Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä. Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

Transkriptio

1 Järjestöt yhteistyössä terveyttä edistämässä Anne Pyykkönen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry

2 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja, kehittäjä ja keskustelun herättäjä Yhdistyksen toiminnan tavoitteet Edistää paikallista, maakunnallista ja valtakunnallista vuoropuhelua sosiaali- ja terveyspolitiikassa Tukea järjestöjen toiminta- ja työllistämisedellytyksiä Vahvistaa kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Perustettu v Jäseninä henkilöitä ja yhdistyksiä toimialalta Seitsemän kehittämishanketta, noin 20 työntekijää Verkkosivut:

3 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi ja koordinointi

4 Järjestöjen toiminta terveyden edistämisen kentällä Rekisteröityjen yhdistysten toiminnan tarkoitus (tiedot ovat vuodelta 2014 ja kattavat noin puolet rekisteröidyistä yhdistyksistä. Kulttuuri 24% Urheilu ja liikunta 19,4% Ammatti ja Elinkeino 17,2% Vapaa-aika 11,9% Sosiaali- ja terveysala 7,8% Politikka 6,3% Maanpuolustus ja kansainväliset suhteet 3,2%

5 Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomalaiset pitävät tärkeinä mahdollisuuksiaan osallistua järjestö- ja vapaaehtoistoimintaan. Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää järjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä oman hyvinvoinnin kannalta. (Kansalaisbarometri 2011) Sosiaali- ja terveysalan järjestöt tarkoituksena on joko jonkin erityisryhmän, oman jäsenistön tai hyvinkin laajan väestönosan fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen (Järjestömarometri 2007). Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset tavoittavat toimintaansa paljon erilaisissa vaikeissa elämän tilanteissa eläviä, sairaita, eri tavalla vammaisia, työttömiä, yksinäisiä ja sosiaalisista ongelmista kärsiviä ihmisiä (Järjestöbarometri 2008).

6 Sosiaali- ja terveysjärjestöt lukuina Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistuu melkein miljoona suomalaista luottamushenkilöinä, vapaaehtoisina ja vertaistukihenkilöinä Suomessa on yhteensä noin rekisteröityä eri alojen yhdistystä Valtakunnallisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä on noin 200 Valtakunnallisilla järjestöillä on noin 300 piiriyhdistystä Valtakunnallisten järjestöjen jäsenyhdistyksiä on yli 8000 Henkilöjäseniä paikallisyhdistyksissä noin 1,3 miljoonaa Lähde: Sosiaali- ja terveysjärjestöt hyvinvoinnin rakentajina, SOSTE 2012.

7 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen luokittelu Kansanterveysjärjestöt Lastensuojelujärjestöt Vanhusjärjestöt Vammaisjärjestöt Nuorisokasvatusjärjestöt Lomajärjestöt Päihdejärjestöt (Ray:n luokittelu) Lisäksi: liikunta- ja urheiluseurat, kylä- ja asukasyhdistykset, metsästys- ja kalastusseurat, nuorisojärjestöt, kulttuuriyhdistykset jne Valtakunnalliset järjestöt, alueelliset järjestöt, paikallisyhdistykset

8 Vertaistoiminta Vapaaehtoistoiminta Järjestöjen toiminta terveyden edistämisen kentällä Harrastus- ja virkistystoiminta hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä luovia, ehkäisevää toimintaa Vaikuttamistoiminta Asiantuntijuus Palvelujen ja tuen kehittäminen ja tarjoaminen Terveysmittauksia Sairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa Päihteiden käyttöä ehkäisevää toimintaa Lähde: Järjestöbarometrit 2010 ja 2011

9 Paikallisyhdistysten arvio eri toimintamuotojen painoarvosta Lähde: Järjestöbarometri 2013, 93.

10 Yhdistysten arviot toimintansa kehittämishaasteista Yhd.toim. tehostaminen, jäsenistön aktivointi Toiminnan tunnetuksi tekeminen Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen Jäsenhankinta Toimintojen monipuolistaminen Yhteistyön kehittäminen kuntien kanssa Rahoituksen vahvistaminen Vaikuttamistoiminnan tehostaminen Muiden paik.yhd. kanssa verkostoituminen Oman palvelutoiminnan kehittäminen Lähde: Järjestöbarometri % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske yhd.

11 Järjestötoiminnan sijoittuminen Oulun kaupungin hyvinvointipalvelutasojen vyöhykkeisiin (Lähde: Häkkilä&Tourula (toim.) Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä. Näkökulmia järjestö-kuntayhteistyöhön. Järjestöjen ostopalvelutuotanto Erityisen avun ja tuen tarpeet Erityissairaanhoito ja sosiaalihuollon erityispalvelut Asiakas Palkkatyö Korjaava työ Ammattilainen Teoriatieto Järjestöjen ostopalvelutuotanto, palvelutuotanto, järjestölähtöinen auttamistyö Järjestölähtöinen auttamistyö, kansalaisjärjestötoiminta, vapaa kansalaistoiminta Hyvinvoinnin turvaaminen; tarvittavat tuki- ja palvelumuodot Esim. kuntoutuskurssit, klubitalot, ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Esim. Oma/itsehoito, ensitieto, matalankynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelu/tietopalvelu, vertaisryhmät, vapaaehtoistoiminta, kohtaamispaikat, osallistumisen paikat, tapahtumat, koulutukset Kaupungin ehkäisevä toiminta Kansalainen Vapaaehtois Ehkäisevä toiminta työ Maallikko Kokemus tieto

12 Järjestöt syntyvät yhteistyöstä Järjestöt itsessään ovat yhteistoiminnallisia rakenteita: joukko ihmisiä kokoontuu yhteen ja päättää toimia yhdessä jonkun asian puolesta Yhteistyö ei ole itsetarkoitus on paljon asioita, joita voi tehdä ilman kumppaneita Yhteistyö on hyvä keino tehostaa tavoitteiden saavuttamista Kulloisetkin tavoitteet määrittävät sen, minkälainen yhteistyö ja minkä tahojen kanssa on tarkoituksenmukaista tärkeää yhteistyökysymysten ratkaisemisessa on oman mission tiedostaminen, konkreettisiksi muotoillut tavoitteet ja toimintaympäristöanalyysi Kunnat ovat asukkaiden yhteisöjä Järjestöjen ja kuntien yhteinen päämäärä: ihmisten ja perheiden hyvinvointi Lähde: Mykrä&Varjonen 2013, teoksessa Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä

13 Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Palvelujen tuottaminen ongelmat palvelujen kilpailuttamisen myötä Vuosina sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan painopisteet siirtyivät palvelutoiminnan merkityksen korostamisesta selvästi kansalaisjärjestötoiminnan, asiantuntijuuden ja vaikuttamisen suuntaan osallistumismahdollisuuksien tarjoamista ihmisille alettiin korostaa uudella tavalla (Järjestöbarometri 2007, 2008, 2012) Kunnat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöille tärkein yhteistyötaho heti toisten järjestöjen jälkeen Järjestöt kokevat kuntien suhtautumisen järjestöihin pääasiassa hyväksi ja arvostavaksi Järjestöjen kokemuksen mukaan kunnissa suhtaudutaan selvästi positiivisemmin järjestöihin vapaaehtoistoiminnan tarjoajina ja yhteisöllisyyden rakentajina kuin vaikuttajina tai strategisina kumppaneina (Järjestöbarometri 2012)

14 Askelmia monitoimijaiseen kehittämistyöhön 1. Löydä yhteiset tavoitteet 2. Varaa aikaa yhteistyölle 3. Moniäänisyys on rikkautta sitä kannattaa kuunnella 4. Ole rohkea 5. Tiedota avoimesti 6. Varmista resurssit 7. Luo joustavia yhteistyörakenteita Lähde: Häkkila & Tourula 2013, teoksessa Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä

15 Osallisuus Osallisuus on monitasoinen ja syinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudessa on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuus on yksilöllinen tunne tai kokemus kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan. Osallisuus yhteiskunnassa - Yhteiskunnan tasolla osallisuus liittyy edustukselliseen demokratiaan. Keskeistä osallisuudessa on se, miten ihmisellä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoprosessiin. Osallisuus ympäröivissä yhteisöissä - Osallisuudessa on kyse kiinnittymisestä johonkin: yhteisöihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan, yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisestä, turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. - Osallisuus on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus omassa elämässä - Osallisuus koostuu identiteetistä ja elämänhallintavalmiuksista ja voimaantumisesta (empowerment) - Olennaista on omakohtainen sitoutuminen, omaehtoinen toiminta ja vaikuttaminen omaa elämää koskevien asioiden kulkuun sekä vastuun ottaminen seurauksista - Osallisuus ja osallisuuden kokemukset ovat aina kytköksissä osallistujan ihmiskäsitykseen ja henkilökohtaiseen elämismaailmaan. Lähekkäiset käsitteet Osallistuminen Osallistaminen Osallisuuden muotoja Tieto-osallisuus Toimintaosallisuus Suunnitteluosallisuus Päätöksenteko-osallisuus Englanninkielisiä vastineita Participation citizen engament inclusion co-production involvement Määritelmät perustuvat Mona Särkelä-Kukon ja Päivi Rouvinen-Wileniuksen Sallin artikkelikokokelmassa (Jämsén&Pyykkönen (toim.) osallisuuden jäljillä julkaistuihin artikkeleihin.

16 Tieto-osallisuus: olemassa olevista palveluista ja toimintamahdollisuuksista on saatavilla riittävästi ja selkeästi esitettyä tietoa Toimintaosallisuus: omatoiminen ja aktiivinen toiminta omassa ympäristössä ja yhteisöissä Suunnitteluosallisuus: mukaan pääsy palvelujen suunnitteluun (esim. oma palvelusuunnitelma, palvelujen ja elinympäristöjen suunnittelu yleisemmin) Päätösosallisuus: Osallisuuden muotoja mukaan pääsy päätöksentekoon (esim. henkilöstövalinnat) Lähde: Kohonen ja Tiala 2002: Kuntalaiset ja hyvä osallisuus Myös: palveluosallisuus, koulutusosallisuus, työelämäosallisuus

17 Kaikki tarvitsevat osallistumisen paikkoja ja kokemuksia mukana olosta. Anne Pyykkönen HP

18 Kiitos!