Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen

Transkriptio

1 Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä hyvinvointikertomukseen Terve Kunta verkostopäivä Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE, Oulun työpiste vastuualueena järjestö-kuntayhteistyö, järjestöjen palvelutoiminta

2 Kunnat järjestöjen tärkein yhteistyökumppani Kuntatahot Yritykset ELYt AVIt Maakuntaliitot Järjestöbarometri 2012, kuvio % yhdistyksistä

3 Kumppanuus kunnan kanssa

4 Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa arvostetaan kunnissa Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tarjoajina Järjestöt yhteisöllisyyden rakentajina Järjestöt yleensä Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt vaikuttajina Järjestöjen yhteistoimintaaloitteet kunnalle Järjestöt strategisina kumppaneina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 49. Myönteinen Neutraali Kielteinen EOS

5 Kokemustiedon kerääminen järjestöiltä kunnan hyvinvointikertomukseen Kokemustieto on toiminnallisuudesta kertynyttä tietotaitoa, toimintatapoja, tuntemuksia ja käytäntöjä. Sitä on kaikilla ihmisillä ja kaikissa ihmisyhteisöissä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat yksi kanava saada tietoa eri elämäntilanteessa, eri ikäisten ja eri puolilla Suomea asuvien kokemustietoa. (ote Sulku & Peltoniemi, toim. Kukkonen 2017)

6 Kokemustiedon kerääminen Oulussa Kokemustietoa on kerätty järjestöiltä Oulun kaupungin hyvinvointikertomuksiin vuodesta 2013, malli kehitetty ESKO Ehkäisevän työn kärkihanke ( ), joka oli Oulun kaupungin ja järjestöjen yhteishanke. Kokemustieto on kerätty alkuun yhteistyössä SOSTEn ja Oulun kaupungin yhteyshenkilön kanssa, nyttemmin OUKA kerää tiedon itsenäisesti järjestöverkkoja hyödyntäen (mm. ESKO-hankkeessa syntyneitä elämänkaariverkostoja - Lapset ja Nuoret, Työikäiset, Ikäihmiset)

7 Miten kokemustiedon keräämisessä edetään? Case Oulu (TERVE-SOS finalisti vuonna 2017)

8 Miksi kokemustietoa kannattaa kerätä? Edistää osallisuutta kansalaisten ja järjestöjen keskuudessa. Järjestöjen kautta tavoittaa erityisesti palveluiden käyttäjät. Hyvä keino kerätä ruohonjuuritason tietoa ja hiljaisia, joka ei muuten välttämättä välity virkamiehille ja päättäjille. Saadaan tilastotiedon rinnalle eläviä esimerkkejä oikeasta elämästä Tieto on ajankohtaista ja jopa ennakoivaa, vs. indikaattoritieto tulee viiveellä Sen avulla on ryhdytty toimenpiteisiin (esim. huumeaiheiset vanhempain illat Oulussa)

9 Miten kokemustietoa on hyödynnetty Oulussa? (esimerkki vuodelta 2017) Nostoja kokemustiedosta Oulun valtuustokauden hyvinvointikertomukseen: Positiivisiksi asioiksi nousivat mm. elinvoimaisen ja vireän kaupungin monipuoliset palvelut, vahva yhteisöllisyys ja järjestöyhteistyö sekä monipuoliset ja edulliset liikuntamahdollisuudet. Merkittäviksi huolenaiheiksi nousivat työttömyys, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys, päihteet, mielenterveysongelmat. Vastaajien mukaan syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön tulisi panostaa sekä palveluihin pääsyä helpottaa.

10 Huolenaiheena mainittiin myös terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuus, saavutettavuus ja laatu. Lisäksi tuleva sote-uudistus aiheutti huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Järjestö- ja kehittäjäasiakkaiden näkemykset ovat mukana kun Oulussa päivitetään kaupunkistrategiaa ja asetetaan hyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja tavoitteita eri asiakirjoissa. Kaupungin intraan (Akkuna/tietoportaali) on viety liitteenä oleva kooste kyselystä. Oulun kaupungissa yhteyshenkilöt ovat: Asiantuntija Maarit Niva, Suunnittelija Virpi Knuutinen

11 Kiitos! Autamme mielellämme kokemustiedon keräämisen käynnistämisessä. puh Twitter: TiittaT