EU-ministerivaliokunta käsitteli asian kokouksessaan

Transkriptio

1 Valtioneuvoston EU-sihteeristö E-KIRJE VNEUS VNEUS Hirvonen Ahti(VNK) Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Komission esitykset EU:n rakennerahastoja (maaseuturahasto, aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahasto, kalatalousrahasto) koskevien asetusten muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden auttamiseksi U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys, joka koskee komission esityksiä rakennerahastoja koskevien asetusten muuttamiseksi. EU-ministerivaliokunta käsitteli asian kokouksessaan EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen EU-erityisasiantuntija Ahti Hirvonen LIITTEET

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi alue- ja rakennepolitiikka, aluepolitiikka, jaosto alue- ja rakennepolitiikka (EU 4), jaosto kalastus (EU 17), jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), kalastus, maaseuturahasto, maaseutu MMM, TEM ALR, EUE, LVM, MAVI, OKM, SM, STM, TH, UM, VM, VNEUS, YM

3 Valtioneuvoston EU-sihteeristö PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hirvonen Ahti(VNK) Asia EU; Komission esitykset EU:n rakennerahastoja (maaseuturahasto, aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahasto, kalatalousrahasto) koskevien asetusten muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden auttamiseksi Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/1472 EU/2011/1473 EU/2011/1474 U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Ehdotusten käsittely asiaa koskevissa työryhmissä on alkanut ja puheenjohtajamaan mukaan muutosten käsittely pyritään saamaa valmiiksi vuoden 2011 aikana. KOM(2011) 481 lopullinen KOM(2011) 482 lopullinen KOM(2011) 484 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijät: Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005; SEUT 42 ja 43 artikla Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006; SEUT 177 artikla Neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006; SEUT 43 artikla Kaikissa ehdotuksissa noudatetaan tavallista lainsäätämisjärjestystä. VNEUS, EU-erityisasiantuntija Ahti Hirvonen, p MMM, neuvotteleva virkamies Tiina Malm, p MMM, maaseutuekonomisti Leena Summanen, p MMM, neuvotteleva virkamies Harri Kukka, p TEM, aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti, p TEM, neuvotteleva virkamies Leif Ehrsten, p TEM, neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari, p

4 Suomen kanta/ohje: 2(5) Suomi on aiemmissa EU-ministerivaliokunnan kannoissa (U-kirje rahoituskehyksistä ) kannattanut EU-osarahoituksen enimmäismäärän laskemista nykyisestä 85 prosentista 75 prosenttiin tulevalla rahoituskaudella alue- ja rakennepolitiikassa. Suomi pitää kansallista omavastuuosuutta takeena vastuulliselle projektitoiminnalle. Suomi suhtautuu epäilevästi komission esittämän ratkaisumallin toimivuuteen alue- ja rakennepolitiikan osalta kaikkien kuuden jäsenmaan kohdalla. Suomen mukaan komission tulisi selventää ja eritellä kyseisten jäsenmaiden ongelmakohdat ratkaisuehdotuksen pohjaksi. Suomi toivoo lisätietoja siitä, kuinka ehdotetun järjestelyn puitteissa varmennetaan, että ohjelmilla parannetaan kyseisten jäsenmaiden kilpailukykyä, työllisyyttä sekä edistetään innovaatioita. Suomi katsoo, että tarvittaessa kyseisiltä jäsenmailta tulee edellyttää rakenteellisten ehdollisuuksien käyttöönottoa lisävarojen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi Suomen alue- ja rakennepolitiikkaa koskevia kommentteja ja kysymyksiä on huomioitu varsin pitkälle EU-puheenjohtajamaan tekemässä kompromissi-esityksessä. Alkuperäiseen ehdotukseen on lisätty, että korotettua EU-rahoitusosuutta hakevilta jäsenmailta pyydetään taloudellista tilannetta koskevat selvitykset. Jäsenmaan tulisi osoittaa kansallisten resurssien puute muun muassa makrotalousluvuilla. Jäsenmaan tulisi osoittaa, että kansallisen rahoitusosuuden laskeminen on välttämätöntä ohjelmien toteuttamisen jatkumisen kannalta. Jäsenmaan tulisi myös eritellä lisärahoituksen aiottu käyttö sekä toimenpiteet varojen keskittämiseksi kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi. Jäsenmaat raportoisivat strategisen raportoinnin yhteydessä, kuinka lisävaroilla on vaikutettu kilpailukyvyn, kasvun ja työpaikkojen lisäämiseen. Kompromissi-esityksessä asetusehdotukseen on myös lisätty maininta, että kyseinen järjestely on väliaikainen ja, ettei nyt tehtävä asetusmuutos ennakoi tulevan ohjelmakauden valmistelua. Kompromissi-esitykseen on myös lisätty, että järjestely ei saisi vaatia muutoksia vuoden 2012 budjettiin. Tarvittavat maksatusmäärärahoihin tehtävät tarkistukset esitettäisiin ao. otsakkeen alla. Sen sijaa Suomen esittämää varauksellisuutta koskien järjestelmän soveltamisen suhteellisen pitkää taannehtivuutta ei ole huomioitu. Ottaen huomioon että Europäämiehet sopivat EU:n varojen käytöstä Kreikan talouden elpymisen tukemiseksi ja se, että komissio teki ehdotukset asetusten muutoksiksi tällä perusteella, pyrkii Suomi toimimaan johdonmukaisesti tämän linjauksen kanssa. Maaseuturahaston osalta mahdollisuus komission ehdotuksen mukaiseen osarahoituksen korotukseen on jo hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muutoksena EU:n elvytyssuunnitelman yhteydessä (muutos N:o 473/2009), joten Suomi hyväksyy komission ehdotuksen. Kalatalousrahaston osalta Suomi hyväksyy komission ehdotuksen. Aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahastojen osalta tarvitaan vielä lisäselvityksiä ja mahdollisesti tarkennuksia esitykseen erityisesti taannehtivuuden osalta. Pääasiallinen sisältö: Taustaa Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiehet ja EU:n toimielimet vahvistivat Brysselissä sitoutuneisuutensa euroon ja valmiutensa toteuttaa kaikki mahdolliset toimenpiteet euroalueen ja sen jäsenvaltioiden rahoitusvakauden turvaamiseksi.

5 3(5) Kokouksessa laaditussa julkilausumassa vahvistettiin määrätietoisuus lähentymisen, kilpailukyvyn sekä ohjauksen ja hallinnan vahvistamistarpeesta euroalueella ja todettiin, että valtionvelkakriisin selvittämiseksi on jo toteutettu merkittäviä toimenpiteitä. Kohdatut haasteet ovat kuitenkin osoittaneet, että pitkälle meneviä toimenpiteitä tarvitaan vielä enemmän. Julkilausuman mukaan Kreikassa tarvitaan kokonaisvaltaista kasvu- ja investointistrategiaa. Komissio on päättänyt perustaa työryhmän rakennevarojen kohdistamiseksi kilpailukykyyn ja kasvuun, työpaikkojen luomiseen ja koulutukseen. Työryhmä toimii yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa. Samalla päätettiin ottaa käyttöön EU:n varoja ja käyttää EU:n toimielimiä, esimerkiksi Euroopan investointipankkia, tarkoituksen tukemiseksi sekä Kreikan talouden elpymisen tukemiseksi. Komission esitykset rakennerahastoja koskevien asetusten muuttamiseksi Euroalueen päämiesten julkilausumaa noudattaen komissio antoi asiakirjoissa mainitut ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiksi. - Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta (KOM(2011) 481 lopullinen, maaseuturahasto) - Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta (KOM(2011) 482 lopullinen, aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahasto) - Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta (KOM(2011) 484 lopullinen, kalatalousrahasto) Kaikissa mainituissa ehdotuksissa komissio esittää ohjelmiin sovellettavan yhteisörahoitusosuuden korottamista 10 prosenttiyksiköllä. Korotus koskee kuutta jäsenmaata, jotka ovat pyytäneet rahoitustukea Euroopan rahoitusvakausmekanismista (euromaat) tai maksutasemekanismista (muut kuin euromaat). Kyseiset jäsenmaat ovat Irlanti, Kreikka, Latvia, Portugali, Romania ja Unkari. Toimenpide on väliaikainen ja se lopetetaan heti, kun asianomaiseen jäsenvaltioon ei enää sovelleta tukimekanismia. Huomion arvoista on, että Unkari sai maksutasemekanismista tukea vuodesta 2008 alkaen mutta ei ole ollut siinä enää mukana vuodesta 2010 alkaen. Komissio perustelee muutosta sillä, että finanssi- ja talouskriisin jatkuminen lisää kansallisiin rahoitusvaroihin kohdistuvia paineita ja jäsenvaltiot joutuvat pienentämään budjettejaan. Tässä yhteydessä koheesio- ja maaseudun kehittämisohjelmien sujuva toteutus on tärkeä väline, jolla reaalitalouteen saadaan ohjattua rahoitustukea. Muutos antaisi asianomaisille jäsenvaltioille tarvittavat varat hankkeiden tukemiseen ja talouden elvyttämiseen.

6 4(5) Rakennerahastotukien suuruus jäsenmaittain suhteessa BKT:seen vaihtelee merkittävästi kuuden maan kohdalla: Unkarin tuen osuus nousee noin 3,6 %:in/bkt/v, Latvian 3,3 %:in, Romanian 2,2 %:in, Portugalin 1,8 %:in, Kreikan 1,3 %:in ja Irlannin 0,1 %:in (ks. liite). Keskimääräinen taso on 0,4 %/BKT/v. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: EU-ministerivaliokunta Käsittely Euroopan parlamentissa: Valiokuntakäsittely asianomaisissa valiokunnissa on alkamassa. Maaseuturahaston osalta asiaa käsittelee maatalous ja maaseudun kehittämisvaliokunta raportin laatijana valiokunnan puheenjohtaja Paolo De Castro. Aluekehitys- kalatalousvaliokunta eivät ole vielä ilmoittaneet raportin laatijoita ehdotuksille. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Taloudelliset vaikutukset: Ehdotetut muutokset eivät aiheuta muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Ehdotuksilla ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin, koska rahastoista toimintaohjelmille ohjelmakaudeksi myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia. Maksujen osalta komissio arvioi jäsenvaltioiden tähän mennessä lähettämiin menoennusteisiin perustuen, että vuoden 2011 talousarvioon voi maaseuturahaston osalta kohdistua 90 miljoonan euron ja vuoden 2012 talousarvioon 470 miljoonan euron lisämenot. Aluekehitys-, sosiaali- ja koheesiorahaston osalta kokonaisvaikutus maksumäärärahoihin vuonna 2012 on enimmillään noin 2304 miljoonaa euroa. Kalatalousrahaston osalta maksumäärärahat nousisivat vuonna 2012 noin 20 miljoonaa euroa. Käsillä olevan rakennerahastojen yleisasetuksen muutoksen sekä samanaikaisesti tehtyjen kalatalousrahaston ja maaseudun kehittämisen maatalousrahaston muutosten arvioidut enimmäisvaikutukset (miljoonina euroina) esitetään seuraavassa taulukossa: Jäsenvaltio Kaikki kuusi jäsenvaltiota Jäsenvaltioit tain Yhte ensä Kreikka 879 Unkari 308 Irlanti 98 Latvia 255 Portugali 629 Romania 714 Ehdotuksen nojalla komissio voisi korottaa asianomaisille maille suoritettavia maksuja niin kauan kuin niihin sovelletaan tukimekanismeja. Tämä tapahtuu korottamalla 10

7 5(5) prosenttiyksikköä ohjelmien toimintalinjoille vahvistettuja osarahoitusosuuksia, joita sovelletaan kyseisenä aikana ilmoitettuihin hiljattain todennettuihin menoihin. Tähän ei tarvita lisärahoitusta kokonaisbudjetissa sillä rahastoista näille maille ja ohjelmille kyseisenä ajanjaksona myönnettävä kokonaisrahoitus ei muutu. Ehdotuksella ei ole vaikutuksia maksusitoumusmäärärahoihin ohjelmakauden aikana, koska rakennerahastoista ja koheesiorahastosta toimintaohjelmille ohjelmakaudeksi myönnettävän rahoituksen enimmäismääriin ei ehdoteta muutoksia. Ottaen huomioon jäsenvaltion pyynnön saada soveltaa toimenpidettä ja välimaksupyyntöjä koskevien täytäntöönpanotoimien kehityksen, komissio tarkastelee vuonna 2012 uudelleen maksumäärärahojen lisäämisen tarpeellisuutta ja ehdottaa tapauksen mukaan tarvittavia toimia budjettivallan käyttäjälle. Komissio on selvittänyt muutosesitysten maksuvaikutuksia ja esitysten korostetaan vaikuttavan hitaasti EU:n budjettiin. Vuoden 2012 budjettia esitys ei muuttaisi. Mikäli asetusmuutos astuisi voimaan keväällä 2012, toimittaisiin ensin budjetin yleisillä liikkumavaroilla ja tarpeen mukaan syksyllä 2012 maksumäärärahojen lisäyksellä. Täten ehdotuksen taloudellisia vaikutuksia Suomelle ei voida vielä tässä vaiheessa tarkasti arvioida. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: Komission vuoden rahoituskehysehdotuksessa (KOM (2011) 500 lopullinen, OSA I) ehdotetaan, että yhteisrahoitusosuutta voitaisiin myös tulevalla kaudella nostaa väliaikaisesti 5 10 prosenttiyksikköä, jos jäsenvaltio saa rahoitustukea. Asiasanat Hoitaa Tiedoksi alue- ja rakennepolitiikka, aluepolitiikka, jaosto kalastus (EU 17), kalastus, maaseutu, maaseuturahasto, jaosto alue- ja rakennepolitiikka (EU 4), jaosto maatalous - ja elintarvike (EU 18) MMM, TEM ALR, EUE, LVM, MAVI, OKM, SM, STM, TH, UM, VM, VNEUS, YM