TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUSOPAS LUKIJALLE...1

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUSOPAS SISÄLLYSLUETTELO LUKIJALLE...1 KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO...2 Tavoitteet ja tutkinnon rakenne...2 Opinnot...3 Väitöskirjan julkaiseminen ja hyväksyminen...3 Väitöstilaisuus...4 AMMATILLISESTI SUUNTAUTUVA KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO...5 Tavoitteet ja tutkinnon rakenne...5 Opinnot...5 Lisensiaatintutkimus...5 OHJEITA JATKOTUTKINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE...6 Kasvatustieteelliset jatkotutkinnot...6 Jatkotutkintojen suorittamisoikeus...6 Opinto-oikeuden hakeminen...7 Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi...8 JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET...8 HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ...8 APURAHAT JA MUU TUTKIMUSRAHOITUS...8 JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT...9 Tutkinnoista vastaavat professorit...9 Muut professorit...9 JATKOKOULUTUSSEMINAARIT...10 Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus...10 Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt...10 Teema III Osaaminen kehittäminen ja professionaalinen kasvu...11 LIITTEET Liite 1 / Tieteelliset jatko-opinnot Liite 2 / Väitöstilaisuudessa noudatettava järjestys...13

2 LUKIJALLE Käsissäsi on Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatkokoulutusopas. Oppaan tarkoituksena on perehdyttää Sinut tiedekunnan jatkokoulutusmahdollisuuksiin, siihen miten jatkoopiskelijaksi haetaan sekä mitä jatko-opiskelijalta edellytetään. Kasvatustieteiden tutkimuskenttä on varsin laaja. Tiedekuntamme tutkimustoiminta on suuntautunut muutamalle keskeiselle teema-alueelle: Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Teema III Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Jatko-opiskelijat otetaan opiskelijoiksi näihin teema-alueisiin kaksi kertaa vuodessa olevan hakuprosessin kautta. Jatko-opintoihin liittyvää opetusta järjestetään sekä Tampereella että Hämeenlinnassa. Suurin osa jatko-opiskelusta on kuitenkin itsenäistä opiskelua ja erilaisia työprosesseja. Jatko-opiskelu on pitkäjänteistä, tulevaisuuteen suuntautuvaa toimintaa. Sitä toteutetaan ja se toteutuu osana opiskelijan muuta elämänkenttää. Tulevaisuuteen suuntautuminen näkyy toiminnallisesti opiskelijan asettamina tavoitteina ja ajatuksellisesti tulevan toiminnan ennakointeina. Opiskelun joustavan etenemisen kannalta on tärkeää suunnitella ja varata opiskelulle paikka sekä aika osana muuta elämänkokonaisuutta ja henkilökohtaisia projekteja. Jatko-opiskelijat tekevätkin henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota tarvittaessa täsmennetään ja kohdennetaan uudelleen opiskelun kuluessa. Tieteellisiä jatko-opintoja verrataan usein matkaan, jonka päämäärä on jokaisen tiedossa. Jokainen opiskelija tekee itse matkasta omanlaisensa seikkailunsa. Toivotamme kiinnostavaa matkaa kasvatustieteiden jatko-opintojen parissa. Anna Raija Nummenmaa Jatkokoulutustyöryhmän puheenjohtaja 1

3 KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN JATKOKOULUTUKSEN TEEMA-ALUEET Kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta annetun asetuksen 576/95 mukaan tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on tarjolla kolme jatkokoulutuksen teemaaluetta (ohjelmaa), jotka liittyvät sen tutkimus- ja vahvuusalueisiin. Ohjelmien tavoitteena on tukea edellä esitettyjen tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa tiedekunnan tutkimuksellisuutta. Syksystä 2003 alkaen jatko-opiskelijaksi on hyväksytty hakijat, joiden tutkimustyö kohdistuu johonkin näistä kolmesta teema-alueesta: Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Teema III Osaamisen kehittäminen ja professionaalinen kasvu KASVATUSTIETEEN JA FILOSOFIAN TOHTORIN TUTKINTO Tavoitteet ja tutkinnon rakenne Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on saavuttaa jollakin kasvatuksen tehtäväalueella syvällinen asiantuntemus, jossa tieteellinen tieto ja asiantuntijan kokemuksellinen tieto integroituvat antaen valmiudet tehtäväalueen kriittiseen analyysiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Tohtorin tutkinnon tavoitteena on, että opiskelija 1. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä pystyy sen piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, 2. perehtyy syvällisesti omaa tehtäväaluettaan koskevaan uusimpaan tutkimukseen sekä tehtäväalueen kehittämistä koskeviin kansainvälisiin ja kansallisiin virtauksiin, 3. perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa liittyvien tieteenalojen historialliseen kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin, 4. perehtyy syvällisesti tieteenteoriaan sekä 5. saavuttaa sellaisen kasvatustieteiden tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden tutkimustulosten ymmärtämisen ja kehityksen seuraamisen. Kasvatustieteen/filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija 1. suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä 2. laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisesti. Tohtorin tutkinnon kokonaislaajuus on 160 ov, josta väitöskirjan osuus on 80 ov ja muiden opintojen 80 ov. Tutkinnon suorittaminen ajoitetaan pääsääntöisesti 4-5 vuodelle. Väitöskirjan ja opintojen etenemisestä neuvotellaan vuosittain ohjaajan/tutkinnosta vastaavan professorin kanssa. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hyväksytty voi välitutkintona suorittaa kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Tutkinnon laajuus on 80 ov, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 40 ov ja muiden opintojen 40 ov. Lisensiaatin tutkinnon opinnot ovat tällöin osa kasvatustieteen tohtorin tutkinnon opintoja. Filosofian tohtorin tutkinnon suorittaja ei voi ottaa lisensiaatin tutkintoa välitutkintona. 2

4 Opinnot Tohtorin tutkintoa suorittava jatko-opiskelija osallistuu tutkijaseminaariin ja muuhun tiedekunnan järjestämään jatkokoulutukseen hyväksytyn henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Osallistumista muiden korkeakoulujen järjestämiin jatkokoulutustilaisuuksiin ja oman tutkimusalan kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin sekä opintojen suorittamista ulkomaisissa korkeakouluissa pidetään myös erittäin suositeltavana. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää em. opintoja tutkintoonsa, niistä neuvotellaan ennen suorittamista ohjaajan/tutkinnosta vastaavan professorin kanssa. Kasvatustieteen tohtorin tutkinnon suorittaminen edellyttää syventäviä opintoja aikuiskasvatuksessa, kasvatustieteessä tai muussa kasvatustieteellisessä oppiaineessa. Muun kuin kasvatustieteen maisterin tutkinnon pohjalta filosofian tohtorin tutkinnon suorittavan opintosuunnitelmaan sisällytetään vähintään 20 ov laajuiset kasvatustieteellisen oppiaineen syventävät opinnot. Tohtorin tutkintoon sisältyvät 1. aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin, jonka kuluessa esitetään täsmennetty tutkimussuunnitelma väitöskirjaa varten (5 ov), 2. väitöskirja (80 ov) sekä 3. muut opinnot (80 ov), jotka sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa: - oman tieteenalan opinnot (20 ov) - sivuaineen syventävät opinnot (20 ov) - tieteenfilosofian ja metodologian opinnot (15 ov) - vapaasti koostettavat opinnot (20 ov) Tarkemmat tiedot tieteellisen jatkokoulutuksen opetuksesta julkaistaan lukukausittain tiedekunnan jatkokoulutuksen kotisivuilla osoitteessa Oppaan liitteessä 1 on kuvattu tarkemmin KT/FT ja KL tutkintojen opintovaatimukset. Väitöskirjan julkaiseminen ja hyväksyminen Väitöskirja on itsenäinen tieteellinen tutkimus kasvatustieteen alalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös ns. artikkeliväitöskirja, joka koostuu useista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistaviksi hyväksytyistä käsikirjoituksista ja niistä laadituista yhteenvedoista. Yhteenvedossa esitetään tutkimuksen ongelmat, tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua sellaisia yhteisjulkaisuja, jossa väittelijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Väitöskirja kirjoitetaan kotimaisella tai jollakin muulla tiedekunnan hyväksymällä kansainvälisellä kielellä. Väitöskirja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa. Väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Kun väitöskirjaksi on esitetty useita julkaisuja ja niistä tehty yhteenveto, ei aikaisemmin painettuja julkaisuja tarvitse julkaista uudelleen, vaan julkaisuluvan myöntäminen koskee tällöin yhteenvedon julkaisemista. Väitöskirjan käsikirjoitus toimitetaan tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmälle. Se suosittaa käsikirjoituksen tarkastusprosessin jatkoa tiedekuntaneuvostolle tai palauttaa sen tarvittaessa jatko-opiskelijalle viimeisteltäväksi. Jatkokoulutustyöryhmän suosituksen jälkeen tiedekuntaneuvosto määrää tutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa. Vähintään yhden esitarkastajan tulee olla tiedekunnan ulkopuolelta. 3

5 Väitöskirjan tekijälle on varattava ennen esitarkastajien ja vastaväittäjien valintaa ja väitöskirjan arvostelua tilaisuus vastineen antamiseen. Esitarkastajien ja vastaväittäjän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Ennen julkista tarkastusta väittelijä luovuttaa tiedekunnalle 30 kappaletta väitöskirjaansa tai yhteenvetoa, jos väitöskirja koostuu erillisistä julkaisuista. Yliopiston tiedon puuhun kiinnitettävä kappale sekä tiedekuntaneuvoston jäsenille, vastaväittäjille ja kustokselle tarkoitetut väitöskirjat luovutetaan vähintään 10 päivää ennen julkista tarkastusta (väitöstilaisuutta) tiedekunnan kansliaan. Tiedekunnan kanslia hoitaa väitöskirjan virallisen jakelun. Acta -sarjan julkaisuohjeen saa sarjan toimitussihteeriltä joko puh. (03) tai sähköposti tai osoitteesta Sähköisessä muodossa julkaistava väitöskirja luovutetaan tiedekunnalle levykkeellä yliopiston kirjaston antamien ohjeiden ( mukaisesti valmistettuna ja 30 kappaletta painettuna versiona. Samassa yhteydessä väittelijä antaa yliopiston kirjastolle luvan julkaista väitöskirjan tai väitöskirjan tiivistelmän sähköisessä muodossa tietoverkossa "Tampereen yliopiston väitöskirjat". Ennen väitöstilaisuutta sähköisessä muodossa oleva väitöskirja on luettavissa yliopiston www-sivuilla ja nähtävissä tiedekunnan kansliassa. Tiedot väitöstilaisuudesta sekä väitöskirjan saatavuudesta ja nähtävillä olosta ilmoitetaan viimeistään 10 päivää ennen väitöstilaisuutta tiedekunnan ilmoitustauluilla ja yliopiston www-sivuilla. Väittelijä toimittaa väitöskirjan luovuttamisen yhteydessä englanninkielisen lyhyen selosteen väitöskirjastaan DAI-C -julkaisua varten. Ohjeita ja lomakkeen saa osoitteesta tai tiedekunnan kansliasta. Väitöstilaisuus Samalla kun tiedekuntaneuvosto myöntää väitöskirjan käsikirjoitukselle julkaisuluvan, se määrää väitöstilaisuutta varten kustoksen ja yhden tai useamman vastaväittäjän. Dekaani määrää väitöstilaisuuden ajankohdan. Väitöskirjan erilliseen nimilehteen kirjataan väitöstilaisuuden aika ja paikka, ja että väitöskirja esitetään julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella. Väitöstilaisuudessa noudatettava järjestys näkyy liitteessä 2. Väitöstilaisuuden jälkeen ennen väitöskirjan arvostelua tilaisuuden kustos esittää arvionsa tiedekuntaneuvostolle väitöstilaisuuden kulusta. Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Se arvostellaan asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Väitöskirjan arvostelusta asianomainen voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 4

6 AMMATILLISESTI SUUNTAUTUVA KASVATUSTIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO Kasvatustieteiden tiedekunta voi myöntää jatko-opiskeluoikeuden ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon. Tällöin lisensiaatin tutkintoon sisältyvät yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot. Tutkinnon laajuus on 80 ov, josta lisensiaatintutkimuksen osuus 20 ov ja muiden opintojen 60 ov. Mikäli tutkinnon suorittanut haluaa jatkaa opintojaan tohtorin tutkintoon, on tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta haettava erikseen. Kaikkia ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyviä opintoja ei täysimääräisinä hyväksytä osaksi tohtorin tutkintoa. Tavoitteet ja tutkinnon rakenne Ammatillisesti suuntautuvan lisensiaatin tutkinnon tavoitteena on tieteeseen perustuvan ammattitaidon ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittyminen. Kyse on perustutkimuksen tulosten hyödyntämisestä käytännön kasvatus-, koulutus- ja kehittämistarkoituksiin tai uusien menetelmien luomisesta käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otettu opiskelija 1. suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, 2. suorittaa ammatilliset erikoistumisopinnot sekä 3. laatii lisensiaatintutkimuksen. Opinnot Ammatillisesti suuntautuva kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto koostuu seuraavista opinnoista: 1. aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin, jonka kuluessa esitetään täsmennetty tutkimussuunnitelma lisensiaatintutkimusta varten (5 ov) 2. lisensiaatintutkimus (20 ov) 3. muut opinnot, jotka sovitaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (55 ov) - ammatilliset erikoistumisopinnot (20 ov) - tieteenfilosofian ja metodologian opinnot (10-15 ov) - vapaasti koostettavat opinnot (20-25 ov) Opintojen suorittamisesta sovitaan vastuuprofessorin kanssa ja ne kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opintosuunnitelman ajoittamisessa pyritään siihen, että tutkinto suoritetaan kolmen vuoden kuluessa. Lisensiaatintutkimuksen ja opintojen etenemisestä neuvotellaan vuosittain ohjaajan kanssa. Ammatillisiin erikoistumisopintoihin voi sisällyttää myös ns. PD -koulutusta. Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimus on kasvatustieteen alalta tehtävä itsenäinen tutkimus, joka osoittaa tekijänsä tieteenalan teoreettisten perusteiden hallintaa sekä perehtyneisyyttä tutkimusalueeseensa ja sen metodologisiin perusteisiin. Tutkimuksen tulee osoittaa näiden tietojen ja taitojen hyväksikäyttöä oman työn kehittämisessä. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät 5

7 ja tulokset tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua myös sellaisia yhteisjulkaisuja, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Lisensiaatintutkimus toimitetaan tiedekunnan kansliaan kolmena kappaleena, joista kaksi sidottuna tai kansioituna. Tutkimukseen on liitettävä mahdollista julkaisemista varten erillinen 1-2 sivun pituinen tiivistelmä, jossa kuvataan tutkimusongelmaa, aineistoa, käytettyjä tutkimusmenetelmiä ja tärkeimpiä tutkimustuloksia. Mikäli tutkimuksen tekijä ei halua tiivistelmää julkaistavan, se tulee mainita tiivistelmässä. Ohjeita ja lomakkeita lisensiaatintutkimuksen tietojen lähettämisestä kirjaston tutkielmatietokantaan ja verkkojulkaisemisesta löytyy osoitteesta Lisensiaatintutkimuksen tarkastamista varten tiedekuntaneuvosto määrää vähintään kaksi tarkastajaa. Tutkimuksen tekijälle on ennen tarkastajan valintaa ja tutkimuksen arvostelua varattava tilaisuus vastineen antamiseen. Tarkastajien esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 28 :ssä säädetään. Lisensiaatintutkimus tarkastetaan jatkokoulutusseminaarissa, minkä jälkeen tiedekuntaneuvosto arvostelee lisensiaatintutkimuksen asteikolla kiittäen hyväksytty, hyväksytty, hylätty. Lisensiaatintutkimuksen arvostelusta voi asianomainen tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. OHJEITA JATKOTUTKINTO-OIKEUTTA HAKEVILLE Kasvatustieteelliset jatkotutkinnot Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan jatkokoulutusohjelmissa voidaan suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: - Kasvatustieteen tohtorin tutkinto - Filosofian tohtorin tutkinto - Ammatillisesti suuntautuva kasvatustieteen lisensiaatin tutkinto Jatko-opintoihin hyväksyttävät opiskelijat saavat oikeuden suorittaa joko kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon. Hakija voidaan myös hyväksyä suorittamaan ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon, jolloin tutkintoon sisällytetään 20 ov:n laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon otettu opiskelija voi halutessaan suorittaa välitutkintona kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon, kun hän on laatinut lisensiaatintutkimuksen ja suorittanut 40 ov muita jatkokoulutukseen kuuluvia ja vastuuprofessorin kanssa sovittuja opintoja. Jatkotutkintojen suorittamisoikeus Kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Erityisestä syystä jatkokoulutus voidaan aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta. Tällöin jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että tiedekunta toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet kasvatustieteelliseen jatkotutkintoon. 6

8 Jatko-opiskeluoikeuden saamisen yleisenä edellytyksenä tohtorin tutkintoon on pääaineen syventävien opintojen lisäksi pro gradu -tutkielmasta tai lisensiaatintutkimuksesta vähintään arvosana cum laude approbatur. Mikäli niitä ei ole arvioitu tai arvosana on alempi, jatkokoulutustyöryhmä arvioi hakijan valmiudet kasvatustieteelliseen jatkokoulutukseen. Näiden lisäksi häneltä edellytetään yhdessä sivuaineessa vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot. Luokanopettajan koulutuksen suorittaneiden sivuaineeksi voidaan hyväksyä 35 opintoviikon laajuiset monialaiset opinnot jatko-opiskeluun hyväksymisen edellytykseksi. Kasvatustieteen ja filosofian tohtorin tutkintoa suorittamaan tiedekunta voi hyväksyä henkilön, joka on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon, ja jolla tiedekunta toteaa olevan muuten riittävät tiedot ja valmiudet. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon hakeutuvilta edellytetään syventäviä opintoja aikuiskasvatuksessa, kasvatustieteessä tai muussa kasvatustieteellisessä oppiaineessa. Ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon hakevalta edellytetään syventäviä opintoja aikuiskasvatuksessa, kasvatustieteessä tai muussa kasvatustieteellisessä oppiaineessa ja kasvatusalan työkokemusta. Näiden lisäksi tulee olla yhdessä sivuaineessa vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot. Luokanopettajan koulutuksen suorittaneiden sivuaineeksi voidaan hyväksyä 35 opintoviikon laajuiset monialaiset opinnot. Opinto-oikeuden hakeminen Kasvatustieteiden tiedekunta myöntää hakemuksesta oikeuden suorittaa kasvatustieteen tai filosofian tohtorin tutkinnon tai ammatillisesti suuntautuvan kasvatustieteen lisensiaatin tutkinnon. Hakuaika on kaksi kertaa vuodessa, syyslukukaudella syyskuun loppuun mennessä ja kevätlukukaudella tammikuun loppuun mennessä. Hakulomake löytyy tiedekunnan kotisivuilta osoitteesta Lomakkeen saa myös tiedekunnan tai laitosten kanslioista. Tiedekuntaan otetaan vuosittain tohtorin tutkintoon enintään 30 uutta jatko-opiskelijaa. Opiskelijat hakevat ao. teemojen opiskelijoiksi. Jatkokoulutusoikeutta hakeva liittää hakemukseensa tutkimussuunnitelman ja tutkinnosta vastaavan professorin hyväksymän henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) sekä jäljennöksen tutkintotodistuksestaan ja muista opinnoista. Hakija tekee HOPS -lomakkeelle suunnitelman tutkintoon sisällytettävistä opinnoista ja mahdollisista korvaavista opinnoista. Ennen hakemuksen jättöä tiedekunnalle hakija neuvottelee HOPSistaan jonkun ao. teema-alueen professorin kanssa. Ammatillisesti suuntautuvaan kasvatustieteen lisensiaatin tutkintoon hakeutuva antaa selvityksen myös kasvatusalan työkokemuksestaan ja sen määrästä (v/kk). Hakemukseen ei kuitenkaan tarvitse liittää jäljennöksiä työtodistuksista, vaan ne tarkastetaan tarvittaessa opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä. Kummankin tutkinnon (KT/FT ja KL) HOPS -lomake löytyy tiedekunnan kotisivuilta osoitteesta Lomakkeita saa myös tiedekunnan tai laitosten kanslioista. Tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmä käsittelee määräaikaan mennessä tulleet jatkokoulutushakemukset sekä tutkimus- ja opintosuunnitelmat. Hyväksyessään suunnitelmat jatkokoulutustyöryhmä määrää tutkimustyölle ohjaajan (ohjaajana voi olla professori (tohtorikoulutus) tai dosentti (lisensiaattikoulutus)) ja tutkinnosta vastaavan professorin sekä esittää tiedekuntaneuvostolle opiskeluoikeuden hyväksymistä. 7

9 Hakemus liitteineen toimitetaan kasvatustieteiden tiedekuntaan osoitteella Kasvatustieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta puh. (03) , , telefax (03) , sähköposti: tiedekunnan opintoasiainpäälliköltä puh. (03) tai hallintopäälliköltä puh. (03) Ilmoittautuminen jatko-opiskelijaksi Tiedekuntaneuvoston myöntämän opinto-oikeuden jälkeen jatko-opiskelija ilmoittautuu yliopiston opiskelijaksi hyväksymiskirjeessä ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Ainoastaan läsnäolevaksi ilmoittautunut voi harjoittaa opintoja yliopistossa. Jatko-opiskelijan on tehtävä vuosittain ilmoittautuminen läsnä/poissaolevaksi opiskelijaksi. Jatko-opiskelijoille lähetetään toukokuussa ilmoittautumislomake ja ylioppilaskunnan tilisiirtolomake. Ylioppilaskuntaan kuuluminen on jatko-opiskelijoille vapaaehtoista. JATKOKOULUTUSTA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET Kasvatustieteellistä jatkokoulutusta koskevat määräykset Tampereen yliopistossa perustuvat seuraaviin säädöksiin: - Asetus kasvatustieteellisen alan tutkinnoista ja opettajankoulutuksesta (576/95) - Asetus filosofian tohtorin tutkinnosta (1279/91) - Yliopistoasetus (115/98) - Tampereen yliopiston yleinen tutkintosääntö (yliopiston hallitus hyväksynyt ) HYVÄ TIETEELLINEN KÄYTÄNTÖ Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyväksymiin hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkausten käsittelemistä koskeviin menettelyohjeisiin voi tutustua tutkimuseettisen neuvottelukunnan kotisivuilla ositteessa APURAHAT JA MUU TUTKIMUSRAHOITUS Apurahoista ja muusta tutkimusrahoituksesta saa tietoja opintotoimistosta sekä yliopiston internet - osoitteesta ( ja Turun yliopiston TURA-tietokannasta ( 8

10 JATKO-OPINTOJEN OHJAAJAT Tutkinnoista vastaavat professorit Tampere Järvinen Annikki, professori Kohonen Viljo, professori puh. (03) , puh. (03) vastaanotto ke klo 15-16, vastaanotto ti klo 15-16, Atalpa 307 Atalpa 210 Nummenmaa Anna Raija, professori Ropo Eero, professori puh. (03) puh. (03) , vastaanotto ke klo 14-15, vastaanotto ti klo 15-16, Hallituskatu 30 Atalpa 209 Takala Tuomas, professori Tuomisto Jukka, professori puh. (03) puh. (03) vastaanotto ke klo 15-16, vastaanotto ke klo 15-16, Atalpa 308 Atalpa 309 Hämeenlinna Ruohotie Pekka, professori Syrjäläinen Eija, professori puh. (03) puh. (03) , vastaanotto ti klo 15-16, vastaanotto ke 11-12, Korkeakoulunkatu 6 Erottajakatu 12 Värri Veli-Matti, professori puh. (03) , veli-matti.varri@uta.fi vastaanotto ke klo 11-12, Erottaja 12 Muut professorit Tampere Karila Kirsti, ma. professori Pantzar Eero, ma. professori puh. (03) , puh. (03) , kirsti.karila@uta.fi eero.pantzar@uta.fi vastaanotto ke klo 14-15, vastaanotto ke klo 15-16, Hallituskatu 30 Atalpa 304 9

11 Poikela Esa, ma. professori Silfverberg Harry, ma. professori puh. (03) , puh. (03) vastaanotto ke klo 14-15, vastaanotto ti klo 15-16, Hallituskatu 30 Atalpa 209 Hämeenlinna Honka Juhani, ma. professori Kyrö Paula, ma. professori puh. (03) puh. (03) vastaanotto sopimuksen mukaan, vastaanotto ti 15-16, Korkeakoulunkatu 6 Korkeakoulunkatu 6 Varis Tapio, ma. professori puh. (03) tapio.varis@uta.fi vastaanotto ti 15-16, Korkeakoulunkatu 6 JATKOKOULUTUSSEMINAARIT Teema I Yhteiskunta, kulttuuri ja kasvatus Professori Tuomas Takala Koulutuksen kansainväliset kysymykset ja monikulttuurisuus Professori Jukka Tuomisto Professori Anna Raija Nummenmaa Varhaiskasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa Professori Eija Syrjäläinen ja professori Veli-Matti Värri Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen jatkokoulutusseminaari Ma. professori Tapio Varis Teema II Oppiminen, opetussuunnitelma ja oppimisympäristöt Ma. professori Eero Pantzar Professori Anna Raija Nummenmaa ja ma. professori Esa Poikela Tiedon ja osaamisen kehittäminen koulutuksessa ja työssä strategiana ongelmaperustainen oppiminen 10

12 Professori Eija Syrjäläinen ja professori Veli-Matti Värri Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen jatkokoulutusseminaari Professori Viljo Kohonen (virkavapaalla) Kielikasvatus Professori Eero Ropo Dosentti Pentti Rauhala Teema III Osaaminen kehittäminen ja professionaalinen kasvu Professori Annikki Järvinen Työyhteisön kehittäminen, osaamisen kehittyminen ja ammatillinen kasvu Ma. professori Esa Poikela Kontekstuaalisen tiedon ja oppimisen prosessien tutkiminen Professori Anna Raija Nummenmaa ja dosentti Jaakko Helander Ohjauksen teoreettiset ja metodiset kysymykset Professori Pekka Ruohotie Ammattikasvatus Ma. professori Juhani Honka Ma. professori Paula Kyrö Yrittäjyyskasvatus Dosentti Seija Mahlamäki-Kultanen Dosentti Marja-Leena Stenström Jatko-opintoseminaari Stenström Dosentti Anja Heikkinen 11

13 LIITE 1 Tieteelliset jatko-opinnot Opinnot Kasvatustieteiden syventävät opinnot (väh. 20 ov) Sivuaineen syventävät opinnot Ammatillisesti suuntautuva lisensiaatin tutkinto Edellytys tutkinnon suorittamiselle Välitutkintona lisensiaatin tutkinto Edellytys tutkinnon suorittamiselle Tohtorin tutkinto Edellytys KT tutkinnon suorittamiselle. Suoritetaan osana FT tutkintoa. (20 ov) 20 ov Ammatilliset erikoistumisopinnot * Sivuaineopinnot * PD-opinnot * Muut lisensiaatintutkimusta tukevat yliopistolliset opinnot Tieteenfilosofian ja menetelmäopinnot * Tutkimuskirjallisuus 3 ov * Tieteellinen kirjoittaminen 1 ov * Tieteenfilosofia 3 ov * Kvantitatiivinen tutkimus 4 ov * Kvalitatiivinen tutkimus 4 ov Vapaasti koostettavat opinnot 20 ov ov 15 ov 15 ov ov 20 ov * Teemaseminaarit * Konferenssit * Kansainväliset opinnot * Esseet/artikkelit/julkaisut * PD-opinnot Aktiivinen osallistuminen tutkijaseminaariin 5 ov 5 ov 5 ov Lisensiaatin tutkimus 20 ov 40 ov Väitöskirja 80 ov Opintoviikkoja yhteensä 80 ov 80 ov 160 ov 12

14 LIITE 2 Väitöstilaisuudessa noudatettava järjestys 1. Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos ja viimeisenä vastaväittäjä. 2. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät yhtenäistä asua, frakkia ja tummia liivejä, tummaa pukua tai yliopiston väittelyviittaa. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo, pitävät tohtorin hatun kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. 3. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi." 4. Väittelijä pitää seisoaltaan alkajaisesitelmän (lectio praecursorian), joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat." 5. Aikaisemmin tapana ollutta painovirheiden oikaisemista pyritään välttämään. Väittelijä voi sen sijaan antaa vastaväittäjälle kirjallisen luettelon huomaamistaan virheistä, jonka vastaväittäjä liittää tiedekunnalle jätettävään lausuntoonsa, tai myös monistuttaa luettelon yleisöäkin varten. 6. Alkajaisesitelmän päätyttyä väittelijä lausuu: "Pyydän teitä arvoisa professori (dosentti jne.), kasvatustieteiden tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta." 7. Vastaväittäjä esittää seisoaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. 8. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohdittainen tarkastus. 9. Vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään n. neljä tuntia, jotta mahdollisille ylimääräisille vastaväittäjille jäisi riittävästi aikaa. Jos tarkastus vie runsaasti aikaa, voidaan pitää tauko, jonka kustos ilmoittaa. 10. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisoaltaan. 11. Väittelijä esittää seisoaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle. 12. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan, pyytämään puheenvuoron kustokselta." 13. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa siirrytä syrjään asiasta. 14. Kustos päättää seisaalleen nousten väitöstilaisuuden, joka saa kestää enintään kuusi tuntia, lausumalla: "Väitöstilaisuus on päättynyt". 13