Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

Transkriptio

1 1 J AT K O T U T K I N N O T 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen ja ammatillisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Oikeus filosofian lisensiaatin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen on henkilöllä, joka on suorittanut luonnontieteellisen koulutusalan filosofian kandidaatin tai filosofian maisterin tutkinnon tai vastaavantasoisen kotimaisen tai ulkomaisen tutkinnon. Jos jatko-opintoihin oikeuttava perustutkinto on suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa (toisessa tiedekunnassa tai yliopistossa), opiskelijan jatko-opintosuunnitelmansa hyväksytään ensin laitosneuvostossa kuten jatko-opintosuunnitelmat yleensä, mutta varsinaisen jatko-opintooikeuden myöntää dekaani. Tätä varten opiskelija toimittaa tiedekuntaan anomuksen, josta selviää hakijan henkilötiedot (nimet myös entinen sukunimi, opiskelijanumero tai henkilötunnus), yhteystiedot (kotiosoite, puhelin ja sähköposti) sekä pääaine. Anomuksen liitteenä ovat hyväksytty jatko-opintosuunnitelma sekä kopiot tutkintotodistuksesta. 2. Ilmoittautuminen yliopistoon Jatkotutkintoa suorittavat voivat ilmoittautua yliopistoon läsnäoleviksi jatko-opiskelijoiksi vasta jatko-opintooikeuden saatuaan. Jatko-opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi opiskelijaksi yliopistoon lukuvuosittain. 3. Jatko-opintosuunnitelman laatiminen 3.1. Yleistä Neuvottelut jatko-opinnoista on syytä aloittaa pääaineen professorin kanssa. Jatkotutkintoja koskevat koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat vahvistetaan toukokuun loppuun mennessä (tarvittaessa vuosittain). Opiskelija laatii henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelmansa koulutusohjelman tiedekuntaneuvoston päätöksellä hyväksytyn jatko-opintojen opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Jatko-opintosuunnitelman hyväksyy opiskelijan pääaineen laitosneuvosto oppiaineen professorin ja työn ohjaajien esityksestä. Suunnitelman allekirjoittavat jatko-opiskelija, oppiaineen professori sekä ohjaajat. Laitosten jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa.

2 Ohjaajat Jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä jatko-opiskelijalle nimitetään pääsääntöisesti vähintään kaksi työnohjaajaa, joista toinen voi olla pääohjaaja. Jatko-opintojen päävastuullinen ohjaaja on professori tai dosentti. Laitosneuvosto voi kuitenkin määrätä ohjaajaksi myös muun vähintään samantasoisen opintosuorituksen suorittaneen, tieteellisesti pätevän henkilön (vähintään lisensiaatintutkinnon suorittanut lisensiaatintutkimusta ja vähintään tohtorintutkinnon suorittanut väitöskirjaa varten) Aikataulu Jatko-opintosuunnitelmaan liitetään myös kurssien ja tutkinnon suorittamisen aikataulu. Jatko-opintojen toteutumista seurataan säännöllisesti esimerkiksi viikko- tai tutkimuspalavereissa, joissa laitoksen jatkoopiskelijat esittelevät omaa tutkimustaan ja sen etenemistä Perustutkinnon ylimääräisten opintojen käyttö jatko-opinnoissa Opiskelija tehnyt perustutkintonsa ennen voimassa olleiden tutkintoasetusten mukaisesti Opiskelija voi, jos opetussuunnitelma sallii ja hän on, käyttää jatko-opinnoissaan hyväkseen perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja/tai syventäviä opintojaksoja tai kokonaisuuksia tai erittäin perustellusta syystä perusopintotasoisia opintoja. Opinnot voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja. Sellaisia kursseja, jotka opiskelijan on täytynyt suorittaa pakollisena perustutkintoonsa, hän ei voi sisällyttää jatko-opintoihinsa. Opiskelija on tehnyt ylemmän korkeakoulututkinnon voimaan astuvan uuden tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisesti: Opiskelijan filosofian maisterin tai muuhun ylempään korkeakoulututkintoon (120 op) mahdollisesti sisällytettyjä ylimääräisiä perus-, aine- tai syventäviä opintoja ei voi sijoittaa enää toiseen, jatkona seuraavaan lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. HUOM! ennen voimassa olleiden tutkintoasetusten mukaan perustutkinnon esimerkiksi FK-, FM-, MMK-, KM-, jne tutkinnon minimilaajuus on 160 ov ja DI- tai vanhan aineenopettajan tutkinnon minimilaajuus on 180 ov, joten jatko-opintoihin ei saa ottaa perustutkinnosta opintoja enempää kuin minimilaajuus sallii. Yli kymmenen vuotta vanhempien ylimääräisten opintojen sisällyttämisestä jatko-opintoihin, on ensin selvitettävä, ovatko opinnot edelleen asian- ja ajanmukaisia käytettäväksi jatko-opinnoissa. Perustutkintoon kuuluneet ja jatko-opintoihin hyväksytyt ylimääräiset opinnot erotellaan ja mainitaan tarvittaessa jatko-opintosuunnitelmassa.

3 Poikkeuksia Jatko-opintosuunnitelmassa mainitaan myös mahdolliset pääainetta täydentävät opinnot, jos * jatko-opintoja aloittavalla opiskelijalla vaihtuu pääaine (eri kuin perustutkinnossa) tai * perustutkinto (esim. FM, DI, MMK, jne) on suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa tai * perustutkintoa ei ole suoritettu vähintään hyvin tiedoin (= pääaineen arvosana) tai * opiskelija on suorittanut perustutkintonsa LuTK:ssa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdossa 3.6. Tiedottaminen Päätös ja hyväksytyn jatko-opintosuunnitelman kopio (oikeaksi todistettu) lähetetään laitokselta tiedoksi asianomaiselle opiskelijalle, tiedekuntaan, opiskelijapalveluihin, ohjaajalle (-jille) sekä oppiaineen professorille. Alkuperäinen jatko-opintosuunnitelma säilytetään laitoksella joko pöytäkirjan liitteenä tai erikseen arkistoituna. 4. Jatkokoulutustyöryhmä ja seurantaryhmät 4.1. Seuranta- ja tukiryhmien nimeäminen Tiedekunnassa on jatko-opintojen kehittämistä ja koordinointia varten erikseen nimetty jatkokoulutustyöryhmä. Laitosneuvosto nimeää jokaiselle jatko-opiskelijalle seurantaryhmän, johon kuuluu vähintään kolme joko professoria tai tohtorin tutkinnon suorittanutta yliassistenttia, lehtoria, post docia tai dosenttia. Työn ohjaajat eivät kuulu seurantaryhmään, mutta seurantaryhmä voi kuulla ohjaajia tieteellisinä asiantuntijoina Raportointi ja seuranta Väitöskirjan tekijä sitoutuu jatko-opintosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä säännöllisesti ja ensimmäisen kerran viimeistään vuoden kuluttua työnsä aloittamisesta antamaan seurantaryhmälle vapaamuotoisen raportin työnsä etenemisestä sekä tekemään suunnitelman seuraavan vuoden työskentelystä. Mahdolliset poikkeamat aikaisemmin tehdystä suunnitelmasta on annetussa raportissa perusteltava. Raportointi voidaan, mikäli laitos niin haluaa, yhdistää esimerkiksi seminaareihin. Seurantaryhmä keskustelee raportin pohjalta erikseen sekä työn tekijän, että ohjaajien kanssa tutkimukseen ja jatko-opintojen suorittamiseen liittyvistä asioista. Seurantaryhmä tekee käydyistä keskusteluista kirjallisen raportin, joka toimitetaan sekä työn tekijälle, että ohjaajille. Lisäksi seurantaryhmä toimittaa tiedekunnalle raportin lukuvuoden loppuun (31.7.) mennessä jokaisesta jatko-opiskelijasta erillisellä lomakkeella, jossa kysytään tärkeimpiä kyseiseen jatko-opintoprojektiin ja sen etenemiseen liittyviä asioita. Lomakkeelle ei sisällytetä varsinaista raporttia käydyistä keskusteluista.

4 4 Mikäli jatko-opiskelija tai työn ohjaaja haluaa, seurantaryhmässä esiintulleita asioita voidaan tuoda tiedoksi tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmän puheenjohtajalle, mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Mikäli kyseessä on luonteeltaan periaatteellinen linjanveto, käsitellään se tiedekunnan jatkokoulutustyöryhmässä. 5. Tutkinnot ja tutkimustyöt 5.1. Filosofian lisensiaatin (FL) tutkinto Filosofian lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että filosofian maisteri voi täysitoimisesti opiskellen suorittaa vähintään 150 opintopisteen laajuisen tutkinnon noin kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän * on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan, * osallistuu järjestettävään lisensiaatin koulutukseen, * suorittaa pää- ja sivuaineen teoria- ja erikoistumisopintoja vähintään 60 opintopistettä hyvin tiedoin siten kuin niistä erikseen koulutusohjelman jatko-opintojen opetussuunnitelmassa määrätään (pää- ja sivuaineen opinnot voivat, jos opetussuunnitelma sallii, esimerkiksi olla perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja syventäviä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja; kaikki ne opintosuoritukset, jotka arvostellaan laatumaininnalla, on suoritettava pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin), sekä * laatii 90 opintopisteen laajuisen lisensiaatintutkimuksen, joka osoittaa kykyä itsenäisesti käyttää ja soveltaa tieteellisiä tutkimusmenetelmiä Lisensiaatintutkimus Lisensiaatintutkimus on opiskelijan laatima kirjallinen selvitys tutkinnon pääaineen alaan kuuluvasta tutkimustehtävästä ja sen tieteellisestä ratkaisusta. Tutkimuksesta tulee ilmetä opiskelijan kyky itsenäisesti käyttää ongelman ratkaisemiseen soveltuvia tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Lisensiaatintutkimuksen laajuus on 90 opintopistettä. Se voi koostua myös kahdesta tai useammasta samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevästä osajulkaisusta ja niistä laaditusta yhteenvedosta, mikäli jokainen näistä osajulkaisuista täyttää yhtenäiselle esitykselle asetettavat tasolliset vaatimukset. Lisensiaatintutkimukseen voi sisältyä myös osajulkaisuja, joissa opiskelijan lisäksi on muita tekijöitä. Opiskelijalla tulee olla jokaisessa osajulkaisussa itsenäinen ja merkittävä osuus.

5 Filosofian tohtorin (FT) tutkinto Filosofian tohtorin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että filosofian maisteri voi täysitoimisesti opiskellen suorittaa tutkinnon noin neljässä vuodessa. Filosofian tohtorin tutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän * on suorittanut em. mukaisen filosofian lisensiaatin tutkinnon ja laatii väitöskirjan tai hän * on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tai muun soveltuvan tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan, * osallistuu järjestettävään tohtorikoulutukseen, * suorittaa pää- ja sivuaineen teoria- ja erikoistumisopintoja vähintään 60 opintopistettä hyvin tiedoin siten kuin niistä erikseen koulutusohjelman jatko-opintojen opetussuunnitelmassa määrätään (huom. ei tarvitse tehdä, jos on lisensiaatintutkinto) (pää- ja sivuaineen opinnot voivat, jos opetussuunnitelma sallii, esimerkiksi olla perustutkintoon sisältymättömiä tai siinä ylimääräisinä olevia aine- ja syventäviä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka voivat olla myös useamman tieteenalan opintoja; kaikki ne opintosuoritukset, jotka arvostellaan laatumaininnalla, on suoritettava pääsääntöisesti vähintään hyvin tiedoin) sekä * laatii väitöskirjan Väitöskirja Väitöskirjassa väittelijän on osoitettava kykyä itsenäisesti luoda uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä samaa aihepiiriä käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos tekijöillä on niissä itsenäinen ja merkittävä osuus. Yhteenveto-osan tulee olla väittelijän tekemä Saman osajulkaisun käyttäminen useammassa kuin yhdessä väitöskirjatyössä Pääsääntöisesti julkaisua voi käyttää vain yhdessä väitöskirjassa. Kuitenkin perustellusta syystä, esimerkiksi julkaisun laajuuden ja sen vaatiman työmäärän vuoksi, voidaan samaa osajulkaisua käyttää useammassa väitöskirjassa. Ensimmäisellä kirjoittajalla on etuoikeus oman julkaisunsa käyttämiseen omassa väitöskirjassaan ja mikäli ko. julkaisua halutaan käyttää jonkin muun väitöskirjan osajulkaisuna, tulee siihen saada suostumus ensimmäiseltä kirjoittajalta ja työn ohjaajalta/ohjaajilta. Tällöin suostumuksen tulee käydä ilmi ao. kirjoittajien (joilla on samoja osajulkaisuja) yhteisesti laatimasta ja allekirjoittamasta selvityksestä kunkin omasta osuudesta työn tekemisessä ja julkaisun laadinnassa. Laitoksen johtajan vahvistama selvitys tulee hyväksyttää tiedekuntaneuvostossa painatuslupaa haettaessa. Tiedekuntaneuvosto ratkaisee mahdolliset erimielisyydet. Pääsääntöisesti kuitenkin vähintään puolet väitöskirjan julkaisuista pitää olla sellaisia, joita kukaan muu ei ole käyttänyt väitöskirjassaan. Näistä ohjeista voidaan perustellusta syystä tiedekuntaneuvoston päätöksellä poiketa Muuta Filosofian tohtorin tutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on osallistuttava vahvistetussa opintosuunnitelmassa määrätyllä tavalla opetukseen, laadittava väitöskirja, jonka tiedekunta hyväksyy julkisen tarkastuksen jälkeen sekä suoritettava muut opetussuunnitelmassa määrätyt opintosuoritukset tai osallistuttava muuhun sitä korvaavaan tai täydentävään tieteelliseen toimintaan.

6 6 Toisen yliopiston tai tiedekunnan jatko-opiskelijan tarjotessa väitöskirjaa tarkastettavaksi on aina selvitettävä, onko työ ollut jo tarkastettavana muualla. Väitöskirjajulkaisusta, myös verkkoversiosta, tulee aina käydä ilmi väitöskirjan hyväksymisestä vastuussa olevan tiedekunnan nimi ja yhteystiedot. 6. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien määrääminen Esityksen lisensiaatintutkimuksen tarkastajiksi (vähintään kaksi) tekee dekaanille oppiaineen professori. Tarkastajien on oltava vähintään lisensiaatintutkinnon suorittaneita tai professorin virkaan nimettyjä ja heistä vähintään toisen on oltava oman tiedekunnan ulkopuolelta. Laitoksen dosentti, joka ei kuitenkaan kuulu laitoksen henkilökuntaan, voi toimia myös tarkastajana. Lisensiaatintutkimuksen ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Tarkastajien on toimitettava lausuntonsa tiedekuntaneuvostolle kuukauden kuluessa siitä, kun lisensiaatintutkimus on jätetty heille tarkastettavaksi. Tutkimuksen hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto tarkastajien kirjallisten lausuntojen perusteella arvosanoilla approbatur -- laudatur. Tekijällä on oikeus vastineen antamiseen tarkastajien lausunnoista ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa. Tekijällä on myös valitusoikeus lisensiaatintutkimuksen arvostelusta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. 7. Väitöskirjan ennakkotarkastajien määrääminen Esityksen dekaanille väitöskirjan esitarkastajista tekee oppiaineen professori siinä vaiheessa, kun tiedekuntaan on toimitettu väitöskirjaksi tarkoitettu käsikirjoitus tai artikkeliväitöskirjaan kuuluvat julkaisut, käsikirjoitukset ja tiivistelmät kolmena (3) kappaleena. Esitykseen liitetään kirjalliset perustelut asiantuntijoiden valinnoista. Esitarkastajat, joita on vähintään kaksi (2), valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta. Laitoksen dosentti, joka ei kuitenkaan kuulu laitoksen henkilökuntaan, voi toimia myös tarkastajana. Väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia työn tarkastajana. Esitarkastajien on oltava vähintään tohtorin tutkinnon suorittaneita tai professorin virkaan nimettyjä Esitarkastajille varataan aikaa lausunnon antamiseen enintään kaksi (2) kuukautta. Painatuslupa myönnetään esitarkastajien lausuntojen perusteella.

7 7 8. Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja voidaan julkaista yliopiston Acta Universitatis Ouluensis- sarjassa, muussa tieteellisessä sarjassa, omakustanteena tai kaupallisena kustanteena. Väitöskirjan tekijä hankkii omakustanteelle myös ISBNnumeron. Omakustanteena tehty väitöskirja voidaan myös julkaista väitöstilaisuuden jälkeen muokattuna versiona. Tarkat ohjeet väitöskirjan julkaisemisesta, jakelusta, määristä ja tiedottamisesta sekä muista ohjeista mm. koskien väitöstilaisuutta, karonkkaa yms löytyvät osoitteista: Väittelijän on toimitettava tiedekunnan kansliaan väitöskirjansa kiinnitettäväksi ilmoitustaululle vähintään kymmenen (10) päivää ennen väitöstilaisuutta. Samalla on jätettävä ohjeiden mukaan laadittu tiivistelmä, ellei sitä ole toimitettu aikaisemmin. Tiivistelmän ehdoton enimmäispituus on yksi sivu. 9. Vastaväittäjän ja kustoksen määrääminen Dekaani nimeää vastaväittäjä(t) ja kustoksen painatusluvan myöntämisen jälkeen ja heidän esteellisyydestään on voimassa, mitä Hallintolain 28 :ssä säädetään. Vastaväittäjä(t) ja kustos määrätään oppiaineen professorin tai työn ohjaajan esityksestä. Vastaväittäjän valinta tulee perustella kirjallisesti. Työn esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjä valitaan oman tiedekunnan ulkopuolelta. Työn ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Kustoksena voi toimia joko professori tai työn ohjaaja. 10. Väitöskirjan arvostelu Vastaväittäjä antaa lausuntonsa yhden (1) kuukauden kuluessa väitöksestä ja tekee esityksen arvolauseesta tiedekunnassa noudatettavien arvosteluperusteiden mukaisesti. Myös kustos voi antaa oman lausuntonsa väitöstilaisuuden kulusta. Tiedekuntaneuvosto päättää väitöskirjan hyväksymisestä ja arvolauseesta. Väitöskirja arvostellaan arvosanoilla approbatur -- laudatur. Väitöskirjan tekijällä on oikeus antaa vastine esitarkastajien painatuslupaa koskevista lausunnoista samoin kuin vastaväittäjän lausunnosta ennen asian ratkaisemista tiedekuntaneuvostossa.

8 8 11. Määräyksiä Yliopistolain 645/97 (muutos 1059/98) 42 :n toisen momentin mukaan opintosuoritusten arvosteluun saavat osallistua vain ne jäsenet tai varajäsenet, joilla on samantasoinen opintosuoritus tai jotka on nimitetty professorin virkaan. Hallintoelimen muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa. Yliopistoasetuksen 115/98 18 :n siihen perustuvan Oulun yliopiston johtosäännön Opetuksesta ja opiskelijoista 25 :n mukaan ennen väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan, tarkastajan tai vastaväittäjän lausunnosta. Asianosainen voi tehdä tiedekuntaneuvostolle oikaisupyynnön arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Yliopistolain 645/97 35 :n toisen momentin mukaan opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 12. Jatko-opintojen rekisteröinti Jatko-opintosuoritukset rekisteröidään laitoksilla ja rekisteriote liitetään FL- / FT- tutkintoanomukseen. Opiskelijoiden on itse huolehdittava ja valvottava suoritusten kirjautumisesta rekisteriin. 13. Suoritusmerkinnät Pääaineen ja muiden opintojen kokonaisuusmerkinnät antaa oppiaineen professori ja sivuaineen (saman oppiaineen opintoja yli 15 op) merkinnät antaa ko oppiaineen professori. Pää- ja sivuaineen sekä muiden opintojen loppumerkinnöissä mainitaan / erotellaan myös ne perustutkintoon ylimääräisenä kuuluneet opinnot, joita on hyödynnetty jatko-opinnoissa. Pää- ja sivuaineiden opinnot arvostellaan 5-portaisella asteikolla: välttävät tiedot, tyydyttävät tiedot, hyvät tiedot, kiitettävät tiedot ja erinomaiset tiedot. 14 Tutkintotodistuksen (FL / FT) anominen Dekaani myöntää tutkintotodistukset erikseen ilmoitettuina päivinä. Opinnäytteiden ja tutkintotodistusten anomiseen liittyvien asiakirjojen sisäänjättöaika päättyy 12 päivää ennen päätöspäivää. Mikäli todistuksista halutaan myös englanninkielinen liite, niin todistusanomukseen kirjoitetaan tutkimustyön nimi englanniksi käännettynä. Tarkemmat ohjeet FL- ja FT-tutkinnon suorittamisen loppuvaiheista saa tiedekunnasta.

9 FYSIKAALISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA LIITE JATKO-OPINTOSUUNNITELMA 2006 Filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto pääaineen ollessa biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka tai tähtitiede. 1. Jatko-opintoja vähintään 60 op (40 ov), joihin sisältyy 1.1. Lisensiaattikuulustelu ja tieteenalan erikoiskursseja op (13 17 ov) 1.2. Jatkokoulutusseminaarit 3 6 op (2 4 ov) 1.3. Tieteelliset kokoukset 0 7 op (0 5 ov) - ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 0,75 op (0,5 ov), esitelmä 1,5 op (1 ov) kansainväliset kokoukset: posteri 1,5 op (1 ov), esitelmä 3 op (2 ov) 1.4. Muita opintoja ja tutkimusta tukevia aine- ja/tai syventäviä opintoja - voivat olla pääaine- ja/tai sivuaineopintoja op (14 25 ov) 2. Väitöskirja 180 op (120 ov) tai lisensiaatintutkimus 90 op (60 ov) - alustava aihe mainitaan Opinnot yhteensä vähintään 240 op (160 ov) (FT) vähintään 150 op (100 ov) (FL) 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Päiväys Jatko-opiskelijan allekirjoitus Pääaineen vastuuprofessorin allekirjoitus Laitosneuvosto nimeää jatko-opiskelijalle seurantaryhmän. Laitos voi järjestää myös ammatillisen pätevyyden lisäämiseen tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja ja ne voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää jatkotutkintoon. Jos opiskelija on suorittanut perustutkintonsa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan tai eri tieteenalalta kuin tulevien jatko-opintojen pääaine, hänen on tarvittaessa suoritettava pääaineen osalta täydentäviä opintoja. Nämä tulee mainita henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa. Jatkotutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan. On huomattava, että varsinaista jatko-opetusta järjestetään kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja mm. laitosten ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Osa jatko-opinnoista voidaan suorittaa muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen tiedekunnan pysyväismääräysten 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

10 LIITE FYSIKAALISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto pääaineen ollessa biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka tai tähtitiede. 1. Jatko-opintoja vähintään 60 op (40 ov), joihin sisältyy 1.1. Lisensiaattikuulustelu ja tieteenalan erikoiskursseja op (13 17 ov) 1.2. Jatkokoulutusseminaarit 3 6 op (2 4 ov) 1.3. Tieteelliset kokoukset 0 7 op (0 5 ov) - ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 0,75 op (0,5 ov), esitelmä 1,5 op (1 ov) kansainväliset kokoukset: posteri 1,5 op (1 ov), esitelmä 3 op (2 ov) 1.4. Muita opintoja ja tutkimusta tukevia aine- ja/tai syventäviä opintoja - voivat olla pääaine- ja/tai sivuaineopintoja op (14 25 ov) 2. Väitöskirja 180 op (120 ov) tai lisensiaatintutkimus 90 op (60 ov) - alustava aihe mainitaan Opinnot yhteensä vähintään 240 op (160 ov) (FT) vähintään 150 op (100 ov) (FL) 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Päiväys Jatko-opiskelijan allekirjoitus Pääaineen vastuuprofessorin allekirjoitus Laitosneuvosto nimeää jatko-opiskelijalle seurantaryhmän. Laitos voi järjestää myös ammatillisen pätevyyden lisäämiseen tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja ja ne voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää jatkotutkintoon. Jos opiskelija on suorittanut perustutkintonsa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan tai eri tieteenalalta kuin tulevien jatko-opintojen pääaine, hänen on tarvittaessa suoritettava pääaineen osalta täydentäviä opintoja. Nämä tulee mainita henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa. Jatkotutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan. On huomattava, että varsinaista jatko-opetusta järjestetään kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja mm. laitosten ja korkeakoulujen välisenä yhteistyönä. Osa jatko-opinnoista voidaan suorittaa muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

11 FYSIKAALISTEN TIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA LIITE JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto pääaineen ollessa biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka tai tähtitiede. 1. Jatko-opintoja vähintään 60 op, joihin sisältyy 1.1. Jatkotutkintokuulustelu ja tieteenalan erikoiskursseja op 1.2. Jatkokoulutusseminaarit 3 6 op 1.3. Tieteelliset kokoukset 0 7 op - ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 0,75 op, esitelmä 1,5 op kansainväliset kokoukset: posteri 1,5 op, esitelmä 3 op 1.4. Muita opintoja ja tutkimusta tukevia aine- ja/tai syventäviä opintoja - voivat olla pääaine- ja/tai sivuaineopintoja op 2. Väitöskirja 180 op tai lisensiaatintutkimus 90 op - alustava aihe mainitaan 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Opinnot yhteensä vähintään 240 op (FT), vähintään 150 op (FL) Päiväys Jatko-opiskelijan allekirjoitus Pääaineen vastuuprofessorin allekirjoitus Laitosneuvosto nimeää jatko-opiskelijalle seurantaryhmän. Laitos voi järjestää myös ammatillisen pätevyyden lisäämiseen tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja ja ne voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää jatkotutkintoon. Jos opiskelija on suorittanut perustutkintonsa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan tai eri tieteenalalta kuin tulevien jatko-opintojen pääaine, hänen on tarvittaessa suoritettava pääaineen osalta täydentäviä opintoja. Nämä tulee mainita henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa. Jatkotutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan. Osa jatko-opinnoista voidaan suorittaa muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.

12 LIITE FYSIIKAN KOULUTUSOHJELMA JATKO-OPINTOSUUNNITELMA Filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkinto pääaineen ollessa biofysiikka, fysiikka, geofysiikka, teoreettinen fysiikka tai tähtitiede. 1. Jatko-opintoja vähintään 60 op, joihin sisältyy 1.1. Jatkotutkintokuulustelu ja tieteenalan erikoiskursseja op 1.2. Jatkokoulutusseminaarit 3 6 op 1.3. Tieteelliset kokoukset 0 7 op - ohjeelliset hyvitykset: kansalliset kokoukset: posteri 0,75 op, esitelmä 1,5 op kansainväliset kokoukset: posteri 1,5 op, esitelmä 3 op 1.4. Muita opintoja ja tutkimusta tukevia aine- ja/tai syventäviä opintoja op - voivat olla pääaine- ja/tai sivuaineopintoja - jatko-opintoihin sisältyvä harjoittelu (2 op/vuosi, maksimi 8 op) 2. Väitöskirja 180 op tai lisensiaatintutkimus 90 op - alustava aihe mainitaan 3. Jatko-opintojen suunniteltu aikataulu Opinnot yhteensä vähintään 240 op (FT), vähintään 150 op (FL) Päiväys Jatko-opiskelijan allekirjoitus Pääaineen vastuuprofessorin allekirjoitus Laitosneuvosto nimeää jatko-opiskelijalle seurantaryhmän. Laitos voi järjestää myös ammatillisen pätevyyden lisäämiseen tarkoitettuja täydennyskoulutuskursseja ja ne voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää jatkotutkintoon. Jos opiskelija on suorittanut perustutkintonsa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon mukaan tai eri tieteenalalta kuin tulevien jatko-opintojen pääaine, hänen on tarvittaessa suoritettava pääaineen osalta täydentäviä opintoja. Nämä tulee mainita henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa. Jatkotutkintoa varten opiskelijalta vaaditaan, että hän on suorittanut filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon pääaineen vähintään hyvin tiedoin; muutoin opintoja on täydennettävä kunnes ko. taso saavutetaan. Osa jatko-opinnoista voidaan suorittaa muissa tiedekunnissa ja korkeakouluissa. Filosofian tohtorin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen tiedekunnan tutkintosäännön 20 :ssä esitettyjen vaihtoehtojen mukaisesti.