Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland Creating autonomous Region of Helsinki

Transkriptio

1 luonnos klo 13 Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland Creating autonomous Region of Helsinki Esitys Kuuma-komission kokouksessa Markus Sovala, muutosjohtaja

2 Voimavarat alustavaa hahmottelua Osa Suomea, rajattu itsehallinto alkaen. 1,6 miljoonaa asukasta Viroa isompi, mutta Latviaa pienempi. Pinta-ala km 2 neljä kertaa Luxemburg, puolet Sloveniasta. 100 (?) kieltä, 26 kuntaa, 3 suurkaupunkia, satoja (tuhansia?) kyliä ja taajamia. Viralliset kielet suomi ja ruotsi puolet suomenruotsalaisista asuu Uudellamaalla Suomen talouden veturi, maan parhaimpien yliopistojen koti. Suomen digitalisaatio alkaa täältä. Suurkaupunkialueen ympärillä dynaamiset kehäkunnat ja kehittyvä maaseutu. Maailman kauneimmat meri, metsät ja rakennettu ympäristö neliökilometriin mahtuvat ihmiset, ötiäiset ja jopa suurpedot. Aikanaan 4-5 mrd. euron budjetti ja työntekijää (suuruusluokkia). Valmisteluissa käytettävissä Suomen paras asiantuntemus apuna mm. kunnat ja valtio. Muutosvaiheen resurssit ovat yhä ns. vaiheessa mutta kun juna lähtee kunnolla liikkeelle, apua tarjolla varmasti enemmän kuin voidaan ottaa vastaan.

3 Muutoksen filosofia alustavaa hahmottelua Nyt tehdään maakuntaa, ei vatvota onko se hyvä idea. Valtakunnalliseen sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti muita kanavia pitkin ota yhteyttä kansanedustajaasi mutta maakunnan konkreettinen valmistelu tulee varmasti paljastamaan valtakunnallisissa suunnitelmissa aukkoja ja virheitä reagoidaan heti jos paljastuu, ettei aika tai resurssit riitä tai jos joku asia on no-go. Uudenmaan perustaminen on haastavaa, mutta muut maakunnat mielellään vaihtaisivat ongelmansa meidän ongelmiimme. Uusimaa on alueellisesti eriytynyt, mutta silti toimiva talousalue. Uudenmaan maakunnasta saadaan toimiva kokonaisuus helposti parempi kuin nykytila. Vaikka maakunnan perustaminen on käytännön juttu, se kannattaa tehdä kunnianhimoisesti kyseessä on ainutkertainen mahdollisuus hakea alueellisesti yhtenäisiä palveluketjuja ja toimintamalleja.

4 Uusimaa2027 alustavaa vision hahmottelua Uusimaa järjestää sote- ja muut maakuntapalvelut itsehallinnollisesti tukeutuen valtakunnalliseen tietoarkkitehtuuriin ja tukipalveluihin digitalisaatio on meille strateginen lähtökohta. Uudellamaalla Suomen on vaikuttavuudeltaan parhaimmat, saumattomat sote-palveluketjut (sote)resurssit kohdennettu tehokkaalla ja vaikuttavalla tavalla. Uusimaa Itämeren alueen on kilpailukyvyn kärjessä. Yrityksien palvelut Maailman paras, yhtenäinen (joukko)liikennejärjestelmä. Uudenmaan maakunta on varmasti paras ja mahdollisesti suurin työnantaja Suomessa.

5 Muutosvisio2019 alustavaa hahmottelua Kun itselle tehdään, hyvää tulee maakuntien Suomi alkaa Uudeltamaalta. Emme ole toteuttamassa valtion maakunta- ja sote-uudistusta, vaan perustamassa meidän omaa Uudenmaan maakuntaa ja rakentamassa meidän omia sote-palveluita toki lainsäädännön raameissa. Palveluiden digitalisaatio on Uudellemaalle mahdollisuus, ei uhka siksi olemme osa kansallista tietoarkkitehtuuria. Jatkuvuus on turvattava, mutta muutokseen tähdätään. Palveluiden 100% jatkuvuus ei estä toiminnan käynnistymistä uudistavalla otteella. Hyvä henkilöstöpolitiikka on avain muutokseen! Älä juokse lujaa ennen kuin tiedät suunnan. Ei haeta nopeutta, vaan oikea-aikaisuutta. Kun juna kulkee, matkustajia riittää konnarit ja veturinkuljettajat löytyvät aikanaan.

6 Strateginen toimintalinja alustavaa hahmottelua Hyväksytään uudistuksen perusraami sellaisena kuin se on Ennen lainsäädännön voimaantuloa sitovia päätöksiä ei voi tehdä on edettävä konsensushakuisesti ja tarvittaessa rinnakkaisin suunnitelmin. Väliaikaishallinnon ja aikanaan maakuntavaltuuston johtaman valmistelun aikataulu on tiukka ja siksi maakunta aloittaa pitkälti nykyisin rakentein ja toimintamallein. Varmistetaan palveluiden 100% jatkuvuus Palveluiden käyttäjä ei huomaa (juuri mitään) muutosta Onnistuneet henkilöstö-, liiketoiminta-, kiinteistö- ja ICT-järjestelmäsiirrot siirrot tehdään pitkälti as-is eli toiminnot siirtyvät sellaisenaan. Maakunnan johtamisjärjestelmä koeponnistettuna jo 2018 syksyllä. Aloitetaan maakunnan toiminta eteenpäin suuntautuvana, uudistumishaluisena ja -kykyisenä Valmis heti korjaaviin liikkeisiin jos niitä tarvitaan riskianalyysi ja varautumissuunnittelu. Maakunta käynnistetään uudistuvana, oppivana organisaationa vältetään vanhojen rakenteiden betonointi. Rakenteet ja eetos mahdollistavat voimavarojen siirron back-officesta core-businekseen. Avoin ulkoinen viestintä ja sisäinen kommunikaatio strategisena toimintamenetelmänä.

7 Aikataulu grand plan lopusta alkuun : Vision toteuttaminen: Toiminnan kehittäminen mm. alueellista työnjakoa ja yhteistyötä kehittämällä. Resurssien pysyvä uudelleen suuntaaminen toiminnallisten tavoitteiden suuntaisesti. 3/ /2018: Maakunnan toiminta käynnistyy: Toiminto-, henkilöstö-, yms. siirtoja koskevat päätökset. Eteenpäin katsovan, uudistavan maakunnallisen toimintamallin sisäänajo. 7/2017-3/2018: Väliaikaishallinto: Varmistetaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistymiselle. Suunnitellaan siirrot ja uusi maakunnallinen toimintamalli. Perustetaan Uudenmaan keskushallinto, ml. maakuntavarainhallinto. 12/2016-6/2017: Valmisteluvaihe: Haetaan yhteinen filosofia, Muutosvisio2019 ja grand plan opetellaan maakunnallista toimintamallia. Avoimen viestinnän ja kommunikaation sisään ajaminen. Konkreettinen projektisuunnittelu, ml. resurssit. Suunnitellaan Uudenmaan keskushallinto, ml. maakuntavarainhallinto.

8 Aikataulu 12/2016-6/2017 Rakentuu neuvottelukunnan kokousaikataulun ympärille Ke klo 9 Hankkeen yleisstartti näiden ja hankkeen organisointia kuvaavien kalvojen pohjalta noin Raportointi saavutuksista Toimintasuunnitelma loppukeväälle noin Raportointi saavutuksista Väliaikaishallinnon käynnistäminen

9 Strategisia kysymyksiä niiden (=valtio) ratkaistavana 1. Valinnanvapaus mitä ja milloin? 2. Hyte-kerroin kuka saa hyödyn? 3. Pitääkö järjestäjä/tuottaja erottelu? 4. Pääkaupunkiseudun mahdollinen erillisratkaisu kasvupalveluiden osalta? 5. Toimivalta/perustuslakikysymys liittyen kaavoitukseen? 6. 7.

10 Strategisia kysymyksiä meidän (=Uudenmaan maakunta) ratkaistavana 1. Prosessikysymys: miten paljon yritetään de facto päättää asioita ennen kuin on väliaikaishallinto ja/tai maakuntahallinto olemassa? Voidaan hakea yhteistä näkemystä asioissa joissa konsensus on mahdollinen? Voidaan valmistella vaihtoehtoisia etenemisteitä? 2. Prosessikysymys: Missä määrin sote valmistellaan kapseloituna ja missä määrin osana maakuntavalmistelua? Valmistelumalli saattaa de facto ratkaista paljon tulevasta toimintamallista ja siksi jo valmisteluvaiheessa haetaan synergioita. 3. Mikä osa sotesta toteutetaan divisioona- ja mikä osa aluemallilla? Myös Uudenmaan sisällä mietittävä fiskaalista federalismia meille oikeaa keskittämisen ja hajauttamisen tasapainoa. 4. Miten valinnanvapaus toteutetaan ja millä aikataululla? Nyt odotamme valtion perusratkaisuja 5. Yhdyspinta suhteessa kuntiin: Kasvupalveluiden käytännön järjestäminen riippuu pääkaupunkiseudun erillisratkaisusta? Ennaltaehkäisevät sote-palvelut vs. kasvupalvelut? Yhdyspinta sivistystoimeen? Kaavoitusyhteistyön järjestäminen? Liikennesuunnittelu vs. liikenteen järjestäminen? MAL- ja K-sopimukset? Muut asiat? 6. Yhdyspinta suhteessa valtioon? Kasvupalvelut? MAL- ja K-sopimukset?

11 Pikaisesti mietittäviä/selvitettäviä asioita strategisen ja taktisen tason työlistaa 1. Projektihallinnon keskittämisen aste ja mahdolliset välineet? 2. Miten ja millä prosessilla Muutosvisio2019 sorvataan? Miten pitkälle voidaan edetä Uusimaa2027-vision suhteen valmisteluvaiheessa? 3. Käsiteanalyysiä: tehdäänkö tätä uusmaalaisille ( etninen käsite), Uudellamaalla asuville (asuinpaikkaperiaate) vai Uudenmaan kansalaisille (kansallisuusperiaate)? 4. Miten vastataan (erityisesti pienten ja keskisuurien) kuntien haluun osallistua valmisteluun. 5. Henkilöstön ja johdon koulutus mietittävä mitä tehdään ja milloin? 6. Miten ja milloin viestitään suoraan Uudenmaan asukkaille? 7. 8.