Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö. Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

Transkriptio

1 Järjestöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja kuntayhteistyö Aluepäällikkö Ritva Varamäki ESAVI

2 SOSTE Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö perustettu 2012, jolloin 3 vanhaa keskusjärjestöä yhdistyivät sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. vaikuttamistyö rahoittaja RAY

3 Valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö sekä sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö Jäseninä 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä 63 kuntaa, kuntayhtymää tai järjestöä Jäsenjärjestöjen kautta 1,3 miljoonaa jäsentä työntekijää ja työllistettyä Perustettu 2012 Toimii alueellisesti, valtakunnallisesti, kansainvälisesti

4 Yhdessä tehty hyvä elämä kaikille Hyvinvointitalous Elinvoimaiset järjestöt Hyvinvoivat ihmiset Hyvinvointi ja talous vahvistavat toisiaan Hyvinvointi on vakaasti tuottava investointi Pohjoismainen hyvinvointimalli ajan tasalle Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta luo hyvinvointia Järjestöt vastaavat tulevaisuuden haasteisiin Järjestöillä on vahva rooli palvelujen kehittämisessä ja tuottamisessa Palvelut ovat ihmislähtöisiä, yhdenvertaisia ja perustuvat julkiseen vastuuseen Työ- ja toimintamahdollisuudet sekä riittävä toimeentulo kuuluvat kaikille Terveyserot, eriarvoisuus ja huono-osaisuus vähenevät 4

5 SOSTEn rooli järjestöjen tukijana ja yhteistyökumppanina

6 SOSTEn jäsenjärjestöjen segmentointi alueellisen rakenteen mukaan 4. Järjestöllä vapaaehtoisvoimin vertais- tai muuta toimintaa 5. Pistemäinen palvelu- tai muu toiminta Järjestöllä ei vapaaehtoisvoimin tapahtuvaa toimintaa 6. Järjestöllä ei alueellista rakennetta 3. Järjestöllä yhdistyksiä Järjestöllä ei yhdistyksiä 2. Järjestöllä alueellisia piirejä Järjestöllä ei piirejä 1. Järjestöllä liiton aluetyöntekijöitä/ aluetoimistoja Järjestöllä ei liiton aluetyöntekijöitä/ aluetoimistoja SOSTEn valtakunnalliset jäsenjärjestöt (193 kpl)

7 Ei omaa alueellista rakennetta Pistemäinen palvelutai muu toiminta Vapaaehtoisvoimin toimiva toiminta (ei ry muotoista) Yhdistykset (ei aluetyöntekijää, ei piiriä) SOSTE tarjoaa erilaisille toimijoill e erilaisia väyliä Alueelliset piirit (+ yhdistyskenttä) Liiton aluetyöntekijä/ aluetoimisto

8 SOSTEn tuki järjestöille yhteiskunnallinen keskustelija vaikuttaja ja asiantuntija Tiedontuottaja sosiaali- ja järjestöbarot keskeisiä Ovien avaaja ja yhteen saattaja esim. kunta-järjestö-ray yhteistyö, Kaste-hanke yhteistyö Sote-rakenneuudistus Kokoaa laajasti hyvinvointiin vaikuttavia toimijoita koulutuksiin, tapahtumiin, verkostoihin ja työpajoihin Myös luottamushenkilöt

9 Yhteinen intressi yhteistyöhön laajenevat toimintaympäristöt (kuntarakenteet, soterakenteet, hankerakenteet ) Muutokset järjestötoiminnassa (jäsenistön ikääntyminen, sitoutuminen aiempaa lyhytaikaisempaa ) Yhteistyön vaatimus: Yhteistyön eri muodot, sopivien kumppanien löytyminen, verkostoituminen, järjestötalot, toiminnan yhdistämisen eri muodot

10 Järjestöjen elinvoiman tukeminen Verkostoitumisen tuki ja erilaiset olemassa olevat verkostot (elinkaariverkostot, ammattiryhmäkohtaiset, alueverkostot ) Vaikuttaminen yhteistyössä; järjestötoiminnan näkyminen, rahoitukseen vaikuttaminen Koulutukset (hyvä hallintotapa, luottamushenkilökoulutukset, toiminnan arviointi, varainhankinta )

11 Valtakunnalliset järjestöt

12 Eri osa-alueiden painoarvo järjestöjen toiminnassa Asiantuntijuus Vaikuttamistoiminta Ehkäisevä työ Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Palveluntuottaminen 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä Järjestöbarometri 2014, kuvio 13.

13 Järjestöjen tyytyväisyydenaiheet Yleisimmät tyytyväisyydenaiheet osaava ja sitoutunut henkilökunta jäsenten ja vapaaehtoisten määrän kasvu toiminnan arvostus onnistunut yhteistyö eri tahojen kanssa onnistunut vaikuttamistoiminta. Järjestöbarometri 2014.

14 Järjestöjen huolenaiheet Yleisimmät huolet rahoituksen riittävyys henkilöstön jaksaminen hankintalaki ja kilpailutukset huono-osaisuuden lisääntyminen yleinen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja arvojen koventuminen Järjestöbarometri 2014.

15 Paikallisyhdistysten toiminta

16 Eri toimintamuotojen painoarvo paikallisyhdistyksissä Harrastus- ja virkistystoiminta Vapaaehtoistoiminta Vertaistoiminta Tiedonvälitys Asiantuntijuus Ohjaus ja neuvonta Ehkäisevä työ Vaikuttamistoiminta Palveluntuottaminen Koulutus Hankkeet, projektit 0% 20% 40% 60% 80% 100% Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 2.

17 Yhdistysten huolen ja tyytyväisyyden aiheita Yhdistyksen toiminnan arvostus Yhdistyksen taloudellinen tilanne Yhteistyö toisten järjestöjen kanssa Jäsenistön/kohderyhmän hyvinvointi Yhdistyksen yhteistyö kuntien kanssa Yhdistyksen jäsenmäärä Jäsenistön aktiivisuus Vapaaehtoistoimijoiden määrä Henkilöiden saaminen luottamustehtäviin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tyytyväinen Neutraali Huolestynyt Ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2014, kuvio 1.

18 Toiminnan erityiset uhkat tai riskit Lähes puolet (42 %) yhdistyksistä tunnistaa jonkin toiminnan kannalta erityisen uhkan tai riskin olemassaolon Liittyvät yleisimmin yhdistyksen toiminnan inhimillisiin ja aineellisiin resursseihin: jäsenten, aktiivien, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden riittävyys, ikääntyminen ja jaksaminen kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus palveluja tuottavilla yhdistyksillä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen

19 Kuntaliitosten vaikutukset Kunnalta saadun toiminta-avustuksen määrä Mahd. saada kunnan toiminta-avustusta Mahd. saada kunnalta edullisia tai ilmaisia tiloja Näkemysten huomiointi kunnan päätöksenteossa Kuuleminen kunnan päätöksenteossa Yhteistyön määrä kunnan kanssa Toiminnan kysyntä Toiminnan arvostus kunnassa Toiminnan määrä 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vähentynyt Ei vaikutusta Lisääntynyt Ei osaa sanoa Järjestöbarometri 2014, kuvio 3.

20 Kunta-järjestö yhteistyö

21 Kunnat tärkeä yhteistyökumppani (Järjestöbarometri 2011 ja 2012) Yli 70 %:lla yhdistyksistä yhteistyötä kuntien kanssa Toiminta-avustukset yhdistyksille merkittävin tulolähde ( ka 500 e) Viisas satsaus kunnilta järjestöjen hyvinvointia edistävään ja ehkäisevään toimintaan; ymmärretäänkö arvo jatkossa? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jatkossa? Hankeyhteistyö vilkasta; mm Kaste-ohjelmassa Laaja asiantuntijuus, mutta ääni kuuluu kunnissa heikosti 48 % yhdistyksistä toimii kunnilta saaduissa tiloissa Rakenteet muuttuvat järjestöjen aktiivisuus ja yhteistyö välttämätöntä& vankka tietopohja vaikuttamiselle

22 Yhteinen intressi yhteistyöhön Järjestöjen mukaan esim. - kunnat ovat järjestöille, toisten järjestöjen jälkeen, tärkein yhteistyötaho - kunnat suhtautuvat järjestöihin pääasiassa arvostavasti ja hyvin Kunnat esim. - tiedostavat järjestöjen merkityksen sosiaalisen pääoman ja paikallisdemokratian vahvistajina sekä palveluiden tuottajana. 22

23 Sote-uudistus: järjestöjen kannalta tärkeää 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen; kansalaisjärjestötoiminnan merkityksen painoarvo 2) Miten tuottamisvastuualue ratkaisee tuottamisen - miten paljon julkiselta toimijalta? - Suuremmat tahot suuremmat hankinnat: järjestöjen roolin varmistaminen? Keskittyminen? 4) Järjestöjen keskinäinen yhteistyö, palvelukonsortiot ja järjestöjen & yritysten yhteistyö 5) Kuka kumppani? Yhdistysten yhdistymisen tarve? 6) Järjestöt mielellään mukana jo suunnitteluvaiheessa

24 Kiitos!