai niihin verrattavilla yksityisillä aloilla on tehty ja asianmukaisesti hyväksytty. 13. Milloin on kysymys aikapalkalla työskentelevistä vastuunalaisessa asemassa olevista erikoisammattityöntekijöistä, voidaan palkkalautakunnan välityksellä tehdä hinta- ja palkkaneuvostolle esitys palkkojen korottamisesta niin, että ne vastaavat samalla alalla urakkatyötä suorittavien keskimääräisiä ansioita. 14. Jos lainsäädäntö tahi muut valtion taholta annetut määräykset sopimuksen voimassa ollessa aiheuttavat muutoksia työntekijäin palkkoihin tai palkkaetuihin ja Kaupunkiliiton palkka-asiainneuvosto suosittelee niiden käytäntöönottamista, tehdään tähän sopimukseen vastaavaulaiset muutokset palkka-asiainneuvoston suosituksen mukaisesti. Samoin menetellään, jos tämän palkkahinnoittelun pohjana pidettyjen vastaavien tai niihin verrattavien yksityisten alojen sopimuksissa suoritetaan asianmukai,sesti hyväksyttyjä muutoksia, joita palkka-asianneuvosto puoltaa. 15. Jos palkkasäännöstely sopimuksen voimassaollessa lakkaa, ryhdytään sopimuspuolten kesken välittömästi neuvotteluihin muuttuneen tilanteen ehkä vaatimista toimenpiteistä palkkahinnoittelun muuttamiseksi.

259 Helsingin kaupungin virkasäännön muutos. Kaupun~lnvaJtuU8ton vahvistama helmikuun :u p:nä (Vrt. kunn. as.-kok. 1946: 175) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että kaupungin virkasäännön 13 :ään hyväksytään seuraava uusi väliaikainen 2. momentti ja että 18 :n L momentti muutetaan seuraavalla tavalla: Vuoden 1948 loppuun on edellä tarkoitettujen viranhaltijain tehokas työaika syyskuun 1 päivän ja toukokuun 31 päivän välisenä aikana kuitenkin seitsemän tuntia, paitsi lauantaisin sekä juhla- ja pyhäaattoina, jolloin työaika on viisi tuntia. Tarpeen vaatiessa on viranhaltija velvollinen tekemään ylityötä. 18. Viranhaltija, joka on nimitetty vakinaiseksi palkkasäännössä mainittuun virkaan ja nauttii siinä mainitun palkkaluokan mukaista. palkkaa, saa ikäkorotuksen kolmen, kuuden, yhdeksän ja kahdentoista vuoden palveluksen jälkeen, kunakin kertana yhtä suuren, palkkasäännössä mainitun määrän, ollen hänellä oikeus ikäkorotuksen saamista varten lukea hyväkseen aika, jonka hän 21 vuotta täytettyään on ollut vakinaisena kaupungin virassa Paikallisen kansanhuollon yleinen ohjesääntö. Kansanhuoltoministeriön vahvistama toukokuun 9 p:nä (Suomen as.-kok. 363/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 44) Kansanhuoltoministeriö on kansanhuoltolautakunnista ja kansanhuollonjohtajista 9 päivänä toukokuuta 1947 annetun valtioneuvoston päätöksen 17 :n nojalla vahvistanut seuraavan paikallisen kansanhuollon yleisen ohjesäännön: Yleisiä määräyksiä. 1. Kansanhuoltolautakunta ja kansanhuollonjohtaja huolehtivat ja vastaavat lautakunnan toimialueella kansanhuoltohallinnon paikallisista tehtävistä. Jollei kansanhuollonjohtajaa ole asetettu, kansanhuoltolautakunnan tulee huolehtia kansanhuollonjohtajalle kuuluvista tehtävistä. Kansanhuoltolautakunnan ja kansanhuollonjohtajan toimivalta jakaantuu voimassa olevien säännösten ja tämän ohjesäännön määräysten mruman..

260 N:o 189 (jatk.) 228 Milloin kuntaan on asetettu apulaiskansanhuollonjohtaja, tämän ja kansanhuollonjohtajan toimivallan jaosta on voimassa, mitä siitä on 11 :ssä sanottu. 2. Paikallisten kansanhuoltotehtävien hoitamista varten on kunnassa kansanhuoltotoimisto, jossa voi olla eri osastoja. Määrättyä kunnan aluetta varten voidaan, sen mukaan kuin kansanhuoltolautakunnista ja kansanhuollonjohtajista annetun valtioneuvoston päätöksen 7 :ssä määrätään, perustaa erillinen kansanhuoltotoimisto, jossa käsiteltävät asiat kansanhuoltoministeriö määrää. Toimistossa tulee olla tarvittava henkilökunta. Kunnassa voi lisäksi olla valtuuston asettamia kansanhuoltolautakunnan alaisia luottamusmiehiä ja kansanhuoltolautakunnan ottamia viran tai toimen haltijoita, jotka toimivat kansanhuoltolautakunnan toimialueella muualla kuin kansanhuoltotoimistossa. Kansanhuoltolautakunta. 3. Kansanhuoltolautakuntaan, jonka kunnan valtuusto valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan, kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi vähintään. kolme muuta jäsentä. 4. Kansanhuoltolautakunta voi asettaa määrättyjen, lautakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamista varten keskuudestaan jaostoja. Jaoston ratkaistavaksi älköön määrättäkö tämän ohjesäännön 7 :n 1, 2, 3 ja 4 kohdassa mainittuja eikä laissa tai erityisessä asetuksessa nimenomaisesti kansanhuoltolautakunnan ratkaistavaksi määrättyjä asioita. J aostoon kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Jaosto valitsee itselleen puheenjohtajan.. J aostosta ja sen päätöksestä on jaoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa voimassa, mitä kansanhuoltolautakunnasta ja sen päätöksestä on määrätty.. 5. Kansanhuoltolautakunta ja sen jaosto kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai kansanhuollonjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi taikka kaksi jäsentä sitä vaatii. Kansanhuoltoministeriö sekä kansanhuoltopiirin piirinjohtaja ja tämän määräämä piiritoimiston toimen haltija voi määrätä lautakunnan tai jaoston kokouksen pidettäväksi. Kokouksesta on lautakunnan tai jaoston jäsenille ilmoitettava lautakunnan tai jaoston päättämällä tavalla. Lautakunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. Jaosto on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on saapuvilla. 6. Kansanhuoltolautakunnan tai sen jaoston puolesta antaa valitusten johdosta vaadittavat selitykset lautakunnan tai jaoston puheenjohtaja taikka lautakunnan tai jaoston määräämä muu henkilö. Asia esi-

261 229 N:o 189 (iatk.) tettäköön lautakunnan tai sen jaoston käsiteltäväksi, milloin lautakunnan tai jaoston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. 7. "Kansanhuoltolautakunnan tehtävänä on toimialueellaan: 1) antaa ne kansanhuollon alaan kuuluvat yleiset määräykset, joiden antaminen voimassa olevien säännösten mukaan kuuluu kansanhuoltolautakunnalle; 2) päättää, milloin lautakunnan toimialueelta on määrätty tuotteita tai tarvikkeita jokin määrä takavarikon alaiseksi tai luovutettavaksi, miten tämä määrä on asianomaisten kesken jaettava; 3) päättää niistä korvauksista, joiden vahvistaminen on määrätty kansanhuoltolautakunnan tehtäväksi; " 4) tehdä piiritoimistolle esityksiä tarvikkeiden tuotannon ja jakelun edistämistä tarkoittavista toimenpiteistä; 5) käsitellä ne asiat, jotka laissa tai asetuksessa taikka muutoin on määrätty nimenomaan kansanhnoltolautakunnan käsiteltäväksi, sekä huolehtia niistä asioista, jotka kansanhuoltoministeriö tai muu valtion viranomainen tai kunta on jättänyt nimenomaisesti lautakunnan käsiteltäväksi tai sen hoidettavaksi, niin myös käsitellä ne asiat, jotka kansanhuollonjohtaja tai apnlaiskansanhuollonjohtaja lautakunnalle esittää; 6) harkita, onko kuntaan tarpeellista asettaa kansanhuoltolautakunnan alaisia luottamusli'iehiä toimimaan kansanhuoltolautakunnan ja kansanhuollonjohtajan apuna muualla kuin kansanhuoltotoimistossa sekä, jos luottamusrr:iesten asettamista pidetään tarpeellisena, tehdä siitä esitys kunnan valtuustolle; 7) päättää, kunnan myöntämät määrärahat huomioon ottaen, mitä henkilökuntaa tamtaan kansanhuollonjohtajan ja, jos kuntaan on asetettu apulaiskansanhuollonjohtaja, tämän lisäksi kansanhuoltotoimistoon tai mahdollisesti muualle lautakunnan toimialueelle; 8) päättää, millä alueilla kansanhuolt~lautakunnan muualle kuin kansanhuoltotoimistoon mahdollisesti ottamat viran tai toimen haltijat toimivat; 9) määrätä, ottaako kansanhuollonjohtajan ja mahdollisen apuiaiskansanhuollonj ohtaj an lisäksi tarvittavan kansanhuoltotoimiston henkilökunnan lautakunta tai joko osaksi tai kokonaan kansanhuollonjohtaja, sekä ottaa henkilökunta, jonka ottamista ei ole annettu kansanhuollonjohtajan tehtäväksi; 10) tarvittaessa vahvistaa, kansanhuollonjohtajan esityksestä, milloin kansanhuollonjohtaja on asetettu, työjärjestys, jossa määrätään lautakunnan alaisen henkilökunnan tehtävät;. 11) päättää, kansanhuollonjohtajan esityksestä, milloin kansanhuollonjohtaja on asetettu, onko määrätyille viran tai toimen haltijoille annettava oikeus ratkaista jotkin 9 :ssä mainitut asiat; 12) tarvittaessa määrätä ne henkilöt, jotka allekirjoittavat: varmen- '1' tavat tai oikeaksi todistavat 12, 13 ja 16 :ssä mainitut asiakirjat;

262 N:o 189 (fatk.) ) päättää kunnan palkkaaman. kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan virkavapaudesta sekä heidän tehtäviensä hoitamisesta virkavapauden aikana, toimen ollessa avoinna, vuosiloman aikana tai asianomaisen ollessa estynyt, mikäli kunnan virkasäännössä ei ole siitä määrätty; 14) päättää, kunnan myöntämät määrärahat huomioon ottaen, riittävän huoneistotilan järjestämisestä, toimistovälineiden hankkili'.isesta sekä ostokorttien ja muiden asiakirjojen säilyttämistä varten tarvittavien säilytyspaikkojen varaamisesta; sekä 15) laatia lautakunnan talousarvioehdotus ja tehdä esitys mahdollisesti tarvittavasta lisämäärärahasta.. 8. Kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajan tulee: 1) osallistua kansanhnollonjohtajan tai, jos asia kuuluu apulaiskansanhuollonjohtajan käsiteltäviin asioihin, tämän kanssa kansanhuoltolautakunnalle esiteitävien asioiden valmisteluun ja niitä koskevien päätösehdotusten laatimiseen taikka, jollei kuntaan ole kansanhuollonjohtajaa asetettu, huolehtia siitä, että mainitut asiat valmistellaan ja lautakunnalle esitellään; 2) seurata kansanhuolto-olojen kehitystä ja kansanhuoltotoimintaa lautakunnan toimialueella sekä esittää sen tehostamiseksi tarpeellisia toimenpiteitä lautakunnan käsiteltäväksi; 3) huolehtia, että kansanhuoltolautakunnalle 7 :n mukaan kuuluvat tehtävät hoidetaan määräysten mukaisesti; 4) pitää huolta siitä, että paikallinen kansanhuoltohallinto järjestetään riittävän tehokkaaksi; sekä 5) edustaa kansanhuoltolautakuntaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona kansanhuoltolautakunnalle 7 :n mukaan kuuluvissa asioissa sekä, milloin viranomainen on kutsunut tai määrännyt nimenomaisesti lautakunnan kuultavaksi, toimia sen puolesta. 9. Kansanhuoltolautakunta voi oikeuttaa kansanhuollonjohtajan esityksestä ja hänen valvontansa alaisena tai, jollei kuntaan ole kansanhuollonjohtajaa asetettu, kansanhuoltolautakunnan valvonnan alaisena yhden tai useamman kansanhuoltotoimiston viran tai toimen haltijan ratkaisemaan kansanhuoltolautakunnan päätöksessä lähemmin määrättyjä, ostolupien, ostokorttien ja mmden niihin verrattavien todistusten antamista koskevia hakemuksia, milloin asian ratkaisu käsittää ainoastaan voimassa olevien määräysten soveltamista, josta ei ilmene epäilystä. Jos asianomainen viran tai toimen haltija ei katso voivansa suostua hakemukseen ja hakija pyytää asiasta päätöstä taikka jos määräysten soveltamisesta syntyy epäilystä, on asia kansanhuollonjohtajan tahi, jollei kansanhuollonjohtajaa ole asetettu, kansanhuoltolautakunnan tai sen jaoston ratkaistava.. Kansanhuoltolautakunnan ja kansanhuollonjohtajan avuksi muualle kuin kansanhuoltotoimistoon asetettujen luottamusmiesten ja viran tai toimen haltijoiden tehtäväksi voidaan antaa tietojen hankkimista, ilmoitusten ja selvitysten vastaanottamista sekä ostokorttien, ostolupien ja

263 231 N:o 189 (iatk.) muiden niihin verrattavien todistusten asianomaisille toimittamista koskevia asioita ja muuta vastaavanlaista toimintaa, joka ei sisällä päätösvallan käyttöä. Kansanhuollon'johta'ja 'ja apulaiskansanhuollon'johta'ja. 10. Kansanhuollonjohtajan tehtävänä on: 1) johtaa paikallista kansanhuoltotoimintaa; 2) toimia kansanhuoltotoimiston päällikkönä ja valvoa, että kansanhuoltotehtäviin otetut henkilöt suorittavat heille annetut tehtävät; 3) käsitellä ja ratkaista ne kansanhuoltolautakunnalle määrätyt asiat, joiden tatkaisemista ei ole 7 :ssä pidätetty kansanhuoltolautakunnalle tai 9 :n mukaisesti määrätty muiden tehtäväksi; 4) valvoa ja vastata, että tuotteiden ja tarvikkeiden luovutusvelvollisuudesta ja jakelusta annetut sekä muut kansanhuoltoa koskevat säännöstelymääräykset, niin myös kansanhuoltoministeriön ja piiritoimiston antamat päätökset ja määräykset sekä kansanhuoltolautakunnan päätökset pannaan asianmukaisesti täytäntöön; 5) pitää huolta siitä, että ostokortteja ja muita asiakirjoja käsitellään ja säilytetään huolellisesti ja määräysten mukaisesti; 6) huolehtia siitä, että ostokorttien jakaminen sekä ostolupien ja muiden todistusten antaminen tapahtuu voimassa olevia määräyksiä noudattaen; 7) toimia, itse tai määräämänsä kansanhuoltotoimiston viran tai toimen haltijan välityksellä, kansanhuoltolautakunnan puolesta tuomioistuim.essa ja muun viranomaisen. luona Jransanhuollonjohtajan toimivaltaan kuuluvissa asioissa; 8) valvoa, että kansanhuoltolautakunnalle annettavat ilmoitukset, tied9t ja selvitykset toimitetaan sille määrätyn ajan kuluessa ja muutoinkin määräysten mukaisesti sekä huolehtia, että ne, milloin niin on määrätty, merkitään asianomaiseen diaariin, kortistoon tai luetteloon; 9) valvoa, että kansanhuoltoministeriön ja piiritoimiston pyytämät tiedot annetaan määräajassa ja että ne ovat tosioloja vastaavat; 10) valvoa säännöstelymääräysten noudattamista sekä ryhtyä toimenpiteisiin todettujen rikosten syytteeseen. saattamiseksi; ja 11) valmistella yhteistoiminnassa kansanhuoltolautakunnan puheenjohtajan kanssa kansanhuoltotoimistosta lautakunnalle esitettävät asiat ja laatia niiden ratkaisemiseksi päätösehdotukset sekä esitellä asiat kansanhuoltolautakunnalle. Kansanhuollonjohtaja voi, milloin hän katsoo sen tarpeelliseksi, esittää lautakunnan ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian. 11. Milloin kuntaan on asetettu valtion palkkaama apulaiskansanhuollonjohtaja, jakaantuu toimivalta tämän ja kansanhuollonjohtajan välillä sen mukaan kuin kansanhuoltopiirin toimisto siitä päättaä. Jos apulaiskansanhuollonjohtaja on kunnan palkkaama, määrää tämän ja

264 N:o 18g (jatk.) 232 kansanhuollonjohtajan toimivallan jaosta kansanhuoltolautakunta päätöksellä, joka on alistettava piiritoimiston vahvistettavaksi. Apulaiskansanhuollonjohtajan osalta on hänelle määrätyn toimivallan rajoissa voimassa, mitä 10 :ssä on kansanhuollonjohtajasta määärätty. Pöytäkiriat, päätökset ia asiakiriain allekirioittaminen. 12. Kansanhuoltolautakunnan ja sen jaoston kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä kokouksen osanottajat, käsitellyt asiat ja tehdyt päätökset sekä, milloin erimielisyyttä on ilmennyt, tehdyt ehdotukset ja tapahtuneet äänestykset. Lautakunnan ja sen jaoston kokouksessa pitää pöytäkirjaa kansanhuollonjohtaja, jollei lautakunta tai jaosto ole määrännyt pöytäkirjan pitäjäksi lautakunnan sihteeriä tai muuta henkilöä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa, mikäli puheenjohtaja ei ole pitänyt pöytäkirjaa, sen. pitäjä sekä tarkistaa yksi kokouksessa saapuvilla ollut, tarkistajaksi valittu lautakunnan tai jaoston jäsen. Pöytäkirjasta annettavat otteet todistaa oikeiksi pöytäkirjan pitäjä tai lautakunnan siihen määräämä henkilö. Muut lautakunnan hallussa olevista asiakirjoista annettavat jäljennökset todistaa oikeiksi kansanhuollonjohtaja, lautakunnan sihteeri tai lautakunnan siihen määräämä muu henkilö. 13. Kansanhuoltolautakunnan puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri tai lautakunnan siihen valitsema henkilö. 14. Kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan tulee laatia ratkaisemastaan asiasta kirjallinen päätös, ei kuitenkaan ostokortin ja ostoluvan saantia koskevasta tai siihen verrattavasta hakemuksesta, jos tähän suostutaan. Kansanhu'ollonjohtaja ja apulaiskansanhuollonjohtaja allekirjoittavat päätöksensä yksin. Päätöksestä on otettava jäljerinös säilytettäväksi kansanhuoltotoimistossa. 15. Kansanhuoltotoimiston viran tai toimen haltija, jonka kansanhuoltolautakunta on 9 :n mukaisesti oikeuttanut ratkaisemaan siinä tarkoitettuja hakemuksia, allekirjoittaa yksin toimivaltansa rajoissa antaman ostoluvan tai. muun todistuksen. 16. Lautakunnan tai sen jaoston kokouksessa käsiteltyjä asioita koskevat kirjeet allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja ja varmentaa sihteeri tai siihen määrätty henkilö.. Lähetteet ja asian valmistelua koskevat sekä muut kansanhuoltotoimistosta lähetettävät kirjelmät, jotka eivät sisällä lautakunnan päätösvallan käyttöä, allekirjoittaa kansanhuojlonjohtaja tai lautakunnan siihen määräämä muu' henkilö. 17. Kansanhuoltotoimistosta on pyynnöstä annettava päätöksen sisältävä ote kansanhuoltolautakunnan tai jaoston pöytäkirjasta. Asialliselle on pyynnöstä annettava kansanhuollonjohtajan tai apulaiskansan-

265 233 N:o 189 (jatk.) huollonjohtajan asiasta antama päätös. Jäljennös kansanhuollonjohtajan tai apulaiskansanhuollonjohtajan päätöksestä on pyydettäessä annettava sille, jota päätös ei välittömästi koske. Otteeseen tai päätökseen on, milloin päätöksestä saa valittaa, kirjoitettava valitusosoitus ja merkittävä päivä, jona se on asialliselle annettu. Valitusosoitttkseen on merkittävä, miltä piiritoimistolta, minkä ajan kuluessa ja missä järjestyksessä muutosta on haettava. Kansanhuoltotoimistoa koskevia määräyksiä. 18. Kansanhuoltotoimiston tulee sijaita sellaisella paikalla, että siihen on paikkakunnan oloihin nähden hyvät liikenneyhteydet, ja tulee toimistossa olla puhelin. 19. Kansanhuoltopiirin toimisto määrää kansanhuoltolautakuntaa ja kansanhuollonjohtajaa kuultuaan kansanhuoltotoimiston päivittäiset aukioloajat. Piiritoimisto päättää myös, minä aikana päivittäin kansanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan tulee, jollei heillä ole laillista estettä, olla kansanhuoltotoimistossa yleisön tavattavissa. Piiritoimiston tässä tarkoitetut päätökset on pantava näkyville kansanhuoltotoimistoon. 20. Kansanhuoltotoimistossa on asianmukaisesti säilytettävä kansanhuoltolautakunnan ja sen jaostojen pöytäkirjat sekä ka~sanhuollonjohtajan ja apulaiskansanhuollonjohtajan päätösten jäljennökset. Niin ikään on toimistossa säilytettävä kirjelmien jäljennökset, joissa tulee olla päiväys, allekirjoittajien nimet sekä asian diaarinumero. 21. Kansanhuoltolautakunnalle, sen jaostolie, kansanhuollonjohtajalle ja apulaiskansanhuollonjohtaja1le saapuneet virkakirjeet on kansanhuoltotoimistossa merkittävä diaariin, johon on myös tehtävä merkinnät toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty. Toimistoon saapuneet ja annetut anomukset, ilmoitukset ja selvitykset sekä muiden kuin viranomaisten kirjelmät on merkittävä diaariin, johon on niin ikään tehtävä merkinnät asian aiheuttamista toimenpiteistä, tahi 22 :ssä tarkoitettuun kortistoon tai luetteloon taikka muuten asianmukaisesti järjestettävä. Diaaria pidettäessä ja asiakirjoja järjestettäessä on noudatettava kansanhuoltoministeriön antamia ohjeita. Kansanhuoltotoimistosta lähetettävät kirjeet on merkittävä erityiseen postikirj aan. 22. Säännösteltyjen tarvikkeiden tuotannon ja jakelun tarkkailua varten on kansanhuoltotoimistossa pidettävä tuottajista sekä jakelua harjoittavista liikkeistä ja laitoksista kortistoa tai luetteloita, joista käyvät selville tarvikevarastot sekä tuotetut tai" hankitut ja luovutetut tai käytetyt tarvikemäärät. 23. Annetuista ostoluvista ja ostokorteista sekä muista niihin verrattavista todistttksista on kansanhuoltotoimiston arkistossa säilytettäväksi otettava jäljennökset taikka toimistossa oleviin asiakirjoihin, luetteloihin

266 N:o 189 (iatk.) 234 tai kortistoihin tehtävä sellaiset merkinnät, että todistuksen sisällys ja sen!?aaja voidaan saada selville. 24. Kansanhuoltolautakunnan arkisto on kansanhuoltotoimistossa niin järjestettävä ja säilytettävä, että siitä voidaan helposti saada selville kulloinkin tarvittavat tiedot. Erinäisiä määräyksiä. 25. Kunnan kansanhuoltohallinnon aiheuttamien kustannusten suorittamiseksi myöntämien varojen hoitamisessa ja tilittämisessä on noudatettava asianomaisessa ktmnassa voimassa olevia tai valtuuston ja kunnallislautakunnan si~ä varten antamia määräyksiä. 26. Kunta voi antaa kansanhuoltolautakunnan suoritettavaksi kansanhuoltoon kuuluvia tehtäviä. 27. Tällä ohjesäännöllä kumotaan kansanhuoltoministeriön 28 päivänä huhtikuuta 1944 vahvistama paikallisen kansanhuollon yleinen ohjesääntö (293/44). Viimeksi mainitun ohjesäännön nojalla annetut päätökset ja määräykset jäävät kuitenkin edelleen voimaan, kunnes asianomainen viranomainen toisin määrää Muutos Helsingin kaupungin huoltolautakunnan alaisten viranhaltijain johtosääntöön. Huoltolautakunnan vahvistama lokakuun 10 p:nili947. (Vrt. kunn. as.-kok : 66 ja 1943 : 26) Huoltolautakunta päätti mainittuna päivänä muuttaa kesäkuun 14 päivänä 1937 vahvistamansa Helsingin kaupungin huoltolautakunnan alaisten viranhaltijain johtosäännön 70 :n 8. kohdan, 70 a :n ja 74 :n 11. kohdan, sellaisina kuin ne ovat huoltolautakunnan huhtikuun 13 päivänä vahvistaman päätöksen mukaan, seuraavalla tavalla: 70. J 0 h taj a n tulee, sen lisäksi mitä huoltolaitosten ohjesäännössä määrätään: 8) valvoa, että laitokseen sijoitettuja hoidokkeja hoidetaan voimassa olevien säännösten ja määräysten sekä annettujen ohjeiden mukaisesti. 70 a. Apu 1 a i s j 0 h taj a n tulee: 1) johtajan ohella valvoa laitoksen henkilökunnan toimintaa sekä tehdä johtajalle ehdotuksia heidän palvelukseen sijoittamisestaan; 2) ahkerasti käydä laitoksen asunto-, työ-, varasto- y.m. huoneissa vakuuttautuakseen järjestyksestä, siisteydestä ja turvallisuudesta niissä samoin kuin siitäkin, että hoidokkeja kohdelfaan tarkoituksenmukaisesti; 3) tarkkailla hoidokkien työtoimintaa;

267 235 N:o 190 (fatk.) 4) valvoa, että hoidokin aiheuttam.a järjestysbäiriö tutkitaan sekä että. esitys hoidokin kurinpidollisesta ojentamisesta tai tarkoituksenmukaisesta sijoituksesta tulee tehdyksi; 5) huolehtia, että hoidokit saavat tarpeellista apua omaisuutensa ja asioittensa hoitamisessa; 6) tarkoin perehtyä asiakirjojen ja henkilökohtaisten puhuttelujen avulla hoidokkien luonteeseen, elämänvaiheisiin sekä mielenlaatuun ja käytökseen, niin myös tehdä näistä henkilöasiakirjoihin tarpeelliset merkinnät; 7) neuvoa ja ohjata hoidokkeja kunnialliseen elämäntapaan;. 8) koettaa hankkia laitoksesta vapautuville huollettaville työpaikkoja ja siveellistä tukea heidän laitoksesta päästyään; 9) johtaa ja valvoa hoidokkien vapaa-aikatoimintaa ja vapaa-aikojen viettoa sekä tarpeellisessa määrin itse osallistua siihen järjestäir.ällä kerhoiltoja, pitämällä luentoja ja esitelmiä, osallistumalla urheilutoim.intaan sekä muulla tarkoituksenmukaisella tavalla; 10) hoitaa laitoksen kirjastoa sekä viihdytys- ja valistustoimintaan kuuluvia välineitä; 11) tarkastaa ehdotukset hoidokkien kuntoisuusrahoiksi ja tehdä tämän johdosta aiheutuvat esitykset- johtajalle; 12) huolehtia, että laitokseen otetun hoidokin mukanaan tuoma omaisuus kahden yhtäaikaa läsnäolevan viranhaltijan toimesta luettdoidaan sekä että sitä säilytetään laitoksessa asianmukaisesti hoidokin nimem. varustettuna;. 13) valvoa laitoksen ruokatalouden sekä ruokatarvike- ja vaatetusvarastojen hoitoa, niin myös tehdä johtajalle esitykset varastojen tarpeenmukaisesta täydentämisestä; 14) huolehtia voimassaolevien määräysten mukaisesti hoidettavia koskevasta kirjeenvaihdosta sekä johtajan määräysten mukaisesti muutoinkin osallistua toimistot yöhön;. sekä 15) johtajan kesälomalla tai hänen estyneenä ollessa hoitaa hänen tehtävänsä, tarpeen mukaan avustaa johtajaa hänen virkatehtävissään sekä muutoinkin täyttää, mitä hänen tehtäväkseen virassa annetaan. 74. Sai r aan hoi taj a t t a r e n tulee: 11) tarpeen mukaan suorittaa muitakin johtajan antamia tehtäviä; sekä

268 Päiväjärjestys Tervalammen alkoholistihuoltolassa. Tervalammen työlaitoksen johtokunnan vahvistama Joulukuun 11 p:nä klo 7.00 Herätys ja aamutarkastus Aamuaskareet Aamiainen Työaika Päivällisaika Päivällinen CO Tvöaika Siistiytyminen Illallinen Levollemeno ja iltatarkastus. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä aamiainen syödään klo Lauantaisin ja juhlapäivien aattona loppuu työaika klo Jumalanpalvelustilaisuuksiin sekä valistus- ja kerhotoimintaan ovat huollettavat velvolliset osaljistmr.aan myös vg.paa-aikoinaan. Portin sulkemisaika jää johtajan lähemmin määrättäväksi Ehdot, joita on noudatettava polttoöljyä käyttäviä lämmityskeskuksia tehtäessä.. Palolautakunnan vahvistamat lokakuun 15 p:nä A. L ä m m i t Y s 1 a i t tee t j a pol t t 0 ö 1 j y. Kattiloiden, lämmityslaitteiden ja polttoöljyn tult>e olla kansanhuoltoministeriön öljylämmitystoimikunnan hyväksymää laatua. B. S ä il i ö t. 1. Polttoöljyä saadaan varastoida ainoastaan niittaamalia tai hitsaamalla metallilevystä tai valamalla teräsbetonista tehdyissä tiiviissäsäiliöissä, joista on yhteys ulospäin vain tarpeellisten putkien ja scpivan suuruisen miesluukun kautta. Säiliöiden alla ei saa olla käyttöön tarkoitettua tilaa. 2. Säiliöiden tilavuus: a) R a ken n u s t e n u 1 k 0 P u ole 11 a olevien säiliöiden tilavuus ei ole rajoitettu. Maa n pää 11 i n e n säiliö on sijoitettava niin pitkälle rakennuksista ja varastoista, ettei niissä sattuva tulipalo voi aiheuttaa palovaaraa säiliöissä. Tällaisen säiliön yrr.pärillä tulee olla aidattu, käyttärr.ättä jätettävä alue. Maa nai a i s e k s i katsotaan säiliö, jonka ympärillä on maata vähintään 1 m leveydeltä. b) Ra ken n u k sen s isä P u ole 11 a 01 eva n maa nai a i sen s ä i 1 i ö n tilavuus saa olla enintään 40 m 8, maa n pää 11 i sen s ä i 1 i ö n enintään 10 m 8 Säiliöitä voidaan putkiila yhdistää toisiinsa.

269 237 N:o 192 (iatk.) Maa n pää 11 i s et s ä i 1 i ö t saadaan sijoittaa ainoastaan sellaiseen huonetilaan, jonka seinät ja katto ovat vähintään paloapidättävät ja joiden lämmöneristyskyky vastaa vähintään K-arvoa 1.6. Tällaiseen huonetilaan johtava ovi on asetettava niin korkealle permannosta, ettei säiliöstä mahdollisesti vuotava öljy pääse valumaan muihin huonetiloihin. C. P u t k et. 1. S ä i 1 i ö ö n y h t Y v ä t ö 1 j Y P u t k et on varustettava v e n t t i i 1 ei 11 ä, jotka voidaan sulkea kij.ttilahuoneen ulkopuolelta. 2. Säiliöön on' asennettava ulkoilmaan aukeneva ilmaputki, jonka ulkona oleva pää on alaspäin käännetty ja varustettu kolminkertaisdla Davis-verkolla. D. Käy tt ö. Öljylämmityksen käytössä on noudatettava paloviranomaisten antamia määräyksiä Öljylämmityksen käytössä Helsingissä noudatettavat palotur.;. valiisuusohjeet. Palolautakunnan vahvistamat joulukuun 17 p:nö ) Öljylämmitykseen ei saa käyttää polttoöljyä, jonka leimahduspiste alittaa C. 2) Öljysäiliöhuoneeseen e-i saa asentaa sähköjohtimia eikä sähkölaitteita. 3) Öljyputkijohdot on suojattava mekaanisia vaikutuksia vastaan. Putkia ei saa sijoittaa siten, että ne voivat kuumentua toisista kattiloista tuhkaa tai kuonaa poistettaessa eikä muistakaan syistä. 4) Kattilahuoneeseen saa sijoittaa n.k. päiväsäiliön, jonka öljytilavuus saa olla korkeintaan 600 litraa. Päiväsäiliö on sijoitettava siten, ettei se voi kuumentua. 5) On tarkoin huolehdittava siitä, että öljysäiliö ja putkisto asennetaan siten, ettei mahdollisen vian sattuessa öljyä voi valua muihin huonetiloihin, tulipesään tai savujohtoon. 6) Polttoainesäiliön täyttöputki on aina pidettävä varmasti lukittuna. 7) Öljysäiliössä ei saa olla avonaista mittauslaitetta, josta öljy voisi vuotaa ulos. Öljysäiliöhuoneessa ei saa säilyttää mitään irtotavaraa. 8) Kattilahuoneeseen on sijoitettava sammutushiekkalaatikko lapioi-' neen. Jos paloviranomaiset katsovat tarpeelliseksi, on lisäksi hankittava heidän määräämänsä sammutusvälineet. 9) Jokaiselle öljylämmityslaitteelle on kiinteistön puolesta hankitta va palolautakunnan hyväksymä, jatkuva käytön tarkkailu. 10) Öljylämmityslaitetta ei saa ottaa käyttöön ennen maistraatin toimesta suoritettua rakennusmuutoksen loppukatselmusta, jossa tilaisuudessa

270 N:o 193 (iatk.) 238 katselmusm.iehet antavat kirjallisesti öljylärr.mityslaitteelle käyttöluvan. Lupa on asetettava selvästi näkyville siihen huoneeseen, jossa öljylämmityslaitetta käytetään Asetus valtionrautateiden tariffisäännön muuttamisesta. Annettu.kesäkuun 12 p:nä (Lyhennysote) (Suomen as.-kok. 488/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 262) 7 L u k u. Epäitsenäiset liikennepaikat. Satamaradat fa syrfäraiteet. 51. Kun tavaraa kuljetetaan satama-alueelle tai syrjäraiteelle tahi sellaiselta paikalta, lasketaan kuljetusmaksu yleisen tariffin mukaan pää1- lystöasemalle tai -asemalta, mutta tähän maksuun lisätään rautatiehallituksen määräämä sataina-alue- tai syrjäraidemak,:u Laki työtävieroksuvien henkilöiden määräämisestä työhön tai erikoistyölaitokseen annetun lain muuttamisesta. Annettu joulukuun 30 p:nil (Suomen as.-kok. 1016/47) (Vrt. kunn. as.-koh : 80) Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavajla, muutetaan työtävieroksuvien henkilöiden määräämisestä työhön tai erikoistyölaitokseen 5 päivänä huhtikuuta 1946 annetun lain (260/46) 25 näin kuuluvaksi: 25. Tämä laki on voimassa vuoden 1948 loppuun Laki eräiden työasiain hallinnon väliaikaisesta järjestelystä annetun lain muuttamisesta. Annettu joulukuun 30 p:nä (Suomen as.-kok. 1017/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 17) Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan eräiden työ asiain hallinnon väliaikaisesta järjestelystä 3 päivänä tammikuuta 1946 (4/46) annetun lain 1 ja 5 näin kuuluviksi:

271 239 N:o 196 (jatk.) 1. Se valtion ja kuntien toiminta, joka tarkoittaa työvoiman hankintaa ja jakelua tahi sen käytön muuta sellaista säännöstelyä, työnvälitystä taikka työttömyyden torjumista tai lieventämistä, ammattikurssien tai työtupien järjestäminen tähän luettuna, sekä rakennustoiminnan säännöstelyä, alistetaan kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön johdon ja valvonnan alaiseksi myös sikäli, kuin se tähän saakka on ollut jonkun muun ministeriön alaisena. Mitä 1 momentissa on säädetty, ei kuitenkaan koske niitä toimenpiteitä, joihin ryhdytään köyhäinhoitolain tai irtolaislain nojalla. 5. Tämä laki on voimassa vuoden 1949 loppuun, minkä jälkeen sillä muutetut säännökset tulevat voimaan sellaisina kuin ne olivat ennen tämän lain voimaantuloa Asetus työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu joulukuun 30 p:nä 19'7. (Suomen as.-kok. 1018/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 222) Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön toimialaan kuuluvia erinäisiä asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä muutetaan työvoima-asiain piiri- ja paikallishallinnosta 2 päivänä marraskuuta 1945 annetun asetuksen (1071/45) 9 ja 12 näin kuuluviksi: 9. Työasiainlautakuntaan valitsee asianomaisen kunnan valtuusto pi.theenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä tasaluvun jäseniä ja saman määrän varajäseniä. Varapuheenjohtajalla, joka on kutsuttava työasiainlautakunnan kaikkiin kokouksiin, on äänioikeus vain lautakunnan puheenjohtajana toimiessaan. Työasiainlautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittava tehtävään sopivista työ- ja rakennusoloihin perehtyneistä henlplöistä, joiden voidaan katsoa tasapuolisesti edustavan sekä työnantajain että työn tekijäin etua. Vaalista on ilmoitettava kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle ja työvoima-asiain piiritoimistolle sekä myös lääninhallitukselle. Jäsenet ja varajäsenet on valittava siten, että puolet heistä edustaa työnantajia ja puolet työntekijöitä ja että he, mikäli mahdollista, edustavat eri ammattialoja. Asianomaisille työnantaja- ja työntekijäjärjestöille, jos sellaisia on paikkakunnalla, on annettava tilaisuus esittää ehdokkaansa jäseniksi.. Asioiden käsittelyä varten voi työasiainlautak;unta jakautua jaostoihin, joihin kumpaankin puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kuuluu vähintään kaksi jäsentä. Milloin työasiainlautakunnalle kuuluu. rakennusluontoisten töiden säännöstelystä johtll\tia tehtäviä, on tarpeellinen määrä jäseniä valittava

272 N:o 197 (iatk.) 240 rakennusoloihin perehtyneistä henkilöistä. Käsitellessään naispuolista työvoimaa koskevia asioita tulee lautakunnassa tai sen jaostossa, mikäli niissä ei ole naisjäseniä, olla saapuvilla asiantuntijana naispuolinen lisäjäsen, jolla on kokouksessa puhe-, mutta ei äänivaltaa. Valtuusto voi tarpeen mukaan valita lisäjäseniksi muitakin asiantuntijoita, joiden oikeudet ovat äsken mainitulla tavalla rajoitetut. 12. Työasiainlautaktmnan tehtävänä on: '1) käsitellä työtilannetta ja työnvälitystä koskevia periaatteellisia kysymyksiä työasiamiehen esityksien perusteella ja antaa hänelle niitä koskevia tietoja ja lausuntoja; 2) seurata työvoima1..-ysymyksen ja työttömyyden kehitystä kunnassa ja tehdä sitä koskevia esityksiä asianomaiselle kunnan viranomaiselle ja tarvittaessa työasiamiehelle; 3) huolehtia, että ne tehtävät, jotka työttömyyden lieventämisessä ja torjumisessa kuuluvat kunnalle, tulevat suoritetuiksi; 4) huolehtia t:akennusluontoisten töiden säännöstelystä paikalliselle viranomaiselle kuuluvista tehtävistä; sekä 5) huolehtia niistä muista tehtävistä, jotka lautaknnnalle annetaan Maistraatin lisäjäsenenä asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä toimivan asiantuntijan palkkion korottaminen. Kaupunginvaltuuston päätös.helmikuun 12 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 162) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä vahvistaa maistraatin isäjäsenenä asemakaava- ja rakennusasioita käsiteltäessä toimivan asiantuntijan palkkion siinä tapauksessa, että tehtävää hoitaa kaupungin palveluksessa oleva viranhaltija, 3,500 mk:ksi kuukaudessa tammikuun 1 päivästä 1947 lukien Huoneenvuokralautakuntien puheenjohtajien ja jäsenten palkkiot. Kaupunginvaltuuston päätös marraskuun 26 p :Itä (Vrt. kunn. as.-kok : 164) Kaupunginvaltuusto päätti mainittuna päivänä, että vuoden '1948 alusta lukien suoritetaan huoneenvuokralautakuntien yhteiselle puheenjohtajalle 36,000 mk:n suuruinen vuosipalkkio sekä muiden paitsi lokakuun 15 päivänä 1947 perustettavaksi päätetyn vakinaisen lautakunnan puheenjohtajille 750 mk ja jäsenille 450 mk kokoukselta. TILGMANNIN KIRJAPAINO, HELSINKI 1948

273 HELSINGIN KAUPUNGIN KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA JULKAISSUT HELSIKGIR KAUPUNGIN TIlASTOTOIMISTO. 1:0 15. S isä II y s: 200. Asetus kahden uuden kaupunginvoudin viran perustamisesta Helsingin kaupunkiin, s Majoitus- ja ravitsemisllikkeistä annetun asetuksen soveltaminen, s kaupunginosan korttelia n:o 64 koskevia asemakaavamääräyksiä, s kaupunginosan korttelia n:o 387 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamäärayksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 448 koskevia asemakaavamääräyksiä, s kaupunginosan korttelia n:q 18 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 511 koskevia asemakaavamääräyksiä, s. 2' kaupunginosan korttelia n:o 859 b koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 40 koskevia asemakaavamääräyksiä, s kaupunginosan korttelia n:o 309 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 37 koskeva asemakaavamääräys, s kaupunginosan korttelia n:o 334 koskeva asemakaavamääräys, s kaupunginosan korttelia n:o 204 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 52 koskeva asemakaavamääräys, s kaupunginosan korttelia n:o 156 koskevia asemakaavamääräyksiä, s kaupunginosan korttelia n:o 920 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 52 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s ' 25. kaupunginosan korttelia n:o 842 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosan korttelia n:o 890 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s kaupunginosankorttelia n:o 155 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen, s Tonttijaonmuutokset vuonna 194.7, s Muutokset sääntöpaikkaisten virkojen luokitteluun vuonna 1947, s Asetus kahden uuden kaupunginvoudin viran perustamisesta Helsingin kaupunkiin. Annettu toukokuun 24 p:nä (Suomen as:-kok.. 412/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 129, 1946 : 129 ja 1946 : 76) Oikeusministerin esittelystä säädetään ulosottolain 1 luvun 2 :n nojalla: 1. Helsingin kaupunkiin perustetaan 1 päivästä elokuuta 1947 lukien kaksi uutta kaupunginvoudinvirkaa, toinen Helsinki-Huopalahden ja toinen Helsinki-Malmin piiriin. Näiden kaupunginvoutien,virkapiireihin kuuluvat valtioneuvoston päätöksillä 5 päivältä lokakuuta 1944 (707/44), 6 päivältä huhtikuuta 1945 (300/45), 28 päivältä kesäkuuta 1945 (676/45) ja 20 päivältä kesäkuuta 1946 (512/46) Helsingin kaupunkiin yhdistetyt seuraavat alueet:

274 N:o 200 (iatk.) 242 Helsinki-Huopalahden piiriin: Helsingin maalaiskuntaan kuuluneet Konalan ja Talin kylät sekä sanotussa kunnassa olevasta Kårbölen kylästä kaupunkiin yhdistettyjen tilojen alueet, niin myös yhdistetyllä alueella olevat osat viimeksimainitu1le kylälle tai siihen kuuluville tiloille kuuluvista yhteisistä vesi- ja maa-alueista sekä lakkautettujen Haagan kauppalan ja Huopalahden kunnan alueet, lukuunottamatta entistä Lauttasaaren taajaväkistä yhdyskuntaa sekä niitä osia Pirkkolan ja Maunulan asutusalueista, jotka aikaisemmin kuuluivat Haagan kauppalaan tai Huopalahden kuntaan. Lisäksi tähän piiriin kuuluu Helsingin kaupungin XVI kaupunginosa. Helsinki-Malmin piiriin: Oulunkylän kunnan alue ja ne osat Pirkkolan ja Maunulan asutusalueista, jotka ovat kuuluneet Haagan kauppalaan tai Huopalahden kuntaan, sekä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneet Pukinmäen, Kulosaaren, Laivalahden, Niskalan, Kivikon, Haltialan ja Tullisaaren yksinäistalojen sekä Vartiokylän, Laajasalon, Tuomarinkylän, Herttoniemen, Malmin, Mellunkylän, Pakilan, Tapanilan ja Suutarilan kylien sekä Viikin latokartano nimisen kylän alueet ynnä valtioneuvoston edellä mainituilla päätöksillä 28 päivältä kesäkuuta 1945 ja 20 päivältä kesäkuuta 1946 Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin siirretyt tilat, tilanosat ja alueet. 2. Kumpaisellekin 1 :ssä mainitulie kaupunginvoudille kuuluvat kaikki ulosottomiehen tehtävät virkapiirissään. Sen lisäksi suorittavat he piirissään, sen mukaan kuin maistraatti voimassaolevien lainsäännösten nojalla määrää, rikostuomioiden täytäntöönpanotehtävät ja maistraatille kuuluvat tiedoksiantotehtävät. Maistraatti voi myös määrätä heidät toimimaan julkisina notaareina piireissään Majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen soveltaminen. Valtioneuvoston päätös syyskuun 11 p:ltii (Suomen as.-kok. 702/47) (Vrt. kunn. as.-kok : 34) Valtioneuvosto on kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä muuttanut tarkemmat määräykset majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen soveltamisesta sisältävän, 18 päivänä helmikuuta 1938 antamansa päätöksen (86/38) 8 :n 2 momentin, sellaisena kuin se on 18 päivänä tammikuuta 1945 annetussa valtioneuvoston päätöksessä (43/45), näin kuuluvaksi: Tarkastuksen toimittamisesta ovat hotellin ja ravintolan omistajat velvolliset suorittamaan kullekin 1 momentissa mainituista henkilöistä

275 243 N:o 201 (jatk.) sekä pöytäkirjan laatijalle korvauksena 240 markkaa sekä muun liikkeen omistaja 160 markkaa, johon maaseudulla lisäksi tulee asetuksen mukainen korvaus matkakuluista. Jos tarkastus on kestänyt useamman kuin yhden päivän ja siihen, matkoja lukuunottamatta, on käytetty yhteensä enemmän kuin kuusi tuntia, on tarkastuksesta suoritettava kaksinkertainen korvaus kaupunginosan korttelia n:o 64 koskevia asemakaavamääräyksiä. SisäalllaJnmtnisterlön kirjelmä Uudenmaan lääninhallitukselle helmikuun 12 p:ltä (Vrt. kumi. as.-kok : 118 ja 1943 : 197) (Katso kiinteistötoimiston asemakaavaosaston. laatimaa piirustusta n:o 2597) Sisäasiainministeriö on tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut Helsingin kaupunginvaltuuston sisäasiainministeriön vahvistettavaksi alistaman päätöksen 18 päivältä joulukuuta 1946, jolla Helsingin kaupungin 4. kaupunginosan korttelin n:o 64 tontille n:o 14 on hyväksytty asemakaavamääräyksiä, niinkuin ohellinen ~semakaavapiirros asemakaavamääräyksineen tarkemmin osoittaa. Tämän sisäasiainministeriö, viitaten lääninhallituksen kirjeeseen 10 päivältä tammikuuta 1947 n:o F. 49, ilmoittaa lääninhallitukselle tiedoksi sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja muiden asianom.aisten tietoon saatettavaksi. Asemakaavamääräyksi ä: Tontilla n:o 14 korttelissa n:o 64 saadaan katurakennuksen eri rakennusosien kattolistat sijoittaa enintään seuraaviin tasoihin O-tasosta laskettuna: osalla A , osalla B , osalla C , osalla D , osalla E ja osalla F Roomalainen numero osoittaa rakennusosan suurimman sallitun kerrosluvun. Tontille saadaan sijoittaa vain liikehuoneistoja sekä yksityisiä asuinhuoneistoja kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten kaupunginosan korttelia n:o 387 koskeva asemakaavanmuutos asemakaavamääräyksineen. SisäRsfBi!:uninisterlön kirjelmä Uudenmaan läänlnhaiutukselle maaliskuun 17 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 106) (Katso kiinteistötoimiston asemakaavaosaston laatimaa piirustusta n:o 2604) Sisäasiainministeriö on tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä vah vistamit Helsingin kaupunginvaltuuston sisäasiainministeriön vahvistetta-

276 N:o 203 (jatk.) vaksi alistaman päätöksen 22 päivältä tammikuuta 1947, jolla Helsingin kaupungin 12. kaupunginosan korttelin n:o 387 tontin n:o 45 asemakaava on hyväksytty muutettavaksi, niinkuin ohellinen asemakaavapiirros asemakaavamääräyksineen ja selityksineen tarkemmin osoittaa. Tämän sisäasiainministeriö, viitaten lääninhallituksen kirjeeseen 13 päivältä helmikuuta 1947 n:o F. 291, ilmoittaa lääninhallitukselle tiedoksi sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja muiden asianomaisten tietoon saatettavaksi. I Asemakaavamääräyksiä: IV I Rakennusala enintään 4-kerroksista, paloa pidä,ttävään luokkaan kuuluvaa rakennusta varten. I I Rakennusala enintään 2-kerroksista, paloa pidättävään II luokkaan kuuluvaa rakennusta varten, jossa ei saa olla L ~ asuinhuoneistoja. Rakennuksen korkeus ei millään kohdalla saa olla 6 m suurempi kaupunginosan korttelia n:o 448 koskevia asemakaavamääräyksiä. Slsllaslalnmlnlsteriön kirjelmä Uudenmaan lälinlnhaultuksejle toukokuun 5 p:ltli (Katso kiinteistötoimiston asemakaavaosaston laatimaa piirustusta n:o 2608) Sisäasiainministeriö on tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut Helsingin kaupunginvaltuuston sisäasiainministeriön vahvistettavaksi alistaman päätöksen 19 päivältä maaliskuuta 1947, jolla Helsingin kaupungin 13. kaupunginosan korttelin n:o 44.8 tontille n:o 8 b on hyväksytty asemakaavamääräyksiä, niinkuin ohellinen asemakaavapiirros asemakaavamääräyksineen tarkemmin osoittaa. Tämän sisäasiainministeriö, viitaten lääninhallituksen kirjeeseen 8 päivältä huhtikuuta 1947 n:o F. 759, ilmoittaa lääninhallitukselle tiedoksi sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja muiden asianomaisten tietoon saatettavaksi. Asemakaavamääräyksiä: Numero, joka osoittaa mihin korkeuteen kaupungin I O-tasosta luettuna rakennuksen kattolista on sijoitettava. Tontilla n:o 8 b korttelissa n:o 448 saadaan rakennuksen utlakkokerrokseen A:lla merkit ylle osalle sisustaa asuinhuoneita.

277 2~ kaupunginosan korttelia n:o 18 koskeva asemakaavanmuutcs asemakaavamääräyksineen. Slsäaslalruninlsterlön kirjelmä Uudenmaan läänlnballltukselle toukokuun 16 p:ltä (K atso kiinteistötoimiston asemakaavaosaston laatimaa piirustusta n:o 2607) Sisäasiainministeriö on tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut Helsingin kaupunginvaltuuston sisäasiainministeriön vahvistettavaksi alistaman päätöksen 19 päivältä maaliskuuta 1947, jolla Helsingin kaupungin 1. kaupunginosan korttelin n:o 18 tonttijako sekä sanotun korttelin tonttien n:ot 1 ja 2 asemakaava on hyväksytty muutettavaksi, niinkuin obellinen asemakaavapiirros asemakaavamääräyksineen ja selityksineen sekä tonttijakokartta selityksineen tarkemmin osoittavat. Tämän sisäasiainministeriö, viitaten lääninhallituksen kirjeeseen 8 päivältä huhtikuuta 1947 n:o F. 762, ilmoittaa lääninhallitukselle tiedoksi sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja muiden asianomaisten tietoon saatettavaksi. Asemakaavamääräys: Yleisen rakennuksen tontilla n:o 3 korttelissa n:o 18 saadaan rakennuksen ullakkokerros sisustaa A:lla merkit yllä tontinosalla kaupunginosan korttelia n:o 511 koskevia asemakaavamääräyksiä. Slsäaslalnminiorteriön kirjelmä Uudenmaan läänlnballltubelle toukokuun 16 p:ltä (Vrt. kunn. as.-kok : 121) (Katso kiinteistötoimiston asemakaavaosaston laatimaa piirustusta n:o 2611) Sisäasiainministeriö on tänä päivänä tapahtuneessa esittelyssä vahvistanut Hel--ingin kaupunginvaltuuston sisäasiainministeriön vahvistettavaksi alistaman päätöksen 19 päivältä maaliskuuta 1947, jolla Helsingin kaupungin 14. kaupunginosan korttelin n:o 511 tontille 11:0 2 on hyväksytty asemakaavamääräyksiä, niinkuin ohellinen asemakaavapiirros asemakaavamääräyksineen ja selityksineen tarkemmin osoittaa. Tämän sisäasiainministeriö, viitaten lääninhallituksen kirjeeseen 8 päivältä huhtikuuta 1947 n:o F. 760, ilmoittaa lääninhallitukselle tiedoksi sekä Helsingin kaupunginhallituksen ja muiden asianomaisten tietoon saatettavaksi. Asemakaavamääräyksiä: Yleisen rakennuksen t.ontille n:o 2 korttelissa n:o 511 saadaan A:lla merkit ylle tontinosalle rakentaa enintään 1-kerroksinen, B:llä merkit ylle tontinosalle enintään 2-kerroksinen, C:llä merkit ylle tontinosalle enintään 4-kerroksinen ja D:llä merkit ylle tontinosalle enintään lo-kerroksint>n rakennus.. Rakennuksen u11akkokerros saadaan E:llä merkit yllä osalla sisustaa.