Järjestöbarometri Jane

Transkriptio

1 Järjestöbarometri 2012 Jane

2 Esityksen sisältö Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet Kunnat eivät investoi riittävästi paikallistoimintaan Järjestöjä ei kuulla riittävästi kuntien päätöksenteossa Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

3 Järjestöbarometri aineistot Tämän seitsemännen Järjestöbarometrin aineistot: Kyselyaineistot 90 valtakunnallisten järjestöjen toiminnanjohtajaa (60 %) 114 järjestöjen aluetyöntekijää (40 %) paikallisyhdistystä (49 %) Tilasto- ja rekisteriaineistot RAY:n avustustilastot PRH:n Yhdistysrekisteri

4 Yhdistystoiminta ei korvaudu muulla osallistumisella

5 Uusia yhdistyksiä rekisteröidään runsaasti Vuonna 2011 Suomessa rekisteröitiin yli uutta yhdistystä Niistä sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on 180 (7 %), eli uusia alan yhdistyksiä rekisteröitiin 3-4 viikossa Sosiaali- ja terveysyhdistyksiä on rekisteröity vuosina : Yhteensä Kaikkiin maakuntiin 190 kuntaan (57 % nykykunnista) Purkautuneita 459 eli nettolisäys 634 yhdistystä

6 Yhdistysten lkm. Vuosina rekisteröidyt ja purkautuneet soteyhdistykset Järjestöbarometri 2012, kuvio 10. Rekisteröidyt Purkautuneet

7 Ry-toiminta on voimissaan ja uudistuu ihmisten tarpeiden mukaan Rekisteröity yhdistys on edelleen käyttökelpoinen tapa organisoida kansalaistoimintaa - uudet osallistumismuodot eivät ole syrjäyttäneet perinteistä yhdistysmuotoista toimintaa Järjestökentässä on kaksi samanaikaista kehityssuuntaa: Syntyy suurempia yksiköitä valtakunnallisten järjestöjen ja paikallisyhdistysten fuusioissa Syntyy yhä pienempien ja spesifimpien potilas-, vammaja diagnoosiryhmien tarpeisiin vastaavia yhdistyksiä

8 Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset ovat romahtaneet

9 Työttömien yhdistykset ovat supistamassa toimintaansa Lähes joka toisen (48 %) työttömien yhdistyksen toiminta on supistumassa (kaikista sote-yhdistyksistä vain 10 prosentin) Yli puolella (56 %) palkatun henkilöstön määrä vähentynyt vuodesta 2011 (kaikista sote-yhdistyksistä vain 16 prosentilla) Joka kolmas (35 %) arvioi henkilöstömäärän pienenevän v aikana (kaikista sote-yhdistyksistä vain 11 %)

10 Työttömien yhdistyksillä on taloudellisia ongelmia Joka kolmas (35 %) työttömien yhdistys arvioi taloudellisen tilanteensa huonoksi (kaikista soteyhdistyksistä vain 18 %) Lähes joka kolmas (30 %) ennakoi taloustilanteensa heikkenevän vuoden 2012 aikana (kaikista soteyhdistyksistä 20 %) Lähes puolet (44 %) on menettänyt jonkin keskeisen rahoituslähteen kahden viime vuoden aikana (kaikista sote-yhdistyksistä 21 %)

11 Työttömien yhdistysten toimintaedellytykset on turvattava Työttömien yhdistykset ovat tärkeitä pitkittyneesti työttömien ja osatyökykyisten työllistäjiä Ne tarjoavat myös vertaistukea, neuvontaa, ohjausta ja mielekästä toimintaa työttömäksi jääneille TE-toimistojen riittämättömät resurssit vastata henkilöasiakkaiden tarpeisiin sekä lähes päivittäiset irtisanomisuutiset saavat työttömien yhdistysten toiminnan nykymerkityksen korostumaan entisestään Toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti

12 Kunnat eivät investoi riittävästi paikallistoimintaan

13 Paikallisyhdistykset toimivat pienin resurssein Kolme neljästä (76 %) paikallisyhdistyksestä toimii kokonaan vapaaehtoisvoimin Keskimääräinen vuoden 2012 talousarvion loppusumma on euroa Lähes kaksi kolmasosaa (62 %) yhdistyksistä toimii alle kymmenen tuhannen euron vuosibudjetilla Yhdistykset toteuttavat pienin voimavaroin merkittävää hyvinvointia ja terveyttä edistävää ja ongelmia ehkäisevää toimintaa

14 Kuntien tuki keskeistä yhdistysten toimintaedellytysten kannalta Kuntien toiminta-avustukset ovat yhdistysten merkittävimpiä avustuslähteitä Yli puolet (54 %) yhdistyksistä sai kunnalta toimintaavustusta vuonna 2011, keskimäärin 550 euroa Avustus muodostaa keskimäärin 15 prosenttia yhdistysten talousarvion loppusummasta alle 2000 euron budjetin yhdistyksillä 35 prosenttia Joka viidennellä (19 %) yhdistyksellä avustus on vähentynyt ja kuudella prosentilla loppunut kokonaan edellisvuodesta

15 Kuntien tarjoamat toimintatilat tärkeitä yhdistyksille Noin puolet (48 %) yhdistyksistä toimii kunnan omistamissa tiloissa, joka kolmas (32 %) on saanut toimintatilan kunnalta käyttöönsä ilmaiseksi Lähes joka kolmannella (30 %) kunnan maksullisia toimintatiloja käyttävistä yhdistyksistä tilojen käyttö on kallistunut kahden viime vuoden aikana Kasvaneet kustannukset johtavat jäsen- ja osallistumismaksujen korottamiseen, vapaaehtoispanoksen käyttöön entistä enemmän varainhankintaan ja osalla yhdistyksistä toiminnan supistuksiin

16 Yhdistysten toimintaedellytysten kaventaminen on lyhytnäköistä Kunnat vaarantavat paikallisyhdistysten toimintaa merkittävästi keräämällä vuokratuottoja ja vähentämällä avustuksia pienin voimavaroin toimivilta yhdistyksiltä Tämä on lyhytnäköistä toimintaa, sillä Ruralia-Instituutin arvioiden mukaan yksi yhdistysten toimintaan sijoitettu euro tuo kuusi euroa takaisin Hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan vahvistamiseksi ja kunnan talouden kannalta on viisasta kunnallispolitiikkaa myöntää paikallisyhdistyksille toiminta-avustuksia ja maksuttomia tiloja.

17 Järjestöjä ei kuulla riittävästi kuntien päätöksenteossa

18 Kunnat keskeisiä järjestöjen yhteistyökumppaneita Kuntatahot Yritykset ELYt AVIt Maakuntaliitot Järjestöbarometri 2012, kuvio % yhdistyksistä

19 Järjestöjen vapaaehtoistoimintaa arvostetaan kunnissa Järjestöt vapaaehtoistoiminnan tarjoajina Järjestöt yhteisöllisyyden rakentajina Järjestöt yleensä Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt vaikuttajina Järjestöjen yhteistoimintaaloitteet kunnalle Järjestöt strategisina kumppaneina 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 49. Myönteinen Neutraali Kielteinen EOS

20 Järjestöjen mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon kunnissa huono Yhdistyksen näkemysten huomioon ottaminen kunnan päätöksenteossa Yhdistyksen kuuleminen kuntien päätöksenteossa Kunnan tuki yhdistykselle Kunnan kiinnostus yhdistyksen ylläpitämää vapaaehtois- ja vertaistoimintaa kohtaan Yhdistyksen merkityksen ymmärtäminen kunnissa Hankeyhteistyö Yhdistyksen arvostus kunnissa Yhdistyksen toiminnan tuntemus kunnissa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % % yhdistyksistä Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS/ei koske yhdistystä Järjestöbarometri 2012, kuvio 52.

21 % järjestöistä Järjestöjen asiantuntemusta palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Huonosti Kohtalaisesti Hyvin EOS 0 % Järjestön ottaminen mukaan palvelujen kehittämiseen kunnissa Kuntien ja järjestön strateginen kumppanuus palveluissa Ostopalvelujen tuottaminen kunnille Järjestöbarometri 2012, kuvio 42.

22 Järjestöjen ja kuntien välistä kumppanuutta on kehitettävä Järjestöihin suhtaudutaan kunnissa myönteisesti, mutta ne sivuutetaan kunnallisessa päätöksenteossa, eikä niiden ammatillista ja kokemusasiantuntijuutta käytetä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Kuntien ja järjestöjen strategista kumppanuutta on kehitettävä Kunta-järjestöyhteistyön kehittämisen haaste korostuu, kun kuntia yhdistyy ja kuntakoko kasvaa.

23 Järjestöt palveluntuottajina ovat vaikeuksissa

24 Palvelutuotannon painoarvo järjestöjen toiminnassa pienentynyt % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % järjestöistä Järjestöbarometri 2012, kuvio 21. Suuri Kohtalainen Pieni Ei koske järjestöä

25 Toimipaikkojen lkm Järjestöjen sosiaalipalvelutoimintayksiköt vähentyneet Järjestöbarometri 2011, kuvio 29. Järjestöt Yritykset Lähde: THL: Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. SVT.

26 Järjestöjen palvelutuotannossa on taloudellisia ongelmia Kahdeksan prosenttia vastanneista eli viisi järjestöä lopettanut vuonna 2011 jonkin palvelumuodoistaan 17 järjestöä ennakoi jonkin tarjoamansa palvelumuodon olevan erityisen suurissa vaikeuksissa vuonna 2012 Puolet pääosin järjestöjen varassa toimivista sosiaalipalveluista, joille ei ole markkinoita ja joissa ei ole juurikaan muita tuottajia, on taloudellisissa vaikeuksissa Suurimmat vaikeudet ovat kuntoutuspalveluissa, asumispalveluissa ja yksittäisissä erityisryhmille suunnatuissa palveluissa

27 Kuntien kilpailutuskäytännöt ovat hankalia järjestöille Kunnat kilpailuttavat myös palveluja, joissa ei ole markkinoita Kuntien tulee arvioida nykyistä paremmin, onko alueella palvelumarkkinoita ja tarvitaanko kilpailuttamista Kuntien kilpailutuskäytäntöjen on kehityttävä, koska kunnat eivät osaa tällä hetkellä käyttää edes nykyisessä hankintalaissa olevia joustomahdollisuuksia Kunnissa tulee laatia palvelustrategiat, joiden kautta syntyy pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta yksityisiltä palveluntuottajilta hankittavissa palveluissa.

28 Kuntoutuspalveluissa Kelan hankintakriteerit ongelmallisia Järjestöt kritisoivat Kelan hankintakriteerejä ja puitesopimuksia, joissa järjestö joutuu kantamaan yksin palvelun tarpeeseen varautumisen riskin Menettely suosii toimijoita, joilla ei ole pitkäjänteistä, pysyvää toimintaa, vaan jotka palkkaavat työntekijöitä vain erillisiä keikkoja varten Tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta järjestöjen osaaminen kuntoutuksessa säilyy Ilman järjestöjen kuntoutuspalveluja yhä useampi jää vaille kuntoutusta tai sen laatu ei vastaa tarpeita