Erityisjärjestelyt opintojen tukena

Transkriptio

1 Erityisjärjestelyt opintojen tukena Raportti keväällä 2015 toteutetuista erityisjärjestelykyselyistä Susanna Hartikainen Taija Tuominen

2 1/54 Sisällysluettelo 1. Johdanto Kysely opiskelijoille... 4 Opiskelijakyselyyn vastanneiden taustat... 4 Opintojen saavutettavuus Erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat... 8 Erityisjärjestelyehdotus ja erityisjärjestelyjen saaminen... 8 Erityisjärjestelymahdollisuuksista tiedottaminen Vapaa sana Muut kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat Erityisjärjestelyjen saaminen Erityisjärjestelymahdollisuuksista tiedottaminen Vapaa sana Kysely henkilökunnalle Henkilökuntakyselyyn vastanneiden taustat Saavutettavuusyhteyshenkilö ja erityisjärjestelyehdotus Opettajat Yksikön tai tutkinto-ohjelman käytännöt Erityisjärjestelyehdotus Erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisjärjestelyihin liittyvä koulutus Vapaa sana Opintopalveluiden henkilökunta ja tutkijat/tohtoriopiskelijat Yksikön tai tutkinto-ohjelman käytännöt Erityisjärjestelyt Erityisjärjestelyihin liittyvä tuki Erityisjärjestelyihin liittyvä koulutus Vapaa sana Johtopäätökset Käsitteiden määrittely Erityisjärjestelyistä tiedottaminen Yhteiset käytännöt... 36

3 2/54 Erityisjärjestelyehdotus Liitteet Liite 1. Kysymyslomake opiskelijoille Liite 2. Kysymyslomake henkilökunnalle... 49

4 3/54 1. Johdanto Opiskelun saavutettavuuden takaaminen perustuu mm. Perustuslakiin (731/1999) ja Yhdenvertaisuuslakiin (21/2014). Teema on tälläkin hetkellä ajankohtainen, mistä esimerkkejä ovat korkeakoulujen saavutettavuutta edistävän ESOK-verkoston 1) toiminta ja voimaan tullut nk. SORA-lainsäädäntö 2), jolla pyritään lisäämään mahdollisuutta puuttua opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin liittyviin tilanteisiin. Julkisuudessa onkin voitu seurata esimerkiksi opiskelijavalinnan saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta koskevia tapauksia. Saavutettavuuden tavoite on, että ympäristö ja palvelut ovat helposti lähestyttävissä ja saavutettavissa erilaisten ihmisten näkökulmista. Saavutettavuus koskettaa kaikkia. Se on laajempi käsite kuin esteettömyys, jolla usein viitataan palveluiden toimimiseen toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Tampereen yliopistossa mm. Hyvinvointiryhmä 3) seuraa opintojen saavutettavuuden toteutumista. Tampereen yliopistossa pyritään edistämään opintojen saavutettavuutta ensisijaisesti opetussuunnitelmaan ja opintojen järjestämiseen liittyvillä ratkaisuilla. Näitä ovat esimerkiksi opetussuunnitelmaan kirjatut joustavat opiskelumahdollisuudet, joista opiskelija voi valita hänen omia oppimistapojaan ja opintojensa sujuvuutta tukevia vaihtoehtoja. Kun opetussuunnitelmassa tarjotut mahdollisuudet eivät riitä, on opiskelijan oppimisvaikeuden, sairauden tai vamman vuoksi mahdollisuus hakea myös erityisjärjestelyjä opintojensa tueksi. Erityisjärjestelyjä voivat olla esimerkiksi lisäaika, apuvälineiden käyttö, rauhallinen tenttitila tai opettajan mahdollisuuksien mukaan tarjoamat opetukseen ja suoritustapoihin liittyvät pedagogiset ratkaisut. Opintojakson osaamistavoitteet on määritelty opetussuunnitelmassa eikä niistä voi erityisjärjestelyissä poiketa. Tampereen yliopistossa toimii saavutettavuusyhteyshenkilö. Hän vastaanottaa ja kirjaa valinnan erityisjärjestelyhakemukset ja toimii myös yhteyshenkilönä hakijoiden ja yksiköiden suuntaan. Opiskelun aikaisiin erityisjärjestelyihin liittyen hän voi kirjoittaa opiskelijalle erityisjärjestelyehdotuksen, jota näyttämällä opiskelija voi pyytää opettajalta erityisjärjestelyjä. Ehdotusta varten opiskelijan tulee esittää saavutettavuusyhteyshenkilölle lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Opettaja aina viime kädessä arvioi ja määrittelee erityisjärjestelyjen toteutuksen opintojakson tavoitteiden pohjalta. Opiskelun aikaisten erityisjärjestelyehdotusten määrät ovat olleet viime vuosina nousussa: lukuvuonna niitä kirjoitettiin 32 kappaletta, kun lukuvuonna luku oli 22 ja lukuvuonna Nousua voi ainakin osittain selittää systemaattisempi erityisjärjestelyistä tiedottaminen. 1) ESOK-verkosto. Luettu ) Opetus- ja kulttuuriministeriö. Aineistot: Opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja (SORA). Luettu ) Tampereen yliopisto (2015). Tampereen yliopiston hyvinvointiryhmä. Luettu

5 4/54 Opintojen aikaisia erityisjärjestelykäytäntöjä tarkasteltiin Tampereen yliopistossa viimeksi vuonna 2007, jolloin työskentelyn päätteeksi koottiin raportti Oppimisen esteet. Tampereen yliopiston saavutettavuustyöryhmän raportti ja suositukset (2007) 4). Koska viimeisestä tarkastelusta oli jo aikaa, totesi Hyvinvointiryhmä sen jälleen tarpeelliseksi ja kirjasi sen vuoden 2015 suunnitelmaansa. Opintojen aikaisten erityisjärjestelykäytäntöjen kartoitus oli jatkoa syksyllä 2014 tehdylle opiskelijavalinnan erityisjärjestelyohjeiden päivitystyölle. Keväällä 2015 toteutettiin erityisjärjestelyjä koskevat sähköiset kyselyt opiskelijoille ja henkilökunnalle. Opiskelijoiden kyselyssä haluttiin lähestyä hieman eri kysymyksin erityisjärjestelyehdotuksen saaneita opiskelijoita ja muita opiskelijoita. Henkilökunnan kyselyssä puolestaan opettajat ja muu henkilökunta saivat erilaiset kysymykset. Kyselyjen tulokset on koottu tähän raporttiin, ja niitä hyödynnetään erityisjärjestelykäytäntöjen ja ohjeistuksen tarkastelussa ja kehittämisessä. 2. Kysely opiskelijoille Opiskelijoille suunnattu kysely toteutettiin e-lomakkeella. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostitse kaikille opiskelijoille, joilla oli peruspalvelutunnus auki. Ainoastaan vaihto-opiskelijat ja lääketieteen ammatillista jatkokoulutusta suorittavat eivät saaneet vastauspyyntöä. Kysely toteutettiin suomeksi. Yleisen viestin lisäksi kohdennettu vastauspyyntö lähetettiin Tampereen yliopistossa välisenä aikana erityisjärjestelyehdotuksen saaneille opiskelijoille heidän erityisjärjestelyehdotuksessa ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Näitä opiskelijoita oli yhteensä 68, ja heistä 58:lla oli toimiva sähköpostiosoite. Kyselyyn vastasi 798 opiskelijaa, joista 25:lle oli kirjoitettu opintojen aikana erityisjärjestelyehdotus. Opiskelijoilta tiedusteltiin kokemuksia opintojen saavutettavuudesta, erityisjärjestelyjen saamisesta ja erityisjärjestelyihin liittyvästä tiedotuksesta. Kysymyslomake on liitteenä 1. Opiskelijakyselyyn vastanneiden taustat Suurin osa vastanneista opiskelijoista oli aloittanut opintonsa syksyllä 2014 eli he olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Erityisjärjestelyehdotuksen saaneista opiskelijoista yhtä syksyllä 2002 aloittanutta opiskelijaa lukuun ottamatta muut olivat aloittaneet opintonsa syksyllä 2010 tai sen jälkeen. Tiedot on koottu kuvioon 1. On tärkeää huomioida, että tiedoissa ovat mukana kaikki vastanneet opiskelijat eli perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös esimerkiksi avoimia yliopisto-opintoja suorittavat opiskelijat ja jatko-opiskelijat. 4) Tampereen yliopisto. Oppimisen esteet. Tampereen yliopiston saavutettavuustyöryhmän raportti ja suositukset. Luettu

6 5/54 Opintojen aloitusvuosi Ennen vuotta 2000 En halua kertoa Ehdotus Ei ehdotusta Kuvio 1. Milloin olet aloittanut opintosi Tampereen yliopistossa? Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat (n=797), lukumäärä. Kaikista yksiköistä saatiin vastauksia (ks. kuvio 2). Yksiköittäin tarkasteltuna vastanneita opiskelijoita oli eniten Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä (YKY), Johtamiskorkeakoulusta (JKK) ja Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksiköstä (LTL). Erityisjärjestelyehdotuksen saaneista opiskelijoista kymmenen kertoi opiskelevansa LTL:ssä, kahdeksan YKY:ssä, kolme JKK:ssa ja kaksi SIS:ssä eli Informaatiotieteiden yksikössä.

7 6/54 Yksikkö YKY JKK LTL EDU SIS HES MED CMT BMT En halua kertoa Ehdotuksen saaneet vastaajat Muut vastanneet opiskelijat Kuvio 2. Missä yksikössä opiskelet? Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat (n=797), lukumäärä. Kaikista vastanneista opiskelijoista 29 oli saanut erityisjärjestelyjä valintakokeessa hakiessaan opiskelemaan Tampereen yliopistoon. Heistä 11 oli opiskelijoita, joille oli kirjoitettu erityisjärjestelyehdotus myös opintojen aikana. 18 opiskelijaa oli siis saanut erityisjärjestelyjä valintakokeessa, mutta heille ei ollut kirjoitettu erityisjärjestelyehdotusta opintojen aikana. Opiskelijoilta kysyttiin avoimena kysymyksenä, mitä valintakokeessa saadut erityisjärjestelyt olivat olleet. Kysymykseen vastasi 30 opiskelijaa. 15 kertoi saaneensa lisäaikaa ja 9 kertoi saaneensa tehdä kokeen erillisessä tilassa. Neljä opiskelijaa oli kertomansa mukaan saanut niistä kummankin. Kolme opiskelijaa vastasi saaneensa käyttää tietokonetta kokeessa. Lisäksi kaksi opiskelijaa kertoi muista erityisjärjestelyistä. Kuusi opiskelijaa viittasi vastauksessaan esimerkiksi erillisvalintaan, erityislupaan osallistua valintakokeeseen tai muuhun erityisjärjestelyksi luokittelemattomaan asiaan. Erityisjärjestelyiksi siis miellettiin muitakin kuin varsinaisia asiantuntijan lausuntoon perustuvia käytännön koejärjestelyjä. Opintojen saavutettavuus Kyselyssä kerrottiin opiskelijoille saavutettavuuden tavoitteena olevan, että opiskeluympäristö, opiskeluun liittyvät palvelut ja oppiminen ovat helposti lähestyttävissä ja saavutettavissa erilaisten ja erilaisia tarpeita omaavien ihmisten näkökulmista. Tämän jälkeen heitä pyydettiin arvioimaan asteikolla 1-4, kuinka saavutettavaa heidän opiskelunsa Tampereen yliopistossa oli ollut (1= erittäin saavutettavaa, 4=ei lainkaan saavutettavaa). Vastaukset on koottu kuvioon 3. Kaikista vastaajista (n=795) 24,2 % piti opiskeluaan erittäin saavutettavana ja 14 % ei lainkaan saavutettavana. Erityisjärjestelyehdotuksen saaneista 25 opiskelijasta 4 piti opiskeluaan erittäin saavutettavana ja yksi ei lainkaan saavutettavana. Arvon 2 valitsi heistä 9 ja arvon 3 11 vastaajaa.

8 Prosenttia 7/ Opintojen koettu saavutettavuus ,2 30,1 31, Kuvio 3. Kuinka saavutettavaa opiskelusi Tampereen yliopistossa on mielestäsi ollut asteikolla 1-4 (1= erittäin saavutettavaa, 4=ei lainkaan saavutettavaa)? Kaikki kyselyyn vastanneet opiskelijat (n=795), %. Opintojen saavutettavuuteen liittyvää vastausta sai myös perustella halutessaan sanallisesti. Perusteluita saatiin 149 kappaletta, ja ne on jaettu seuraaviin luokkiin: Fyysinen esteettömyys (45 mainintaa) Erilaiset opiskelumuodot (37) Opintojen kokeminen saavutettaviksi (23) Opintoneuvonta ja ohjaus (20) Erityistarpeet tai erityisjärjestelyt (19) Sähköiset palvelut ja järjestelmät (13) Opintojen järjestäminen (10) Työssäkäynnin ja perheen yhdistäminen (8) Opintojen joustavuus (8) Fyysiseen esteettömyyteen liittyvät vastaukset voidaan jakaa yleistä tilojen esteettömyyttä (15), kulkemista (10), tilojen löytämisen vaikeutta (5), hajusteita ja sisäilmaa (4), opiskelijoiden käytössä olevia tiloja (3), kampuksen kokonaisuutta (3) sekä pysäköintiä (2) koskeviin vastauksiin. Tilojen esteettömyyteen liittyen kritisoitiin esimerkiksi ovien jäykkyyttä tai manuaalisuutta, luentosalien epäergonomisuutta, huonoa näkyvyyttä taululle, luentomikrofonien toimimattomuutta, ruokaloiden korkeita ruoanottotiskejä ja tietyn Kaupin kampuksella sijaitsevan pyörätuoliliuskan epäkäytännöllisyyttä. Kolme opiskelijaa totesi, että liikuntarajoitteiset opiskelijat pääsevät liikkumaan yliopiston tiloissa hyvin. Kulkeminen ylipäänsä koettiin ongelmalliseksi Pääkampuksen ja Kaupin välillä, Normaalikoululle Nekalaan sekä myös Pääkampuksella ulkokautta rakennuksesta toiseen. Muutama koki kulkuyhteyksien kotoaan yliopistolle olevan huonot. Hajusteet koettiin ongelmaksi erityisesti tenttitilanteissa, joissa niihin ei voi varautua ja joissa ne vaikuttavat oleellisesti suoritukseen. Opiskelijoiden omassa käytössä oleviin tiloihin liittyen toivottiin lisää ympäri vuorokauden avoinna olevia työskentelytiloja ja ihmeteltiin ryhmätyöhuoneiden tarjonnan huonontunutta tilannetta. Kalevantien kampuksen kokonaisuutta kiiteltiin yhtenäiseksi. Kaksi opiskelijaa käytti vammaisille varattuja pysäköintipaikkoja, ja heistä toinen

9 8/54 koki, että Kaupissa hänen oman tutkinto-ohjelmansa rakennusten lähellä niitä on tarjolla huonosti. Toinen opiskelija totesi paikkoja olleen riittävästi. Erilaisiin opiskelumuotoihin liittyen toivottiin erityisesti sähköisiä opiskelumahdollisuuksia kuten verkko-opintoja ja sähköisiä tenttejä tuomaan joustavuutta opintoihin. Myös vaihtoehtoisia suoritusmuotoja toivottiin. Niitä olivat esimerkiksi itsenäiset suoritustavat. Kaksi opiskelijaa puolestaan toivoi itsenäisen opiskelun, kuten tenttimisen, oheen enemmän kontaktiopetusta. Opintoneuvontaan ja ohjaukseen liittyvät kommentit koskivat lähinnä sen tarvetta. Aina yhteydenottoihin ei reagoida, opiskelija kokee jäävänsä asiansa kanssa yksin tai ei tiedä, ketä lähestyä. Kaksi opiskelijaa ei ollut tyytyväisiä saamaansa opinnäytetöiden ohjaukseen. Joku koki tiedotuksen huonoksi, kun taas useampikin vastaaja totesi, että tiedon saanti on oman aktiivisuuden varassa. Kaksi vastaajaa mainitsi olleensa tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen. Erityistarpeisiin liittyvissä kommenteissa korostuivat hyvät kokemukset erityisjärjestelyjen sopimisesta, mutta muutama opiskelija koki kohdanneensa huonoja asenteita ja saaneensa erilaista kohtelua eri tilanteissa. Lisäksi vastauksissa pohdittiin erilaisia tilanteita ja niihin liittyviä tukimahdollisuuksia. Tällaisia pohdinnan syitä olivat esimerkiksi paniikkihäiriö, keskittymisvaikeudet, masennus, ahdistuneisuushäiriö, fyysiset esim. kirjoittamiseen liittyvät ongelmat, sosiaalisten tilanteiden pelko ja muut mielenterveyden ongelmat. Sähköisiin palveluihin ja järjestelmiin liittyvät avoimet vastaukset jakaantuivat eri palveluiden kesken. Sähköisten etänä käytettävien palveluiden (Moodle, Nelli jne.) koettiin yhtäältä edistävän opintojen joustavuutta, mutta toisaalta niitä koettiin hyödynnettävän vähemmän kuin olisi mahdollista. Tällaisina mahdollisuuksina pidettiin verkkotenttejä ja sovelluksia. Muutama piti verkkosivuja epäselvinä. Opintojen järjestämiseen liittyvät kommentit liittyivät hyvin eri tilanteisiin. Muutamalla oli ongelmia kurssien valintaperusteisiin liittyen, kun taas toiset kokivat ongelmia kurssien aikatauluissa. Yksi vastaaja koki, että aineopinnot eivät valmistaneet syventävien opintojen suorittamiseen, ja toinen pitkän matkan päästä tuleva koki nopealla tähtäimellä tehtävät muutokset opintojen järjestämisessä hankaliksi. Työssäkäynnin tai perheen yhdistämistä opintoihin kommentoineet pitivät sitä yhtä lukuun ottamatta hankalana. Opintojen joustavuutta kommentoineista opiskelijoista puolet koki, että opintoihin liittyvissä asioissa oli joustettu, kun taas toinen puoli koki, ettei opinnoissa ollut joustettu riittävästi. 23 opiskelijaa totesi, ettei heillä ollut ollut ongelmia saavutettavuuden suhteen tai että opinnot olivat sujuneet hyvin. 2.1 Erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat Kysymykset jakaantuivat alkukysymysten jälkeen sen mukaan, oliko opiskelijalle kirjoitettu opintojen aikana erityisjärjestelyehdotus vai ei. Koska ehdotuksen saaneita oli 25 kappaletta, esitetään tulokset heidän kohdallaan luvuin eikä prosentein. Erityisjärjestelyehdotus ja erityisjärjestelyjen saaminen Erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta kysyttiin, kuinka usein he olivat näyttäneet erityisjärjestelyehdotusta opettajalle pyytäessään erityisjärjestelyjä. 25 opiskelijasta 4 vastasi, ettei ollut pyytänyt erityisjärjestelyjä. Lopuista 19 opiskelijasta 8 ei ollut koskaan näyttänyt

10 9/54 ehdotusta pyytäessään järjestelyjä ja 8 oli näyttänyt sitä joskus pyytäessään järjestelyjä. Aina tai useimmiten ehdotusta oli näyttänyt yhteensä 5 opiskelijaa. Vastaukset on koottu kuvioon Aina pyytäessäni erityisjärjestelyjä Erityisjärjestelyehdotuksen näyttäminen järjestelyjä pyytäessä 2 Useimmiten pyytäessäni erityisjärjestelyjä 8 8 Joskus pyytäessäni erityisjärjestelyjä En koskaan pyytäessäni erityisjärjestelyjä 4 En ole pyytänyt erityisjärjestelyjä Kuvio 4. Kuinka usein olet näyttänyt erityisjärjestelyehdotusta opettajalle pyytäessäsi erityisjärjestelyjä? Kyselyyn vastanneet erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat (n=25), lukumäärä. Opiskelijoilta, jotka vastasivat kysymykseen, että ovat näyttäneet ehdotusta useimmiten, joskus tai eivät koskaan, tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, miksi he eivät olleet aina näyttäneet erityisjärjestelyehdotusta pyytäessään opettajalta erityisjärjestelyjä. Kysymykseen vastasi 19 opiskelijaa. Suurin osa (14 vastaajaa) totesi, että opettaja oli luottanut heidän sanaansa eikä ollut pyytänyt ehdotusta nähtäväksi. Kaksi avoimeen kysymykseen vastannutta oli kokenut pärjäävänsä ilman järjestelyjä, ja kaksi vastaajaa ei ollut pyytänyt niitä jokaisessa tilanteessa. Kaksi opiskelijaa kertoi, etteivät he olleet pyytäneet järjestelyjä siihen liittyvän kiusallisuuden vuoksi. Ensimmäinen heistä koki, että syynä oli sosiaalinen paine opettajien ja muiden opiskelijoiden taholta, ja toinen puolestaan piti hankalana ja kiusallisena tilanteensa avaamisen joka kerta erikseen opettajalle. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös, kuinka usein he olivat saaneet opinnoissaan erityisjärjestelyjä näyttämällä erityisjärjestelyehdotusta (ks. kuvio 5). Kysymykseen vastanneista opiskelijoista 12 eli yli puolet oli saanut erityisjärjestelyjä aina näyttäessään erityisjärjestelyehdotusta. Huomionarvoista on, että kaksi vastanneista ei ollut saanut koskaan erityisjärjestelyjä näyttäessään ehdotusta.

11 10/ Aina näyttäessäni ehdotusta Erityisjärjestelyjen saaminen ehdotusta näyttämällä 1 Useimmiten näyttäessäni ehdotusta 2 2 Joskus näyttäessäni ehdotusta En koskaan näyttäessäni ehdotusta 5 En ole pyytänyt erityisjärjestelyjä Kuvio 5. Kuinka usein olet saanut opinnoissasi erityisjärjestelyjä näyttämällä erityisjärjestelyehdotusta? Kyselyyn vastanneet ehdotuksen saaneet opiskelijat (n=22), lukumäärä. Opiskelijoilta, jotka vastasivat kysymykseen useimmiten, joskus tai eivät koskaan, tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, mistä he arvelivat sen johtuvan, etteivät he olleet saaneet erityisjärjestelyjä aina näyttäessään erityisjärjestelyehdotusta. Kysymykseen vastasi yhdeksän opiskelijaa. Kaksi vastausta koski opettajan epätietoista reagointia tilanteeseen, minkä opiskelijat kokivat kiusalliseksi. Eräs opiskelija piti syynä opintojen joustamattomuutta ja toinen siitä opettajalle koituvaa vaivaa. Viisi opiskelijaa kertoi, etteivät he ole näyttäneet dokumenttia, mutta olivat joko saaneet järjestelyjä tai eivät olleet niitä tarvinneet. Opiskelijoilta kysyttiin myös erityisjärjestelyehdotuksen sisällöstä (ks. kuvio 6). 17 erityisjärjestelyehdotuksen saanutta opiskelijaa oli sitä mieltä, että ehdotuksen sisältö oli vastannut heidän tarvettaan erityisjärjestelyille hyvin. Viiden mielestä se oli vastannut tarvetta melko hyvin ja kahden mielestä melko huonosti Erityisjärjestelyehdotuksen sisältö Hyvin Melko hyvin Melko huonosti Huonosti Kuvio 6. Miten erityisjärjestelyehdotuksen sisältö on vastannut tarvettasi erityisjärjestelyille? Ehdotuksen saaneet opiskelijat (n=24).

12 11/54 Seitsemän vastaajaa jätti myös kirjallisia perusteluita vastaukselleen. Ehdotukseen tyytyväiset neljä opiskelijaa kertoivat, että se oli ollut kohdennettu ja sillä oli saanut tarvittavia järjestelyjä. Yksi vastaajista mainitsi erityisesti ehdotuksen laatimistilanteen positiivisena kokemuksena. Kaksi vastaajaa puolestaan kertoi, etteivät he olleet saaneet ehdotuksella niitä järjestelyjä, joita olivat tarvinneet. Toinen heistä piti myös epämieluisana käytäntönä, että hänen tulisi keskustella tarpeistaan erikseen jokaisen opettajan kanssa. Hän koki myös, ettei järjestelyiden toteutukselle ole systemaattista tapaa, minkä vuoksi opettajat eivät tiedä, miten toimia. Yksi vastaaja odotti vielä tietoa yhdellä kurssilla mahdollisesti onnistuvista erityisjärjestelyistä. Erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta tiedusteltiin, olivatko he joskus saaneet erityisjärjestelyjä näyttämättä erityisjärjestelyehdotusta. 23 kysymykseen vastanneesta ehdotuksen saaneesta opiskelijasta 18 opiskelijaa oli saanut niitä näyttämättä erityisjärjestelyehdotusta. Vastaajilta tiedusteltiin vielä avoimella kysymyksellä, millaisia erityisjärjestelyjä he olivat saaneet näyttämättä erityisjärjestelyehdotusta. Kysymykseen vastasi 17 opiskelijaa. Kahdeksan heistä kertoi järjestelyiden olleen niitä, mitä erityisjärjestelyehdotuksessa mainitaan, mutta opettaja ei ollut tarvinnut ehdotusta nähtäväkseen. Kahdeksan kertoi yleensä erilaisista järjestelyistä, kuten lisäajasta tenteissä tai tehtävien palautuksessa tai erillisestä tenttitilasta. Ehdotuksen saaneilta opiskelijoilta kysyttiin, olivatko he joskus kaivanneet erityisjärjestelyjä, mutta eivät olleet niitä pyytäneet. Vastanneista 23 opiskelijasta 12 olisi joskus kaivannut erityisjärjestelyjä, mutta ei ollut niitä pyytänyt. Vastaustaan perusteli 10 vastaajaa. Syyksi sille, ettei ollut pyytänyt erityisjärjestelyjä, muutama mainitsi aiemman tietämättömyytensä kyseisestä mahdollisuudesta. Neljän opiskelijan mielestä se oli jollain tavalla epämukavaa: siitä kertyy opettajalle ylimääräistä vaivaa, yhteydenotto tuntuu nöyryyttävältä tai hankalalta tai ei ole muuten kehdannut pyytää. Yksi opiskelija ei ollut kertomansa mukaan jaksanut pyytää todistusta aikaisemmin, ja toinen kertoi tienneensä, ettei hän olisi saanut haluamiaan järjestelyjä. Ehdotuksen saaneilta opiskelijoilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, millaisia kokemuksia heillä oli erityisjärjestelyehdotuksesta ja erityisjärjestelyjen saamisesta. Kysymykseen vastasi 19 opiskelijaa. Käytäntöä piti toimivana 12 vastaajaa, jotka mainitsivat perusteluina esimerkiksi positiivisen kokemuksen ehdotuksen laatimisesta, järjestelyjen tarpeellisuuden opintojen etenemisen kannalta ja erityisjärjestelyjen toteuttamisen onnistumisen. Viisi opiskelijaa piti käytäntöä jotenkin toimimattomana. Kaksi heistä piti järjestelyiden pyytämistä epämukavana esimerkiksi ihmisten asenteiden vuoksi. Kaksi kertoi, ettei ollut voinut saada tarvitsemiaan järjestelyjä sähköisissä tenteissä tai muissa sähköisissä ympäristöissä. Yhdellä vastaajista oli huono kokemus, kun eräällä kurssilla sovitut asiat olivatkin todellisuudessa menneet toisin. Kaksi opiskelijaa kertoi saaneensa vaihtelevaa kohtelua erityisjärjestelyjen suhteen: toisen kohdalla opettajat olivat suhtautuneet niihin eri tavoin ja toisen kohdalla osa järjestelyistä oli onnistunut, osa ei. Yksi opiskelija toivoi vielä selkeää ohjeistusta erityisjärjestelyihin ja niiden tiedottamista opettajille. Erityisjärjestelymahdollisuuksista tiedottaminen Erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta kysyttiin, kuinka he kokivat saaneensa tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä (ks. kuvio 7). 25 vastaajasta 18 koki saaneensa

13 12/54 riittävästi tai melko riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä. Kuitenkin 7 koki saaneensa tietoa melko huonosti tai huonosti. 12 Tieto erityisjärjestelymahdollisuuksista Koen saaneeni riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Koen saaneeni melko riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Koen saaneeni melko huonosti tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Koen saaneeni huonosti tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Kuvio 7. Miten koet saaneesi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä? Kyselyyn vastanneet erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat (n= 25), lukumäärä. Vastaustaan perusteli 12 opiskelijaa, joista 4 kertoi, etteivät he olleet mielestään saaneet tietoa mahdollisuudesta ajoissa tai se oli monen mutkan takana. Viisi opiskelijaa kertoi, että tietoa sai, jos oli itse aktiivinen ja otti selvää asiasta. Kaksi opiskelijaa oli saanut hyvin ohjausta oikealle taholle, toinen henkilökunnan ja ystävänsä toimesta ja toinen lääkäriltä. Yksi vastaaja totesi tiedon olevan hyvin saatavilla, mutta toivoisi sen tavoittavan myös opettajat paremmin. Ehdotuksen saaneilta tiedusteltiin, miltä tahoilta he olivat saaneet tietoa erityisjärjestelyistä. Heille esitettiin valmiita vastausvaihtoehtoja ja lisäksi he saivat kuvata muita tahoja (jokin muu, mikä? kohta). Vastaukset on esitetty kuviossa 8. Kolme eniten mainittua tahoa olivat yliopiston verkkosivut, yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö ja oman yksikön muu henkilökunta (opintosihteerit, opintokoordinaattorit, opintopäällikkö jne.). Valmiista vaihtoehdoista lähes kaikki saivat muutamia mainintoja. Kolme opiskelijaa mainitsi myös jonkin muun tahon tietolähteenään: tuutori, Tampereen kaupungin sosiaaliasema ja lukion henkilökunta (opettajat, erityisopettaja, opinto-ohjaaja).

14 13/54 Miltä tahoilta olet saanut tietoa erityisjärjestelyistä? Yliopiston verkkosivut Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Oman yksikön muu henkilökunta Jokin muu, mikä? YTHS Opettaja Toinen opiskelija Orientoivat opinnot tai muu yhteinen infotilaisuus HOPS-opettaja Oman yksikön verkkosivut Opintopsykologi Tamy Kuvio 8. Miltä tahoilta olet saanut tietoa erityisjärjestelyistä? Voit valita monta tahoa. Kyselyyn vastanneet erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat, lukumäärä. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös, miltä tahoilta he toivoisivat saaneensa tai saavansa tietoa erityisjärjestelyistä. Heille esitettiin valmiita vastausvaihtoehtoja ja lisäksi he saivat kuvata muita tahoja (jokin muu, mikä? kohta). Vastaukset on esitetty kuviossa 9. Eniten mainintoja saivat orientoivat opinnot, yliopiston verkkosivut, HOPS-opettaja ja oman yksikön verkkosivut. Seitsemän vastaajaa olisi toivonut erillistä infotilaisuutta erityisjärjestelyistä. Valmiista vaihtoehdoista kaikki muut saivat muutamia mainintoja. Muita tahoja mainittiin kaksi: tuutorit ja opinto-oppaan opintojaksojen kuvaukset. Miltä tahoilta toivoisit saaneesi tai saavasi tietoa erityisjärjestelyistä? Orientoivat opinnot Yliopiston verkkosivut HOPS-opettaja Oman yksikön verkkosivut Oman yksikön muu henkilökunta Erillinen infotilaisuus erityisjärjestelyistä YTHS Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Jokin muu, mikä? Tamy Opintopsykologi Kuvio 9. Miltä tahoilta toivoisit saaneesi tai saavasi tietoa erityisjärjestelyistä? Voit valita monta tahoa. Kyselyyn vastanneet erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat, lukumäärä.

15 14/54 Tiedotukseen liittyen opiskelijoilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, mistä erityisjärjestelyihin liittyvistä asioista he olisivat kaivanneet enemmän tietoa. 11 opiskelijaa vastasi kysymykseen. Kuuden opiskelijan vastaus liittyi erityisjärjestelyprosessiin: milloin järjestelyjä voi hakea ja millaisia järjestelyjä voi saada. Vaikka heillä siis oli erityisjärjestelyehdotus, oli heistä osalle yhä jossain määrin epäselvää, mitä järjestelyjä voi saada. Neljä vastaajaa olisi toivonut saaneensa ylipäänsä tietoa mahdollisuudesta aikaisemmin tai kohdennetummin yksiköstä tai esimerkiksi opiskelijavalinnan yhteydessä. Yksi vastaaja toi esiin ennakkohuolensa siitä, että erityisjärjestelyt olisivat leimaavia. Hän toivoikin tiedotusta sellaisen huolen hälventämiseksi. Vapaa sana Lopuksi ehdotuksen saaneet saivat kertoa vapaasti kokemuksistaan ja ajatuksistaan opintojen saavutettavuuteen, opiskelun aikaisiin erityisjärjestelyihin ja/tai erityisjärjestelyehdotukseen liittyen. 14 ehdotuksen saanutta opiskelijaa vastasi kysymykseen. Neljän vastaajan kommentit liittyivät jollain tavalla henkilökuntaan. Heidän kokemuksensa mukaan kaikki eivät suhtaudu vakavasti, henkilökunnalle tuntuu koituvan järjestelyistä liikaa vaivaa tai he eivät tiedä, miten järjestelyt tulisi hoitaa. Kaksi kommentoi puolestaan suhtautumisen olleen positiivista. Vastauksissa puhuttiin myös yleensä opiskeluun liittyvästä tuesta: erilaisten opiskelijoiden huomioimisesta ja opiskelun mahdollistamisesta opintojen keskeytymisen sijaan. Eräs vastaaja korosti esimerkiksi sitä, että vaikka hän ei aina tarvitse erityisjärjestelyjä, on ehdotuksesta silti hyötyä. Hänellä on koko ajan tieto mahdollisuudesta pyytää järjestelyjä, jos vastaan tulee vaikeampi tilanne. Toinen vastaaja totesi erityisjärjestelyihin liittyen, että jos jää pois lähiopetuksesta, niin on itse pidettävä huoli siitä, että saa arvokkaita kommentteja opettajalta. Kommenteissa esitettiin myös ehdotuksia. Niitä olivat sähköpöydät mikroluokkiin, kaiteita luentosalien portaisiin ja sähköisen tentin vastausajan pidentäminen. 2.2 Muut kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat Kyselyssä haluttiin selvittää myös muiden kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneiden opiskelijoiden kokemuksia. Näin toivottiin tavoitettavan esimerkiksi sellaisia mahdollisesti erityisjärjestelyistä hyötyviä opiskelijoita, jotka eivät olleet mahdollisuudesta tietoisia tai olivat saaneet järjestelyjä ilman erityisjärjestelyehdotusta. Myös yleisesti saavutettavuutta koskevista kokemuksista oltiin kiinnostuneita. Muita kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneita kyselyyn vastanneita opiskelijoita oli 773. Tämän osion vastaukset on ilmoitettu prosentein. Erityisjärjestelyjen saaminen Muilta kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoita tiedusteltiin, olivatko he tienneet mahdollisuudesta saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus. Odotusten mukaisesti suurin osa (61 %) vastanneista ei ollut tiennyt eikä heillä ollut sellaiselle tarvettakaan. 23,6 % tiesi mahdollisuudesta, mutta heillä ei ollut tarvetta sille. Sen sijaan 4,3 % vastanneista eli 33 opiskelijaa tiesi mahdollisuudesta ja heillä olisi ollut tai voisi olla tarve ehdotukselle. Huomionarvoista on myös, että yli kymmenen prosenttia vastanneista (11,2 % eli 86 opiskelijaa) ei ollut tiennyt mahdollisuudesta, mutta heillä olisi ollut tai voisi olla sellaiselle tarve. Tulokset on koottu kuvioon 10.

16 15/54 Oletko tiennyt mahdollisuudesta saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus? 4,3 11,2 23,6 61 Kyllä, mutta minulla ei ole tarvetta sellaiselle (23,6 %) En ole, eikä minulla ole tarvetta sellaiselle (61 %) Kyllä, ja minulla olisi ollut tai voisi olla tarve sellaiselle (4,3%) En ole, mutta minulla olisi ollut tai voisi olla tarve sellaiselle (11,2%) Kuvio 10. Oletko tiennyt mahdollisuudesta saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus? Kyselyyn vastanneet muut kuin ehdotuksen saaneet opiskelijat (n=768), %. Opiskelijoilta, jotka vastasivat "Kyllä, ja minulla olisi ollut tai voisi olla tarve sellaiselle", kysyttiin avoimella kysymyksellä, miksi he eivät olleet hakeneet erityisjärjestelyehdotusta. 43 opiskelijaa vastasi kysymykseen. Vastaustaan kommentoivat siis muutkin kuin mainitun vastausvaihtoehdon valinneet. 17 opiskelijaa ei ollut tiennyt erityisjärjestelymahdollisuudesta tai siitä, millä perusteilla järjestelyjä myönnettäisiin. Kahdeksan opiskelijaa totesi, että he olivat pärjänneet tilanteessaan ilman erityisjärjestelyjä ainakin toistaiseksi. Viisi ei ollut hakenut erityisjärjestelyehdotusta, koska he pitivät prosessia vaikeana tai epämiellyttävänä. Yksi heistä kertoi hakeneensa, mutta ei ollut saanut niitä. Yhden opiskelijan kokemuksen mukaan YTHS:ltä oli viestitty sen olevan turhaa. Neljä vastaajaa kertoi, ettei heillä ollut ollut järjestelyihin tarvittavia diagnooseja tai lausuntoja. Samoin neljä opiskelijaa ei uskonut, että heidän tarvitsemiaan järjestelyjä olisi voitu toteuttaa. Heistä yksi kertoi kaverinsa jättäneet opintonsa kesken, koska ei ollut saanut erityisjärjestelyjä. Kaksi opiskelijaa kuvasi syitä, jotka eivät kuulu erityisjärjestelyiden piiriin eli joiden vuoksi erityisjärjestelyjä ei voida myöntää. Näitä olivat perheeseen ja kilpaurheiluun liittyvät syyt. Kaksi opiskelijaa kertoi saaneensa opinnoissaan erityisjärjestelyjä ilman ehdotusta. Muilta kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta kysyttiin myös erillisellä kysymyksellä, olivatko he saaneet erityisjärjestelyjä ilman erityisjärjestelyehdotusta. 761:stä kysymykseen vastanneesta opiskelijasta 5,8 % eli 44 opiskelijaa oli saanut opinnoissaan erityisjärjestelyjä ilman erityisjärjestelyehdotusta. Ilman erityisjärjestelyehdotusta järjestelyjä saaneita pyydettiin lisäksi kertomaan, millaisia ne olivat olleet. Kaikki järjestelyjä saaneet (44 opiskelijaa) vastasivat kysymykseen. 18 vastaajaa mainitsi niiden olleen erilaisia käytännön järjestelyjä kuten tietokoneen käyttö, istumisen jaksottaminen, tentin teko erillisessä tilassa tai tentin teko toisella paikkakunnalla. 13 opiskelijaa

17 Prosenttia 16/54 kertoi saaneensa suorittaa kurssin vaihtoehtoisella menetelmällä kuten korvaavilla tehtävillä, esseillä tai tentillä. 13 opiskelijaa oli myös saanut lisäaikaa tehtävien tekoon. Viisi opiskelijaa oli saanut jonkinlaista hallinnollista joustoa, kuten osallistua kurssille, jonka edeltävien opintojen vaatimukset eivät täyttyneet tai saanut jonkin kurssin korvattua toisella. Erityisjärjestelymahdollisuuksista tiedottaminen Muilta kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta kysyttiin, miten he kokivat saaneensa tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä. Vastanneista opiskelijoista 30,4 % koki saaneensa riittävästi tai melko riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä, kun loput kokivat saaneensa tietoa melko huonosti tai huonosti (ks. kuvio 11). Tieto erityisjärjestelymahdollisuuksista ,4 Koen saaneeni riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä 18 Koen saaneeni melko riittävästi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä 34,4 35,1 Koen saaneeni melko huonosti tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Koen saaneeni huonosti tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä Kuvio 11. Miten koet saaneesi tietoa mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyjä? Kyselyyn vastanneet muut kuin ehdotuksen saaneet opiskelijat (n=749), %. Vastaustaan perusteli 135 opiskelijaa. 54 vastaajaa totesi, että he eivät olleet tarvinneet järjestelyjä, minkä vuoksi he eivät myöskään olleet tietoa etsineet, kaivanneet tai saaneet. 48 vastaajaa totesi sen tarkemmin erittelemättä, ettei ollut saanut erityisjärjestelyjä koskevaa tietoa. He eivät eritelleet, olivatko he siitä pahoillaan vai oliko asia heille tarpeeton. 15 vastaajaa tiesi jotain erityisjärjestelykäytäntöihin liittyen: mahdollisuuksista tiedettiin aikaisempien kokemusten perusteella tai siitä oli kuultu tai luettu jostain. Silti moni ei tiennyt, milloin tai millaisia järjestelyjä voi saada. Konkreettisia esimerkkejä kaivattiin. Neljä opiskelijaa ei tiennyt erityisjärjestelymahdollisuuksista, mutta olisi voinut tilanteensa vuoksi niitä kaivata. Kolme vastajaa taas kertoi tienneensä mahdollisuuksista, mutta ei ollut tarvinnut niitä. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös, miltä tahoilta he olivat saaneet tietoa erityisjärjestelyihin liittyen. Heille esitettiin valmiita vastausvaihtoehtoja ja lisäksi he saivat kuvata muita tahoja (jokin muu, mikä? kohta). Vastaukset on esitetty kuviossa 12. Vastanneista opiskelijoista yli puolet vastasi, ettei ollut saanut tietoa. Muiden kohdalla tärkeimmäksi tiedonlähteeksi ilmenivät verkkosivut ja orientoivat opinnot tai muu yhteinen infotilaisuus. Valmiista vaihtoehdoista myös kaikki muut tahot saivat mainintoja. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi muita tahoja mainittiin 17 kappaletta:

18 17/54 oma työ (3 mainintaa), tämä kysely (3 mainintaa), harjoittelu (2 mainintaa), Aviisi tai Aikalainen, lääkäri, sähköpostilista, opettajille suunnattu infovihko, media, valintakoe, tuutorivastaavakoulutus, yliopiston tilojen laitteet ja merkit sekä yliopistopedagogiikan luento. Tahot, joilta on saatu tietoa erityisjärjestelyistä En ole saanut tietoa erityisjärjestelyistä Yliopiston verkkosivut Orientoivat opinnot tai muu yhteinen infotilaisuus Toinen opiskelija Opettaja Oman yksikön muu henkilökunta Oman yksikön verkkosivut YTHS Jokin muu, mikä? HOPS-opettaja Tamy Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Opintopsykologi 8 5 4,8 4,4 4,1 3,1 2,8 2,3 1,3 0, ,3 53, Prosenttia Kuvio 12. Miltä tahoilta olet saanut tietoa erityisjärjestelyistä? Voit valita monta tahoa. Kyselyyn vastanneet muut kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat, %. Opiskelijoilta tiedusteltiin myös, miltä tahoilta he olisivat toivoneet saaneensa tai toivoisivat saavansa tietoa erityisjärjestelyistä. Heille esitettiin valmiita vastausvaihtoehtoja ja lisäksi he saivat kuvata muita tahoja (jokin muu, mikä? kohta). Vastaukset on esitetty kuviossa 13. Lähes puolet (48,2 %) vastaajista olisi toivonut saavansa tietoa osana orientoivia opintoja. Myös yliopiston verkkosivut (39,5 %), oman yksikön verkkosivut (30 %) ja HOPS-opettaja (28,9 %) saivat runsaasti mainintoja. Neljännes tai lähes neljännes opiskelijoista toivoi tietoa YTHS:ltä, oman yksikön muulta henkilökunnalta tai erillisestä infotilaisuudesta. Lisäksi noin joka kymmenes opiskelija toivoi tietoa saavutettavuusyhteyshenkilöltä, opintopsykologilta tai Tamylta. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi muita tahoja mainittiin 14 kappaletta: sähköposti (5 mainintaa), avoimen yliopiston infot/kirjeet (3 mainintaa), uuden opiskelijan infopaketti, kurssien Moodle-alustat, opettajat, ilmoitustaulut, tuutorit sekä työharjoittelu.

19 18/54 Tahot, joilta toivotaan saaneen tai saatavan tietoa erityisjärjestelyistä Orientoivat opinnot Yliopiston verkkosivut Oman yksikön verkkosivut HOPS-opettaja YTHS Oman yksikön muu henkilökunta Erillinen infotilaisuus erityisjärjestelyistä Yliopiston saavutettavuusyhteyshenkilö Opintopsykologi Tamy Jokin muu, mikä? 2,3 10,9 10,6 10, ,9 25,5 24,4 23,8 39,5 48, Prosenttia Kuvio 13. Miltä tahoilta toivoisit saaneesi tai saavasi tietoa erityisjärjestelyistä? Voit valita monta tahoa. Kyselyyn vastanneet muut kuin ehdotuksen saaneet opiskelijat, %. Muilta kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneilta opiskelijoilta tiedusteltiin avoimella kysymyksellä, mistä erityisjärjestelyihin liittyvistä asioista he olisivat kaivanneet enemmän tietoa. Kysymykseen vastasi 114 opiskelijaa. Suurin osa vastauksista voidaan jakaa seuraaviin teemoihin: Tieto mahdollisuudesta hakea erityisjärjestelyjä (14 mainintaa) Milloin on mahdollisuus hakea? (28) Millaisia järjestelyjä voi saada? (42) Miten erityisjärjestelyjä haetaan? (11) Oppimiseen liittyvä tuki (8) 14 opiskelijaa toivoi, että tiedotuksessa keskityttäisiin kertomaan siitä, että erityisjärjestelyjä on mahdollista hakea. 18 opiskelijaa halusi tietää, millä perusteilla järjestelyjä voi hakea ja saada, kun taas 10 opiskelijaa pohti mahdollisuutta niihin tietyissä henkilökohtaisissa tilanteissaan (työssäkäynti tai perhetilanne, mielenterveysongelmat, lukivaikeus, asperger-oireet, ergonomia). Konkreettisiin erityisjärjestelyihin liittyen lisätietoa halusi 42 opiskelijaa. Heistä puolet pohti, mitä erityisjärjestelyt voivat olla ja kuinka ne eroavat normaalista joustosta opiskelussa. Toinen puoli puolestaan pohti mahdollisuutta tiettyihin konkreettisiin järjestelyihin (esim. vaihtoehtoiset suoritusmuodot, etäopiskelumahdollisuudet, lukihäiriön huomiointi, vamman tai sairauden huomiointi, mielenterveyden ongelmien huomiointi sekä yliopiston mahdollisesti tarjoamat apuvälineet).

20 19/54 11 opiskelijaa halusi tietoa siitä, miten ja keneltä erityisjärjestelyjä haetaan. 8 opiskelijaa olisi kaivannut enemmän oppimiseen liittyvää tukea, kuten neuvontaa ja yksilöllistä ohjausta esimerkiksi oppimisvaikeuden kanssa opiskeluun ja opiskelutekniikoihin liittyen. Lisäksi 23 opiskelijaa totesi, ettei joko kaipaa tietoa tai ei osaa sanoa, koska asia ei koske heitä. Lisäksi muutamia mainintoja tuli liittyen neuvonta- ja ohjauspalveluihin, fyysiseen esteettömyyteen ja muihin opintoasioihin (opintosuunnitelman teko, opintojen hyväksilukeminen, kurssivalinnat, työn ohessa opiskelu). Neljä opiskelijaa olisi halunnut tietoa kaikesta. Yksi vastaajista olisi halunnut tietää, miten erityisjärjestelyjen saanti vaikuttaa ja tuleeko siitä merkintä esimerkiksi todistukseen tai opintorekisteriin. Vapaa sana Lopuksi muut kuin erityisjärjestelyehdotuksen saaneet opiskelijat saivat kertoa vapaasti kokemuksiaan ja ajatuksiaan opintojen saavutettavuuteen, opiskelun aikaisiin erityisjärjestelyihin ja/tai erityisjärjestelyehdotukseen liittyen. 164 opiskelijaa vastasi kysymykseen. Suurin osa kommenteista on luokiteltavissa seuraaviin teemoihin: tiedotus (30 kommenttia) opintoneuvonta ja ohjaus (24) opintojen joustavuus (21) tilat (19) asian tärkeys ja tasa-arvo (11) erityisjärjestelytarve (10) opintojen sisältö ja järjestäminen (10) Tiedotusta toivottiin lisää ja selkeämmin, jotta se löytää oikean kohderyhmän. Erityisesti toivottiin sen sijoittamista opintojen alkuun. Palveluiden tulisi olla myös helposti lähestyttävissä erilaisissa tilanteissa. Tähän liittyi monien vastauksissa myös sen selkeyttäminen, millä perusteilla järjestelyjä voi hakea. Opintoneuvontaan ja ohjaukseen liittyvät kommentit hajaantuivat. Kuusi opiskelijaa kertoi, että he olivat saaneet henkilökunnalta apua ja tukea tai että he kokivat henkilökunnan haluavan auttaa opiskelijan opintojen etenemistä. Lisäksi tuli muutamia toiveita opintoneuvonnan lisäämisestä ja kohdentamisesta ja elämäntilanteen huomioimisesta ohjauksessa. Lisäksi kaksi opiskelijaa viittasi korkeaan kynnykseen hakea ohjausta tai apua. Esimerkkinä he mainitsivat opintopsykologin palvelut, joihin on usein pitkä jono. Muuten opintoneuvonnasta ja ohjauksesta tuli yksittäisiä kommentteja, jotka liittyivät kokemukseen yksin jäämisestä, tuen puutteeseen, opiskeluun liittyvään perehdytykseen, taholta toiselle pallotteluun ja siihen, ettei opettajiin saanut yhteyttä. Opintojen joustavuuteen liittyvät toiveet keskittyivät elämäntilanteen, kuten perheen ja/tai työn sekä opiskelun yhdistämiseen. Siihen toivottiin tukea ja vaihtoehtoisia suoritustapoja erityisesti läsnäoloa vaativan opetuksen rinnalle. Tiloihin liittyen tuli hyvin erilaisia kommentteja. Automaattista oven avausta kiitteli 4 opiskelijaa. Heistä yksi toivoi niitä lisää. Yksi opiskelija kuitenkin totesi, että automaattisten ovien turha käyttö pitää talvella sisätilan kylmänä. Kolme opiskelijaa toivoi, että hajuste- tai sisäilmaherkkyyttä huomioitaisiin enemmän. Kaksi opiskelijaa toivoi parempia

21 20/54 pysäköintimahdollisuuksia. Kahden opiskelijan kommentti liittyi kirjastoon: toinen toivoi sen olevan auki lauantaisinkin ja toinen ihmetteli, miksi vain henkilökunta saa käyttää hissiä. Lisäksi tuli tiloihin liittyviä yksittäisiä kommentteja: - Ruokaloissa ruoat ja ruokailuvälineet ovat liian korkealla tai kaukana reunasta pyörätuolia käyttävälle. - Joihinkin luentosaleihin on vaikea pääsy kynnyksen yli. - Joissain luentosaleissa ei ole hyvällä näkyvyydellä varustettua esteetöntä paikkaa. - Tietyssä salissa kuulolaitteeseen sotkeutuu induktiosilmukkaa käytettäessä muualta tulevaa puhetta. - Tietokoneluokkien printtereiden vikatilat harmittavat. - Huoli siitä, miten pyörätuolia käyttävä yltää näyttämään kulkukorttia oven pieliin. Näiden lisäksi yksittäiset vastaajat toivoivat, että - tietokoneluokkiin pääsisi päivisin ilman kulkukorttia. - luentojen kuuluvuuteen eli esimerkiksi mikrofonien käyttöön kiinnitettäisiin huomiota. - verkkoon tulisi zoomattava kartta opetustiloista. - sisäänkäyntien yhteyteen tulisi paremmat opasteet. - käytössä olisi nostettavia työpisteitä. - Kaupissa olisi mahdollisuus ruokailla myös ilta-aikaan. - yliopiston aukioloaikojen ulkopuolella pääsisi kulkemaan ulko-ovesta hakemusmenettelyn jälkeen saadulla tunnusluvulla ja kulkukortilla. 11 vastaajaa piti erityistarpeiden huomioimista tärkeänä esimerkiksi tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta. 10 opiskelijaa puolestaan toi esiin omia tilanteitaan ja erityistarpeitaan, joiden vuoksi opintojen suorittaminenkin on voinut hankaloitua. Tällaisia olivat erityisesti mielenterveysongelmat, mutta myös sisäilmaongelmat tai esimerkiksi valaistukseen liittyvät ongelmat. Osa näistä vastaajista pohtikin, olisiko heillä mahdollisuutta niiden perusteella erityisjärjestelyihin. Kaksi totesi, ettei opinnoissa ole huomioitu hyvin erilaisia tarpeita tai tilanteita. Opintojen sisältöihin ja järjestämiseen liittyvät kommentit koskivat esimerkiksi kurssien valintakriteereitä, suoritustavan vaihtoehdottomuutta ja kurssien päällekkäisyyttä. Kielikeskuksen monenlaisten oppijoiden kurssien sisällön ja periaatteiden kuvaukseen toivottiin selkeytystä, jotta tietäisi, miten ne eroavat tavallisista ryhmistä. Pari opiskelijaa koki epäoikeudenmukaisena, että jotkut opiskelijat ovat etuoikeutettuja tiettyihin opintoihin tai että joku opiskelija on päässyt kurssille, vaikkei ole täyttänyt aikaisempien opintojen vaatimusta. Eräs opiskelija oli pettynyt kurssien sisältöihin ja yksi opiskelija piti poissaolokäytäntöjä epäselvinä. Lisäksi 22 vastaajaa totesi, ettei kysymyksessä esitetty asia ole heille ajankohtainen tai etteivät he tiedä, mistä erityisjärjestelyissä on kyse, ja 11 kertoi omien opintojensa olleen saavutettavia tai sujuneen ongelmitta. Neljä opiskelijaa toivoi muita tukimuotoja, kuten tukikursseja, tukea mielenterveyden ongelmissa (kuten tukihenkilöt tai vertaisryhmät) tai lastenhoitoa. Yksi opiskelija oli osallistunut Kielikeskuksen monenlaisille oppijoille suunnattuun ryhmään ja toinen oli saanut hyvää palvelua kirjastossa.

22 21/54 3. Kysely henkilökunnalle Henkilökunnalle suunnattu kysely toteutettiin e-lomakkeella. Vastauspyyntö lähetettiin sähköpostitse koko opetus- ja tutkimushenkilökunnalle. Sähköpostien vastaanottajia oli yhteensä Lisäksi vastauspyyntöä välitettiin henkilökunnalle ohjausvastaavien ja opintopäälliköiden kautta. Kyselylomake on liitteenä 2. Kyselyn lopussa henkilökunnan oli lisäksi mahdollista vastata kahteen suunnitteilla ollutta henkilöstökoulutusta koskevaan kysymykseen. Näiden kysymysten vastauksia ei analysoida tässä raportissa, vaan niitä on hyödynnetty koulutuksen suunnittelussa. Henkilökunnalle suunnattuun kyselyyn vastasi yhteensä 125 henkilökunnan jäsentä, joista 80 oli opettajia, 20 opintopalvelujen henkilökuntaa ja 25 muuta henkilökuntaa. Muu henkilökunta koostui tutkijoista ja tohtoriopiskelijoista. Henkilökunnan kysymykset koskivat muun muassa opintojen erityisjärjestelyjä ja niihin liittyvää tuen saamista, yksikön ja tutkinto-ohjelman käytäntöjä sekä koulutustarpeita. Neljän yhteisen kysymyksen jälkeen kysymykset jakaantuivat sen mukaan, oliko vastaaja opettaja vai muuta henkilökuntaa. Koska vastaajamäärät ovat pieniä, käsitellään niitä pääosin lukumäärinä. Henkilökuntakyselyyn vastanneiden taustat Kyselyyn vastattiin kaikista tieteenalayksiköistä ja Kielikeskuksesta (ks. kuvio 14). Yksikkö BMT SIS JKK EDU LTL MED HES CMT YKY Kielikeskus Kuvio 14. Missä yksikössä työskentelet? Kyselyyn vastanneet henkilökunnan jäsenet (n=125), lukumäärä.

23 22/54 Saavutettavuusyhteyshenkilö ja erityisjärjestelyehdotus Henkilökunnalta tiedusteltiin, olivatko he tienneet, että Tampereen yliopistossa työskentelee saavutettavuusyhteyshenkilö. Vastaukset on koottu kuvioon kysymykseen vastanneesta henkilökunnan edustajasta 68 (54,8 %) tiesi saavutettavuusyhteyshenkilöstä. 79 kysymykseen vastanneesta opettajasta hänestä tiesi 45. Kysymykseen vastanneista opintopalvelujen työntekijöistä yhtä lukuun ottamatta kaikki tiesivät saavutettavuusyhteyshenkilöstä, kun taas kysymykseen vastanneista tutkijoista tai tohtoriopiskelijoista vain muutama tiesi hänestä Opettaja (n=79) Tieto saavutettavuusyhteyshenkilöstä 19 Opintopalvelujen henkilökuntaa (n=20) Tutkija tai tohtoriopiskelija (n=25) Kyllä En Kuvio 16. Oletko tiennyt, että Tampereen yliopistossa työskentelee saavutettavuusyhteyshenkilö? Kyselyyn vastanneet henkilökunnan jäsenet (n=124), lukumäärä. Henkilökunnalta kysyttiin, ovatko he tienneet opiskelijan mahdollisuudesta saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus. Vastaukset on kuvattu kuviossa kysymykseen vastanneesta henkilökunnan edustajasta 83 (66,4 %) tiesi opiskelijan mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyehdotus. Kysymykseen vastanneista opettajista 50 (63 %) tiesi, että opiskelijalla on mahdollisuus saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus. Kysymykseen vastanneista 20:stä opintopalvelujen edustajasta 16 tiesi tästä mahdollisuudesta. 25:stä kysymykseen vastanneesta tutkijasta tai tohtoriopiskelijasta 8 tiesi mahdollisuudesta.

24 23/54 Tieto opiskelijan mahdollisuudesta saada erityisjärjestelyehdotus Opettaja (n=80) 16 Opintopalvelujen henkilökuntaa (n=20) Tutkija tai tohtoriopiskelija (n=25) Kyllä En Kuvio 17. Oletko tiennyt opiskelijan mahdollisuudesta saada opintojen tueksi erityisjärjestelyehdotus? Kyselyyn vastanneet henkilökunnan jäsenet (n=125), lukumäärä. 3.1 Opettajat Ensimmäisten yhteisten kysymysten jälkeen kysymykset jakaantuivat sen mukaan, oliko vastaaja ilmoittanut olevansa opettaja, opintopalvelujen henkilökuntaa vai muu (tutkija tai tohtoriopiskelija). Tässä osiossa esitellään opettajille esitettyjen kysymysten tulokset. Kysymyksillä haluttiin saada tietoa erityisjärjestelyistä käytännön opetustyössä. Yksikön tai tutkinto-ohjelman käytännöt Opettajilta tiedusteltiin ensin, onko heidän yksikössään tai tutkinto-ohjelmassaan sisäisiä käytäntöjä erityisjärjestelyihin liittyen. Vastaukset on esitetty kuviossa 18. Yli puolet vastaajista ei osannut sanoa, onko tällaisia käytäntöjä olemassa. Noin neljäsosa kertoi käytäntöjä olevan, ja heiltä tiedusteltiin, millaisia ne ovat. Yksikön tai tutkinto-ohjelman sisäiset käytännöt erityisjärjestelyihin liittyen Ei Kyllä En osaa sanoa Kuvio 18. Onko yksikössänne tai tutkinto-ohjelmassanne sisäisiä käytäntöjä erityisjärjestelyihin liittyen? Kyselyyn vastanneet opettajat (n=79), lukumäärä.