HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2015 TOIMINTA

Transkriptio

1 1/9 HYVINVOINTIRYHMÄN VUODEN 2015 TOIMINTA Hyvinvointiryhmä raportoi vuosittain toiminnastaan ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta yliopiston johdolle ja opetusneuvostolle sekä yliopistoyhteisölle. Opetusneuvostossa joulukuussa 2014 käydyn keskustelun pohjalta hyvinvointiryhmä otti yhdeksi keskeiseksi tehtäväkseen kartoittaa vuonna 2015 opiskelun aikaisten erityisjärjestelyjen käytäntöjä. Raportin liitteeksi on koottu keskeisimmät johtopäätökset opiskelijoille ja henkilökunnalle tehdyistä kyselyistä (liite 1). Opiskelijoiden hyvinvointiryhmän työskentelyä ja vuosittaista toimintasuunnitelmaa jäsentää opiskelukykymalli. Opiskelukykymalli: Opiskeluterveydenhuollon opas, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 12/2006 Opetustoiminta Opetussuunnitelmat ja opetuksen järjestäminen luovat pohjan opiskelijoiden hyvinvoinnille ja opiskelukyvylle. Tieteenalayksiköissä työstettiin uusia opetussuunnitelmia vuosille Hyvinvointiryhmän yksikkökäynneillä keskusteltiin erityisesti opetussuunnitelmien osaamisperustaisuuden selkeästä määrittelystä, monipuolisista opintojen suoritustavoista ja

2 2/9 yliopistotasoisista yhtenäisistä käytännöistä opiskelun saavutettavuuden varmistamiseksi. Hyvinvointiryhmä seuraa näiden opetussuunnitelmiin kohdistuneiden tavoitteiden toteutumista mm. opiskelijakyselyistä saatujen palautteiden avulla. Yksiköissä toivottiin opettajille ja opinto-ohjausta tekevälle henkilöstölle koulutusta tai kollegatapaamisia, joissa käsitellään vaikeita ohjaustilanteita. Vuoden 2015 aikana järjestettiin hyvinvointiryhmän aloitteesta yhteistyössä opintopalveluiden, yliopiston henkilöstöpalveluiden ja YTHS:n kanssa kaksi Haasteelliset opetus- ja ohjaustilanteet - koulutustilaisuutta. Tarkoituksena on järjestää jatkossa vuosittain vastaavia tilaisuuksia. Ohjausvastaavat ovat verkostotapaamisten yhteydessä tuoneet esiin tarpeen HOPSopettajien tuen vahvistamisesta. Vuoden 2015 aikana opintopalveluissa kirjoitettiin HOPSopettajan opas, joka julkaistiin intrassa. Oppaassa pyritään kuvaamaan Tampereen yliopiston yhteisiä HOPS-määrittelyjä, -ohjeita ja käytänteitä. Sen tarkoitus on toimia jatkuvasti saatavilla olevana perehdytyspakettina HOPS-opettajille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Jatkossa opasta täydennetään ja kehitetään yhteistyössä yliopiston eri toimijoiden kanssa, ja vastuuhenkilönä toimii opintopsykologi. Oppaan lisäksi opintopalveluissa on valmisteltu vuoden 2015 aikana HOPS-opettajille koulutusta, jonka tarkoituksena on tarjota alustusten lisäksi mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten jakamiseen. Koulutus toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2016 aikana, ja tarkoitus on jatkossa toteuttaa se vuosittain. Hyvinvointityöryhmän toiminta vuoden 2015 aikana: Erityisjärjestelykysely Aikalainen-lehden Hyvinvoinnista-palstalle kirjoitettujen juttujen tuottaminen: ryhmä hankkii palstan kirjoittajat, jotka ovat alansa asiantuntijoita ja he voivat olla myös yliopistoyhteisön ulkopuolelta. Palstan kuukausittaisten kirjoitusten teemat valitaan ajankohtaisista, hyvinvointiin liittyvistä teemoista. Kirjoitusten aiheet ja kirjoittajat löytyvät liitteestä 2. Opiskelijan omat voimavarat Kysyttäessä opiskelijoilta mihin asiaan he toivoisivat saavansa ensisijaisesti apua, he mainitsivat useimmiten ongelmat stressinhallinnassa (20 %) ja ajanhallinnassa (14 %) sekä opiskeluongelmat (14 %). Opiskelijoista 47 % kärsi runsaasta tai erittäin runsaasta stressistä. (Opiskelijoiden terveystutkimus 2012) Opiskelijoiden tietoisuutta on tärkeää lisätä siitä, että itsekin voi tehdä paljon omien voimavarojensa lisäämiseksi ja stressin helpottamiseksi. Tähän asiaan pureudutaan hyvinvointiryhmän toimesta jo aivan opiskelun alkumetreillä Orientaatio 2 -tilaisuuksissa antamalla opiskelijoille tietoa stressistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tilaisuuksissa myös opiskelijat itse pohtivat sitä, mikä itse kullekin tuo iloa ja auttaa jaksamaan. Pitkittynyt stressi heikentää opiskelukykyä ja on terveysriski; se voi johtaa esimerkiksi mielialan laskuun ja masennukseen. Pitkittyneessä stressissä ulkopuolinen apu on usein tarpeen.

3 3/9 Stressin lisäksi Orientaatio 2 tilaisuuksissa teemoina ovat olleet uuden opiskelijan elämänvaiheeseen liittyvät kehitykselliset haasteet, opiskeluyhteisöön liittymisen merkitys, opiskelukyvyn käsite ja yliopisto-opiskelijan identiteettiin liittyvät kysymykset. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä, joita opiskelijat pohtivat uudessa elämäntilanteessa, on toisiin opiskelijakavereihin tutustuminen ja sosiaalisiin ryhmiin mukaan pääseminen (Nyyti ry:n raportti uusien opiskelijoiden kyselystä 2015). Moni uusi opiskelija aloittaa opiskelut täysin uudessa ja vieraassa sosiaalisessa toimintaympäristössä, yksin vailla olemassa olevia tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. Kuulumisen tunne (sense of belongingness) on tärkeä tekijä, kun puhutaan kiinnittymisestä opintoihin ja opiskeluyhteisöön. Vaikka tunne kuulumisesta on hyvin henkilökohtainen, yhteisöllä on mahdollisuus vaikuttaa siihen omilla toimintatavoillaan ja käytänteillään sekä sosiaalisesti vahvistavasti että heikentävästi. Toinen tärkeä tekijä on syvenevä osallistuminen (proceeding participation) opiskeluun liittyviin yhteisöihin. Osallisuus yhteisöihin voi parhaimmillaan olla osallisuutta useisiin erilaisiin yhteisöihin, joissa tietoa jaetaan ja luodaan ja josta voi syntyä merkityksellisiä kokemuksia. Kolmas tärkeä tekijä, akateemisten opiskelutaitojen hallinta (artistry of academic learning), on yhteydessä opiskelutaitojen lisäksi siihen, kuinka kykenevänä opiskelija näkee itsensä vaativassa korkeakouluympäristössä. Näiden kolmen tekijän lisäksi olennaisia elementtejä ovat myös opiskelijan kehittynyt ja kehittyvä oppimisidentiteetti, opintojen koettu merkitys ja ohjauksen sosiaaliset käytännöt, jotka muodostavat perustan kuulumisen tunteen, osallistumisen ja akateemisten opiskelutaitojen hallinnalle ja siten opintoihin kiinnittymiselle. Unipoli Sport kolmen korkeakoulun yhteiset liikuntapalvelut ovat lisänneet tamperelaisten korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksia. OKM:n tuen avulla aloitettu matalan kynnyksen liikuntakokonaisuus pyrkii houkuttelemaan mukaan vähän liikkuvia opiskelijoita. Tulokset ovat olleet hyviä, joten toimintaa jatketaan korkeakoulujen tuen avulla. Toimeentulon riittävyys vaikuttaa merkittävästi opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelumahdollisuuksiin. OKM:n Opiskelijatutkimus 2014 paljastaa, että 61 %:lla opiskelijoista on vaikeuksia saada rahat riittämään. Toimeentulo-ongelmat aiheuttavat stressiä ja vaikeuttavat keskittymistä. Työssäkynti toimeentulon parantamiseksi on yleistä ja työ on myös yleisin syy opintojen hidastumiselle. Hyvinvointityöryhmän toiminta vuoden 2015 aikana: Orientoivat 2 tilaisuudet 2.9., 8. ja 9.9. Paikalla oli noin 800 uutta opiskelijaa. Luennoitsijoina olivat YTHS:n Rita Jähi ja Tamyn asiantuntija Laura Talvitie. Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointiorientoivat o Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä TAMKin ja TTY:n kanssa. Osallistujien palaute on ollut hyvää, joten yhteistyötä tullaan jatkamaan.

4 4/9 Aivot hyvinvointitapahtuma opiskelijoille ja henkilöstölle o Hyvinvointityöryhmä oli mukana järjestämässä tapahtumaa yhteistyössä YTHS:n ja ylioppilaskunnan kanssa teemalla Aivot sinunkin pääasiasi. Päivien aikana perehdyttiin erilaisiin tapoihin ylläpitää aivojen terveyttä; mm. Jyväskylän yliopiston Monitieteisen Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen piti luennon Muuttuvat aivot muuttuva mieli. Opiskelutaidot Aikaansaamisen ja kuormituksen säätelyn pulmat ovat yliopisto-opiskelijoilla tavallisia. Tampereen yliopiston opiskelijakyselyiden ( ) mukaan yli puolet opiskelijoista kokee vaikeuksia ajankäytössä, esimerkiksi aikatauluttamisessa tai töihin tarttumisessa, ja YTHS:n Terveystutkimuksen (2012) mukaan 14 % opiskelijoista kokee hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Hyvinvointiryhmän jäsenet opintopsykologi ja yleisen opintoneuvonnan opintosihteeri kokeilivat vuoden 2015 aikana näihin teemoihin pureutuvaa ryhmätyöpajaa Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely. Työpaja järjestettiin kaksi kertaa ja se koostui kolmena peräkkäisenä päivänä järjestetyistä kahden tunnin tapaamisista. Ryhmätyöpaja kiinnosti opiskelijoita, sillä molemmilla kerroilla noin 15 opiskelijan ryhmä saatiin helposti täyteen. Ryhmätyöpajan tavoitteena on tarkastella omia toimintatapoja opiskelijana sekä lisätä opiskelijan keinovalikoimaa ja siten toiminnan joustavuutta. Työpajassa tarkastellaan omaa ajankäyttöä ja aikaansaamisen haasteita sekä pyritään löytämään keinoja niiden säätelyyn. Lisäksi työpajassa opetellaan tunnistamaan oman kuormittumisen merkkejä, pohditaan palautumisen keinoja sekä etsitään tasapainoa kuormituksen ja virkistäytymisen välille. Ryhmätyöpajasta on tullut erittäin myönteistä palautetta opiskelijoilta, ja vetäjien kokemuksen mukaan työpajan lyhyt ja tiivis toteutustapa on ollut onnistunut ratkaisu. Jatkossa ryhmätyöpaja toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Opiskeluympäristö Hyvä ja monipuolinen opiskeluympäristö mahdollistaa erilaisten opiskelutapojen hyödyntämisen kullekin opiskelijalle parhaiten sopivalla tavalla. Opiskeluympäristöllä onkin oma vaikutuksensa opiskelukykyyn ja opintojen etenemiseen. Tampereen yliopiston strategiassa tunnistetaan monipuolisten oppimistapojen ja oppimisympäristöjen tärkeys jatkuvaan oppimiseen kannustamisessa. Syyskuussa 2015 rehtori asetti Oppimisympäristön kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänä on mm. kuvata Tampereen yliopiston oppimisympäristön kokonaisuus, selvittää oppimisympäristöön liittyviä tarpeita, tuottaa konkreettisia ehdotuksia oppimisympäristön kehittämiseksi ja kerätä palautetta ja käyttö-

5 5/9 kokemuksia uusista oppimisympäristöratkaisuista. Kyseisessä rehtorin päätöksessä todetaan, että oppimisympäristö on laaja-alainen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja digitaalinen kokonaisuus, jota tulee kehittää johdonmukaisesti eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioiden. Opiskelukyvyn mallin kautta oppimisympäristön kehittäminen on myös hyvinvointiryhmän intresseissä. Hyvinvointiryhmän jäsen opintosihteeri, saavutettavuusyhteyshenkilö Susanna Hartikainen kuuluu Oppimisympäristön kehittämistyöryhmään, mikä mahdollistaa tiedon kulun sen ja hyvinvointiryhmän välillä. Tampereen yliopisto toimii myös tiiviissä yhteistyössä YTHS:n kanssa opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden terveydenhuoltolain mukaisten tarkastusten toteuttamisessa. Joka vuosi tarkastetaan ja tavataan kolme yksikköä. Kartoituksissa huomioidaan fyysisen ympäristön lisäksi myös muun muassa opintojen sujumiseen ja yhteisöllisyyteen liittyviä tekijöitä. Tampere3 yhteistyö Puheenjohtaja Eini Mäkelä ja sihteeri Kirsi Mänty aloittivat vuoden 2015 aikana yhteistyön Tampere3 hengessä TAMKin ja TTY:n hyvinvointityöryhmien kanssa. Kokouksia oli vuoden aikana viisi. Ryhmät päättivät yhteistyössä avata omat hyvinvointitapahtumansa kaikkien kolmen korkeakoulun henkilökunnalle ja opiskelijoille. Lokakuussa 2015 tutustuttiin TTY:n hyvinvointiviikon tapahtumiin Hervannassa. Kokouksissa oli mukana myös YTHS:n ja OTH:n edustajat. SUUNNITELMA VUODELLE 2016 Hyvinvointiryhmä tiedottaa eri tahoja opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavista muutoksista ja saatavilla olevista tukipalveluista. Tampere3:n myötä vuonna 2014 alkaneen yhteistoiminnan vakiinnuttaminen TAMK:n ja TTY:n hyvinvointitoimijoiden kanssa. Hyvinvointiryhmän ja OPY-ryhmän (opiskeluympäristön turvallisuuden ja terveellisyyden seurantaryhmä) yhteisten toimintojen lisääminen hyvinvoinnin edistämiseksi. Ryhmä järjestää yhdessä YTHS:n terveystyöryhmän kanssa Hyvinvointi-päivät teemalla Aivot Sinunkin pääasiasi. Syyskuussa järjestetään neljä Orientoivat 2 tilaisuutta suomenkielisille ja kansainvälisille opiskelijoille. Yksi tilaisuus pidetään Kaupin kampuksella. Aikalaisen Hyvinvoinnista palstan tuottamista jatketaan. Kehitetään opintojen aikaisiin erityisjärjestelyihin liittyvää ohjeistusta ja käytäntöjä vuonna 2015 toteutettujen kyselyiden tulosten pohjalta. Opiskelukyky-suositusten toteutumisen arviointi (v ) ja toimenpideehdotukset laaditaan loppuvuodesta 2016.

6 6/9 LIITE 1 Opiskelun aikaisten erityisjärjestelyjen tarkastelu Opiskelun aikaisten erityisjärjestelyehdotusten määrät ovat olleet nousussa: vuonna 2013 ehdotus kirjoitettiin 18 opiskelijalle, vuonna opiskelijalle ja vuonna opiskelijalle. Edellisen kerran erityisjärjestelykäytäntöjä oli tarkasteltu vuonna 2007 (ks. raportti Oppimisen esteet). Asia koettiin ajankohtaiseksi myös siksi, että se oli luonteva jatko syksyllä 2014 tehdylle opiskelijavalinnan erityisjärjestelyohjeiden päivitystyölle. Opiskelun aikaisia erityisjärjestelyjä koskevat sähköiset kyselyt toteutettiin keväällä 2015 opiskelijoille ja henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi 798 opiskelijaa ja 125 henkilökunnan edustajaa. Yksi keskeinen kyselyn johtopäätös oli, että menettelyt opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi ovat epäselviä sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Tampereen yliopistossa pyritään edistämään opintojen saavutettavuutta ensisijaisesti opetussuunnitelmaan ja opetusohjelmaan kirjatuilla joustavilla opiskelumahdollisuuksilla, jotka lisäävät opintojen saavutettavuutta kaikille opiskelijoille. Niillä mahdollisestaan se, että opiskelija voi valita esimerkiksi opiskelutyyliinsä tai elämäntilanteeseensa parhaiten sopivia opiskelutapoja ja siten edistää opintojensa sujumista. Kun joustavat opiskelumahdollisuudet eivät riitä, on opiskelijalla mahdollisuus hakea erityisjärjestelyjä opintojensa tueksi. Opiskelun erityisjärjestelyjä voidaan myöntää, kun opiskelija kohtaa opinnoissaan oppimiseen liittyviä vaikeuksia (esim. lukivaikeus, keskittymisvaikeus) tai hänellä on jokin opiskeluun vaikuttava sairaus (fyysiset sairaudet ja mielenterveyspulmat) tai vamma (esim. liikuntavamma, aistivamma). Erityisjärjestelyehdotus perustuu lääkärin tai muun asiantuntijan lausuntoon. Erityisjärjestelyillä ei voi poiketa opetussuunnitelmassa määritellyistä opintojakson osaamistavoitteista vaan niillä pyritään tukemaan tavoitteiden saavuttamista. Erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi lisäaika, apuvälineiden käyttö, rauhallinen tenttitila tai opettajan mahdollisuuksien mukaan tarjoamat opetukseen ja suoritustapoihin liittyvät pedagogiset ratkaisut. Tehtävät joustot opiskeluissa esimerkiksi työssä käynnin, perhe-elämän tai ammattiurheilun vuoksi eivät ole erityisjärjestelyjä vaan ne perustuvat opettajan tapauskohtaiseen harkintaan. Yleensä tällaisilla joustoilla reagoidaan opiskelijan elämäntilanteeseen, ajankäytön hallinnan epäonnistumiseen tai akuuttiin sairastumiseen. Joustot eivät perustu yhteisesti sovittuihin käytäntöihin vaan niistä sopiminen on opettajan ja opiskelijan välinen asia. Sen vuoksi ne eivät ole täysin ongelmattomia vaan voivat olla opettajille kuormittavia tai vaarantaa opiskelijoiden välistä yhdenvertaisuutta.

7 7/9 Tutkinnon rakenteesta poikkeaminen tai opintojakson osaamistavoitteiden mukauttaminen on mahdollista vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa tieteenalayksikön päätöksellä. Toinen keskeinen johtopäätös oli, että yhteisiä erityisjärjestelykäytäntöjä tulee kehittää. Yhteisenä käytäntönä on, että opintopalveluissa toimiva saavutettavuusyhteyshenkilö kirjoittaa tarvittaessa opiskelijalle erityisjärjestelyehdotuksen, jota näyttämällä opiskelija voi sopia opettajan kanssa erityisjärjestelyistä. Opettaja aina viime kädessä arvioi ja määrittelee erityisjärjestelyjen toteutuksen opintojakson tavoitteiden pohjalta. Erityisjärjestelyihin liittyvät käytännöt eivät kuitenkaan näyttäytyneet kyselyyn vastanneiden vastauksissa yhtenäisinä, ja sen kokivat ongelmallisiksi sekä opiskelijat että henkilökunta. Henkilökunnasta yli puolet ei osannut sanoa, onko heidän yksikössään sisäisiä käytäntöjä erityisjärjestelyiden suhteen. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kertoman mukaan opiskelijoille myös myönnetään erityisjärjestelyjä ilman erityisjärjestelyehdotusta. Myönnetyt järjestelyt olivat sinällään olleet perusteltuja, mutta opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu edellyttää yhtenäisiä käytäntöjä niiden myöntämisen suhteen. Jos erityisjärjestelyehdotusta ei näytetä, ei kyse ole erityisjärjestelyistä vaan opettajan harkinnanvaraisesta joustosta. Jotkut erityisjärjestelyehdotuksen saaneet kyselyyn vastanneet opiskelijat kertoivat myös saaneensa vaihtelevaa kohtelua, kun he olivat lähestyneet opettajia erityisjärjestelytarpeensa kanssa. Joissain tilanteissa he kertoivat jopa jättäneensä pyytämättä erityisjärjestelyjä, koska he kokivat tilanteen epämukavaksi, hankalaksi tai nöyryyttäväksi. Henkilökunnan osaamista erityisjärjestelyasioissa on siis tarpeen tukea, jotta varmistettaisiin opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu. Kuitenkaan opiskelijan omasta aktiivisuudesta asian hoitamisessa ei voida luopua jo salassapitovelvollisuuden vuoksi. Myös henkilökunta painotti opiskelijan vastuuta. Yhteisen erityisjärjestelykäytännön tarkoituksena on siis varmistaa, että erityisjärjestelyjä tarvitsevaa opiskelijaa kohdellaan yhdenvertaisesti muiden opiskelijoiden kanssa. Lisäksi yhteisen erityisjärjestelykäytännön noudattaminen edistää yhdenvertaisuutta kaikkien opiskelijoiden välillä, kun kaikki noudattavat opintojen joustoihin liittyviä yhteisiä pelisääntöjä. Kyselyyn vastanneet opettajat kertoivatkin erityisjärjestelyihin liittyvien haasteiden tai ongelmatilanteiden liittyneen juuri rajanvetoon sen suhteen, kuinka pitkälle erityisjärjestelyjä voi viedä ilman, että osaamistavoitteet vaarantuvat tai opiskelijoiden välinen tasa-arvo vahingoittuu. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin liittyvistä periaatteista on syytä keskustella ja sopia yhteisistä linjoista. Kolmas keskeinen johtopäätös oli, että erityisjärjestelyistä tiedottamista ja ohjeistusta tulee kehittää. Suurin osa opiskelijoista koki saaneensa varsin huonosti tietoa erityisjärjestelymahdollisuudesta. Lisäksi opiskelijat toivoivat tietoa erityisjärjestelyperusteista, niiden hakemisesta ja toteutustavoista. Opiskelijat toivoivat panostusta erityisesti opintojen alkuvaiheen tiedotukseen ja verkkosivuihin. Henkilökunnasta vain puolet tiesi saavutettavuusyh-

8 8/9 teyshenkilöstä ja kaksi kolmasosaa erityisjärjestelyehdotuksesta. Henkilökunnalla vaikuttaa kuitenkin olevan valmiuksia erityisjärjestelyjen toteuttamiseen, mutta siihen suunnattu tuki erityisesti ohjeistuksen ja koulutusten muodossa olisi tarpeen. Neljäs keskeinen johtopäätös oli, että erityisjärjestelyehdotus toimii hyvin sekä opiskelijoiden että opettajien mielestä. Osa opettajista toivoi ehdotukselta selkeitä ja tarkkoja kuvauksia ehdotetuista erityisjärjestelyistä, kun taas osa toivoi, että ehdotus ennemminkin antaisi suuntaviivat, joita voi soveltaa. Ehdotus on tähän mennessä perustunut ehdotettuihin suuntaviivoihin. Koska monialaisen yliopiston opetus- ja opiskelumuodot ovat hyvin vaihtelevia, on ehdotus jatkossakin perusteltua pitää sellaisena. Ehdotus kuitenkin tarvitsee tuekseen selkeän ohjeistuksen, joka auttaa sekä opiskelijaa että opettajaa peilaamaan tilannetta yliopiston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja rajoihin. Erityisjärjestelykyselyn tarkoituksena oli toimia pohjana erityisjärjestelyihin liittyvälle kehitystyölle. Seuraavaksi selkeytetään opiskelijoiden ohjeistusta ja kirjoitetaan ohjeistukseen oma osuus henkilökunnalle tukemaan erityisesti opettajien päätöksentekoa erityisjärjestelytilanteissa. Lisäksi kehitetään sekä opiskelijoille että henkilökunnalle suunnattua tiedotusta ja tukea erityisjärjestelyasioissa. Myös erityisjärjestelyehdotuslomaketta selkeytetään entistä paremmin erityisjärjestelyprosessia tukevaksi. Erityisjärjestelytarve koskee melko pientä opiskelijajoukkoa. Erityisjärjestelyjen kehittämistyöllä on kuitenkin laajempi merkitys yliopistoyhteisössä. Yhteiset ja selkeästi kuvatut käytännöt vähentävät henkilökunnan ja opiskelijoiden kuormitusta, kun toimintatavat ovat tiedossa ja tukea on helposti saatavilla. Erityisesti sekä henkilökunnan että opiskelijoiden on tärkeää hahmottaa kolmiokuvassa kuvatut menettelyt opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi. Henkilökuntaa jaottelu auttaa jäsentämään kohtaamiaan tilanteita ja tunnistamaan soveltuvat käytännöt kussakin tilanteessa. Lisäksi kun vastuutahot ovat selkeät, asian käsittely suoraviivaistuu ja ohjauskuorma kevenee. Opiskelijan kannalta taas on tärkeää saada opintojen aikana monipuolista tietoa joustavista opiskelumahdollisuuksista ja niiden suhteesta erityisjärjestelyihin. Tämä auttaa häntä oman tilanteen arvioinnissa ja yliopiston tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Kyselyjen tulokset on kokonaisuudessaan koottu raportiksi Erityisjärjestelyt opintojen tukena. Teemaa käsiteltiin myös Strategisella rastilla Joustavat opiskelumahdollisuudet ja opintojen sujuvan etenemisen tukeminen

9 9/9 Liite 2 Hyvinvoinnista -palstan kirjoitukset 2/2016 Musiikki vaikuttaa opiskelijan tärkeimpään työkaluun: aivoihin THL, aivotutkija Minna Huotilainen 1/2016 Apua aikaansaamiseen opiskelussa TaY, opintopsykologi Taija Tuominen ja opintosihteeri Susanna Hartikainen 12/2015 Somessa otetaan poliittisesti kantaa TaY, yliopistonlehtori Matilda Hellman 11/2015 Opiskelijat istuvat enemmän kuin nukkuvat? YTHS, fysioterapeutti Miia Puustinen 10/2015 Tee muutos tänä vuonna Tamyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Talvitie 9/2015 Kumppanin kaipaus Mä mistä löytäisin se? Kataja Parisuhdekeskus ry, psykoterapeutti, pappi Liisa Välilä 5/2015 Erityisjärjestelykäytännöt näkyvämmäksi TaY, opintosihteeri Susanna Hartikainen 3/2015 Neljä mahdollisuutta innostua liikunnasta Tamyn hallituksen hyvinvointivastaava Sonja Julkunen 2/2015 Apua! Kanditutkinto kesken ja opintotuki loppuu TaY, opintotukipäällikkö Eini Mäkelä 1/2015 Uutta kohti Tamyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Laura Talvitie